FI82503B - Foerfarande och anordning foer att minska pao laeckageluftmaengderna och fladdrandet av banan i torkningslaodor och eller -kaopor. - Google Patents

Description

82503

Menetelmä ja laite kuivainlaatikoiden tai -huuvien vuoto -ilmamäärien pienentämiseksi ja radan lepatuksen vähentämiseksi Förfarande och anordning för att minska pä läckageluftmängderna 5 och fladdrandet av hanan i torkningslädor eller -käpor

Keksinnön kohteena on menetelmä kuivainlaatikoiden tai huuvien vuoto-ilmamäärien pienentämiseksi ja radan lepatuksen vähentämiseksi mai-10 nittujen laatikoiden tai huuvien sisäänmenoaukkojen ja/tai ulostulo -aukkojen yhteydessä, jossa menetelmässä kuivattava ja mahdollisesti muutenkin käsiteltävä rata johdetaan sisäänmenoaukon kautta laatikon tai huuvan sisälle, josta se poistetaan ulostuloaukon kautta siten, että liikkuva rata ei kosketa aukkojen yhteydessä olevia kiinteitä 15 osia.

Lisäksi keksinnön kohteena on keksinnön menetelmän toteuttamiseen tarkoitettu laite, joka käsittää kuivainlaatikon, kuten leijulaatikon tai kuivatusosan huuvan, jossa on mainitun laatikon tai huuvan sisälle kui-20 vattavaksi johdettavan radan sisäänmenoaukko ja vastaava ulostuloaukko, joka poikkisuunnassa ulottuu radan koko leveyden yli.

Paperikoneen kuivatusosan huuvat tai erilaiset kuivainlaatikot käsittävät kuivattavan rainan sisäänmenoaukon, joka on yleensä huuvan tai laa-25 tikon etuseinässä ja vastaavasti ulostuloaukon, joka on yleensä huuvan tai kuivainlaatikon takaseinässä. Mainitut aukot on etenkin rainan lepatuksen vuoksi ollut pakko mitoittaa varsin korkeiksi, mistä on seurauksena se epäkohta, että vuotoilmamäärät muodostuvat haitallisen suuriksi. Rainaan syntyy ennestään tunnetuissa kuivaimissa mainittujen 30 aukkojen yhteyteen haitallista lepatusta, joka saattaa aiheuttaa rainan katkon, mistä on seurauksena seisokki.

Keksintöön liittyvää tekniikan tasoa ja sen epäkohtia selostetaan hakemuksen piirustuksiin viittaavassa osassa myöhemmin vielä tarkemmin.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena saada aikaan uusi menetelmä ja laite, jolla edellä ilmenneet epäkohdat ovat vältettävissä, 35 2 82503 1 Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnön menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että sekä sisään-menoaukon että ulostuloaukon yhteydessä radan kulkua stabiloidaan ahtamalla radan mukanaan kuljettamaa ilmakerrosta mainittujen aukkojen yhtey-5 teen radan ja sen alapuolelle sovitetun ohjaussiivekkeen väliin, joille alueille muodostetaan täten suhteellisen ohut ilmatyyny.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan pääasiallisesti tunnusomaista se, että sekä sisäänmenoaukon että ulostuloaukon yhteyteen on 10 järjestetty alapuoliset radanohjaussiivekkeet niin, että ne stabiloivat radan kulun siivekkeiden yhteyteen pienen välin päähän siivekkeiden kantopinnasta.

Keksinnön mukaisesti leijulaatikon, vastaavan muun kuivainlaatikon tai 15 kuivausosan huuvan molempiin rata- aukkoihin asetetaan alapuoliset radanohjaussiivekkeet siten, että ne ovat olennaisesti ratalinjassa tai muutaman millimetrin sen ylä- tai alapuolella. Siivekkeet ovat sopi-vimmin pohjapaperin puolella rataa. Radan mukanaan kuljettama ilmakerros ahtautuu radan ja siivekkeen väliin ja aiheuttaa 0,5-4 mm, yleensä sopi-20 vimmin n. 1...2 mm paksuisen ilmatyynyn niiden väliin. Tämän vuoksi radan kulku on stabiili ja radan ja siivekkeiden välissä menevä vuoto-ilmamäärä on hyvin pieni. Vähäisemmän lepatuksen vuoksi voidaan ilman kosketusvaaraa myös yläpuolista rata-aukon reunaa laskea alemmaksi, jolloin tälläkin puolella vuotoilmamäärä pienenee.

25

Koetulosten perusteella realistisena arviona voidaan pitää, että keksinnön ansiosta vuotoilmamäärät pienenevät noin puoleen tunnetuilla järjestelyillä ilmenneihin verrattuna. Käytännössä merkittävinä etuina saadaan myös pienempi energiankulutus, parempi ajettavuus ja parempi 30 kuivainsali-ilman tila.

Seuraavassa keksintöön liittyvää lähintä tekniikan tasoa, sen ilmeisimpiä epäkohtia sekä esillä olevan keksinnön eräitä edullisia sovellusesimerkkejä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla ohei-35 sen piirustuksen kuvioihin, jotka esittävät seuraavaa: « 3 82503 1 Kuvio A esittää ennestään tunnettua kuivainlaatikon radan tulo- ja poisto-aukkoa .

Kuvio B esittää graafisesti tuloaukon kautta kuivainlaatikon sisään vuo-5 tavaa ilmamäärää ratanopeuden funktiona kuivainlaatikon sisätilan eri painetasoilla ja kahdella eri rata-aukkojen ennestään tunnetulla tyypillisellä korkeudella.

Kuvio C esittää poistoaukon kautta kuivainlaatlkosta ulos virtaavaa vuo-10 toilmamäärää ratanopeuden funktiona kuviota B vastaavalla tavalla.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti erästä ennestään tunnettua leijukuivatin-ta, jossa keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta edullisesti voidaan soveltaa.

15

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisella ohjaussiivekkeellä varustettu rai-nan sisäänmeno- ja ulostuloaukkoa.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen ohjaussiivekkeen ensimmäistä toteutus-20 esimerkkiä pystvpoikkileikkauksena.

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen ohjaussiivekkeen toista toteutusesi-merkkiä pystvpoikkileikkauksena.

25 Kuvio 5 esittää keksinnön mukaisen ohjaussiivekkeen kolmatta toteutusesi-merkkiä pystypoikkileikkauksena.

Kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen ohjaussiivekkeen neljättä toteutusesi-merkkiä pystypo ikkile ikkauksena.

30

Kuvio 7 esittää keksinnön mukaisen ohjaussiivekkeen viidettä toteutusesi-merkkiä pystypoikkileikkauksena.

Ennestään tunnetusti leijukuivaimet tai paperikoneen huuvat varustetaan 35 kuvion A mukaisilla rata-aukoilla 14 ja 15 tai vastaavilla. Aukkojen 14,15 korkeus K on yleensä alueella 30...60 mm ja tyypillisesti alueel-o la 30...45 mm. Leijulaatikko 10 pyritään pitämään lievästi alipainei- 4 82503 1 sena. Rainan W sisäänmenoaukosta 14 virtaa nuolten F^n suunnassa leiju- laatikon 10 sisään vuotoilmaa, koska rata W kuljettaa mukanaan ilman rajakerrosta. Vastaavasti ulostuloaukossa 15 leijun kiertoilmaa virtaa nuolten F suunnassa siitä ulos. Rainan W lepatuksen vuoksi rata-aukot out 5 14,15 on tehtävä riittävän korkeiksi (K ). Ilmavirtaus rata-aukoissa o 14,15 lisää rainan W lepatusta. Leijusta ulosvuotava ilma on kosteaa ja kuumaa, mikä huonontaa konesalin ilmastoa ja lisää sen tuuletuksen tarvetta .

10 Kuvioissa B ja C on esitetty koelaitteella mitatut sisään- ja ulosvuota-vat ilmamäärät kuvion A mukaisissa leijulaatikon 10 rata-aukoissa 14 ja 15. Kuvioista B ja C havaitaan, että vuotoilmamäärät kasvavat likimain suoraviivaisesti ratanopeuden mukana.

15 Kuvioissa B ja C vuotoilmamäärät on esitetty kahdella eri rata-aukkojen korkeudella, nimittäin K = 30 mm ja K =45 mm. Kuvioista näkyy, että o o rata-aukon kasvattaminen 30 mm:stä 45 mm:iin lisää huomattavasti leijulaatikon 10 sisälle tulevaa vuotoilman määrää, kun taas mainittu rata- aukon K korkeuden muutos vaikuttaa varsin vähän ulos tulevan vuoto-o 20 ilman määrään. Myös leijulaatikon painetason P vaikutus vuotoilmojen määriin selviää kuvioista B ja C, joissa on käytetty kahta leijulaatikon 10 sisätilan painetasoa P = 0 Pa ja P = -10 Pa.

Suuret vuotoilmamäärät aiheuttavat joukon ongelmia. Leijun pitämiseksi 25 alipaineisena on poistoilman määrä pidettävä suurena, minkä vuoksi pois-toilman kosteudet ovat matalia (normaalisti tasolla 30...70 gl^O/kgki). Tämän seurauksena myös energiankulutukset ovat korkeita (hyötysuhteet ovat normaalisti 40...50 % tasolla).

30 Kuviossa 1 esitetty leijukuivain käsittää leijulaatikon 10, joka muodostuu etuseinästä 11, takaseinästä 12 ja ylä- ja alaseinistä 13 sekä päätyseinistä. Leijulaatikon 10 sisällä on kaksi vastakkaista suutln-yksikköä 25a vast. 25b, joiden kantoplnnat 26a vast. 26b rajoittavat rainan W ilmakuivatus-kannatusvälin vast. rainan W molemmin puo-35 Iin. Kantopintojen 26a,26b suutintraolsta 27, jotka kuviossa 1 on esitetty vain kaavioilisesti, johdetaan puhallukset F^, jotka kuivattavat ja samalla kosketuksettomastl kannattavat rainaa W sen kulkiessa välien

II

5 82503 1 ja kautta. Suuttimina 27 voidaan käyttää sinänsä tunnettuja yli- tai alipaineisia suuttimia, joiden rakenteiden yksityiskohtien osalta viitataan hakijan FT-patentteihin nrot 68723 ja 60261 (vast. US-patentit nrot 4 247 993 ja 4 384 666). Leijulalatikossa 10 on rainan W tulo-5 aukko 14 ja poistoaukko 15.

Seuraavassa selostetaan kuviossa 1 kaaviollisesti esitetty leijukui-vaitnen eräs ilmankiertojärjestelmä, johon kuuluu tuloilmakanava 32 ja paluuilmakanava 36. Tuloilmakanava 32 avautuu säätöpeltien 33a ja 10 yhdisteiden 33 kautta suutinyksiköiden 26a ja 26b puhalluslaatikoihin, josta kanavan 32 kautta tuleva ilma purkautuu suuttimien 27 kautta puhalluksina rainan W yhteyteen. Puhallukset F^ kerätään leiju-laatikkoon 10, josta puhaltimen 30 imemä paluuilma otetaan yhteiden 35 ja säätöpeltien 35a kautta paluutlmakanavaan 36. Korvausilma otetaan 15 kanavan 31 kautta, joka on tarvittaessa varustettu säätöpellillä 31a. Poistoilma johdetaan poistoilmapuhaltimen 38 imemänä kanavan 34 kautta, joka on tarvittaessa varustettu säätöpellillä 34a. Kuvion 1 mukaisesti puhaltimen 30 painepuolen kanava on yhdistetty kaasupolttimeen 37, jossa ilmaa lämmitetään sopivaan lämpötllatasoon ennen kuin se johdetaan lei-20 jukuivaimen tuloilmakanavaan 32.

Kuviossa 2 on esitetty eräs edullinen keksinnön mukainen siivekejärjes-tely. Sen mukaisesti rainan sisäänmenoaukon 14 yhteydessä on tasomainen ohjaussiiveke 20, jossa on rainan kulkusuunnassa ylöspäin 25 viisto tasomainen etuosa 21, jonka 21 korkeutta on merkitty K^llä, pituutta Leiliä ja tasomaisen kantopinnan 23 pituutta L^lla. Kuvion 2 mukaisesti rainan W ulostuloaukon 15 yhteydessä on leijulaatikon 10 takaseinämässä rainan W alapuolinen tasomainen ohjaussiiveke 20, jossa on rainan W kulun suunnassa yläviisto etuosa 21 ja vastaava ala-30 viisto takaosa 22. Viistojen osien 21 ja 22 korkeutta on merkitty 11a, niiden pituuksia I.^:llä ja rainan W tason suuntaisen kantopintaosan 23 pituutta L^rlla.

Kuvioissa 3-7 on esitetty eräitä edullisia sisäänmenoaukon 14 ja ulos-35 tuloaukon 15 ohjaussiivekkeiden pystypoikkileikkauksia lähinnä suo- sitummuisjärjestyksessä. Kuviossa 3-7 nuolella A on osoitettu rainan W kulkusuunta. Kuvion 3 mukaisesti siivekkeellä 20 on kulmassa /3 yläviisto 6 82503 Ί etuosa 21a ja sen jälkeen kaarevuussäteen R omaava osa, minkä jälkeen seuraa tasomainen kantopintaosa 23, joka päättyy pyöristettyyn reunaosaan 22a. Kuvion 3 siivekkeen tyypillisiä mittoja ovat 5 R 20... 60 mm (b 20...45° 30.. . 60 mm L, 50...100 mm 10 Kuviossa 4 siivekkeellä on suora yläviisto etuosa 21b, joka on kulmassa /*> tasomaiseen kantopintaosaan, joka päättyy radan jättöpuolel-la pyöristettyyn taiteosaan 22b. Kuvion 4 siivekkeen tyypillisiä mittoja ovat 15 /3 20...45°

Lj 30...60 mm I'2 50...100 mm

Kuviossa 5 on kaarevuussäteen R omaava neljännesympyrän muotoinen etu-20 osa 21c, jonka tangentiaalisena jatkeena on tasomainen kantopintaosa 20, joka päättyy pyöristettyyn taitteeseen 22c. Kuvion 5 tyypillisiä mittoja ovat R 50... 100 mm 25 30... 60 mm 50. . . 100 mm

Kuviossa 6 tasomaisen kantopinnan 20 molemmissa reunoissa on yhtä suuren tai eri suuren kaarevuussäteen R omaavat taitteet 21d ja 22d, jotka tan-30 gentiaalisesti liittyvät tasomaiseen kantopintaan 20. Kuvion 6 tyypillisiä mittoja ovat R 10...20 mm 60.. .120 mm

Kuvio 7 esittää edellä esitetyistä huomattavasti poikkeavaa siivekettä, joka muodostuu puoliympyrän muotoisesta slivekeosasta 20R, jonka kääre- 35

II

7 82503 1 vuussäde R on tyypillisesti alueella R * 40...80 mm. Myös vastaavia esim. ellipsin osan, kuten puoliellipsin muotoisia siivekkeitä voidaan käyttää.

5 Edellä selostetuille ohjaussiiveke-esimerkeille on tyypillistä, että ne sijaitsevat niiden ohi kulkevan radan W alapuolella sen kulkua stabiloiden. Tämä stabilointivaikutus perustuu siihen, että liikkuva rata W kuljettaa aina mukanaan ilman rajakerrosta, mikä ahtautuu radan W ja siivekkeen 20 kantopinnan 23 väliin. Tästä on seurauksena on yleensä n.

10 1...2 mm:n paksuinen ilmatyyny radan W ja siivekkeen kantopinnan vä lille. Tämä ilmatyyny stabiloi radan W kulun varsin lähelle siivekkeen kantoplntaa 23. Tämän vuoksi radan W ja kantopinnan 23 välistä pääsee kulkemaan vain hyvin pieni ilmamäärä.

15 Koska keksinnön mukainen siivekejärjestely kantopintoineen stabiloi radan W niin, että sen lepatuksen amplitudi on hyvin pieni, voidaan myös yläpuolista rata-aukon 14,15 reunaa laskea entistä alemmaksi. Täten myös radan W yläpuolitse tulevan vuotoilman määrää saadaan olennaisesti pienennetyksi.

20

Kuvion 2 mukaisia radanohjaussiivekkeltä 20 kokeiltiin koelaitteessa. Kokeessa 1 sisäänmenoaukon siiveke 20 oli 10 mm ja ulostuloaukon 15 siiveke 5 mm ratalinjan alapuolella, kokeessa 2 molemmat siivekkeet olivat ratalinjassa, kokeessa 3 ne olivat 5 mm ratalinjan yläpuolella 25 ja kokeessa 4 ajettiin ilman siivekkeitä (ennestään tunnetut rata-aukot). Radan nopeus oli kaikissa tilanteissa 1250 m/min.

Koetulosten mukaan siivekkeet 20 on edullisinta pitää ratalinjassa tai vähän sen yläpuolella. Siivekkeiden 20 avulla leijun vuotoilma- 30 määrä voidaan pienentää noin puoleen, koska radan W ja siivekkeiden 20 välistä ei mene merkittävästi vuotoilmaa ja pienemmän lepatuksen ansiosta myös radan W yläpuolisen aukon korkeus voi olla kapeampi.

35 Koe 1. a = 10 mm, b = 5 mm, c = 30 mm, d = 25 mm

Radan kulku oli stabiili kummassakin rata-aukossa 14 ja 15. Siivekkeet 20 eivät taivuttaneet rataa W sen keskilinjasta ja 8 82503 1 radan W etäisyys siivekkeistä 20 pysyi vakiona.

Koe 2. a = 0 mm, b = 0 mm, c = 20 mm, d = 20 mm

Radan W kulku oli stabiili. Sisäänmenoaukossa IA radan etäisyys 5 siivekkeestä oli kireänä 0...2 mm, löysänä 0...2,5 mm.

Ulostuloaukossa 15 rata W oli hyvin lähellä siivekettä.

Laatikon 10 alipaineella 25 Pa ei ollut vaikutusta radan W kulkuun.

Koe 3. a = -5 mm, b = -5 mm, c = 12 mm, d = 12 mm 10 Radan kulku oli täysin stabiili. Etäisyys siivekkeestä 20 molemmissa aukoissa 14,15 0...1 mm.

Laatikon 10 alipaineella 20 Pa ei ollut vaikutusta radan kulkuun.

Koe 4. Ilman ohjaussiivekkeitä (vert. kuvio A), rata-aukkojen 14,15 15 korkeudet Kq = 40 mm, ulostulo 45 mm. Rata W lepatti sisään menoaukossa 14 5...10 mm amplitudilla, ulostuloaukossa 15 vähemmän. Laatikon alipaineella 10 Pa lepatus oli voimakkaampaa kuin nollapaineella.

20 Vaikka edellä on selostettu keksintöä viitaten sellaisiin sovelluksiin, joissa radan kulku on vaakasuora, on ymmärrettävää, että keksintöä voidaan käyttää myös sellaisissa leijukuivatin- tai huuvasovelluksissa, joissa rainan kulku on ylä- tai alaviisto.

25 Rainan kulku kuivattimen läpi ei aina ole tasomainen ja rainan tulosuunta voi poiketa sen lähtösuunnasta. Tällöin voidaan sisäänmenoaukossa ja ulostuloaukossa käyttää keskenään erilaisia ohjaussiivekkeitä, jotka voivat vielä olla keskenään eri puolilla rainaa.

30 Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella seuraavassa esitettävien patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

35

II

Claims (11)

1. Menetelmä kuivainlaatikoiden (10) tai -huuvien vuotoilmamäärien pienentämiseksi ja radan (W) lepatuksen vähentämiseksi mainittujen laati- 5 koiden (10) tai huuvien sisäänmenoaukkojen (14) ja/tai ulostuloaukkojen (15) yhteydessä, jossa menetelmässä kuivattava ja mahdollisesti muutenkin käsiteltävä rata (W) johdetaan sisäänmenoaukon (14) kautta laatikon (10) tai huuvan sisälle, josta se poistetaan ulostuloaukon (15) kautta siten, että liikkuva rata (W) ei kosketa aukkojen (14,15) yhteydessä jQ olevia kiinteitä osia, tunnettu siitä, että sekä sisäänmenoaukon (14) että ulostuloaukon (15) yhteydessä radan (W) kulkua stabiloidaan ahtamalla radan (W) mukanaan kuljettamaa ilmakerrosta mainittujen aukkojen (14,15) yhteyteen radan (W) ja sen alapuolelle sovitetun ohjaussiivekkeen (20) väliin, joille alueille muodostetaan täten suh-J5 teellisen ohut ilmatyyny.

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään sellaista radan (W) kulkua stabiloivaa ohjaussiivekettä (20), että radan (W) kulku stabiloituu 0,5...4 mm:n, 20 sopivimmin n. 1...2 mm:n, välin päähän siivekkeen (20) kantopin-nasta (23).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että mainittu ohjaussiiveke (20) kantopintoineen (23) sijoitetaan 25 pohjapaperin puolelle.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjaussiivekkeiden (20) kantopinnan (23) taso järjestetään olennaisesti ratalinjaan tai muutaman millimetrin ratalinjan ylä- tai 30 alapuolelle.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjaussiivekkeitä (20) käytetään sellaisen leijulaatikon (10) tai kuivatusosan huuvan yhteydessä, jonka sisällä vallitsee olen- 35 naisesti ulkoatmosfäärin paine tai siihen nähden pieni, luokkaa 5...50 Pa oleva alipaine. 10 82503

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaisen menetelmän toteuttamiseen tarkoitettu laite, joka käsittää kuivainlaatikon, kuten leijulaatikon (10) tai kuivatusosan huuvan, jossa on mainitun laatikon (10) tai huuvan sisälle kuivattavaksi johdettavan radan (W) sisäänmenoaukko (14) ja vas-5 taava ulostuloaukko (15), joka poikkisuunnassa ulottuu radan koko leveyden yli, tunnettu siitä, että sekä slsäänmenoaukon (14) että ulostuloaukon (15) yhteyteen on järjestetty alapuoliset radanohjaus-siivekkeet (20) niin, että ne stabiloivat radan (W) kulun siivekkeiden (20) yhteyteen pienen välin päähän siivekkeiden (20) kantopinnasta (23).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että radanohjaussiivekkeiden (20) kantopinta (23) on sijoitettu olennaisesti ratalinjaan tai muutaman millimetrin sen ylä- tai alapuolelle.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että radanohjaussiivekkeissä (20) on radan (W) kulkusuunnassa (A) rata-linjaan päin viisto etuosa (21a,21b,21c), joka on tasomainen (kuviot 3,4) tai kaareva (kuviot 5,6,7) ja että mainittuun etuosaan liittyy särmän tai tangentiaalisen pyöristyksen (kuvio 4) välityksellä olen-20 naisesti tasomainen kantopintaosa (23), joka päättyy suoraan reunaan tai pyöristettyyn takasärmäosaan (22a,22b,22c,22d).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siltä, että mainitun etuosan (21a,21b,21c) kulma ratatasoon nähden on * 20...45°, 25 että mainitun etuosan (21a,21b,21c) pituus radan kulkusuunnassa Lj = 30...60 mm ja että mainitun tasomaisen kantopintaosan (23) pituus radan (W) kulkusuunnassa L^ = 50...100 mm.

9 82503

10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että 30 ohjaussiivekkeen muoto on pystypoikkileikkauksessa jatkuvasti kaareva muoto, kuten puoliympyrä (kuvio 7), vastaava puoliellipsi tai muu vastaava sopiva jatkuva kaareva viiva.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 6-10 mukainen laite, tunnettu 35 siitä, että rata-aukon (14,15) kokonaiskorkeus ohjaussiivekkeen (20) kantopinnasta (23) vastassa olevaan kiinteään osaan (c,d) on alueella 10...40 mm, sopivimmin 12...30 mm. I! H 82503