FI93927C - Glykosidia ja akryylipolymeeria sisältävä koostumus ja sen käyttö dispersioiden valmistuksessa - Google Patents

Description

93927

Glykosidia ja akryylipolymeeria sisältävä koostumus ja sen käyttö dispersioiden valmistuksessa Tämä keksintö koskee koostumuksia, joita voidaan 5 käyttää kiintoaineiden dispersioiden valmistamiseen vesipohjaisissa väliaineissa.

Monissa sovelluksissa on toivottavaa valmistaa kiintoaineiden dispersioita vesipohjaiseen väliaineeseen.

Näin muodostettuja dispersioita voidaan käyttää muodos-10 tettaessa kiintoaineesta pinnoitteita eri pinnoille.

Suuri joukko kiintoaineita on vaikeasti dispergoitavissa, tai jos ne dispergoituvat, niistä saadaan dispersio, joka antaa kiintoaineesta huonon pinnoitteen pinnalle. On tunnettua käyttää pinta-aktiivisia aineita auttamassa 15 dispersion muodostumista, mutta jopa käytettäessä pinta-aktiivisia aineita jotkut kiintoaineet ovat vaikeasti dispergoituvia, tai jos ne dispergoituvat, ne antavat huonon pinnoitteen. Tämä on ei-toivottavaa, erityisesti pinnoitettaessa vahamallinetta monimutkaisille metalliva-20 luille tarkoitettu keraamisen muotin valmistamiseksi, joka muotti soveltuu käytettäväksi auto- ja lentokoneteollisuudessa. Edellä olevan mukaisesti, on olemassa tarve tuottaa parannettuja materiaaleja dispersioiden muodostamista varten.

25 Nyt on havaittu, että parantuneet dispergoitumis- ominaisuudet voidaan saavuttaa koostumuksella, jolle on tunnusomaista, että se koostuu (A) glykosidista, jolla on kaava 30 R(OG)

O

jossa R on hydrofobinen osa; G on sakkaridiryhmä; ja a:n arvo on vähintään yksi; ja (B) akryylipolymeeristä, joka on 35 i) vähintään yksi akryylikopolymeeri, joka sisäl- 2 93927 tää vesiliukoisia sivuketjuja ja korkeintaan 5 paino-% yksiköitä, jotka sisältävät happoryhmiä; ja/tai ii) vähintään yksi akryylikopolymeeri, joka ei sisällä yhtään vesiliukoista sivuketjua, mutta joka sisäl-5 tää 2-10 paino-% yksiköitä, jotka on johdettu happoryhmiä sisältävistä monomeereista; jolloin (A):n painosuhde (B):hen on vähintään 1:20.

A:n painosuhde B:hen on tyypillisesti alueella 20:1 - 1:20, ja erityisemmin se on alueella 5:1 - 1:5, 10 esimerkiksi 1:1.

Koostumuksen komponentti (A) on glykosidi, ja se voi olla monoglykosidi, polyglykosidi tai niiden seos.

Ryhmä R glykosidin (A) kaavassa voi olla hiilive-tyryhmä, substituoitu hiilivetyryhmä, hiilivetyoksiryhmä 15 tai substituoitu hiilivetyoksiryhmä. Tarkemmin sanottuna, ryhmä R voi olla alkyyli-, sykloalkyyli-, aryyli-, alka-ryyli-, aralkyyli-, alkenyyli-, alkoksi- tai aryloksi-ryhmä, ja se on edullisesti alkyyli tai alkoksiryhmä. Ryhmä R sisältää edullisesti 4-30 hiiliatomia, edulli-20 sesti enintään 24 hiiliatomia, edullisemmin 6-18 hiili- atomia, ja erityisesti 8-14 hiiliatomia. Ryhmä R voi olla erilaisten ryhmien seos, esimerkiksi seos alkyyli-ja alkoksiryhmistä, jotka sisältävät eri määrät hiiliatomeja. Siten R voi olla seos alkyyli- tai alkoksiryhmistä, .. 25 jotka sisältävät keskimäärin 8-14 hiiliatomia, esimer kiksi seos alkyyli- ja alkoksiryhmistä, jotka sisältävät keskimäärin 9-10 hiiliatomia.

Sakkaridiryhmä G voi olla johdettu fruktoosista, glukoosista, mannoosista, galaktoosista, teloosista, gu-30 loosista, alloosista, altroosista, idoosista, arabinoo-. sista, ksyloosista, lyksoosista tai riboosista tai niiden seoksista. Ryhmä G on edullisesti johdettu glukoosiyksi-köistä, ja siten glykosidi on glukosidi.

Symboli a merkitsee polymeroitumisastetta. Kun a 35 on yksi, on glykosidi monoglykosidi. Tyypillisesti a:n arvo on suurempi kuin yksi ja glykosidi on polyglykosidi, polyglykosidien seos, monoglykosidin ja polyglykosidin 3 93927 seos tai monoglykosidin seos polyglykosidiseoksen kanssa. Symbolin a arvo on tyypillisesti vähintään 1:1, erityisesti vähintään 1,2 ja erityisemmin vähintään 1,3. Symbolin a arvo on tyypillisesti alle 8, erityisesti alle 4 ja 5 erityisemmin alle 2.

Kun glykosidi on alkyyliglukosidi, on a:n arvo mielellään välillä 1-2. On saavutettu käyttökelpoisia tuloksia, kun glykosidi on alkyyliglukosidi, jonka yleiskaava on: 10

C6H1005 )bH

missä: n:n arvo on 8 - 14, ja 15 b:n arvo on yli yksi mutta alle kaksi.

Glykosidi voi olla sellainen, jossa n:n keskiarvo on välillä 9 - 13, ja erityisesti se on noin 10. Symbolin b arvo on tyypillisesti vähintään 1,3 ja enintään 1,9. Erityisen käyttökelpoinen tämän tyyppinen aine on sellai-20 nen, jossa n on välillä 8 - 11 ja sen keskiarvo on 10 ja b on noin 1,35.

Hydrokarbyyliglykosidit ovat kaupallisesti saatavilla olevia materiaaleja, esimerkiksi kauppanimillä APG 225 Glycoside, APG 300 Glycoside, tai Triton BG 10.

25 Akryylikopolymeeri, joka on seoksen komponentti (B), on kopolymeeri, jolla on pinta-aktiivisia ominaisuuksia. Siten, kopolymeeri on joko akryylikopolymeeri, jossa on vesiliukoisia sivuketjuja, tai se on tuote, joka sisältää happoryhmiä, jotka kykenevät muodostamaan suolo-30 ja yhden tai useamman emäksen läsnä ollessa. Kopolymeeri . voi sisältää sekä vesiliukoisia sivuketjuja että happo- ryhmiä. Vaikka tyydyttäviä tuloksia voidaankin saavuttaa kopolymeerillä, joka sisältää vesiliukoisia sivuketjuja, niin on havaittu, että parempi tulos saadaan aikaan mikä-35 li tällainen polymeeri sisältää myös joitakin happamia ryhmiä.

4 93927

Mikäli kopolymeeri sisältää vesiliukoisia sivuketjuja, sisältävät nämä mielellään oksietyleeniyksiköitä, ja ne ovat edullisesti polyoksietyleeniketjuja. Tällaiset ketjut voivat päättyä hydroksiryhmään, mutta yleensä on 5 edullista, että ketju päättyy alkoksiryhmään, erityisesti metoksiryhmään. Kopolymeeri on edullisesti kopolymeeri akryyliesteristä ja akryylihaposta, jonka on voitu antaa reagoida, esimerkiksi etukäteen polyoksietyleeniglykolin tai sen johdannaisen kanssa. Tästä johtuen, tämän tyyppi-10 nen kopolymeeri sisältää esteriryhmiä yhdessä sellaisten ryhmien kanssa, jotka on johdettu hapon reaktiolla polyoksietyleeniglykolin kanssa. (Mukavuussyistä tästä eteenpäin termiä "esteri" käytetään tarkoittamaan ryhmää, joka saadaan muun alkoholin kuin polyoksietyleeniglykolin, tai 15 fenolin reaktiosta karboksyylihapon kanssa). Kopolymeeri sisältää edullisesti myös joitakin happamia ryhmiä.

Akryylikopolymeeri voi olla valmistettu akryyli-monomeereistä tai akryylimonomeerien johdannaisista, kuten metakryylimonomeereista, tai se voi olla valmistettu 20 niiden seoksista. Kopolymeerit, jotka perustuvat metak-ryylimonomeereihin, ovat edullisia, tällaisten monomee-rien sisältäessä metakryylihapon ja sen esterit, kuten metyyli- ja butyyliesterit.

Kopolymeerit, jotka sisältävät vesiliukoisia sivu-25 ketjuja, sisältävät tyypillisesti vähintään 50 paino-% yksiköitä, jotka sisältävät vesiliukoisia sivuketjuja, ja alle 5 paino-% yksiköitä, jotka sisältävät happoryhmiä, lopun ollessa yksiköitä, jotka sisältävät esteriryhmiä. Kopolymeerit sisältävät tyypillisesti alle 80 paino-% yk-30 siköitä, jotka sisältävät vesiliukoisia sivuketjuja, ja . yli 20 paino-% yksiköitä, jotka sisältävät esteriryhmiä.

Akryylikopolymeeri voi, vaihtoehtoisesti, olla sellainen, jossa ei ole vesiliukoisia sivuketjuja. Tällainen kopolymeeri on akryylihappomonomeerin kopolymeeri 35 vähintään yhden akryyliesterimonomeerin kanssa (termejä "akryylihappomonomeeri" ja "akryyliesterimonomeeri" on käytetty tässä käsittäen myös niiden johdannaiset, kuten 5 93927 metakryylihapon ja sen esterit). Tämän tyyppiset kopoly-meerit sisältävät edullisesti vähintään 2 paino-% happo-monomeeriä, mutta yleensä happomäärä ei ylitä 10 paino-%: a. Loppu kopolymeeristä muodostuu esteriryhmistä, ja 5 se voi olla kaikki samaa esteriyksikköä tai esteriyksi-köiden seosta, kuten metyyli- ja butyyliestereiden seosta. Tämän tyyppinen kopolymeeri on yleensä oleellisesti liukenematonta vesipohjaiseen väliaineeseen, mukaan lukien vesipohjaiset emäsliuokset, mutta se liukenee orgaa-10 nisiin liuottimiin, erityisesti ei-polaarisiin orgaanisiin liuottimiin, esimerkiksi aromaattisiin liuottimiin, kuten bentseeniin, tolueeniin, ksyleeniin ja vastaaviin.

On yleensä edullista, että akryylikopolymeeri on sellainen, että se sisältää vesiliukoisia sivuketjuja 15 riittävässä määrin, jotta koko polymeeri olisi vesiliukoinen.

Akryylikopolymeeri, joka on seoksen komponentti (B), on tyypillisesti polymeeri, joka sisältää yksiköt 20 f i \ missä: 25 R1 on vety tai hiilivetyryhmä; R2 on vety tai hiilivetyryhmä tai ryhmä (AO)xR3 R3 on vety tai hiilivetyryhmä; A on alkyleeniryhmä; X on vähintään yksi; ja 30 vähintään osa ryhmistä R2 on vetyjä tai ryhmiä (AO)xR3.

Mikäli ryhmät R1, R2 tai R3 ovat hiilivetyryhmiä, ovat ne edullisesti alkyyliryhmiä, jotka sisältävät alle 24 hiiliatomia ja erityisesti ne ovat alempia alkyyliryhmiä, jotka sisältävät 1-6 hiiliatomia, esimerkiksi me-35 tyyli- tai butyyliryhmiä.

Mikäli R2 on ryhmä (A0)xR3, voi ryhmä A olla ety-leeni, propyleeni tai butyleeni, ja se on edullisesti 93927 6 etyleeni. X:n arvo on tyypillisesti vähintään 10, ja yleensä se ei ylitä arvoa 40.

Akryylikopolymeeri koostuu tyypillisesti yksiköistä 10 missä: ryhmät R1 ja R2 voivat vaihdella. Tyypillisesti R1 on vety tai metyyli, tai se on joissakin yksiköissä vety ja toisissa metyyli. Ryhmä R2 voi olla vety, hiilivetyryhmä, kuten metyyli tai butyyli, tai hydroksikarbyloksi-polyok-15 sietyleeniryhmä, ja se on tyypillisesti yhdistelmä vähintään kahdesta tällaisesta ryhmästä. Edullisia akryyliko-polymeerejä ovat sellaiset, joissa R1 on metyyli ja R2 on yhdistelmä vedystä, metyyli- tai butyyliryhmästä ja me-toksipolyoksietyleeniryhmästä.

20 Akryylikopolymeerin lukukeskimääräinen molekyyli- paino on tyypillisesti vähintään 1 000. Akryylikopolymeerin molekyylipaino edullisesti ei ole niin korkea, että sen liuoksella on korkea viskositeetti, eikä se virtaa helposti, esimerkiksi liuosta ei ole helppo kaataa as-25 tiasta. Näinollen on edullista, että lukukeskimääräinen molekyylipaino ei ylitä 10 000:a. Yleensä lukukeskimääräinen molekyylipaino on vähintään 2 000 ja alle 6 000.

Glykosidi, joka on koostumuksen komponentti (A), sisältää tyypillisesti useita alkoholissa -OH-ryhmiä, ja 30 akryylikopolymeeri, joka on komponentti (B), sisältää edullisesti joitakin happoryhmiä. Sekoitettaessa tällaisia aineita on reaktion mahdollisuus pieni, edellyttäen, että seos pidetään huoneen lämpötilassa, tai lämpötilassa, joka on vain vähän yli huoneen lämpötilan, esimerkik-35 si alle 50 °C. On edullista välttää reaktiota kunnes 7 93927 koostumus käytetään, ja näinollen seos tulisi säilyttää lämpötilassa, jossa merkittävää reaktiota ei tapahdu.

On havaittu, että tämän keksinnön mukaisia koostumuksia voidaan käyttää muodostamaan kiintoaineiden sus-5 pensioita tai slurreja nesteissä, erityisesti vesipohjaisessa väliaineessa. Käyttämällä tämän keksinnön mukaisia koostumuksia on mahdollista muodostaa suspensioita tai slurreja, joilla on paremmat ominaisuudet.

Kiintoaine voi olla keraaminen materiaali, ja 10 käyttäen tämän keksinnön mukaisia koostumuksia on mahdollista valmistaa slurreja, jotka sisältävät vähintään 50 %, ja useissa tapauksissa jopa 80 % tai enemmän, painostaan kiintoainetta, lopun ollessa vettä. Myös tällaisilla korkeilla kiintoainemäärillä saadulla slurrilla on 15 tyydyttävät virtausominaisuudet, ja se voidaan pinnoittaa alustalle saaden tasainen pinnoite, joka tarttuu hyvin alustaan. Toisaalta, käytettäessä muita seoksia tai käytettäessä glykosidia pelkästään, ei saada aikaan tasaista pinnoitetta, ja pinnoite ei kiinnity tyydyttävästi alus-20 taan. Tällaisia keraamisen materiaalin slurreja, esimerkiksi zirkoniumsilikaattislurria, voidaan käyttää metallin valumuottien valmistukseen pinnoittamalla vahamalli slurrilla.

On havaittu, että tämän keksinnön mukaisen koostu-.! 25 muksen tehokkuus riippuu kyseessä olevasta dispergoita- vasta kiintoaineesta, ja että erilaisilla koostumuksilla on erilaiset vaikutukset riippuen kyseisestä kiintoaineesta.

Tämän keksinnön mukaisia koostumuksia voidaan 30 käyttää valmistettaessa vesisuspensioita orgaanisista . kiintoaineista, esimerkiksi polymeerisistä materiaaleis ta ja erityisesti niistä, jotka eivät helposti muodosta tyydyttävää, stabiilia suspensiota, kuten fluoripitoiset polymeerit. On saatu aikaan vesisuspensioita, jotka si-35 sältävät vähintään 20 paino-% polymeerimateriaalia, eri- 3 93927 tyisesti vähintään 40 %, esimerkiksi 50 paino-% polyviny-lideenifluoridia käyttäen tämän keksinnön mukaista koostumusta. Toisin kuin suspensioilla, jotka sisälsivät vain toista komponenteista tai sisälsivät erilaista komponent-5 tiseosta, ei suspensioilla, jotka oli saatu käyttäen tämän keksinnön mukaista koostumusta, tapahtunut paakkuun-tumista tai valumista varastoitaessa päivän ajan, ja niillä oli alhainen viskositeetti. Jos lisätään sopivaa paksuntamisainetta, esimerkiksi polysakkaridia tai sellu-10 loosajohdannaista, ei suspensiolla havaita paakkuuntumis-ta ja vähän tai ei lainkaan valumista varastoitaessa viikon ajan.

Suspension saamiseksi käytettävä koostumuksen määrä riippuu suspension komponenteista. Täten tyydyttäviä 15 suspensioita voidaan saada aikaan käyttäen koostumusta määränä, joka on vähintään 0,l:stä 10:een %:iin suspension kokonaispainosta. Yleensä koostumuksen määrä suspensiossa on vähintään 0,25 paino-%. Yleensä koostumuksen määrä suspensiossa ei ylitä 7,5 paino-%:a.

20 Tämän keksinnön eri näkökulmia on kuvattu tarkem min yksityiskohdin seuraavissa, ei-rajoittavissa esimerkeissä, joissa kaikki osuudet ovat paino-osuuksia, ellei muuta ole mainittu.

Esimerkit 1 ja 2 25 Slurreja, jotka perustuivat zirkoniumsilikaattiin, valmistettiin käyttäen yhtä tai useampaa lisäainetta.

Pinta-aktiivinen aine, tai pinta-aktiivisten aineiden seos, sekoitettiin piihapon vesislurriin, joka sisälsi 30 paino-% piihappoa. Esimerkkien 1 ja 2 sekä 30 vertailuesimerkin E valmistuksessa sebkseen lisättiin . sitten n-heksanolia jatkaen sekoitusta. Sitten seokseen lisättiin zirkoniumsilikaattia ja kobolttialuminaattia samalla jatkaen sekoitusta 500 rpm:llä. Sitten seokselle suoritettiin voimakas sekoitus yhden minuutin ajan käyt 9 93927 täen Ultra-Turrax-sekoitinta kierrosnopeudella 2 000 rpm. Sitten määritettiin saadun slurrin viskositeetti.

Jokainen slurri pinnoitettiin vahalle ja lasilevylle kastamalla levy slurriin ja antamalla pinnoitetun 5 levyn kuivua vähintään 30 minuutin ajan huoneenlämmössä. Pinnoitteen ulkonäkö arvosteltiin visuaalisesti.

Muodostetut koostumukset ja saadut tulokset on esitetty taulukossa 1.

10 Taulukko 1

Esim, tai Koostumus - P-% (a) Visk vert. (mPa.s) Pinn.

esim. Z-l S-W CA G1 G2 G3 M PI POE NH _(b) (c^

15 A 72 20 8 0,2 - - - 4680 RT

B 72 20 8 - 0,2 - - - 21530 RT

C 72 20 8--0,2- - - - 6240 R

D 72 20 8---0,2- - - ND R

1 72 20 8 0,2 - - - 0,2 - 0,3 1880 VSG

20 2 72 20 8 - 0,2 - - 0,2 - 0,3 4060 VSG

E 72 20 8 - - - 1,0 0,2 0,3 ND RB

Huomautukset taulukkoon 1 (a) Z-l on jauhettua zirkoniumsilikaattia, valmistaja ·. 25 Remet, France.

S-W on 30-paino-%:inen piihapon vesislurri.

CA on kobolttialuminaatti.

G1 on 50-paino-%:inen vesiliuos alkyyliglukosidis-ta, jossa on seos alkyyliryhmistä, joiden ketjunpituus 30 on 8 - 11 hiiliatomia, keskimääräinen ketjun pituus 10 . ; , hiiliatomia, ja jonka keskimääräinen polymeroitumisaste on 1,35.

G2 on 70-paino-%:inen vesiliuos alkyyliglukosidis-ta, jossa on seos alkyyliryhmistä, joiden ketjunpituus 35 on 8 - 10 hiiliatomia, keskimääräinen ketjun pituus 9 hiiliatomia, ja keskimääräinen polymeroitumisaste on 1,5.

10 93927 G3 on 50-paino-%:inen vesiliuos alkyyliglukosidis-ta, jossa on seos alkyyliryhmistä, joiden ketjunpituus on 8 - 11 hiiliatomia, keskimääräinen ketjunpituus 10 hiiliatomia ja keskimääräinen polymeroitumisaste on 1,8.

5 M on seos etoksyloidusta (45), propoksyloidusta (38) butyylikarbitolista (62,5 paino-%), etoksyloidusta (10) nonyylifenolista (25 paino-%) ja vedestä (12,5 paino-%).

P1 on kopolymeeri metyylimetakrylaatista, metak-10 ryylihaposta, ja tuotteesta, jossa metakryylihapon on annettu reagoida metoksipolyoksietyleenin (16-18)glykolin kanssa, paino-osuuksissa 37:2:61, ja jonka lukukeskimää-räinen molekyylipaino on noin 4 500.

POE on etoksyloitu (8) nonyylifenoli.

15 NH on n-heksanoli.

(b) Viskositeetti milli-Pascalsekunteina mitattuna 22 °C:ssa käyttäen Brookfield LVT-viskometriä ja karaa D 6 rpm:llä, viskositeetin ollessa mitattu yhden minuutin kuluttua.

20 (c) RT on karkea ja paksu pinnoite.

R on karkea pinnoite.

VSG on erittäin tasainen pinnoite, joka tarttuu hyvin alustaan.

RB on karkea pinnoite, joka tarttuu huonosti alus- ·· 25 taan.

ND tarkoittaa "ei määritetty".

Esimerkit 3-6

Esimerkkien 1 ja 2 menettely toistettiin käyttäen eri tyyppistä zirkoniumsilikaattia ja erilaista lisäaine-30 yhdistelmää. Tulokset on esitetty taulukossa 2, josta voidaan nähdä, että lisäaineiden vaikutus on riippuvainen dispergoitavan materiaalin luonteesta.

Dispersioilla pinnoitettiin sekä vaha- että lasi-alustoja.

Il 11 93927

Taulukko 2

Esim, tai Koostumus - p-% (a) Visk vert. (mPa.s) Pinn.

5 esim. Z-2 S-W CA NH PI P2 G1 G2 G4 M (b) (c)

F 72 20 8 0,3 0,2 - 1400 R

G 72 20 8 0,3 1,0 - 1470 FR

3 72 20 8 0,3 - 0,2 0,2 - - - 1300 VS

4 72 20 8 0,3 0,2 - 0,2 - - - 2340 R

10 5 72 20 8 0,3 0,2 - - - 0,2 - 4530 FR/S

6 72 20 8 0,3 0,2 - - 0,2 - - 17320 R

H 72 20 8 0,3 0,2 - - - - 0,2 2340 R

I 72 20 8 0,3 1,0 - - - - 0,2 2800 R

15 Huomautukset taulukkoon 2 (a), (b) ja (c) merkitsevät samaa kuin taulukon 2 huomautuksissa.

(d) Z-2 on zirkoniumsilikaattia, valmistaja rankalai-nen Keyser and Mackay, kauppanimellä Zircosil 200M.

20 P2 on kopolymeeri metyylimetakrylaatista, butyyli- metakrylaatista ja metakryylihaposta paino-osuuksina 42:54:4, ja sen lukukeskimääräinen molekyylipaino on alueella 2 500 - 3 000.

G4 on 50-paino-%:inen vesiliuos alkyyliglukosidis-.! 25 ta, jossa on seos alkyyliryhmistä, joiden ketjunpituus on 12 - 14 hiiliatomia, keskimääräinen ketjunpituus 12,5 hiiliatomia, ja keskimääräinen polymeroitumisaste 1,35.

(e) viite ilmaisee pinnoitteen tyypin molemmilla (sekä vaha että lasi) alustoilla.

30 FR on karkea pinnoite, jossa on kalansilmiä.

VS on erittäin tasainen pinnoite.

FR/S on karkea pinnoite, jossa on kalansilmiä vaha-alustalla ja tasainen pinnoite lasialustalla.

i2 93927

Esimerkit 7-9

Joukon vesiliuoksia pintajännitys mitattiin käyttäen torsiovaakaa (White Electrical Instruments Co. Ltd) huoneen lämpötilassa. Liuokset oli valmistettu käyttäen 5 tislattua vettä. Tulokset on ilmoitettu taulukossa 3.

Taulukko 3

Esim. Lisäaine Pintajännitys (mN/m) 10 tai tyyppi Lisäainekonsentraatio (p-%) (i) vert. (a) %_ esim. (f) (h) 0,01 0,05 0,1 0,2 0,4 0,6 1,0

J G1 100 41 35 31,5 31,5 31,5 31,5 ND

7 Gl/Pl 70/30 49 42 32,5 31,5 31,5 ND 31,5 15 8 Gl/Pl 50/50 52 39,5 35 31,5 31 31,5 31,5 9 Gl/Pl 30/70 52 44 40 34,5 31,5 31,5 32,5 K P1 100 50,5 51 51 51 ND 46,5 46,5 L ESL 100 46,5 41,5 40,5 40,5 41 41 40 M ESL/P1 70/30 ND 44,5 43 42,5 41 41 40 20 N ESL/P1 50/50 44 40,5 42 40,5 41 41 40,5 0 ESL/P1 30/70 58 43 41 41 40,5 41 38,5

Huomautukset taulukkoon 3 (a) on kuten määriteltiin taulukon 1 huomautuksis- 25 sa.

(f) ESL on etoksyloitu (20) sorbitaanimonolauraatti.

(h) Luku ilmoittaa lisäaineen kunkin komponentin paino-osuuden prosentteina.

(i) Konsentraatio on lisäaineseoksen kokonaispaino-30 osuus koko liuoksesta prosentteina.

; Esimerkki 10

Valmistettiin polyvinylideenifluoridin vesidis-persioita seuraavalla tavalla:

Pinta-aktiivinen aine, tai pinta-aktiivisten 35 aineiden seos, sekoitettiin tislattuun veteen. Polyviny- 93927 13 lideenifluoridia lisättiin jauheena sekoittaen nopeudella 300 rpm. Sitten seos homogenisoitiin kolmen minuutin ajan käyttäen Ultra-Turrax-sekoitinta, jota käytettiin nopeudella 2 000 rpm.

5 Sitten saadun slurrin annettiin seistä huoneen lämmössä 24 tunnin ajan, jonka jälkeen määritettiin slurrin viskositeetti ja stabiilisuus.

Dispersioiden koostumukset ja niiden ominaisuudet on ilmoitettu taulukossa 4.

10

Taulukko 4

Esim, tai Koostumus (a) (j) Stab Sep Visk vert, esim F PI FNS G1 ETA M W (k) (1) (mPa. s)

15 JnO

P 50 3 - - - - 47 C N ND

10 50 3 - 3 - - 44 NC N 95 Q 50 3 - - 3 - 44 NC N 980 R 50 3 - - - 3 44 C N 78 20 S 50 - 3 3 - - 44 NC N/T 14040

Huomautukset taulukkoon 4 (a) on kuten määriteltiin taulukon 1 huomautuksissa.

25 (j) F on polyvinylideenifluoridi - Foraflon 1 000 VLD, valmistaja Atochem, Ranska.

FNS on naftaleenisulfonaatin formaldehydikonden- saatti.

ETA on tridekyylialkoholin seos etoksyloidun (4) 30 alkoholin (oktyyli- ja dekyylialkoholin seos, saatavana nimellä Alfol 8/10) kanssa, painosuhteessa 1:4.

4 W on vettä.

Määrät ovat paino-osuuksia.

(k) Stab on määritetty antamalla dispersion seistä 35 huoneen lämmössä 24 tunnin ajan ja sitten upottamalla 14 93927 lasisauva suspensioon mahdollisen sedimentaation toteuttamiseksi astian pohjalla.

C ilmaisee sedimentaation tapahtuneen.

NC ilmaisee, että sedimentaatiota ei ole tapahtu- 5 nut.

(l) Sep on määritetty antamalla dispersion seistä huoneenlämmössä 24 tunnin ajan.

N tarkoittaa, että erillistä vesikerrosta ei ole muodostunut.

10 N/T tarkoittaa, että erillistä vesikerrosta ei ole muodostunut, ja dispersio on tiksotrooppinen.

(m) Viskositeetti millipascal-sekunteina mitattiin 24 tunnin jälkeen 22 °C:ssa käyttäen Brookfield LVT-vis-kometriä karalla B nopeudella 12 rpm. Viskositeetti luet-15 tiin yhden minuutin jälkeen.

Esimerkit 11 - 15

Esimerkille 10 kuvattu menettely toistettiin lisäämällä paksuntamisaineita dispersioon, jonka koostumus oli esimerkin 10 mukainen sillä poikkeuksella, että vesipitoi-20 suus oli 43,5 paino-osaa. Paksuntamisaine lisättiin seokseen polyvinylideenifluoridin lisäyksen jälkeen ja ennen homogenisoinnin suorittamista.

Paksuntamisaineen määrä, sekä saatujen dispersioiden ominaisuudet on esitetty taulukossa 5.

25

Taulukko 5

Esimerkki Paksuntamisaine Stab Sep Visk

Tyyppi n Määrä (o) (k)(o) (l)(q) (mPa. s) 30 (r) i 11 NIL NIL C 25 95 12 Tl 0,5 NC 0 3120 13 T2 0,5 NC 10 2500 14 T3 0,5 NC 0 3440 35 15 T4 1,0 NC/F 0 2800 15 93927

Huomautukset taulukkoon 5 (k) ja (1) ovat kuten taulukon 4 huomautuksissa on määritelty.

(n) Tl on polysakkaridi, jota valmistaa Belgian Shell 5 NV nimellä Shellflo S.

T2 on 10-paino-%:inen vesiliuos hydroksietyylisel-luloosasta, jota valmistaa belgialainen Hercules nimellä Natrosol.

T3 on polysakkaridi, jota valmistaa Belgian Shell 10 NV nimellä Shellflo X-N.

T4 on 50-paino-%:inen vesiliuos poly(oksietyleeni)-glykolista, jonka molekyylipaino on noin 20 000.

(p) Stab määritettiin yhden viikon seisomisen jälkeen huoneenlämmössä.

15 NC/F tarkoittaa, että paakkuuntumista ei havaittu, mutta jonkin verran saostumista havaittiin.

(q) Sep määritettiin yhden viikon seisomisen jälkeen huoneenlämmössä.

Luku on prosentuaalinen erottuminen, joka saadaan 20 yhtälöstä:

Kirkkaan nesteen syvyys

Sep (%) = -—-:-- x 100

Kokonaissyvyys (r) Esimerkin 11 tuotteen viskositeetti mitattiin kuten taulukon 4 huomautuksessa (m) kuvattiin. Esimerkkien 25 12 - 15 tuotteiden viskositeetit mitattiin kuten taulu- t kon 1 huomautuksessa (b) kuvattiin.

Claims (10)

93927

1. Koostumus, jota voidaan käyttää dispersioiden valmistuksessa, tunnettu siitä, että se koostuu 5 (A) glykosidista, jolla on kaava R(OG)a jossa R on hydrofobinen osa; G on sakkaridiryhmä; ja a:n 10 arvo on vähintään yksi; ja (B) akryylipolymeeristä, joka on i) vähintään yksi akryylikopolymeeri, joka sisältää vesiliukoisia sivuketjuja ja korkeintaan 5 paino-% yksiköitä, jotka sisältävät happoryhmiä; ja/tai 15 ii) vähintään yksi akryylikopolymeeri, joka ei si sällä yhtään vesiliukoista sivuketjua, mutta joka sisältää 2-10 paino-% yksiköitä, jotka on johdettu happoryhmiä sisältävistä monomeereista; jolloin (A):n painosuhde (B):hen on vähintään 1:20.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tun nettu siitä, että R on seos alkyyliryhmästä, jotka sisältävät eri määrät hiiliatomeja.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että glykosidi on alkyyliglukosi- 25 di, jolla on yleinen kaava CnH(2n+l)0(C6H10°5 jossa n on 8 - 14, ja b on suurempi kuin yksi mutta kor-30 keintaan kaksi.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että akryylipolymeeri sisältää vähintään 50 paino-% yksiköitä, jotka sisältävät vesiliukoisia sivuketjuja, jotka sivuketjut ovat polyoksi- 35 etyleeniketjuja, jotka päättyvät alkoksiryhmään. 93927

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että akryylikopolymeeri on polymeeri, joka sisältää yksiköitä: —(“’-h)- jossa

10 R1 on vety tai hiilivetyryhmä; R2 on vety, hiilivety ryhmä tai ryhmä (A0)xR3, jossa R3 on vety tai hiilivetyryhmä; A on alkyleeniryhmä; ja x on vähintään yksi; ja ainakin osa ryhmistä R2 on vetyjä tai ryhmiä (A0)xR3.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukaisen koostumuksen käyttö, tunnettu siitä, että koostumusta käytetään kiintoaineen suspension valmistukseen vesipohjaisessa väliaineessa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen käyttö, t u n - 20. e t t u siitä, että suspensio sisältää keraamista kiintoainetta tai fluoripitoista polymeeriä.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että suspensio sisältää vähintään 50 paino-% keraamista kiintoainetta tai vähintään 20 pai- 25 no-% fluoripitoista polymeeriä.

9. Menetelmä alustan päällystämiseksi keraamisella koostumuksella, tunnettu siitä, että alustalle levitetään keraamisen kiintoaineen suspensiota vesipohjaisessa väliaineessa, joka suspensio sisältää minkä tahansa 30 patenttivaatimuksista 1-5 mukaista koostumusta.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää metallivalumuotin valmistuksen päällystämällä suspensiolla vahamalline. ιβ 93927