FI94225B - Renkaan rouhinterä - Google Patents

Description

94225

Renkaan rouhinterä

Esillä oleva keksintö koskee renkaan rouhinterää käytettäväksi renkaan hiomakoneessa poistettaessa kumia 5 renkaasta, jolloin rouhinterä käsittää pitkänomaisen rungon, joka sopii asennettavaksi renkaan hiomakoneen pyörivään napaan; rungossa on työstöosuus, joka käsittää useita etäisyydelle toisistaan sovitettuja, oleellisesti samankokoisia ja samanmuotoisia hampaita, jotka yhdessä muodosta-10 vat kaarimaisen työstökehän, joka työntyy esiin navasta; kussakin hampaassa on tyvi ja työstöreuna, jolloin kukin hammas on erotettu vierekkäisestä hampaasta päälovilla; kussakin hampaassa on lovien määrittämät etureuna ja takareuna, jolloin etureuna muodostaa työstöreunan kanssa etu-15 kulman, jossa on navan pyörimissuuntaan osoittava etukär-ki, ja jolloin takareuna muodostaa työstöreunan kanssa takakulman, jossa on takakärki, joka osoittaa poispäin navan pyörimissuunnasta.

Renkaan rouhinteriä on käytetty renkaiden pinnoi-20 tusteollisuudessa jo monien vuosien ajan. Nämä terät asennetaan renkaan hiomakoneen pyörivään napaan, ja kun ne tarttuvat käytettyyn ulkorenkaan runkoon, ne leikkaavat lohkoja kumista renkaan pinnoitusalueelta. Tällä tavalla rengas "hiotaan" ja siitä poistetaan käytetty kulutuspinta 25 ja saadaan tasainen pintarakenne, joka sopii uudelleen ♦ · pinnoitettavaksi. On olemassa useita tärkeitä suoritusarvoja, jotka ovat merkittäviä tällaisten renkaan hiontate-rien onnistuneelle toiminnalle ja käytölle. Kumin poiston nopeus tai tehokkuus renkaan hiontaprosessin aikana on hy-30 vin tärkeää; poistamalla ei-toivottu kuminen kulutuspinta renkaasta nopeammin, pienenevät uudelleenpinnoitusproses-siin liittyvät työvoimakustannukset. On kuitenkin myös välttämätöntä, että renkaan rouhinterä osoittaa hyvää kestävyyttä - eli terään sijoitettujen hampaiden ei pitäisi 35 taipua, särkyä tai muutoin vioittua ennenaikaisesti. On 2 94225 myös tärkeää, ettei terä kehitä liiallista lämpöä hionta-toiminnan aikana, koska renkaan pinta voi vaurioitua tai jopa palaa kohonneessa lämpötilassa sillä tuloksella, että tehokas uudelleenpinnoitus ei ole mahdollista. On myös 5 hyvin tärkeää, että renkaan rouhinterä jättää tietyn hyvin määritellyn pintarakenteen renkaan rungon pintaan, josta ei-toivottu kumi poistetaan. Liian karkean pinnan seurauksena renkaan rungon ja uuden pinnoituksen välille tulee huono side, joka aiheuttaa siten uudelleen pinnoitetun 10 renkaan ennenaikaisen vioittumisen.

Edellä mainittuja suoritusarvoja täytettäessä on kehitetty useita tekniikan tason renkaan rouhinteriä. Tällaisia rouhinteriä on esitetty esim. US-patenteissa 3 879 825; 4 021 899; 4 091 516; ja 4 283 819. Toinen renkaan 15 rouhinterärakenne, joka edustaa parannusta näihin tekniikan tason rakenteisiin, esitetään US-patenttihakemuksessa 07/166 176, joka on jätetty 10.3.1988. Vielä tarvitaan kuitenkin kestävä renkaan rouhinterä, jolla on pitkä käyttöikä ja joka poistaa kumia renkaan rungosta nopeammalla 20 vauhdilla antaen hiotulle renkaalle samalla erinomaisen pintarakenteen ja pitäen hiontalämpötilat suhteellisen alhaisina.

Renkaan uudelleenpinnoitusalalla tarvitaan nykyisin myös kestävämpää ja kuitenkin tehokasta renkaan rouhinte-25 rää käytettäväksi sekä tasapintaisissa, että kaarevapin-! täisissä hiontanavoissa. Kaarevissa hiontanavoissa käy tettävän renkaan rouhinterän kestävyys on erityisen tärkeää, koska pienempi määrä teriä koskettaa rengasta kerralla kaarevapintaisen navan toiminnan aikana. Koska kaa-30 revapintainen hiontanapa tarjoaa joitakin parempia etuja kuin tasapintaiset navat, niin kestävämpi, hyvän suorituskyvyn omaava, kaarevissa navoissa käytettävä terä tekisi näistä navoista kiinnostavampia vaihtoehtoja tasapintaisille napakokoonpanoille.

35 3 94225

Esillä olevan keksinnän tarkoituksena on tekniikan tasoon liittyvien ongelmien poistaminen. Tähän päästään keksinnön mukaisella renkaan rouhinterällä, jolle on tunnusomaista, että päälovet ovat oleellisesti soikeita lo-5 via; että kunkin loven pitkittäisakseli on suunnattu oleellisesti kohtisuoraan työstökehän tangenttia kohti; ja että hampaat on sovitettu lähekkäin ja tasavälein, jolloin vierekkäisten hampaiden etukärki ja takakärki sijaitsevat alle 0,76 mm:n etäisyydellä toisistaan.

10 Esillä olevan keksinnön mukaan rakennettu renkaan rouhinterä poistaa kumin tehokkaammin renkaan kulutuspin-nalta - sillä saavutetaan 50 - 100 % paremmat poistonopeu-det kuin nykyisillä, kaupallisilla renkaan rouhinterillä. Se on myös merkittävän kestävä, sen hampaat särkyvät huo-15 mattavasti harvemmin ja sen hyötykäyttöikä on olennaisesti pidempi kuin yleisesti tunnetuilla kaupallisilla rouhinterillä. Näiden parannettujen suoritusarvojen lisäksi hiotulle renkaalle saadaan erinomainen pintarakenne, eikä liiallista lämpöä kehity.

20 Esillä olevan keksinnön mukainen renkaan rouhinterä sopii käytettäväksi renkaan hiomakoneessa, erityisesti kehähiontakoneessa poistettaessa kumia renkaan rungosta. Renkaan rouhinterä käsittää pitkänomaisen rungon, joka sopii asennettavaksi renkaan hiomakoneen pyörivään napaan 25 ja siinä on työstöosuus, joka käsittää useita tasaisesti ja lähekkäin asetettuja hampaita. Terän työstöosuudessa on myös ulkopuolinen, kaarimainen, navasta esiin työntyvä työstökehä. Kussakin hampaassa on tyvi ja työstöreuna ja hammas on erotettu viereisestä hampaasta tavallisesti soi-30 keiden päälovien avulla, jotka on suunnattu tavallisesti kohtisuoraan työstökehän tangenttia kohti. Kussakin hampaassa on myös soikeiden lovien määrittämät etu- ja takareuna, ja etureuna muodostaa etukulman, jonka kärki osoittaa navan pyörimissuuntaan, ja takareuna muodostaa taka-35 kulman, jonka kärki osoittaa poispäin navan pyörimissuunnasta.

4 94225

Esillä olevan keksinnön eräs tärkeä suunnitteluperiaate on se, että terän pituudella on käytössä maksimimäärä hampaita samalla, kun hampaat on järjestetty optimi-asentoon ja -suuntaan sekä terän rungon että toistensa 5 suhteen siten, että jokainen hammas voi mitä tehokkaimmin tarttua tai iskeä kiinni renkaan pintaan hiontatoiminnan aikana.

Esillä olevan keksinnön mukaisen renkaan rouhin-terän kaikki hampaat on järjestetty terän työstöosuudelle 10 tasaisesti ja lähelle toisiaan - ja kukin hammas erotetaan viereisestä hampaasta tavallisesti soikean muotoisen pää-loven avulla. Nämä lovet on suunnattu tavallisesti kohtisuoraan terän työstökehän tangenttiin nähden ja työstökehä katkaisee ne siten, että vierekkäisten hampaiden etu- ja 15 takakärjet asettuvat lähekkäin.

Terän työstöreunan hampaat siirretään myös sivulle terän runko-osan tasosta. Hampaat muotoillaan tai taivutetaan siis tyvestä siten, että ne asettuvat kulmaan tyven tasoon nähden. Hampaat siirretään edullisimmin sellaisella 20 tavalla, että keskimäärin puolet hampaista siirretään toiselle puolelle ja toinen puoli siirretään vastakkaiselle puolelle. Hampaiden sivuittaissiirto sallii käytettävän maksimimäärän hampaita samalla, kun saadaan tasapainoon ne ominaisuudet, jotka ovat välttämättömiä terän tyydyttäväl-25 le suoritukselle.

Keksinnön toisen etusijalla olevan suoritusmuodon mukaan hampaat siirretään sivulle terän työstöreunalla ryhminä tai sarjoina. On vielä edullisempaa, jos hampaat ovat kahden ryhmissä tai pareittain, ja ne on siirretty 30 vuorotellen terän rungon toiselta puolelta toiselle puo lelle.

Keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa hampaiden ja päälovien suhteellinen koko sovitetaan siten, että saavutetaan sekä hampaiden tarpeellinen, lähekkäinen si-35 jainti, että parantuneet lämmönsiirto-ominaisuudet. Kek- 5 94225 sinnön tämän suoritusmuodon mukaan soikeaksi muodostettujen päälovien maksimileveys ei ole terän hampaiden mini-mileveyttä suurempi. Tämä järjestely varmistaa hampaan runkoon riittävästi massaa, joka päästää lämmönsiirron tai 5 lämmön hajaantumisen työstöreunasta hampaan tyven läpi te rän runko-osaan, joka toimii jäähdytyslevynä. Tämän tuloksena hampaat pysyvät viileämpinä hiontatoiminnan aikana, jolloin hampaista saadaan kestävämpiä ja jolloin lämmön kerääntyminen hiontapinnalle terän ja renkaan väliin es-10 tyy.

Keksinnön etusijalla olevat suoritusmuodot lisä-piirteineen ja hyötyineen ymmärtää kuitenkin parhaiten katsomalla seuraavaa selitystä oheisten piirustusten yhteydessä, joissa: 15 kuvio 1 on sivukuva tavanomaisesta tasapintaisesta kehähiomakoneen napa- ja teräkokoonpanosta; kuvio 2 on sivupystyleikkauskuva, joka kuvaa esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaan tehdyn renkaan rouhinterän; 20 kuvio 3 on suurennettu, osittainen sivupystyleik kauskuva kuvion 2 rouhinterän työstöreunasta, mutta kuvattuna valmistuksen välivaiheessa esillä olevan keksinnön mukaan; kuvio 4 on osittainen yläkuva kuvion 3 rouhinterän 25 työstöreunasta; kuvio 5 on samanlainen yläkuva kuin kuviossa 4, mutta se esittää hampaiden kulma-asetuksen valmistuksen myöhemmässä välivaiheessa; kuvio 6 on samanlainen yläkuva kuin kuvioissa 4 ja 30 5, mutta se esittää hampaiden kulma-asetuksen ja sivut- taissiirron esillä olevan keksinnön renkaan rouhinterän lopullisessa valmistusvaiheessa; kuvio 7 on läpileikkauskuva, joka on otettu pitkin kuvion 6 viivaa 7 - 7 ja se esittää yhden hampaan kulma-35 asetuksen ja sivuttaissiirron terän rungon toiselle puo lelle; 6 94225 kuvio 8 on samanlainen läpileikkauskuva kuin kuviossa 7, mutta se on otettu kuvion 6 viivaa 8-8 pitkin ja se esittää toisen hampaan kulma-asetuksen ja sivuit-taissiirron terän rungon vastakkaiselle puolelle; 5 kuvio 9 on sivukuva ja se esittää esillä olevan keksinnön renkaan rouhinteräjärjestelyn asennettuna renkaan hiomakoneen kaarevapintaiseen napaan; kuvio 10 on sivupystyleikkauskuva, joka kuvaa esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaan tehdyn 10 renkaan rouhinterän; ja kuvio 11 on suurennettu, osittainen sivupystyleikkauskuva kuviosta 10 kuvaten työstökehää yksityiskohtaisemmin.

Viitaten kuvioon 1 esitetään hiomakoneen napako-15 koonpano, joka tavallisesti osoitetaan numerolla 20 ja jossa on useita renkaan rouhinteriä 22 ja välikappaleita 24, jotka on asennettu tavanomaiseen käyttöasennukseen. Kuten kuviosta näkyy, terät 22 on asennettu navan kehälle vuorotteleviin kulmiin navan pyörimissuuntaan nähden. Täl-20 lä tavalla terät aikaansaavat edestakaisen liikkeen puolelta toiselle navan pyöriessä hionnan aikana. Tämä on luonnollisesti tavanomaista ja hyvin tuttua ammatti-ihmi-sille. Kuten kuviosta 2 näkee, renkaan rouhinterä 22 käsittää rungon 32 ja työstöosuuden 34. Ammatti-ihmiset kä-25 eittävät, että runko 32 on yleensä yhdessä tasossa ja soveltuu asennettavaksi asennusreikien 36 tai 38 avulla pyörivään hiontanapaan, kuten kuviossa 1 esitetään. Kun työs-töosuus on asennettu hiomakoneen napaan oikein, sen ulkopuolinen kaarimainen työstökehä 35 työntyy esiin navasta. 30 Koneen napa-kokoonpanossa käytetään tietenkin teräsarjaa 22 ja nämä toimivat yhdessä poistaen kumin käytetyn renkaan rungosta valmistaen renkaan kulutuspinta-alueen valmiiksi myöhempää uudelleenpinnoitusprosessia varten.

Terän 22 työstöosuus 34 on terän ulompi, kaarimai-35 nen osa, joka koskettaa rengasta ja käsittää erikoisen 7 94225 hampaiden 40 sijoituksen. Hampaiden 40 muoto tai geometrinen ääriviiva voi vaihdella tekniikan tason opetusten mukaan. US-patenteissa 2 896 309, 3 082 506, 3 618 187, 3 879 825, 4 021 899, 4 059 875 ja 4 091 516 selitetään 5 kuitenkin yksityiskohtaisesti erityisen etusijalla olevat hammasmuodot. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että näistä tekniikan tason patenteista voidaan käyttää vain hampaiden muotoa. Kunkin hampaan läheinen ja tasainen sijainti viereiseen hampaaseen nähden, hampaiden sivuittainen siirto 10 sekä hampaiden mukaan oikein mitoitettujen soikeiden pää-lovien käyttö ovat kaikki uutta ja erikoista esillä olevalle keksinnölle.

Kuvioissa 3 ja 4 kuvataan selvästi esillä olevan keksinnön renkaan rouhinterän valmistuksen alkuvaihe. Täs-15 sä valmistusvaiheessa tavallisesti tasossa olevan runko 32 varustetaan tavallisesti soikeilla päälovilla 54, jolloin muodostuvat hampaat 40. Hampaat 40 ovat edullisimmin samankokoisia ja -muotoisia ja kukin niistä käsittää työs-töreunan 41 ja tyven 43, joka yhdistää hampaan terän run-20 koon 32. Jokainen hammas käsittää myös etureunan 46, joka muodostaa etukulman 47 työstöreunan 41 kanssa. Etukulma 47 päättyy etukärkeen 49, joka osoittaa navan pyörimissuuntaan. Jokainen hammas käsittää myös takareunan 48, joka muodostaa takakulman 51 työstöreunan 41 kanssa. Takakulma 25 51 päättyy takakärkeen 53, joka osoittaa poispäin navan pyörimissuunnasta. Juuri mainittujen termien "etu" ja "taka" merkitys terän 22 liikkeen suhteen selviää hionta-navan pyöriessä. Terän liike ja navan pyörintä on osoitettu piirustuksissa nuolella A. On myös toivottavaa, että 30 jokainen hammas käsittää keskeisesti sijoitetun, puolipyö-reän, v:n (tai muun) muotoisen loven 50. Lovien 54 koko ja muoto määrittävät etureunat 46 ja takareunat 48.

Jokainen päälovi 54 on tavallisesti soikean muotoinen ja suunnattu siten, että sen pitkittäisakseli on ta-35 vallisesti kohtisuorassa terän työstökehän tangenttia koh- 8 94225 ti. Tämä soikea muoto sallii riittävän kokoisten hampaiden käytön, jolloin saavutetaan haluttu vahvuus samalla kun toivottu, läheinen suhde ja tarpeelliset lämmönsiirto-ominaisuudet pysyvät samoina. Soikeat lovet 54 leika-5 taan tai katkaistaan terän kehällä siten, että vierekkäisten hampaiden etu- ja takakärjet kohdistuvat hyvin lähelle toisiaan. Soikean loven 54 pitkittäismitta on sopivimmin X, joka on 1,5 kertaa sen maksimileveys Y. Lisäksi leveys Y ei ole hampaan 40 minimileveyttä Z suurempi. Keksinnön 10 erityisen etusijalla olevan suoritusmuodon mukaan loven 54 pitkittäismitta on vähintään 5,08 mm, kun taas sen maksimileveys Y on noin 3,05 - 3,3 mm ja hampaan 40 minimile-veys Z on noin 3,05 - 3,3 mm. Tässä suoritusmuodossa vierekkäisten hampaiden etu- ja takakärkien välinen etäisyys 15 on noin 0,38 - 0,76 mm. Tässä esimerkkinä olevassa suoritusmuodossa hampaan 40 mitta työstöreunaa 41 pitkin etu-kärjestä 49 takakärkeen 53 on noin 5,59 - 6,35 mm ja loven 50 läpimitta D' on noin 2,29 - 3,05 mm.

Soikeat päälovet mahdollistavat kaarivälin tai kul-20 mavälin β määrittämisen, joka kulma β määrittyy kahden keskipisteestä CP lähtevän säteen Rl, joka leikkaa tietyn hampaan takakärjen, ja R2, joka leikkaa seuraavan hampaan etukärjen, välille. Vastaavasti päälovet mahdollistavat kaarivälin tai kulmavälin määrittämisen, joka kulma 25 määrittyy kahden keskipisteestä lähtevän säteen R2, joka leikkaa tietyn hampaan etukärjen, ja R3, joka leikkaa tämän hampaan takakärjen, välille.

Kuten aikaisemmin on mainittu, hampaat 40 on alunperin muodostettu esillä olevan keksinnön mukaan tekemällä 30 ensin soikeat lovet 54 terään 22 siten, että yhden hampaan takareuna on välittömästi seuraavan hampaan etureunan vieressä tai käytännöllisesti katsoen rajakkain sen kanssa. Esillä olevan keksinnön etusijalla olevassa suoritusmuodossa soikean loven 54 väli on leveimmästä keskiosastaan 35 noin 3,30 mm ja hampaan 40 etu- ja takakärkien välinen 9 94225 pitkittäisetäisyys sivuittaissiirron ja kulma-asetuksen jälkeen on vähemmän kuin noin 1,02 mm. Esitetyssä suoritusmuodossa lovet 54 ovat olennaisesti saman muotoisia ja syvyisiä määritellen siten olennaisesti saman kokoiset ja 5 muotoiset hampaat. Vierekkäisten hampaiden välinen etäisyys pidetään lisäksi minimissä ja se on sama kaikkien hampaiden välillä.

Lähekkäin sovitetut hampaat vähentävät keksinnön tavoitteiden mukaisesti hampaiden vioittumista säilyttäen 10 hyvän leikkuukapasiteetin ja hyvät lämmönsiirto-ominaisuudet. Näin ollen kahden hampaan välisen etäisyyden, toisin sanoen välimatkan, suhde hampaan kokoon, eli viitaten kuvioon 11, suhde H/F, on pienempi kuin 20 %, edullisesti pienempi kuin 15 %.

15 Rakentamalla terän työstöreunaan 41 tasaiset ja lähekkäin asetetut hampaat, voidaan terän yksikköpituutta kohti käyttää maksimimäärä hampaita ja etureunoja ja voidaan saavuttaa aktiivisempi toiminta ja kumi voidaan poistaa nopeammin. Ja koska kumia poistaa useampi hammas, jo-20 kainen hammas on alttiina pienemmälle rasitukselle sillä tuloksella, että olennaisesti saman muotoiset ja mittaiset hampaat osoittavat parempaa pitoa, ovat kestävämpiä ja vähemmän alttiita särkymiselle verrattuna tekniikan tason teriin. Rakentamalla lisäksi hampaat ja soikeat lovet si-25 ten, että lovien maksimileveys ei ole olennaisesti hampaiden minimileveyttä suurempi, jokaisen hampaan "kaulassa" on riittävä määrä materiaalia siirtämään lämpö tehokkaasti työstöreunasta 41 terän runkoon 32 ja hiomakoneen napaan, jotka toimivat yhdessä merkittävänä jäähdytyslevynä.

30 Esillä olevassa keksinnössä on se puoli, että ham paiden 40 rakenne on olennaisesti monoliittinen? eli hampaissa ei ole työstöreunan 41 ja tyven 43 välillä reikiä, rakoja tai muita epäyhtenäisyyksiä, jotka heikentäisivät hampaita tai estäisivät lämmönsiirron poispäin terän työs-35 tökehältä. Siten hiontaterä osoittaa parempaa kestävyyttä 10 94225 ja toimii viileämpänä, vaikka terässä on suurempi määrä hampaita yksikköpituutta kohti.

Esillä olevan keksinnön renkaan hiontaterämallin vielä eräs puoli on hampaiden sijoitus ja suuntaus. Käy-5 tettäessä lähekkäin sijoitettuja hampaita täytyy huolellisesti varmistaa, että niiden etureunat sijoitetaan vierekkäisten hampaiden suhteen siten, että ne kohdistuvat renkaan pintaan oikein, jolloin kumin poisto on tehokasta. Sen mukaan valmistusprosessin seuraavassa vaiheessa ham-10 paat 40 on asetettu kulmittain terän rungon 32 suhteen, kuten kuviossa 5 esitetään. Tällä tavalla voidaan järjestää niin, että kunkin hampaan etu- ja takakärjet yhdessä vastaavien etu- ja takareunojen kanssa kohdistuvat renkaaseen oikein ja poistavat kumin tehokkaasti.

15 Esillä olevan keksinnön mukaan on havaittu, että sijoittamalla hampaat sivulle terän rungon tasosta terän suorituskyky paranee merkittävästi. Kuten kuvioissa 6-8 esitetään, hampaat siirretään sopivimmin sivulle, jolloin terän rungon 32 päätason P kanssa muodostuu keskimäärin 20 1-7° suuruinen kulma. On lisäksi havaittu, että terän suorituskyvyn kannalta on tärkeää, että hampaat sijoitetaan terän rungon molemmin puolin. Keksinnön etusijalla olevassa suoritusmuodossa on vierekkäiset hampaat sijoitettu kahden ryhmiin tai pareittain siten, että vierekkäi-.. 25 set hammasparit on sijoitettu vuorotellen terän rungon toiselle ja sitten toiselle puolelle.

Esillä olevan keksinnön yhteydessä termillä "sivulle siirretty" tarkoitetaan sitä, että kukin hammas 40 on taivutettu tai muotoiltu tyvestään 43 siten, että sen va-30 paa pää 41 on siirretty sivulle terän rungon 32 keskivii-: vaan nähden. Toisin sanoen, ja kuten kuvioissa 7 ja 8 esi tetään, hammas 40 muodostaa kulman D terän rungon 32 tasoon P nähden. Esillä olevan keksinnön etusijalla olevan suoritusmuodon mukaan hampaat 40 siirretään niiden tyvestä 35 41 noin 3°reen kulmaan terän rungon tasosta. On havaittu, 11 94225 että suuremmassa kulmassa hampaat ovat vähemmän kestäviä, ja pienemmissä kulmissa terän kuminpoistamisnopeus hion-tatoiminnan aikana ei ole yhtä tehokasta.

Kuten aikaisemmin on mainittu, on myöskin edullista 5 asettaa hampaat 40 myös kulmittain. Kuten kuviosta 6 selvimmin näkyy, kulma-asetus tehdään sopivimmin neljän hampaan toistuvassa sarjassa tai jaksossa. Siten hammas 40A asetetaan kulmittain terän tason poikki ja hammas 40C asetetaan vastakkain kulmittain. Tämä jakso toistetaan alkaen 10 hampaasta 40E. Hampaat siirretään myös sopivimmin sivuittain ja pareittain. Kuten jälleen on esitetty kuviossa 6, hampaat 40A ja 40B siirretään siis terän toiselle puolelle nuolen B suuntaan, kun taas hampaat 40C ja 40D siirretään terän vastakkaiselle puolelle nuolen C suuntaan. Jak-15 so toistetaan jälleen siirtämällä hampaat 40E ja 40F nuolen B suuntaan. Tätä vuorottelevaa sivuittaissiirtoa jatketaan koko terän 22 pituudelta.

Kaikkia näitä malliparametrejä käytetään piirustuksissa kuvatussa renkaan rouhinterässä. Tässä terässä 22 on 20 työstökehä 35, jonka pitkittäismitta (eli kehämitta) on keskimäärin 174,6 mm. Kaikki hampaat sijoitetaan lähekkäin ja tasaisesti terän pituudelle, jolloin yhteen terään tulee jopa kaksikymmentäseitsemän tai kaksikymmentäkahdeksan hammasta. Terässä on myös toiselle puolelle siirrettyjä .. 25 kahden hampaan ryhmiä 56, sekä vuorotellen vastakkaiselle puolelle siirrettyjä kahden hampaan ryhmiä 58. Kukin hammas on taivutettu vastaavasta tyvestään 43 keskimäärin 3°:een kulmaan rungon 32 tasosta.

Viitaten kuvioihin 10 ja 11 annetaan seuraavassa 30 keksinnön eräälle tietylle suoritusmuodolle havainnolli-suuden vuoksi mittaesimerkkejä. Viitemerkintä CP kuvaa keskipistettä, josta lähtevä säde R4 määrittää kaarimaisen työstökehän, jolloin R4 on noin 114,3 mm. Kuviossa 10 renkaan rouhinterä 22 käsittää työstökehän 35, jonka kehänsu-35 untainen pituus on noin 177,8 mm. Tämä pituus vastaa suun- 12 94225 nilleen halkaisijaltaan 228,6 mm olevan renkaan kaarta, joka kaari vastaa neljännesosaa (90°) koko renkaasta.

Tämä kuvattu terä osoittaa poikkeuksellisia kumin poistonopeuksia käytettäessä tavanomaisissa hiomakoneissa 5 - jopa 50 - 100 % nopeampia kuin yleisesti tunnetuilla tekniikan tason suuren suorituskyvyn terillä. Tämän tuloksena uudelleenpinnoitusprosessissa voidaan saavuttaa merkittäviä työvoimasäästöjä käytännöllisesti katsoen ilman suuria lisäkustannuksia. Yhtäläisen tärkeätä on, että terä 10 tuottaa hyvin korkealaatuisen kulutuspinta-alueen rakenteen kehittämättä liiallista lämpöä. Kaikki tämä saavutetaan samalla, kun säilytetään huomattava kestoikä - jopa 60 - 100 % pitempi käyttöikä. Esillä olevan keksinnön renkaan rouhinterän suorituskyky on lyhyesti sanottuna mer-15 kittävästi parempi kuin millään toisella tekniikan tason terällä.

Esillä olevalle renkaan rouhinterälle löytyy erityisen edullinen käyttö yhdistelmänä kehähiomakoneiden sekä myöskin kaarevapintaisten hiomakoneiden kanssa. Li-20 säksi se osoittaa huomattavaa kestävyyttä ja voimaa käytettynä yleisesti tunnettujen ongelmarenkaiden, kuten esim. paljon ajettavien teräsnauhoitettujen vyörenkaitten kanssa, joissa käytetään kovia kumiyhdisteitä.

Ammatti-ihmiset käsittävät, että kuvattuihin suori-.. 25 tusmuotoihin voidaan tehdä erilaisia muunnelmia ja muutoksia poikkeamatta esillä olevan keksinnön luonteesta. Oheisten patenttivaatimusten on tarkoitus kattaa kaikki tällaiset muunnelmat ja muutokset.

Claims (17)

94225

1. Renkaan rouhinterä käytettäväksi renkaan hioma-koneessa poistettaessa kumia renkaasta, jolloin 5 rouhinterä (22) käsittää pitkänomaisen rungon (32), joka sopii asennettavaksi renkaan hiomakoneen pyörivään napaan (20), rungossa (32) on työstöosuus (34), joka käsittää useita etäisyydelle toisistaan sovitettuja, oleellisesti 10 samankokoisia ja samanmuotoisia hampaita (40), jotka yhdessä muodostavat kaarimaisen työstökehän (35), joka työntyy esiin navasta (20), kussakin hampaassa (40) on tyvi (43) ja työstöreuna (41), jolloin kukin hammas on erotettu vierekkäisestä ham-15 paasta päälovilla (54), kussakin hampaassa (40) on lovien (54) määrittämät etureuna (46) ja takareuna (48), jolloin etureuna (46) muodostaa työstöreunan (41) kanssa etukulman (47), jossa on navan pyörimissuuntaan osoittava etukärki (49), ja jol-20 loin takareuna (48) muodostaa työstöreunan (41) kanssa takakulman (51), jossa on takakärki (53), joka osoittaa poispäin navan pyörimissuunnasta, tunnettu siitä, että päälovet (54) ovat oleellisesti soikeita lovia, .. 25 että kunkin loven (54) pitkittäisakseli on suunnat tu oleellisesti kohtisuoraan työstökehän (35) tangenttia kohti, ja että hampaat (40) on sovitettu lähekkäin ja tasavälein, jolloin vierekkäisten hampaiden (40) etukärki (49) 30 ja takakärki (53) sijaitsevat alle 0,76 mm:n etäisyydellä ; toisistaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen renkaan rouhinterä, tunnettu siitä, että kunkin hampaan (40) taka-kärjen (53) ja sitä seuraavan hampaan (40) etukärjen (49) 35 kaarikulma (B) on pienempi kuin 0,5°. 94225

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen renkaan rouhinte-rä, tunnettu siitä, että hampaat (40) ovat oleellisesti samankokoisia ja samanmuotoisia, jolloin kunkin hampaan etukärjen (49) ja takakärjen (53) kaarikulma (Θ) 5 on noin 2,75 - 3,25°, ja että hampaiden (40) välimatkan suhde hampaan kokoon (H/F) on pienempi kuin noin 20 %.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen renkaan rouhinte-rä, tunnettu siitä, että ainakin yksi hammas (40B) hampaiden ensimmäisestä osuudesta on siirretty sivulle 10 rungon (32) toiselle puolelle ja ainakin yksi hammas (40D) hampaiden toisesta osuudesta on siirretty sivulle rungon vastakkaiselle puolelle ja että ainakin yksi hammas (40A, 40C) kustakin ensimmäisestä ja toisesta osuudesta on asetettu kulmaan rungon (32) tasoon (P) nähden, jolloin ham- 15 päiden sivuttaissiirtymä on noin 1-7° rungon tasoon nähden.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen renkaan rouhinte-rä, tunnettu siitä, että mainitut ensimmäiset ja toiset osuudet yhdessä käsittävät kaikki lähekkäin ja ta- 20 savälein sovitetut hampaat (40).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen renkaan rouhinte-rä, tunnettu siitä, että kunkin hampaan (40) mini-mileveys on välillä 90 % - 110 % kunkin yleisesti soikean pääloven (54) maksimileveydestä. ..25

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen renkaan rouhinte- rä, tunnettu siitä, että se käsittää kaarevapin-taisen rouhinnavan (20) ja useamman rouhinnavalle sovitetun renkaan rouhinterän (22).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen renkaan rouhinte- 30 rä,tunnettu siitä, että kunkin yleisesti soikean ; pääloven (54) pituus (X), mitattuna oleellisesti pitkin työstökehän (35) normaalia, on suurempi kuin puolitoista kertaa kunkin yleisesti soikean pääloven maksimileveys (Y). 35 94225

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen renkaan rouhin-terä, tunnettu siitä, että kunkin hampaan (40) takareuna (48) on sovitettu rungon (32) tason (P) vastakkaiselle puolelle seuraavan hampaan etureunaan (46) näh- 5 den.

10. Patenttivaatimuksen 4 mukainen renkaan rouhin- terä, tunnettu siitä, että ensimmäiset ja toiset osuudet kukin käsittää kahdesta hampaasta (40) muodostuvia pareja ja että ensimmäiset ja toiset osuudet kukin käsit- 10 tää noin puolet hampaista.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen renkaan rouhin- terä, tunnettu siitä, että hampaiden ensimmäinen osuus käsittää useamman kahdesta vierekkäisestä hampaasta (40) muodostuvan ensimmäisen ryhmän (56) ja että hampaiden 15 toinen osuus käsittää useamman kahdesta vierekkäisestä hampaasta (40) muodostuvan toisen ryhmän (58).

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen renkaan rouhin-terä, tunnettu siitä, että työstöosuus (34) käsittää ainakin 28 hammasta (40).

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen renkaan rouhin- terä, tunnettu siitä, että hampaat (40) ovat yhdestä kappaleesta tehtyjä ja että kunkin hampaan etu- ja takakärjet (49, 53) on erotettu toisistaan yleisesti pyöreiden ja katkaistujen toisiolovien (50) avulla. ·· 25

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen renkaan rouhin- terä, tunnettu siitä, että hampaat (40) käsittävät ensimmäisen osuuden, jonka hampaat osaksi on siirretty sivusuunnassa ja osaksi asetettu kulmaan, ja toisen osuuden, jonka hampaat osaksi on siirretty sivulle ja osaksi 30 asetettu kulmaan, jolloin ensimmäinen ja toinen osuus yh-: dessä käsittää kaikki lähekkäin ja tasavälein sovitetut hampaat.

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen renkaan rouhin-terä, tunnettu siitä, että hampaiden (40) sivut- 35 taissiirtymä on rungon (32) tasoon (P) nähden noin 1-7° 94225 kulmassa ja että vierekkäisten hampaiden (40) etukärkien (49) ja takakärkien (53) välimatka on pienempi kuin 0,76 mm.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen renkaan rouhin-5 terä, tunnettu siitä, että hampaat (40) ovat yhdestä kappaleesta ja että yleisesti soikeiden päälovien (54) maksimileveys on hieman suurempi kuin hampaiden (40) minimileveys.

• · « « 17 94225