FI94906B - Menetelmä kääntöakselilla ja suuaukolla varustetun säiliön vuorauksen kulumisen mittaamiseksi - Google Patents
Menetelmä kääntöakselilla ja suuaukolla varustetun säiliön vuorauksen kulumisen mittaamiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI94906B FI94906B FI932339A FI932339A FI94906B FI 94906 B FI94906 B FI 94906B FI 932339 A FI932339 A FI 932339A FI 932339 A FI932339 A FI 932339A FI 94906 B FI94906 B FI 94906B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- container
- measurement
- measuring device
- measuring
- attachment
- Prior art date
Links
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01S—RADIO DIRECTION-FINDING; RADIO NAVIGATION; DETERMINING DISTANCE OR VELOCITY BY USE OF RADIO WAVES; LOCATING OR PRESENCE-DETECTING BY USE OF THE REFLECTION OR RERADIATION OF RADIO WAVES; ANALOGOUS ARRANGEMENTS USING OTHER WAVES
- G01S17/00—Systems using the reflection or reradiation of electromagnetic waves other than radio waves, e.g. lidar systems
- G01S17/02—Systems using the reflection of electromagnetic waves other than radio waves
- G01S17/06—Systems determining position data of a target
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C21—METALLURGY OF IRON
- C21C—PROCESSING OF PIG-IRON, e.g. REFINING, MANUFACTURE OF WROUGHT-IRON OR STEEL; TREATMENT IN MOLTEN STATE OF FERROUS ALLOYS
- C21C5/00—Manufacture of carbon-steel, e.g. plain mild steel, medium carbon steel or cast steel or stainless steel
- C21C5/28—Manufacture of steel in the converter
- C21C5/42—Constructional features of converters
- C21C5/44—Refractory linings
- C21C5/441—Equipment used for making or repairing linings
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01S—RADIO DIRECTION-FINDING; RADIO NAVIGATION; DETERMINING DISTANCE OR VELOCITY BY USE OF RADIO WAVES; LOCATING OR PRESENCE-DETECTING BY USE OF THE REFLECTION OR RERADIATION OF RADIO WAVES; ANALOGOUS ARRANGEMENTS USING OTHER WAVES
- G01S17/00—Systems using the reflection or reradiation of electromagnetic waves other than radio waves, e.g. lidar systems
- G01S17/87—Combinations of systems using electromagnetic waves other than radio waves
-
- F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
- F27—FURNACES; KILNS; OVENS; RETORTS
- F27D—DETAILS OR ACCESSORIES OF FURNACES, KILNS, OVENS, OR RETORTS, IN SO FAR AS THEY ARE OF KINDS OCCURRING IN MORE THAN ONE KIND OF FURNACE
- F27D21/00—Arrangements of monitoring devices; Arrangements of safety devices
- F27D21/0021—Devices for monitoring linings for wear
Landscapes
- Physics & Mathematics (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Electromagnetism (AREA)
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Computer Networks & Wireless Communication (AREA)
- Radar, Positioning & Navigation (AREA)
- Remote Sensing (AREA)
- General Physics & Mathematics (AREA)
- Metallurgy (AREA)
- Materials Engineering (AREA)
- Manufacturing & Machinery (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Length Measuring Devices With Unspecified Measuring Means (AREA)
- A Measuring Device Byusing Mechanical Method (AREA)
- Length Measuring Devices By Optical Means (AREA)
- Furnace Housings, Linings, Walls, And Ceilings (AREA)
- Measuring Arrangements Characterized By The Use Of Fluids (AREA)
- Measurement Of Length, Angles, Or The Like Using Electric Or Magnetic Means (AREA)
Description
! 94906
Menetelmä kääntöakselilla ja suuaukolla varustetun säiliön vuorauksen kulumisen mittaamiseksi
Keksinnön kohteena on menetelmä kääntöakselilla ja 5 suuaukolla varustetun säiliön vuorauksen kulumisen mittaamiseksi, jossa menetelmässä käytettävällä optista säteilyä lähettävällä ja vastaanottavalla etäisyyden mittalaitteella ensiksi suoritetaan mittalaitteelle ja säiliölle muodostettujen koordinaatistojen välinen kiinnittyminen, jos-10 sa mittalaitteen ja säiliön koordinaatistot matemaattisesti yhdistetään mittaamalla erityisten kiinnittymispistei-den sijainti mittalaitteen koordinaatistossa ja mittaamalla kulmatietoa säiliön kallistusasemasta, ja kiinnittymisen jälkeen säiliön sisäpinnan vuoraus mitataan suuntaa-15 maila optista säteilyä säiliön sisäpinnan vuoraukseen ja vastaanottamalla vuorauksesta heijastuvaa säteilyä.
Säiliön, esimerkiksi teräksenvalmistuksessa käytettävien konverttereiden tai senkkojen sisäpuoleisen vuorauksen kulumisen mittaus on erittäin tärkeää, jotta voi-20 täisiin optimoida säiliön käyttöikä, ja jotta vuorauksen liiallinen kuluminen ei pääse aiheuttamaan tuotannollisia eikä työturvallisuuteen liittyviä riskejä. Konvertterin kulutusvuorauksia joudutaan uusimaan verrattain usein, sillä konvertterin kulutusvuorauksen kestoaika vaihtelee 25 viikosta, kahdesta yleensä korkeintaan muutamaan kuukauteen riippuen siitä, mitä konvertterilla sulatetaan, mistä aineesta konvertterin vuoraus on tehty ja luonnollisesti myös siitä, montako sulatusta konvertterilla tehdään. Tapauksesta riippuen konvertteri voi kestää noin 100 - 5000 .. 30 sulatusta. Mitä lyhyempi on vuorauksen arvioitu kestoaika, sitä suurempi tarve on suorittaa päivittäisiä kulumismit-tauksia. On selvää, että normaalien, mahdollisesti päivittäisten kulumismittausten lisäksi on tarve suorittaa kulumattoman vuorauksen mallinnusmittauksia aina otettaessa 35 käyttöön uudella vuorauksella varustettu säiliö.
2 94906
Vuorauksen kuluneisuuden mittauksessa käytetään lasersäteen kulkuajan mittaukseen tai vaihe-eron mittaukseen perustuvaa menetelmää, jossa lasersäde suunnataan konvertterin sisäpinnan vuoraukseen, josta säde heijastuu 5 takaisin mittalaitteelle. Lasersäteen lähtöhetken ja pa-luuhetken välisen aikaeron perusteella voidaan laskea mittalaitteen ja mitattavan vuorauksen kunkin mitatun pisteen välinen etäisyys mittalaitteen koordinaatistossa. Mitatut pisteet määrittelevät vuorauksen kulumisprofiilin, joka 10 voidaan tulostaa esimerkiksi näyttöpäätteelle, jolla käytössä olevasta konvertterista mitattua kulumisprofiilia voidaan graafisesti ja numeerisesti verrata säiliön sisäpinnan profiiliin, joka on mitattu mallinnusvaiheessa samasta säiliöstä ennen säiliön varsinaista käyttöönottoa, 15 eli ennen ensimmäistä sulatusta.
Kolmiulotteisten kohteiden, esimerkiksi terästeollisuudessa käytettävien konverttereiden ja senkkojen tai muiden säiliöiden, vuorauksen kulumisen mittaaminen koske-tuksettomilla menetelmillä kuten lasermittauksella edel-20 lyttää mittalaitteen ja kohteen saamista samaan mittaus-koordinaatistoon. Tätä mittalaitteen ja kohteen koordinaatistojen yhdistämistä kutsutaan kiinnittymiseksi.
Kiinnittymisessä tavallisesti käytetty suora eli välitön menettelytapa on sellainen, jossa mitattavaan koh-25 teeseen eli säiliöön kiinnitetään kiinteästi samassa paikassa pysyvät niin sanotut kiinnittymispisteet, joiden välityksellä kohteen ja mittalaitteen koordinaatistot voidaan matemaattisesti yhdistää. Kiinnittymispisteitä tulee olla vähintään kolme. Kiinnittymispisteet ovat esimerkiksi .. 30 pieniä teräslevyjä, joista mittalaitteen laserlähettimen säde pääsee heijastumaan takaisin, jolloin mittalaitteelta lähteneen ja kiinnittymispisteen kautta heijastuneen säteen perusteella voidaan määritellä mitattavan kohteen kuten konvertterin etäisyys suhteessa mittalaitteeseen. Suo-35 rassa menetelmässä mitattava kohde ja mittalaite saadaan 3 94906 samaan mittauskoordinaatistoon mittaamalla kiinnittymis-pisteet ja varsinaisesti mitattavat pisteet samalla mit-tauskerralla. Nykyisin käytössä olevassa suorassa mittaustavassa kiinnittymispisteet on sijoitettu konvertterin 5 suuaukon välittömään läheisyyteen, jolloin mittalaite näkee mitattavan alueen ja myös kiinnittymispisteet. Suora mittaustapa olisi helpoin, mutta metallurgisessa teollisuudessa, esimerkiksi teräksen valmistuksessa, olosuhteet ovat varsin ankarat ja usein sellaiset, että säiliöstä 10 tulevat sulat metalliroiskeet tai kuonaroiskeet kokonaan tai osittain peittävät kiinnittymispisteet, tai roiskeita tulee joka tapauksessa niin lähelle kiinnittymispisteitä, että roiskeiden irrottaminen esimerkiksi rautakangella tai vastaavalla esineellä aiheuttaa myös sen, että roiskeen 15 irtoamisen lisäksi myös kiinnittymispiste kokee mekaanisia iskuja, minkä johdosta kiinnittymispisteen paikka muuttuu.
Myös lämpötilan vaihtelut ja lämpölaajeneminen voivat aiheuttaa ongelmia, jotka kiinnittymispisteen mekaanisen siirtymisen ohella voivat aiheuttaa virhelähteitä mittauk-20 siin. On syytä korostaa, että kiinnittymispisteeseen kohdistuva esimerkiksi 5 mm:n suuruinen siirtymä voi mittaustuloksissa kertautua moninkertaiseksi. Säiliön suuaukon läheisyyteen sijoitettujen kiinnittymispisteiden fyysistä siirtymää voi lisäksi aiheuttaa säiliön panostus, eli esi-25 merkiksi se, että säiliöön tuodaan romurautaa sulatettavaksi.
Edellä esitettyjä ongelmia on yritetty poistaa siirtämällä kiinnittymispisteet hieman etäämmälle säiliön suuaukon reunasta, mutta tällöin päädytään siihen tilan-.. 30 teeseen, jossa kiinnittymispisteet ovat mittalaitteen nä kökentän ulkopuolella, minkä vuoksi mittalaitetta on siirrettävä kauemmaksi kohteesta eli säiliöstä. Mittalaitteen etäännyttäminen säiliöstä kuitenkin aiheuttaa sen merkittävän haitan, että varsinaista sisävuorauksen mittausta 35 ajatellen mittalaite ei nyt riittävän laajalta alueelta 4 94906 näe säiliön sisäpintaa, mikä johtaa siihen, että varsinainen mittaus joudutaan tekemään useammassa osassa, ja jokaista mittausta varten joudutaan myös kiinnittyminen luonnollisesti suorittamaan uudestaan. On selvää, että ky-5 seinen toteutustapa tuo mukanaan lisää mittausvirheitä ja lisäksi aikaviiveitä. Eräs muu aikaisempi menetelmä käyttää säiliön eteen pystysuuntaisesti asetettua ns. gonio-metriä.
Sellaisessa erityistapauksessa, missä kohde on ri-10 pustettu kääntöakselin varaan, voidaan käyttää kulmamit-tauskiinnittymistä. Kulmamittauslaite voidaan sijoittaa esimerkiksi säiliön kääntöakselille tai muualle säiliöön, mikäli kyseessä on ns. inklinometri. Nykyisin kulmamit-tausta käyttävä kiinnittyminen on välillinen menetelmä, 15 jota käytetään silloin, kun mitattavaan kohteeseen ei saada kiinnittymisen edellyttämiä hyvin näkyviä ja hyvin sijoituspaikaltaan muuten sopivia kiinnittymispisteitä.
Aiemmin kulmamittauskiinnittyminen on tehty niin, että on käytetty kohteen ulkopuolisissa rakenteissa olevia 20 kiinnittymispisteitä ja kulmamittauslaitteelta saatavaa kulma-arvoa, joiden avulla koordinaatistojen matemaattinen yhdistäminen on voitu tehdä. Kiinnittymispisteet on kiinnitetty esimerkiksi konvertterin läheisyyteen tehdassalin runkorakenteisiin. Tunnetuissa menetelmissä kulmamittausta * * 25 käytettäessä kulmamittauslaite kertoo mittalaitteelle, miten kohde on suhteessa tunnettuun ympäristöön. On selvää, että kohteen eli säiliön ulkopuolelle sijoitetut kiinnittymispisteet aiheuttavat virhelähteitä mittaukseen ja lisäksi vaikeuttavat mittausmenetelmän laskennallista .. 30 toteutusta.
Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uudentyyppinen menetelmä, joka välttää tunnettuihin ratkaisuihin liittyvät ongelmat.
Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella 35 menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että kiinnittyminen 5 94906 suoritetaan siten, että kiinnittymispisteiden sijainti mittalaitteen koordinaatistossa mitataan säiliön pohjan alueelta sinne sijoitettuja kiinnittymispisteitä hyväksikäyttäen, minkä jälkeen säiliö käännetään kääntöakselinsa 5 ympäri asentoon, jossa säiliön suuaukko osoittaa mittalaitetta kohti, ja että kiinnittymisessä käytetään lisäksi hyväksi sinänsä tunnetulla säiliön kallistuksen kulmamit-tauksella saatua kiinnittymispisteiden mittauksen aikaisen kulmatiedon ja säiliön kääntämisen jälkeisen kulmatiedon 10 välistä kulmaeroa.
Keksinnön mukainen menetelmä perustuu siihen ajatukseen, että kulmamittausta käytettäessä kiinnittyminen suoritetaan kohteen eli säiliön pohjan alueelta, edullisimmin säiliön tasomaisen pohjaympyrän alueelta, eli täy-15 sin vastakkaiselta puolelta ja suunnalta kuin nykyisissä menetelmissä. Kiinnittymispisteiden mittauksen jälkeen varsinaisen mittaustapahtuman mahdollistamiseksi säiliö käännetään, edullisimmin 180 astetta, asentoon, jossa säiliön suuaukko osoittaa kohti mittalaitetta, jolloin mitta-20 laite näkee mittausalueen eli säiliön sisäpinnan vuorauksen. Mittalaitteen ja kohteen välisessä asemoinnissa, eli käytännössä mittalaitteen ja kohteen koordinaatistojen yhdistämisessä tarvittavat kiinnittymispisteet, esimerkiksi pienet metallilevyt, on sijoitettu kohteen eli säiliön 25 pohjan alueelle. Kulmamittauslaitteella kuten inklinomet-rillä välitetään kiinnittymistilanteen ja varsinaisen mittauksen aloituksen välinen kulmaero, joka aiheutuu säiliön kääntämisestä kääntöakselinsa ympäri. Tietoa kulmaeromit-tauksesta ja tietoja säiliön pyörähdysgeometriasta ja mit-; 30 tasuhteista käytetään kohteen eli säiliön ja mittalaittei den koordinaatistojen yhdistämiseen.Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan useita etuja, jotka ovat seurausta uudella menetelmällä suoritetusta kiinnittymisestä eli mittalaitteen asemoinnista suhteessa mitattavaan kohtee-35 seen. Kiinnittymispisteille saadaan mittausgeometrian ja 6 94906 kiinnittymispisteiden näkyvyyden kannalta erittäin ihanteellinen paikka. Keksinnön mukainen menetelmä on prosessia joituksen kannalta hyvä, koska mittausvalmistelut, eli siis käytännössä kiinnittyminen voidaan tehdä prosessin 5 aikana, esimerkiksi kuonan tai teräksen kaadon aikana, aivan toiselta suunnalta, eli siis säiliön pohjan suunnalta.
Työturvallisuuden kannalta uusi menetelmä on hyvä, sillä mittalaite voidaan tuoda kuuman ja mahdollisesti 10 roiskeita heittävän säiliön kuten konvertterin luo, itse asiassa suojaisalle konvertterin pohjan puolelle, tilanteessa, jossa konvertterin suuaukko on käännettynä poispäin mittalaitteesta. Pohja säiliössä kuten konvertterissa on sijainniltaan suojainen alue, jossa kiinnittymispisteet 15 eivät altistu kuonaroiskeille. Pohjan alueella, missä lämpötila on stabiili verrattuna suualueen lämpötilaan, ovat kiinnittymispisteet suojassa konvertterin suuaukon kautta tapahtuvan panostuksen, puhdistuksen ja muun käsittelyn aiheuttamilta mekaanisilta kolhuilta. Mittalaite voidaan 20 viedä aikaisempaa lähemmäksi konvertteria, jolloin useimmissa tapauksissa riittävä mittausalue näkyy yhdellä kertaa mittalaitteelle suuaukon rajoittamasta näkösektorista. Keksinnön mukaisella ratkaisulla päästään niin lähelle mitattavaa kohdetta eli esimerkiksi konvertteria, että ny-25 kyisin varsin vaikeasti mitattavat, mutta kuitenkin voimakkaasti kuluvat alueet eli mm. kääntöakselin kohdat konvertterin vuorauksessa saadaan mitatuksi yhdellä kiinnityksellä ja yhdellä mittauksella muuttamatta mittalaitteen ja konvertterin keskinäistä asemaa. Uusi menetelmä ei vaa-.. 30 di lisärakenteita eikä uusia mittausvälineitä, vaan siinä voidaan käyttää olemassa olevia laiteratkaisuja, sillä pohjimmiltaan kyse on kiinnittymistoiminnon uudesta toteutustavasta, jossa säiliön käsittämien kiinnittymispisteiden mittausta seuraa säiliön kääntö ennen varsinaista vuo-35 rauksen mittausta. Uudella menetelmällä koko mittaus on t 7 94906 robotisoitavissa.
Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää erästä mittalaitteistoa, 5 kuvio 2 esittää mittausmenetelmän kiinnittymisvai- hetta, kuvio 3 esittää mittausmenetelmän varsinaista mittausvaihetta, kuvio 4 esittää vertailukaaviota kuluneesta säi-10 liöstä suhteessa kulumattomaan, kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaista vertailukuvaa säiliön pituussuunnassa tarkasteltuna.
Kuviossa 1 on esitetty mittalaitteiston kokoonpano, joka on vastaavanlainen kuin eräs nykyisinkin käytössä 15 oleva ja käsittää optisen lähetinvastaanottimen 1, edullisimmin laserlähetinvastaanottimen, etäisyysmittauselek-troniikan 2, jännitelähteen 3, ja ohjausyksikön 4, joka käsittää näyttöosan 4a, näppäimistöosan 4b ja levyaseman 4c. Laserlähetinvastaanotin 1 on kytketty etäisyysmittaus-20 elektroniikkaan 2 kaapelilla 5, joka itse asiassa käsittää kolme optista kuitua, joita yhdessä etäisyysmittauselekt-roniikan kanssa käytetään laserpulssin kulkuajan mittauksen mahdollistamiseen. Tässä keksinnössä kuitenkin olennaista on uusi menetelmä mittalaitteen ja kohteen koordi-25 naatistojen kiinnittymisen suorittamiseksi sinänsä tunnetuilla mittalaitteilla.
Kuvio 2 esittää mittausmenetelmän kiinnittymisvai-hetta ja kuvio 3 esittää mittausmenetelmän varsinaista mittausvaihetta. Kuvioissa 2 ja 3 on esitetty mitattava .. 30 kohde eli säiliö 6, joka käsittää pohjan 7, seinämän 8, suuaukon 9 ja vuorauksen 10, jota halutaan mitata. Säiliö 6, kuten konvertteri, on ripustettu käsittämänsä kääntöak-selin 11 varassa akselitukeen 12, joka tukeutuu alempaan tukipintaan 13, joka käytännössä on tehdashallin alemman 35 tason lattia. Itse mittalaite, josta kuvioissa 2 ja 3 8 94906 esiintyy laserlähetinvastaanotin 1 ja sen tukena oleva kolmijalka 14 on sijoitettu tehdashallissa ylemmällä tasolla sijaitsevalle ylemmälle tukipinnalle 15.
Kuvioissa 2 ja 3 on myös esitetty myös mittalait-5 teen koordinaatisto 16, jossa x-, y-, ja z-akselit. Vastaavasti kohteen eli säiliön koordinaatisto 17 käsittää x-, y-, ja z-akselit. Kuvioista 2 ja 3 havaitaan, että säiliön eli mitattavan kohteen koordinaatisto 17 on laskennallisesti ajateltu sijoitettavaksi säiliön suuaukon 9 10 tasoon. Kuvioissa 2 ja 3 kohteen koordinaatiston 17 keskipiste on suuaukon 9 keskellä ja koordinaatiston 17 z-akse-li menee pitkin kohteen eli säiliön kuten konvertterin pituusakselia 18.
Kuvioissa 2 ja 3 on lisäksi esitetty säiliön kal-15 listumista mittaava kulmamittauslaite 19, joka edullisimmin on sijoitettu säiliön 6 kääntöakselille 11. Kulmamit-taustieto voidaan välittää mittalaitteelle kaapelilla, radioteitse tai siten, että kulmamittauslaite 19 on yhdistetty näyttölaitteeseen, jossa mittalaitteen 1 käyttäjä 20 poimii tiedot ja syöttää ne mittalaitteelle.
Menetelmässä säiliön 6 vuoraus mitataan siten, että optista säteilyä lähettävällä ja vastaanottavalla mittalaitteella 1 ensiksi suoritetaan mittalaitteelle 1 ja säiliölle 6 muodostettujen koordinaatistojen 16 ja 17 välinen 25 kiinnittyminen, jossa mittalaitteen ja kohteen koordinaatistot 16, 17 matemaattisesti yhdistetään mittaamalla erityisten kiinnittymispisteiden Pl, P2, P3 sijainti mittalaitteen koordinaatistossa. Lisäksi kulmamittauslaitteella 19 mitataan kulmatietoa säiliön 16 kallistusasemasta, ja .. 30 kiinnittymisen jälkeen säiliön sisäpinnan vuoraus mitä- taan. Uudessa menetelmässä keksinnön mukaisesti kiinnittyminen suoritetaan siten, että kiinnittymispisteiden Pl, P2, P3 sijainti mittalaitteen koordinaatistossa 16 mitataan säiliön 6 pohjan 7 alueelta sinne sijoitettuja kiin-35 nittymispisteitä Pl, P2, P3 hyväksikäyttäen, jonka jälkeen 9 94906 säiliö 6 käännetään kääntöakselinsa 11 ympäri asentoon, jossa säiliön 6 suuaukko 9 osoittaa mittalaitetta 1 kohti kuvion 3 mukaisesti. Kiinnittymisessä käytetään lisäksi hyväksi sinänsä tunnetulla säiliön 6 kallistuksen kulma-5 mittauslaitteella 19 saatua kiinnittymispisteiden PI, P2, P3 mittauksen aikaisen kulmatiedon ax ja säiliön kääntämisen jälkeisen kulmatiedon a2 välistä kulmaeroa. Säiliön ulkopohjalla 7 tarkoitetaan säiliön sitä aluetta, joka on vastakkaisessa päädyssä kuin suuaukko 9. Pohja 7 siis kä-10 sittää seinämän 8 loppuosan, varsinaisen pohjaympyrän 7a ja edellisten välissä mahdollisesti olevan useimmin viiston tai kaarevan alueen.
Kiinnittymispisteiden Pl, P2, P3 mittauksessa suunnataan optista säteilyä laserlähetinvastaanottimen 1 lä-15 hettimellä kiinnittymispisteisiin Pl, P2, P3, joista heijastuvaa säteilyä vastaanotetaan laserlähetinvastaanottimen 1 vastaanottimella.
Edullisessa toteutusmuodossa kiinnittymispisteet Pl, P2, P3 on pintakäsitelty siten, että niiden heijasta-20 vuus on samaa suuruusluokkaa kuin säiliön 6 sisäpinnan vuorauksen heijastavuus, jolloin mittalaitteen 1 dynamiikan kannalta tilanne on paras mahdollinen, koska samalla mittalaitteen 1 vastaanotinosalla eli käytännössä laserlähetinvastaanottimen vastaanotindetektorilla vastaanote-25 taan sekä kiinnittymisvaiheessa kiinnittymispisteistä Pl, P2, P3 takaisin heijastuvat lasersäteet 21 kuviossa 2, että myös varsinaisessa mittausvaiheessa säiliön sisäpinnan vuorauksesta 10 takaisin heijastuvat lasersäteet 22.
Kuvioista 2 ja 3 havaitaan, että edullisessa toteu-30 tusmuodossa menetelmää toteutetaan siten, että suuaukon 9 I « tasoon sijoitetun kohteen eli säiliön 6 koordinaatiston 17 z-akseli on laskennan yksinkertaistamiseksi sovittu kulkemaan kohteen vastakkaiseen päätyyn eli pohjaan 7 sijoitettujen kiinnittymispisteiden Pl, P2, P3 määräämän ympyrän 35 keskipisteen C kautta. Edelleen edullisessa toteutusmuo- 10 94906 dossa kiinnittymispisteet Pi, P2 ja P3 muodostavat tasasi-vuisen kolmion säiliön pohjaan 7, mikä vähentää mittausvirheitä.
Edullisessa toteutusmuodossa kiinnittymispisteet 5 PI, P2, P3 mitataan säiliön pohjaympyrän 7a alueelle säiliön pituusakselin 19 suhteen edullisimmin mahdollisimman suuren ympyrän kaarelle samaan tasoon sijoitetuista kiin-nittymispisteistä Pl, P2, P3, jolloin pohjaympyrän 7a kuten pohjakalotin alueella sijaitsevat kiinnittymispisteet 10 Pl, P2, P3 ovat parhaiten suojassa, näkyvyys mittalaitteelle 1 on hyvä ja sijoitus laskennan kannalta paras mahdollinen.
Eräässä edullisessa toteutusmuodossa säiliötä käännetään kiinnittymispisteiden Pl, P2, P3 mittauksen ja säi-15 liön sisäpinnan varsinaisen vuorauksen 10 mittauksen aloituksen välillä 145 - 225 astetta, edullisimmin noin 180 astetta kuten kuviota 2 ja 3 vertaamalla on havaittavissa. Kyseisen kaltainen käännösliike varmistaa sekä kiinnittymispisteiden mittaamisen pohjan alueelta, että käännöksen 20 jälkeisen varsinaisen vuorauksen 10 mittaamisen hyvissä näkyvyysolosuhteissa.
Edullisessa toteutusmuodossa kiinnittymispisteiden Pl, P2, P3 mittaus suoritetaan säiliön 6 sisällön ulos kaatamisen ja/tai laskemisen aikana olennaisesti vastak-25 kaiselta suunnalta kuin minne säiliön 6 varsinainen suu-aukko 9 osoittaa kuten kuviosta 2 käy esille. Vastakkaiselta suunnalta mittaaminen ei tässä yhteydessä rajoitu ainoastaan kuvioiden 2 ja 3 esittämään tilanteeseen, jossa kiinnittymispisteiden mittaussuunnan ja kaato/laskusuunnan 30 ero on täydet 180 astetta, vaan termi vastakkainen tulee ymmärtää kattamaan kaikki tilanteet, joissa kiinnittymis-mittaus tapahtuu kuvitellun pystysuuntaisen suoran yhdeltä puolelta ja kaato/lasku tapahtuu kuvitellun pystysuuntaisen suoran toiselta puolelta. Kyse on siis siitä, että 35 kiinnittymismittaus tapahtuu selkeästi eri suunnasta, kuin η 94906 säiliön sisällön kaato/lasku kohdistuu. Säiliön sisällöllä tarkoitetaan varsinaista hyötyainetta, kuten sulaa terästä ja lisäksi säiliöön muodostuvaa kuonaa. Kuviossa 2 on esitetty laskuventtiili 23, josta säiliön 6 kuten konvertte-5 rin sisältämä aine kuten sula teräs lasketaan ulos nuolen S suunnassa. Tällöin kiinnittyminen tapahtuu säiliön 6 varsinaisen sisällön, esimerkiksi teräksen ulos laskun yhteydessä. Toinen vaihtoehto ja nimenomaan käytännöllisempi vaihtoehto on se, että varsinainen hyötyainesisältö, kuten 10 teräs on jo aiemmin laskettu ulos säiliöstä 6, jolloin teräs olisi laskettu ulos kuvion 3 mukaisessa asennossa las-kuventtiilin 24 kautta, minkä jälkeen säiliö 6 on käännetty kuvion 2 mukaiseen asentoon, jossa säiliötä 6 pidetään ainakin kiinnittymispisteiden Pl, P2, P3 mittauksen ajan, 15 minkä jälkeen tarvittaessa lisää kallistamalla kuona kaadetaan ulos säiliöstä 6 nuolen T suuntaan, jonka jälkeen viimeisenä vaiheena kallistuksen päädyttyä kuvion 3 esittämään tilanteeseen voidaan suorittaa varsinainen vuorauksen 10 mittaus. Kyseinen edullinen toteutustapa hyväksi-20 käyttää tehokkaasti olemassa olevia metallurgian valmistusprosessien käyttämiä säiliön 6 käännöksiä. Säiliön kääntämisellä 6 teräksen uloslaskun ja kuonan uloslaskun välillä saadaan se etu, että teräksen uloslaskussa käytettävä laskuventtiili ei tukkeudu kuonaan.
25 Edullisessa toteutusmuodossa kiinnittymispisteiden
Pl, P2, P3 mittaaminen siis suoritetaan hyötyaineen, kuten teräksen, uloslaskun jälkeen suoritetun käännöksen jälkeen ennen tai samassa yhteydessä kuonan kaadon kanssa. Suoritetaanko kiinnittyminen ennen kuonan kaatoa vai sen 30 aikana riippuu siitä, mihin kallistusasemaan säiliö 6 on " käännetty ennen kiinnittymispisteiden mittaamista.
Nykyisin käytetyissä menetelmissä ja myös tässä menetelmässä ennen uuden säiliön käyttöönottoa uudelle säiliölle suoritetaan mallinnusmittaus kuluneen säiliön ja 35 uuden säiliön mittaustietojen vertaamisen mahdollistami- • · 12 94906 seksi, joka mallinnusmittaus käsittää kiinnittymismittauk-sen ja säiliön kulumattoman sisäpinnan varsinaisen mittauksen. Kuvioissa 4 ja 5 viiva 30 esittää uuden säiliön 6 sisäpinnan vuorauksen pintaa ja käyrä 10 esittää kuluneen 5 vuorauksen pintaa, joka on saatu mittalaitteella 1 mittaamalla. Edullisessa toteutusmuodossa myös mallinnusmit-tauksessa säiliö 6 käännetään olennaisesti vastakkaiseen suuntaan kiinnityskohtien Pl, P2, P3 koordinaattien mittauksen ja säiliön 6 sisäpinnan 10 varsinaisen mittauksen 10 välillä. Jos mallinnus tehdään samalla tavalla kuin mittaus, niin tällöin saadaan minimoiduksi kiinnittymisen aiheuttamat virhelähteet. Mallinnus on siis aivan samanlainen kuin mittauskin, ja tämä selkeyttää menetelmän käyttöä. Vastakkaiseen suuntaan kääntäminen ei rajoitu kuvioi-15 den 2 ja 3 esittämään tilanteeseen, jossa käännös on 180 astetta, vaan käännös voi huomattavastikin poiketa mainitusta asteluvusta, sillä olennaista on se, että kiinnittyminen tapahtuu olennaisesti eri suunnasta kuin itse mittaus .
20 Mittauksen analysoinnin kannalta tarvitaan mitattu jen pisteiden x-, y-, z-koordinaatit ja kiinnittymispis-teiden koordinaatit, joilla mallinnusvaiheessa ja mittaus-vaiheessa on sidottu koordinaatistot yhteen siten, että pisteet on laskettu samassa koordinaatistossa oleviksi ’ 25 x-, y-, z-arvoiksi. Kiinnittymisvaiheessa tarvitaan kulma- arvot ja lisäksi tieto siitä, mikä on kääntöakselin 11 ja suuaukon 9 etäisyys (silloin kun on sovittu x-y-taso suu-aukon tasolle).
Kohteeseen eli säiliöön kiinnitettyjen kiinnitty-30 mispisteiden Pl, P2, P3 koordinaattien mittaaminen mitta-laitteen koordinaatistossa 16 suoritetaan olennaisesti vastakkaisesta suunnasta kuin kiinnittymisen jälkeen suoritettava varsinaisen säiliön 6 sisäpinnan vuorauksen 10 mittaus.
35 Sinänsä tunnettua kulmamittausta käyttävässä mene- il I iu.1 111(1 l i » ** · t • · 13 94906 telmässä säiliön 6 pohjaan 7 sijoitettujen kiinnittymis-pisteiden Pl, P2, P3 sijainti mitataan mittalaitteen koordinaatistossa 16. Säiliön 6 kallistuksen kulmatieto ar mitataan siinä asennossa, jossa säiliön 6 pohjan 7 kiinnit-5 tymispisteet Pl, P2, P3 mitataan. Seuraavaksi säiliö 6 käännetään kääntöakselinsa 11 varassa asentoon, jossa säiliön 6 suuaukko 9 osoittaa mittalaitetta 1 kohti. Säiliön 6 kallistuksen uusi kulmatieto a2 siinä asennossa, jossa säiliön varsinainen mittaus suoritetaan mitataan sinänsä 10 tunnetulla tavalla samalla kulmamittauslaitteella 19 kuten edellinenkin kulmatieto c^.
Pelkistettynä menetelmän periaate on sellainen, että mittalaite tuodaan sopivalle paikalle säiliön 6 lähelle, seuraavaksi kiinnittymispisteet Pl, P2, P3 sidotaan 15 mittalaitteen x-, y-, z-koordinaatistoon 17 ja annetaan joitakin säiliön tietoja, kuten kiinnittymispisteiden Pl, P2, P3 määräämän tason suhde akseliin 11 tai suuaukon 9 suhde akseliin 11, koska myös kohteeseen eli säiliöön 6 halutaan perustaa koordinaatisto 16. Seuraavaksi säiliö 6 20 käännetään kuvion 3 mukaiseen asentoon ja ennen kääntämistä mitatulla kulmalla ja kääntämisen jälkeen mitatulla kulmalla a2, käytännössä kulmaerolla välitetään uusi tilanne mittalaitteen koordinaatistoon 16. Lopuksi mitataan mittalaitteen koordinaatistossa 16 halutut mitattavat pis-25 teet säiliön sisäpinnan vuorauksesta 10. Mitattua kulunutta vuorausta verrataan mallinnuksessa mitattuun kuvioiden 4 ja 5 esittämällä tavalla esimerkiksi kuvion 1 näyttöpäätteen ruudulla 4a.
Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten 30 oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan monin tavoin muunnella oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.
« · «
Claims (6)
1. Menetelmä kääntöakselilla ja suuaukolla varustetun säiliön vuorauksen kulumisen mittaamiseksi, jossa me- 5 netelmässä käytettävällä optista säteilyä lähettävällä ja vastaanottavalla etäisyyden mittalaitteella (1) ensiksi suoritetaan mittalaitteelle (1) ja säiliölle (6) muodostettujen koordinaatistojen (16, 17) välinen kiinnittyminen, jossa mittalaitteen ja säiliön (6) koordinaatistot 10 (16, 17) matemaattisesti yhdistetään mittaamalla erityis ten kiinnittymispisteiden (Pl, P2, P3) sijainti mittalaitteen (1) koordinaatistossa (16) ja mittaamalla kulmatietoa (alf a2) säiliön (6) kallistusasemasta, ja kiinnittymisen jälkeen säiliön (6) sisäpinnan vuoraus (10) mitataan suun-15 taamalla optista säteilyä säiliön (6) sisäpinnan vuoraukseen (10) ja vastaanottamalla vuorauksesta (10) heijastuvaa säteilyä, tunnettu siitä, että kiinnittyminen suoritetaan siten, että kiinnittymispisteiden (Pl, P2, P3) sijainti mittalaitteen (1) koordinaatistossa (16) mitataan 20 säiliön (6) pohjan (7) alueelta sinne sijoitettuja kiin-nittymispisteitä (Pl, P2, P3) hyväksikäyttäen, minkä jälkeen säiliö (6) käännetään kääntöakselinsa (11) ympäri asentoon, jossa säiliön (6) suuaukko osoittaa (9) mittalaitetta (1) kohti, ja että kiinnittymisessä käytetään 25 lisäksi hyväksi sinänsä tunnetulla säiliön (6) kallistuksen kulmamittauksella saatua kiinnittymispisteiden (Pl, P2, P3) mittauksen aikaisen kulmatiedon (αλ) ja säiliön kääntämisen jälkeisen kulmatiedon (a2) välistä kulmaeroa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n-30 n e t t u siitä, että säiliötä (6) käännetään kiinnitty- " mispisteiden (Pl, P2, P3) mittauksen ja varsinaisen vuo rauksen (10) mittauksen aloituksen välillä 145 - 225 as-.: tetta, edullisimmin noin 180 astetta. • f
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että kiinnittymispisteiden (Pl, • · 15 94906 P2, P3) mittaus suoritetaan säiliön (6) sisällön ulos kaatamisen ja/tai laskemisen yhteydessä olennaisesti vastakkaiselta suunnalta kuin säiliön (6) varsinainen suuaukko (9) osoittaa.
4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että kiinnittymispisteet (Pl, P2, P3) mitataan säiliön (6) pohjaympyrän (7a) alueelle pituusakselikeskeisesti (18) sijoitetuista kiinnit-tymispisteistä (Pl, P2, P3).
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-4 mukai nen menetelmä, jossa ennen uuden säiliön (6) käyttöönottoa uudelle säiliölle suoritetaan mallinnusmittaus kuluneen säiliön ja uuden säiliön mittaustietojen vertaamisen mahdollistamiseksi, joka mallinnusmittaus käsittää kiinnit-15 tymismittauksen ja säiliön kulumattoman sisäpinnan varsi naisen mittauksen, tunnettu siitä, että myös mal-linnusmittauksessa säiliö (6) käännetään olennaisesti vastakkaiseen suuntaan kiinnityskohtien (Pl, P2, P3) koordinaattien mittauksen ja säiliön (6) sisäpinnan (30) varsi-20 naisen mittauksen välillä.
6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säiliön (6) suuaukon (9) tasoon sijoitetun säiliön (6) koordinaatiston (17) z-akseli kulkee säiliön (6) pohjaan (7) sijoitettujen 25 kiinnittymispisteiden (Pl, P2, P3) määräämän ympyrän keskipisteen (C) kautta. « ♦ 16 94906
Priority Applications (6)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI932339A FI94906C (fi) | 1993-05-21 | 1993-05-21 | Menetelmä kääntöakselilla ja suuaukolla varustetun säiliön vuorauksen kulumisen mittaamiseksi |
| US08/241,417 US5546176A (en) | 1993-05-21 | 1994-05-11 | Method for measuring wear in the lining of a container provided with a pivoted axle and an opening, and a container |
| DE69428234T DE69428234T2 (de) | 1993-05-21 | 1994-05-20 | Verfahren zur Abrasionsmessung der Verkleidung eines mit lenkbarer Achse und Öffnung ausgerüsteten Behälters, und ein Behälter |
| EP94107861A EP0632291B1 (en) | 1993-05-21 | 1994-05-20 | Method for measuring wear in the lining of a container provided with a pivoted axle and an opening, and a container |
| AT94107861T ATE205604T1 (de) | 1993-05-21 | 1994-05-20 | Verfahren zur abrasionsmessung der verkleidung eines mit lenkbarer achse und öffnung ausgerüsteten behälters, und ein behälter |
| JP10863694A JP3274021B2 (ja) | 1993-05-21 | 1994-05-23 | コンテナーのライニングの摩耗を測定する方法、およびコンテナー |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI932339 | 1993-05-21 | ||
| FI932339A FI94906C (fi) | 1993-05-21 | 1993-05-21 | Menetelmä kääntöakselilla ja suuaukolla varustetun säiliön vuorauksen kulumisen mittaamiseksi |
Publications (4)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI932339A0 FI932339A0 (fi) | 1993-05-21 |
| FI932339A FI932339A (fi) | 1994-11-22 |
| FI94906B true FI94906B (fi) | 1995-07-31 |
| FI94906C FI94906C (fi) | 1995-11-10 |
Family
ID=8537981
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI932339A FI94906C (fi) | 1993-05-21 | 1993-05-21 | Menetelmä kääntöakselilla ja suuaukolla varustetun säiliön vuorauksen kulumisen mittaamiseksi |
Country Status (6)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US5546176A (fi) |
| EP (1) | EP0632291B1 (fi) |
| JP (1) | JP3274021B2 (fi) |
| AT (1) | ATE205604T1 (fi) |
| DE (1) | DE69428234T2 (fi) |
| FI (1) | FI94906C (fi) |
Families Citing this family (21)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| FI94907C (fi) * | 1993-12-29 | 1995-11-10 | Rautaruukki Oy | Menetelmä optista säteilyä lähettävän ja vastaanottavan mittalaitteen asemoimiseksi säiliön vuorauksen kulumismittauksessa |
| FI98958C (fi) * | 1995-04-13 | 1997-09-10 | Spectra Physics Visiontech Oy | Menetelmä säiliön paikantamiseksi säiliön vuorauksen kulumismittauksessa |
| US5750878A (en) * | 1996-02-05 | 1998-05-12 | Harbison-Walker Refractories Company | Removable reference plate |
| US5767960A (en) * | 1996-06-14 | 1998-06-16 | Ascension Technology Corporation | Optical 6D measurement system with three fan-shaped beams rotating around one axis |
| DE19957375A1 (de) * | 1999-11-29 | 2001-06-07 | Specialty Minerals Michigan | Verfahren zur Identifikation und Bestimmung der Position insbesondere eines metallurgischen Gefäßes |
| US6547397B1 (en) * | 2000-04-19 | 2003-04-15 | Laser Projection Technologies, Inc. | Apparatus and method for projecting a 3D image |
| US6780351B2 (en) | 2001-04-30 | 2004-08-24 | Emil J. Wirth, Jr. | Vessel inspection and repair system |
| US6922252B2 (en) * | 2002-09-19 | 2005-07-26 | Process Matrix, Llc | Automated positioning method for contouring measurements using a mobile range measurement system |
| DE10257422A1 (de) * | 2002-12-09 | 2004-07-08 | Specialty Minerals Michigan Inc., Bingham Farms | Verfahren zum Positionieren einer Messvorrichtung, die optische Strahlung emittiert und empfängt, zum Messen von Verschleiß der Auskleidung eines Behälters |
| EP1504830A1 (de) * | 2003-08-08 | 2005-02-09 | SMS Demag Aktiengesellschaft | Verfahren und Vorrichtung zur Früherkennung eines Durchbruchs der Feuerfest-Auskleidung einer Schmelze enthaltenden Pfanne |
| US7281402B2 (en) * | 2004-05-10 | 2007-10-16 | Speciality Minerals (Michigan) Inc. | Method and apparatus for optimizing forging processes |
| JP5154042B2 (ja) * | 2006-09-07 | 2013-02-27 | 三菱重工環境・化学エンジニアリング株式会社 | 炉室壁の損耗量の計測システム及び炉室壁の損耗量の計測方法 |
| US8345266B2 (en) * | 2008-03-18 | 2013-01-01 | Specialty Minerals (Michigan) Inc. | Method and system for measuring wear in the lining of a vessel |
| DE102008024731B4 (de) * | 2008-05-19 | 2020-08-20 | BAM Bundesanstalt für Materialforschung und -prüfung | Verfahren und Vorrichtung zur Sinterung eines Objektes unter Bestimmung des geometrischen Oberflächenprofils des Objekts |
| EP2131146A1 (en) * | 2008-06-02 | 2009-12-09 | Saab Ab | Positioning of light-reflecting object using sweeping line-shaped beams |
| US10935320B2 (en) | 2013-04-12 | 2021-03-02 | Refractory Intellectual Property Gmbh & Co. Kg | Method for determining the state of a refractory lining of a metallurgical vessel for molten metal in particular |
| ES2716202T3 (es) * | 2013-04-12 | 2019-06-11 | Refractory Intellectual Property Gmbh & Co Kg | Procedimiento para determinar el estado de un revestimiento refractario de un recipiente de fundido metalúrgico |
| US10175040B2 (en) * | 2015-03-20 | 2019-01-08 | Process Metrix | Characterization of refractory lining of metallurgical vessels using autonomous scanners |
| JP6848652B2 (ja) * | 2017-04-27 | 2021-03-24 | 日本製鉄株式会社 | 転炉耐火物プロフィール測定装置及び転炉耐火物プロフィール測定方法 |
| US10859316B1 (en) * | 2019-09-26 | 2020-12-08 | Harbisonwalker International, Inc. | Predictive refractory performance measurement system |
| US11237124B2 (en) * | 2019-09-26 | 2022-02-01 | Harbisonwalker International, Inc. | Predictive refractory performance measurement system |
Family Cites Families (7)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US4508448A (en) * | 1974-11-20 | 1985-04-02 | Geotronics Ab | Apparatus for measuring the distance to a point on the inner wall of a hot furnace |
| SE414347B (sv) * | 1974-11-20 | 1980-07-21 | Aga Ab | Anordning for att meta avstandet till en punkt pa den egenstralande innerveggen i en ugn |
| US4025192A (en) * | 1975-11-25 | 1977-05-24 | Aga Aktiebolag | Optical measuring method |
| US4172661A (en) * | 1978-05-23 | 1979-10-30 | Aga Aktiebolag | Optical measuring method |
| JPS6186606A (ja) * | 1984-10-05 | 1986-05-02 | Hitachi Ltd | 非接触形状測定方法 |
| US5125745A (en) * | 1987-09-30 | 1992-06-30 | Armco Inc. | Automatic BOF vessel remaining lining profiler and method |
| US5212738A (en) * | 1991-04-12 | 1993-05-18 | Martin Marietta Magnesia Specialties Inc. | Scanning laser measurement system |
-
1993
- 1993-05-21 FI FI932339A patent/FI94906C/fi not_active IP Right Cessation
-
1994
- 1994-05-11 US US08/241,417 patent/US5546176A/en not_active Expired - Fee Related
- 1994-05-20 DE DE69428234T patent/DE69428234T2/de not_active Expired - Fee Related
- 1994-05-20 AT AT94107861T patent/ATE205604T1/de not_active IP Right Cessation
- 1994-05-20 EP EP94107861A patent/EP0632291B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1994-05-23 JP JP10863694A patent/JP3274021B2/ja not_active Expired - Fee Related
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| EP0632291B1 (en) | 2001-09-12 |
| EP0632291A3 (en) | 1997-11-26 |
| DE69428234T2 (de) | 2002-04-18 |
| ATE205604T1 (de) | 2001-09-15 |
| US5546176A (en) | 1996-08-13 |
| FI94906C (fi) | 1995-11-10 |
| DE69428234D1 (de) | 2001-10-18 |
| FI932339A0 (fi) | 1993-05-21 |
| JPH0712541A (ja) | 1995-01-17 |
| JP3274021B2 (ja) | 2002-04-15 |
| EP0632291A2 (en) | 1995-01-04 |
| FI932339A (fi) | 1994-11-22 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI94906B (fi) | Menetelmä kääntöakselilla ja suuaukolla varustetun säiliön vuorauksen kulumisen mittaamiseksi | |
| US5706090A (en) | Method for positioning a container for measurement of wear in the container lining | |
| EP1960734B1 (en) | Method for measuring wear in the refractory lining of a metallurgical melting vessel | |
| US7330242B2 (en) | System for recording an object space | |
| EP2558816B1 (en) | System for measuring the inner space of a container and method of performing the same | |
| JP6683727B2 (ja) | 自律スキャナを用いた、金属容器の耐火ライニングの評価 | |
| US6922252B2 (en) | Automated positioning method for contouring measurements using a mobile range measurement system | |
| FI94907C (fi) | Menetelmä optista säteilyä lähettävän ja vastaanottavan mittalaitteen asemoimiseksi säiliön vuorauksen kulumismittauksessa | |
| MXPA04011620A (es) | Metodos para la reparacion de un forro protector de un recipiente de transporte o de reaccion industrial. | |
| US4878551A (en) | Ladle transfer car with weighing system | |
| JPH0920906A (ja) | 高炉炉壁プロフィール測定方法及びその装置 | |
| CN109804090A (zh) | 用于检测液态材料的输送速率的设备和方法 | |
| JPS6129708A (ja) | 耐火壁表面プロフイル測定方法 | |
| ZA200503827B (en) | Method for positioning a measuring device emitting and receiving optical radiation for measuring wear in the lining of a container | |
| JPS58115291A (ja) | 溶融金属容器の耐火物溶損状態検出装置 | |
| JPS60138407A (ja) | 炉壁プロフイ−ル測定方法及び装置 | |
| JPS6186607A (ja) | 耐火物内張容器の耐火物溶損形状測定装置 | |
| Isei et al. | Development of refractory thickness meter for torpedo ladle car | |
| EP2827088A1 (en) | Tap hole measuring device for a bof vessel and method for measuring the thickness of a refractory lining in a tap hole of a bof vessel | |
| Crudgington et al. | Non-contact measurement of molten metal in torpedo ladles using microwaves | |
| JP2003253326A (ja) | 溶融金属表面レベル測定装置用の重錘 | |
| JPH10237517A (ja) | 炉壁プロフィール測定装置及びこの装置を用いた測定方法 | |
| JPH09176712A (ja) | 高炉炉内壁面の耐火物損耗量測定方法 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| BB | Publication of examined application | ||
| MA | Patent expired |