FI92421B - Menetelmä ainesratojen ilmakuivatuksessa, ilmakuivattimen suutin-puhalluslaatikko ja sellukuivatin - Google Patents

Description

92421

Menetelmä ainesratojen ilmakuivatuksessa, ilmakuivattimen suutin-puhalluslaatikko ja sellukuivatin Förfarande för lufttorkning av ämnesbanor, munstycke-bläsningsläda för en lufttork och cellulosatork 5

Keksinnön kohteena on menetelmä ainesratojen, etenkin suhteellisen suuren neliöpainon omaavien ainesratojen, kuten sellurainojen ilmakuivatuksessa, jossa menetelmässä kuivattavaan rataan kohdistetaan sen alapuolelta siihen nähden olennaisesti kohtisuoria 10 ilmapuhalluksia ja pääasiallisesti radan tason suuntaisia ilmapuhalluksia, joilla puhalluksilla rataan sekä siirretään lämpöä että sitä kosketuksettomasti ilmakannatetaan ja sen juoksua kuivattimen läpi stabiloidaan, ja jossa menetelmässä kuivattavan ja ilmakannatettavan radan tason suuntaista ilmavirtausnopeutta suutin-kantopinnan yhteydessä pidetään aluksi olennaisesti vakiollisena, minkä jälkeen ilmanvirtausnopeutta pienennetään mainitun 15 kantopinnan reuna-alueilla käyttämällä ramppimaisesti ja/tai porrasmaisesti ilmavirtaus-suunnassa alenevia suutin-kantopinnan reuna-alueita.

Lisäksi keksinnön kohteena on ilmakuivattimen suutin-puhalluslaatikko, jonka kautta kuivattavaan ainesrataan kohdistetaan ilmapuhalluksia, joilla saadaan aikaan sekä lämmön-20 siirtoa kuivatusilmasta rataan että sen kosketukseen ilmakannatus ja sen kulun stabilointi, ja joka suutin-puhalluslaatikko käsittää kotelo-osan, jossa on rataa vasten tuleva suutin-kantopinta, jonka keskellä on radan juoksusuuntaan nähden poikittainen, pääasiallisesti V-• muotoinen ura, joka avautuu rataan päin ja jonka vastakkaisissa seinämissä on sarjat suutinreikiä siten, että mainituista suutinreikäsarjoista on kohdistettavissa keskenään 25 ristikkäiset ja vastakkaissuuntaiset kannatus- ja stabilointi-ilmapuhallukset, ja jossa suutin-kantopinnassa on sen V-uran molemmin puolin keskenään samassa tasossa olevat tasomaiset suutin-kantopintaosat.

Lisäksi keksinnön kohteena on sellukuivatin, jossa sovelletaan keksinnön mukaisia suutin-30 puhalluslaatikkoja, joiden kautta kuivattavaan sellurataan kohdistetaan ilmapuhalluksia, joilla saadaan aikaan sekä lämmönsiirtoa kuivatusilmasta sellurataan että sen kosketukseen ilmakannatus ja sen kulun stabilointi, ja jotka suutin-puhalluslaatikot käsittävät kotelo-osan, jossa on sellurataa vasten tuleva suutin-kantopinta, jonka keskellä on 2 92421 selluradan juoksusuuntaan nähden poikittainen, pääasiallisesti V-muotoinen ura, joka avautuu rataan päin ja jonka vastakkaisissa seinämissä on sarjat suutinreikiä siten, että mainituista suutinreikäsaijoista on kohdistettavissa keskenään ristikkäiset ja vastakkaissuuntaiset kannatus- ja stabilointi-ilmapuhallukset, ja jossa suutin-kantopinnassa on sen 5 V-uran molemmin puolin keskenään samassa tasossa olevat tasomaiset suutinkantopinta-osat.

Paperi- ja selluteollisuuden puhalluskuivattimissa käytetään yleisesti puhalluslaatikoita, joiden suutin-kantopinta muodostuu tasaisesta levystä, johon on lävistetty puhallus-10 reikiä. Tällaisia suuttimia sijoitetaan kuivattavan ja ilmakannatteisen radan joko toiselle tai molemmille puolille. Suutin-kantopinnassa on yleisesti useita reikärivejä peräkkäin radan kulkusuunnassa katsottuna. Puhallusilma kulkee radan ja suutin-kantopinnan välisessä tilassa ja puhallusilma kerätään suutinlaatikoiden välissä olevien imurakojen kautta pois.

15

Paperi-, kartonki- tai sellurainan ilmakuivattimien ennestään tunnetuissa suorapuhallus-suutinlaatikoissa, joissa ilmapuhallus suunnataan kohtisuoraan kuivattavaa ainesrataa vastaan, on tunnetusti ongelmana käytetyn ilman sivuttaisvirtaus kuivattavan radan ja suutin-kantopinnan välissä. Edellä ja myöhemmin termillä "sivuttaisvirtaus" tarkoite-20 taan kantopinnan ja radan tason suuntaisia ilmavirtauksia, jotka ovat lisäksi radan kulun suuntaisia tai siihen nähden vastakkaissuuntaisia. Koska ilman tulee poistua käsittelyvä-listä, ei sivuttaisvirtausta voida välttää. Em. sivuttaisvirtaus heikentää tunnettujen puhallussuutinlaatikoiden lämmönsiirtoa ja häiritsevä vaikutus kasvaa poistoilmavirtauk-sen nopeuden noustessa. Lisäksi puhalluslaatikon aiheuttama painehäviö kasvaa 25 nopeuden noustessa sivuttaisvirtauksessa. Toisaalta kuivattavan radan ajettavuuden kannalta on edullista käyttää puhalluslaatikossa hyväksi sivuttaisvirtausta muotoilemalla puhalluspinta ja sen suutinaukkojen geometria sellaiseksi, että puhalluslaatikon kantopin-nalle syntyy radan kulkua stabiloiva alipainevyöhyke, jolla varmistetaan radan vakaa ja jännitteetön kulku.

30

Esillä olevaan keksintöön lähiten liittyvän tekniikan tason osalta viitataan Fläkt AB: n SE-patenttiin 8 106 152 (vastaava US-patentti 4,505,053) sekä K. Kriegerin kansainväli- l! 92421 3 seen patenttihakemukseen WO 88/08950 (vastaava US-patentti 5,016,363). Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on kehittää edelleen näistä patenteista ennestään tunnettuja suutin-puhalluslaatikkoja, niissä ilmeneviä, myöhemmin tarkemmin selostettavia epäkohtia välttäen.

5

Em. SE-patentin mukaisissa puhalluslaatikoissa on niiden tasomaiseen suutin-kantopin-taan stanssattu kolmiomalliset aukot nk. "kalansilmät", joiden etureuna eli kolmion kanta on teräväreunainen. Terävästä reunasta ei ole olennaista haittaa niin kauan kun suuttimesta tuleva ilmamäärä on riittävä. Toisinaan suuttimen saama ilmamäärä 10 saattaa vähentyä huomattavasti mitoitusarvosta esim. kuivatusilman suodattimien tukkeuduttua, jolloin rata alkaa koskettaa suutinpintaa. Em. terävien reunojen on havaittu höyläävän esim. selluradan pinnasta pois ainesta, jolloin sekä lopputuotteen laatu kärsii että kuivattimen sisään jää roskia. Roskat puolestaan häiritsevät sellurai-nan päänvientiä. Puhutaan "sikaarinM muodostuksesta, sillä höyläytymällä selluradan 15 pinnasta irtautunut aines muodostaa sikaarin rakennetta muistuttavan käärön.

Esillä oleva keksintö liittyy etenkin sellukuivattimissa käytettäviin suutin-puhalluslaati-koihin, joissa rata kulkee laatikoiden suutin- ja kantopinnan yläpuolella. Ilmapuhallusten tehtävä on sekä siirtää lämpöä puhallettavasta ilmasta rataan että kannatella rataa 20 kosketuksettomasti. Radan ajettavuuden kannalta on edullista puhaltaa osa ilmasta suuttimen tason suuntaisesti, jolloin rata stabiloituu 3-6 mm:n päähän kantopinnasta. Tällöin kuitenkin poistoilman nopeus radan ja suuttimen välisessä tilassa tulee ennestään tunnetuissa suutin-puhalluslaatikoissa korkeaksi. Tästä on seurauksena lämmönsiirron huononeminen ja ylimääräistä painehäviötä. Poistoilman suuren nopeuden 25 haitallista vaikutusta voidaan vähentää tekemällä suuttimet riittävät kapeiksi, mutta tällöin suuttimien lukumäärä tulee niin suureksi, että kuivattimen valmistuskustannukset olennaisesti nousevat.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi menetelmä ja suutin-30 puhalluslaatikkorakenne, jolla voidaan edellä kosketeltuja epäkohtia välttää ja lämmönsiirtoa kuivatusilmasta kuivattavaan ja ilmakannatettuun rataan parantaa. Mainittu lämmönsiirron parantuminen voidaan hyödyntää edullisimmin kuivattimen koon 4 92421 pienentämisen muodossa. Tällä voidaan esim. sellukuivattimen rakennuskustannuksia sekä konesalikustannuksia ratkaisevasti alentaa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on vähentää sivuttaisvirtauksen lämmönsiirtoa 5 heikentävää vaikutusta samalla kun ko. virtauksella stabiloidaan radan kulkua.

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnön menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että mainitulla ilmanvirtausnopeuden pienentämisellä lämmönsiirtoa rataan olennaisesti parannetaan tasaiseen kantopintaan 10 verrattuna ja että kantopinnan keskellä olevasta uratilasta puhalletaan sinänsä tunnetusti ristikkäin radan kulun suuntaiset ja siihen nähden vastakkaissuuntaiset mainitut puhallukset ja kantopinnan suutinaukoista puhalletaan rataa vasten kohtisuorat mainitut puhallukset, joiden viimemainittujen puhallusten vaikutusaikaa radan alapintaan pidennetään suurentamalla radan ja kantopinnan reuna-alueilla radan ja kantopinnan välistä virtauspoikkipintaa. 15

Keksinnön mukaiselle suutin-puhalluslaatikolle on puolestaan pääasiallisesti tunnusomaista se, että mainittujen suutin-kantopintaosien jatkeena on kauemmaksi kannatettavasta ainesradasta tulevat porrasmaiset ja/tai ramppimaiset kannatuspintaosat, joiden alueella mainittujen kannatus- ja stabilointi-ilmavirtausten nopeutta tasomaisten suutin-kantopin-20 taosien yhteydessä vallitsevaan nähden pienennetään ja että suutin-kantopinnassa on suutinrei’itys, jonka kautta suutin-puhalluslaatikosta on lisäksi kohdistettavissa kannatettavaan ainesradan tasoon nähden olennaisesti kohtisuorat puhallukset.

Keksinnön mukaiselle sellukuivattimelle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että 25 mainittujen suutin-kantopintaosien jatkeena on kauemmaksi kannatettavasta selluradasta tulevat porrasmaiset ja/tai ramppimaiset kannatuspintaosat, joiden alueella mainittujen kannatus- ja stabilointi-ilmavirtausten nopeutta tasomaisten suutin-kantopintaosien yhteydessä vallitsevaan nähden pienennetään, että suutin-kantopinnassa on suutinrei’itys, jonka kautta suutin-puhalluslaatikosta on lisäksi kohdistettavissa kannatet-30 tavaan selluradan tasoon nähden olennaisesti kohtisuorat puhallukset, että sellukuivatin käsittää useita suutin-puhalluslaatikoita, jotka ovat vaakasuorien välien päässä

II

92421 5 toisistaan, joiden välien kautta sellurataa kannattava, kuivattava ja stabiloiva ilma pääasiallisesti poistetaan käsittelyväleistä, että mainittuja suutin-puhalluslaatikoita on useita radan kulkusuunnassa peräkkäin samassa vaakatasossa ja että mainittuja suutin-puhalluslaatikoiden jonoja on useita päällekkäin siten, että kuivattavaa sellurataa kulkee 5 kuivatti men läpi ilmakannatettuna sellukuivattimen huuvan sisällä vaakasuorina edestakaisina ja päällekkäisinä juoksuina, joiden juoksujen välillä ainesrata käännetään vastakkaissuuntaiseksi kääntöteloilla.

Sivuttaisvirtauksen lämmönsiirtoa haittaava vaikutus on keksinnön avulla minimoitu 10 laskemalla suuttimen reunaosat tasomaista keskiosaa matalammalle, jolloin sivuvirtauk-sen nopeus laskee. Lisäksi sivuvirtaukset on edullisimmin suunnattu siten, etteivät ne suoraan törmää suorapuhalluksen ilmasuihkuihin tasopinnalla tai alaslasketuilla reunaosilla.

15 Keksinnön mukainen suutin-kantopintaosien reuna-alueiden pudotus perustuu ajatukseen, että radan ja suuttimen kantopinnan välinen suuri poistoilman virtausnopeus huonontaa lämmönsiirtokerrointa. Mitä matalampi on radan ja suutin-kantopinnan välinen tila, sitä suuremmaksi tulee poistoilman nopeus. Poistoilman nopeus kasvaa kumpaankin suuntaan suuttimen keskilinjasta reunoja kohti, kun ilmaa tulee lisää. Laskemalla tämän keksin-20 nön mukaisesti suutin-kantopinnan reuna-alueita alemmas saadaan virtausnopeus tällä alueella pienemmäksi.

Keksinnön mukainen suutin-puhalluslaatikko on yli/alipainesuuttimen yhdistelmä, jossa alipaineen synnyttävän sivuttaisvirtauksen suuruus valitaan sopivasti suorapuhalluksen 25 ilmamäärään nähden.

Keksinnön mukaiselle kantopinnan reikäsuutinkentälle on ominaista, että niillä hyvin pienillä suutin-rata etäisyyksillä, joilla tämän keksinnön suuttimet toimivat, lämmön-siirtokerroin ei ole oleellisesti riippuvainen etäisyydestä, edellyttäen, että poistoilma ei 30 merkittävästi häiritse suutinrei’istä puhallettavia ilmasuihkuja. Toisaalta tiedetään, että kun suutinreikärivejä on monta peräkkäin, niistä tulevan ilman on kuljettava suuttimen ja radan välisessä tilassa reunoja kohti, ja mitä suurempi on tämä virtausnopeus, sitä 92421 6 enemmän se häiritsee rei’istä puhallettavia ilmasuihkuja ja huonontaa lämmönsiirtoker-rointa.

Keksinnön mukaisen suutin-puhalluslaatikon edullisessa toteutusmuodossa suutinpinnan 5 keskellä olevan V-uran seinämiltä kohdistetaan keskenään ristikkäin ilmasuihkut V-uran seinämien kummallakin puolella olevan tasomaisen katopinnan väliseen portaattomaan pyöristyskohtaan. Ilmasuihkujen sivutessa pyöristyskohtia ne kääntyvät kantopin-nan taso-osien suuntaisiksi Coanda-efektin vaikutuksesta. Radan ja kantopintojen välille syntyy Bernoullin periaatteen mukaisesti alipainevyöhyke, joka stabiloi radan kantopin-10 nasta tietylle etäisyydelle, joka on yleensä luokkaa 3-6 mm. Myös vaakasuoralla kantopinnan osuudella keksinnössä pyöritään välttämään suorapuhallussuihkujen ja sivuttain viilaavien ilmasuihkujen suoraa törmäämistä.

Keksinnön mukaisesti on suutin-puhalluslaatikon suutin-kantopinnan reuna-alueita 15 alennettu siten, että sivuttaisvirtauksen nopeus virtauspoikkipinta-alan kasvaessa laskee ja alennetun kaltevan ja/tai suoran suutin-kantopintaosan suorapuhallusreikien kautta tulevien puhallussuihkujen lämmönsiirtovaikutus paranee.

Keksinnön mukaista suutin-puhalluslaatikkoa soveltuu käytettäväksi radan kuivatukseen 20 sekä yksi/kaksipuolisessa kuivatuksessa, keveillä radoilla (< 200 g/m2) sekä radan ala-että yläpuolella. Raskailla esim. selluradoilla keksinnön mukaiset suutin-puhalluslaatikot soveltuvat parhaiten alasuuttimiksi yhdessä yläsuuttimina toimivien suorapuhalluslaati-koiden kanssa tai yksinään yksipuolisessa kuivatuksessa alasuutinlaatikoiksi.

25 Lisäetuna suuttimen keksinnön mukaisten suutin-puhalluslaatikoiden puhalluskantopin-nan geometrialla saavutetaan sileä ja vailla teräviä reunoja oleva puhalluspinta, kun sivuttaisvirtauksen ilma tuodaan keskellä olevasta V-urasta pyöristettyjen pintojen ohjaamana.

30 Kun keksinnön mukaisesti voidaan suoritettujen, myöhemmin tarkemmin selostettavien mittausten perusteella lämmönsiirtoa rataan parantaa noin 5-10 %, voidaan tämä parannus ottaa välittömästi hyötykäyttöön kuivattimen koon pienentämisenä, mikä 92421 7 olennaisesti alentaa kuivattimen ja konesalin investointikustannuksia sekä myös välillisesti vähentää tuotantokatkoja ja lisää kuivattimen käyntiastetta. Edellä mainitut edut ovat erityisen tärkeitä suurikokoisissa ja monimutkaisissa sellukuivattimissa.

5 Kun keksinnön mukaisessa suutin-puhalluslaatikossa käytetään sen kantopinnan keskellä V-muotoista uraa, jonka kautta kantopinnan suuntaiset puhallukset ristikkäin kohdistetaan, saadaan aikaan edullisen puhallus-lämmönsiirtotekniikan lisäksi jäykkä mekaaninen rakenne, jossa V-ura tehokkaasti jäykistää suutin-kantopintaa ilman muita muutoin tarvittavia jäykistysrakenteita.

10 Vähäisenä haittana keksinnön mukaisessa puhalluslaatikon puhalluspinnassa on sen yhtenäistä tasopintaa jonkin verran hankalampi valmistettavuus. Haitta on kuitenkin ratkaistavissa valmistustekniikkaa kehittämällä.

15 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioiden esittämiin keksinnön eräisiin edullisiin sovellusesimerkkeihin ja niitä koskeviin koetuloksiin.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti keksinnön menetelmää ja suutin-puhalluslaatikostoa 20 soveltavaa sellukuivatinta konesuuntaisena pysty leikkauksen.

Kuvio 2 esittää aksonometrisesti keksinnön menetelmää ja suutin-puhalluslaatikostoa soveltavan sellukuivattimen modulirakennetta.

25 Kuvio 3 esittää kaaviollisesti konesuuntaisena pystyleikkauksena keksinnön mukaista suutin-puhalluslaatikostoa ja sen yläpuolella olevaa suorapuhalluslaatikostoa.

Kuvio 4 esittää aksonometrisesti keksinnön mukaista suutin-puhalluslaatikkoa ja sen puhallusten periaatetta.

30

Kuvio 5 esittää aksonometrisesti yläpuolisen suorapuhalluslaatikon rakennetta.

924 21 8

Kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen suutin-puhalluslaatikon erästä kantopinnan ja sen puhallussuuttimien tarkempaa toteutusta ja tärkeimpiä mitoitusparametrejä.

Kuviot 7A, 7B, 7C, 7D ja 7E esittävät erilaisia variaatioita keksinnön mukaisen ja 5 vertailtavan suutin-puhalluslaatikon suutin-kantopinnan viisteiden ja porrastusten erilaisista toteutuksista ja mitoituksista.

Kuvio 8A esittää kuvioiden 4 tai 5 mukaista suutin-puhalluslaatikkoa suutin-kantopinnan puolelta nähtynä.

10

Kuvio 8B esittää suuremmassa mittakaavassa erästä edullista suuttimen V-uran geometriaa ja mitoitusta kaaviollisena konesuuntaisena pystyleikkauksena.

Kuvio 9 esittää eri kuvioiden 7A-7E mitattuja suhteellisia lämmönsiirtokertoimia 15 rataetäisyyden funktiona ensimmäisellä ilmanpuhallusnopeudella.

Kuvio 10 esittää kuviota 9 vastaavasti samoja mittaustuloksia toisella suuremmalla ilmanpuhallusnopeudella.

20 Kuviossa 1 on esitetty kaaviollisesti keksinnön menetelmää ja suutin-puhalluslaatikostoa soveltavan sellukuivattimen konesuuntäinen pystypituusleikkaus. Kuivatin käsittää suljetun huuvan 12, jonka sisällä on keksinnön mukainen suutin-puhalluslaatikosto 30 ja sitä vastassa suorapuhalluslaatikosto 40, joiden muodostamien käsittelyvälien 25 läpi kuivattava rata W johdetaan kosketuksettomasti ilmakannatettuna. Kuivattimelle tuotava 25 sellurata Win tai vastaava johdetaan märkäpuristimen 10 ja radan kireydensäätötelan 11 kautta tuloaukon 12a läpi huuvan 12 sisälle, jossa kuivattava rata W kulkee vaakasuorina vetoina edestakaisin johtotelojen 13 ohjaamana. Kuivattu rata W poistetaan huuvan 12 alaosassa olevan lähtöaukon 12b kautta ja johdetaan ohjaustelan 14 välityksellä vetotelaston 15 kautta edelleen (Wout). Kuvioon 1 on viitenumeroin 16 ja pistekatkovii-30 voin esitetty radan päänvientihihnan tai -köyden kulkureitti.

92421 9

Kuvion 1 mukaisesti huuvan 12 sisällä tapahtuvaa kuivatusilman kiertoa on kaaviolli-sesti esitetty nuolin Aj-A2. Nuolet Aj ja niiden yhteydessä olevat ilmakanavat 17 kuvaavat korvausilman tuontia lämmöntalteenotolta ja nuolet A2 ja niiden yhteydessä olevat ilmakanavat 18 edustavat poistoilman vientiä lämmöntalteenotolle.

5

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaista menetelmää ja suutin-puhalluslaatikostoa soveltavan perusperiaatteeltaan esim. kuvion 1 mukaisen sellukuivattimen modulira-kennetta. Kuivatus-puhallusmoduli käsittää puhallintornit 21 ja puhaltimet, joissa on juoksupyörät 22. Modulirakenne käsittää lämmityspatterit 24, joiden kautta puhallusil-10 maa johdetaan ylä- ja alasuuttimien käsittelyvälille eli ratavälille 25. Modulirakentee-seen kuuluvat edelleen ilmasuodattimet 26. Puhallinmodulin hoitopuolella on hoitosilta 28, jonka yhteydessä ovat puhallinmoottorien huoltoluukut 27 ja puhallinmodulien huolto-ovet 29. Kuviosta 2 näkyy kuivatusilman kierto nuolin esitettynä sekä myös keksinnön mukaiset suutin-puhalluslaatikot 30,40 ja niiden ratavälit 25.

15

Kuvioiden 1 ja 2 osalta on korostettava, että ne on edellä selostettu vain eräiksi keksinnön mukaisen menetelmän ja suutin-puhalluslaatikoston 30,40 sovellusalueeksi ja että keksinnön mukaista menetelmää ja suutin-puhalluslaatikostoa 30,40 voidaan soveltaa monissa muissakin ympäristöissä ja muissakin kuin sellukuivattimissa, esim. 20 kartonki- ja paperiradan kuivattimissa, vaikka sellukuivattimet ovatkin keksinnön edullisin ja pääasiallisin sovellusalue, jossa keksinnön useat eri edut tulevat parhaiten hyötykäyttöön.

Kuviossa 3 on esitetty kaaviollisesti keksinnön mukainen suutin-puhalluslaatikosto 30 ja 25 sitä vastassa oleva suorapuhalluslaatikosto 40. Suutin-puhalluslaatikoista 30 käytetään seuraavassa lyhennettyä nimeä alalaatikko, koska ne edullisimmin sijoitetaan vaakasuoraan juoksevan radan W alapuolelle. Alalaatikoiden 30 väleillä on vapaat tilat 30a ja vastaavasti suorapuhalluslaatikoiden 40 väleillä on vapaat tilat 40a. Tilojen 30a ja 40a kautta johdetaan puhallusilma edelleen kuviossa 2 esitettyjen lämmityspatterien 24 kautta 30 puhaltimen 22 kuljettamana takaisin puhalluslaatikoille. Kuvion 3 mukaisesti kuivattava rata W, tyypillisesti sellurata, kulkee vaakasuoraa juoksua ratavälin 25 kautta. Rataväliä 10 92421 25 rajoittavat alhaaltapäin alalaatikot 30, joita on tasavälein samassa vaakatasossa sekä ylhäältäpäin suorapuhalluslaatikot 40, joita on tasavälein vaakatasossa. Puhallus-laatikoilla 30 yleensä painavaa rataa W (märän selluradan paino voi olla jopa ~2000 g/m2) kannatetaan puhalluksilla B2 ja B3. Suorapuhalluslaatikoiden 40 vaa-5 kasuorissa alaseinämissä olevien suutinreikien 42 kautta kohdistetaan rataan W sen tasoon nähden kohtisuorat puhallukset Bj, jolla rataa W yläpuolisesti kuivataan.

Kuvioista 4, 6 ja 8A ja 8B selviää alalaatikoiden 30 tarkempi rakenne. Alalaatikoiden kantopinnan 31 keskellä on poikki suuntainen siis radan W leveyssuuntainen ura 32, joka 10 aukeaa rataan W päin. V-muotoisen uran 32 avautumiskulmaa on merkitty a:lla. Mainittu kulma a on yleensä alueella a = 50°...90°, sopivimmin a = 60°...80°. V-uran 32 viistot seinämät, jotka ovat sopivimmin tasomaisia, kääntyvät vaakasuoralle kantopinnan taso-osalle 34 kaarevuussäteellä R kulmassa b pyöristysosien 31b välityksellä. Kuten kuviosta 6 voidaan välittömästi havaita, on kulmien a ja b välillä yhteys 15 a + 2b = 180°. V-uran 32 viistoilla tasopinnoilla on molemmissa puhallusreikärivit 33. Nämä puhallusreiät 33 on siten sijoitettu ja suunnattu, että niistä tulevat ilmasuihkut B3 sivuavat tasopintojen välisiä pyöristysosia 31b, jolloin ne kääntävät ilmasuihkut B3 Coanda-efektin vaikutuksella kantopinnan 31 taso-osille 34 niiden suuntaisiksi. Puhallusreiät 33 ovat V-uran 32 vastakkaisissa sivuissa siten keskenään porrastetusti (kuvio 8), 20 että puhallukset B3 lomittuvat keskenään ristikkäin vastakkaisiin suuntiin. Täten toiset puhalluksista B3 ovat radan W kulun ja sen tason suuntaiset, kun taas toiset puhalluksista ovat radan W tason suuntaiset ja kulkuun nähden vastakkaissuuntaiset. Puhallukset B3 indusoivat Bemoullin periaatteen mukaisesti radan W ja kantopinnan 31 välille ali-painevyöhykkeen, joka stabiloi radan W tietylle etäisyydelle H kantopinnasta 31. 25 Mainittu etäisyys H on yleensä luokkaa H = 3-6 mm, jolloin radan W ilmakuivatus on yleensä tehokkaimmillaan.

Kantopinnan 31 molemmille reuna-alueille on sen radan suuntaiselle pituudelle Lj sijoitettu alennetut reunaosat 35, joiden korkeus rataan W nähden on pienempi kuin 30 kantopinnan 31 keskitaso-osien 34 korkeus. Kuvion 6 mukaisesti mainitut reunaosat 35

II

92421 11 ovat kaltevia tasomaisia viisteosia, joiden etäisyyttä suutinlaatikon 30 reunojen kohdalla taso-osien 34 suhteen on merkitty h2:lla.

Keksinnön mukaisessa suutin-puhalluslaatikossa radan W käsittelyvälissä 25 radan W 5 alapuolella ilmanopeus on tasomaisten kantopintaosien 31 yhteydessä ensin olennaisesti valtiollinen, minkä jälkeen ilmanopeutta kantopintaosien 35;35b,35d,35e yhteydessä porrasmaisesti tai tasaisesti laatikon 30 reunoille ja tiloihin 30a mentäessä pienennetään käsittelyväliä 25. Tämän avulla saadaan lämmönsiirtoa huomattavasti tehostetuksi, kuten myöhemmin kuvioiden 9 ja 10 tutkimustuloksista selviää. Lämmönsiirron 10 tehostuminen johtuu suurelta osalta siitä, että alennetuilla kantopintaosilla 35;35b;35d;35e radan W tason suuntainen ilmanvirtausnopeus huomattavasti alenee, mikä tehostaa ennenkaikkea suorapuhallusten 1¼ lämmönsiirtoa.

Kuvioiden 4 ja 5 mukaiset alalaatikko 30 ja suorapuhalluslaatikko 40 ovat sellukuivatti-15 messa kohdakkain ja vastakkain niin, että pinnat 41 ja 31 ovat keskenään pääasiallisesti yhdensuuntaiset ja yleensä vaakasuuntaiset. Suorapuhalluslaatikoiden 40 pintojen 41 reunoilla voi olla pyöristysosat 43a ja alalaatikoiden 30 kantopinnan 31 reunaosissa voi olla vastaavat pyöristysosat 31a.

20 Sekä alalaatikon 30 että suorapuhalluslaatikon 40 vastakkain olevat pinnat 31 ja 41 on varustettu suutinrei’ityksella 42;36. Puhalluslaatikon 30 rei’ityksen 36 edullinen jako selviää kuviosta 8. Mainittujen rei’itysten 36;42 kautta rataa W vasten kohdistetaan kohtisuorat puhallukset Bj;B2, joilla edistetään radan W kuivatusta. Kun kantopintaosilla 35 ilmanvirtausnopeus alenee virtauspoikkipinnan kasvamisen johdosta, jää suorapu-25 halluksille B2 pitempi vaikutusaika radan W alapintaan.

Kuviossa 8B on esitetty kaaviollisesti eräs edullinen edellä selostetun V-uran 32 geometria ja mitoitusesimerkki. Kuviossa 8B esitetty geometria on symmetrinen poikkisuuntaisen pystykeskitason K-K suhteen. V-uran 32 muotoilun lähtökohtana on se, 30 että vastakkaisilta puolita puhalletut ilmasuihkut Fj ja F2 saadaan sivuamaan uran 32 reunoihin liittyviä pyöristysosia 31b siten, että ne Coanda-efektin vaikutuksesta 92421 12 kääntyvät kantopinnan 34 suuntaisiksi. Uran 33 ja kantopinnan 34 väli tulee nimenomaan olla siten pyöristetty, että ilma lähtee seuraamaan kantopintaa 34.

Kuvioissa 7A-7E on esitetty eräitä vaihtoehtoisia puhalluslaatikon 30 kantopinnan 5 toteutuksia. Kuvion 7A mukainen suutinlaatikko 30A käsittää kantopinnan 31, jossa on V-uran 32 molemmin puolin taso-osat 34 ja sen jälkeen tasomaiset kaltevat viisteosat 35.

Kuviossa 7B on esitetty eräs erityisen edullinen puhalluslaatikko 30B, jossa on V-uran 10 32 molemmin puolin kantopinnan tasomaiset osat 34b ja niiden jälkeen porrasosat 37, jotka ovat kohtisuorassa sekä kantopinnan ensimmäisiin taso-osiin 34b että porrasosan 37 jälkeen seuraaviin kantopinnan taso-osiin 35b. Kantopinnan 31 alkuosat 34b ovat keskenään yhdensuuntaiset ja samassa vaakatasossa. Vastaavasti kantopinnan 31 reunaosat ovat keskenään yhdensuuntaiset ja samassa vaakatasossa. Myös kuviossa 7B 15 on esitetty eräs edullinen suutinlaatikon 30B mitoitusesimerkki. Kuvion 7B mukaisesti porrasosan 37 korkeus h2 = 10 mm. Yleensä porrasosan korkeus voi vaihdella välillä h2 = 7...15 mm.

Kuviossa 7C on esitetty referenssiksi suutinlaatikko 30C, jossa on kokonaan tasomainen 20 kantopinta 31c. Tämä suutinlaatikko 30C ei ole varsinaisesti esillä olevan keksinnön mukainen ja se on tässä yhteydessä esitetty vain vertailun vuoksi, jonka vertailun tulokset selviävät myöhemmin tarkemmin selostettavista kuvioista 9 ja 10.

Kuviossa 7D on esitetty keksinnön mukainen puhalluslaatikko 30D, jossa on verraten 25 pitkät tasomaiset kantopintaosat 34d ja suhteellisen lyhyet ja jyrkät, kaltevat reunaosat 35d. Myös kuviossa 7D on esitetty edullinen mitoitusesimerkki.

Kuviossa 7E on esitetty eräs vaihtoehtoinen kuvion 7B mukaisen puhalluslaatikon modifikaatio, jossa on suhteellisen pitkät tasomaiset kantopintaosat 34e sekä porrasosat 30 37, joiden jälkeen on suhteellisen lyhyet kantopintaosat 35e. Myös kuviossa 7E on esitetty kyseisen puhalluslaatikon 30E eräs rakenne-esimerkki.

92421 13

Kuviosta 8A näkyy V-uran 32 suutinreikien 33 keskinäinen sijoitus ja porrastus niin, että vastakkaissuuntaiset puhallukset B3 tulevat puhalletuksi ristikkäin. Suutin-kantopin-nan 31 rei’itys 36 on neljässä peräkkäisessä rivissä siten porrastettuna, etteivät puhallukset 1¼ ja B3 osu kohdakkain ja häiritse toisiaan. Suutinreikien 33 keskinäinen 5 jako on yleensä alueella 20...50 mm ja vastaavasti suutinrekien 36 keskinäinen jako poikki- ja konesuunnassa on yleensä alueella 40...100 mm.

Mitä vielä tulee kuvioissa 6 ja 7 esitettyjen puhalluslaatikoiden mitoitukseen, voidaan todeta kuvion 6 merkintöihin viitaten seuraavaa. Kantopinnan keskeisen V-uran 32 10 kulma a on yleensä alueella a = 50°...90°, jolloin Coanda-pintojen 31b kulma b on alueella b = 45°...65°. V-uran 32 korkeus hj on yleensä alueella hj = (2-5) x Φ, missä Φ on V-uran 32 seinämien suutinreikien 33 läpimitta. Suutinreikien 33 läpimitta Φ valitaan kantopinnan suorapuhallussuuttimien 36 läpimittaan suhteutettuna siten, että suutinreikien 33 kautta puhallettavien kantopuhallusten B3 ilmamäärä on noin 15 30...60 %, sopivimmin 35...45 % puhallusten B2 ja B3 kokonaisilmamäärästä.

Kantopinnan 31 viistojen tai porrastettujen reunaosien 35,35b,35d,35e pituus Lj valitaan niin, että se on (0,1-0,3) x L, sopivimmin (0,2-0,25) x L, missä L on puhalluslaatikon 30 konesuuntainen kokonaispituus. Mainittu pituus L on yleensä alueella L * 300...500 mm. Viisto-osien 35,35d tai porrasosien 35b ja 35e korkeusero h2 20 valitaan alueelta h2 = 7...15 mm, sopivimmin h2 « 10 mm.

Kuvioissa 9 ja 10 on esitetty kuvioiden 7A-7E mukaisten suuttimien koetuloksia graafisesti. Kuvioissa 9 ja 10 pystyakselina on suhteellinen lämmönsiirtokerroin aR ja vaaka-akselina radan W etäisyys kantopinnasta 31, nimenomaan sen taso-osasta 34. 25 Kuvioissa 7A-7E kiijainmerkki vastaa kuvioiden 9 ja 10 käyriä A-E.

Edellä kuvatusta suuttimesta tehtiin kuvioiden 7A-7E mukaiset versiot, joiden lämmönsiirtoa tutkittiin staattisessa koelaitteessa puhaltamalla kuumaa ilmaa tasaista metallipin-taa vasten. Lämmönsiirron tehokkuus saatiin mittaamalla levyn lämpenemisnopeus 30 siihen upotettujen lämpötilamittausanturien avulla. Kuvioissa 9 ja 10 nähdään mitatut suhteelliset lämmönsiirtokertoimet aR radan ja suutinlaatikon kantopinnan 31 välisen 14 92421 etäisyyden H funktiona kahdella eri puhallusnopeudella. Tulosten mukaan reunaosien 35;35b;35d;35e pudotuksella ht saadaan suuruusluokkaa 5-10 % oleva lisäys lämmön-siirtokertoimeen verrattuna tasaiseen kantopintaan (Fig. 7C, kantopinta 31c), kun etäisyys H on selluradan W normaalia leijuntaetäisyyttä vastaava (3-6 mm). Suuremmil-5 la etäisyyksillä H reunaosien 35 pudotuksella ei saavuteta sensijaan enää vastaavaa hyötyä. Lisäys oli suurin niillä suuttimilla, joilla kantopinnan 31 reunaosia 35;35b oli laskettu keskimäärin eniten (kuviot 7A ja 7B). Kuvion 9 mittaustulokset on saatu puhallusten 1¾ ja B3 nopeudella wpuh = 26 m/s ja kuvion 10 tulokset on saatu vastaavasti puhallusnopeudella wpuh = 34 m/s puhallusilman lämpötilan Tpuh ollessa 10 Tpuh = 150°C. Kuten kuvioista 9 ja 10 selviää, on suhteellisessa lämmönsiirtokertoi-messa aR olennaisen suuret erot juuri optimaalisilla radan W leijuetäisyyksillä H = 3-6 mm.

Kuvioiden 9 ja 10 mittauksissa käytettyä simulointi- ja mittausmenetelmää on selostettu 15 tarkemmin julkaisussa P. Heikkilä and I. Jokioinen: "Airfoil Dryer Heat Transfer", Published in The Helsinki Symposium on Alternate Methods of Pulp and Paper Drying in Helsinki, June 4-7 (1991).

Edellä selostettujen mittausten perusteella keksinnön edullisin toteutusmuoto on 20 nykyisen käsityksen ja käytettävissä olevien mittaustulosten perusteella kuvion 7A mukainen puhallussuutinlaatikko 30A. Kuvioiden 9 ja 10 mittaustulosten mukaisesti kuvion 7B mukainen jyrkästi porrastettu (37) kantopinta 34b,35b on lämmönsiirron kannalta paras, mutta kuvion 7A mukainen tasaisesti laskevilla ramppimaisilla kantopinnan reunaosilla 35 varustettu suutin-puhalluslaatikko 30A on kokoisedullisempi, koska 25 siinä mainittu "sikaarin" muodostumisen riski on pienempi, sillä puhalluspinnan geometriaan ei sisälly teräviä kulmia. Näin ollen tämänhetkisen arvion mukainen kuvion 7A mukainen (myös mitoitukseltaan) suutin-puhalluslaatikko 30A on keksinnön paras sovellusmuoto siinä tapauksessa kun esim. sellurainan W etäisyys kantopinnan 31 vaakasuorasta osasta 34 on - 5 mm.

30 92421 15

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetystä.

5 «

Claims (16)

16 92421

1. Menetelmä ainesratojen, etenkin suhteellisen suuren neliöpainon omaavien ainesrato-jen, kuten sellurainojen ilmakuivatuksessa, jossa menetelmässä kuivattavaan rataan (W) 5 kohdistetaan sen alapuolelta siihen nähden olennaisesti kohtisuoria ilmapuhalluksia (B2) ja pääasiallisesti radan (W) tason suuntaisia ilmapuhalluksia (%), joilla puhalluksilla (B2,B3) rataan (W) sekä siirretään lämpöä että sitä kosketuksettomasti ilmakannate-taan ja sen juoksua kuivattimen läpi stabiloidaan, ja jossa menetelmässä kuivattavan ja ilmakannatettavan radan (W) tason suuntaista ilmavirtausnopeutta suutin-kantopinnan 10 (31) yhteydessä pidetään aluksi (34) olennaisesti valtiollisena, minkä jälkeen ilmanvir- tausnopeutta pienennetään mainitun kantopinnan (31) reuna-alueilla (35;35b;35d;35e) käyttämällä ramppimaisesti ja/tai porrasmaisesti ihnavirtaussuunnassa alenevia suutin-kantopinnan (31) reuna-alueita (35,35b,35e), tunnettu siitä, että mainitulla ilmanvirtausnopeuden pienentämisellä lämmönsiirtoa rataan (W) olennaisesti paranne-15 taan tasaiseen kantopintaan (FIG 7C; 31c) verrattuna ja että kantopinnan keskellä olevasta uratilasta (32) puhalletaan sinänsä tunnetusti ristikkäin radan (W) kulun suuntaiset ja siihen nähden vastakkaissuuntaiset mainitut puhallukset (B3) ja kantopinnan suutinaukoista (36) puhalletaan rataa vasten kohtisuorat mainitut puhallukset (B2), joiden viimemainittujen puhallusten vaikutusaikaa radan (W) alapintaan pidennetään suurenta-20 maila radan ja kantopinnan (31) reuna-alueilla (35;35b,35d,35e) radan ja kantopinnan välistä virtauspoikkipintaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään useita radan (W) alapuolelle sijoitettavia suutin-puhalluslaatikoita (30), 25 joiden yläsivu muodostaa rataa (W) kannattavan kantopinnan (31).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainituilla porrasmaisilla ja/tai ramppimaisilla suutin-kantopinnan (31) reuna-alueilla (35;35b,35d,35e) optimoidaan sekä lämmönsiirtoa kuivatusilmasta rataan (W) että 30 säädetään kuivattavan ja kannatettavan radan (W) leijuntakorkeutta (H) suutin-kantopin-taan (31) nähden. Il 92421 17

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suutin-kantopinnan (31) keskeisestä urasta (32) ristikkäin vastakkaissuuntaisesti kohdistettavat ilmapuhallukset (B3) kohdistetaan suutinaukoistaan (33) olennaisesti tangentiaali-sesti suutinkantopinnan (31) alussa oleville kaareville ohjauspinnoille (31b), joilla 5 mainitut puhallukset (B2,F1,F2) käännetään Coanda-efektiin perustuen tietyssä kulmassa (b) kantopinnan (31) tasomaisten alkuosien (34) suuntaiseksi ja kohdalla juoksevan radan (W) tason suuntaiseksi.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10 mainittujen ristikkäin radan (W) tason suuntaisesti kantopintaa (31) pitkin kohdistettavien stabiloivien ilmapuhallusten (B3) puhallusilmamäärä on 30...60 %, sopivimmin noin 35...45 % suutin-puhalluslaatikon (30) kokonaispuhallusilmamäärästä.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 15 mainittuja ristikkäisiä kantopinnan ja kuivattavan ja kannatettavan radan (W) tason suuntaisesti kohdistettavia puhalluksia (B3) hidastetaan suutinlaatikon (30) kantopinnan reuna-alueella kohdalla olevan radan (W) juoksun suuntaisella pituudella Lj, joka valitaan = (0,1-0,3) x L, sopivimmin Lj = (0,2-0,25) x L, missä L on suutinpuhal-luslaatikon (30) kantopinnan (31) kokonaispituus, joka puolestaan valitaan alueelta 20 L = 300...500 mm.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suutin-puhalluslaatikon (30) puhallusilmat poistetaan kuivatus- ja kannatusväliltä (25) mainittujen suutin-puhalluslaatikoiden (30) välisten tilojen (30a) kautta. 25

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuja kuivattavan ja kannatettavan radan (W) alapuolella olevia puhalluslaatikoita (30) vastassa käytetään yläpuolisia suorapuhalluslaatikoita (40), joista kohdistetaan radan (W) tasoon nähden olennaisesti kohtisuorat puhallukset (Bj), jolloin rataa (W) 30 kuivataan kaksipuolisesti (kuviot 1,2 ja 3). 18 92421

9. Ilmakuivattimen suutin-puhalluslaatikko (30), jonka kautta kuivattavaan ainesrataan (W) kohdistetaan ilmapuhalluksia (B2,B3), joilla saadaan aikaan sekä lämmönsiirtoa kuivatusilmasta rataan (W) että sen kosketukseton ilmakannatus ja sen kulun stabilointi, ja joka suutin-puhalluslaatikko (30) käsittää kotelo-osan, jossa on rataa (W) vasten 5 tuleva suutin-kantopinta (31), jonka keskellä on radan (W) juoksusuuntaan nähden poikittainen, pääasiallisesti V-muotoinen ura (32), joka avautuu rataan (W) päin ja jonka vastakkaisissa seinämissä on sarjat suutinreikiä (33) siten, että mainituista suutinreikäsarjoista (33) on kohdistettavissa keskenään ristikkäiset ja vastakkaissuuntaiset kannatus- ja stabilointi-ilmapuhallukset, ja jossa suutin-kantopinnassa (31) on sen V-10 uran (32) molemmin puolin keskenään samassa tasossa olevat tasomaiset suutin-kantopintaosat (34), tunnettu siitä, että mainittujen suutin-kantopintaosien (34) jatkeena on kauemmaksi kannatettavasta ainesradasta (W) tulevat porrasmaiset ja/tai ramppimaiset kannatuspintaosat (35,;35b;35d,35e), joiden alueella mainittujen kannatus-ja stabilointi-ilmavirtausten nopeutta tasomaisten suutin-kantopintaosien (34) yhteydessä 15 vallitsevaan nähden pienennetään, ja että suutin-kantopinnassa (31) on suutinrei’itys (36), jonka kautta suutin-puhalluslaatikosta (30) on lisäksi kohdistettavissa kannatettavaan ainesradan (W) tasoon nähden olennaisesti kohtisuorat puhallukset (¾).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen suutin-puhalluslaatikko, tunnettu siitä, että 20 mainitun V-uran (32) tasomaisten molempien seinämien jatkeena on kaarevat Coanda- ohjauspinnat (31b), jotka portaattomasti jatkuvat kantopinnan (31) taso-osina (34), ja että mainittujen V-urien (32) seinämissä olevat suutinreiät (33) on niin sovitettu, että niistä purkautuvien ilmasuihkujen (B3) pääsuunta on olennaisesti tangentiaalinen vastassa olevan kaarevan Coanda-ohjauspinnan (31b) kanssa. 25

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen suutin-puhalluslaatikko, tunnettu siitä, että mainitun V-uran (32) tasoseinämien keskinäinen kulma (a) on alueella a = 50°-90°, että mainitun V-uran syvyys hj = (2-5) x Φ, missä Φ on mainitun V-uran (32) seinämien suutinreikien halkaisija. 30 92421 19

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen suutin-puhalluslaatikko, tunnettu siitä, että suutin-puhalluslaatikon suutin-kantopinnan (31) mainitut porrasmaiset ja/tai ramppimaiset alennetut reunaosat (35;35b;35d;35e) ovat ainesradan (W) kulun suuntaiselta pituudeltaan Lj valittu siten, että Lt = (0,1-0,3) x L, sopivimmin Lj = (0,2-0,25) x L, 5 missä L = suutin-puhalluslaatikon (30) radan (W) kulun suuntainen kokonaispituus, joka pituus on valittu alueelta L = 300...500 mm, ja että mainitun kantopinnan reuna-alueen (35) suurin korkeusero (h9) suutin-kantopinnan (31) mainittuun taso-osaan (34) nähden on valittu alueelta h? = 7... 15 mm, sopivimmin h2 ~ 10 mm.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-12 mukainen suutin-puhalluslaatikko, tunnettu siitä, että mainitut V-uran (32) suutinreiät (33) ovat V-uran vastakkaisissa seinämissä porrastetusti vuorotellen olennaisesti tasajaolla, joka jako on valittu alueelta 20...50 mm, ja että mainittujen kantopintojen (31) rei’itys (36) on porrastetusti em. suutinreikiin (33) nähden ja radan (W) kulkusuunnassa 3-5 poikittaisrivissä sekä radan (W) kulkusuunnassa 15 että poikkisuunnassa olennaisesti tasajaolla, joka jako on valittu alueelta 40...100 mm.

14. Sellukuivatin, jossa sovelletaan jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukaisia suutin-puhalluslaatikkoja (30), joiden kautta kuivattavaan sellurataan (W) kohdistetaan ilmapu-halluksia (B2,B3), joilla saadaan aikaan sekä lämmönsiirtoa kuivatusilmasta sellurataan (W) 20 että sen kosketukseton ilmakannatus ja sen kulun stabilointi, ja jotka suutin-puhallus-laatikot (30) käsittävät kotelo-osan, jossa on sellurataa (W) vasten tuleva suutin-kanto-‘ pinta (31), jonka keskellä on selluradan (W) juoksusuuntaan nähden poikittainen, pääasial lisesti V-muotoinen ura (32), joka avautuu rataan (W) päin ja jonka vastakkaisissa seinämissä on sarjat suutinreikiä (33) siten, että mainituista suutinreikäsarjoista (33) on 25 kohdistettavissa keskenään ristikkäiset ja vastakkaissuuntaiset kannatus- ja stabilointi-ilmapuhallukset, ja jossa suutin-kantopinnassa (31) on sen V-uran (32) molemmin puolin keskenään samassa tasossa olevat tasomaiset suutinkantopintaosat (34), tunnettu siitä, että mainittujen suutin-kantopintaosien (34) jatkeena on kauemmaksi kannatettavasta selluradasta (W) tulevat porrasmaiset ja/tai ramppimaiset kannatuspintaosat 30 (35,;35b;35d,35e), joiden alueella mainittujen kannatus- ja stabilointi-ilmavirtausten 92421 20 nopeutta tasomaisten suutin-kantopintaosien (34) yhteydessä vallitsevaan nähden pienennetään, että suutin-kantopinnassa (31) on suutinrei’itys (36), jonka kautta suutin-puhalluslaatikosta (30) on lisäksi kohdistettavissa kannatettavaan selluradan (W) tasoon nähden olennaisesti kohtisuorat puhallukset (B2), että sellukuivatin käsittää useita 5 suutin-puhalluslaatikoita (30), jotka ovat vaakasuorien välien (30a) päässä toisistaan, joiden välien (30a) kautta sellurataa (W) kannattava, kuivattava ja stabiloiva ilma pääasiallisesti poistetaan käsittelyväleistä (25), että mainittuja suutin-puhalluslaatikoita (30) on useita radan (W) kulkusuunnassa peräkkäin samassa vaakatasossa ja että mainittuja suutin-puhalluslaatikoiden (30) jonoja on useita päällekkäin siten, että 10 kuivattavaa sellurataa (Win-Wout) kulkee kuivattimen läpi ilmakannatettuna sellukuivatti-men huuvan (13) sisällä vaakasuorina edestakaisina ja päällekkäisinä juoksuina, joiden juoksujen välillä ainesrata (W) käännetään vastakkaissuuntaiseksi kääntöteloilla (13).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen sellukuivatin, tunnettu siitä, että mainittuja 15 suutin-puhalluslaatikoita (30) vastassa on selluradan (W) yläpuolella suorapuhalluslaati- kot (40), joiden sellurataa (W) vastassa olevan tasopinnan (41) suutinaukkojen tai rakojen (42) kautta kohdistetaan sellurataa (W) vasten olennaisesti kohtisuorat puhallukset, ja että mainittujen suorapuhalluslaatikkojen (40) väleissä on välitilat (40a), joiden kautta yläpuolinen puhallusilma (B() siirretään edelleen. 20

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen sellukuivatin, tunnettu siitä, että mainitut selluradan (W) alapuoliset suutin-puhalluslaatikot (30) ja niitä vastassa olevat suorapu-halluslaatikot (40) ovat selluradan (W) kulkusuunnassa keskenään yhtä pitkiä ja kohdakkain tasajaolla (kuvio 3). 25 92*21 21