FI93806B - Laitteisto telaston telavälysten säätämiseksi - Google Patents

Description

9X806

LAITTEISTO TELASTON TELAVÄLYSTEN SÄÄTÄMISEKSI - APPARATUR FÖR JUSTERING AV VALSAVSTÄND I EN VALSENHET

5 Tämän keksinnön kohteena on laitteisto telaston telavälysten säätämiseksi, joka telasto koostuu kahdesta tai useammasta rinnakkaisesta, keskenään olennaisesti yhdensuuntaisesta telasta, ja jossa laitteistossa on johderungon päällä siirrettävissä olevat telojen laakeripesät, joita puristetaan yhteen 10 joustavan elimen, esimerkiksi jousen, paineilmasylinterin tai vastaavan avulla ja joiden laakeripesien yhteyteen on järjestetty säätöpinnat siten, että kahden vierekkäisen laakeri-pesän säätöpinnat muodostavat raon, johon on järjestetty sää-töpintoihin kosketuksessa oleva telavälyksen säätöelin.

15

Kuituja, esimerkiksi puulastuja voidaan luokitella eli fraktioida eri jakeisiin pyörivien, pintakuvioitujen telojen avulla, jotka muodostavat nk. telaston.

20 Telastoja käytetään esimerkiksi lastulevyteollisuudessa las-tuseuloissa ja sirottelukoneiden hajoituspäissä. Sirottelussa hyödynnetään telaston fraktioivan vaikutuksen lisäksi myös sen lastuvirtaa tasaavaa vaikutusta.

25 Fraktiointitelasto, jollainen on esitetty esimerkiksi FI-patenttihakemuksessa 914515, muodostuu useista rinnakkaisista, r · · ·' keskenään olennaisesti yhdensuuntaisista teloista, joiden välisistä raoista (telavälyksistä) materiaali putoaa alas. Luokiteltava materiaali syötetään telaston alkupäähän. Pyörivät 30 telat kuljettavat materiaalia telaston päällä loppupäätä kohti.

• · '

Luokittelu tapahtuu siten, että telaston alkupään raoista putoaa olennaisesti hienoin jae ja rakojen läpi putoavan mate- 35 riaalin raekoko kasvaa telaston loppupäätä kohti. Loppupäästä saadaan ylitteenä ylikarkea jae, jonka paksuus on suurempi kuin suurin telavälys. Tyypillisessä sovellutuksessa telojen 2 93806 väliset raot säädetään siten, että ne kasvavat telaston lop-pupäätä kohti.

Telaston optimaalisen toiminnan vuoksi telavälyksiä tulee 5 voida säätää nopeasti, tarvittaessa myös telojen pyöriessä. Säädettävyyttä tarvitaan esimerkiksi telastolle syötettävän materiaalin laadun, raekokosuhteiden tai syöttökapasiteetin muuttuessa. Nykyaikaiset jatkuvatoimiset prosessit ja kokonaisvaltaiset prosessinhallintajärjestelmät edellyttävät 10 laitteistoilta nopeaa säädettävyyttä.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada laitteisto, jolla tällainen nopea ja tarkka säätö on yksinkertaisesti toteutettavissa. Keksinnölle on tunnusomaista se, että kukin säätöelin 15 on liikuteltavissa siirtolaitteen tai vastaavan avulla rakoon ja raosta pois, ja että kukin säätöelin muodostaa säätämäs-sään raossa kiilavaikutuksen vastaavien säätöpintojen kanssa siten, että säätöelimen siirtyessä syvemmälle rakoon kiila-vaikutus pakottaa raon suuremmaksi, ja vastaavasti siirrettä-20 essä säätöelintä päinvastaiseen suuntaan rako pienenee.

Keksinnön eräälle edulliselle sovellutusmuodolle on tunnusomaista se, että kukin säätöelin ulottuu säätöpintojen muodostamaan rakoon alakautta, ja että säätöelimet ovat kii-25 lamaisia siten, että niiden yläpää on kapeampi kuin alapää.

Keksinnön eräälle toiselle edulliselle sovellutusmuodolle on tunnusomaista se, että kukin säätöelin on nivelöidysti yhdistetty telojen aksiaalisuuntaan nähden olennaisesti kohtisuo-30 raan, pitkänomaiseen säätöpalkkiin telojen molemmissa päissä.

Vielä eräälle keksinnön edulliselle sovellutusmuodolle on tunnusomaista se, että säätöpalkit ovat pystysuorassa suunnassa liikuteltavissa yhden tai useamman niihin nivelöidysti 35 liitetyn nostolaitteen tai vastaavan avulla.

3 93806

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti edullisen sovellutusmuotoesimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 5 Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti ja sivulta katsottuna tunnetun tekniikan mukaista, lastujen sirottelussa käytettävää telas-toa.

Kuvio 2 esittää sivulta katsottuna keksinnön mukaisella tela-10 välyssäädöllä varustettua telastoa.

Kuvio 3 esittää päästä katsottuna osittain leikattuna telan laakerointikohtaa ja telavälyksen säätömekanismia.

15 Sirottelubunkkerista lastumatto 1 tulee annostelukuljetinta 2 pitkin haravatelan 3 annostelemana telastolle, joka muodostuu rinnakkaisista, pyörivistä teloista 4. Telojen väleissä on rakoja, joiden kautta lastut putoavat sirotteluhihnakuljetti-melle 5, joka liikkuu nuolen suuntaan ja kuljettaa muodos-20 tuneen maton 6 edelleen puristettavaksi lastulevyksi. Tällainen telasto on tunnettu FI-patenttihakemuksesta 914515, jossa on myös tarkemmin selitetty telavälyksiä ja niiden vaikutuksia sirotteluhihnakuljettimelle 5 muodostuvaan lastumattoon 6, joten emme tässä yhteydessä tähän rakenteeseen tarkemmin 25 puutu.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaisella telavälyksen sää-tömekanismilla varustettu telasto. Siinä telat 4 on laakeroitu johderunkoa 7 (kuvio 3) pitkin siirtyviin laakeripesiin 30 8. Laakeripesiin on kiinnitetty tässä sovellutusmuotoesimer- kissä laakerikannet 9, joihin on järjestetty säätöä varten säätöpinnat 10, jotka voivat olla myös itse laakeripesissä. Vierekkäisten laakeripesien 8 säätöpintojen välissä on säätö-elimet 11, jotka ulottuvat säätöpintojen 10 muodostamaan ra-35 koon alakautta, ja jotka säätöelimet ovat kiilamaiset siten, että niiden yläpää on kapeampi kuin alapää, jolloin säätö-elinten 11 säätöpinnat koskettavat säätöpintoja 10. Tietenkin on yhtä lailla mahdollista, että säätöelimet tulevat rakoihin 4 93806 muusta suunnasta kuin alakautta, esim. yläkautta, jolloin niiden kiilamaisuus on myös päinvastainen. Kiila voi teoriassa tulla rakoon myös esim. telan akselien suunnassa.

5 Säätöelimet 11 on tässä sovellutusmuotoesimerkissä kiinnitetty nivelkiinnityksellä toisesta päästään yhteiseen telojen aksiaalisuuntaan nähden olennaisesti kohtisuoraan, pitkänomaiseen säätöpalkkiin 12. Nivelkiinnitys sallii säätökii-lojen asettua laakeripesien 8 kulloisenkin aseman mukaisesti.

10 Säätöpalkin 12 päät on tuettu ja ohjattu esimerkiksi johteiden 13 ja johdepyörien 14 avulla. Säätöpalkkia voidaan nostaa ja laskea ruuvinostimien 15 ja 16 avulla. Niiden nostoruuvit on yhdistetty välitangoilla 17 säätöpalkkiin 12. nostolait-15 teitä 15, 16, esimerkiksi ruuvinostimia, on kumpaakin säätö-palkkia 12 varten kaksi siten, että yksi nostolaite 15 vaikuttaa säätöpalkin yhteen päähän ja toinen nostolaite 16 säätöpalkin toiseen päähän, ja että kukin nostolaite on käytettävissä muista nostolaitteista riippumattomasti. Alan ämmät-20 timiehelle on selvää, että nostolaite voi olla muukin sopiva toimilaite kuin ruuvinostin.

Nostimien 15, 16 ensiöpuoli on yhdistetty tasapainoakselien 18 avulla telaston toisella sivulla oleviin vastaaviin nosti-25 miin. Tällä tavoin telaston molemmilla puolilla voidaan tehdä samanaikainen ja samansuuruinen säätötoimenpide, koska ruu-‘ vinostimet toimivat tahdistettuina.

Jos kuvion 1 säätöpalkkia 12 nostetaan ylöspäin, loittonevat 30 laakeripesät 8 toisistaan säätöelinten 11 kiilamaisuuden ansiosta ja telavälykset kasvavat. Työntyessään laakeripesien väliin säätöelimet nimittäin työntävät pesiä erilleen säätö-pintojen 10 välityksellä.

35 Jousi 18 pyrkii painamaan laakeripesiä 8 toisiaan vasten. Te-lavälysten kasvaessa puristuu jousi vastaavasti. Viimeinen laakeripesä 19 on kiinteä ottaen vastaan laakeripesien välittämän jousivoiman. Jos säätöpalkkia 12 lasketaan alaspäin, n _ 93806 5 pienenevät telavälykset. Tällöin kierrejousi pitenee pitäen laakeripesien säätöpinnat 10 säätöelimiä 11 vasten ja, kuten sanottu, telavälykset pienenevät. Alan ammattimiehelle on selvää, että jousen 18 tilalla voi olla jokin muukin jous-5 tava, voimaa antava elin, kuten paineilmasylinteri.

Fraktiointitelojen pyörimisliike välitetään telalta toiselle hammashihnojen 20, hihnapyörien 21 ja taittopyörien 22 välityksellä. Välysten säädön yhteydessä jousella 23 varustettu 10 hihnankiristäjä 24 mukauttaa hihnakäytön hihnankireyden uusia telojen akselivälejä vastaavaksi. Alan ammattimiehelle on selvää, että teloja voidaan pyörittää myös esimerkiksi ketju-välityksen avulla ja että jousen 23 tilalla voi olla esimerkiksi paineilmasylinteri.

15 Säätöelimien 11 toisessa päässä olevien ruuvien 25 ja mutterien 26 avulla voidaan kullekin telavälykselle säätää yksilöllinen alkuvälys, jolloin säätöelimet ovat enemmän tai vähemmän työntyneinä säätöpintojen 10 väliin.

20 Säätötoimenpide voi olla joko symmetrinen tai epäsymmetrinen. Symmetrisessä säädössä säätöpalkkia 12 nostetaan tai lasketaan yhtä paljon kummastakin päästä, jolloin kaikki telavälykset kasvavat tai pienenevät yhtä paljon.

25

Epäsymmetrisessä säädössä säätöpalkin jompaa kumpaa päätä nostetaan tai lasketaan enemmän kuin toista päätä. Tällöin muuttuvat sen pään välykset eniten, jota siirretään eniten. Oletetaan esimerkiksi, että ennen säätöä kaikki telavälykset 30 ovat yhtä suuria ja halutaan muuttaa telavälyksiä siten, että ne kasvavat tasaisesti telaston loppupäätä kohti. Tällöin nostetaan siis säätöpalkin loppupäätä nostimella 16 sopivasti enemmän kuin alkupäätä.

35 Alan ammattimiehelle on selvää, että nostimet 15 ja 16 voidaan varustaa moottoreilla tai vastaavilla toimilaitteilla sekä tarvittaessa siirtymään mittausantureilla, jolloin on mahdollista toteuttaa kaukosäätö.

Claims (6)

93806

1. Laitteisto telaston telavälysten säätämiseksi, joka te-5 lasto koostuu kahdesta tai useammasta rinnakkaisesta, keskenään olennaisesti yhdensuuntaisesta telasta, ja jossa laitteistossa on johderungon (7) päällä siirrettävissä olevat telojen laakeripesät (8), joita puristetaan yhteen joustavan elimen, esimerkiksi jousen (18), paineilmasylinterin tai vas- 10 taavan avulla ja joiden laakeripesien (8) yhteyteen on järjestetty säätöpinnat (10) siten, että kahden vierekkäisen laakeripesän säätöpinnat muodostavat raon, johon on järjestetty säätöpintoihin kosketuksessa oleva telavälyksen säätö-elin (11), tunnettu siitä, että kukin säätöelin (11) 15 on liikuteltavissa siirtolaitteen (15, 16) tai vastaavan avulla rakoon ja raosta pois, ja että kukin säätöelin muodostaa säätämässään raossa kiilavaikutuksen vastaavien säätöpin-tojen kanssa siten, että säätöelimen siirtyessä syvemmälle rakoon kiilavaikutus pakottaa raon suuremmaksi, ja vastaa-20 vasti siirrettäessä säätöelintä päinvastaiseen suuntaan rako pienenee.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kukin säätöelin (11) ulottuu 25 säätöpintojen (10) muodostamaan rakoon alakautta, ja että . . . säätöelimet ovat kiilamaisia siten, että niiden yläpää on kapeampi kuin alapää.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laitteisto, 30 tunnettu siitä, että kukin säätöelin (11) on nivelöi-dysti yhdistetty telojen aksiaalisuuntaan nähden olennaisesti kohtisuoraan, pitkänomaiseen säätöpalkkiin (12) telojen molemmissa päissä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että säätöpalkit (12) ovat pystysuorassa suunnassa liikuteltavissa yhden tai useamman niihin ni- It 93806 velöidysti liitetyn nostolaitteen (15, 16) tai vastaavan avulla.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laitteisto, 5 tunnettu siitä, että nostolaitteita (15, 16), esimerkiksi ruuvinostimia, on kumpaakin säätöpalkkia (12) varten kaksi siten, että yksi nostolaite (15) vaikuttaa säätöpalkin yhteen päähän ja toinen nostolaite (16) säätöpalkin toiseen päähän, ja että kukin nostolaite on käytettävissä muista nos-10 tolaitteista riippumattomasti.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että telavälysten säätö on suoritettavissa kauko-ohjatusti. • · . . · β 93806