FI92018B - Menetelmä ja laite nesteiden tai jauheiden hienodispergoimiseksi kaasuväliaineessa - Google Patents

Description

9201 8

Menetelmä ja laite nesteiden tai jauheiden hienodispergoimi-seksi kaasuväliaineessa Tämä keksintö koskee menetelmää ja laitetta nesteiden tai 5 jauheiden hienodispergoimiseksi kaasumaiseen väliaineeseen, etenkin ilmaan.

On hyvin tunnettua, että nesteiden tai jauheiden hienodis-pergointi ilmaan tai johonkin muuhun väliaineeseen tai pin-10 taan on usein hyvin tarpeellista. Käyttöalat voidaan jakaa kahdeksi pääryhmäksi.

Toinen niistä käsittää käyttöalat, joissa kussakin tapauksessa vapautettavan tuotteen määrä ei ole huomattava (tera-15 peuttiset, kosmeettiset, kotitaloussovellutukset jne.). Ae- rosolituotteet on kehitetty juuri tätä tarkoitusta varten. Nämä tuotteet on täytetty paineistettuihin säiliöihin ja käytettäessä venttiilimekanismia ne kulkevat ilmaan sumutin-järjestelmän kautta. Hienosti dispergoituneet nestepisarat 20 (aerosolipisarat) tuotetaan sumutussuuttimellä.

Vaikkakin kokoa voitaisiin lisätä, yleensä ei valmisteta litran tilavuuden omaavia säiliöitä.

25 Toisessa ryhmässä kussakin tapauksessa on käytettävä huomat tava määrä tuotetta, koska hyväksyttävä tulos saadaan aikaan ainoastaan tällä tavalla. Tällaisia sovellutusaloja ovat esimerkiksi rakennusten desinfiointi, palontorjunta jne. Tähän tarkoitukseen käytetään jatkuvatoimisia suihkuttimia tai 30 sumuttimia.

Eräs näistä ratkaisuista on esitetty HU-patenttijulkaisussa 185 548. Tämä laite on patenttijulkaisuissa DE 28 40 723, US 1 399 490, US 4 116 387 ja US 4 251 033 esitetyn laitteen 35 parannus aktiivisten aineosien käyttämiseksi tallissa pidettyjen eläinten terapeuttista tai immunogeenistä hoitoa varten. Laite koostuu suuren kapasiteetin omaavista pyörivistä sumuttimista ja kartiomaisista pisaranerottimista, jotka 2 92018 avautuvat venttiilillä. Nämä pisaranerottimet estävät yli 5 mikronin pisaroiden kulun ilmatilaan.

US-patenttijulkaisun 4 687 135 mukainen laite on kehitetty 5 ilmatilaan suurella energialla tapahtuvaa purkamista varten. Laitteen ponnetin saadaan aikaan kaasun räjähdysmäisen palamisen avulla, ja jauhemaista metalli-, metallikeraamista, kulutusta ja lämmönkestävää sähköisesti eristävää tai sähköisesti johtavaa ainetta päästetään suuttimeen. Jauhemainen 10 aine, joka virtaa suuttimesta ja joka on kuumennettu sen sulamispisteen lähelle, saostuu suurella energialla käsitellyn pinnan päälle ja muodostaa kerroksen sille. Laite toimii jaksottain.

15 Nämä laitteet pystyvät vapauttamaan teoreettisesti rajoittamattoman määrän tuotetta, mutta itse asiassa ne ovat hitaita, koska sumutusjärjestelmä rajoittaa aikayksikköä kohden vapautetun määrän lisäämistä. Hitaus on epäedullista etenkin laitteissa, joita käytetään palontorjuntaan, esim. palonsam-20 muttimissa.

On olemassa tapahtumia, joista kaivospalo on luonteenomaisin, jolloin hyvin suuria määriä tuotetta on dispergoitava lähes yhtäkkiä hyvin suureen tilaan. Tällä hetkellä tunne-25 tuilla suihkutusjärjestelmillä tämä on mahdotonta tai se voidaan toteuttaa ainoastaan sopimattoman koon omaavilla laitteilla.

Tämä keksinnön tehtävänä on siten saada aikaan menetelmä ja 30 laite, joiden avulla suuri määrä nestettä tai jauhetta voidaan dispergoida kerralla kaasumaiseen väliaineeseen, esim. ilmatilaan. Keksintö perustuu siihen havaintoon, että jos neste vapautetaan ilmaan suurella nopeudella, ilman vastus voi olla niin suuri, että se rikkoo nesteen massan pisaroik-35 si iskun avulla. Samanlainen on hienorakeisten jauheiden käyttäytyminen. Nesteen tai jauheen purkautumisnopeus on siten ratkaiseva kysymys.

Tämän keksinnön mukaisesti nesteen tai jauheen dispergoimis- 3 92018 jauhe järjestetään ulostyöntö- eli ejektoriputkeen ja paineistetun ponnekaasun virta tuotetaan panoksen takana räjähdysmäisellä nopeudella.

5 Todennäköisesti vähintään 10 baarin paineen omaava ponnekaasu johdetaan panoksen taakse vähintään 20 millisekunnissa.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti säiliö täytetään ponneaineella, jonka paine on vähintään 10 baaria, ja kaasu 10 johdetaan säiliöön panoksen taakse ulostyöntöputkeen.

Neste tai jauhe voidaan täyttää myös synteettiseen kalvoon tai paperipussiin ja sitten pussi suljetaan ja sijoitetaan ulostyöntöputkeen.

15

Yleensä panos täyttää 25 - 100 % ulostyöntöputken tilavuudesta ja panokseen johdetaan ponneaine, jonka määrä on 30 -750 kertaa panoksen määrä normaalissa tilassa.

20 Ponnekaasu voidaan saada aikaan myös räjähdyksellä, jossa tavanomaisessa hylsyssä oleva räjähdysaine sijoitetaan ponneainesäiliöön ja pussiin täytetty panos laitetaan suoraan räjähdysaineen päälle.

25 Keksinnön toisena tehtävänä on saada aikaan laite nesteen tai jauheen hienodispergoimiseksi kaasumaiseen väliaineeseen, etenkin ilmaan tarkoituksenmukaisesti keksinnön mukaisella menetelmällä, kun laite on muodostettu siten, että siinä on ulostyöntöputki, johon nesteen tai jauheen panos 30 tulee, ulostyöntöputken toinen pää on kytketty ponneainesäiliöön, ulostyöntöputki on yhdistetty ponneainesäiliöön vähintään yhdellä siirtosolalla, joka on suljettu pikalukko-elementillä.

35 Keksinnön mukaisen laitteen eräässä edullisessa suoritusmuodossa ulostyöntöputken pituuden ja sisäläpimitan välinen suhde on 2 - 20.

Eräässä toisessa keksinnön mukaisen laitteen edullisessa 40 suoritusmuodossa ulostyöntöputken suuhun on järjestetty 4 92018 elastista materiaalia oleva automaattinen lukituselemenetti, joka koostuu segmenteistä.

Keksinnön mukaisen laitteen vielä eräässä toisessa suoritus-5 muodossa ulostyöntöputkessa on täyttönysä, joka on varustet tu lukituselementillä, joka on kytketty joustavan letkun kautta nesteensyöttöj ärj estelmään.

Putken pohja voi olla muodostettu ulostyöntöputken ponneaine-10 säiliöön päin olevaan päähän ja siirtosolasta haarautuvat ulostyöntöputken suuntaan reiät, joiden aukot on muodostettu putken pohjan reunan lähelle.

Ponneainesäiliössä voi olla täyttönysä, joka on varustettu 15 lukituselementillä, joka varmistaa kytkennän ponneaineen syöttölaitteen kanssa ja joka on kytketty joustavan letkun kautta voimajärjestelmään, joka syöttää suurpainekaasua.

Siinä voi olla myös tavanomaiset elementit CC>2-patruunan vastaanottamiseksi.

20

Lukituselementti, joka sulkee siirtosolan, joka yhdistää ulostyöntöputken ponneainesäiliöön, on venttiili, joka on venttiilin istukan päällä, joka on työstetty siirtosolan ympärille ponneainesäiliön suunnasta, venttiili on käyttökyt-25 kennässä männän kanssa, joka sijaitsee sylinterissä, sylin- teritila on yhdistetty ponneainesäiliöön takaiskuventtiilin kautta, joka sulkeutuu sylinteritilaan päin, edelleen luki-tuselementin kautta ympäristöön ja lopuksi lukituselementillä varustettu ponneainesäiliön täyttönysä on kytketty suo- 30 raan sylinteritilaan.

Lukituselementti, joka on sylinteritilaan yhdistetyssä ponneainesäiliön poistonysässä, ja lukituselementti, joka yhdistää sylinteritilan ympäristöön, voi olla työstetty yhtenä 35 ainoana kolmiasentolukituselementtinä.

Keksinnön mukaisen laitteen erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti venttiili, joka sulkee siirtosolan, joka : yhdistää ulostyöntöputken ponneainesäiliöön, ja venttiili- 5 92018 käyttöinen mäntä on työstetty yhtenä ainoana kappaleena ja siirtosolan poikkileikkaus on pienempi kuin sylinteritilan poikkileikkaus, jolloin siirtosolan sulkeva lukituselementti on läppäventtiili, pallotappi tai kalvo.

5

Kalvon taakse, joka sulkee siirtosolan, joka yhdistää ulos-työntöputken ponneainesäiliöön, voi olla järjestetty räjäh-dysistukka, jonka varsi on mekaanisessa kytkennässä käyttö-mekanismin kanssa, joka on järjestetty ponneainesäiliön ul-10 kopuolelle.

Siirtosolan sulkevan kalvon puristuslujuus on edullisesti 1,2-...1,5-kertaa ponneainesäiliön laskettu täyttöpaine.

15 Räjähdysmekanismi, edullisesti nallihattu voi olla asennettu kalvoon, joka sulkee siirtosolan, joka yhdistää ulostyöntö-putken ponneainesäiliöön, ja nallihattu voi olla kytketty sytytysmekanismiin.

20 Keksinnön mukaisen laitteen vielä eräässä toisessa edulli sessa suoritusmuodossa räjähdysaine on ponneainesäiliössä ja se on asennettu yhdessä tavanomaisen räjähdysmekanismin (nallin) kanssa, ja räjähdysmekanismi on kytketty sytytysmekanismiin.

25

Edelleen eräässä edullisessa keksinnön mukaisen laitteen suoritusmuodossa sytytysmekanismi, joka on yhdistetty räjähdysmekanismi in, joka on asennettu kalvoon, joka sulkee siirtosolan, joka yhdistää ulostyöntöputken ponneainesäiliöön, 30 tai sytytysmekanismi, joka on yhdistetty räjähdysmekanis- miin, joka on asennettu ponneainesäiliössä olevaan räjähdysaineeseen, on käyttökytkennässä laitteen tai laitejärjes-telmän kanssa, joka ilmaisee räjähdyskaasuseoksen ja/tai tulen läsnäolon.

35

Lopuksi vielä eräässä tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa vähintään kaksi ulostyöntöputkea on asennettu yhteen yhteisen ponneainesäiliön kanssa ja kumpikin ulostyön-: töputki on liitetty erikseen yhteiseen ponneainesäiliöön 40 siirtosolan kautta, joka on suljettu lukituselementillä.

6 92018

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisemmin joidenkin esimerkkien avulla viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on pitkittäisleikkauskuva keksinnön mukaisen lait-5 teen eräästä suoritusmuodosta, kuvio 2 esittää sen yksityiskohtaa, kuvio 3 esittää pitkittäisleikkauskuvaa eräästä toisesta 10 suoritusmuodosta, kuvio 4 esittää sen päällyskuvaa, kuvio 5 esittää poikkileikkauskuvaa, joka on merkitty kir-15 jaimella I kuviossa 3, kuvio 6 esittää pitkittäisleikkauskuvaa kolmannesta suori tusmuodosta, 20 kuvio 7 esittää pitkittäisleikkauskuvaa neljännestä suori tusmuodosta, kuvio 8 esittää pitkittäisleikkauskuvaa viidennestä suoritusmuodosta, 25 kuvio 9 esittää pitkittäisleikkauskuvaa kuudennesta suoritusmuodosta, kuvio 10 esittää pitkittäisleikkauskuvaa seitsemännestä suo- 30 ritusmuodosta, kuvio 11 esittää pitkittäisleikkauskuvaa kahdeksannesta suo ritusmuodosta , 35 kuvio 12 esittää pitkittäisleikkauskuvaa yhdeksännestä suo ritusmuodosta , kuvio 13 esittää pitkittäisleikkauskuvaa kymennennestä suoritusmuodosta , kuvio 14 esittää pitkittäisleikkauskuvaa yhdennestätoista suoritusmuodosta.

40 7 92018

Edellä oleva selitys osoittaa, että keksinnön mukainen menetelmä voidaan toteuttaa monin eri tavoin ja tähän tarkoitukseen voidaan käyttää useita laitteita. Esityksen helpottamiseksi on tarkoituksenmukaista esittää laite yksityiskohtai-5 sesti ja selitettäessä sen toimintaa viitataan menetelmään.

Kuviossa 1 esitetyn laitteen ulostyöntöputki 2 ja ponneaine-säiliö 3 on työstetty yhtenä ainoana teräsrakenteena, mikä merkitsee sitä, että sen pää on suljettu pohjakappaleella 10 55, joka on kiinnitetty ruuveilla 54. Pohjakappaleessa 55 on putket 56 ja 57, jotka sisältävät kierteitetyt putkinipat 58 ja 59 ponneainesäliön 3 suunnasta.

Putken 56 jatkeena lukituselementti 13 ja putken 57 jatkeena 15 lukituselementti 19 on liitetty pohjakappaleeseen 55. Nämä ovat pallotappeja, joita käytetään kahvoilla 62 ja 63. Luki-tuselementin 13 vapaa pää muodostaa ponneainesäliön 3 täyt-tönysän 12. Täyttönysä 12 on kytketty joustavan letkun 34 kautta paineilmayksikköön (ei esitetty). Lukituselementti 19 20 avautuu ympäristöön päin.

Kierteitetyt putkinipat 58 ja 59, jotka ovat pohjakappaleessa 55, on yhdistetty joustavien letkujen 60 ja 61 kautta sylinterin 17 kannessa 45 oleviin kierteitettyihin putkinip-25 poihin 52 ja 53.

Keksinnön mukainen menetelmä on seuraava:

Avattaessa lukituselementti 13 paineilmaa virtaa joustavan 30 letkun 34 kautta putkeen 56. Sylinterin 17 sylinteritila 37 täytetään putken 56 ja rengasmaisen tilan 49 kautta. Jousi 47 pitää männän 16 ja venttiilin 14 venttiilin varren 42 avulla siirtosolan 8 suunnassa, ja siten venttiili 14 on venttiilin istukan 15 päällä ja sulkee siirtosolan 8. Nyt 35 paineilma lisää venttiilin 14 sulkevaa voimaa.

Kun paine kohoaa sylinteritilassa 37, takaiskuventtiili 18 avautuu ja ponneainesäiliö täytetään ponneaineella 4, s.o. paineilmalla. Täyttämisen päätteeksi lukituselementti 13 on 40 suljettava kääntämällä kahvaa 62.

8 92018 Tämän toimintajakson aikana lukituselementti 19 on pidettävä suljettuna.

Samanaikaisesti täytettäessä ponneainesäiliötä 3 panos 1 5 voidaan sijoittaa ulostyöntöputkeen 2. Tässä tapauksessa se on vettä, kuten on esitetty kuviossa 1. Täyttämällä panos l ja ponneaine 4 laite on valmis ruiskuttamaan ulos.

Panoksen 1 ruiskuttamiseksi ulos lukituselementti 19 on avat-10 tava kääntämällä kahvaa 63. Tällöin sylinterin 17 sylinteri- tila 37 purkautuu rengasmaisen tilan 49, reiän 51, joustavan letkun 61, putken 57 ja lukituselementin 19 kautta ympäristöön. Ponneainesäiliön 3 ponneaineen 4 paine siirtää mäntää 16 kannen 45 suuntaan, jolloin venttiili 14 nousee venttii-15 Iin istukalta 15.

Venttiilin 14 avautuminen on erittäin nopeaa, sen kestää ainoastaan millisekunteja. Vapaan siirtosolan 8 kautta ponneaine 4 painuu eteenpäin perusvoimalla panoksen 1 alapuolelle 20 ja ruiskuttaa sen ulostyöntöputkesta 2 suurella nopeudella ja se hajoaa ilmassa muodostaen lähes säännöllisen sumun.

Ulosruiskuttamisen jälkeen laitteen täyttö voidaan toistaa, s.o. toiminta on jaksottaista.

25

Kuten edellä olevasta voidaan odottaa, menetelmän lopputulos - riippuu useista tekijöistä.

Ennen kaikkea menetelmän nopeudella ajallisesti ja käytetyn 30 energian suuruudella on ratkaiseva merkitys. Jos ponneaine 4 saatetaan panoksen 1 taakse yli 20 millisekunnissa tai ponneaineen paine on alle 20 baaria, silloin nestepisaroiden koko ja niiden jakautuminen eivät ole homogeenisia ja pisarakoko on suurempi kuin sumussa, suihkeessa tai aerosolissa. 35

Vaikkakin edellä esitetyt vaatimukset täytettäisiin, huomattavaa poikkeamaa esiintyy ulostyöntöputken L/D-suhteesta (L = pituus, D = läpimitta) ja ulostyöntöputken tilavuuden VK ja panoksen 1 tilavuuden VT suhteesta. Nämä kaksi ominai- I i 9 92018 suutta vaikuttavat sumutuksen hienouteen, ruiskutuksen määrään ja dispersioiden keilakulmaan.

L/D-suhteen tulisi olla 2-20. Jos L/D-suhde on pienempi 5 kuin 2, dispersion keilakulma on niin suuri, että sumutus ei ole enää homogeenista, jolloin sivuun leviävät pisarat ovat liian suuria ja niiden energia on alhainen, ja siten ne eivät pääse tarpeeksi pitkälle. Teoreettisesti L/D-suhde voisi olla suurempi kuin 20, mutta se on tarpeetonta, koska 10 se ei vaikuttaisi menetelmän lopputulokseen.

Ulostyöntöputken VK tilavuuden ja panoksen VT tilavuuden välisen suhteen tulisi olla 25 - 100 %. Sen vaikutus on suorassa suhteessa dispersion keilakulmaan, s.o. jos tilavuuk-15 sien suhde on pienempi, dispersioiden keilakulma on samoin pienempi. Tilavuuksien suhde ei vaikuta ainoastaan dispersion keilakulman vaikutukseen. Pienemmissä tilavuussuhteissa laitteen peitto on suurempi ja sumutus on hienompaa ja homo-geenisempaa.

20

Lopuksi panoksen VT tilavuuden ja ponneaineen VH .tilavuuden suhde mitattuna normaalissa tilassa vaikuttaa suuresti laitteen käyttöalaan. Tämä suhde voi olla 30 - 750. On selvää, että tämä luonnehtii ulosruiskutukseen käytetyn energian 25 suuruuden. On huomattava, että keksinnön mukainen laite voi daan valmistaa käsikäyttöä varten, mutta se voidaan valmistaa myös suurilla mitoilla stabiiliksi rakenteeksi.

Käsikäyttö, esim. pienet palonsammuttimet eivät vaadi suurta 30 energiaa eikä myöskään sen käyttö ole suositeltavaa, koska reaktiovoima voisi olla liiallinen vahingoittaen käyttäjää.

Samanaikaisesti keksintö mahdollistaa laitteiden valmistuksen, joita voidaan käyttää öljy- tai kaasuräjähdysten sam-35 muttamiseksi. Nämä laitteet on pystytetty kiinteään telinee seen kauemmaksi poraustornista ja ruiskutus suoritetaan sellaisella energialla, ettei ainoastaan hieno sammuttava panos olisi tehokas, vaan liekki voitaisiin myös sammuttaa.

10 9201 8

On tarpeetonta lisätä energiaa rajoituksetta. Ilman vastus rajoittaa ehdottomasti sekä dispersion määrää että kaventumaa. Tästä syystä on tarpeetonta ylittää tilavuussuhdetta 750.

5 Käsikäyttöön soveltuva suoritusmuoto on esitetty kuvioissa 3 - 5.

Ulostyöntöputki 2 ja ponneainesäiliö 3 on muodostettu itse-10 näisiksi ja asennettu välikkeen 64 kummallekin puolelle.

Ulostyöntöputki 2 on kiinnitetty ruuveilla 65 kiinnihitsatun laipallisen navan avulla ja niiden välinen tiiviste 66 varmistaa tiiviyden. Ponneainesäiliö 3 on kiinnitetty välikkee-seen 64 samoin kiinnihitsatun laipallisen navan avulla. Se 15 on kiinnitetty ruuveilla ja suljettu tiivisteellä 68.

Ponneainesäiliön 3 pää on suljettu hitsatulla pohjakappa-leella 71.

20 Siirtosola 8 on työstetty välikkeeseen 64. Ulostyöntöputken 2 sisäosan alapää muodostaa putken pohjan 28 välikkeeseen niin, että kierteitetty sisäke 73 lyödään sisään välikkeeseen 64. Sisäkkeessä 73 on reiät 29, jotka haarautuvat siirtoso-lasta 8 ja niiden aukot 30 avautuvat putken pohjan 28 kehää 25 pitkin ulostyöntöputken 2 tilaan. Reiät 29 lähtevät jakoti-lasta 76, mutta tätä pidetään kuitenkin virtauksen suhteen siirtosolan 8 osana.

Venttiilin istukka 15, jonka päällä venttiili 14 on, on 30 työstetty siirtosolan 8 ponneainesäiliöön 3 päin olevan pään ympärille.

Venttiili 14 ja käyttömäntä 16 on valmistettu yhtenä kappaleena. Toiminta riippuu männän 16 poikkileikkauksesta A, jo-35 ka on suurempi kuin siirtosolan 8 poikkileikkaus a.

Sylinteri 17 ja siinä oleva mäntä 16 on työstetty välikkeeseen 64. Mäntä 16 on suljettu tiivistysrenkaalla 43, joka on muotoiltu patamaiseksi kiinnijuuttumisen estämiseksi. Sen η 92018 toiminta on varmistettu jousella 47, kuten edellä on esitetty.

Sylinterin 17 sylinteritila 37 on suljettu kannella 69, joka 5 on kiinnitetty ruuveilla 70 välikkeeseen 64. Kannessa 69 on takaiskuventtiili 18, joka avautuu ponneainesäiliön 3 tilaan päin.

Rengasmainen venttiilitila 81 on männän 16 venttiilin istuk-10 kaan 15 päin olevalla sivulla. Venttiilitila on kytketty putkien 71 kautta tilaan tai ponneainesäiliöön 3. Ainoastaan yksi putki 72 on esitetty piirustuksessa, mutta on edullista valmistaa niitä useampia alhaisemman virtausvastuksen johdosta.

15 Välikkeen 64 reikä 78 liittyy sylinteritilaan 37. Kolmiasen-tolukituselementti 20 liittyy reikään 78. Kolmiasentoluki-tuselementin 20 yksi liitäntänysistä on liitetty joustavan letkun 34 kautta paineilmayksikköön (ei esitetty) ja toinen 20 liitäntänysä avautuu ympäristöön. Kolmiasentolukituselement-tiä 20 käytetään kahvalla 80.

Reikä 75, joka johtaa ulostyöntöputken 2 tilaan, on välikkeen 64 sen osan päällä, joka ympäröi ulostyöntöputken 2 ti-25 laa. Täyttönysä 31, joka liittyy lukituselementin 32 kautta reikään 75, on kytketty joustavan letkun 33 kautta vesiha- « naan (ei esitetty). Lukituselementti 32 on pallotappi, jota käytetään kahvalla 79.

30 Lukituselementti 10 on kiinnitetty ulostyöntöputken 2 suuhun 9. Tämä voi olla kumilevy, joka on jaettu segmenteiksi 11. Lukituselementtiä 10 painetaan renkaalla 76 putken suuhun 9.

: Rengas 76 on kiinnitetty ruuveilla 77.

35 Laite toimii yleisesti edellä esitetyllä tavalla.

Kolmiasentolukituselementin 20 yhdessä asennossa sylinteri-tila 37 on kytketty joustavan letkun 34 kautta kompressoriin. Siten mäntä 16 pitää venttiilin 14 suljettuna, kun 12 9201 8 taas ponneainesäiliö täytetään takaiskuventtiilin 18 kautta ponneaineella 4, joka on tässä tapauksessa paineilmaa.

Ponneainesäiliön 3 täyttämisen jälkeen kolmiasentolukitus-5 elementtiä 20 käännetään kahvalla 80 kuviossa 3 merkittyyn asentoon.

Avaamalla lukituselementti 32 ulostyöntöputki 2 voidaan myös täyttää. Tietenkin täytettäessä on otettava huomioon edellä 10 esitetyt näkökohdat. Ulostyöntöputken 2 täyttämisen jälkeen lukituselementti 32 voidaan sulkea kahvalla 79. Nyt laite on valmis käyttöön.

Sitä käytetään kääntämällä kolmiasentolukituselementtiä 20, 15 jolloin se kytkee sylinteritilan 37 reiän 78 kautta ympäristöön. Tässä kohdassa mäntä liikkuu ja venttiili 14 avaa siirtosolan 8. Ulosvirtaava ponneaine 4 ruiskuttaa ulos panoksen 1.

20 Laite on valmistettu erityisesti käsikäyttöön ja tästä syystä se on varustettu kädensijalla ja kannatinhihnalla (ei esitetty). Käsikäytössä on käytettävä segmenteillä 11 varustettua lukituselementtiä 10 putken suussa 9. Tämä estää panoksen 1 virtaamisen ulos ulostyöntöputkesta 2 laitteen 25 siirron aikana.

Käsikäyttöä käytetään samalla tavalla kolmiasentolukitus-elementillä 20. verrattuna aikaisemmin esitettyyn laitteeseen on helppoa nähdä, että kolmiasentolukituselementtiä 20 30 voidaan pitää täyttölukituselementin 13 ja ulostyönnön käyn nistävän lukituselementin 19 kanssa yhteen rakennettuna yksikkönä.

Reikien 29 tarkoituksena, jotka avautuvat putken pohjaan 28, 35 on johtaa ponneaine 4 tasaisesti panoksen 1 alapuolelle. Sen vaikutus ilmenee dispersion keilakulman pienenemisenä, mikä on merkittävää etenkin suuren läpimitan omaavissa ulostyön-töputkissa.

I ; « 1, 9201 8

Samanlainen kevyt, käsikäyttöinen laite on esitetty kuviossa 6.

Ulostyöntöputki 2 ja ponneainesäiliö 3 on kiinnitetty kier-5 teitetyllä liitännällä välikkeen 83 kummallekin puolelle.

Tiivisterenkaita 85 ja 86 käytetään tiivistämiseen. Ponneai-nesäiliön 3 pää on suljettu pohjaelementillä 71, kuten edellä on esitetty.

10 Välike 83 sisältää siirtosolan 8, jonka sisään on asennettu pallotappi 22, jota käytetään kahvalla 82.

Käsipyörällä 88 käytettävä lukituselementti 13 liittyy reiän 84 kautta välikkeen 83 ponneainesäiliöön 3 päin olevaan si-15 vuun. Täyttönysään 12, joka on työstetty lukituselementtiin 13, on asennettu sellaiset kytkentäelementit 87, jotka voivat ottaa vastaan suuren C02~pullon 35. Kytkentäelementtejä 87 ei ole esitetty yksityiskohtaisesti, koska ne ovat tunnettuja tekniikan muilta aloilta, esim. kotitalouksissa 20 käytetystä sifonipullosta.

Laite toimii seuraavasti.

C02~pullon 35 asentamisen jälkeen ponneainesäiliö 3 täyte-25 tään lukituselementin 13 kautta ponneaineella 4 kääntämällä käsipyörää 88. Ponneaine on tässä tapauksessa CC>2-kaasua.

' Ponneainesäiliö 3 voidaan täyttää useita kertoja suuresta CC>2-pullosta 35. Panos 1 voidaan panna myös ulostyöntöput-keen 2. Pallotappi 33 on suljettu esitetyllä tavalla täyttä-30 misen aikana. Laitetta käytetään avaamalla pallotappi 22 kääntämällä kahvaa 81 ja ponneaine 4 virtaa siirtosolan 8 kautta panoksen 1 alapuolelle. Tämä laukaisee panoksen 1 ulostyöntämisen.

35 Edellä esitetyn ja samoin käsikäyttöön tarkoitetun laitteen eräs muunnelma on esitetty kuviossa 7.

Kaksi ulostyöntöputkea 2 on kytketty välikkeeseen 89. Ulos-työntöputket 2 on laipoitettu ja suljettu tiivisteellä 92.

40 Ne on kiinnitetty ruuveilla (ei esitetty).

14 9201 8

Yksi ainoa ponneainesäiliö 3 on kiinnitetty ruuveilla 91 vä-likkeen 89 toiselle puolelle. Se on tiivistetty tiivisteellä 90.

5 Siirtosola 8 on työstetty välikkeeseen kumpaakin ulostyöntö-putkea 2 varten ja kumpikin siirtosola on varustettu pallo-tapilla 22, joita käytetään kahvoilla 82.

Käsipyörällä 88 avattava ja suljettava lukituselementti 13 10 on kytketty välikkeessä 89 olevaan reikään 84, joka avautuu ponneainesäiliöön 3 päin. CC>2-pullo 35 on kytketty kytkentä-elementtien 87 kautta täyttönysään 12, joka on työstetty lu-kituselementtiin 13.

15 Laite toimii edellä esitetyllä tavalla.

Luonnollisesti näitä kahta ulostyöntöputkea 2 voidaan käyttää peräkkäin ponneainesäiliön 3 toistetun täytön jälkeen. Laitteella on siten se etu, että kumpikin ulostyöntöputki 2 20 voidaan täyttää etukäteen panoksella 1 ja useita panoksia 1 voidaan työntää ulos ilman, että laitetta on käytettävä yhdessä täyttöletkujen kanssa tai palautettava täyttöä varten.

Kuvio 8 esittää erästä laitteen suoritusmuotoa, joka on 25 kiinnitetty välikkeeseen 93 ruuveilla 94 ja suljettu tiivis teillä 95 ja 96. Välike 93 sisältää siirtosolan 8, jonka sisään on asennettu läppäventtiili 21. Läppäventtiilin 21 vipu on saranoitu sylinterin 98 männän varteen 99.

30 Ponneainesäiliö 3 on suljettu pohjaelementillä 100, suljettu tiivisteellä 102 ja kiinnitetty ruuveilla 101. Täyttönysällä 12 varustettu lukituselementti 13 on kytketty pohjaelementin ; 100 reikään 103. Täyttönysä 12 on kytketty joustavan letkun 34 kautta ponneaineen voimanlähteeseen (ei esitetty).

35 Käyttö ei kaipaa yksityiskohtaisempaa selitystä. Panoksen 1 ja ponneaineen 4 syötön jälkeen läppäventtiili 21 voidaan avata sylinterin 93 avulla, minkä jälkeen panos 1 voidaan työntää ulos.

15 9201 8

On huomattava, että ponneaineen 4 ei tarvitse olla kaasumaisessa tilassa täyttöä varten, vaan se voi olla yhtä hyvin nesteytettyä C02-kaasua. Tämä - kuten edellä on esitetty -virtaa panoksen 1 alapuolelle jo kaasumaisessa tilassa avat-5 taessa läppäventtiili 21.

Kuviot 9-11 esittävät suoritusmuotoa, jossa siirtosola 8 on suljettu kalvolla 23. Tämä voidaan tehdä yksilöllisesti tai se voi olla tehdasvalmisteinen tai valmis hermeettisesti 10 suljettu uritettu levy. Tehdastuotannossa kalvo 23 työste tään yhdessä ympäröivien kiristysrenkaiden 114 kanssa tiiviiksi käyttämättä tiivistettä. Puoliviimeisteltyä tai täysin valmista uritettua levyä voidaan myös käyttää keksinnön mukaisessa laitteessa.

1 5

Kuviossa 9 esitetyssä tehdasvalmisteissa laitteessa ulos-työntöputki 2 on asennettu kalvon 23 toiselle puolelle, joka on ympäröity kiristysrenkailla 114, kun taas ponneainesäiliö 3 on asennettu toiselle puolelle, suljettu tiivisteillä 115 2o Ja 116 ja kiinnitetty ruuveilla 117.

Pohjaelementti 104 yhdessä tiivisteen 118 ja ruuvien (ei esitetty) kanssa on asennettu ponneainesäiliön 3 toiseen päähän, joka on liitetty putken 113 kautta lukituselement-25 tiin 13 ja täyttönysään 12. Sylinteri 106 on asennettu tii visteen 126 ja ruuvien (ei esitetty) kanssa pohjaelementtiin 104.

Räjähdysistukka 24 on kalvon vieressä 23 sylinterin 106 män-30 nän 108 varren 107 päällä. Männän varsi 107 on tuettu taipu mista vastaan ohjauslevyllä 105, joka on kiinnitetty ponne-ainesäiliöön 3 pistehitsaamalla tai liimaamalla. Ponneaineen 4 esteetön virtaus varmistetaan ohjauslevyssä 105 olevilla rei'illä 110. Sylinteri 106 voidaan liittää putkinipan 111 35 ja joustavan letkun 112 avulla paineilmayksikköön. Männän varsi 107 pidetään normaalissa asennossa jousella 109.

Laite alkaa toimia kohdistettaessa paine sylinteriin 106 panoksen 1 ja ponneaineen 4 täyttämisen jälkeen. Mäntä 108 ja 16 9201 8 räjähdysistukka 24 männän varren 107 päässä liikkuvat suurella nopeudella kalvon 23 suunnassa ja murtautuvat sen läpi. Ponneaine 4 virtaa vapaan siirtosolan 8 kautta panoksen 1 alapuolelle ja työntää sen ulos.

5

Kuvion 10 mukaisessa laitteessa esipuristettu kalvo 23 on asennettu ulostyöntöputken 2 ja ponneainesäiliön 3 väliin kiristysrenkaiden 114, tiivisteiden 127 ja 128 ja ruuvien 129 avulla. Ponneainesäiliön 3 pää on suljettu hitsatulla 10 pohjaelementillä 19, johon on sovitettu lukituselementti 13 täyttönysän 12 kanssa.

Kalvon 23 puristuslujuuden tulisi olla hieman korkeampi kuin ponneaineen 4 paine ponneainesäiliössä 3 täytön aikana.

15

Laitteen saattamiseksi toimintaan ponneaineen 4 painetta lisätään edelleen avaamalla lukituselementti 13 ulostyönnön aikana, lisääntynyt paine murtaa kalvon 23, jolloin siirto-sola 8 vapautuu.

20

Toimintaperiaate osoittaa, että kalvon 23 puristuslujuudeksi tulisi valita 1,2 - 1,5 kertaa laskettu täyttöpaine, jolloin se on riittävän turvallinen satunnaista murtumista vastaan, mutta mitään liiallista painetta ei vaadita ulostyöntöön.

25

Kuvio 11 esittää laitetta, jota käytetään sellaisilla aloilla, joissa laitteen kauko-ohjausta ei voida suorittaa tavanomaisilla elementeillä. Tällainen ala on esimerkiksi kaivosten maanalainen toiminta.

30 Tässä kalvo 23, joka on asennettu kiristysrenkaiden 114 väliin, on liitetty ulostyöntöputkeen tiivisteellä 130, ponne-ainesäiliöön kuristuslevyn, tukikiristysrenkaan 120, tiivisteen 131 ja ruuvien 132 avulla. Ponneainesäiliön 3 pää on 35 suljettu hitsatulla pohjaelementillä 133, johon lukitusele mentti 13 on asennettu täyttönysän 12 kanssa.

Laitteen käyttämiseksi räjähdysmekanismi 26 sijoitetaan ensin kalvon 23 ja kuristuslevyn 121 väliin. Räjähdysmekanismi 17 9201 8 26 voi olla mikä tahansa tavanomainen räjähde, jossa on säh-kösytytysnalli, jonka sähköjohto on viety sisään kuristusle-vyn 121 vieressä. Räjähdysmekanismin 26 asennuksen jälkeen täytetään panos 1 ja ponneaine 4.

5 Tässä on huomautettava, että veden lisäksi voidaan panosta 1 varten käyttää useita muita aineita. Tällaisia ovat esimerkiksi jauheet, joita käytetään palontorjunnassa, lisäksi myös kivijauhoa voidaan käyttää panoksena 1 kaivoskaasuvaa-10 ran esiintyessä.

Maanalaisissa kaivoksissa laitetta käytetään seuraavasti. Kaivoskaasun vaarantamalle alueelle sijoitetaan niin monta laitetta - täytetyssä tilassa - kuin sisäänkäyntien määrä ja 15 panoksen 1 koko vaativat. Sähköjohdot 122 kytketään - symbo lisesti esitettyyn - sytytysmekanismiin 27, joka on varustettu ilmaisimella 141, joka reagoi kaivoskaasun tai tulen läsnäoloon. Kun esimerkiksi kaivoskaasu saavuttaa räjähdys-tason, sytytysmekanismi 27 räjäyttää räjähdysmekanismin 26, 20 joka rikkoo kalvon 23 ja kuristuslevyn 121, jotka on valmis tettu paljon heikommasta materiaalista. Siten ponneaine 4 virtaa siirtosolan 8 läpi panoksen 1 alapuolelle ja työntää sen ulos.

25 Ponnetin 4 voidaan saada aikaan myös räjähdysaineen avulla.

Kuviossa 12 esitetyssä laitteessa lukituslevy 134 on asennettu tiivisteiden 135 ja 136 ja ruuvin 137 avulla ulostyön-töputken 2 ja ponneainesäiliön 3 väliin. Ponneainesäiliö 3 30 on suljettu kierteitetyllä pöhjaelementiliä 123, johon on sijoitettu räjähdysmekanismi 36 kantaruuvin 124 avulla ja liitetty sähköjohdolla 138 sytytysmekanismiin 27. Ilmaisu-laitteet 141 on liitetty sytytysmekanismiin 27.

35 Laitteen käyttämiseksi räjähdysaine 7 sijoitetaan ponneaine- säiliöön 3. Tämä voisi olla mikä tahansa suhteellisen hidas räjähdysaine. Räjähdysaineen 7 räjäytys saattaa ponneaineen virtaamaan panoksen 1 alapuolelle siirtosolan 8 kautta, joka . vapautuu lukituslevyn 134 murtuessa.

ie 92018

Kuvio 13 esittää laitteen yksinkertaisinta suoritusmuotoa. Ulostyöntöputki 2 ja ponneainesäiliö 3 on työstetty yhtenä ainoana putkena ja siten siirtosola on putken täysi poikkileikkaus. Ponneainesäiliö 3 on suljettu hitsatulla pohjaele-5 mentillä 125, johon on sijoitettu räjähdysmekanismi 36 kan-taruuvin 139 avulla. Räjähdysmekanismi 36 on liitetty sähköjohdolla 140 sytytysmekanismiin 27. Ilmaisulaitteet 141 on liitetty sytytysmekanismiin 27.

10 Laitteen käyttämiseksi vaipassa oleva räjähdysaine 7 sijoitetaan ponneainesäiliöön 3, minkä jälkeen laitetaan paperista tai synteettisestä kalvosta valmistetun suljetun pussin 5 sisällä oleva panos 1. Ponnetin, joka saadaan aikaan räjähdysaineen 7 räjähtäessä, työntää ulos panoksen 1.

15

Pussin 5 käytön yhteydessä on huomattava, että sitä voidaan käyttää laitteen kaikissa suoritusmuodoissa, koska panoksen 1 ulostyöntämiseksi tarvitaan sellaista energiaa, joka joka tapauksessa repii pussin 5 rikki.

20

Pussi 5 tarjoaa vielä erään käyttömahdollisuuden. Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan ruiskuttaa ulos ainoastaan nesteitä tai jauhemaisia aineita. Pussin 5 avulla voidaan kuitenkin ruiskuttaa myös halogeenikaasua, koska se voidaan 25 varastoida ja täyttää nestemäisessä tilassa pussiin 5.

. Kuvio 14 esittää laitteen sellaista suoritusmuotoa, joka yhdistää räjähdyksestä aikaansaadun korkean energian ja aaltomaisesti putken pohjaan järjestettyjen reikien edut.

30

Pohjalevy 142 on asennettu ulostyöntöputken 2 ja ponneaine-säiliön 3 väliin tiivisteiden 143 ja 144 ja ruuvien 145 avulla. Pohjalevy 142 määrittää käytännössä ulostyöntöputken 2 putkipohjan 28.

35

Reiät 29 on järjestetty aaltomaisesti pohjalevyyn 142 putken pohjan reunan 28 lähelle. Pohjalevy 142 on suljettu tiivisteiden 143 ja pohjalevyn 142 välissä olevalla kalvolla 23.

. Tässä tapauksessa kalvo 23 voi olla ohut alhaisen lujuuden 40 omaava levy tai kalvo.

I I

α9 9201 8

Reiät 28 on liitetty siirtosolaan 8. Piirustuksen mukaisesti sen poikkileikkaus on käytännöllisesti katsoen sama kuin ponneainesäiliön 3, mutta voidaan toteuttaa myös kuviossa 3 esitetty rakenne. On huomattava, että vaikka kuviot - lu-5 kuunottamatta yhtä - esittävät sellaisia suoritusmuotoja, joissa ulostyöntöputken ja ponneainesäiliön läpimitta on sama, tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä.

Ponneainesäiliö 3 on suljettu pohjaelementillä 146, johon 10 räjähdysmekanismi 36 on kiinnitetty kantaruuvin 147 avulla.

Räjähdysmekanismi on kytketty sähköjohdolla 148 käsikäyttöiseen sytytysmekanismiin 27.

Laitteen käyttämiseksi panos 1 sijoitetaan ulostyöntöpiitkeen 15 2 ja ponneainesäiliö 3 täytetään räjähdysaineella 7. Syty- tysmekanismi räjäyttää räjäyttimen ja tämä räjähdysaineen 7.

Räjähdysaineen 7 aikaansaama ponnetin virtaa reikien 29 läpi, rikkoo kalvon 23, virtaa sitten panoksen 1 alapuolelle 20 ja työntää sen ulos.

Edellä oleva selitys osoittaa, että menetelmän ja laitteen pääkäyttöalue on palontorjunta. Oletetaan, että on erittäin edullista, että - hienodispergoinnin ansiosta - tarvitaan 25 huomattavasti vähemmän palontorjunta-ainetta, ennen kaikkea vettä, kuin silloin, jos se laukaistaisiin tavanomaisilla välineillä.

Tietenkin keksintöä voidaan käyttää muuallakin ja menetelmä 30 voidaan toteuttaa samoin muilla laitteilla.

Claims (28)

1. Menetelmä nesteen tai jauheiden hienodispergoimiseksi kaasumaiseen väliaineeseen, etenkin ilmaan, tunnettu 5 siitä, että neste tai jauhe laitetaan ulostyöntöputkeen (2) ja paineistettua kaasumaista ponneainetta (4) syötetään räjähdysmäisellä nopeudella panoksen (1) taakse.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- 10. u siitä, että vähintään 10 baarin paineen omaavaa ponne ainetta (4) painetaan panoksen (1) taakse korkeintaan 20 millisekunnissa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, t u n - 15. e t t u siitä, että ponneainesäiliö (3) on täytetty vä hintään 10 baarin paineen omaavalla ponneaineella (4) ja ponneaine (4) johdetaan ponneainesäiliöstä (3) panoksen (1) taakse ulostyöntöputkessa (2).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että neste tai jauhe täytetään synteettisestä kalvosta tai paperista valmistettuun pussiin (5), sitten pussi (5) suljetaan ja sijoitetaan ulostyöntöputkeen (2). 25

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että panos (l), joka on 25 - 100 % ulostyöntöputken (2) tilavuudesta, täytetään ulostyöntöputkeen (2) . 30

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että panoksen (1) taakse syötetään ponneainetta (4), joka on tilavuudeltaan 30 - 750 kertaa suurempi kuin panoksen (1) tilavuus normaalissa tilassa. 35

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ponneaine (4) saadaan aikaan räj ähdyksellä. I i 21 9201 8

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tavanomaisessa vaipassa (6) oleva räjähdysaine (7) laitetaan ponneainesäiliöön (3) ja pussiin (5) täytetty panos (1) sijoitetaan suoraan sen pääl- 5 le·

9. Laite nesteen tai jauheen hienodispergoimiseksi kaasumaiseen väliaineeseen, etenkin ilmaan, tunnettu siitä, että siinä on ulostyöntöputki (2) neste- tai jauhepanoksen 10 (1) vastaanottamiseksi, ulostyöntöputken (2) toinen pää on liitetty ponneainesäiliöön (3), ulostyöntöputki (2) on kytketty ponneainesäiliöön (3) vähintään yhdellä siirtosolalla (8), joka on suljettu pikalukituselementillä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että ulostyöntöputken (2) pituuden (L) ja sen sisälä-pimitan (D) välinen suhde (L/D) on 2 - 20.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laite, t u n -20 n e t t u siitä, että automaattisesti sulkeutuva lukitus- elementti (10), joka koostuu segmenteistä ja joka on valmistettu elastisesta aineesta, on järjestetty ulostyöntöputken (2) suuhun (9).

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että ulostyöntöputkessa (2) on täyt-tönysä (31), joka on varustettu lukituselementillä (32), joka on liitetty sopivasti joustavan letkun (33) kautta nes-teensyöttöj ärj estelmään. 30

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että putken pohja (28) on muodostettu ponneainesäiliöön (3) päin olevaan ulostyöntöputken (2) päähän ja siirtosolasta (8) haarautuvat ulostyöntöputken (2) 35 suuntaan reiät (29), joiden aukot (30) on muodostettu putken pohjan (28) reunan läheisyyteen.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että säiliössä (3) on poistonysä 9201 8 22 (12), joka on varustettu lukituselementillä (13) ponneaineen syöttölaitteeseen tapahtuvaa liitäntää varten.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 9-14 mukainen laite, 5 tunnettu siitä, että ponneainesäiliön (3) lukitus-elementillä (13) varustettu poistonysä (12) on liitetty sopivasti joustavan letkun (34) kautta energiajärjestelmään, joka syöttää suurpainekaasua.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 9-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että ponneainesäiliön (3) lukitus-elementillä (13) varustetussa poistonysässä (12) on tavanomaisesti muodostetut elementit C02~patruunan vastaanottamiseksi. 15

17. Jonkin patenttivaatimuksen 9-16 mukainen laite, tunnettu siitä, että lukituselementti, joka sulkee siirtosolan (8), joka yhdistää ulostyöntöputken (2) ponneai-nesäiliöön (3), on venttiili (14), joka on venttiilin istu-20 kan (15) päällä, joka on työstetty siirtosolan (8) ympärille ponneainesäiliön (3) suunnasta, venttiili (14) on toiminta-yhteydessä männän (16) kanssa, joka sijaitsee sylinterissä (17), sylinterin (17) sylinteritila (37) on yhdistetty pon-neainesäiliöön (3) takaiskuventtiilin (18) kautta, joka sul-25 keutuu sylinteritilaan (37) päin, edelleen toisen lukitus- elementin (19) kautta ympäristöön, ja lopuksi lukituselementillä (13) varustettu ponneainesäiliön (3) täyttönysä (12) on liitetty suoraan sylinterin (17) sylinteritilaan (37).

18. Jonkin patenttivaatimuksen 9-17 mukainen laite, tunnettu siitä, että ponneainesäiliön (3) täyttöny-sässä (12) oleva lukituselementti, joka on yhdistetty sylinterin (17) sylinteritilaan (37), ja lukituselementti (19), joka yhdistää sylinterin (17) sylinteritilan (37) ympäris-35 töön, on työstetty yhtenä ainoana kolmiasentolukituselement- tinä (20).

19. Jonkin patenttivaatimuksen 9-18 mukainen laite, tunnettu siitä, että siirtosola (8), joka yhdistää 23 9201 8 ulostyöntöputken (2) ponneainesäiliöön (3), ja käyttömäntä (16) on työstetty yhtenä kappaleena ja siirtosolan (8) poikkileikkaus (a) on pienempi kuin sylinterin (17) sylinteriti-lan (37) poikkileikkaus (A). 5

20. Jonkin patenttivaatimuksen 9-16 mukainen laite, tunnettu siitä, että lukituselementti, joka sulkee siirtosolan (8), joka yhdistää ulostyöntöputken (2) ponneainesäiliöön (3), on läppäventtiili (21). 10

20 9201 8

21. Jonkin patenttivaatimuksen 9-16 mukainen laite, tunnettu siitä, että lukituselementti, joka sulkee siirtosolan (8), joka yhdistää ulostyöntöputken (2) ponneainesäiliöön (3), on pallotappi (22). 15

22. Jonkin patenttivaatimuksen 9-16 mukainen laite, tunnettu siitä, että lukituselementti, joka sulkee siirtosolan (8), joka yhdistää ulostyöntöputken (2) ponneainesäiliöön (3), on kalvo (23). 20

23. Jonkin patenttivaatimuksen 9-16 mukainen laite, tunnettu siitä, että räjähdysistukka (24) on järjestetty ponneainesäiliön (3) suunnasta kalvon (23) taakse, joka sulkee siirtosolan (8), joka yhdistää ulostyöntöputken 25 ponneainesäiliöön (3), ja räjähdysistukan (24) varsi (25) on mekaanisessa kytkennässä käyttölaitteeseen, joka on järjes-’. tetty ponneainesäiliön (3) ulkopuolelle.

24. Jonkin patenttivaatimuksen 9-16 tai 22 mukainen laite, 30 tunnettu siitä, että kalvon (23), joka sulkee siir tosolan (8), joka yhdistää ulostyöntöputken (2) ponneainesäiliöön (3), puristuslujuus on 1,2 - 1,5 kertaa ponneainesäiliön laskettu täyttöpaine.

25. Jonkin patenttivaatimuksen 9-16 tai 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että räjähdysmekanismi (26), etenkin nallihattu on asennettu kalvoon (23), joka sulkee siirtosolan (8), joka yhdistää ulostyöntöputken (2) ponneainesäi-·. liöön (3), ja räjähdysmekanismi (26) on yhdistetty sytytys- 40 mekanismiin (27). 24 9 2 0 1 8

26. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että räjähde (7) on ponneainesäi-liössä (3), johon on yhdistetty tavanomainen räjähdysmeka-nismi (nalli) (37) sytytysmekanismilla (27). 5

27. Jonkin patenttivaatimuksen 9-16 tai 25 tai 26 mukainen laite, tunnettu siitä, että sytytysmekanismi (27), joka on yhdistetty räjähdysmekanismiin (26), joka on asennettu kalvoon (23), joka sulkee siirtosolan (8), joka yhdis- 10 tää ulostyöntöputken (29) ponneainesäiliöön (3), tai syty tysmekanismi (27), joka on yhdistetty räjähdysmekanismiin (36), joka on asennettu ponneainesäiliön (3) räjähteeseen, on käyttöyhteydessä kojeen tai kojejärjestelmän kanssa, joka ilmaisee räjähdyskaasuseoksen ja/tai tulen läsnäolon. 1 5

28. Jonkin patenttivaatimuksen 9-26 mukainen laite, tunnettu siitä, että vähintään kaksi ulostyöntöput-kea (2) on asennettu yhdessä yhteisen ponneainesäiliön (3) kanssa ja kumpikin ulostyöntöputki (2) on kytketty erikseen 20 yhteiseen ponneainesäiliöön (3) siirtosolien (8) kautta, jotka on kumpikin suljettu lukituselementillä. I i 25 9201 8