FI92323C - Menetelmä sakkaroosin tai sen johdannaisen klooraamiseksi - Google Patents

Description

92323

Menetelmå sakkaroosin tai sen johdannaisen klooraamiseksi

Forfarande for klorering av sackaros eller av ett derivat av denna 5 Tåmå keksinto liittyy sokereiden klooraukseen kloorideoksijohdan-naisten valmistamiseksi ja erityisesti sakkaroosijohdannaisten kloo-10 raukseen sukraloosin (h.1'.6'-trikloori-4.1 *.6*-trideoksigalaktosak-karoosi)n valmistamiseksi.

On olemassa joukko erilaisia menetelmiå sukraloosin valmistamiseksi, joihin kaikkiin liittyy sakkaroosimolekyylin klooraus 4-, 1'-, ja 15 6'-asemissa. Tåmån saavuttamiseksi on olennaista, ettå sakkaroosimolekyylin 6-asema suojataan, koska 6-hydroksiryhmå, sen ollessa primåårinen hydroksiryhmå, on hyvin reaktiivinen klooraavien ainei-den suhteen. US-julkaisun 43800476 ja GB-julkaisun 2079749 mukaises-sa menetelmåsså sakkaroosi asyloidaan 6-asemassa ja 4-, 1'- ja 6'-20 asemissa ja kloorataan sitten 2-, 3-, 3'-ja 4'-asemissa suojaamatto-mien hydroksiryhmien låsnåollessa.

Tåhån liittyvå menetelmå on esitetty julkaisussa GB 2181734A. Tåsså menetelmåsså 6-substituoitu sakkaroosi on trisakkaridiraffinoosi, 25 joka on sakkaroosin 6-a-D-galaktopyranosyylijohdannainen. Sen kåytto : tåsså menetelmåsså perustuu siihen, ettå havaittiin, ettå se voitiin kloorata 6",4,1',6'-tetrakloori-6",4,1',6'-tetradeoksigalakto-raffi-noosin saamiseksi, johon viitataan sen sopivuutena TCR:nå. TCR voi-daan sitten lohkoa sopivan α-galaktosidaasin låsnåollessa sukraloo-30 sin saamiseksi.

·. Vaihtoehtoinen menetelmå sakkaroosin 6-estereiden valmistamiseksi esitetåån kåsittelyn alaisena olevassa US-hakemuksessa n:o 220,641, joka on jåtetty 18. heinåkuuta 1988. Sakkaroosin annetaan reagoida 35 1,3-dihydrokarbyylioksi-1,1,3,3-tetra(hiilivety)-distannoksaanin kanssa 1,3-di-(6-0-sakkaroosi)-1,1,3,3-tetra(hiilivety)-distannoksaanin valmistamiseksi, jonka voidaan antaa reagoida paikallisselek-tiivisesti asyloivan aineen kanssa sakkaroosin 6-asylaatin valmistamiseksi .

___ - T— 92323 2 GB-julkaisussa 2181734A esitettyyn menetelmåån raffinoosin klooraa-miseksi liittyy tionyylikloridin kåytto pyridiinisså triaryylifos-fiinioksidin tai sulfidin låsnåollessa. Vaikka tåmå menetelmå antaa halutun kloorijohdannaisen ja siinå erityisesti sisållytetåån kloo-5 riatomi 4-asemaan, sillå on huomattavia haittoja. Ensinnåkin menetelmå vaatii triaryylifosfiinioksidin tai -sulfidin kolmen molaa-riekvivalentin kåyton, joka on hankala poistaa ja toivottaessa, kun kyseesså on oksidi, jålleenkierråttåå. Toiseksi reaktioolosuhteet aiheuttavat suuria mååriå mustaa liukenematonta sivutuotetta, joka 10 johtaa vaikeuksiin tyoståmisesså. Reaktio vaatii myos suurten tio- nyylikloridimåårien kåyton ja kuitenkin saannot ovat ainoastaan koh-tuullisia.

Kaikkien 6-substituoitujen sakkaroosijohdannaisten klooraukseen 15 liittyy myos se ongelma, ettå ei ole helppoa saada oikeata klooraus-astetta, so. kloorausta ei ainoastaan primåårisisså 6'-hydroksiryh-misså, vaan myos sekundåårisesså (ja jonkin verran steerisesti este-tysså) 4-asemassa ja primåårisesså l'-asemassa, mutta kuitenkaan ei muissa asemissa.

20

Olemme nyt havainneet, ettå muokkaamalla eråstå kauan tunnettua klooraustekniikkaa, sitå voidaan kåyttåå haluttujen kloorattujen tuotteiden saamiseksi hyvillå saannoilla.

25 Alkoholien klooraus kåyttåmållå tionyylikloridia ja pyridiiniå on ollut tunnettua jo hyvin monta vuotta (Darzens, Comptes Rendues, 1911, 152. 1314, 1601; ja 1912, 154, 1615). Prosessin mekanismia on selittånyt Gerrard (Gerrad, j.Chem. Soc. 1939, 99; 1940, 218; ja 1944, 85). Ensimmåisesså vaiheessa kaksi alkoholimolekyyliå ROH rea-30 goi tionyylikloridin kanssa sulfiitin R2S03 muodostamiseksi ja kaksi • kloorivetymolekyyliå, jotka reagoivat pyridiinin kanssa pyridiinik- loorivedyn muodostamiseksi. Toisessa vaiheessa sulfiitti hajoitetaan tionyylikloridin edelleenreaktiolla, jolloin saadaan kaksi kloo-risulfiittimolekyyliå RS02C1. Kolmannessa vaiheessa kloorisulfiitit 35 reagoivat pyridiinikloorivedyn kanssa kahden kloridimolekyylin ja kahden rikkidioksidimolelkyylin RC1 saamiseksi.

3 92323

Siten pyridiini toimii Dartzensin menetelmåsså reaktanttien liuotti-mena, happoakseptorina sille kloorivedylle, joka vapautuu tionyyli-kloridin alkureaktiossa alkoholin kanssa sulfiitin muodostamiseksi, pyridiinikloorivedyn muodossa, katalysaattorina kloridijonien va-5 pauttamiseksi reaktion viimeisesså vaiheessa. Polyhydroksiyhdisteil-le, joiden yhteydesså vapautuu suuria mååriå kloorivetyå pyridiinin toiminta happoakseptorina eståå polysulfiitin hajoamisen.

Kun tåtå menetelmåå kåytetåån polyhydroksiyhdisteiden yhteydesså, 10 kuten sokereiden, oletetaan ehkå, ettå intramolekyylisiå sulfiitteja muodostuu ja kåytånnosså tulos on aina tuotteiden åårimmåisen moni-mutkainen seos. Tåstå syystå on oletettavaa, ettå mitåån julkaistua esimerkkiå ei ole tionyylikloridi-pyridiinireagenssisysteemin menes-tyksekkååstå kåytostå kloorattujen sokereiden yhteydesså. Låhimpånå 15 vaikuttaa olevan GB-julkaisun 2181734A mukainen menetelmå, jossa kåytetåån trifenyylifosfiinioksidia tionyylikloridin ja pyridiinin yhteydesså raffinoosin klooraamiseksi, mutta kuten edellå mainit-tiin, tulokset ovat kaikkea muuta kuin tyydyttåvåt.

20 Olemme nyt havainneet, ettå sakkaroosin, joka on suojattu 6-asemassa tai itse sakkaroosin voidaan antaa reagoida tionyylikloridin ja emåksen kanssa, kuten pyridiinin tai alkyylisubstituoidun pyridiinin kanssa, halutun klooratun tuotteen saamiseksi hyvållå saannolla, sillå edellytyksellå ettå noudatetaan tiettyjå olsuhteita.

25

Ensinnåkin tionyylikloridin ja pyridiinin mååråt pitåisivåt olla noin 1 molaariekvivalentti (ME) jokaista vapaata sokerimolekyylisså olevaa hydroksyyliryhmåå kohti. Siten sakkaroosin 6-esterin, jossa on 7 vapaata hydroksyyliryhmåå (joista 3 kloorataan), pitåisi saada 30 reagoida noin 8 tionyylikloridin ME:n ja noin 7 pyridiinin ME:n kanssa. Samoin raffinoosin, jossa on 11 vapaata hydroksyyliryhmåå (joista 4 halutaan kloorata), pitåisi saada reagoida noin 11 tionyylikloridin ME:n ja noin 11 pyridiinin ME:n kanssa.

35 Kåytånnosså måårå voi vaihdella paljon. Yleenså sellaisen sakka- roosijohdannaisen tapauksessa, jossa on n vapaata hydroksyyliryhmåå, on toivottavaa kåyttåå 0,9 n - 1,2 n ME:ta tionyylikloridia ja noin 92323 4 η - 1,4 η ΜΕ:ia pyridiiniå erityisesti η - 1,1 η tionyylikloridia ja η - 1,3 η pyridiiniå.

Kun kåytetåån pienempiå mååriå pyridiiniå, 6-asemassa suojattu sak-5 karoosivålituote ei liukene tåydellisesti, mikå aluksi voi aiheuttaa vaikeuksia reaktioseoksen sekoittamisessa, ja siellå on riittåmåtto-måsti emåstå reaktion ensimmåisesså vaiheessa vapautuneen kloorive-dyn neutralisoimiseksi. Kun kåytetåån suurempia mååriå pyridiiniå, vahingollinen sivureaktio tionyylikloridin ja ylimåårån pyridiinin 10 vålillå johtaa ei-toivottujen sivutuotteiden muodostukseen, jotka on vaikea poistaa.

Toiseksi reaktion pitåisi edetå ei-reaktiivisessa liuottimessa, jo-hon kloorisulfiitti liukenee helposti ja jonka polaarisuus on koh-15 tuullinen, esim. dielektrinen vakio 5-15. Klooratut hiilivedyt, kuten osittain klooratut etaanit, ovat edullisia liuottimia, 1,1,2-trikloorietaanin ollessa edullisin, koska sen kanssa saadaan lyhyem-piå reaktioaikoja (esim. kaksi tuntia tai våhemmån 112 ° refluksoin-tilåmpotilassa). 1,2-Dikloorietaanin kiehumispiste on alhaisempi 20 (refluksointi 83°; reaktioaika 9-12 h) ja on siten våhemmån edulli-nen.

Reaktio suoritetaan edullisesti lisååmållå sakkaroosijohdannaisen pyridiinin liuosta våhitellen tionyylikloridin liuokseen kemialli-25 sesti inertisså liuottimessa. Reaktion pitåisi alkaa alemmassa låmpotilassa, esim. låmpotilassa -5 °C tai alle, tai edullisemmin noin ympåriston låmpotilassa, jonka jålkeen seuraa korotetun låmpotilan jakso, sopivasti seoksen refluksointilåmpotilassa, kun reaktio suoritetaan ilmakehån paineessa (noin 83 °C 1,2-dikloorietaani/pyri-30 diinin tapauksessa ja 112 °C 1,1,2-trikloorietaani/pyridiinin ta-pauksessa).

On viitattu pyridiinin tai alkyyli-substituoitujen pyridiinien kåyt-toon reaktiossa. Pidåmme olennaisena, ettå kåytetåån orgaanista 35 emåstå. Emås on vålttåmåton kloorivedyn neutralisoimiseksi, jota . kehittyy tionyylikloridin ja hydroksyyliryhmån vålisesså alkureak- ·· tiossa, jonka uskotaan muodostavan alkukloorisulfiittia ja kloori- 5 92323 vetyå. Emåksen poissaollessa kloorivety aiheuttaa 6-substituoitujen sakkaroosimolekyylien hajoamista, jotka ovat suhteellisen happola-biileja. Ilmenee, ettå aromaattinen typpiemås on sopivin. Pyridiini ja alkyylisubstituoidut pyridiinit ovat erityisen sopivia, koska ne 5 ovat hyvlå liuottimia sokerijohdannaisille. Alkyylisubstituoiduista pyridiineistå, 3-pikoliini ja 4-pikoliini ja nåiden seokset ovat sopivimpia. Reaktion toisessa vaiheessa peruskloorivety toimii klo-ridijonien låhteenå, joka korvaa alkuun muodostuneet sulfiitti- tai kloorisulfiittiryhmåt.

10

Esillåolevan keksinndn mukaisesti aikaansaamme siksi menetelmån sak-karoosin klooraaraiseksi tai sen johdannisen, erityisesti 6-suojatun johdannaisen, kuten 6-esterin tai 6-eetterin, esim. glykosyylijoh-dannaisen, kuten raffinoosin, klooraamiseksi kåsittåen tionyyliklo-15 ridin ja typpiemåksen vålisen reaktion suhteessa noin 1 molaariekvi-valentti tionyylikloridia ja noin 1 molaariekvivalentti eraåstå jo-kaista molaariekvivalenttia vapaata sakkaroosissa tai sen johdannai-sessa olevaa hydroksyyliå kohden, ei-reaktiivisessa, kohtuullisen polaarisessa liuottimessa. Tåmån keksinnon mukainen menetelmå ai-20 kaansaa tehokkaan ja selektiivisen menetelmån sakkaroosin 6-esterien klooraamiseksi, josta on kåyttoå sakkaroosin valmistuksessa. Termiin "6-esteri" sisåltyy sakkaroosin johdannaiset, jossa on 6-esteriryh-må, kuten myos misså vain muualla oleva esteriryhmå, esimerkiksi sakkaroosin 6,4'-diesteri, joka on esitetty ja josta on vaatimuksia 25 prioriteettihakemuksessa GB 8822673.3, joka jåtettiin 27 syyskuuta 1988.

Siten tåmån keksinnon vielå eråån tunnusmerkin mukaisesti aikaansaa-daan menetelmå sukraloosin valmistamiseksi, joka kåsittåå 6-suojatun 30 sakkaroosijohdannaisen ja klooraavan aineen vålisen reaktion, joka on tunnettu siitå, ettå klooraus suoritetaan tionyylikloridin noin 1 molaariekvivalentin ja emåksen noin 1 molaariekvivalentin vålisellå reaktiolla jokaista molaariekvivalenttia vapaata sakkaroosijohdan-naisessa olevaa vapaata hydroksyyliå kohden, inertisså, kohtuullisen 35 polaarisessa liuottimessa.

« ··· Seuraavat esimerkit kuvaavat keksintoå låhemmin. (Norit, Amberlite, 92323 6

Rad Pak, Duolite ja PREP-PAK ovat tavaramerkkejå)

Esimerkki 1: Sakkaroosin 6-asetaatin klooraus 5 Kiteisen sakkaroosin 6-asetaatin (5 g; puhtaus 79,8 %, katso seuraa-vassa) liuos pyridiinisså (7,89 ml: noin 7 ME) lisåttiin pisara ker-rallaan 30 minuutin ajan tionyylikloridiin (7,09 ml: noin 7 Me, katso seuraavassa) 1,2-dikloorietaanissa (25 ml), yllåpitåen låmpoti-laa, joka on våhemmån kuin -5 °C. Seoksen annettiin lammetå ympåris-10 ton låmpotilaan, kuumennettiin sitten 1 tunnin ajan refluksointilåm-potilaan (83 °C). Kaiken mahdollisen saostuman tåydellinen liukenemi-nen tapahtui låmpotilassa 45 °C. Liuosta palautettiin 12 tuntia ja våkevoitiin sitten puoleen tilavuuteen. Konsentraatti lisåttiin kyl-måån 0,880 ammoniakin (20 ml) ja metanolin (20 ml) våliseen seokseen 15 ja kuumennettiin låmpotilaan 45 °C 45 minuutin ajan. Liuos våkevoitiin ohueksi siirapiksi, joka jaettiin butanoniosaan (50 ml) ja kyl-låstetyn vesipitoisen natriumkloridin osaan (50 ml). Vesipitoinen kerros uutettiin edelleen butanonilla (50 ml). Yhdistetyistå orgaa-nisista faaseista poistettiin våri aktivoidulla hiilellå (Norit 20 GB2), dejonisoitiin kåyttåmållå Duolite DMF (HVOH"’ jonivaihtohart- sia ja våkevoitiin kuivaksi. Jåånnoksen analyysi HPLC:llå (kåyttåmållå nestekromatografiaa, jossa taitekerroindetektori, joka on so-vitettu yhteen Steel Resolve C18 5 mikronin kolonniin ja joka eluoi-daan asetnitriili:vesiseoksella suhteessa 28:72) osoitti sakkaroosin 25 6-asetaatin 72 %:n konversion sukraloosiksi ja sukraloosin 6-asetaa-tiksi.

Sakkaroosi 6-asetaatin analyysi ja vaaditun SOCl2:n laskeminen.

30 % SOCL2 (ME) S0C12 (ml) . sallittu vaadittu sakkaroosin 6-asetaatti 79,8 7| sakkaroosin 4-asetaatti 3,9 7J 5,57 sakkaroosi 9,8 8 0,84 35 metanoli 6,0 1 0,68 [ 99,5 7,09 . · «

Esimerkki 2: Raffinoosin klooraus 7 92323

Raffinoosin liuos (10 g, vedeton) pyridiinisså (17,6 ml: 11 ME) li-såttiin pisara kerrallaan 30 minuutin ajan tionyylikloridiin 5 (15,9 ml: 11 ME) 1,2-dikloorietaanissa (50 ml) låmpotilassa -5 °C.

Seoksen annettiin låmmetå ympåriston låmpotilaan ja kuumennettiin sitten palautuksessa (83 °C) 1 tunnin ajan. 9 tunnin palautuksen jålkeen liuos våkevoitiin puoleen tilavuuteen. Konsentraatti lisåt-tiin kylmåån 0,880 ammoniakin (50 ml) ja metanolin (50 ml) seokseen 10 ja kuumennettiin låmpotilaan 45 °C 1 tunnin ajan. Liuos våkevoitiin ohueksi siirapiksi, joka jaettiin butanoni- (75 ml) ja kyllåstetyn vesipitoisen natriumkloridin (75 ml) osaan. Vesipitoinen kerros uu-tettiin edelleen butanonilla (4 x 50 ml). Yhdistetyistå orgaanisista faaseista poistettiin våri aktiivihiilellå (Norit GB2), dejonisoi-15 tiin kåyttåmållå Duolite DMF (H+/H_) jonivaihtohartsia ja våkevoitiin kuivaksi. Jåånnoksen analyysi HPLC:llå (kåyttåmållå nestekromatogra-fiaa, jossa oli PREP-PAK 500/C18 kolonni ja eluoimalla asetnitriili: vesi-seoksella suhteessa 22:80) osoitti raffinoosin 50 %:n konversi-on tetraklooriraffinoosiksi.

20

Esimerkki 3: Raffinoosin klooraus

Esimerkin 2 olosuhteet modifioitiin korvaamalla 1,2-dikloorietaani 1,1,2-trikloorietaanilla ja palautus låmpotilassa 112 °C 1,5 tunnin 25 ajan. Tuote analysoitiin HPLC:llå, kuten on kuvattu esimerkisså 2. Saatiin raffinoosin 60 %:n konversio tetraklooriraffinoosiksi.

Esimerkki 4: Sukraloosinenta-asetaatin valmistus (TOSPA) 30 Sakkaroosin 6-asetaatti (500 g; puhtaus noin 80 %) liuotettiin pyri-diiniin (920 ml; 8,2 ME) låmpotilassa 60 °C, jååhdytettiin ympåriston låmpotilaan ja lisåttiin sekoitettuun tionyylikloridin liuokseen (730 ml; 7,2 ME) 1,1,2-trikloorietaanissa (TCE) (2000 ml) 90 minuutin ajan pitåmållå låmpotila alle 20 °C. Lisåyksen jålkeen reaktio-35 liuos kuumennettiin refluksointilåmpotilaan (112 °C) 2 tunnin ajan ja , pidettiin refluksointilåmpotilassa 90 minuuttia. Seos jååhdytettiin sitten låmpotilaan alle 20 °C ja ammoniakin (S.G. 0.880; 2000 ml) 92323 8 liuos vedesså (1000 ml) lisåttiin sitten 75 minuutin ajan pitåmållå låmpotila alle 30 °C. Seoksen annettiin sitten asettua, alin orgaa-ninen faasi (noin 3300 ml) erotettiin, ja vesipitoinen faasi (2700 ml) uutettiin takaisin TCE:llå (500 ml). Yhdistetyt uutteet 5 våkevoitiin siirapiksi låmpotilassa 55 °C. Etikkahapon anhydridiå (500 ml) ja natriumasetaattia (50 g) lisåttiin sitten ja seosta kuu-mennettiin låmpotilassa 70 °C 1 tunnin ajan, jonka jålkeen tolueenia (2000 ml) lisåttiin. Seos jååhdytettiin sitten låmpotilaan noin 30 °C ja vettå (1000 ml) lisåttiin.

10

Kiteytymisen annettiin edetå låmpotilassa 5 °C kahden tunnin ajan ja sitten raaka TOSPA keråttiin, pestiin tolueenilla (500 ml) ja kui-vattiin (fluidipeti ympåriston låmpotilassa). Saanti: kosteata, noin 610 g; kuivaa, noin 420 g; molaarinen saanto 56 %. Nåyte 82,4 % 15 HPLC:llå kåyttåmållå nestekromatografiaa, joka sopii yhteen Rad Pak A kolonnin (C18) 5 mikronin kanssa ja eluoitiin asetnitriili/me-tanoli/vesi-seoksella suhteissa (3/3/4).

Esimerkki 5: Sukraloosin valmistus 20 TOSPArn nåyte-esimerkistå 4 (50 g) yhdistettiin metanoliin (125 ml) ja natriummetoksidia (0,5 g) lisåttiin. Seosta sekoitettiin huoneen-låmpotilassa 1,5 tunnin ajan vakuumissa. Tuloksena saatu liuos neut-raloitiin sekoittaen Amberlite IRC 50 (H+) hartsin (7,5 g) kanssa ja 25 sitten hartsi poistettiin suodattamalla ja pestiin metanolilla (25 ml). Suodos ja pesuvesi sekoitettiin våriåpoistavalla puuhiilellå (2 g) ja seliitillå (2 g) 15 minuutin ajan, sitten liuos kirkastet-tiin suodattamalla ja våkevoitiin vaahdoksi vakuumissa. Kiteistå sukraloosia erotettiin yhdiståmållå vaahto etyyliasetaattiin (100 30 ml), suodattamalla, pesemållå etyyliasetaatilla (25 ml), kuivaamalla • vakuumissa låmpotilassa 40 °C 12 tunnin ajan. Saanti 23,1 g (94 %).

Esimerkki 6: 9 92323

Sakkaroosi-6-bentsoaatln klooraus tionvvlikloridilla ia pyridiinilla 1.1.2-trikloorietaanissa 5

Sakkaroosi-6-bentsoaatin liuos (10,0 g, 1,00 ME) pyridiinisså (16,3 ml, 9,00 ME) lisåttiin pisara kerrallaan sekoitettuun, tionyyliklo-ridin jååhdytettyyn liuokseen (12,3 ml, 7,50 ME) 1,1,2-trikloorietaanissa (80 ml) nopeudella, joka riitti pitåmåån låmpotilan alle 10 10 °C. Valkoinen saostuma muodostui. Lisåys kesti 20 minuuttia. Liete kuumennettiin varovaisesti refluksointilåmpotilaan yli 1 tunnin ajan. Noin 40 °C:n låmpotilassa kaikki kiinteåt aineet olivat liuen-neet ja tuloksena oli oranssinvårinen liuos. Seos refluksoitiin (112 °C) 2 tunnin ajan ja sitå liikutettiin tlc:llå (katso seuraavassa).

15

Seos jååhdytettin ympåriston låmpotilaan ja våkevån ammoniumhydrok-sidin (20 ml) liuos metanolissa (20 ml) lisåttiin hitaasti jååhdyt-tåen. Eksoterminen reaktio nosti låmpotilan arvoon 60 °C ja seosta sekoitettiin siinå låmpotilassa 1 tunnin ajan. Vettå (40 ml) lisåt-20 tiin ja sen jålkeen kun oli sekoitettu låmpotilassa 60 °C 20 minuutin ajan, faasit erotettin. Orgaaniset faasit våkevoitiin kuivaksi, jol-loin saatiin 12,9 g sukraloosi-6-bentsoaattia kullanruskeana kiin-teånå aineena, joka suoraan munnettiin sukraloosiksi (esimerkki 7).

25 Tic svsteemi

Reaktioseoksen nåyte (0,5 ml) lisåttiin 1,0 ml:aan liuosta, joka muodostui våkevåstå ammoniumhydroksidista ja metanolista suhteessa 1:1, ja seos sekoitettiin låmpotilassa 60 °C 30 minuutin ajan. Nåyte 30 (2 μΐ) sovitettiin silikageeli tic -levylle ja kehitettiin kåyttå- mållå dikloorimetaani:metanoli:etikkahappoa suhteissa 20:5:0,2. Ha-vainto suoritettiin sekå UV -valolla ja ruiskuttamalla 5 % etanoli-pitoisella rikkihapolla ja kåsittelemållå puuhiilellå.

35 ---------- ... T“ 92323 10

Esimerkki 7

Sukraloosin valmistus ia erottaminen raa'asta sukraloosi-6-bentsoaa-tista 5

Raakaa sukraloosi-6-bentsoaattia (12,9 g; esimerkistå 6) sekoitet-tiin metanolin kanssa (100 ml), joka sisålsi natriummetoksidia (0,40 g) huoneenlåmmosså. 1 tunnin jålkeen tummanruskea kirkas liuos oli muodostunut ja 2 tunnin jålkeen reaktio oli tåydellinen tic :11a (si-10 likageeli, eluanttina 20:5:0,2 dikloorimetaani:metanoli :etikkahap-po). pH såådettiin arvoksi 7,2 sekoittamalla 5,0 g:lla Amberlite IRC50H+ jonivaihtohartsilla ja hartsi suodatettiin pois ja pestiin metanolilla. Suodos kåsiteltiin aktivoidulla hiilipulverilla (1,0 g) ja sekoitettiin ympåriston låmpotilassa 1 tunnin ajan, suodatettiin 15 ja pestiin metanolilla. Suodos vakevoitiin ruskeaksi oljyksi (14,2 g).

Oljylle tehtiin 8-vaiheen vastavirta neste-neste uutosprosessi jaka-malla se etyyliasetaatti- (150 ml) ja vesiosiin (250 ml). Våhemmån 20 polaariset epåpuhtaudet uutettiin etyyliasetaattiin ja sukraloosi ja polaarisemmat epåpuhtaudet uutettiin vesifaasiin. Vesifaasi våkevoi-tiin alennetussa paineessa 25 ml:ksi ja sille tehtiin 4-vaiheinen vastavirta neste-neste uutosprosessi jakamalla se 2-butanoni-(30 ml) ja vesiosiin (10 ml). 2-butanonifaasit våkevoitiin kiinteån 25 sukraloosin saamiseksi, joka kuivattiin vakuumissa. Saanti 5,0 g.

Analyysi: 92,4 % sukraloosia, <2 % kloorattuja hiilivetyepåpuhtauk-sia.

HPLC analwsimenetelma 30

Sukraloosinåyte analysoitiin korkeasuoritteisella nestekromatogra-fialla (HPLC). Nåytekomponentit eroteltiin oktadekyylisilaani HPLC -kåånteisfaasikolonnilla, kåyttåmållå liikkuvana faasina 12 % asetnitriili/88 % vettå ja virtausgradienttia, joka suureni 0,6:sta 35 1,8:aan ml/min. Ilmaisu tapahtui differentiaalirefraktometrillå.

Nåytettå analysoitiin vertaamalla tunnettuun sukraloosistandardiin ja viiteen eri epåpuhtausasteen omaavaan standardiin koostumuksen prosentuaalisen osuuden måårittåmiseksi painoprosenteissa.

Esimerkki 8 11 92323

Sakkaroosi-6-bentsoaatin klooraus tionvvliklorldilla ia 3-piko-liini11a 1.1.2 -trikloorietaanissa 5

Sakkaroosi-6-bentsoaatin liuos (10,0 g, 1,00 ME) 3-pikoliinissa (17,6 ml, 8,0 ME) lisåttiin pisara kerrallaan sekoitettuun tionyyli-kloridin jååhdytettyyn liuokseen (12,3 ml, 7,50 ME) 1,1,2-trikloorietaanissa (40 ml) nopeudella, joka oli riittåvå låmpotilan pitåmi-10 seksi arvossa 20 +. 2 °C. Tulokseksi saatiin vaaleankeltainen samea liuos. Seos kuumennettiin hitaasti refluksointilåmpotilaan (110 °C) 1 tunnin ajan ja pidettiin refluksointilåmpotilassa vielå tunnin ajan. Reaktio kåynnistettiin tlc:llå (katso esimerkin 5 menetelmå).

15 Seos (noin 70 ml) jååhdytettiin låmpotilaan 30 °C, siirrettiin pisa-rasuppiloon, ja lisåttiin pisara kerrallaan, sekoittaen, ammoniakin kyllåstettyyn vesiliuokseen (40 ml) samalla jååhdyttåen. Lisåys kes-ti 10 minuuttia ja låmpotila pidettiin alle 30 °C. Seos kuumennettiin låmpotilaan 60 °C 20 ninuutin ajan, sitten faasit erotettiin. Orgaa-20 ninen faasi våkevoitiin kuivaksi korkeassa vakuumissa 12,6 g raaka-tuotteen saamiseksi, jonka HPLC analyysi osoitti sisåltåvån 57,4 % sukraloosi-6-bentsoaattia (63,3 %:n saanti).

HPLC analvvsimenetelmå 25

Sukraloosi-6-bentsoaatin nåytteitå analysoitiin korkeasuoritteisella nestekromatografialla (HPLC). Nåytekomponentit erotettiin, oktade-kyylisilaani HPLC:n kåånteisfaasikolonnilla, gradienttieluoimalla 24 % metanoli/76 % 0.01M K2HP04:sta, jonka pH oli 7,5, 69,5 % metanoli/ 30 30,5 % puskuriin. Ilmaisu suoritettiin ultraviolettiabsorptiolla • aallonpituudessa 254 nm. Nåytteet analysoitiin vertaamalla tunnet- tuihin eri puhtausasteen ja koostumuksen omaaviin sukraloosi-6-bent-soaattistandardeihin painoprosentin måårittåmiseksi.

35 Kromatografinen puhtaus laskettiin myos kromatografia tulosten koko-naisprofiilista.

92323 12

Reaktioprofiili

Tutkittiin sakkaroosi-6-bentsoaatin S0C12-TCE-pikoliinikloorauksen reaktioprofiilia. Reaktio suoritettiin 50,0 g: 11a (1,0 ME) sakkaroo-5 si-6-bentsoaattia, 88,0 ml:lla (8,0 ME) 3-pikoliinia, 60,6 ml:lla (7,5 ME) S0Cl2:ia, ja 200 ml :11a TCE:tå edellå kuvatun menetelmån periaatteiden mukaisesti. Reaktion yhtå suuria mååriå otettiin tietyin våliajoin ja analysoitiin HPLC:llå kloorideoksisakkaroosijoh-dannaisten måårittåmiseksi. Havaittiin, etta sukraloosi-6-bentsoaa-10 tin ("tosben") muodostus on suurimmillaan 1 tunnin jålkeen palautuk-sessa, kun kåytetåån 1 tunnin kuumentamisaikaa. Pidempi kuumennus johtaa sukraloosi-6-bentsoaatin menetykseen ja muiden kloorattujen lajien tuotantoon.

15 Esimerkki 9

Sakkaroosi-6-bentsoaatin klooraus tionwlikloridilla ia pyridiinilla 1.1.2-tirkloorietaanissa: 50 g erotettua kiteista sukraloosi-6-bent-soaattia 20

Sakkaroosi-6-bentsoaattia (50,0 g, 1,0 ME) liuotettia pyridiiniin (72,5 ml, 8,0 ME) låmmittåen. Liuos jååhdytettin ympåriston låmpo-tilaan ja lisåttiin pisara kerrallaan, sekoittaen, tionyylikloridin liuokseen (60,6 ml, 7,50 ME) 1,1,2-trikloorietaanissa (200 ml) no-25 peudella, joka riitti pitåmåån låmpotila arvossa 30 °C, kåyttåmållå jååhdytystå jååvedellå. Lisåys kesti 17 minuuttia. Tuloksena saatu oranssinvårinen liuos kuumennettiin lineaarisesti lampotilaan 109 °C 40 minuutin ajan, kaasun kehitystå tapahtui låmpotilassa 90 °C. Seos refluksoitiin 70 minuutin ajan, sitten jååhdytettiin lampotilaan 30 40 °C.

Kloorausliuos (noin 325 ml) siirrettiin pisarasuppiloon ja lisåttiin pisara kerrallaan våkevåån vesipitoiseen ammoniakkiin (190 ml) pitå-en låmpotilaa alle 30 °C jååhdyttåmållå jåållå; lisåys kesti 40 mi-35 nuuttia. Kaksifaasinen seos kuumennettiin låmpotilassa 60 °C 1 tunnin ajan voimakkaasti sekoittaen. Faasit erotettiin ja vesifaasi pestiin * 1,1,2-trikloorietaanilla (25 ml). Yhdistetyt orgaaniset faasit suo- 92323 13 datettiin suspendoitujen kiinteiden aineiden poistamiseksi ja våke-voitiin vakuumissa vaahdoksi. Saanti: 55,6 g, 58,3 % sakkaroosi-6-bentsoaatista, korjattu saanto. Analyysi: 57,8 % sukraloosi-6-bent-soaattia, 5,8 % dikloorattua sakkaroosi-6-bentsoaatteja ja 16,3 % 5 tetrakloorattuja sakkaroosi-6-bentsoaatteja.

Osa raakatuotteesta (25,0 g) liuotettiin dikloorimetaaniin (100 ml) ja kåsiteltiin aktiivihiilellå 30 minuutin ajan palautuksessa. Liuos suodatettiin seliittipedin låpi, pesemållå kiinteå kappale dikloori-10 metaanilla (50 ml). Suodos våkevoitiin noin 80 ml:n tilavuuteen ja annettiin haihtua 2 påivån ajan sen seistesså ympåriston olosuhteis-sa. Tuloksena saadut kumimaiset kiteet lietettiin kylmåån dikloorimetaaniin (40 ml) ja suodatettiin, pestiin dikloorimetaanilla (20 ml) ja kuivattiin. Saanti 8,62 g. Analyysi: 89,5 % sukraloosi-6-15 bentsoaattia, 5,7 % dikloorattuja sakkaroosi-6-bentsoaatteja ja 4,0 % tetrakloorattua sakkaroosi-6-bentsoaattia.

Esimerkki 10 20 Sakkaroosi-6-bentsoaatin klooraus tionwlikloridilla ia pvridiinillå 1.2-dikloorietaanissa

Huononlaatuista sakkaroosi-6-bentsoaatin liuosta (20,0 g, 1,00 ME; analyysi: 80,5 % sakkaroosi-6-bentsoaattia, 18,5 % sakkaroosia) py-25 ridiinisså (30,8 ml, 8,50 ME) lisåttiin pisara kerrallaan jååhdytet-tyyn tionyylikloridin sekoitettuun liuokseen (24,6 ml, 7,50 ME) 1,2-dikloorietaanissa (80 ml) 20 minuutin ajan, pitåen låmpotilaa arvos-sa våhemmån kuin 15 °C. Tuloksena saatiin paksu valkoinen massa, jonka annettiin låmmetå ympåriston låmpotilaan 15 minuutin ajan, ja 30 sitten nopeasti kuumennettiin palautuslåmpotilaan vielå 30 minuutin ajan. Palautusta jatkettiin 13 tunnin ajan, jonka jålkeen reaktion etenemistå seurattiin tlc:llå (katso esimerkin 5 menetelmå).

Reaktioseos jååhdytettiin låmpotilaan 10 °C ja 1:1 våk. vesipitoista 35 ammoniakki-metanoliliuosta (80 ml) lisåttiin, pitåmållå låmpotilaa alle 30 °C. Seosta kuumennettiin låmpotilassa 50 °C 1 tunnin ajan ja vettå (40 ml) lisåttiin sitten. Faasit erotettiin ja vesifaasi uu- 14

9 2 3 2 S

tettiin 1,2-dikloorietaanilla låmpotilassa 50 °C. Yhdistetyt orgaani-set faasit uutettiin vedellå (AO ml), ja våkevoitiin sitten oljyksi (31,0 g) vakuumissa.

5 Oljy muunnettiin sukraloosiksi deasyloimalla metanolipitoisessa nat-riummetoksidissa, jonka jålkeen seurasi standarditoimenpiteet ja saatiin ruskea vaahto, joka sisålsi 8,25 g sukraloosia, 57,5 %:n saanto sakkaroosi-6-bentsoaatista.

10 Esimerkki 11

Sakkaroosin klooraus tionvvlikloridilla )a. pyridiinillå 1.1.2-tri-kloorietaanissa 15 Sakkaroosin (1 g) ja pyridiinin (2,3 ml, 10 ME) heterogeeninen seos kåsiteltiin tionyylikloridilla (1,7 ml, 8 ME) 1,1,2-trikloorietaa-nissa rietaanissa (4 ml) låmpotilassa 0 °C. Reaktio saatettiin ympå-riston låmpotilaan ja kuumennettiin sitten låmpotilassa 95 °C 16 tunnin ajan. Liuos neutralisoitiin metanolipitoisella ammoniakil-20 la, våkevoitiin siirapiksi ja asetylisoitiin etikkahapon anhydridil-lå ja pyridiinillå ympåriston låmpotilassa 6 tunnin ajan. Liuos våkevoitiin, imettiin eetteriin, pestiin vedellå, kuivattiin (Na2S04), ja våkevoitiin siirapin saamiseksi (1,5 g). Glc -analyysi osoitti sen olevan 4.6.1'.6'-tetrakloori-4.6.1'.6'-tetradeoksiealaktosakka-25 roosin (26,4 %), 4.6.6'-trikloori-4.6.6*-trideoksigalaktosakkaroosin (8,3 %) ja 6,6'-dikloori-6,6'-dideoksisakkaroosin (17,0 %) perase-taattien seos.

Esimerkki 12 30

Sakkaroosi-6-asetaatin klooraus

Sakkaroosi-6-asetaattia (500 g; puhtaus noin 80 %) liuotettiin pyri-diiniin (950 ml) ja liuos lisåttiin tionyylikloridin sekoitettuun 35 liuokseen (730 ml) 1,1,2-trikloorietaanissa (TCE, 2000 ml) 90 minuu-tin ajan, pitåmållå låmpotila alle 20 °C. Reaktioseos kuumennettiin *· sitten palautuslåmpotilaan 2 tunnin ajan ja pidettin palautuslåmpo- 92323 15 tilassa (112 °C) 90 minuutin ajan. Seos jååhdytettiin sitten låmpo-tilaan noin 10 °C ja vettå (1000 ml) lisåttiin 30 minuutin ajan, pitåmållå låmpotila alle 20 °C. Ammoniakin (S.G. 0,880; 1700 ml) ja veden (500 ml) seosta lisåttiin sitten 60 minuutin ajan, pitåmållå 5 låmpotila alle 30 °C. Seoksen annettiin sitten asettua, orgaaninen faasi poistettiin ja vesifaasi uutettiin TCE:n ja pyridiinin seok-sella (4:1, 500 ml). Yhdistetyt orgaaniset uutteet våkevditiin låmpotilassa 55 °C, kunnes noin 1,5 1 tislettå oli keråtty ja sitten jååhdytettiin lompotilaan noin 20 °C. Etikkahapon anhydridiå (500 ml) 10 lisåttiin ja seosta låmmitettiin låmpotilaan 60 °C. Enemmån liuotinta (1000 ml) tislattiin pois, ksyleeniå (2000 ml) lisåttiin ja tislaus-ta jatkettiin, kunnes vielå 1000 ml tislettå oli poistettu. Enemmån ksyleeniå (1000 ml) lisåttiin, seos jååhdytettiin låmpotilaan noin 25 °C ja vettå (1000 ml) lisåttiin. Seos seulottiin sitten ja jååhdy-15 tettiin låmpotilaan 5 °C 2 tunnin ajan. Tuote keråttiin, pestiin ksyleenillå (500 ml) ja kuivattiin (fluidipeti låpotilassa 40 °C). Saanti 570 g (kosteata); 524 g (kuivaa); molaarinen saanti 65 %. Analyysi 78,5 % (HPLC:llå kuten on kuvattu esimerkisså 4) 13 %:lla ksyleenillå kiteytyksestå.

20

Esimerkki 13(a): 4', 6-di-O-asetwlisakkaroosin valmistus

Sakkaroosi-6-asetaatin (10 g) liuokseen pyridiinisså (65 ml) lisåttiin isopropenyyliasetaattia (30 ml) ja lipaasi P Amanoa (20 g) ja 25 reaktioseosta pidettiin låmpotilassa 60 °C 6 påivån ajan. TLC osoitti tuotteen olevan 6-O-asetyylisakkaroosin ja 4'-6-di-O-asetyylisakka-roosin 1:1 seos ja nopeammin liikkuvan komponentin uskottiin olevan sakkaroositriasetaatti. Entsyymi suodatettiin pois ja suodos våke-voitiin puoleen tilavuuteen. Tuoretta entsyymiå (15 g) ja pyridiiniå 30 (20 ml) lisåttiin ja reaktioseosta kuumennettiin låmpotilassa 60 °C 24 tunnin ajan. TLC (etyyliasetaatti:asetoni:vesi 8:6:1) osoitti noin 80 %:n 4',6-di-0-asetyylisakkaroosin saantoa, jossa oli pieniå mååriå 6-0-asetyylisakkaroosia ja kaksi nopeammin liikkuvaa kompo-35 nenttia. Entsyymi suodatettiin pois ja suodos våkevoitiin siirapiksi samaan aikaan tislaamalla tolueenilla, sitten eluoitiin silikageeli-* kolonnista asetonilla, jonka jålkeen asetonilla, joka sisålsi 1 % 16 92323 vettå 4'-6-di-O-asetyylisakkaroosin saamiseksi (5,2 g, 47 %).

Esimerkki 13(b): Sakkaroosin 6.4'-diasetaatin konversio sukraloosik-si 5

Sakkaroosi-6,4'-diasetaatin (100 mg) liuos pyridiinisså (0,5 ml) kåsiteltiin tionyylikloridilla (0,2 ml) 1,1,2-trikloorietaanissa (1,5 ml), aluksi låmpotilassa 0 °C 0,5 tunnin ajan ja sitten låmpo-tilassa 95 °C 4 tunnin ajan. Reaktioseos laimennettiin metyleeniklo-10 ridilla (20 ml), pestiin kylmållå vesipitoisella natriumkarbonaatil-la ja sitten vedellå. Orgaaninen kerros kuivattiin (Na2S04) , våkevoi-tiin samanaikaisella tislauksella tolueenin kanssa ja sitten kåsi-teltiin 1M natriummetoksidilla metanolissa (pH 10,0) huoneenlåmpoti-lassa 4 tunnin ajan. T.l.c. (etyyliasetaatti:asetoni:vesi 8:6:1) 15 vapautti sukraloosia pååtuotteena, joka puhdistettiin silikageeli-kromatografialla ja tunnistettiin ^-Nmr -spektroskopialla.

Vertailuesimerkki 1 20 Sakkaroosi-6-asetaatin klooraus tionyylikloridilla ia pyridiinillå 1,2-trikloorietaanissa. kavttåmållå 9 ME tionwlikloridia i a 5 ME nvridiinia ner ME sakkaroosi-6-asetaattia

Sakkaroosi-6-asetaattia (5 g; puhtaus noin 80 %) imettiin pyri-25 diiniin (5,6 ml; 5 ME) ja lisåttiin pisara kerrallaan 30 minuutin ajan tionyylikloridin sekoitettuun liuokseen (9,1 ml; 9 ME) 1,2-di-kloorietaanissa (25 ml), pitåmallå låmpotila arvossa -5 °C. Seoksen annettiin låmmetå ympåriston låmpotilaan, kuumennettiin sitten 1 tunnin ajan palautuslåmpotilaan (83 °C) . Liuosta palautettiin 20 30 tuntia ja våkevoitiin sitten puoleen tilavuuteen. Konsentraatti lisåttiin ammoniakin (S.G. 0,880; 20 ml) ja metanolin (20 ml) seokseen ja kuumennettiin låmpotilassa 45 °C 45 minuutin ajan. Liuos våkevoitiin sitten ohueksi siirapiksi ja jaettiin butanoniosaan (50 ml) ja kyllåstettyyn vesipitoiseen ammoniumkloridiosaan (50 ml). Vesikerros 35 uutettiin lisåbutanonilla (50 ml) ja orgaaniset faasit yhdistettiin, niistå poistettiin våri Duolite DMF (H+/0H'* jonivaihtohartsilla ja • våkevoitiin kuivaksi. Jåånnoksen analyysi HPLC:llå, kåyttåmållå esi- li 92323 17 merkisså 1 kuvattua menetelmåå, osoitti sakkaroosi-6-asetaatin noin 5 %:n konversiota sukraloosiksi ja sukraloosin 6-asetaatiksi.

Vertailuesimerkki 2 5

Sakkaroosl-6-bentsoaatin klooraus 1.07 ME tionvvlikloridilla ia 0,1 ME 3-pikoliinilla per ME hvdrokswlia 1.1.2-trikloorietaanissa:

Sakkaroosi-6-bentsoaattia (2,50 g, 0,10 ME) liuotettiin 3-piko-10 liiniin (4,40 ml, 0,8 ME) ja lisåttiin pisara kerrallaan tionyyli-kloridin liuokseen (30,3 ml, 7,50 ME) 1,1,2-trikloorietaanissa (100 ml) 5 minuutin ajan låmpotilassa 15 °C. Kiinteåtå sakkaroosi-6-bentsoaattia (22,5 g, 0,90 ME), so. yhteenså 1,0 ME hepatahydroksi-ainetta) lisåttiin sitten annoksittain 30 minuutin ajan liuokseen 15 låmpotilassa 15 °C. Låmpotilan nousua ei havaittu. Sakkaroosi-6-bent-soaatti liukeni helposti, jolloin saatiin kirkas, vaaleankeltainen liuos, jossa oli voimakasta kaasunkehitystå. Seos kuumennettiin sitten palautuslåmpotilaan (110 °C) 50 minuutin ajan ja palautettiin yhteenså 7,2 tuntia, pitåmållå reaktio kåynnisså tutkimalla reaktion 20 kulkua tlc:llå (katso esimerkin 4 menetelmå). Huomattavaa hajoamista tapahtui ja reaktio pysåytettiin 7,2 tunnin jålkeen tåmån takia.

Kloorausseos jååhdytettiin låmpotilaan 20 °C ja våkevåå vesipitoista ammoniakkia (100 ml) lisåttiin pisara kerrallaan 1 tunnin ajan, 25 jååhdytettiin seos låmpotilaan 30 °C. Kun oli sekoitettu vielå 4 tuntia huoneenlåmmdsså, lisåttiin vettå (100 ml) ja faasit erotet-tiin. Orgaaninen faasi våkevoitiin vakuumissa mustaksi oljyksi (11,1 g), joka sisålsi 22,1 % sukraloosi-6-bentsoaattia, jonka muka-na oli jåljellå olevaa pikoliinia ja erilaisia hajoamistuotteita.

30

Claims (12)

1. 9 z 3 2 3
2. 1. Menetelmå sakkaroosin tai sen johdannaisen klooraamiseksi, tunnettu siitå, ettå sakkaroosin tai sen johdannaisen anne-5 taan reagoida tionyylikloridin ja typpiemåksen kanssa suhteessa noin 1 mooliekvivalentti (ME) tionyylikloridia ja noin 1 ME emåstå jo-kaista ME:tå vapaata hydroksyyliå kohti ei-reaktiivisessa kohtuul-lisen polaarisessa liuottimessa.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu sii tå, ettå tionyylikloridin ja vapaan hydroksyylin vålinen ME -suhde on 0,9:1 - 1,2:1.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmå, tunne ttu sii-15 tå, ettå mainittu ME -suhde on 1:1 - 1,1:1.
5. 4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmå, t u η n e t -t u siitå, ettå emåksen ja vapaan hydroksyylin vålinen ME -suhde on 1:1 -1,4:1. 20
6. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå mainittu suhde on 1:1 - 1,3:1.
7. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmå, t u η n e t -25 tu siitå, ettå typpiemås on pyridiini tai alkyylipyridiini.
8. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmå, tunne t -t u siitå, ettå liuotin on kloorattu hiilivety.
9. 8. Patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå liuotin on osittain kloorattu etaani. 1 2 li Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå liuotin on 1,1,2-trikloorietaani. 35 2 Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmå, tun- • n e t t u siitå, ettå sakkaroosin johdannainen on 6-suojattu sakka- 92323 roosi.
10. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå 6-suojattu sakkaroosi on 6-esteri tai 6-eetteri tai 5 6,4'-diesteri.
11. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå 6-suojattu sakkaroosi on sakkaroosin 6-asetaatti, sakka-roosin 6-bentsoaatti tai raffinoosi. 10
12. 13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå sukraloosin valmistami-seksi, joka menetelmå kåsittåå 6-suojatun sakkaroosijohdannaisen reaktion klooraavan aineen kanssa typpiemåksen låsnåollessa ja sen jålkeisen 6-substituentin poistamisen, tunnettu siitå, ettå 15 6-substituoidun johdannaisen annetaan reagoida noin 1 ME tionyyli- kloridin kanssa ja noin 1 ME emåksen kanssa jokaista ME:tå vapaata hydroksyyliå kohti johdannaisessa. 92023