FI92273B - Signaalin levitin - Google Patents

Description

92::73

Signaalin levitin

Kyseinen keksintö kohdistuu järjestelmään siirtymien levittämiseksi televisiosignaalilla lähetetyn kuvan 5 alueiden välillä, joita alueita käsitellään ensimmäisellä tavalla ja toisia alueita käsitellään toisella erilaisella tavalla.

Keksintö koskee adaptiivista käsittelylaitetta videosignaalin käsittelemiseksi, joka esiintyy kuvaa edusta-10 van kuvainformaation vaakajuovien sekvensseissä, joka laite käsittää videosignaalisisääntuloliittimen videosignaalin vastaanottamiseksi; liikeilmaisimen kytkettynä video-signaalisisääntuloliittimeen signaalien kehittämiseksi, jotka ilmaisevat liikkeen esiintymisen kuvainformaatiossa. 15 Standardien televisiosignaalien (kuten NTSC tai PAL), jotka edustavat kuvia, käsittelyä usein muutetaan soveltumaan signaalin ympäristöön. Tämä mukautuva käsittely voi aiheuttaa sen, että kuvan joitakin alueita käsitellään yhdellä tavalla ja toisia viereisiä alueita käsitel-20 lään eri tavalla. Jos katsoja voi havaita käsittelyerot, eri alueet ja niiden välinen siirtyminen voidaan erottaa ja kuvan laatu huononee.

Esimerkiksi kun erotetaan krominanssi- ja luminans-sikomponentteja yhdistetystä videosignaalista, voidaan : 25 käyttää kuvakampasuodatinta. Niin kauan kuin kuvassa ei ole muutosta kuvan aikavälinä, luminanssi- ja krominanssi-komponentit voidaan täysin erottaa. Jos näkymä muuttuu aikavälin aikana, niin erotetussa luminanssikomponentissa esiintyy jonkun verran väri-informaatiota ja krominanssi-30 komponentissa esiintyy jossain määrin kirkkausinformaatiota.

Juovankampasuodatin erottaa myös luminanssi- ja krominanssikomponentit yhdistetystä videosignaalista eikä tuota merkittävästi huonontuneita komponenttisignaaleja 35 kuvan liikkeen esiintyessä. Juovankampasuodatin kuitenkin 2

CO·'··?? s £.<- / O

vähentää uudelleen tuotetun kuvan pystysuoraa piirtokykyä verrattuna kuvankampasuodattimeen. Lisäksi paikoissa, joissa pystysuora siirtymä tapahtuu, juovankampasuodatti-mella tuotettu kuva voi huonontua johtuen luminanssikom-5 ponenttiin viedystä väri-informaatiosta, mikä aikaansaa kuvan tekotuotteen, joka tunnetaan heiluvina pisteinä; ja johtuen krominanssikomponenttiin viedystä kirkkausinformaatiosta, mikä tuottaa värien vääristymiä siirtymän ympäristössä.

10 Televisiosignaalia voidaan käsitellä adaptiivisesta ilmaisemalla kuvan liikkeen esiintyminen tai puuttuminen. Alueilla, joissa kuva on stationäärinen, käytetään kuvan-kampasuodatinta ja alueilla, joissa kuva muuttuu, käytetään juovankampasuodatinta.

15 Toinen esimerkki sellaisesta adaptiivisesta käsit telystä on adaptiivinen, kaksoispyyhkäisevä, limittymätön pyyhkäisymuunnin. Sellaisessa muuntimessa välijuovat näytetään sen hetkisen kentän juovien välissä. Välijuovat voivat olla peräisin edellisestä kentästä, kuvan muutosten 20 läsnäollessa kuitenkin esiintyy näkyviä tekotuotteita kuten sahalaitaisia reunoja. Välijuovat voivat myös interpo-loitua sen hetkisen kentän juovista, mutta pystysuora piirtokyky alenee ja juovan välkyntää voi esiintyä. Alueilla, joilla havaitaan kuvan muutoksia, esiintyy kentän * 25 sisäisiä interpoloituja välijuovia ja myöhästynyt-kenttäi-siä välijuovia esiintyy muuten.

Vielä toisena esimerkkinä on adaptiivisen huippuarvon piiri, jossa alueita, joissa on suhteellisesti suurta kohinaa, käsitellään käyttämällä suhteellisesti pientä 30 huippukerrointa ja alueita, joilla on suhteellisesti vähäistä kohinaa, käsitellään käyttämällä suurta huippukerrointa.

Kaikissa em. esimerkeissä televisiosignaalin käsit telyä muutetaan vasteena kuvan estimoidun parametrin ar- 35 voile. Parametrina on liike luminanssin/krominanssin erot- 92273 3 tamisen ja kaksoispyyhkäisevän, limittämättömän muunnoksen tapauksissa ja suhteellinen kohinataso huippuarvon tapauksessa. Eriävästi käsitellyt alueet ja havaittavat rajat noiden alueiden välissä, missä parametri esiintyy ja mistä 5 se puuttuu, on epätoivottava tekotuote, jonka em. adaptiivisen käsittelyn em. tyypit aikaansaavat. Tämän tekotuot-teen näkymisen vähentäminen on toivottavaa sellaisissa järjestelmissä ja siten voidaan parantaa havaittua kuvan laatua.

10 Kyseisen keksinnön periaatteiden mukaan videosig naalin parametri estimoidaan kuvan pisteitä varten. Sitten generoidaan ohjaussignaali parametrin perusteella. Tätä ohjaussignaalia voidaan käyttää ohjaamaan käsittelytapojen valintaa. Ohjaussignaalin arvo levitetään alueen ympäril-15 le, jossa ohjaussignaalia generoidaan ajallisesti ja/tai ainakin yhdessä suunnassa. Tämä generoi alueen, jossa käsittely muuttuu asteittain alueelta, jossa suoritetaan yhden tyyppistä käsittelyä alueelle, jossa suoritetaan toisen tyyppistä käsittelyä.

20 Tämän keksinnön mukainen adaptiivinen käsittelylai te videosignaalin käsittelemiseksi on tunnettu diskrimi-naattorivälineistä kytkettyinä liikeilmaisimeen liikesig-naalin kehittämiseksi ainoastaan, jos liikkeen esiintymisen ilmaisevat signaalit ilmaisevat, että liikettä on ! 25 esiintynyt kuvan segmentillä, joka on suurempi kuin ennalta määrätty minimialue, joka minimialue on suurempi kuin kuva-alkion alue, välineistä kytkettynä diskriminaattori-välineisiin liikesignaalin leventämiseksi.

Piirustuksissa: . 30 Kuvio 1 on signaalin levitinjärjestelmän lohkokaa- vio käytettäväksi liikkeen adaptiivisessa luminanssi/kro-minanssi-erottelussa;

Kuvio 2 on kuvan liikeilmaisimen lohkokaavio, jota ilmaisinta voidaan käyttää kuviossa 1 esitetyssä laittees-35 sa; 4 92.73

Kuvio 3 ohjaussignaalin levittimen lohkokaavio, jota voidaan käyttää kuviossa 1 esitetyssä laitteessa;

Kuviot 4A, 4B, 4C ja 4D ovat kuvioita, jotka kuvaavat kuva-alkioiden tilaesiintymistä kuvan kentässä ja jot-5 ka ovat hyödyllisiä kuviossa 3 esitetyn signaalin levittimen toiminnan ymmärtämiseksi;

Kuvio 5 on kuviossa 3 esitetyn signaalin levittimen tietyn toteutusmuodon lohkokaavio.

Myöhemmin kuvattavaa suoritusmuotoa tarkastellaan 10 liikkeen adaptiivisen luminanssi/krominanssierottimen eh doilla. Samanlaista kokoonpanoa voitaisiin käyttää muissakin adaptiivisen käsittelyn piireissä kuten kaksoispyyh-käistyvän, limitettymättömän, adaptiivisen pyyhkäisymuun-noksen piirissä tai adaptiivisen huippuarvon piirissä.

15 Kuviossa 1 sisäänmenoliitin 5 kytketään yhdistetyn videosignaalin lähteeseen (ei näy) kuten standardien mukaisen televisiovastaanottimen videoilmaisimeen. Sisäänmenoliitin 5 kytketään kuva-alkion liikeilmaisimen 30 si-säänmenoliittimeen ja kuvankampasuodattimen 10 ja juovan-20 kampasuodattimen 20 kummankin omaan sisäänmenoliittimeen yhtä suurien viiveiden 55 ja 65 kautta tässä järjestyksessä. Kuvankampasuodattimen 10 luminanssin ulostuloliitin syöttää signaalin Yf ja juovankampasuodattimen 20 luminanssin ulostuloliitin syöttää signaalin Yj, jotka kytke-! 25 tään signaaliyhdistimen 60 kumpikin omaan sisäänmenoliit-timeensä A ja B. Signaaliyhdistimen 60 ulostuloliitin 15 kytketään luminanssisignaalin käsittelykanavaan (ei näy).

Kuvankampasuodattimen 10 krominanssin ulostuloliitin syöttää signaalin Cf ja juovankampasuodattimen 20 kro-30 minanssin ulostuloliitin syöttää signaalin Cj, jotka kytketään signaaliyhdistimen 70 kumpikin omaan sisäänmeno-liittimeensä A ja B. Signaaliyhdistimen 70 ulostuloliitin 25 kytketään krominanssisignaalin käsittelykanavaan (ei näy).

35 Kuvan liikeilmaisimen 80 ulostuloliitin syöttää

II

92273 5 signaalin m kosketusherkän kytkimen ohjaussignaaligene-raattorin 40 sisäänmenoliittimeen. Ohjaussignaali Kj^ generoidaan ohjaussignaaligeneraattorin ulostuloliittimeen ja se ilmaisee kuvankampasuodattimellä suodatetun signaalin 5 ja juovankampasuodattimella suodatetun signaalin suhteelliset osuudet, jotka on määrä syöttää luminanssi- ja kro-minanssisignaalin käsittelykanaviin. Ohjaussignaaligeneraattorin 40 ulostuloliitin kytketään signaalin levittimen 50 sisäänmenoliittimeen. Signaalin levitin 50 generoi sig-10 naalin K, joka ohjaa ohjaussignaalin Km leviämistä symmetrisesti alueessa, joka välittömästi ympäröi kuva-alkiota, jota juuri käsitellään pystysuorassa ja vaakasuorassa suunnassa ja joka sallii ohjaussignaalin vähitellen pienentyä peräkkäisissä kentissä. Signaalin levittimen 50 ulostulo-15 liitin kytketään signaalinyhdistimien 60 ja 70 ohjaussi-säänmenoliittimiin tässä järjestyksessä.

Kuviossa 1 esitetyn luminanssi/krominanssierottimen käytössä kuvankampasuodatettu luminanssi- Yf ja krominans-si- Cf signaalit ovat edullisia signaaleja, jotka on määrä 20 syöttää luminanssi- ja krominanssisignaalin käsittelykanaviin tässä järjestyksessä. Kun kuitenkin havaitaan liikettä, juovankampasuodatetut luminanssi- Yj ja krominanssi-Cj signaalit pitäisi syöttää luminanssin ja krominanssin käsittelykanaviin tässä järjestyksessä kuvan liikkeestä ' 25 johtuvien tekotuotteiden minimoimiseksi. Kuvan liikeilmai-sin 80 arvioi sisäänmenon yhdistetyn videosignaalin si-säänmenoliittimestä 5 ja generoi signaalin, joka osoittaa esimerkiksi liikkeen esiintymisen tai sen puuttumisen lähetettävässä kuvassa. Tämä parametri m on liikkeen suh-30 teellisten osuuksien estimaatti tietyssä kuva-alkion kohdassa edeltäville kuvan aikaväleille.

Kuva 2 esittää tunnettua kuvan liikeilmaisinta 30, jota voidaan käyttää kuviossa 1 esitetyssä järjestelmässä. Kuviossa 2 sisäänmenoliitin kytketään (kuvion 1) sisäänme-35 noliittimeen 5. Tämä sisäänmenoliitin kytketään kuvan ai- 6 G O '· r7 7 S L·*- ( 0 kavalin viive-elementin 32 sisäänmenoliittimeen ja vähentäjän 34 yhteen sisäänmenoliittimeen. Kuvan viive-elementin 32 ulostuloliitin kytketään vähentäjän 34 toiseen sisäänmenoliittimeen. Vähentäjän 34 ulostuloliitin kytketään 5 (kuvion 1) ohjaussignaaligeneraattorin 40 sisäänmenoliit timeen alipäästösuodattimen 36 ja kynnysilmaisimen 38 sar-jaankytkennän kautta. Kynnysilmaisin 38 tuottaa arvoja nolla ja yksi sen mukaan, onko suodattimen 36 tuottaman signaalin suuruus pienempi tai suurempi kuin etukäteen 10 määritelty arvo (ts. kynnysarvo).

Vähentäjä 34 tuottaa käytössä signaalin, joka edustaa kuva-alkioiden arvojen välistä eroa, jotka kuva-alkiot sijaitsevat samassa vaaka- ja pystysuorassa kohdassa kuvassa kuvan aikavälinä. Jos nämä kuva-alkiot ovat samoja, 15 mitään muutosta ei ole tapahtunut ja vähentäjän 34 ulostulo on 0. Jos vähentäjän 34 ulostulo ei ole 0, oletetaan että tuossa kohdassa on tapahtunut muutos kuvan aikavälinä. Kuitenkin vain kynnysarvon ylittäviä muutoksia käsitellään muutoksen osoittajina, jolloin oletetaan että pie-20 nempi arvoiset muutokset johtuvat kohinasta. Vaikka kuvan aikaväliä käytettiin edellisessä suoritusmuodossa ilmaisemaan kuvan liikettä, muita kuvan aikavälejä kuten kentän aikaväliä voidaan myös käyttää. Myös signaaleja, jotka edustavat kuva-alkioita äskettäin vastaanotetussa kentäs-: 25 sä, voidaan myös käyttää ilmaisemaan kuvan liikettä.

Viitataan jälleen kuvioon 1 em. suoritusmuodon yhteydessä, kuvan muutoksen puuttuessa kuvankampasuodatetut luminanssisignaali Yf ja krominanssisignaali Cf kytkettäisiin kummankin oman signaalin kytkentäyksikön 60 ja 70 30 kautta niiden ulostuloliittimiin 15 ja 25.

Vaihtoehtoisen suoritusmuodon kynnysilmaisin 38 voidaan korvata absoluuttisen arvon piirillä, joka tuottaa signaalin ulostulon suuruuden m. Ilmaisimesta 30 saatava ulostulosignaali m ohjaa tässä yhteydessä kuvankampasuoda-35 tettujen ja juovankampasuodatettujen luminanssi- ja kromi-

II

>2273 7 nanssisignaalien suhteellista osuutta syötettynä ulostulo-liittimiin 15 ja 25 signaalin m suhteellisen suuruuden mukaan. Esimerkiksi jos liikeilmaisimesta 30 saatava signaali m osoittaisi suhteellisen suurta kuvan muutoksen suu-5 ruutta, niin signaalin kytkentäelimet 60 ja 70 kytkisivät suhteellisen suuren osuuden juovankampasuodatetuista lumi-nanssi- ja krominanssisignaalista ja suhteellisen pienen osuuden kuvankampasuodatetuista luminanssi- ja krominans-sisignaaleista ulostuloliittimiin 15 ja 25 tässä järjes-10 tyksessä. Jos liikeilmaisimesta 30 saatava signaali on osoittaisi suhteellisen pientä kuvan muutosta, niin signaalin kytkentäyksiköt 60 ja 70 kytkisivät suhteellisen suuren osuuden kuvankampasuodatetuista luminanssi- ja kro-minanssisignaaleista ja suhteellisen pienen osuuden juo-15 vankampasuodatetuista luminanssi- ja krominanssikomponen-teista ulostuloliittimiin 15 ja 25 tässä järjestyksessä. Eräs sellainen järjestely esitetään kuviossa 5 US-patent-tia 4 530 004 koskien, jonka otsikko on "Väritelevisiosig-naalin käsittelypiiri", jätetty 16.7.1985 Archican ym. ni-20 missä.

Signaali m ilmaisimesta 30 kytketään ohjaussignaali generaattoriin 40, joka generoi ulostulosignaalin Km. Generaattoriin 40 voi kuulua piiri, joka vain päästää lävitseen liikesignaalin Km, joka esiintyy etukäteen määritel-25 tynä minimiaikana. Esimerkiksi generaattori 40 tutkii ilmaistujen signaalien peräkkäisiä jonoja ja päästää ilmaistut signaalit läpi vain, jos sellaisten signaalienetukä-teen määritelty lukumäärä osoittaa liikettä. Erityisesti generaattori 40 voi päästää lävitseen liikettä osoittavia 30 signaaleja, jos liikettä havaitaan ainakin esim. seitsemässä vierekkäisessä kuva-alkiossa tai esim. kahdeksasta vierekkäisestä kuva-alkiosta seitsemässä. Tässä käyttötavassa generaattori 40 toimii liikkeen erottamiseksi impul-ssikohinasta. Tapausta varten, jossa ilmaisin 30 järjestää 35 suuruusarvoja, generaattoriin 40 voi sisältyä piiri kuten 92273 8 lukumuisti ulostuloarvojen Km etukäteen määritellyn, rajoitetun lukumäärän järjestämiseksi, jotka edustavat signaalin m arvojen jonoja, jotka jonot voivat olla signaalin m arvojen koko jonon lineaarisia tai epälineaarisia osajo-5 noja.

Ohjaussignaali Km ohjaussignaaligeneraattorista 40 syötetään signaalin levittimeen 50, joka vähentää näkyviä tekotuotteita, joita esiintyy sen seurauksena, että siirrytään puuttuvan liikkeen käsittelystä esiintyvän liikkeen 10 käsittelyyn. Signaalin levitin 50 generoi signaalin K, joka ohjaa kuvankampasuodatettujen ja juovankampasuodatet- tujen luminanssi- ja krominanssisignaalien suhteellisia osuuksia luminanssin Y ja krominanssin C ulostulosignaaleissa. Signaalin levitintä 50 selitetään yksityiskohtai-15 semmin myöhemmin.

Signaali K liikkeen signaalin levittimestä 50 ohjaa suhteita, joissa luminanssikomponentit kuvankampasuodatti-mesta 10 (Yf) ja juovankampasuodattimesta 20 (Yf) yhdistetään signaalinyhdistimessä 60. K voi esimerkiksi edustaa 20 osuutta välillä 0-1 ja signaalinyhdistin 60 voi kytkeä ulostuloliittimeen 15 K kertaa sisäänmenoliittimessä A olevan signaalin ja (1-K) kertaa sisäänmenoliittimessä B olevan signaalin summan. Kun K=0, vain juovankampasuodate-tut luminanssisignaalit (Yf) kytketään ulostuloliittimeen 25 16 ja kun K=l, vain kuvankampasuodatetut luminanssisignaa lit (Yf) kytketään ulostuloliittimeen 15. Kun K on välillä 0-1, kuvankampasuodatettujen ja juovankampasuodatettujen luminanssisignaalien yhdistelmä K:n mukaisessa suhteessa kytketään ulostuloliittimeen 15.

: 30 Signaalin kytkentäyksikkö 70 toimii samalla tavalla kuvankampasuodattimesta saatavan kuvankampasuodatetun kro-minanssisignaalin Cf ja juovankampasuodattimesta saatavan juovankampasuodatetun krominanssisignaalin Cf yhdistelmän kytkemiseksi ulostuloliittimeen 25.

35 Viive-elementit 55 ja 65 kytkettynä sisäänmenoliit-

II

9 9 21.'/ 3 timen 5 ja kuvankampasuodattimen 10 ja juovankampasuodat-timen 20 väliin tässä järjestyksessä, järjestetään kompensoimaan kuva-alkion liikeilmaisimen 30, ohjaussignaalige-neraattorin 40 ja signaalin levittimen 50 käsittelyn vii-5 veaikoja.

Kuvio 3 esittää signaalin levitintä 50, jota voidaan käyttää kuviossa 1 esitetyssä järjestelmässä. Kuviossa 3 sisäänmenoliitin kytketään (kuvion 1) ohjaussignaali-generaattorin ulostuloliittimeen ja ulostuloliitin kytke-10 tään (kuvion 1) signaaliyhdistimien 60 ja 70 ohjaussisään-menoliittimiin. Sisäänmeno- ja ulostuloliittimen väliin on kytketty vaakasuoran levitinelementin 52, pystysuoran le-vitinelementin 54 ja ajallisen vaimennuselementin 56 sarjaan kytkentä. Koska jokaisen näiden elementtien toiminta 15 on muiden toiminnasta riippumatonta, ne voidaan kytkeä mi hin tahansa järjestykseen.

Käytössä signaalin levitin 50 vastaanottaa signaalin Km ohjaussignaaligeneraattorista 40. Tämä ohjaussignaali osoittaa liikkeen esiintymisen tai puuttumisen ky-20 seisen kuva-alkion alueella. Tekotuotteiden parantamiseksi, joka syntyisi, jos kova kytkentä tehtäisiin puuttuvan liikkeen alueelta esiintyvän liikkeen alueelle, signaalin levitin 50 ohjaa (kuvion 1) signaalinyhdistimiä 60 ja 70 seuraavalla tavalla.

25 Kuvio 4A esittää uudelleen tuotetun kuvan kuva-al kioiden paikkojen liikkeen signaalin osaa ja osoittaa kuvioiden 1 ja 4 eri signaalien kynnysarvoja. Seuraavassa tarkastelussa oletetaan, että suoritusmuodot tuotetaan mo-nibittisillä digitaalipiireillä.

30 Kuvio 4A esittää ohjaussignaalin Km arvoa eri ku- va-alkiopaikoissa. Kuviossa 4A on tehty kaksi oletusta. Ensiksi, liikkeen osoitussignaali esiintyy seitsemässä peräkkäisessä kuva-alkion paikassa vaakasuoralla rivillä L. Toiseksi, ohjaussignaaligeneraattori 40 järjestää ulostu-35 loarvoiksi arvon nolla osoittamaan, ettei liikettä esiinny 10 s 9 ' '/ "λ J L· ί- / ϋ ja arvon seitsemän osoittamaan liikkeen esiintymistä. Kuviossa 4A esitetyssä kuva-alkiomatriisissa kuvan muutos on havaittu laatikossa 102 esitetyn kuvan osan keskellä.

Viitaten kuvioon 3 signaali Km (kuvion 1) ohjaus-5 signaaligeneraattorista 40 syötetään signaalin levittimeen 50 ja käsitellään vaakasuoralla levitinelementillä 52. Kuvio 4B esittää vaakasuoran levityksen tulosta. Yksinkertaisuuden vuoksi vain rivi L esitetään kuviossa 4B. Kuten voidaan nähdä laatikko 102 vielä kuvaa aluetta, jossa lii-10 ke on havaittu ja kuva-alkioilla laatikon sisällä on vielä arvo 7. Kuitenkin ohjaussignaali vähenee symmetrisesti vaakasuorassa suunnassa l:n portaissa kunnes ohjaussignaalin arvo 0 saavutetaan sarakkeissa C-10 ja C+10.

Tämä vaakasuorasti levitetty ohjaussignaali vaaka-15 suorasta levitinelementistä 52 syötetään sitten pystysuoraan levitinelementtiin 54. Kuviossa 4C laatikko 102 kuvaa vielä vastaanotetun kuvan aluetta, jossa liike on havaittu ja ohjaussignaalilla on vielä arvo 7 tuolla alueella. Kuitenkin ohjaussignaali pienenee symmetrisesti viereisillä 20 rivin L ylä- ja alapuolisilla riveillä 2:n portain kunnes ohjaussignaalin arvo 0 saavutetaan riveillä L+4 ja L-4. Tämä tehdään sarake sarakkeelta pohjalta. Liikettä osoittava ohjaussignaali (alueella 102) levitetään alueelle, jonka määrittelee viiva 104, vaakasuoraan ja pystysuoraan 25 symmetrisesti vähenevällä tavalla. Tällä tavalla ohjaussignaali vähitellen kasvaa kunnes alue, jossa liike on havaittu (102) on pyyhkäisty ja sitten vähitellen pienenee tuolta alueelta mentäessä pois.

Kaikki kuviot 4A, 4B ja 4C esittävät ohjaussignaa-30 Iin arvoa samassa kuvassa, jossa liike on havaittu alueella 102. Pystysuoran levitinelementin 54 ulostulo syötetään ajalliseen vaimennuselementtiin 56. Ajallinen vaimennus-elementti 56 tuottaa signaalin, joka vähenee vähitellen ajallisesti. Kuviossa 40 esitetty kuvan osa on sama kuin 35 kuviossa 4C, mutta viivästettynä yhdellä kuvalla. Kuviossa li 11 Q O'". 7 7 ./ /_ *_ / ο 4 esitetystä ohjaussignaalin arvoa on vähennetty kuvan jokaisen kuva-alkion paikassa yhdellä minimiarvoon 0 asti. Tuloksena oleva viivalla 106 määritelty alue esittää, että ohjaussignaalin arvo vähenee kuvan havaitun muutoksen ym-5 päristössä ja nollasta poikkeava alue pienenee. Alue 108 määrittelee alueen, jossa kuvan muutos alunperin havaittiin kuten kuvioiden 4A, 4B ja 4C laatikolla esitetään. Seuraavat kuvat vaimenevat saunalla tavalla kunnes kahdeksannessa kuvassa kuviossa 4A esitetystä kuvasta lukien, 10 ohjaussignaalin arvo on kaikissa kuva-alkion paikoissa vähentynyt 0:ksi eikä mitään kuvan liikekorjausta suoriteta.

Kuvio 5 esittää signaalin levitintä 50, jota voidaan käyttää kuviossa 1 esitetyssä laitteessa. Tämän laitteen yläosa kuvaa vaakasuoraa levitinelementtiä 52, keski-15 osa kuvaa pystysuoraa levitinelementtiä 54 ja alaosa ajallista vaimennuselementtiä 56.

Sisäänmenoliitin kytketään (kuvion 1) ohjaussignaa-ligeneraattoriin 40. Tämä sisäänmenoliitin kytketään viive-elementtiin 521 ja minimi-ilmaisimen (MIND) 525 ensim-20 mäiseen sisäänmenoliittimeen. Viive-elementin 521 ulostulo kytketään maksimi-ilmaisimen (MAXD) 523 ensimmäiseen si-säänmenoon. Maksimi-ilmaisimen 523 ulostulo kytketään maksimi-ilmaisimen 527 ensimmäiseen sisäänmenoon ja viive-elementin 529 sisäänmenoliittimeen. Viive-elementin 529 25 ulostulo kytketään vähenevän funktion elementin 531 si säänmenoliittimeen, joka vuorostaan kytketään maksimi-ilmaisimen 523 toiseen sisäänmenoliittimeen.

Minimi-ilmaisimen 525 ulostulo kytketään maksimi-ilmaisimen 527 toiseen sisäänmenoliittimeen ja viive-ele-30 mentin 533 sisäänmenoliittimeen. Viive-elementin 533 ulostulo kytketään kasvavan funktion elementin 535 sisäänmenoon, joka vuorostaan kytketään minimi-ilmaisimen 525 toiseen sisäänmenoliittimeen. Maksimi-ilmaisimen 527 ulostulo on signaali, joka edustaa vaakasuorasta levitettyä ohjaus-35 signaalia.

12 ν ') / Ζ / ο

Kuviossa 5 elementit, joita on merkitty MINDsllä, järjestävät ulostuloliityntäänsä kahteen sisäänmenoliityn-tään viedyistä sisäänmenosignaaleista arvoltaan pienemmän. Elementit, joita on merkitty MAXDsllä, järjestävät ulostu-5 loliityntäänsä kahteen sisäänmenoliityntään viedyistä sisäänmenosignaaleista arvoltaan suuremman.

Vaakasuora levitin 52 muodostuu kahdesta osasta. Vaakasuoran levittimen 52 alaosa, johon kuuluvat minimi-ilmaisin 525, viive-elementti 533 ja kasvavan funktion 10 piiri 535, tuottaa hitaasti kasvavaa arvoa, joka saavuttaa maksimiarvon, joka on yhtä suuri kuin generaattorin 40 tuottama arvo, kun liikkeen alue on havaittu. Vaakasuoran levittimen 52 yläosa, johon kuuluvat viive-elementti 521, maksimi-ilmaisin 523, viive-elementti 529 ja vähenevän 15 funktion elementti 531, tuottaa hitaasti pienenevää arvoa, joka saavuttaa maksimiarvon 0.

Määrää, jolla ohjaussignaali kasvaa tai vähenee alueen kummallakin puolella, jossa liikettä havaitaan, ohjataan vakiolla C^. Kasvavan funktion generaattori 535 20 tuottaa funktion f^(x)=x+C^ ja vähenevän funktion generaattori 531 tuottaa funktion ί^(χ)=χ-0^. Kun tuotetaan kuvioissa 4A-4D esitetyt signaalit, Cj on yhtä suuri kuin 1. Vakio määrää myös välikuva-alkioiden lukumäärän 0:n ja maksimin K arvon välillä. Molemmat viive-elementit 529 25 ja 533 tuottavat yhden kuva-alkion viiveen ja viive-elementti 521 tuottaa moninkertaisen kuva-alkion viiveen, joka on yhtä suuri kuin niiden kuva-alkioiden lukumäärä, joiden kautta signaali kasvaa 0:sta 7sään. Kuvioissa 4 esitettyjen signaalien tapauksessa n^ on 7 suuruinen.

30 Kun ohjaussignaaligeneraattorista saatava sisäänme- nosignaali on 0 (ja on ollut 0 riittävän kauan, jotta vaakasuoran signaalin levittimen 52 ulostulosignaali on vaimentunut Osaan), niin sisäänmenosignaali minimi-ilmaisimeen 525 ohjaussignaaligeneraattorista 40 on 0. Ulostulo-35 signaali minimi-ilmaisimesta 525 syötetään kuva-alkion

II

13

e ') "7Z s /l L- i D

viive-elementin 533 kautta kasvavan funktion generaattorin 535 kautta, joka lisää yhden sisäänmenosignaaliin tuottaen ulostulosignaalin, jonka arvo on 1. Minimi-ilmaisimen ulostulo on kahden sisäänmenon minimi ja on siksi 0. Ulos-5 tulo signaali minimi-ilmaisimesta 525 syötetään yhtenä si-säänmenosignaalina maksimi-ilmaisimeen 527.

Kun ohjaussignaaligeneraattori 40 havaitsee liikkeen esiintymistä, signaali, jonka arvo on 7, syötetään minimi-ilmaisimen 525 yhteen sisäänmenoliittimeen. Oletta-10 en, että tämä arvo on olemassa riittävän kauan, funktio-generaattorin 535 ulostulo on l:stä 8 s aan kasvavien arvojen jono. Minimi-ilmaisin 525 päästää lävitseen nuo kasvavat arvot kunnes sen ulostulo tulee 7:ksi. Seuraavana kuva-alkion jaksona funktiogeneraattorin 535 ulostuloksi tu-15 lee 8, mutta signaali ohjaussignaaligeneraattorista 40 on 7 ja minimi-ilmaisimen 525 ulostulo pysyy 7:nä. Kuviossa 4 esitetyssä tapauksessa tämä kasvu 0:sta 7:ään vie 7 kello-jaksoa.

Moninkertainen kuva-alkion viive-elementti 521 vii-20 västyttää liikkeen ilmaisusignaalia ohjaussignaaligene raattorista 40 7 kellojaksoa. Tuon ajan maksimi-ilmaisimen 523 ulostulosignaalilla on arvo 0. Signaali 0 syötetään maksimi-ilmaisimen 527 toiseen sisäänmenoliittimeen, joka valitsee kahdesta sisäänmenostaan suuremman ja täten gene-25 roi vähitellen kasvavan signaalin ulostuloonsa.

Seitsemäntenä kuva-alkion aikavälinä sen jälkeen, kun ohjaussignaaligeneraattorista saatava liikkeen signaali esiintyi, maksimi-ilmaisimen 523 sisäänmenoliittimessä on 7:n arvoinen signaali, joka on tullut moninkertaisen 30 kuva-alkion viive-elementin 521 ulostuloliittimestä. Tämä signaali syötetään vähenevän funktion generaattoriin 531 kuva-alkion viive-elementin 529 kautta. Signaali, jonka arvo on 6, syntyy funktiogeneraattorin 531 ulostuloliitti-meen ja syötetään maksimi-ilmaisimen 523 toiseen sisään-35 menoliittimeen, joka laskee arvon 7 läpi maksimi-ilmaisi- C Ί ~ 7 ν' /- <_ / O 14 meen 527.

Kun liikettä ei enää havaita ohjaussignaaligene-raattorissa 40, syötetään 0 minimi-ilmaisimeen 525, joka laskee arvon 0 läpi maksimi-ilmaisimeen 527. Maksimi-il-5 maisimen 523 ulostulo on kuitenkin vielä 7. Kellojaksojen ajan, jonka kestää 0 arvon eteneminen moninkertaisen kuva-alkion viive-elementin 521 läpi, sen ulostulo pysyy 7:nä. Kuitenkin kun 0 on edennyt viive-elementin 521 läpi, maksimi-ilmaisimen 523 ulostuloa vähentää vähenevän funktion 10 generaattori 531, kunnes 0 saavutetaan. Tämän vähenevän funktion annetaan kulkea maksimi-ilmaisimen 527 läpi ja se tuottaa hitaasti vähenevän signaalin sen jälkeen kun liikkeen on havaittu puuttuvan ohjaussignaaligeneraattorilla 40. Kuviossa 4B esitetty signaali tuotetaan täten kuviossa 15 5 esitetyllä vaakasuoralla levittimellä 52.

Maksimi-ilmaisimesta 527 saatava ulostulo, joka edustaa vaakasuoran levittimen 52 ulostulosignaalia, kytketään pystysuoran levittimen 54 sisäänmenoliittimeen. Pystysuoran levittimen sisäänmenoliitin kytketään toisen 20 viivelaitteen sisäänmenoliityntään ja viivelaitteen 543 ulostuloliitin kytketään maksimi-ilmaisimen 545 ensimmäiseen sisäänmenoliittimeen. Maksimi-ilmaisimen 545 ulostuloliitin kytketään maksimi-ilmaisimen 549 ensimmäiseen sisäänmenoliittimeen ja yhden vaakasuoran rivin aikavälin 25 viive-elementin 551 sisäänmenoliittimeen, jonka elimen ulostuloliitin kytketään maksimi-ilmaisimen 545 toiseen sisäänmenoon vähenevän funktion generaattorin 553 kautta.

Viivelaite 543 järjestää vaakasuorien jaksojen lukumäärän signaaliviiveen sisäänmenonsa ja ulostulonsa vä-30 liin. Lisäksi viivelaitteessa 543 on väliulosottoja, jotka järjestävät signaaleja, joita viivästetään vaakasuorien jaksojen peräkkäisten kokonaislukujen lukumäärän verran. Viivelaitteen 543 sisäänmeno ja jokainen väliulosotto kytketään TAI-portin 541 kukin omaan sisäänmenoliityntäänsä. 35 Huomaa, että TAI-portti 541 on itse asiassa TAI-porttien

II

15 9217 3 ryhmä, joista jokainen käsittelee monibittisen liikesig-naalin yhtä bittiä.

TAI-portin 541 ulostuloliitin kytketään minimi-ilmaisimen 547 sisäänmenoliittimeen. Maksimi-ilmaisimen 547 5 ulostuloliitin kytketään maksimi-ilmaisimen 549 toiseen sisäänmenoliittimeen ja yhden vaakasuoran rivin aikavälin viive-elementin 555 sisäänmenoliittimeen. Vaakasuoran rivin aikavälin viive-elementin 555 ulostuloliitin kytketään minimi-ilmaisimen 547 toiseen sisäänmenoliittimeen kasva-10 van funktion generaattorin 557 kautta. Maksimi-ilmaisimen 549 ulostulosignaali edustaa pystysuoran levittimen 54 ulostuloa.

Pystysuora levitin 54 toimii samalla tavalla kuin edellä kuvattu vaakasuora levitin 52 yhdellä pääasialli-15 sella erolla. Minimi-ilmaisimeen 525 kytketty liikesignaa-li on jatkuva ainakin kuva-alkioiden ajan etukäteen määritellyn lukumäärän verran. Koska tämä signaali on jatkuva ja nimellisesti suurempi kuin funktiogeneraattorin 535 järjestämä arvo, minimi-ilmaisin 525 jatkuvasti vastaa 20 funktiogeneraattorin muodostamisjakson ajan järjestämiin pienempiin arvoihin. Kuvioiden 4A ja 4B esimerkistä nähdään, että pystysuorassa ei ole vierekkäisiä liikkeen signaaleja. Täten jos sellainen signaali vietäisiin suoraan minimi-ilmaisimeen 547 sen rivin aikana, jona arvo seitse-25 män kytketään sen alempaan sisäänmenoon, funktiogeneraat-tori 557 määrää minimi-ilmaisimen 547 ulostulon. Seuraa-villa riveillä minimi-ilmaisin 547 antaa ulostulon nolla. Täten muodostumista ei ole. Maksimi-ilmaisimen 545 järjestämä vaimeneva signaali on kuitenkin toivottu. Tämän vai-30 keuden voittamiseksi voidaan ryhtyä kahteen toimenpiteeseen. Ensimmäinen on sen varmistelminen, että käytetään vain liikkeen signaaleja, joilla on minimilukumäärä pystysuorassa vierekkäisiä liikkeen osoituksia. Tämä erottaminen voidaan suorittaa signaalin ohjausgeneraattorilla 40 35 tai elementillä, joka asetetaan vaakasuoran ja pystysuoran 16 r' r~t “>

Z <_ i J

levittimen väliin. Tällöin TAI-porttia 541 ei tarvita ja sisäänmenosignaali levittimeen 54 kytketään suoraan minimi-ilmaisimeen 547.

Toinen ratkaisu järjestetään TAI-portilla 541, joka 5 kytketään väliotolliseen viivelaitteeseen 543. Peräkkäisissä väliulosotoissa sisäänmenevä liikesignaali toistuu peräkkäisten vaakasuorien jaksojen aikana. TAI-portti 541 yhdistää nämä signaalit tuottaen pystysuorassa vierekkäisiä liikesignaaleja jaksona, joka tarvitaan halutun kasva-10 van muodostumisen aikaansaamiseksi.

Kasvavan funktion generaattori 557 tuottaa funktion gjjx) = X+C2 ja vähenevän funktion generaattori 553 tuottaa arvon g^x) = x_c2 · jossa C2 edustaa lisäystä, jolla pystysuorasti levitetyn ohjaussignaalin arvo muuttuu. Ku-15 viossa 4 esitetylle järjestelmälle C2 = 2.

Maksimi-ilmaisimesta 549 saatava ulostulosignaali edustaa vaakasuorasti ja pystysuorasti levitettyä ohjaussignaalia, joita on esitetty kuviossa 4C. Tämä signaali generoidaan kentässä, jossa liike on havaittu ohjaussig-20 naaligeneraattorilla 40. Tämä signaali syötetään ajalli seen vaimennuselementtiin 56.

Maksimi-ilmaisimen 549 ulostuloliitin kytketään maksimi-ilmaisimen 561 ensimmäiseen sisäänmenoliittimeen. Maksimi-ilmaisimen 561 ulostuloliitin kytketään (kuvion 1) 25 signaaliyhdistimien 60 ja 70 kummankin omaan ohjaussisään-menoliittimeen ja kuvan viive-elementin 563 sisäänmenoliittimeen. Kuvan viive-elementin 563 ulostuloliitin kytketään maksimi-ilmaisimen 561 toiseen sisäänmenoliittimeen vähenevän funktion generaattorin 565 kautta.

30 Ajallinen vaimennuselementti 56 toimii samalla ta valla kuin vaakasuoran levittimen 52 ja pystysuoran levittimen 54 yläosat. Vähenevän funktion generaattori 565 tuottaa funktion h(x) = X-C3 · C3 on vakio, joka säätelee ohjaussignaalin valmennusjaksoa. Kuviossa 4D esitetylle 35 järjestelmälle C3 = 1.

s /L~ t_ / 17

Vaikka kaikille vähenevän funktion generaattoreille 531, 553 ja 565 on esitetty lineaariset funktiot, joissa sisäänmenosignaalista vähennetään vakio, funktio voi olla kuitenkin sisäänmenosignaalin epälineaarinen funktio edel-5 lyttäen, että ulostulosignaalin arvo pienenee. Kasvavien funktioiden generaattoreilla 535 ja 557 voi esiintyä mikä tahansa funktio, jonka arvo kasvaa.

Funktiogeneraattorit 531, 535, 553, 557 ja 565 voidaan toteuttaa lukumuisteilla (ROM:it), jotka ovat toimin-10 taelementteinä. ROM:it ohjelmoidaan ulostuloarvoihin, jotka ovat sopivasti suurempia tai pienempiä kuin arvot, jotka on viety niiden sisäänmenon osoiteporttiin riippuen siitä, onko elementeillä kasvava vai vähenevä funktio tässä järjestyksessä.

15 Kuvion 4C kriittinen tarkastelu paljastaa, että kasvavan funktion funktiogeneraattori 557 kasvattaa ensimmäistä arvoa yhdellä ja seuraavia arvoja kahdella tuottaakseen vähenevän funktion generaattorin 545 tulokseen nähden symmetrisen tuloksen. Esimerkiksi selitetty ROM 20 edistää erityisesti kasvavan funktion generaattorin 557 funktion aikaansaamista kahden arvoisten lisäysten tuottamiseksi.

Vaihtoehtoisesti kasvavan funktion elementit voivat olla yksinkertaisia akkuja, jotka on järjestetty kokoamaan : 25 etukäteen määritelty lukumäärä tiettyjä vakioarvoja ja vähenevän funktion elementit voivat olla vähenninpiirejä, jotka on järjestetty vähentämään etukäteen määritellyt vakiot kierrätetyistä arvoista.

Ajallisessa vaimennusosassa viive-elementti 563 si-.. 30 sältää kuvan viiveen aikavälin. Tämä elementti voidaan karkeasti puolittaa laitteiston säästämiseksi. Tällöin viive-elementti 563 järjestetään aikaansaamaan 263H:n ja 262H:n viiveen aikavälit vuorottaisina kentän aikaväleinä.

Vaikka suoritusmuoto, jota on kuvattu, koskee kuvan 35 muutoksen signaalin levittämistä, ohjaussignaalina voisi 18 921173 olla vastaanotetun kuvan mikä tahansa parametri kuten kro-minanssin amplitudi tai vastaanotetun signaalin kohinan taso.

Kyseisen keksinnön periaatteiden mukainen laite 5 voidaan toteuttaa joko näytedatan tai jatkuvan datan muodossa ja näytedatan muoto voidaan toteuttaa joko analogisesti tai digitaalisesti.

• ·

II

Claims (5)

92.75 19

1. Adaptiivinen käsittelylaite videosignaalin käsittelemiseksi, joka esiintyy kuvaa edustavan kuvainfor-5 maation vaakajuovien sekvensseissä, joka laite käsittää videosignaalisisääntuloliittimen (5) videosignaalin vastaanottamiseksi; liikeilmaisimen (30) kytkettynä videosignaalisi-sääntuloliittimeen signaalien kehittämiseksi, jotka ilmai-10 sevat liikkeen esiintymisen kuvainformaatiossa, tunnettu diskriminaattorivälineistä (40) kytkettyinä liike-ilmaisimeen liikesignaalin kehittämiseksi ainoastaan, jos liikkeen esiintymisen ilmaisevat signaalit ilmaisevat, 15 että liikettä on esiintynyt kuvan segmentillä, joka on suurempi kuin ennalta määrätty minimialue, joka minimialue on suurempi kuin kuva-alkion alue, välineistä (50) kytkettynä diskriminaattorivälinei-siin liikesignaalin leventämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että väline liikesignaalin leventämiseksi käsittää liikesignaalin sisääntuloliittimen, ensimmäiset välineet (525, 533, 535) kytkettyinä *: 25 liikesignaalin sisääntuloliittimeen ja reagoiden ensimmäisen suuntaiseen siirtymään liikesignaalissa signaalin kehittämiseksi, joka inkrementoidusti muuttuu aikaa myöten mainittuun ensimmäiseen suuntaan ja aikaansaa arvoltaan pienemmän liikesignaalista ja mainitusta inkrementoidusti 30 muuttuvasta signaalista, viivevälineet (521) kytkettyinä liikesignaalin sisääntuloliittimeen siihen syötetyn signaalin viivästämiseksi, toiset välineet (523, 529, 531) kytkettyinä viive-35 välineisiin ja reagoiden ensimmäiseen suuntaan nähden vas- 92^73 20 takkaissuuntaiseen liikesignaalin siirtymään viivästettynä viivevälineillä signaalin kehittämiseksi, joka inkremen-toidusti muuttuu aikaa myöten mainittuun vastakkaiseen suuntaan ja aikaansaa arvoltaan suuremman liikesignaalista 5 ja siitä kehitetystä inkrementoidusti muuttuvasta signaa lista, välineet (527) kytkettyinä ensimmäisiin ja toisiin välineisiin ensimmäisten ja toisten välineiden kehittämistä signaaleista tasoltaan suuremman valitsemiseksi ja 10 syöttämiseksi ulostuloliittimeen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että levitysväline käsittää välineen ohjaussignaalin levittämiseksi vaakajuo-vien mukaiseen suuntaan sisältäen 15 liikesignaalin sisääntulo- ja ulostuloliittimet, minimi-ilmaisimen (525), jolla on ensimmäinen ja toinen sisääntuloliitin ja ulostuloliitin sen ensimmäiseen ja toiseen sisääntuloliittimeen syötetyistä signaaleista arvoltaan pienemmän syöttämiseksi ulostuloliittimeen, 20 välineet (533, 535) kytkettyinä minimi-ilmaisimen ulostulon ja ensimmäisen sisääntulon väliin siihen syötetyn signaalin viivästämiseksi ja sen tason kasvattamiseksi, ensimmäisen (523) ja toisen (527) maksimi-ilmaisi-: 25 men, jolla on vastaavasti ensimmäinen ja toinen sisääntuloliitin ja vastaavat ulostuloliittimet, jotka maksimi-ilmaisimet syöttävät vastaaviin ulostuloliittimiinsä niiden vastaaviin ensimmäisiin ja toisiin sisääntuloliitti-miin syötetyistä signaaleista arvoltaan suuremman, 30 välineet (529, 531) kytkettyinä ensimmäisen maksi- * mi-ilmaisimen ulostuloliittimen ja ensimmäisen sisääntu- loliittimen väliin siihen syötetyn signaalin viivästämiseksi ja sen tason pienentämiseksi, vastaavat välineet (johtimet 11, 12; 521) liikesig-35 naalin sisääntuloliittimen kytkemiseksi ensimmäisen maksi- il 92.73 21 mi-ilmaisimen ja minimi-ilmaisimen vastaaviin toisiin si-sääntuloliittimiin, vastaavat välineet (johtimet 21, 22) ensimmäisen maksimi-ilmaisimen ja minimi-ilmaisimen ulostuloliittimien 5 kytkemiseksi vastaavasti toisen maksimi-ilmaisimen ensimmäiseen ja toiseen sisääntuloliittimeen, välineet toisen maksimi-ilmaisimen ulostuloliitti-men kytkemiseksi liikesignaalin ulostuloliittimeen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, t u n -10 n e t t u lisävälineistä (541-557) ohjaussignaalin levittämiseksi vaakajuoviin nähden kohtisuorassa suunnassa siten, että liikesignaali esiintyy vaakajuovilla, joilla liikettä ei ole havaittu.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, t u n -15 n e t t u siitä, että lisälevitysvälineet käsittävät lisäminimi-ilmaisimen (547), jolla on ensimmäinen ja toinen sisääntuloliitin ja ulostuloliitin, kolmannen ja neljännen maksimi-ilmaisimen (545, 549), joilla molemmilla on ensimmäinen ja toinen sisään-20 tuloliitin ja ulostuloliitin, välineet (555) kytkettyinä lisäminimi-ilmaisimen ulostuloliittimen ja ensimmäisen sisääntuloliittimen väliin siihen syötetyn signaalin viivästämiseksi kokonaisilla vaakajaksoilla ja sen tason lisäämiseksi, · 25 välineet (551) kytkettyinä kolmannen maksimi-ilmai simen ulostuloliittimen ja ensimmäisen sisääntuloliittimen väliin siihen syötetyn signaalin viivästämiseksi kokonaisilla vaakajaksoilla ja sen tason pienentämiseksi, välineet lisäminimi-ilmaisimen (547) ja kolmannen . 30 maksimi-ilmaisimen (545) ulostuloliittimien kytkemiseksi vastaavasti neljännen maksimi-ilmaisimen (549) ensimmäiseen ja toiseen sisääntuloliittimeen, joka neljäs maksimi-ilmaisin aikaansaa ulostulosignaalin toisten välineiden ulostuloliittimeen, 35 välineet (541) liikesignaalin sisääntuloliittimen 92,73 22 kytkemiseksi lisäminimi-ilmaisimen toiseen sisääntulo-liittimeen ja viivevälineet (543) kytkettyinä liikesignaalin si-sääntuloliittimen ja kolmannen maksimi-ilmaisimen toisen 5 sisääntuloliittimen väliin. ♦ II Q 9 9 π 7 23