FI92249C - Leijukerrosjäähdytin, leijukerrospolttoreaktori ja menetelmä tällaisen reaktorin käyttämiseksi - Google Patents

Leijukerrosjäähdytin, leijukerrospolttoreaktori ja menetelmä tällaisen reaktorin käyttämiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI92249C
FI92249C FI895230A FI895230A FI92249C FI 92249 C FI92249 C FI 92249C FI 895230 A FI895230 A FI 895230A FI 895230 A FI895230 A FI 895230A FI 92249 C FI92249 C FI 92249C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
reactor
particulate material
section
cooler
sections
Prior art date
Application number
FI895230A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI895230A0 (fi
FI92249B (fi
Inventor
Niels Joergen Hyldgaard
Original Assignee
Aalborg Ciserv Int
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Aalborg Ciserv Int filed Critical Aalborg Ciserv Int
Publication of FI895230A0 publication Critical patent/FI895230A0/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI92249B publication Critical patent/FI92249B/fi
Publication of FI92249C publication Critical patent/FI92249C/fi

Links

Classifications

    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23C—METHODS OR APPARATUS FOR COMBUSTION USING FLUID FUEL OR SOLID FUEL SUSPENDED IN  A CARRIER GAS OR AIR 
    • F23C10/00—Fluidised bed combustion apparatus
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F28—HEAT EXCHANGE IN GENERAL
    • F28D—HEAT-EXCHANGE APPARATUS, NOT PROVIDED FOR IN ANOTHER SUBCLASS, IN WHICH THE HEAT-EXCHANGE MEDIA DO NOT COME INTO DIRECT CONTACT
    • F28D13/00—Heat-exchange apparatus using a fluidised bed
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F22—STEAM GENERATION
    • F22B—METHODS OF STEAM GENERATION; STEAM BOILERS
    • F22B31/00—Modifications of boiler construction, or of tube systems, dependent on installation of combustion apparatus; Arrangements of dispositions of combustion apparatus
    • F22B31/0007—Modifications of boiler construction, or of tube systems, dependent on installation of combustion apparatus; Arrangements of dispositions of combustion apparatus with combustion in a fluidized bed
    • F22B31/0084—Modifications of boiler construction, or of tube systems, dependent on installation of combustion apparatus; Arrangements of dispositions of combustion apparatus with combustion in a fluidized bed with recirculation of separated solids or with cooling of the bed particles outside the combustion bed
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23C—METHODS OR APPARATUS FOR COMBUSTION USING FLUID FUEL OR SOLID FUEL SUSPENDED IN  A CARRIER GAS OR AIR 
    • F23C10/00—Fluidised bed combustion apparatus
    • F23C10/005—Fluidised bed combustion apparatus comprising two or more beds
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23C—METHODS OR APPARATUS FOR COMBUSTION USING FLUID FUEL OR SOLID FUEL SUSPENDED IN  A CARRIER GAS OR AIR 
    • F23C10/00—Fluidised bed combustion apparatus
    • F23C10/02—Fluidised bed combustion apparatus with means specially adapted for achieving or promoting a circulating movement of particles within the bed or for a recirculation of particles entrained from the bed
    • F23C10/04—Fluidised bed combustion apparatus with means specially adapted for achieving or promoting a circulating movement of particles within the bed or for a recirculation of particles entrained from the bed the particles being circulated to a section, e.g. a heat-exchange section or a return duct, at least partially shielded from the combustion zone, before being reintroduced into the combustion zone
    • F23C10/08—Fluidised bed combustion apparatus with means specially adapted for achieving or promoting a circulating movement of particles within the bed or for a recirculation of particles entrained from the bed the particles being circulated to a section, e.g. a heat-exchange section or a return duct, at least partially shielded from the combustion zone, before being reintroduced into the combustion zone characterised by the arrangement of separation apparatus, e.g. cyclones, for separating particles from the flue gases
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23C—METHODS OR APPARATUS FOR COMBUSTION USING FLUID FUEL OR SOLID FUEL SUSPENDED IN  A CARRIER GAS OR AIR 
    • F23C2206/00—Fluidised bed combustion
    • F23C2206/10—Circulating fluidised bed
    • F23C2206/103—Cooling recirculating particles
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23J—REMOVAL OR TREATMENT OF COMBUSTION PRODUCTS OR COMBUSTION RESIDUES; FLUES 
    • F23J2217/00—Intercepting solids
    • F23J2217/60—Intercepting solids using settling/precipitation chambers

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Thermal Sciences (AREA)
  • Devices And Processes Conducted In The Presence Of Fluids And Solid Particles (AREA)
  • Fluidized-Bed Combustion And Resonant Combustion (AREA)
  • Heat-Exchange Devices With Radiators And Conduit Assemblies (AREA)
  • Crucibles And Fluidized-Bed Furnaces (AREA)
  • Physical Or Chemical Processes And Apparatus (AREA)

Description

92249
Leijukerrosjaahdytin, lei jukerrospolttoreaktori ja mene-telma tailaisen reaktorin kayttamiseksi
Esilia olevan keksinnOn kohteena on leijukerros-5 jéahdytin, leijukerrospolttoreaktori ja menetelma tailaisen leijukerrospolttoreaktorin kayttamiseksi.
Leijukerrosjarjestelmia kaytetaan useissa proses-seissa, joiden yhteydessa halutaan hyvaa kosketusta kiin-tean hiukkasmateriaalin ja kaasun vaiilia. Esimerkkeina 10 tasta voidaan mainita iamm6nvaihto, reaktiot heterogeenis-ten katalyyttien kanssa ja vaiittdmat reaktiot kiintean aineen ja kaasujen vaiilia. Leijukerrosperiaate merkitsee lyhyesti maariteltyna sita, etta kiinteisiin ainesosiin vaikutetaan alhaaltapain sytttetyn fluidaatiokaasun avulla, 15 jolloin on tietyissa rajoissa mahdollista suspendoida nama ainesosahiukkaset hiukkasmateriaalien muodostaman kappa-leen sisalle ja pitaa ne suspendoituina, silloinkin kun kaasuvirtauksen nopeuden ei tarvitse nousta tasolle, jossa yksittaiset hiukkaset, pienimpia hiukkasia lukuun ottamat-20 ta, seuraavat kaasuvirtausta ja tulevat kuljetetuiksi pois sen mukana. Tailaisissa olosuhteissa yksittaiset hiukkaset liikkuvat vapaasti, mutta hiukkasmateriaalimassalla on tailOin tietty yiapinta, so. se kåyttaytyy nesteen tavoin, josta tulee nimitys "leijukerros". Siten saavutetaan il-. 25 meisestikin erittain laaja kosketusalue kiinteiden aines-osahiukkasten ja kaytetyn kaasun vaiilia.
Leijukerrosjarjestelmat ovat viime aikoina saaneet osakseen erikoista kiinnostusta kiinteiden polttoaineiden polttojarjestelmiin liittyvissa sovellutuksissa. Tarkeina 30 etuina ovat se, etta leijukerrosjarjestelmat kykenevat toimimaan erilaisten polttoainetyyppien yhteydesså ja etta polttamisen yhteydessa voidaan saavuttaa erittain hyva lammOnsiirto. Tailaisten jarjestelmien sisåltamåt ainesosahiukkaset voivat kasittaa neutraaleja ainesosia, kuten 35 hiekkaa, johon on lisatty pieni måara polttoainetta.
2 92249
Neutraalit hiukkaset kuumennetaan polttamisen avulla ja ne kiertavat leijukerroksen sisalla tullen kosketukseen sopi-vien lammGnvaihtopintojen kanssa lammOn siirtåmiseksi nii-hin. LåmmOnsiirto sSteilyn tai kaasun johtumisen avulla 5 kiinteisiin lammOnvaihtopintoihin tulee siten jossain maa-rin korvatuksi ainesosahiukkasten fyysisen siirron kautta, jolloin saavutetaan laajat kosketusalueet ja lammonvaihto kiinteiden aineiden suoran kosketuksen vaiityksellå, jol-loin lammOnvaihtokerroin (siirtynyt wattimaara suhteessa 10 pinta-alan neliOmetreihin ja suhteessa lamptttilaeroon) on suurempi kuin kaasun ja kiintean pinnan valisen kosketuksen avulla saatu lammfinvaihtokerroin.
Leijukerrospolttojarjestelmat mahdollistavat polt-toparametrien tarkemman valvonnan seka poistokaasun puh-15 distamisen tietyista haitallisista materiaaleista, koska reagoivat aineet voidaan yksinkertaisesti sekoittaa lei-jukerrosmateriaaliin polttoprosessin mahdollistamiseksi, joka on useissa suhteissa enemman ymparistOyståvailinen kuin muiden polttojarjestelmien yhteydessa. Leijukerros-20 reaktoreissa esiintyy naiden etujen lisaksi kuitenkin tiettyja vaikeuksia, kuten esimerkiksi se, etta ne ovat selvasti monirautkaisempia kuin muut polttojarjestelmat vaatiessaan fluidaatiokaasun ohjatun sydtdn ja pitenunat kaynnistysajanjaksot, suuruudeltaan 3-10 tuntia, kuumen-25 nettavan kiintean materiaalin huomattavasta maarasta joh-tuen. On lisaksi vaikeaa kåyttaå niita taysin tyydytta-vaiia tavalla osittaisen kuormituksen avulla, ja kuormi-tusta voidaan saataå vain hitaasti.
Leijukerrospolttojarjestelmat jaetaan perinteisesti 30 ylGspain leijukerroksen kautta virtaavan fluidaatiokaasun keskimaaraisen nopeuden mukaisesti, jolloin useita eri muunnelmia esiintyy kaasun eri nopeuksilla vaihtelualueel-la, jota voidaan yleensa kuvata raja-arvoilla hitaat ja vastaavasti nopeat kerrokset.
3 92249
Hitaille kerroksille on tunnusomaista yleensa vS-lilia 1-3 m/s oleva fluidaationopeus, taman nopeuden alarajojen ollessa maaritettyina polttamista vårten tar-vittavan hapen ja ainesosahiukkasten fluidaatiota vårten 5 tarvittavan kaasun minlminopeuden valitykselia. Hiukkasten tiheys on suhteelllsen suurl ja kerroksen on oltava ver-rattain matala kaasupalneen pitamiseksi olkeassa arvossa fluldaation suorlttamlseksi jarkevissa rajoissa. Tåll5in kuitenkln polttoalnehiukkasten ja kerroksen sisalla olevan 10 kaasun viipymisaika tulee liian lyhyeksi tåydellisen pala-misen varmistamista ajatellen, jolloin hitailla kerroksil-la ei ole taysin tyydyttavaa palamistehokkuutta ja niiden yhteydessa on olemassa vain vahainen mahdollisuus poisto-kaasun puhdistamista vårten.
15 Nopeille kerroksille on luonteenomaista noin 3 - 12 m/s oleva fluidaationopeus, jolloin huomattava osa ker-rosainesosista kulkeutuu liettamisen avulla pois fluidaa-tiokaasun mukana ja on kierratettava uudelleen kerrokseen. Kyseessa ovat my8s kierratyskerrokset, eika niilia ole 20 selvasti rajoitettua kerrospintaa. Ne voivat mahdollistaa paljon paremman palamisen ja poistokaasun puhdistamisen kuin hitaat kerrokset, mutta niiden haittana on tarve laa-jennettujen jarjestelmien kaytOn suhteen kerrosainesosien erottamiseksi poistokaasusta ja naiden ainesosahiukkasten 25 kierrattamiseksi uudelleen. Toisena nopeisiin kerroksiin liittyvana haittana on se, etta sanottujen ainesosahiukkasten ja lammOnsiirtopintojen vaiinen lammOnvaihtokerroin on pienempi suuremmilla nopeuksilla hitaissa kerroksissa yleensa esiintyviin nopeuksiin verrattuna.
30 Aikaisemmin on tehty useita yrityksia ratkaisujen lOytamiseksi, joilla saavutettaisiin hitaiden ja nopeiden kerrosten yhteiset edut.
US-patenttijulkaisussa 4 111 158 selostetaan leiju-kerrosreaktori varustettuna nopealla kerroksella, jossa 35 polttaminen tapahtuu, syklonilla kerrosainesosien erotta- 92249 4 miseksi poistokaasusta ja leijukerrosjaahdyttimelia, jol-loin erotetut ainesosahiukkaset johdetaan kulkemaan tyy-piltaan hitaan sekundaarisen leijukerroksen kautta, jossa ainesosahiukkaset vaihtuvat ja luovuttavat lSmpOnså låm-5 mOnsiirtopintoihin. Selostettu jarjestelma on erittain monimutkainen ja laaja, mi ta pidetaan hyvin haitallisena ottaen huomioon, etta kaikki johdot ja siirtojarjestelmat on suunniteltava kestamaan suurusluokkaa 800 °C olevissa lampOtiloissa tapahtuva polttaminen.
10 US-patenttijulkaisussa 4 788 919 selostetaan raken- teeltaan keskitetympi ratkaisu, joka kasittaa keskeisen polttokerroksen varustettuna pohjassaan olevilla kaasun-sy6tt6johdoilla ja vaihtoehtoisesti niiden paaiia olevilla sekundaarisilla kaasunsyOttOjohdoilla, joiden kautta ai-15 nesosahiukkaset lietetaan ja siirretaan yiakammioon, seka sekundaarisella leijukerroksella tai leijukerrosjaahdytti-melia asetettuna rengasmaisesti keskeisen leijukerroksen ymparille sen tason yiapuolelle, niin etta yiakammioon siirretyt hiukkaset voivat pudota alas tahan sekundaari-20 seen leijukerrokseen. Tassa sekundaarisessa rengasmaisessa leijukerroksessa, joka on hidas kerros, ainesosahiukkaset voivat luovuttaa lampdnsa lammOnsiirtopinnoille ja virrata sen jalkeen painovoiman avulla takaisin keskeiseen primaa-riseen leijukerrokseen.
25 US-patenttijulkaisussa 4 594 967 selostetaan leiju- kerrospolttoreaktori, kSsittåen primaarisen kerroksen, ylSkammion ja leijukerroshiukkasjåahdyttimen, jotka on jSrjestetty siten, etta kaasun mukana primaarisesta ker-roksesta kulkeutuvat hiukkaset paasevat yiakammioon ja 30 putoavat alas hiukkasjaahdyttimeen, jossa hiukkaset kulke-vat kierukkaputkien kautta ja tulevat jaahdytetyiksi. Jåahdyttimen jalkeen hiukkaset kulkevat venttiililaitteen kautta varastokammioon ja sen pohjalta ne voivat kulkea toisen venttiililaitteen kautta primaariseen leijukerrok-35 seen. Tama rakenne on suhteellisen keskitetty, mutta mi-
II
5 92249 taan mahdollisuutta eri jaahdytysalueiden vaiisen suhteen muuttamiseksi ei selosteta lukuun ottamatta sita, etta hiukkasjaahdytin voidaan osittain tyhjentaå siirtamaiia hiukkaset alas varastokammioon, jolloin hiukkasjaahdytti-5 messa olevien jaahdytysputkien osa ei enaa ole hiukkasten peittama. Tailaista kayttiimenetelmaa on kuitenkin pidetta-va erittain epaedullisena, koska hiukkasten tarkoituksena on suojella sanottuja putkia poistokaasujen syCvyttavalta vaikutukselta ja koska aivan fluidatoitujen hiukkasten 10 yiapinnan ylåpuolella sijaitseva putkiosa on leijukerrok-sesta ylhspain sinkoutuvien ja putkeen kohtalaisella no-peudella osuvien hiukkasten hankaavan vaikutuksen alaise-na. MyOskaan hiukkasvirtausta vårten tarkoitettujen vent-tiilien rakennetta ei tassa patenttijulkaisussa selosteta, 15 vaan mainitaan ainoastaan, etta ne voidaan aktivoida va-linnaisella tavalla. Siten mitaan mahdollisuutta jatkuvaan ohjaukseen tai laitteita hiukkasten alaspdin hiukkasjaah-dyttimen kautta tapahtuvan ja ne reaktoriin palauttavan virtauksen jatkuvaa ohjausta vårten ei selosteta.
20 Erillisen leijukerroshiukkasjaahdyttimen kayttG
merkitsee huomattavaa parannusta leijukerrospolttojarjes-telmiin. jaijelia on kuitenkin huomattavia ongelmia, joita ei ole viela kyetty ratkaisemaan tyydyttavaiia tavalla. Edelia mainituissa patenttijulkaisuissa lyhyesti mainitut 25 låmmdnsiirtojSrjestelmat kasittavat tavallisesti esimer- kiksi tehogeneraattoriin liittyviS tarkoituksia vårten veden esikuumentimen, jota myds kutsutaan sååstOiammitti-meksi, hOyrystimen, jossa vesi hOyrystetSSn, ja hOyryntu-listimen, jossa httyry ylikuumennetaan. NMma låmmGnsiirto-30 jarjestelmat toimivat eri lampOtiloissa ja ne on siis jar- jestettava siten, etta huomiota kiinnitetaan lampttenergian siirtovaatimuksiin ja hyvaksyttaviin lamptttiloihin. Toise-na huomioonotettavana tekijana on se, etta lammdnsiirto-jarjestelmat suojelevat myOs rakenne-elementteja korkeilta 92249 6 lampOtiloilta. KaytånnOn leijukerrospolttojårjestelmisså on siten suuri osa seinistå varustettava låmmOnsiirtojar-jestelmillå. SååstOiammitin, joka toimii suhteellisen al-haisessa låmpOtilassa, asetetaan sopivimmin poistokaasu-5 johtoon muiden lammOnvaihtimien jaikeen. Korkeimmassa låmpOtilassa, so. 500 - 530 °C, toimiva hOyryntulistin on edullista asettaa suuremmaksi osaksi leijukerroksen sisalle, jossa hiukkasten hyva låmmOnsiirtokerroin ja låmmOn-siirtopinnat mahdollistavat kuumennuksen korkeisiin låmpO-10 tiloihin, ja pienemmaksi osaksi poistokaasujohtoon. On otettava huomioon, ettå suuremmalla ja pienemmailå osalla tarkoitetaan osia, joilla on suurempi ja pienempi låmmon-siirtokyky, geometrisen suuremman ja pienemman osan sijas-ta. Leijukerroshiukkasjaahdyttimen sisalla olevaa hOyryn-15 tulistinta voidaan myOs jossain maarin suojella syOpymistå ja kulumista vastaan, mika muodostaa kriittisen tekijan korkeissa lampdtiloissa.
Hdyrystinputkia kåytetaan tavallisesti jaahdytta-maan seinia, mutta koska tarvittava hOyrystinpintojen pin-20 ta-ala ylittaa yleensa seiniin kiinteåsti liitettavan pin-ta-alan, asetetaan hOyrystinputkien lisaosat leijukerros-jaahdyttimen sisalle tai poistokaasujohtoon ennen esiiam-mitinta, tai hOyrystinputkien osat voidaan asettaa nåihin kaikkiin paikkoihin. Erilaisten lammOnsiirtopintojen 25 alueet kiinnitetaan luonnollisesti paikoilleen reaktorin rakentamisen jaikeen.
Eri låmmOnsiirtopintojen alueiden vaiinen optimaa-linen suhde riippuu kuitenkin kaytetyista polttoaineista. Esimerkiksi suhteellisen suuren maaran vetta tai hOyrya 30 poistokaasussa synnyttavat polttoaineet vaativat yleensa suhteellisesti pienempaa hOyrystinpinta-alaa kuin hiilen polttamisen yhteydessa. Nåmå suhteellisesti suuremman måå-rån vetta tai hOyryå sisåltavåt polttoaineet voivat olla esimerkiksi itsessåån vetta sisåltaviå polttoaineita, ku-35 ten veteen suspendoituja hiilihiukkasia tai polttoainei- li 7 92249 ta, jotka vetypitoisuutensa johdosta synnyttavat vetta polttamisen yhteydessa, esimerkiksi olkea tal puuta. Kun laitoksessa, joka on suunniteltu hiilen optimaalista polt-tamista vårten, on maara polttaa olkia, on lammdnsiirto-5 pintojen kautta kulkevaa veden virtausta vahennettava, jolloin naiden hdyrystinosien lampdtila voi kuitenkin nousta haitallisesti. Samanlaisia ongelmia saattaa esiin-tya osittaiskuormituksen vaikuttaessa. Osittaiskuormituk-sen yhteydessa ilmanvirtausta vahennetaan, samalla kun 10 lampOtila reaktorin sisallå pidetaan paaasiassa muuttumat-tomana. Reaktorin seiniin sateillyt lampO, joka lopulta siirtyy naiden seinien sisåan asetettuihin hdyrystinput-kiin, ei siten vahene kovinkaan paljon ja lampOtilat h6y-rystinputkien sisalla voivat tamån johdosta pyrkia lisaan-15 tymaan vahentyneen vesivirtauksen ansiosta. Painvastainen-kin ongelma voi kyseisista olosuhteista riippuen esiintya, so. etta hOyryntulistinputkien lampdtila voi lisaantya liian paljon kuormituksen vahentymisen johdosta, erityi-sesti silloin, kun lammOnsiirtopinnat on asetettu osittain 20 poistokaasujohtoon ja osittain leijukerrosjaahdyttimen sisalle. Osittaiskuormitusten yhteydessa fluidaatiota vårten tarkoitettu kaasunvirtaus vahenee, lammOnsiirron pois-tokaasuista vahetessa taildin kuitenkin paljon enemman kuin leijukerroksen sisålla tapahtuva låmmdnsiirto. Kuten 25 edelia on mainittu, hdyryntulistinpinnat on usein asetettu suurenunaksi osaksi leijukerroksen sisaan, ja hOyrystinpin-tojen paaosan ollessa asetettuna poistokaasun virtaukseen voi hOyryntulistimen lampdtila nousta liiaksi vedenvir-tauksen vahentymisen johdosta. Tassa yhteydessa on otet-30 tava huomioon, etta leijukerroksen ja siten myOs poltto-kanunion sisaiia oleva lampdtila olisi pidettava kapeissa rajoissa leijukerrosten tyydyttavaa toimintaa vårten tays-kuormituksella seka myOs osittaiskuormituksella. Aikaisem-min tunnettuna menetelmana on ollut lisata vetta sopiviin 35 kohtiin httyrystinputkien osien vaiiin ja ennen hOyryntu- β 9224$ listinta sen varmistamiseksi, etta putkien lampOtila pide-tSSn turvallisissa rajoissa, mika ei kuitenkaan saa aikaan jarjestelman parasta mahdollista taloudellisuutta.
Eraana lisasyyna aikaisemmin tunnettujen jarjestel-5 mien huonoon tehokkuuteen niiden toimiessa osittaiskuormi-tuksen alaisina on se, etta reaktorissa olevan hiukkasma-teriaalin maara ei ehka ole paras mahdollinen. Osittais-kuormituksen yhteydessa fluidaationopeus vahenee ja ker-roksen tiheys siten lisaantyy. Kerrosten ennaltamaaratyn 10 tason saavuttamiseksi on hiukkasmateriaalien maaraa siis myOs muutettava.
Esilia olevan keksinnOn tarkoituksena on ratkaista edelia mainitut haitat aikaisemmin tunnetuissa leijuker-rosreaktoreissa.
15 KeksinnOn eraana lisatarkoituksena on saada aikaan leijukerrospolttoreaktori, joka toimii paremmalla energia-tehokkuudella kuin aikaisemmin tunnetut vastaavat reakto-rit.
KeksinnOn eraana lisatarkoituksena on tarjota kayt-20 tOOn leijukerrospolttoreaktori, joka kykenee toimimaan tehokkaasti laajemmalla kuormitusalueella, kuin mika on ollut mahdollista aikaisemmin tunnettujen vastaavien reak-torien yhteydessa.
Nama tarkoitukset saavutetaan patenttivaatimuksessa 25 1 maaritetyn leijukerrosjaahdyttimen avulla seka vastaa- vasti patenttivaatimuksessa 7 maaritetyn leijukerrospolt-toreaktorin avulla ja patenttivaatimuksessa 16 maaritetyn leijukerrospolttoreaktorin kayttOmenetelman avulla.
KeksinnOn mukaisen osajaon maarittavat olennaisesti 30 hiukkasjaahdytinastian sisaiia olevat osat tai alueet, joiden sisalle fluidaatiokaasu syOtetaan. Leijukerrosjaahdyttimen eri osia ei tarvitse jakaa fyysisten vaiiseinien vaiitykselia. Jos naita osia eivat rajoita fyysiset vaii-seinat, voi esiintya raja-alueita, joita ei voida selvasti 35 lukea mihinkaan osaan. Eri osat voivat tailOinkin kuiten-
II
9 92249 kin toimia tavoilla, joita voidaan yksilOllisesti valvoa, siita tosiasiasta huolimatta, etta naita raja-alueita ei ole selvasti maaritetty.
Keksinn6n yhteydesså kaytetaan hyvaksi sita tosi-5 asiaa, etta lammOnsiirtoa voidaan edullisesti valvoa saa-tamana fluidaatiokaasun nopeutta. Fluidisoitujen hiukkas-ten ja lammdnsiirtopintojen vaiista kosketusta vårten tar-koitettu lammOnsiirtokerroin on riippuvainen fluidaatiokaasun nopeudesta tavalla, joka voidaan selittaa siten, 10 etta tama kerroin lisaantyy tietysta nollafluidaation yhteydesså esiintyvasta alkuarvosta, nousten maksimiarvoon maaråtyn fluidaationopeuden yhteydesså, jota kutsutaan usein optimaaliseksi fluidaationopeudeksi, minka jaikeen sanottu kerroin vahenee hitaasti fluidaatiokaasun nopeuden 15 kasvaessa edelleen.
KeksinnOn mukaiset lammttnsiirtoputket on jaettu fluidaatio-osia vastaaviin osiin. On edullista kayttaa kutakin putkiosaa paåasiassa yhtenaiselia kuormituksella putken koko pituudella ja erityisesti låmpOtilaporrastuk-20 sia vålttaen putken pituudella. Kayttamaiia osajakoa silia tavoin, etta hOyryntulistin asetetaan yhden osan sisaan ja hOyrystin toisen osan sisaan, voidaan siirtynytta lam-pOmaaraa valvoa yksilOllisesti kutakin tailaista osaa vårten fluidaatiokaasun nopeutta saatamaiia, jolloin voidaan . 25 saavuttaa parhaat mahdolliset olosuhteet lammfJnsiirtoa vårten kaikkien kayttiitapojen yhteydesså, osittaiskuormi-tuksen ja erityyppisten polttoaineiden kayttO mukaan lu-kien.
Fluidaatiokaasun virtaus olisi kuitenkin aina pi-30 dettava fluidaation aloituksen maarittaman rajan yiapuo-lella. Fluidaatio aiheuttaa hiukkasten jatkuvan hanunennyk-sen ja sekoittumisen jaahdyttimen sisaiia, jolloin hiukkasten poistoaukko voidaan asettaa kaytannOllisesti kat-soen minne tahansa jaahdyttimen pohjaseinaan.
92249 10
KeksinnOn eras suositeltava sovellutusmuoto tarjoaa kuitenkin kéyttOOn jarjestelyn, jossa on ainakin yksi hiukkasten poistoaukko kussakin osassa, hiukkasten poisto-virtauksen séétOlaitteen liittyessé kuhunkin sanottuun 5 j ohtoon.
KeksinnOn eréén lisésovellutuksen mukaisesti osat on erotettu toisistaan alueen vaiitykselia, jota ei ole fluidisoitu.
TéllOin saadaan aikaan fyysinen erotus eri osien 10 vaiilia luomalla fluidisoimattoman hiukkasmateriaalin muo-dostama "seiné" osien vaiisen sekoittumisen minimoimiseksi tai sen vélttémiseksi taysin, jolloin lémmOnsiirtoa kunkin osan sisalla voidaan valvoa paaasiassa vierekkåisen osan kéyttOtavasta riippumatta. Yhden osan siséllé tapahtuvaa 15 lémmOnsiirtoa voidaan esimerkiksi våhentéé huomattavasti véhentéméllé fluidaatiokaasun nopeus témén osan sisallé minimiinsé, jolloin kaasu kykenee juuri ja juuri fluidi-soimaan hiukkaset. Normaalin toiminnan yhteydessa kuumen-nettu hiukkasmateriaali putoaa kaikkialle leijukerrosjééh-20 dyttimeen, jolloin hiukkastaso téssa osassa lisåéntyy, kunnes "seiné" alkaa liukua hitaasti ja yhtenaisesti si-vulle péin vieressé olevaa osaa kohti, jossa hiukkastaso on alhaisempi, niin etté ensinunéisesté osasta siirtyneet hiukkaset siirtévåt lénundn tamén vieressé olevan osan si-25 saitémiin putkiin. On selvéé, etté useita erilaisia kåyt-tdtapoja voidaan valita venttiilien yksinkertaisen saété-misen avulla, esimerkiksi ensimméinen kéyttOtapa, jossa jééhdyttimeen pudonneet hiukkaset siirtyvét yhtenéisesti, so. rinnakkain jééhdyttimen kahden osan yli, tai toinen 30 kéyttOtapa, jossa osa hiukkasista siirtyy sarjamaisesti ensinunéisesté osasta toiseen osaan, ja kolmas kéyttOtapa, jossa osa hiukkasista siirtyy sarjamaisesti ensinunéisesté osasta toiseen osaan.
KeksinnOn eréén toisen suositeltavan sovellutusmuo-35 don mukaisesti leijukerrosjééhdytin on jaettu kolmeen osaan, ensimméisen osan siséltéessé hOyrystinputket, toi-
II
11 92249 sen osan hiSyryntulistinputket, ja kolmannen osan varaston hiukkasia vårten, mutta ei jaahdytyspintoja. TSllOin kåy-tetaan erittain yksinkertaista varastointilaitetta hiuk-kasten osia vårten, jolloin leijukerrosreaktorin sisaiia 5 aktiivisesti kaytettyjen hiukkasten maaraa voidaan såataa kayttamana lisaiaitetta hiukkasten maarén optimoimiseksi kyseisten kayttttolosuhteiden mukaisesti. Lisaksi on mah-dollista kierrattaa uudelleen hiukkasia varasto-osan kaut-ta ja takaisin primaariseen leijukerrokseen ilman jaåhdy-10 tysta, mika on edullista kaynnistyksen aikana kåyttdiampO- tilan saavuttamiseksi hiukkasten sisaiia mahdollisimman nopeasti, ja edullista myiJs tapauksissa, jolloin poltta-mista vårten tarvittavien hiukkasten maara ylittaa hiuk-kasmaardn, joka halutaan siirtaa lammttnsiirtopintoja pit-15 kin.
KeksintO tarjoaa lisaksi kayttttOn menetelman edelia selostetun reaktorin kaltaisen leijukerrosreaktorin kayt-t6a vårten, taman menetelman ollessa maariteltyna patent-tivaatimuksessa 16. Taman menetelman avulla saavutetaan 20 edelia selostetun kaltaiset edut.
KeksinnOn mukaisen leijukerrosjaahdyttimen, leijukerrosreaktorin ja kayttOmenetelman edulliset suoritusmuo-dot ilmenevat oheisista epaitsenaisista patenttivaatimuk-sista 2-6, 8 - 15 ja 17 - 19.
25 Keksinndn muut kohteet, ominaispiirteet ja edut kayvat ilmi seuraavasta suositeltavien sovellutusmuotojen selostuksesta oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa:
Kuvio 1 esittaa pystyleikkausta keksinndn mukaises-ta leijukerrosreaktorista; 30 Kuvio 2 esittaa kuvion 1 linjaa II - II pitkin otettua vaakaleikkausta;
Kuvio 3 esittaa pystyleikkausta keksinnOn eraan toisen suositeltavan sovellutusmuodon mukaisesta leijuker-rospolttoreaktorista; 35 Kuvio 4 esittaa kuvion 3 linjaa IV - IV pitkin otettua vaakaleikkausta; 12 92249
Kuvio 5 esittaa osittain kaavamaista pystyleikkaus-kuvantoa keksinnOn erSån toisen suositeltavan sovellutus-muodon mukaisesta hiukkasjaahdyttimesta; ja
Kuvio 6 esittaa kuvion 5 mukaista kuvantoa nayttaen 5 kuitenkin keksinnOn mukaisen hiukkasjaahdyttimen eraan muunnetun sovellutusrauodon.
Piirustuksissa on vastaavia tai samoja osia merkit-ty samoilla viitenumeroilla.
Kuvio 1 esittaa reaktoria 1, joka kasittaa seinan 3 10 ymparOiman ja yiakammiolla 4 varustetun pohjakammion 2. Pohjakammio 2 sisaitaa alapaassaan venttiilimekanismilla 23 varustetun poistoaukon 10, jonka kautta hiukkaset voi-daan tarpeen vaatiessa poistaa. Ennalta maaråtyn etaisyy-den paahan poistoaukon 10 yiapuolelle on asetettu jakoput-15 kisto 22, hormi tai syOttOkammio varustettuna suihkutti-milla ilman tai kaasun syOttamiseksi fluidaatiota vårten. Jakoputkiston 22 alapuolella olevalla alueella hiukkaset eivat tule fluidisoiduiksi, ellei muita fluidaatiolaittei-ta kåyteta, mutta hiukkaset voivat liukua alaspåin paino-20 voiman vaikutuksesta poistoaukkoa 10 kohti, kun venttiili-mekanismi 23 avataan. Hiukkasmateriaali, joka voi kasittaa polttoaineen, neutraalit hiukkaset, kuten sanotut sopivat reagoivat aineet haitallisen materiaalin sitomiseksi jne., syOtetaan syOttOjohdon 9 kautta. LisåsyOttojohdot 11 se-25 kundaarista reaktori-ilmaa vårten voivat olla vaihtoehtoi-sesti kaytOssa, jolloin hidas leijukerros voidaan yliapi-taa reaktorin pohjassa, nopeamman leijukerroksen ollessa kaytOssa sekundaarisen ilmansyOttOjohdon yiapuolella. Kiinteat ainesosahiukkaset liettyvat ilman vaiitykselia ja 30 seuraavat ilmaa ylOspain yiakammioon, jossa ilman nopeus pienenee yiakammion suuremman poikkileikkauspinta-alan johdosta, jolloin hiukkaset siirtyvat kohti sivuja ja voivat pudota alas. Yiakammio on varustettu polttokaasua vårten tarkoitetulla poistojohdolla 28. Poistojohto 28 voi 35 kulkea vaihtoehtoisesti syklonin 15 kautta kiinteiden ai-nesosien lisaerotusta vårten polttokaasusta. Polttokaasu 13 92249 låhtee syklonista 15 johdon 16 kautta, kiinteiden aines-osien lahtiessa syklonista sen pohjasta 17 ja kulkiessa johtojen 20 kautta takaisin leijukerrosreaktoriin sopiviin kohtiin. Sykloni voidaan varustaa alemmalla poistojohdolla 5 19, jonka kautta ainesosahiukkaset voidaan ottaa pois lei- jukerroskierråtyksesta, syklonin kaikkien hiukkaspoisto-johtojen ollessa varustettuina saatOventtiileilia 18 hiuk-kasvirtauksen taydellista valvontaa vårten. Primaarisesta leijukerroksesta 29 yiakanunioon siirretty hiukkasmateriaa-10 li putoaa suuremmaksi osaksi sivujen viereen ja siten primaar i sen kerroksen 29 seinåå ympardivaån sekundaariseen leijukerrokseen 30 tai leijukerrosjååhdyttimeen. Sekundaa-risen leijukerroksen 30 sisalla oleva hiukkasmateriaali fluidisoidaan puhaltamalla kaasua tai ilmaa ilmansy6tt6-15 kammion kautta suihkuttimien 12 vålitykselia. Tama sekun-daarinen leijukerros on varustettu lammdnsiirtoputkilla 21 hiukkasmateriaalin jaahdyttamista vårten. Hiukkaset voivat virrata sekundaarisesta leijukerroksesta alaspain johtojen tai laskuputkien 5 ja saatOventtiilien 6 kautta palaamista 20 vårten primaariseen leijukerrokseen. Sekundaarinen leijukerros voidaan varustaa syOttOjohdoilla sopivien reagoi-vien aineiden sydttamista vårten. Syklonista lahtevan polttokaasun sisaltama lampd otetaan myds talteen johta-malla polttokaasu kulkemaan lisaiammOnsiirtopintojen, esi-25 merkiksi hdyrystimen 26 ja esikuumentimen tai saastdiam-mittimen 27, kautta.
Kuvio 2 esittaa kuvion 1 linjaa II - II pitkin otettua vaakaleikkausta reaktorista nayttaen miten sekundaarinen kerros tai kerrosjaahdytin 30 on jaettu kolmeen 30 osaan 31, 32 ja 33 eli hOyrystinosaan 31, hOyryntulistin-osaan 32 ja vastaavasti varasto-osaan 33. Nama osat on erotettu edullisesti toisistaan radiaalisten valiseinien 13 avulla, kunkin osan ollessa varustettuna laskuputkella 5 hiukkasten palauttamiseksi primaariseen kerrokseen. Ku-35 vio esittaa lammOnsiirtoputket 21 hOyrystinosassa ja hOy-ryntulistinosassa. Nama kaikki kolme osaa on varustettu 92249 14 fluidaatiokaasusuihkuttimilla, mutta vaihtoehtoisesti on mahdollista asettaa fluidaatiosuihkuttimet varasto-osaan, jolloin hiukkasmateriaali kulkee alaspåin laskuputkeen painovoiman vaikutuksesta.
5 Kuten kuvion 1 vasemmanpuoleisesta osasta nåkyy, sisåltavat leijukerrosjaahdyttimen osien våliset seinåt yiareunan, joka on alemmalla tasolla kuin jååhdyttimen primaarisesta reaktorista erottavan seinSn 3 yiareuna, hiukkasten virtauksen mahdollistamiseksi vSliseinSn 13 yli 10 vieressS olevaan osaan.
Leijukerrosjååhdyttimen kåytanndn sovellutusmuodos-sa hdyrystinosa ulottuu 150 asteen kulmassa, hOyryntulis-tin 120 asteen kulmassa ja varasto-osa 90 asteen kulmassa, mutta nåitå kokoja ja muotoja voidaan ilmeistikin muunnel-15 la useilla eri tavollla.
Useat eri k&yttOtavat sallivien laitteiden avulla saavutettavat edut voidaan ymmartaa seuraavan selostuksen avulla.
Jos oletetaan, etta reaktorin on maara toimia osit-20 taisella kuormituksella, on aktiivisesti kierråtettyjen hiukkasten maarSn oltava suhteellisen suuri kerrosten kor-keamman tiheyden johdosta. Tåmå saadaan aikaan erittain yksinkertaisesti våhentSmaiia hiukkasten maaraa varasto-osassa, so. varasto-osasta tulevan laskuputken 5 saatd-25 venttiili 6 avataan taysin ja varasto-osaan virtaavaa fluidaatiokaasua vårten tarkoitettu saatdventtiili 14 avataan my6s taysin sekundaarisen kerroksen varasto-osan tiheyden pitamiseksi mahdollisimman alhaisena. Hdyrystin-osassa ja hOyryntulistinosassa olevat hiukkaset fluidi-30 soidaan fluidaatiokaasun virtauksen avulla, joka pidetaan minimiarvossaan riittavaan lammdnsiirtoon liittyvan vaati-muksen maarittamaiia tavalla. Taman on mahdollista kayt-tamana niinkin alhaisia kuin 5 cm/s olevia fluidaationo-peuksia suuruusluokaltaan 160 pm olevia keskimaaraisia 35 hiukkasiapimittoja vårten. Kulumisen ja syGpymisen vaitta-miseksi hiukkasten maara hdyrystinosan ja hOyryntulistin-
II
15 92249 osan sisalla pidetaan riittavana peittamaan lammflnsiirto-pinnat taydellisesti. LammOnsiirron hienosaatO kunkin jaahdytysosan sisalla on mahdollinen saatamaiia hiukkas-virtausta ja fluidaatiokaasun nopeutta.
5 Jos taas vaihtoehtoisestl oletetaan, etta reaktor! toimii taydelia kuormituksella, jolloin leijukerrosten sisaitamien hiukkasten tiheys on alhaisempi, on aktiivi-sesti kierratetyn hiukkasmaaran tailOin pakostakin oltava myOs plenempi parhaan mahdollisen polttotehokkuuden saa-10 vuttamiseksi. Tama saadaan aikaan sulkemalla taysin tai osittain varasto-osan poistoventtiili 6 seka myiis taysin tai osittain tahan osaan virtaavan fluidaatiokaasun saatO-venttiili 14, jolloin varasto-osassa olevien hiukkasten maara lisaantyy hiukkasten ollessa otettuina pois aktiivi-15 sesta kierratyksesta reaktorissa tarpeellisessa maårin.
On ilmeista, etta erinomainen polttotehokkuus voidaan saa-vuttaa taydelia kuormituksella samoin kuin osittaiskuor-mitusta kaytettaessa, ja etta reaktor! voi toimia tehok-kaasti alhaisemmalla kuormitustekijalia kuin mika on ollut 20 taloudellisesti mahdollista aikaisemmin tunnettujen leiju-kerrosreaktorien yhteydessa.
Virtauksen saatOlaite ja hiukkasosien poistolaite aktiivisesta kierratyksesta niiden vastaavaa uudelleen-syOttOa vårten edelleen mahdollistavat kaynnistyksen tai 25 kuormitussaadOt nopeammin kuin on ollut mahdollista aikaisemmin tunnettujen reaktoreiden yhteydessa.
Kuvio 3 esittaa pystyleikkausta keksinnOn eraan suositeltavan sovellutusmuodon mukaisesta leijukerrospolt-toreaktorista. Tama reaktor! 51 kåsittaa, kuten kuviosta 30 nakyy, seinan 53 rajoittaman pohjakammion 52, jonka yia-puolelle on asetettu yiakammio 54. Pohjakammio 52 kasittaå alapaassaan venttiilimekanismilla 63 varustetun poistoau-kon 50 hiukkasmateriaalin ja tuhkan poistamiseksi tarpeen vaatiessa.
92249 16
Ennalta maaråtyn etaisyyden paahan pohjapoistoaukon 50 yiapuolelle on asetettu suihkuttimilla varustettu jako-putkisto tai syOttOkammio 22 fluidaatioilman tal -kaasun syOttoa vårten. Jakoputkiston 22 alla olevalla alueella 5 hiukkasia ei fluidisoida, ellei muita fluidaatiolaitteita kayteta, mutta hiukkaset voivat kuitenkin llukua alaspain poistoaukkoon 50 venttiilimekanismin 63 ollessa avattuna.
Samoin kuin kuvion 1 esittama reaktor!, rnyds kuvion 3 mukainen reaktor! 51 on varustettu sydttdjohdoilla 9 10 hiukkasten sydttåmiseksi, jotka voivat kasittaa polttoai-neen, neutraalit hiukkaset, sopivat reagoivat aineet hai-tallisen materiaalin sitomista vårten jne. LisSsydttdjoh-toja 11 sekundaarista reaktori-ilmaa vårten voidaan kéyt-taa hitaan le!jukerroksen yllSpitamiseksi pohjassa, no-15 peanunan leijukerroksen ollessa kåytdsså sekundaaristen ilmansyOttdjohtojen ylåpuolella kuvion 1 mukaisen sovellu-tusmuodon tapaan. Sekundaarisen reaktor!-ilman sydttOjoh-don 11 ylåpuolelle voidaan asettaa ylempi Iis3sy0tt0johto 66 hiukkasmateriaalin, kuten polttoaineen, neutraalien 20 hiukkasten, haitallisen materiaalin sitomista vårten tar-koitettujen sopivien reagoivien aineiden jne. syOttflmisek-si, koska voi olla edullista sailyttSS valintamahdollisuus tållaisten ainesosahiukkasten eri tasojen vålista valintaa vårten.
25 Fluidaatiosuihkuttimiin syGtetSSn ilmaa puhaltimis- ta, kunkin puhaltimen ollessa varustettuna tehonsSStOlait-teella ja merkittynS viitenumerolla 45. Fluidaatioilman riittSvån syOttOtehon yhteydessS kiinteSt ainesosahiukka-set suspendoituvat kaasuvirtauksen vSlitykselia ja kulke-30 vat liettyneinS sen mukana tullen yiakammioon, jossa vir-taus poikkeutetaan sivusuunnassa ohjauselimen 41 vSlityk-selia. Ylåkammio 54 sisåltåå suuremman poikkileikkausalan kuin reaktorin alaosa 52, jolloin kaasun virtausnopeus siten våhenee ylåkammiossa. Kaasu voi virrata ohjauselimen 35 41 ympåri tullen polttokaasun poistojohtoon 28. Kaasun
II
17 92249 virtausnopeuden vahentymisen johdosta ylåkammiossa ja sen virtaussuunnan muuttumlsen ansiosta kaasun mukana kulkeu-tuvan hiukkasmateriaalin huomattava maarå putoaa alas yia-kammion alapuolelle asetettuun hiukkasjaahdyttimeen 42.
5 Poistokaasu lahtee poistojohdon 28 kautta ja tulee sykloniin 15, jossa tapahtuu klintelden alnesosahlukkasten lis&erotus poistokaasusta. Kaasu poistuu syklonista 15 johdon 16 kautta ja virtaa lisajaahdytyspintojen, esimer-klksl hiJyrystinputkien 26, esikuumentimen tai saastdiam-10 mittimen 27 ja ilman esikuumentimen 25 ohi. Poistokaasusta syklonissa 15 erotetut hiukkaset lahtevat syklonin poh-jasta 17 ja ne voivat siirtya alaspain syklonista lahtevan laskuputken 67 kautta uudelleensyttttoa vårten primaariseen reaktoriin 51.
15 Hiukkasjaahdyttimeen 42 pudonneet hiukkaset voivat siirtya siina alaspain seuraavassa yksityiskohtaisemmin selostettavalla tavalla ja virrata laskuputken 56 kautta, joka palauttaa nama hiukkaset uudelleensyOttOa vårten primaariseen reaktoriin 53. Kuten kuviosta 3 nakyy, hiukkas-20 jaahdytin on varustettu saadettavaiia puhaltimella 45, joka puhaltaa fluidaatioilman johtojen 46 kautta ylOspain hiukkasjaahdyttimen ja fluidaatiosuihkuttimien 60 lapi hiukkasjaahdyttimessa 42 olevan hiukkasmassan fluidisoimi-seksi. Hiukkasmassan ylåpintaa hiukkasjaahdyttimessa on 25 merkitty numerolla 73.
Kuvio 4 esittaa paaltapain katsottua poikkileik-kausta reaktorista kuvion 3 linjaa IV - IV pitkin otettu-na. Kuten kuviosta 4 nakyy, reaktori on paaasiassa suora-kulmainen, hiukkasjaahdyttimen 42 ollessa myOs paaasiassa 30 suorakulmainen ja asetettuna reaktorin sivujen viereen, sen yhden sivun kulkiessa reaktorin sivun suuntaisesti. Hiukkasjaahdytin kasittåa pohjaseinan 68 ja sivuseinat 69. Kuten kuviosta nakyy, hiukkasjaahdytin on varustettu kie-rukkamaisilla jaahdytysaineputkilla, jotka on jaettu kah-35 teen osaan, sanottujen osien kasittaessa hOyrystinputki- 18 92249 kierukan 43 ja hdyryntulistinputkikierukan 44. Nama put-kikierukat siirtavat vetta ja/tai hdyrya, jolloin kumman-kin putkikierukan sisalla tapahtuvaa virtausta voidaan saataa erikseen. Hiukkasjaahdyttimen 42 pohjaan 68 on muo-5 dostettu aukot 70, 71 hiukkasten poistamista vårten. Aukko 70 ottaa hiukkaset alas laskuputken 55 kautta hOyryntulis-tinosasta, aukon 71 siirtaessa taas hiukkaset alas lasku-putkeen hOyrystinosasta 56. Naiden molempien osien valista rajalinjaa hiukkasjaahdyttimen 42 sisalla on merkitty kat-10 koviivalla 72. Kuten kuviosta nakyy, molemmat laskuputket ovat yhteydessa reaktorin kanssa, niin ettå kummanstakin laskuputkesta tulevat hiukkaset voidaan syiittaa uudelleen reaktoriin.
Kuviossa 3 on esitetty vain yksi laskuputki, so. 15 hdyrystinosan laskuputki 56, tehtyna L:n muotoiseksi suh-teellisen pitkaiia pystysuoralla osalla ja verrattain ly-hyelia vaakasuoralla osalla alapaassaan. HOyryntulistin-osan laskuputki 55 on muotoiltu vastaavalla tavalla. Kuten kuviosta 3 nakyy, johdon 46 vaiitykselia toimivalla puhal-20 linsaatolaitteella varustettuun puhaltimeen 45 liitetty ilmansuihkutin 57 on asetettu taman laskuputken alapaahan. NormaalikåytOn aikana laskuputki taytetaan hiukkasilla hiukkasjaåhdyttimessa olevien jaahdytysaineputkikierukoi-den yiapuolella olevaan tasoon asti. Ilman puhaltaminen 25 suihkuttimen 57 kautta siirtaa hiukkaset laskuputken vaa-kasuoran osan lapi reaktoriin, koska ilmapuhalluksen vastus on pienempi taman jarjestelyn yhteydessa. Paine las-kuputkessa olevassa hiukkaspylvaassa on normaalisti niin suuri, etta nama hiukkaset eivat tule fluidisoiduiksi, 30 vaan liikkuvat sen sijaan hitaasti alaspain painovoiman vaikutuksesta suoraan verrannollisessa suhteessa pohjasta poistettuun hiukkasmaaraan. Esilia olevan keksinnOn tekija on havainnut, etta on mahdollista ilmansuihkuttimen 57 kautta puhalletun ilman valvotun puhalluksen avulla saataa 35 hiukkasmateriaalin virtausta reaktoriin erittain mukavalla 19 92249 tavalla, jolloin suihkutinjarjestelya 57 voidaan pitaa erSånlaisena venttiilina, joka saataa hiukkasten paluuvir-tausta reaktor!iin.
On selvaa, etta hiukkasjaahdyttimesta 56 tuleva 5 toinen, hOyryntulistimeen liitetty laskuputki on varustet-tu samanlaisella ilmansuihkuttimella 47 (vrt. kuviot 5 ja 6) ja toimii samalla tavoin, joten tassa yhteydessa voidaan viitata edelld olevaan selostukseen. Lisaksi syklo-nista tuleva hiukkasten palautusjohto on myOs varustettu 10 ilmansuihkuttimella 74 ja saadettavaiia puhaltimella 45, joka toimii vastaavien ilmajohtojen 46 vaiitykselia, niin etta syklonin pohjasta tulevaa, reaktoriin palaavaa hiuk-kasvirtausta voidaan saataa vastaavalla tavalla.
Kuvio 5 esittåa pystyleikkausta hiukkasjaahdytti-15 mesta 42 varustettuna hOyryntulistinosan laskuputkella 55, hOyrystinosan laskuputkella 56, ilmansuihkuttimilla hOyryntulistinosan laskuputkea 56 vårten ja ilmansuihkuttimilla hOyryntulistinosan laskuputkea 57 vårten. Kuvion selventamiseksi vaakasuorat osat laskuputkien alapaassa 20 on esitetty sivullepain ulottuvina kuvioissa 5 ja 6, vaik-ka nama vaakasuorat osat itse asiassa ulottuvatkin kohti-suoraan kuvioiden 5 ja 6 tason suhteen, kuten kuviosta 4 k3y ilmi.
Kuvio 5 esittaa hiukkasjaahdyttimen pohjaseinan 68 25 ja sivuseinien 69 kautta otettua leikkausta niihin kiin-teasti liittyvine jaahdytysaineputkineen 21, jotka mahdol-listavat seinaelementtien sisalla olevan lampOtilan pita-misen sallituissa rajoissa. Kuviossa nakyy edelleen kie-rukkamainen hOyrystinputki 43 ja kaksi kierukkamaista hOy-30 ryntulistinputkea 44, joista ensimmainen on asetettu jaah-dyttimen oikeanpuoleiseen osaan kuvion 5 mukaisella tavalla ja toinen jaahdyttimen vasemmanpuoleiseen osaan hOy-rystinputkikierukan 43 alapuolelle. Yksinkertaisuuden vuoksi hiukkasjaahdyttimen osia kutsutaan hOyryntulistin- 20 92249 osaksi ja hOyrystinosaksi, vaikka hOyrystinosa sisaltaåkin myOs hOyryntulistinputkikierukan.
HOyrystinjåahdytinpohjassa 68 olevat puhaltimet 45 varustettuina hOyryntulistinosan fluidaatiosuihkuttimiin 5 60 ja vastaavasti hOyrystinosan fluidaatiosuihkuttimiin 61 liitetyilia ilmajohdoilla 46, nakyvat myOs kuviossa. Kayttåmaiia kahta puhallinta talla tavoin voidaan naiden kahden osan sisalla tapahtuvaa fluidaatiota valvoa erik-seen, koska taman keksinnOn tekija on havainnut, etta 10 fluidaatiokaasu virtaa olennaisesti pystysuorasti hiukkas-massan låpi. Fluidaatiosuihkut on esitetty symbolisesti kuviossa, todellisen jååhdyttimen ollessa varustettuna suurella mååraiia suihkuttimia, jotka on asetettu pienien etåisyyksien påahan toisistaan jååhdyttimien pohjalle kes-15 kialuetta, so. rajalinjaa 72 pitkin kulkevaa aluetta lu-kuun ottamatta, jossa fluidaatiosuihkuttimia ei ole.
Kuvio 5 esittåa fluidisoituja hiukkasalueita 64, vaikka osaa hiukkasista 65 ei olekaan fluidisoitu. On sel-vaa, myOs kuvioihin 3 ja 4 viitaten, etta hiukkasjaahdytin 20 vastaanottaa normaalin reaktoritoiminnan aikana jatkuvan virran kuumennettuja hiukkasia, jotka leviavat pååasiassa koko hiukkasjååhdyttimen 42 pinnalle. Kuvio 1 esittaa toi-mintatapaa, jonka yhteydesså hiukkasjååhdyttimen 42 molem-missa osissa olevan hiukkasmateriaalin taso ei ole sama. 25 Asianlaita voi olla nåin silloin, kun enemmån ilmaa puhal-letaan ilmansuihkuttimen 56 kautta hOyryntulistinosan las-kuputkeen kuin mitå puhalletaan ilmansuihkuttimen 57 vaii-tykselia hOyrystinosan laskuputkeen. TållOin suurempi hiukkasmåårå poistetaan hOyryntulistinosasta. Naiden hiuk-30 kasten tasojen vaiinen ero saa fluidisoimattoman hiukkasmateriaalin 65 liukumaan hitaasti kuviossa oikealle, jol-loin tamån seinan luontaiset ainesosahiukkaset tulevat vahitellen fluidisoiduiksi niiden siirtyesså fluidaatio-suihkuttimien yiapuolella olevalle alueelle. Fluidaatio-35 kaasu sekoittaa ja kierråttåå nåiden kummankin osan sisal- 21 92249 IS hiukkasia, ndiden osien vaiisen fluidisoimattomien hiukkasten 65 muodostaman seinan pitaessa taas hiukkaset eriliaan, jolloin saavutetaan yksisuuntainen vahittainen ja ohjattu virtaus rajalinjan yli, esimerkiksi hiukkasten 5 ja siten myds låmmOn nettosiirto osasta toiseen. Kuvatun kayttdtavan yhteydessa hdyrystinputkikierukoiden ympari tapahtuva hiukkasvirtaus voi olla vahainen, jolloin lam-mdnsiirto hiiyrystinputkiin on myds pieni, kun taas hiukkasvirtaus hdyryntulistinputkikierukoiden ympari on suuri 10 lisaten lammOnsiirtoa hdyryntulistinputkiin.
Kuvion 5 perusteella ja edelia olevan selostuksen perusteella on selvaa, ettå myds muita toimintamuotoja voidaan valita k3ytt56n, esimerkiksi kayttiitapa, jossa tapahtuu suurempi lammOnsiirto hdyrystinputkiin, tai kayt-15 tOtapa, jossa tapahtuu yhtaiainen virtaus molempiin osiin, lammdnsiirtonopeuksien ollessa myds samoja.
Kuvio 6 esittaa erasta toista esilia olevan keksin-ηΰη mukaisen hiukkasjaahdyttimen suositeltavaa sovellutus-muotoa. Useimmat osat tassa kuvion 6 mukaisessa sovellu-20 tuksessa ovat samoja kuin kuvion 5 esittamassa sovellutuk-sessa, kuvion 6 sovellutusmuodon ollessa kuitenkin varus-tettuna osat toisistaan erottavalla vaiiseinaiia 62, joka kulkee rajalinjaa 72 pitkin. Tåma vaiiseina 62 on matala jaahdyttimen sivuseiniin verrattuna, niin etta hiukkaset 25 paasevat virtaamaan våliseinan 62 yli, tasoeron aiheut-taessa tailaisen virtauksen. Ilmeisestikin taman vaiisei-nan yiapuolella oleva alue ei sisalla fluidisoimattomia hiukkasia 65. Kaikki muut kuvion 6 mukaisen sovellutusmuodon elementtiosat ovat kuvion 5 kaltaisia, niin etta tassa 30 yhteydessa voidaan viitata edelia olevaan selostukseen. On selvaa, etta kuvion 6 esittama sovellutus tarjoaa kayt-tiJOn molempien osien erittain selvan erottamisen toisistaan, jolloin naiden kummankin osan sisaitamien hiukkasten vaiinen lammiSnvaihto pienenee.
22 92249
Vaikka edellS on kuvattu ja selostettu yksityiskoh-taisesti esillS olevan keksinnOn erilaisia sovellutusmuo-toja, ei keksintO ole rajoittunut edellS selostettuihin tarkkoihin rakenteisiin ja sovellutuksiin, vaan alaan pe-5 rehtyneet henkilOt voivat tehdå siihen uselta muutoksia ja muunnelmia keksinnOn hengestå ja suojapiiristO poikkea-matta.
II

Claims (19)

  1. 92249 23
  2. 1. Hiukkasmateriaalia vårten tarkoitettu leiju-kerrosjaahdytin (30, 42), joka on muodostettu ylOspain 5 avoimena astiana, jossa on olennaisesti suljetut pohja-(68) ja sivuseinat (3, 69) ja joka kasittaa: sisa- ja ul-kopuolen omaavat lammdnsiirtolaitteet, kuten putket (21, 43, 44), joiden sisapuolella on lammdnsiirtovaiiainetta ja joiden ulkopuolella hiukkasmateriaalia virtaa; pohja-10 seinan yhteyteen jarjestetyt syOttOjohdot (12, 60, 61) hiukkasmateriaalin fluidaatiota vårten tarkoitetun kaasun syttttamiseksi; ja ainakin yhden pohjaseinassa olevan aukon (5, 70, 71) hiukkasmateriaalin poistamista vårten, t unnet t u siita, etta lammOnsiirtolaitteet on jaettu va-15 hintaan kahteen osaan; etta fluidaatiokaasun syttttOjohdot on jaettu osiin; jotka vastaavat sanottujen lammdnsiirto-laitteiden osia; ja etta jokainen osa on varustettu saatd-laitteilla (14, 45) kuhunkin osaan tapahtuvan fluidaatiokaasun virtauksen riippumatonta saatoa vårten.
  3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jaahdytin, t un net t u siita, etta kukin osa on varustettu vahintaan yhdelia hiukkasten poistoaukolla (5, 70, 71), ja etta kukin poistoaukko on varustettu hiukkasten poistovirtauksen saatttlaitteella (6, 47, 57). • 25 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jaahdytin, t un net t u siita, etta se kasittaa osia erottavan alueen (65), jossa olevia hiukkasia ei ole fluidisoitu.
  4. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jaahdytin, t unnet t u siita, etta se kasittaa osien vaiiin asetetun 30 vaiiseinan (13, 62), jonka yiareuna on astian sivuseinien (3, 69) yiareunaa alemmalla tasolla, niin etta hiukkasma-teriaali voi virrata vaiiseinan yiareunan yli yhdesta osasta vieressa olevaan osaan.
  5. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen jaah-35 dytin, tunnettu siita, etta jaahdytin on jaettu 92249 24 vShint&ån kolmeen osaan (31, 32, 33), kunkin osan ollessa varustettuna pohjassa olevilla syOttOjohdoilla (12) flui-daatiokaasun sydttamista vårten ja pohjassa olevalla au-kolla (5) hiukkasmateriaalin poistamiseksi; etta ainakin 5 kaksi sanotuista osista (31, 32) on varustettu lammtinsiir-tolaitteilla; ja etta kolmatta osaa (33) ei ole varustettu lammOnsiirtolaitteilla.
  6. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen jaah-dytin, tunnettu siita, etta sivuseinat ja/tai 10 pohjaseina on varustettu jaahdytysputkilla (21).
  7. 7. Leijukerrospolttoreaktori, joka kasittaa: olen-naisesti pystysuoran reaktorikammion (1, 51) varustettuna alaosassaan (2, 52) olevalla ensimmaiselia sydttdaukolla (9) nesteen ja/tai kiintean hiukkasmateriaalin sydttami- 15 seksi, ja ensimmaisen sydttdaukon alapuolella olevalla tasolla sijaitsevan toisen sydttdaukon (22) kaasun sydtta-miseksi hiukkasmateriaalin fluidisoimiseksi reaktorin si-saiia primaarisen leijukerroksen yliapitamista vårten; reaktorikammion ylaosaan (4, 54) sovitetun poistojohdon 20 (28) poistokaasun ja hiukkasmateriaalin poistamiseksi reaktorista; ja leijukerrosjaahdyttimen (30, 42) hiukkas-materiaalia vårten, tunnettu siita, etta jaahdy-tin on muodostettu yldspain avoimena astiana, jossa on olennaisesti suljetut pohja- (68) ja sivuseinat (3, 69), 25 ja asetettu keraamaan osaa hiukkasmateriaalista reaktorikammion yiaosasta, jaahdyttimen kasittaessa: sisa- ja ul-kopuolen omaavat lammtinsiirtolaitteet, kuten putket (21, 43, 44), joiden sisapuolella on on lammdnsiirtovaiiainetta ja ulkopuolella hiukkasmateriaalivirtaus; våhintaan yhden 30 johtoon (5, 70, 71) liittyvan aukon pohjaseinassa hiukkasmateriaalin ohjatuksi palauttamiseksi jaahdyttimestå primaar iseen pohjakerrokseen; ja pohjaseinassa olevat sydttd-johdot (12, 60, 61) hiukkasmateriaalin fluidaatiota vårten tarkoitetun kaasun sydttamiseksi; etta lammdnsiirto-35 laitteet on jaettu vahintaan kahteen osaan, ja etta flui- li 92249 25 daatiokaasun syOttdjohdot on jaettu osiin, jotka vastaavat lammOnsiirtolaitteiden osia, ja ovat varustettuja saatO-laitteilla kuhunkin osaan tapahtuvan fluidaatiokaasun vir-tauksen riippumatonta saatoa vårten.
  8. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen reaktori, tun net t u siita, etta kukin osa on varustettu vahintaan yhdelia hiukkasten poistoaukolla (5, 70, 71), joka aukko on varustettu laitteilla (6, 47, 57) hiukkasten poistovir-tauksen saatamista vårten.
  9. 9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen reaktori, tun net t u siita, etta jaahdytin kasittaa osia erottavan alueen (65), jossa olevat hiukkaset eivat ole fluidisoitu-ja·
  10. 10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen reaktori, t u n- 15. e t t u siita, etta jaahdytin kasittaa osien vaiiin asetetun vaiiseinan (13, 62), jonka yiareuna on jaahdy- tysastian sivuseinien yiareunaa alempana, niin etta hiuk-kasmateriaali paasee virtaamaan vaiiseinan yiareunan yli yhdesta osasta vieressa olevaan osaan.
  11. 11. Jonkln patenttivaatimuksen 7-10 mukainen reaktori, tunnettu siita, etta jaahdytin on jaettu kolmeen osaan (31, 32, 33), kunkin osan ollessa varus-tettuna pohjassaan olevilla syOttdjohdoilla fluidaatiokaasun syOttamista vårten ja pohjassa olevalla aukolla (5) 25 hiukkasmateriaalin poistamiseksi; etta vahintaan kaksi osista (31, 32) on varustettu lammttnsiirtolaitteilla; ja etta kolmatta osaa (33) ei ole varustettu lammdn-siirtolaitteilla.
  12. 12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen 30 reaktori, tunnettu siita, etta leijukerrosmateri-aalijaahdyttimen sivuseinat ja/tai pohjaseina on varustettu jaahdytysputkilla (21).
  13. 13. Jonkin patenttivaatimuksen 7-12 mukainen reaktori, tunnettu siita, etta aukko tai aukot 35 (5, 70, 71) hiukkasmateriaalin poistamiseksi leijukerros- 92249 26 jaahdyttimesta on tai ovat yhteydesså paluujohtoon, paluu-putkeen tai laskuputkeen (55, 56), jonka kautta hiukkasma-teriaali voi siirtya pelkMstaan painovoiman vaikutuksesta; ettå paluujohto on yhteydesså reaktorikammion kanssa; ja 5 etta paluujohto on alapaastaan varustettu laitteilla (45, 57) kaasun ohjatuksi puhaltamiseksi paluujohtoon.
  14. 14. Jonkin patenttivaatimuksen 7-13 mukainen reaktori, tunnettu siita, etta reaktorikammio on poikkileikkaukseltaan olennaisesti suorakulraainen; etta 10 leijukerrosjaahdytin on poikkileikkaukseltaan olennaisesti suorakulmainen; ja etta jaahdytin on asetettu reaktorin yhden sivun viereen, sen yhden sivun ollessa reaktorin sivun suuntainen.
  15. 15. Jonkin patenttivaatimuksen 7-13 mukainen 15 reaktori, tunnettu siita, etta reaktorikammio on poikkileikkaukseltaan olennaisesti ympyråmainen; etta leijukerrosjaahdytin on asetettu rengasmaisesti reaktorikammion ymparille; ja etta leijukerrosjaahdyttimen osien va-liset rajalinjat suuntautuvat olennaisesti radiaalisesti.
  16. 16. Leijukerrospolttoreaktorin kåyttOmenetelma, joka reaktori kasittaa yia- ja alaosan, jonka menetelmån yhteydesså: kiinteita ainesosia ja polttoainetta kåsittå-vaa materiaalia syOtetaån reaktorin alaosaan; fluidaatio-kaasua syOtetåån reaktorin alaosaan sellaisella nopeudel-25 la, etta hiukkasmateriaalin osa kulkeutuu sanotun fluidaa-tiokaasun mukana ylOspåin reaktorin yiaosaan, t u η n e t-t u siita, etta osa hiukkasmateriaalista kerataan ylOspain avoimeen astiaan, jossa on olennaisesti suljetut poh-ja- ja sivuseinat; etta fluidaatiokaasua syOtetaan ylOs-30 pain avoimeen astiaan keratyn hiukkasmateriaalin fluidi-soimiseksi, jolloin keratty hiukkasmateriaali voi siirtaa lampoa lammOnsiirtoelimille; etta keratty hiukkasmateriaali palautetaan reaktorin alaosaan; ja etta lampOenergian siirtonopeutta astiassa saadetaan erikseen vahintaan kah-35 dessa sen osassa såatamålia fluidaatiokaasun syOttOa vas-taaviin osiin. 92249 27
  17. 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta kerattyS hiukkasmateriaalia palautetaan astiasta reaktorin alaosaan vastaavista eril-lisista poistoaukoista, jotka johtavat vastaavista astian 5 osista reaktorin alaosaan, jolloin hiukkasmateriaalin poistovirtausta kustakin osasta ohjataan erikseen.
  18. 18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta hiukkasten poistovirtausta kustakin astian osasta ohjataan siten, etta hiuk- 10 kasmateriaali virtaa yhdesta osasta vieressa olevaan osaan.
  19. 19. Patenttivaatimuksen 16, 17 tai 18 mukainen me-netelma, tunnettu siita, etta lammonsiirtolait-teet on jaettu vahintåan yhteen hOyrystinosaan ja vahin- 15 taan yhteen hOyryntulistinosaan, osien ollessa asetettuina astian erillisiin osiin siten, etta lammOnsiirtoa hOyrystinosaan ja hOyryntulistinosaan voidaan ohjata erikseen. 28 92249
FI895230A 1988-03-04 1989-11-03 Leijukerrosjäähdytin, leijukerrospolttoreaktori ja menetelmä tällaisen reaktorin käyttämiseksi FI92249C (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
DK120288 1988-03-04
DK120288A DK120288D0 (da) 1988-03-04 1988-03-04 Fluidbed forbraendigsreaktor samt fremgangsmaade til drift af en fluidbed forbraendingsreaktor
DK8900049 1989-03-03
PCT/DK1989/000049 WO1989008225A1 (en) 1988-03-04 1989-03-03 A fluid bed cooler, a fluid bed combustion reactor and a method for the operation of a such reactor

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI895230A0 FI895230A0 (fi) 1989-11-03
FI92249B FI92249B (fi) 1994-06-30
FI92249C true FI92249C (fi) 1994-10-10

Family

ID=8102131

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI895230A FI92249C (fi) 1988-03-04 1989-11-03 Leijukerrosjäähdytin, leijukerrospolttoreaktori ja menetelmä tällaisen reaktorin käyttämiseksi

Country Status (16)

Country Link
US (1) US5014652A (fi)
EP (2) EP0332360B1 (fi)
JP (1) JP2818236B2 (fi)
KR (1) KR100203007B1 (fi)
CN (1) CN1016889B (fi)
AT (1) ATE91331T1 (fi)
AU (1) AU613169B2 (fi)
BR (1) BR8905711A (fi)
CA (1) CA1328345C (fi)
DE (1) DE68907426T2 (fi)
DK (1) DK120288D0 (fi)
ES (1) ES2044089T3 (fi)
FI (1) FI92249C (fi)
IE (1) IE62872B1 (fi)
PT (1) PT89905B (fi)
WO (1) WO1989008225A1 (fi)

Families Citing this family (28)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FR2661113B1 (fr) * 1990-04-20 1993-02-19 Stein Industrie Dispositif de realisation d'une reaction entre un gaz et un materiau solide divise dans une enceinte.
US5081938A (en) * 1990-12-20 1992-01-21 A. Ahlstrom Corporation Method and apparatus for controlled bidirectional feeding of particulate matter
IT1244680B (it) * 1991-01-23 1994-08-08 Montedipe Srl Processo a piu' stadi per l'ammossimazione in fase liquida dei composti carbonilici
TR26264A (tr) * 1991-05-02 1995-02-15 Stein Industrie Kapatilmis bir mekan icinde bir gaz ve bir tane- cikli maddenin tepkimeye sokulmasi icin tertibat.
US5203284A (en) * 1992-03-02 1993-04-20 Foster Wheeler Development Corporation Fluidized bed combustion system utilizing improved connection between the reactor and separator
FR2690512B1 (fr) * 1992-04-27 1994-09-09 Stein Industrie Réacteur à lit fluidisé circulant comportant des échangeurs extérieurs alimentés par la recirculation interne.
US5341766A (en) * 1992-11-10 1994-08-30 A. Ahlstrom Corporation Method and apparatus for operating a circulating fluidized bed system
US5406914A (en) * 1992-11-10 1995-04-18 A. Ahlstrom Corporation Method and apparatus for operating a circulating fluidized bed reactor system
PL173605B1 (pl) * 1992-11-10 1998-03-31 Foster Wheeler Energia Oy Sposób uruchamiania reaktora z krążącym złożem fluidalnym i reaktor z krążącym złożem fluidalnym
US5840258A (en) * 1992-11-10 1998-11-24 Foster Wheeler Energia Oy Method and apparatus for transporting solid particles from one chamber to another chamber
US5772969A (en) * 1992-11-10 1998-06-30 Foster Wheeler Energia Oy Method and apparatus for recovering heat in a fluidized bed reactor
FI97424C (fi) * 1993-06-23 1996-12-10 Foster Wheeler Energia Oy Menetelmä ja laite kuuman kaasun käsittelemiseksi tai hyödyntämiseksi
US5544624A (en) * 1993-07-12 1996-08-13 Institute Of Gas Technology Gas-fired, porous matrix, combustor-steam generator
US5476375A (en) * 1993-07-12 1995-12-19 Institute Of Gas Technology Staged combustion in a porous-matrix surface combustor to promote ultra-low NOx Emissions
US5375563A (en) * 1993-07-12 1994-12-27 Institute Of Gas Technology Gas-fired, porous matrix, surface combustor-fluid heater
FR2712378B1 (fr) * 1993-11-10 1995-12-29 Stein Industrie Réacteur à lit fluidisé circulant à extensions de surface d'échange thermique.
US5809912A (en) * 1996-06-11 1998-09-22 Foster Wheeler Energy, Inc. Heat exchanger and a combustion system and method utilizing same
KR100391703B1 (ko) * 2000-08-03 2003-07-12 한국동서발전(주) 유동층 연소로의 유동매체 공급방법 및 장치
US20040100902A1 (en) * 2002-11-27 2004-05-27 Pannalal Vimalchand Gas treatment apparatus and method
CN100447487C (zh) * 2005-09-13 2008-12-31 中国科学院工程热物理研究所 一种循环流化床锅炉的冷渣器
CN101929672B (zh) * 2009-06-24 2012-10-24 中国科学院工程热物理研究所 一种u形水冷返料器
DE102012002711A1 (de) * 2012-02-14 2013-08-14 Thyssenkrupp Uhde Gmbh Bodenproduktkühlung bei einer Wirbelschichtvergasung
CN103836616A (zh) * 2012-11-21 2014-06-04 韩国能源技术研究院 流动层燃烧装置及使用该装置的碳源的燃烧方法
CN103062776B (zh) * 2013-01-04 2015-08-19 无锡亿恩科技股份有限公司 焚烧干污泥用于加热湿污泥的循环流化床焚烧炉
RS56057B1 (sr) * 2013-12-16 2017-09-29 Doosan Lentjes Gmbh Uređaj sa fluidizovanim slojem sa izmenjivačem toplote sa fluidizovanim slojem
CN106268282B (zh) * 2015-05-29 2019-06-28 中国石化工程建设有限公司 循环流化床烟气脱硫装置
US11074773B1 (en) 2018-06-27 2021-07-27 The Chamberlain Group, Inc. Network-based control of movable barrier operators for autonomous vehicles
CN115790229B (zh) * 2023-02-13 2023-05-09 成都天保节能环保工程有限公司 一种适用于流化床蓄热的结构的蓄热方法

Family Cites Families (18)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4184455A (en) * 1978-04-10 1980-01-22 Foster Wheeler Energy Corporation Fluidized bed heat exchanger utilizing angularly extending heat exchange tubes
JPS5843644B2 (ja) * 1978-11-11 1983-09-28 石川島播磨重工業株式会社 多段流動層式燃焼方法およびそれを実施する多段流動層式燃焼炉
US4312301A (en) * 1980-01-18 1982-01-26 Battelle Development Corporation Controlling steam temperature to turbines
DE3030215A1 (de) * 1980-08-09 1982-03-18 Bergwerksverband Gmbh, 4300 Essen Wirbelbett-feuerung
IE51626B1 (en) * 1980-08-18 1987-01-21 Fluidised Combustion Contract A fluidised bed furnace and power generating plant including such a furnace
DE3125849A1 (de) * 1981-07-01 1983-01-20 Deutsche Babcock Anlagen Ag, 4200 Oberhausen Dampferzeuger mit zirkulierender atmosphaerischer oder druckaufgeladener wirbelschichtfeuerung sowie verfahren zu seiner regelung
US4469050A (en) * 1981-12-17 1984-09-04 York-Shipley, Inc. Fast fluidized bed reactor and method of operating the reactor
US4453494A (en) * 1982-03-22 1984-06-12 Combustion Engineering, Inc. Fluidized bed boiler having a segmented grate
GB8327074D0 (en) * 1983-10-10 1983-11-09 English Electric Co Ltd Fluidised-bed heat and power plant
FR2563118B1 (fr) * 1984-04-20 1987-04-30 Creusot Loire Procede et installation de traitement de matiere en lit fluidise circulant
JPS60263752A (ja) * 1984-06-11 1985-12-27 Toyota Motor Corp 副変速機の変速制御装置
FR2575546B1 (fr) * 1984-12-28 1989-06-16 Inst Francais Du Petrole Echangeur perfectionne et methode pour realiser le transfert thermique a partir de particules solides
US4594967A (en) * 1985-03-11 1986-06-17 Foster Wheeler Energy Corporation Circulating solids fluidized bed reactor and method of operating same
EP0206066B1 (de) * 1985-06-12 1993-03-17 Metallgesellschaft Ag Verbrennungsvorrichtung mit zirkulierender Wirbelschicht
DK158531C (da) * 1985-06-13 1990-10-29 Aalborg Vaerft As Fremgangsmaade til kontinuerlig drift af en cirkulerende fluidiseret bed-reaktor samt reaktor til anvendelse ved udoevelse af fremgangsmaaden
DK186086A (da) * 1986-04-23 1987-10-24 Burmeister & Wains Energi Kedel til fluid-bed forbraending
FI84855C (fi) * 1986-04-30 1992-01-27 Ahlstroem Oy Virvelbaeddsreaktor.
SE455726B (sv) * 1986-12-11 1988-08-01 Goetaverken Energy Ab Forfarande vid reglering av kyleffekten i partikelkylare samt partikelkylare for pannor med cirkulerande fluidiserad bedd

Also Published As

Publication number Publication date
EP0362334A1 (en) 1990-04-11
AU3218789A (en) 1989-09-22
PT89905A (pt) 1989-11-10
ATE91331T1 (de) 1993-07-15
US5014652A (en) 1991-05-14
JP2818236B2 (ja) 1998-10-30
KR100203007B1 (ko) 1999-06-15
PT89905B (pt) 1994-03-31
DK120288D0 (da) 1988-03-04
IE890702L (en) 1989-09-04
DE68907426D1 (de) 1993-08-12
CN1016889B (zh) 1992-06-03
WO1989008225A1 (en) 1989-09-08
DE68907426T2 (de) 1993-10-21
JPH02503468A (ja) 1990-10-18
ES2044089T3 (es) 1994-01-01
KR900700825A (ko) 1990-08-17
EP0332360A1 (en) 1989-09-13
CA1328345C (en) 1994-04-12
BR8905711A (pt) 1990-11-20
FI895230A0 (fi) 1989-11-03
CN1037575A (zh) 1989-11-29
FI92249B (fi) 1994-06-30
IE62872B1 (en) 1995-03-08
EP0332360B1 (en) 1993-07-07
AU613169B2 (en) 1991-07-25

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI92249C (fi) Leijukerrosjäähdytin, leijukerrospolttoreaktori ja menetelmä tällaisen reaktorin käyttämiseksi
FI92157C (fi) Pyörrekerroslaitteisto
FI104213B (fi) Menetelmä ja laite kiertomassaperiaatteella toimivan leijukerrossysteemin käyttämiseksi
CN1041016C (zh) 流化床反应器系统
JPS59500383A (ja) 高速流動層ボイラ
PL200942B1 (pl) Reaktor z obiegowym złożem fluidalnym, wyposażony w regulowany, wewnętrzny wymiennik ciepła
CA1158544A (en) Coal gas purification apparatus
US5476639A (en) Fluidized bed reactor system and a method of manufacturing the same
PL193302B1 (pl) Sposób regulacji wymiany ciepła w wymienniku ze złożem fluidalnym, wymiennik ciepła ze złożem fluidalnym oraz reaktor z obiegowym złożem fluidalnym
JPS58156341A (ja) 急速流動化ベツド式反応方法及び反応炉
RU2122681C1 (ru) Реакторное устройство с псевдоожиженным слоем и способ его осуществления
JP5349606B2 (ja) 循環流動床ボイラ
US5005528A (en) Bubbling fluid bed boiler with recycle
JPH08503291A (ja) 流動床反応装置における熱回収方法および装置
EA006357B1 (ru) Система для нагрева жидкостей
CZ112291A3 (cs) Způsob provádění exotermické nebo endotermické reakce a zařízení k jeho provádění
RU2060433C1 (ru) Способ охлаждения газов и охладитель циркулирующего флюидизирующего слоя
JPH0694201A (ja) 循環流動層を有する反応炉
JPH01203801A (ja) 垂直伝熱管を有した流動床ボイラおよび該ボイラを用いた流動床温水ボイラ
CN101389920B (zh) 用于冷却热气体的设备
FI119974B (fi) Leijukerrosreaktorijärjestelmä ja menetelmä sen valmistamiseksi
JPS62258912A (ja) 流動床燃焼炉
JPH09273701A (ja) 圧力が負荷された循環式渦流層燃焼装置を備えた蒸気発生装置
JP2905082B2 (ja) 流動物質循環方法及び装置
JPH1151315A (ja) 粒子移動量制御装置

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application
MM Patent lapsed

Owner name: AALBORG CISERV INTERNATIONAL A/S