FI93040C - Nivellankahihna - Google Patents

Description

1 93040

Nivellankahihna. - Ledträdsrem.

Keksinnön kohteena on nivel 1ankahihna, erityisesti paperikoneisiin asennettavaksi, jossa on ensimmäinen, kuljetettavan rainan alustaksi määritelty ja toinen, se suhteen vastakkaisella puolella oleva hihnasivu, jolloin nivel 1ankahihnassa on joukko vierekkäin olevia, toistensa lomiin liitettyjä lanka-kierukoita, jotka muodostuvat vuorotellen päänkaarista ja näitä aina yhdistävistä langankierteen kyljistä ja jotka ovat liitetyt yhteen saranamaisesti pistol ankojen avulla.

Jo kauan sitten on tehty ehdotuksia tämän tyyppisten nivellan-kahihnojen asettamiseksi paperikoneiden varusteiksi, minkä avulla paperirainaa ohjataan ja tuetaan paperikoneen läpi. Paperikoneessa käytettävä nivellankahihna on kehitetty vasta DE-hakemusjulkaisun 24 19 751 mukaisen keksinnön mukaan. Sen tyyppiset nivellankahihnat liitetään yhteen joukosta kulkusuunnassa vierekkäin olevia, poikittain kulkusuunnan suhteen ulottuvia lämpökiinnitettävästä muovista valmistettuja lan-kakierukoita, ja siten, että lankakierukan kierteissä olevat päänkaaret työnnetään jo hihnakappaleeseen liitetyn lanka-kierukan kierteiden välissä oleviin aukkoihin, jolloin valmistetaan tietyn tyyppistä limitystä, jossa syntyy päänkaa-rien sulkema kanava, jonka läpi työnnetään pistolanka liittämään aina vierekkäiset lankakierukat. Täten voidaan valmistaa päätön nivel 1ankahihna, jolla on hyvät sopivaisuusominaisuudet johtuen aina vierekkäisten lankakierukoiden välisestä sarana-maisesta liikkuvuudesta.

Lankakierukan lanka kulkee periaatteessa ruuvimaisesti, jolloin nousu yhden langankierteen sisällä voi olla toki vaihteleva. Sileän pinnan saavuttamiseksi ovat useimpien nivellankahihnojen lankakierukat latistetut. Tällä tavoin syntyvät tasaisten, so. nivel 1ankahihnan ensimmäisen ja toisen hihnasivun suoriksi venytetyt langankierteen kyljet, jotka yhdistävät aina kaksi 2 93040 päänkaarta. Normaalisti ovat aina vierekkäisten 1ankakierukoi-den päänkaaret limittyneinä ja ne kietoutuvat tällöin siinä kulkevan pistolangan ympäri.

DE-hakemusjulkaisusta 24 19 751 tunnetusta perustyypistä poiketen voidaan nivel 1ankahihnoissa käyttää myös kaksoislanka-kierukoita, mikä ilmenee EP-julkaisusta 0 116 894. Näissä nivel 1ankahihnoissa kietoutuvat aina kahden vierekkäin olevan lankakierukan kierteet ruuvimaisesti siten, että siihen ei tarvita pistolankoja, vaan ainoastaan kaksoislankakierukoiden liitäntään. Tällä tavalla voi puolet pistolangoista jäädä pois.

EP-julkaisussa 0 018 200 ilmaistaan nivel 1ankahihnoja, joilla on erilaisia suoritusmuotoja. Niinpä voidaan rakentaa nivel-lankahihnoja myös kaksikerroksiseksi, jolloin kerrosten liitäntä tapahtuu läsnä olevien, molempien kerrosten ympäri kietoutuvien lankakierukoiden avulla. Tästä julkaisusta on nähtävissä myös 1ankakierukoita, jotka ulottuvat aina kolmen vierekkäisen pistolangan yli ja joissa aina kaksi vierekkäistä lankakierukkaa limittyy aina kahden pistolangan yli. Tästä julkaisusta tunnetaan myös se, että aina vierekkäiset lanka-kierukat voidaan liittää useammalla kuin kahdella pistolan-galla.

1lmanläpäisevyyden vähentämiseksi ehdotetaan EP-julkaisussa 0 128 436 ja EP-julkaisussa 0 050 374, että langankierteen kylkien sulkemiin tyhjiin tiloihin laitetaan täytemateriaalia. Toinen koe nivellankahihnan ilmaniäpäisevyyden vähentämiseksi perustuu siihen, että langankierteen kyljet latistetaan ainakin paperirainan puoleiselta sivulta, so. ne tehdään päänkaarteen aluetta leveämmäksi ja siten kavennetaan langankierteen kylkien • välisiä tiloja (vrt. DE-patenttijulkaisu 32 43 513).

Lisäksi on tunnettua varustaa tällaisia nivel1ankahihnoja ainakin paperirainan puoleiselta sivulta lisäkerroksella, esim.

, 93040 pääl1eneulatun tai kiinniliimatun kuitumaton muodossa (vrt. DE-hakemusjulkaisu 24 19 751, 0 080 713) tai rei'itettyjen kalvojen muodossa (vrt. EP-B-julkaisu 0 211 471). Näiden lisäkerrosten avulla pitäisi aikaansada tasaisempi pinta ja lisäksi pitäisi ilmanläpäisevyyttä saada lasketuksi haluttuun arvoon.

Edellä mainittuja nivellankahihnoja ohjataan osittain varsin voimakkaasti, erityisesti, jos niitä käytetään paperikoneissa, niiden kulkiessa ohjausvalssien tai kuivayssy1intereiden kautta. Jokaisessa kääntötapahtumassa kääntyy jokainen lankakieruk-ka saranamaisesti niitä liittävien, poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisten pistolankojen ympäri, jolloin kääntöakseli on pistol ankojen keskiakseli11 a. Tämä johtaa paperirainan ja nivel 1ankahihnan väliseen suhteelliseen liikkeeseen niiden kosketuspinnoilla, liittyen osittain paperirainan venymiseen ja tyssäykseen. Tätä ei toivota valmistettaessa korkealaatuisia ja pölyttömiä paperirainoja ja se voi johtaa ääritapauksissa myös rainan vaurioitumisiin, erityisesti ohjattaessa mainittujen ohjausvalssien ympäri.

Jotta em. vaikutukset voidaan pitää vähäisinä, rakennetaan nivel 1ankahihnat mahdollisimman ohuiksi, mikä on saavutettavissa käytettäessä esim. litteitä lankoja lankakierukoihin (vrt. DE-patenttijulkaisu 34 02 620). Mutta nivel 1ankahihnan vahvuudelle on asetettu rajat, erityisesti lujuusvaatimusten suhteen. Vastaavasti ei voida välttää suhteellista liikettä paperirainan ja nivel 1ankahihnan ensimmäisen hihnasivun välisellä kosketuspinnalla.

Keksinnön tavoitteena on muotoilla alussa mainittua nivel lanka-hihnaa siten, että kuljetettavan rainan, erityisesti paperirainan ja nivel 1ankahihnan välinen liukuiiike sekä rainan tyssään-tyminen tai venyminen vähenee, ja ilman että tällöin täytyy kiinnittää erityistä huomiota nivel 1ankahihnan paksuuteen.

4 93040

Keksinnön perusajatuksen mukaan tämä tavoite saavutetaan siten, että 1ankakierukoiden tukeutuminen pistolankoihin rakennetaan siten, että lankakierukat pyörähtävät aina sarana-akselin ympäri, joka on siirretty nivel 1ankahihnan keskitason suhteen sen ensimmäisen hihnasivun suuntaan. Keksinnön mukaisella sarana-akselin sijoittamisella kuljetettavan rainan ja nivel-1ankahihnan välisen kosketuspinnan suuntaan pienenee nivel-lankahihnan suhteellinen liike rainan suhteen lankakierukoita käännettäessä, ja sitäkin enemmän, mitä pienempi on sarana-akselien etäisyys kosketuspintaan. Tällä tavoin vältetään rainan tyssäykset tai venymiset sekä hankaantumiset laajassa määrin tai kokonaan. Tällöin ei tarvitse kiinnitttää mitään erikoista huomiota nivellankahihnan paksuuteen. Eli se voidaan niin ollen muotoilla optimaalisesti vastaamaan kulloisiakin vaatimuksia.

Keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa konkreettisesti eri tavoin. Eräässä kysymykseeen tulevassa suoritusmuodossa on pistolangoissa aina kaksi tukikulmaa, jotka kulkevat pitkittäissuunnassa yhdensuuntaisina toistensa suhteen ja joita vasten ensimmäisen lankasivun muodostavat 1angankierteen kyljet lepäävät, jolloin aina pistolangan, päänkaaren ja toisen hihnasivun muodostaman langankierteen kylkien väliin jää tyhjät tilat, jotka mahdollistavat 1ankakierukoiden pyörähtämisen toisen tukikulman ympäri. Tässä suoritusmuodossa nojaavat siis pistolangat kaksine tukikulmineen vasten ensimmäisen hihnasivun muodostavia langankierteen kylkiä. Nivellankahihnan kääntyessä pyörähtävät silloin viereiset lankakierukat aina päänkaaren läheisen tukikulman ympäri. Koska tukikulmat ovat huomattavasti lähempänä ensimmäistä lankasivua kuin pistolankojen keskiakse-*: lit, vähentää se olennaisesti kuljetettavan rainan ja ensimmäi sen hihnasivun välistä suhteellista liikettä.

Pistolangoilla pitäisi olla ensisijaisesti aina molempien tuki-kulmien välissä viereisten langankierteen kylkien alasivun 5 93040 suhteen yhdensuuntainen yläpinta, jotta nivel 1ankahihnan suoraan kulkiessa syntyisi mahdollisuuksien mukaan hyvä tuenta.

Pistolankojen poikkileikkauksen pitäisi kaventua toisen hihna-sivun muodostavaan 1angankierteen suuntaan, jotta kierähdys-liike tukikulman ympäri ei esty tai ei oleellisesti esty. Lisää tyhjiä tiloja saadaan siten, että päänkaaret tehdään sisäpuolelta pul 1istetuksi siten, että pistolankojen ja päänkaarien väliin jää aina päänkaaren läheisestä tukikulmasta toisen hih-nasivun muodostavan langankierteen suuntaan lisääntyvä tyhjä tila. Lopuksi suositellaan, että toisen hihnasivun muodostavien langankierteen kylkien ja sen suhteen viereisten pistol ankojen alue ovat sovitetut toistensa suhteen siten, että pistolangat 1angankierukoiden pyörähtäessä toistensa suhteeen pysyvät kosketuksissa näihin langankierteen kylkiin, huolimatta useimmissa tapauksissa esiintyvästä välyksestä. Täten taataan pyörähdysten tapahtuessa 1angankierukoiden optimaalinen ohjaus pistol ankojen suhteen.

Keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa myös siten, että pistolangat ja toisen hihnasivun muodostavan langankierteen kylkien siirtymäalue lepäävät toisiaan vasten päänkaarien suhteen niiden tukikaarien varassa, joiden säteiden keskipiste on nivel 1 ankahihnan keskitason vastakkaisella puolella tukikaarten suhteen, ja että aina pistolangan, päänkaarien ja ensimmäisen hihnasivun muodostavien langankierteen kylkien väliin jää tyhjiä tiloja, jotka mahdollistavat 1angankierukoiden pyö-rähtämisen pistolankojen suhteen tukikaarilla tapahtuvien liu-kuliikkeiden avulla säteen keskipisteen ympäri. Tässä suoritusmuodossa muodostavat em. siirtymäalueet ja pistolangat laake-rinkuoren muotoiset tukikaaret, jolloin niiden säteet menevät pistolankojen keskiakselien ohi ensimmäisen hihnasivun suuntaan. Täten on säteen keskipisteiden kanssa yhteneväinen pyö-rähdysakseli lähellä ensimmäistä hihnansivua ja se voidaan sijoittaa, riippuen tukikaarten rakenteesta, ensimmäisen hih- 6 93040 nansivun tasolle. Tässä tapauksessa ei tapahdu nivellankahihnan kääntyessä mitään suhteellista liikettä ensimmäisen hihnasivun ja kuljetettavan rainan välillä. Tyhjissä tiloissa on tällöin se hyöty, että tukikaarten varassa tapahtuvaa, halutun pyöräh-dyskulman suuruista pyörähdysliikettä ei ollenkaan ole estetty.

Pistolangat ja 1ankakierukat ovat tarkoituksenmukaisesti toisiaan vasten toisiaan täydentävien tukikaarten varassa, jolloin syntyy ainakin yksi viivan muotoinen tuki kosketukseen toisiinsa sovitetusta kulusta pistolankojen sekä päänkaaren ja langankierteen kyljen välisen siirtymäalueen välissä.

Jotta langankierukoiden pyörähtämisille saataisiin riittävästi tyhjää tilaa, täytyisi pistol ankojen poikkileikkauksen kaventua ensimmäisen hihnasivun muodostamaan langankierteen kyljen suuntaan. Tämä voi tapahtua tosiaalta siten, että pistolankojen ensimmäisen hihnaisvun viereisessä sivussa on kupera kosketus-kaari, jolloin tukikaarten ja kosketuskaarteen säde voi olla sama. Silloin muodostuu linssin muotoinen tai soikion muotoinen poikkileikkaus. Toisaalta voivat pistolankojen ensimmäisen hihnasivun viereiset sivut olla poikkkileikkaukseltaan kolmikul-mion muotoiset ja muodostaa kosketuskulman.

Keksinnön mukaisessa nivellankahihnassa voidaan muutoin toteut-taa periaatteessa kaikki konventionaalisten nivellankahihnojen tekniikan tason tuntemat suoritusmuodot. Niinpä ei keksinnöllä ole mitään rajoituksia 1ankakierukoiden lankojen poikkileikkauksen muotoilun suhteen, so. tässä voidaaan käyttää latta-lankoja ja myös sellaisia lankamuotoja, jotka ilmenevät DE-patenttijulkaisusta 32 43 512 ja EP-julkaisusta 0 211 471.

: Periaatteessa ovat myös monikerroksiset suoritusmuodot toteu tettavissa, kuten EP-julkaisusta 0 018 200 ilmenee. Lankakie-rukoiden ja pistolankojen materiaaleina tulevat edullisesti kysymykseen lämpökiinnitettävät muovit, esim. polyamidi ja polyesteri.

7 93040

Keksinnön mukainen nivel 1ankahihna voidaan varustaa myös alustalla kuitumaton, kankaan tai kalvon muodossa (vrt. EP-julkaisu 0 211 471). Tarvittaessa ei ole myöskään poissuljettu se, että lisätäytemateriaalia laitetaan vielä nivel 1ankahihnan tyhjinä oleviin tiloihin, vaahtomuovin, tekstiililankojen tai profii1i1 ankojen muodossa.

Keksintöä selitetään suoritusmuotoesimerkin avulla, oheiseen piirustukseen viitaten, jossa:

Kuvio 1 esittää pääl1yskuvana keksinnön mukaista nivel lanka-hihnaa .

Kuvio 2 esittää osittain sivulta nähtynä kuvion 1 mukaista nivellankahihnaa.

Kuvio 3 esittää osittain sivulta nähtynä toista nivellanka-hihnaa.

Kuviossa 1 detaljimaisesti esitetyn nivel1ankahihnan pitkit-täissuunta on esitetty kaksoisnuolen A suunnassa, jossa se kulkee myös koneessa, esim. paperikoneessa. Se on päätön tässä suunnassa. Poikittaissuunnassa sillä on tietty, kulloisenkin tarkoituksen mukaan sovitettu leveys.

Nivellankahihnassa 1 on joukko pitkittäissuunnassa A vierekkäin sijoitettuja, aksiaalisesti poikittaissuunnassa kulkevia lanka-kierukoita 2, 3, 4, 5, jolloin aina vuorotellen on toinen lan-kakierukka 2, 4 kierretty oikeakierteiseksi ja toinen lankakie-rukka 3, 5 vasenkierteiseksi. Kahden vierekkäisen lankakierukan 2, 3, 4, 5 langankierteet ovat aina liitetyt toistensa välisiin aukkoihin siten, että ne limittyvät ja muodostavat aina poikittaissuunnassa kulkevan kanavan.

Kanaviin on asetettu pistolangat 6, 7, 8, jolloin kaikki pis- 8 93040 tolangat 6, 7, 8 ulottuvat yli koko nivellankahihnan 1 leveyden. Pistolangat 6, 7, 8 muodostavat käytännöllisesti sarana-nivelet aina kahden vierekkäisen 1ankakierukan 2, 3, 4, 5 välille.

Lankakierukkaan 4 on asetettu peittolista 9 ja se on asetettu tämän lankakierukan 4 langankierteen sulkemaan kanavaan. Täten vähennetään ilmanläpäisevyyttä poikittain nivel 1ankahihnan tason suhteen.

Kuvio 2 esittää suurennetussa muodossa detaljimaisesti sivulta nähtynä nivel 1ankahihnaa 1, jossa on 1ankakierukat 2, 3, 4 ja pistolangat 6, 7. Lankakierukoiden 2, 3, 4 langankierteet koostuvat aina suoriksi venytetyistä, yläpuolisista langankierteen kyljistä 10, 11, 12 ja samoin suoriksi venytetyistä, alapuolisista langankierteen kyljistä 13, 14, 15, jolloin langankier-teiden kylkien 10, 11, 12, 13, 14, 15 päät ovat vuorotellen toisiinsa liittyneinä vasemmanpuolisten ja oikeanpuolisten päänkaarien 16, 17, 18, 19 avulla. Kuten kuviosta 1 havaitaan, seuraavat 1ankakierukassa 2 toisiaan - alhaalta ylös nähtynä -järjestyksessä alapuolinen langankierteen kylki 14, vasemmanpuolinen päänkaari 16, yläpuolinen langankierteen kylki 11 ja oikeanpuolinen päänkaari 19. Langankierteen kyljet 10, 13 ja päänkaari 18 kuuluvat lankakierukkaan 2, kun taas päänkaari 17 ’ ja langankierteen kyljet 12, 15 ovat lankakierukan 4 osia.

Päänkaaret 16, 17, 18, 19 eivät ole rakennetut - kuten tekniikan tasossa tunnetaan - puolikaaren muotoisiksi, vaikka se olisi mahdollista tässä esitetylle nivel 1ankahihnal1 e 1. Ne kulkevat aina vinosti alaspäin alapuolisille langankierteen kyljille 13, 14, 15 ja aina ulospäin suunnattuina, jolloin alapuolisen langankierteen kyljet ovat aina vastaavasti pidemmät kuin yläpuoliset langankierteen kyljet 10, 11, 12.

Pistolankojen 6, 7 poikkileikkaus ei ole - kuten tähän asti 9 93040 tunnetuissa nivellankahihnoissa - pyöreä. Päinvastoin on jokaisessa pistolangassa 6, 7 tasainen yläsivu 20, 21, jota rajoittaa sivuilta aina vasemmanpuolinen tukikulma 22, 23 sekä oikeanpuolinen tukikulma 24, 25. Tukikulmat 22, 23, 24, 25 kulkevat toistensa suhteen yhdensuuntaisina yli koko pisto-lankojen 6, 7 pituuden.

Pistol ankojen 6, 7 poikkileikkaus kaventuu alaspäin, jolloin toisessa on puoliympyrän muoto (pistolanka 6) ja toisessa kolmikulmion muoto (pistolanka 7). Tästä pistol ankojen 6, 7 muotoilusta johtuen - tietyssä nivellankahihnassa tulee luonnollisesti vain yksi pistolankatyyppi kysymykseen - ja lisäksi päänkaarien 16, 17, 18, 19 muotoilusta johtuen syntyy niiden ja pistolankojen 6, 7 väliin olennaisesti kolmikulmion muotoisia, aina alaspäin leveneviä vasemmanpuolisia tyhjiä tiloja 28, 29 ja oikeanpuolisia tyhjiä tiloja 30, 31.

Yläpuoliset 1angankierteen kyljet 10, 11, 12 muodostavat ensimmäisen hihnasivun 32, joka on määritelty esim. paperirainan 33 alustaksi - merkitty katkoviivoin. Alapuoliset langankier-teen kyljet 13, 14, 15 määrittelevät osien hihnasivun 34.

Kun nivel 1ankahihna 1 ohjataan paperikoneen kuivausosan kui-vaussy1interin ympäri kosketukseen kuumennusvalssil la olevan paperirainan 33 kanssa, taipuu ensimmäinen hihnansivu 32 kove-rasti. Lankakierukat 2, 3, 4 tekeät pyörähdysliikkeen pisto-lankojen 6, 7 ymäri, jolloin oikeanpuoliset päänkaaret 16, 17 pyörähtävät oikeanpuolisen tukikulmien 24, 25 ympäri ja vasemmanpuoliset päänkaaret 16, 17 pyörähtävät vasemmanpuolisten tukikulmien 22, 23 ympäri. Tyhjien tilojen 28, 29, 30, 31 ’ johdosta ei tätä pyörähdystä ole estetty.

Pyörähdys on vastaavsti päinvastainen, kun nivellankahihnan 1 toinen hihnasivu 17 kulkee ohjausvalssin ympäri. Tässä tapauksessa taipuu ensimmäinen hihnasivu 32 kuperasti ja siitä joh- 10 93040 tuen pyörähtävät lankakierukat 2, 3, 4 kulloinkin päänkaaresta kauempana olevan tukikulman ympäri, eli siis oikeanpuoliset päänkaaret 18, 19 vasemmanpuolisten tukikulmien 22, 23 ja vasemmanpuoliset päänkaaret 16, 17 oikeanpuolisten tukikulmien 24, 25 ympäri.

Molemmissa tapauksissa tapahtuvan 1ankakierukkajoukon 2 pyörähdykset pistekatkoviivoituksella esitetyssä neutraalissa tasossa 35, joka kulkee suunnilleen yläpuolisten 1angankierteen kylkien 10, 11, 12 alasivun alueella. Tähän asti tunnetuissa nivel 1ankahihnoissa, joissa on pyöreät pistolangat, on tämä neutraali taso nivellankahihnan 1 keskitasossa, jonka kautta pistol ankojen akselit kulkevat. Kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa nivellankahihnassa 1 on neutraali taso 35 siirretty lähemmäksi paperirainaa 33, so. paperirainan 33 ja neutraalin tason 35 välinen etäisyys on olennaisesti pienempi. Tästä johtuen on myös paperirainan 33 ja ensimmäisen hihnansivun 32 välinen suhteellinen liike pienempi nivellankahihnan 1 kääntyessä.

Tämän seurauksena paperiraina ei rasitu, ts. se tyssääntyy ja venyy vähemmän ja myös kosketuspintojen karheutuminen ensimmäisen hihnasivun 15 suhteen vähenee.

Kuviossa 3 esitetään toinen nivel 1ankahihnan 41, rajoitetusti sivulta nähtynä, suurennettuna kahden vierekkäisen lankakie- « rukan 42, 43 liitoksen alueelta. Nivellankahihnan 41 periaatteellinen rakenne on sama kuin kuvioiden 1 ja 2 mukaisen nivel-lankahihnan 1 rakenne, kuitenkin siten, että lankakierukoiden 42, 43 muotoilu sekä 1ankakierukoita 42, 43 yhdistävien pisto-lankojen, joista tässä esitetään vain yksi pistolanka 44, muotoilut ovat poikkeavat.

t

Myös tässä koostuvat lankakierukoiden 42, 43 langankierteet aina suoriksi venytetyistä, yläpuolisista langankierteen kyljistä 45, 46 sekä samoin suoriksi venytetyistä, alapuolisista langankierteen kyljistä 47, 48, jolloin päät ovat vuoro- 11 93040 telien vasemmanpuolisten ja oikeanpuolisten päänkaarteen 49, 50 toisiinsa liittämät. Em. tapauksessa kuuluu vasemmanpuolinen päänkaari 49 lankakierukan 43 1ankakierteen kylkiin 46, 48 ja oikeanpuolinen päänkaari 50 kuuluu lankakierukan 42 langankier-teen kylkiin 45, 47.

Päänkaarissa 49, 50 on - ylhäältä alaspäin nähtynä - aluksi terävä taive 51, 52 alaspäin ja se muuttuu sitten neljännes-ympyränkaareksi 53, 54, joka sen jälkeen jatkuu aina tangen-tiaalisesti siihen liittyvässä alapuolisessa langankierteen kyljessä 47, 48. Neljännesympyränkaaret 53, 54 muodostavat sisäpuolisesti pistolangalle 44 tukikaaret 55, 56.

Pistolanka 44 on rakennettu symmetrisesti vertikaalitason suhteen ja sitä rajoittaa alapuolelta ympyränkaaren muotoinen tukikaari 57. Sen säde on olennaisesti sama kuin tukikaarten 55, 56 säde, joten tukikaarten 55,-56, 57 ja poikkileikkaukseltaan pyöreiden lankakierukoiden 42, 43 välille syntyy vii-vakosketus tai pintakosketus, jos on kyseessä poikkileikkaukseltaan suorakulmaiset 1ankakierukat 42, 43.

Yläpuolisiin langankierteen kylkiin 45, 46 päin olevan sivun suuntaan on pistolangan 44 poikkileikkaus V-muotoinen, muodostaen pitkin pistolankaa 44 ulottuvan kosketuskulman 58. Tästä V-muotoisesta muotoilusta johtuen syntyy kosketuskulman 58 molemmille puolille kolmikulmion muotoiset, aina ulospäin kasvavat tyhjät tilat 59, 60.

Tukikaarten 55, 56, 57 säde on niin suuri, että säteen keskipiste on suunnilleen siinä tasossa, jonka yläpuolisen langankierteen kylkien 45, 46 yläpinnan muodostavat ja jotka määrittelevät ensimmäisen hihnansivun 61. Tämä hihnansivu 61 on määritelty esim. paperirainan alustaksi ja kuljetukseen. Kaikki säteiden keskipisteet ovat tällöin pistekatkoviivoituksel1 a merkityllä neutraalilla tasolla 61, joka lähes yhtyy ensimmäi- 12 93040 seen hihnansivuun 61.

Kun nivellankahihna 41 ohjataan kuivaussylinterin ympäri, paperirainan 62 ollessa kosketuksessa kuivaussylinteriin, taipuu ensimmäinen hihnansivu 62 koverasti. Lankakierukat 42, 43 tekevät tällöin pyörähdysliikkeen kunkin pistolangan 44 ympäri, jolloin päänkaarien 49, 50 tukikaaret 55, 56 kulkevat laakerin tavoin pistolangan 47 tukikaarella 57. Tukikaarten 55, 56, 57 sädettä vastaten tapahtuu tällöin pyörähdys neutraalissa tasossa 63 olevan akselin ympäri. Koska tämä taso 63 on käytännöllisesti paperirainan 62 tasossa, ei tapahdu mitään suhteellista liikettä paperirainan ja hihnansivun 63 välillä.

Tämä pätee myös päinvastaisessa tapauksessa, kun nivel 1ankahih-nan alempi, toinen hihnansivu 64 kulkee ohjausvalssin yli. Tällöin taipuu ensimmäinen hihnansivu 61 kuperasta, joten myös tällöin ovat pyörähdysakselit neutraalissa tasossa 63 ja paperirainan 62 tasossa. Molemmissa tapauksissa on tyhjistä tiloista 59, 60 se hyöty, että lankakierukoiden 42, 43 pyörähdyslii-kettä toistensa suhteen tietyn kulma-alueen sisällä ei ole estetty .

Sen sijaan, että pistolangan 44 yläsivu olisi profiililtaan V-muotoinen, on mahdollisuus rakentaa tämä yläsivu myös kuperaksi ympyränkaareksi - se on kuviossa 3 esitetty katkoviivoituksel-1 la - jolloin ympyränkaarel1 a voi olla sama säde kuin tukikaar ten 55, 56, 57 vastaavilla kaarilla. Siitä syntyy silloin 1inssinmuotoinen poikkileikkaus, jolloin kaarten sivuttain toisiaan kohtaavat kulmat voivat olla pyöristetyt.

Il

Claims (13)

1. Nivellankahihna (1, 4), erityisesti paperikoneisiin asennettavaksi, jossa on ensimmäinen, kuljetettavan rainan (33, 62) alustaksi määritelty ja toinen, sen suhteen vastakkaisella puolella oleva hihnansivu (32, 34; 61, 64), jolloin nivellanka-hihnassa (1, 41) on joukko vierekkäin olevia, toistensa lomiin liitettyjä lankakierukoita (2, 3, 4, 5; 42, 43), jotka muodostuvat vuorotellen päänkaarista (16, 17, 18, 19; 40, 50) ja näitä aina yhdistävistä langankierteen kyljistä (10, 11, 12, 23, 14, 15; 45, 46, 47, 48) ja jotka ovat liitetyt yhteen saranamaisesti pistolankojen avulla, tunnettu siitä, että lankakierukoiden (2, 3, 4, 5; 42, 43) tukeutuminen pisto-lankoihin rakennetaan siten, että lankakierukat (2, 3, 4, 5; 42, 43) pyörähtävät aina nivellankahihnan (1; 41) keskitason suhteen kohti sen ensimmäistä hihnansivua (32, 61) siirrettyjen sarana-akseleiden ympäri.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nivellankahihna, tunnettu siitä, että pistolangoissa (6, 7, 8) on aina kaksi tukikulmaa (22, 24; 23, 25), jotka pitkittäissuunnassa kulkevat yhdensuuntaisina toistensa suhteen ja joita vasten ensimmäisen hihnansivun (32) muodostavat langankierteen kyljet lepäävät, jolloin aina pistolangan (6, 7, 8) päänkaaren (16, 17, 18, 19) : ja toisen laakasivun (34) muodostavien langankierteen kylkien (13, 14, 15) väliin jää tyhjät tilat (28, 29, 30, 31), jotka mahdollistavat lankakierukoiden (2, 3, 4, 5) pyörähtämisen tukikulmien (22, 24; 23, 25) ympäri.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen nivellankahihna, tunnettu siitä, että pistolangoissa (6, 7, 8) on aina molempien tukikulmien (22, 24; 23, 25) välissä vierekkäisten langankierteen kylkien (13, 14, 15) alasivun suhteen yhdensuuntaiset yläpinnat (20, 21). 14 93040

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen nivellankahihna, tunnettu siitä, että pistol ankojen (6, 7, 8) poikkileikkaus kapenee toisen hihnansivun muodostavien langankierteen kylkien (13, 14, 15) suunnassa.

5 Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen nivel 1ankahihna, tunnettu siitä, että päänkaaret (16, 17, 18, 19) ovat sisäpuolisesti siten pullistetut, että pistol ankojen (6, 7, 8) ja päänkaarien (16, 17, 18, 19) väliin jää aina päänkaaren läheisestä tukikulmasta (22, 23, 24, 25) toisen hihnansivun (34) muodostavaan langankierteen kyljen (13, 14, 15) suuntaan lisääntyvä tyhjä tila (28, 29, 30, 31).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukainen nivellankahihna, tunnettu siitä, että toisen hihnansivun (34) muodostavien langankierteen kylkien (13, 14, 15) ja sen suhteen viereinen pistol ankojen (6, 7, 8) alue ovat sovitetut toistensa suhteen siten, että pistolangat (6, 7, 8) langankierukoiden (2, 3, 4, 5) pyörähtäessä toistensa suhteen pysyvät kosketuksissa näihin langankierteen kylkiin (13, 14, 15). 1 Patenttivaatimuksen 1 mukainen nivel 1ankahihna, tunnettu siitä, että pistolangat (44) ja toisen hihnansivun (64) muodostavan langankierteen kylkien (47, 48) siirtymäalue : lepäävät toisiaan vasten päänkaarten (49, 50) suhteen niiden tukikaarten (55, 56, 57) varassa, joiden säteiden keskipiste on nivel 1ankahihnan (41) keskitason vastakkaisella puolella tukikaarten (55, 56, 57) suhteen, ja että aina pistolangan (44), päänkaarten (49, 50) ja ensimmäisen hihnansivun (61) muodostavien langankierteen kylkien (45, 46) väliin jää tyhjiä tiloja (59, 60), jotka mahdollistavat 1ankakierukoiden (42, 43) pyörähtämisen pistol ankojen (44) suhteen tukikaarilla (55, 56, 57) tapahtuvien 1iukuliikkeiden avulla säteen keskipisteen ympäri. 93040 15

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen nivel 1ankahihna, tunnettu siitä, että tukikaarien (55, 56, 57) säteen keskipisteet ovat nivel 1ankahihnan (41) ensimmäisen hihnansivun (61) tasossa.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen nivellankahihna, tunnettu siitä, että pistolangat (44) ja 1ankakierukat (42, 43) lepäävät toisiaan vasten toisiaan täydentävien tukikaarien (55, 56, 57) avulla.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen nivel 1ankahihna, tunnettu siitä, että pistol ankojen 844) poikkileikkaus kapenee ensimmäisen hihnansivun (61) muodostavien langankier-teen kylkien (45, 46) suunnassa.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen nivel 1ankahihna, tunnettu siitä, että pistol ankojen (44) ensimmäisen hihnansivun (61) viereisessä sivussa on kupera kosketuskaari.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen nivellankahihna, tunnettu siitä, että tukikaarien (55, 56, 57) ja koskestus-kaarien säde on yhtä suuri.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen nivel 1ankahihna, tunnettu siitä, että pistolankojen (44) poikkileikkaus on 1inssinmuotoinen tai soikea.

14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen nivellankahihna, tunnettu siitä, että pistolankojen (44) ensimmäisen hihnansivun (61) viereiset sivut ovat poikkileikkaukseltaan kolmi- : kulmion muotoiset ja muodostavat kosketuskulman (58). 16 93040