FI91318B - Järjestelmä huoneen energiantarpeen kattamiseksi - Google Patents

Description

91318 Järjestelmä huoneen energiantarpeen kattamiseksi

Keksinnön kohteena on laitteisto rakennuksen tai huoneen lämmittämiseksi ja ilmastoimiseksi, jossa rakennus 5 tai huone ja ulkoseinään asetetut ikkunat on eristetty siten, että rakennus tai huone on lämmitettävissä pelkästään huoneen valaisemiseen tarkoitettujen valaisinlaitteiden maksimaalisella teholla, ja jossa rakennukseen tai huoneeseen syötetään raikasta tuloilmaa, jonka lämpötila on kor-10 keintaan sama kuin haluttu huonelämpötila, joka tuloilma tuodaan ilmastointilaitteiston avulla.

Rakennusten ulkoseinät muodostuvat yleensä osittain läpinäkyvistä rakenneosista, esim. ikkunoista, ja osittain läpinäkymättömistä seinänosista, esim. julkisivulevyistä 15 tai muurauksesta tai sentapaisesta; molemmat mainitut osat osoittavat lämmöneristyekyvyssä huomattavia eroja: tavanomaisten ikkunoiden osalta lämmön läpikulkuluvut (k-arvot) ovat jopa kuusi kertaa niin suuret (1,0 - 2,8 W/m3*K) kuin läpinäkymättömien seinänosien osalta (0,3 - 0,5 W/m2 K).

20 Tämän johdosta lasiruuduilla on kylminä päivinä alhaisempi lämpötila kuin ulkoseinän muilla osilla. Tämä johtaa kyl-mäilmaputoukseen ikkunan edessä ja vedon esiintymiseen sekä yksipuoliseen säteilyvajaukseen huoneessa olijoiden kannalta. Toivotun mukavuuden takaamiseksi näille sovite-25 taan lämmityslaitteita, kuten radiaattoreita, konvektorei- ta, ylimääräisiä lattialämmityksiä jne., ikkunoiden alle kylmän ikkunapinnan vaikutusten kompensoimiseksi näin aikaansaadulla lämminilmaverholla.

Näihin toimenpiteisiin ja laitteisiin liittyy eri- 30 laisia, painavia epäkohtia:

Laajat ja monimutkaiset asennukset ovat välttämättömät lämmitysjohtojen yhteydessä, jotka täytyy vetää rakennuksen ulkokehälle saakka, sovittamalla lämmitysasennuksia haitataan huomatta-35 vasti ikkuna-alueen käyttöä, 2 lämmitysverhon johdosta kasvaa lämpötilaero ja lämmön siirtyminen ikkunan vieressä, mikä johtaa lisääntyneisiin energiahäviöihin ikkunalla.

Johdannossa mainittua laatua oleva järjestelmä on 5 tunnettu julkaisusta CB-PS 555 519. Tässä tunnetussa järjestelmässä puhalletaan keskuksessa käsitelty tuloilma, joka koostuu ilmakehästä otetusta raikkaasta ilmasta, mahdollisesti kiertoilmalla sekoitettuna, välikaton yläpuolelle ja se tulee ylhäältäpäin ainakin likipitäen tasai-10 eesti jaettuna reikäkatoksi tehdyn välikaton läpi sisään huoneeseen. Tällä tuloilmalla on tällöin korkeintaan sellainen lämpötila, joka vastaa peruslämpötilaa tai miellyttävää lämpötilaa 20 - 22 °C; se toimii ilmanvaihdon ja -kostutuksen ohella tarvittaessa huoneen viilentämiseksi. 15 Kylmänä vuodenaikana ulospäin suuntautuvien siirto- häviöiden ja ikkunan edessä esiintyvän kylmäilmaputouksen kompensoimiseksi on, kuten edellä tähän asti tunnetulla tekniikalla varustettujen rakennusten osalta mainittiin, ikkunoiden eteen asennettu tavanomaisen lämmityslaitteis-20 ton radiaattoreita lämmönlähteiksi, jotka talvella kattavat huoneen energiavajauksen.

Poistoilman pois johtaminen tapahtuu välittömästi välikaton alapuolella.

Koska tässä järjestelmässä tuloilmaa käytetään 25 jäähdytystarpeen kattamiseen ja esimerkiksi hyvin alhais ten ulkolämpötilojen yhteydessä, mahdollisesti lämmitys-tarpeen osittaiseen kattamiseen, täytyy tähänastisten rakenteiden suuria kuormituksia vastaavasti ikkunoiden kautta siirtyä tuloilman mukana suuria "tehoja", mikä vaatii 30 suuria ilmamääriä ja suhteellisen monta ilmanvaihtoa tunnissa. Ylhäältä sisään puhallettu tuloilma sekoittuu tällöin induktion ja pyörteilyn vaikutuksesta mahdollisimman täydellisesti huoneessa olevaan ilmaan, jolloin sisäänpu-hallus tapahtuu siten, että yllä pidetään esimerkiksi DIN 35 1946 mukaisesti mukavuuden edellyttämät olosuhteet henki- 91318 3 löiden oleskelualueella. Poistoillaan poistamisen johdosta samoin katon läheisyydessä järjestelmä toimii oikosulun tapaan.

Kuten on mainittu, korkeat ilmanvaihtoluvut, 3-8 5 ilmanvaihtoa tunnissa, ovat välttämättömät, koska huoneilma vaihtuu ainoastaan välillisesti induktion ja pyörteilyn välityksellä. Tunnettu järjestelmä ei sitä paitsi ole kovinkaan tehokas ilman hygieeniseltä kannalta katsottuna, koska epäpuhtaat ainekset, joita huoneessa syntyy, jakau-10 tuvat ensiksi tasaisesti, ennen kuin ne poistetaan huoneesta; epäpuhtaan aineksen poistaminen perustuu siis ohennusperiaatteeseen. Tämä edellyttää suhteellisen suurta raikkaan ilman osuutta tuloilmassa epäpuhtaan aineksen tiheyden pitämiseksi alhaisena, josta varsinkin talvikäy-15 tössä on seurauksena suuri energiantarve, jota hienokaan säätö, joka voi olla esimerkiksi C03-pitoisuuden tai käyttöasteen ohjaama, ei muuta kuin ainoastaan vähäisessä määrin.

Keksinnön tehtävänä on sen vuoksi saada aikaan eri-20 tyisesti epäpuhtaan aineksen poistamista ajatellen parannettu rakennuksen- ja ilmanvaihtojärjestelmä, jonka yhteydessä energiantarve on huomattavasti alennettu sekä siir-tohäviöiden kattamiseksi lämmityskäytössä että myös tulo-25 ilman avulla tapahtuvaksi jäähdyttämiseksi, taataan ilman korkea laatu raikkaan ilman osuuden ollessa suhteellisen alhainen, jonka yleensä täytyy olla lämmitetty tai jäähdytetty, ja suuri miellyttävyys on varmistettu myös mahdolli-30 simman pienen ilmanvaihdon yhteydessä.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että tuloilman sisäänpuhaltaminen tapahtuu jaettuna pitkin ainakin yhden rakennuksen tai huoneen seinää lähellä lattiaa, että tuloilman sisäänpuhallusnopeus ei ylitä 35 suurinta nopeutta 0,2 m/s, ja että ilmastointilaitteiston 4 poistoilman imu on sijoitettu katon alle seinään ulottuen ainakin 80%:lie tämän leveydestä.

Koko ikkunan läpikulkuluku, kokonais-k-arvo, koostuu lasiruutujen ja puitteen molemmista yksittäis-k-ar-5 voista; kokonais-k-arvo voidaan tällöin määrätä joko kokonaisuudessaan kokeellisesti tai laskea aritmeettisena keskiarvona yksittäis-k-arvoista, jolloin nämä sisältyvät laskuun lasiruutujen ja puitteen pintaosuuksia vastaavina osuuksina.

10 Näillä toimenpiteillä saavutetaan se, että lämmi- tyskäytössä huoneessaoloaikoina siirtohäviöt katetaan sisäisillä lämmönlähteillä - ihmiset, valaistus, kojeet ja koneet - sekä mahdollisella säteilyllä ja siten tuuletus-järjestelmä ei ole lämmitystehtävän kuormittama - myös il-15 man erityisiä lämmityslaitteita. Siten voi lämmityskäytös-sä tuloilmansyöttö tapahtua miellyttävässä lämpötilassa; ilman tuonti ja ilmamäärä voidaan valita ilman optimaalista hygieenistä vaikutusta silmällä pitäen. Vähäisen tarvitun määrän vuoksi tuloilma muodostuu kokonaan tai ainakin 20 suurimmaksi osaksi ilmakehän raikkaasta ilmasta, joka virtaa sisään erittäin pienellä nopeudella ja vastaavasti pienin ilmanvaihtoluvuin - lämmityskäytössä n = 0,5 - 1/h; epäpuhtaat ainekset työntyvät tällöin hitaasti kattoa kohti, josta ne johdetaan pois. Tällöin pääsee luonnollinen, 25 ihmisten ja kojeiden aikaansaama termiikka vaikuttamaan positiivisesti.

Uusi järjestelmä toimii siis sen periaatteen mukaisesti, että saadaan aikaan termisesti vakaa ja miellyttävän lämpötilan, 20 - 22 °C, omaava, lämpötilaltaan oikea 30 raikasilma"meri", lattian läheisyyteen; tästä sitten ammentaa ihmisten, koneiden ja mahdollisten säteilyjen aikaansaama termiikka. Koska ihmisten aikaansaamat ilman epäpuhtaudet kertyvät yleensä korkeammassa lämpötilassa, nousevat ne termiikan myötä ylöspäin, josta ne imetään 35 pois poistoilmana. Kaikki sisäiset lämmönlähteet sekä sä- 91318 5 teilyn sisääntulo ikkunoiden läpi myötävaikuttavat kuvaillun Ilmavirtauksen vakauttamiseen, samalla kun ne suurentavat ylempien ja alempien ilmakerrosten välistä lämpötilaeroa .

5 Ilman ikkunoiden edessä olevaa tavanomaista lisä- lämmitystä sellainen käyttötapa on ainoastaan mahdollinen, koska pienien k-arvojen vuoksi, erityisesti ikkunoiden, sisäiset lähteet ja mahdollinen säteily riittävät poistamaan tuloilmalta lämmitys- ja energiansiirtotehtävän, toi-10 sin sanoen peittävät siirtohäviöt myös ääritapauksessa; tätä tarkoitusta varten täytyy kylmäilmaputouksen ulkoseinien läheisyydessä, erityisesti ikkunoiden läheisyydessä olla myös ääritapauksessa mukavuuden edellyttämällä alueella, toisin sanoen esimerkiksi ikkunan lämpötilaero huo-15 neeseen nähden ei saa olla suurempi kuin 3 - 4 °C; sillä ikkunapinnan lämpötilan täytyy normaalisti olla niin korkea kuin ulkoseinien normaalisti alin pintalämpötila, että ylikorkeat ilmanlämpötilat eivät olisi välttämättömät ihmisten säteilyhäviöiden kompensoimiseksi. Nämä vaatimukset 20 täytetään ulkoseinillä, joiden k-arvoilla on patenttivaatimuksessa 1 määritellyt arvot.

Ikkunan alhaiset k-arvot voidaan saavuttaa esimerkiksi yhden lasiruudun asemesta moninkertaisilla lasiruuduilla tai toimenpiteillä, joita on selitetty julkaisussa 25 EP-A-117 885; edelleen eräänä mahdollisuutena on käyttää hyvin lämpöä eristäviä ja erittäin läpinäkyviä aineita, esimerkiksi aerogeelejä, ruutujen välissä. Seinäosien osalta k-arvojen noudattaminen tapahtuu tunnettujen läm-möneristystoimenpiteiden ja/tai -materiaalien avulla. Mi-30 käli erityistapauksissa katossa, lattiassa tai sisäseinissä lämmöneristystoimenpiteet olisivat välttämättömiä, niin näiden elementtien k-arvot on luonnollisesti sovitettu ulkoseinien k-arvoihin.

Niinä aikoina, joina huoneessa ei oleskella - yö, 35 viikonloppu, vapaapäivät - jäähtymisnopeus on niin vähäinen, että lämmityksestä voidaan useimmiten luopua; mahdol- 6 lisesti esiintyvä lämmitystarve voidaan halutun huoneen lämpötilan säilyttämiseksi kattaa vähäisen tehon omaavilla yksinkertaisilla ja halvoilla lisälämmityslaitteilla. Tähän on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi, jos valais-5 tuslaitteissa lisäsähköteho vastaa kunkin valaistuslaitteen tehoa. Kuitenkin voi olla sovitettuna myös esimerkiksi laite ilman kierrättämiseksi käsittäen ilman lämmityksen. Lisälämmitysten käyttö ei ole minkäänlaisten muka-vuusedellytysten rajoittama, niin että nämä lämmityslait-10 teet voidaan pitää hyvin yksinkertaisina ja niitä voidaan käyttää ajoittaisessa käytössä.

Jäähdytyskäytössä tarvittava kylmyys tuodaan uudessa järjestelmässä tunnetulla tavalla tuloilman eli raikkaan ilman välityksellä; sen lämpötilaero haluttuun huone-15 ilmaan nähden on kuitenkin mukavuussyistä rajoitettu eikä sen pidä ylittää 10 - 12 °C. Jäähdytystarpeen peittämiseksi nostetaan sen vuoksi ilmanvaihtolukua tuntia kohti (n/h) vaatimuksia vastaavaksi tuloilman maksimaaliseen sallittuun sisäänpuhallusnopeuteen saakka. Vähäiseen jääh-20 dytystehoon, toisin sanoen suhteellisen pieneen, tuloilman kanssa huoneesta eliminoitavaan lämpökerääntymään myötävaikuttaa ratkaisevasti tällöin, että huoneen lämpökuormitus ikkunan kautta - sen alhaisen k-arvon ja vähäisen energian kokonaisläpäisyn vuoksi, joka mahdollisesti saa-25 vutetaan ylimääräisten auringonsuojatoimenpiteiden avulla - on vähäinen. Siten on mahdollista rajoittaa ilmanvaihto-luku myös kesällä enintään arvoon noin n = 3/h ja yleensä pitää sen alapuolella; näin pieniä ilmanvaihtolukuja varten tarvitaan sisäänpuhalluspoikkileikkauksen hyvin har-30 kittujen mitoitusten yhteydessä sisäänpuhallusnopeus 20 cm/s. Koska pois johdettava lämmin ilma kohoaa lämpöopin mukaisesti ylöspäin, on tässä tapauksessa tunnettu kattoon sovitettu imu erityisesti paikallaan - lattian läheisyyteen sovitetun sisäänpuhalluksen yhteydessä; täten välte-35 tään tunnetun laitteen yhteydessä käsitelty "oikosulku- 91318 7 käyttö". Lisäksi aikaansaa poistoilma-aukkojen sovittaminen ulkoseinän tai vast, ikkunan läheisyyteen sen, että ikkunan vieressä syntyvä lämmin ilma voi virrata suoraan pois.

5 Edelleen tapahtuu epäpuhtaiden ainesten poiskulje tus - sekä kesä- että myös talvikäytössä - jatkuvan virtauksen johdosta ylöspäin eikä vähittäisen ohenemisen vaikutuksesta.

Maksimaalinen tuloilman lämpötila on edullisesti 20 10 - 22 °C ja maksimaalinen sisäänpuhallusnopeus 0,2 m/s, edullisesti 0,15 m/s.

Tuloilmamäärää voidaan lisäksi ohjata eri tavoilla energian lisäsäästämiseksi, esimerkiksi pitämällä virtauksen tilavuus vakiona koko käyttö- 15 ajan; vaihtelevan tilavuusvirtauksen yhteydessä poistoil-man C02-pitoisuuden tai kosteuspitoisuuden avulla ohjattuna; vaihtelevan virtaustilavuuden yhteydessä huoneessa 20 olevien henkilöiden lukumäärän ohjaamana; vaihtelevan virtaustilavuuden yhteydessä poistoil-man lämpötilan avulla ohjattuna.

Seuraavassa keksintöä selitetään lähemmin erään suoritusmuotoesimerkin avulla piirustuksen yhteydessä.

25 Ainoa kuvio esittää kaavamaisesti kolmiulotteisena kaaviona rakennuksessa olevaa, keksinnön mukaisesti sovitettua huonetta.

Kuvio esittää suuremmasta rakennuksesta 1 leikkauksena huonetta 2, joka on kolmelta sivulta ja ylhäältä ja 30 alhaalta samanlaisten tilojen tai vast, käytävän ympäröi mä, jota ei enää ole esitetty. Oikealta sivulta huone 2 on ulkoseinän 3 sulkema, johon on sovitettu ikkuna 4.

Huoneen 2 katossa 5 sijaitsevat välien päähän toisistaan sovitetut säteiiyheijastimet 6, joihin kuhunkin on 35 asennettu yksi luminoiva putki valaistuslaitteeksi 7 ja 8 markkinoilla saatavissa oleva, esimerkiksi keraaminen kuu-mennussauva lämmityslaitteeksi 8. Jokainen heijastin 6 ja vast, jokainen säteilykappale 7 ja vast. 8 on siinä yksittäin ja erotettuna käsin kytkettävissä ja irti kytkettä-5 vissä.

Valaistuslaitteet 7 ja lämmityslaitteet 8 on valittu siten, että niiden vastaanottama teho on sama. Se on esimerkiksi 25 W/huonepinta-alan m2. Tehonotto voi yksittäisissä heijastimissa 6 olla tällöin samoin sama, mutta 10 myös erilainen.

Edelleen on yhden heijastimen 6 valaistus- ja läm-mityslaitteet 7 ja 8 kytketty - yksinkertaisimmassa tapauksessa käsin käytettävän vaihtokytkimen välityksellä -sähköpiirissään keskenään siten, että yhdessä heijastimes-15 sa 6 voi valinnaisesti olla käytössä ainoastaan toinen tai toinen molemmista energiaa luovuttavista säteilijöistä 7 tai vast. 8.

Lattian 9 läheisyydessä sijaitsevat huoneen ovella 10 varustetussa seinässä 18 käytävään päin ilmanvaihto-20 laitteiston puhallusritilät 11, jotka on osoitettu ainoastaan kaavamaisesti. Ilmanvaihtolaitteisto on varustettu ilman keskuslevityksellä, josta on esitetty kaaviona ainoastaan lämmönvaihdin 12 lämmön saamiseksi takaisin huoneen ♦ 2 poistoilmasta, edullisesti sähköllä kuumennettu ilman-25 lämmitin 13 ja ilmanjäähdytin 14 sekä tuloilman kuljetus-laitteena puhallin 15. Puhallin imee raikasta ilmaa, joka edeltäneen suodatuksen jälkeen mahdollisesti lämmitetään tai jäähdytetään, ennen kuin se virtaa puhallusritilään 11; raikkaan ilman lämmittäminen tapahtuu tällöin ainakin 30 osittain poistoilmasta lämmönvaihtimessa 12 takaisin saadulla lämmöllä.

Puhallusritilä 11 ulottuu 1 m leveän oven vuoksi kahtena osaritilänä 5 m leveän, 4 m pitkän ja 3 m korkean huoneen koko leveydelle. Se on varustettu ei-esitetyllä 35 suodatinkankaalla tai hienoailmaisella metalliristikolla, 91318 9 niin että sen virtausvastus on huomattavasti suurempi kuin virtausvastus sen syöttöjohdossa; siten muodostuu syöttö-johdoissa virtaussuunnassa puhallusritilän 11 eteen staattinen ilmanpaine, joka varmistaa huoneeseen 2 tulevan tu-5 loilman tasaisen jakautumisen puhallusritilän 11 koko pituudelle .

Vähän katon 5 alapuolelle on sovitettu samaan seinään 18 koko leveydelle ulottuva poistorako 16 tai useita aukkoja, jonka tai vast, joiden kautta käytetty, epäpuh-10 tailla aineksilla ja mahdollisesti ylimääräisellä lämmöllä kuormitettu poistoilma imetään poistopuhaltimella 17 ja syötetään lämmönvaihtimeen 2 lämpöä luovuttavana väliaineena; tässä poistoilma luovuttaa, mikäli tarpeen, lämpöä sisään virtaavaan raikkaaseen ilmaan, ennen kuin se kulje-15 tetaan pois rakennuksesta 1. Poistoilmarako 16 voi edullisesti sijaita myös ikkunan 4 yläpuolella ulkoseinän 3 alueella, mitä tahallisesti ei ole esitetty.

Inhimillisen termiikan, symboloitu seisovana henkilönä 19, huoneessa 2 aikaansaama ilmavirtaus on osoitettu 20 nuolilla.

Laskuesimerkki

Mainituista mitoituksista saadaan huoneen 2 tilavuudeksi 60 m3; sen ulkoseinäpinta on 15 m2, josta 10 m2 on ikkuna- ja 5 m2 muuripintaa. Ikkuna 4 on varustettu kaksin-25 kertaisena lasiruudulla, ja sen k-arvo on alennettu pin- goittamalla läpinäkyvät, päällystetyt muovikalvot ruutujen väliin suunnilleen arvoon 0,7 W/m2-K, kun taas ulkoseinän 3 läpinäkymättömien osien k-arvo on 0,5 w/m2*K.

Tästä ovat tuloksena talvella siirtohäviöt ikkunan 30 4 osalta 7 W/κ ja muuripinnan osalta 2,5 W/K, kokonaisuu dessaan siis 9,5 W/Κ. Tästä voidaan laskea laskentalämpö-tilan 10 °C ja huonelämpötilan mukavuusarvon +22 °C yhteydessä siirron aiheuttamaksi häviötehoksi enintään 304 w.

Huoneeseen 2 asennettu valaistus- ja vast, lämmi-35 tysteho on sitä vastoin 500 W, niin että siirtohäviöt voi- 10 daan reilusti kattaa.

Tämän lisäksi ihminen tuottaa oleskelunsa aikana noin 80 W; ilman päivänvalon säteilyä valaistus täytyy kytkeä, niin että lämmöntuotanto huoneessa 2 kohoaa arvoon 5 580 W, joten tuloksena on poistoilman huomattava yliläm peneminen, mikä mahdollistaa raikkaan ilman lämmittämisen lämmön takaisinsaannin avulla. Oleskeluaikojen kuluessa riittää sen vuoksi keskimääräisen energiansiirron yhteydessä ikkunan 4 kautta huoneeseen 2 tulevan sisäänsäteilyn 10 ollessa g = 0,32 jo säteilyvoimakkuus 70 W/m2 siirtohävi-öiden kattamiseksi. Tämä vastaa voimakkaasti pilvisen taivaan säteilyä, jolloin muutenkin valaistuksen lisäosien täytyy olla kytkettyinä.

Olettaen, että 2/3 puhallusritilän 11 leveydestä 15 muodostuu rakojen vapaista aukoista ja rakojen korkeus h, on 0,1 m, on tuloilman sisäänpuhallukseen käytettävissä oleva virtauspoikkileikkaus A = 2667 cm3. Epäpuhtaiden ainesten riittäväksi poiskuljettamiseksi on talvella välttämätön ilmanvaihto noin n = 0,5 - 1/h. Tästä saadaan tulok-20 seksi huoneen 2 raikasilmahuoltoa varten ilmamäärät 8333 -16'667 cm3/s, jota varten oletetun puhallusaukon yhteydessä virtausnopeudet 3,1 - 6,3 cm/s ovat välttämättömät; nämä nopeudet ovat paljon mukavuusehtojen osalta sallittujen suurimpien puhallusnopeuksien alapuolella.

25 Raikkaan ilman lämmittämiseen tarvitaan lämmön ta kaisinsaannin ollessa 65 %, lähdettäessä laskentalämpöti-lasta -10 °C, ilmanvaihdon n - 0,5/h yhteydessä lisätehoa 112 W, joka mahdollisesti voidaan saada aikaan raikkaan ilman esilämmityksellä.

30 Käyttämättömänä oloaikana tapahtuvat samat siirto- häviöt, mahdollisien epätiiviyksien osalta oletetaan ilmanvaihdoksi n s 0,1/h; siten saadaan tässä tapauksessa kokonaishäviöksi noin 368 W, jonka asennetut kuumennussau-vat 8 ilman muuta voivat tuottaa; näitä voidaan tällöin 35 käyttää jaksottaisesti, kaikkia tai ainoastaan osaa niis- 91318 11 täf esimerkiksi kytkentäkellon tai huonetermostaatin ohjaamina lämpötilasta riippuvaisesti. Energiahäviöiden kattamisen yhteydessä käyttämättömänä oloaikana mainittakoon vielä, että pitempien käyttökatkojen aikana merkitykselli-5 sinä voidaan laskea mukaan päivän aikana tulevat säteilyt, jotka rakennuksen varastointikyvyn avulla merkitsevät lisäapua häviöiden kattamiseksi.

Jäähdytys- tai kesäkäytössä voidaan tuloilman pu-hallusnopeus huoneeseen 2 nostaa arvoon v = 20 cm/s saak-10 ka, ilman että tarvitsee pelätä vedon esiintymistä ja siten mukavuudesta luopumista; lisäksi laskee tuloilman nopeus huoneilman sekoittumisen johdosta suhteellisen nopeasti, ja ilmanliikkeet huoneessa määräytyvät ratkaisevassa määrin lämpöolosuhteiden mukaan.

15 Myös tässä tapauksessa ikkunan 4 alhainen k-arvo ja sen suhteellisen pieni ero muun ulkoseinän 3 k-arvoon nähden osoittautuvat hyväksi. Erityisesti muiden tunnettujen auringonsuojatoimenpiteiden yhteydessä - esimerkiksi au-rinkokaihtimien ja/tai ikkunan 4 ruuduille sovitettujen 20 heijastavien päällysteiden yhteydessä - saadaan siten aikaan, etteivät ikkuna 4 ja vast, ulkoseinä 3 muodosta dominoivaa lämmönlähdettä jäähdytyskäytön aikana eivätkä myöskään vaikuta liian voimakkaasti ilmavirtaukseen huoneessa 2. Tällä tavalla riittävät keksinnön mukaisesti 25 sallitut puhallusputket, joiden avulla jäähdytetty tuloil-ma, jonka lämpötila voi olla jopa 12 °C halutun huonelämpötilan alapuolella, kuljettamaan pois mukavuusedellytys-ten yli menevän lämmön - jotka sallivat tunnetusti jopa 60 °C ulkolämpötilan alapuolella olevan huonelämpötilan.

30 Kun asetetaan perustaksi sisäänpuhallusnopeuden jo mainitut raja-arvot ja jäähdytetyn tuloilman lämpötila, niin sekunnissa tuleva tuloilmavirta on suurempi kuin 53'000 cm3/s; tästä ilmamäärästä lasketaan huoneelle 2 il-manvaihtoluku n 3/h. Tuloilman ja huoneilman välisen läm-35 pötilaeron ollessa 12 °C voidaan siten johtaa pois 640 W y1ijäämälämpöä.

Claims (4)

12

1. Laitteisto rakennuksen tai huoneen lämmittämiseksi ja ilmastoimiseksi, jossa rakennus (1) tai huone (2) 5 ja ulkoseinään (3) asetetut Ikkunat (4) on eristetty siten, että rakennus tai huone on lämmitettävissä pelkästään huoneen valaisemiseen tarkoitettujen valaisinlaitteiden (7) maksimaalisella teholla, ja jossa rakennukseen (1) tai huoneeseen (2) syötetään raikasta tulollmaa, jonka lämpö- 10 tila on korkeintaan sama kuin haluttu huonelämpötila, joka tuloilma tuodaan Ilmastointilaitteiston (11-17) avulla, tunnettu siltä, että tuloilman sisäänpuhaltamlnen (11) tapahtuu jaettuna pitkin ainakin yhden rakennuksen (1) tai huoneen (2) seinää (18) lähellä lattiaa (9), että 15 tuloilman slsäänpuhallusnopeus ei ylitä suurinta nopeutta 0,2 m/s, ja että ilmastointilaitteiston (11-17) poistoil-man imu (16) on sijoitettu katon (5) alle seinään (3, 18) ulottuen ainakin 80%:lie tämän leveydestä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, 20 tunnettu siitä, että tuloilman maksimilämpötila on 22°C, ja että maksimaalinen slsäänpuhallusnopeus on 0,15 m/s.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että poistoilman imu (16) on sovi- 25 tettu ulkoseinän tai vast, -seinien läheisyyteen.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että rakennuksessa (1) tai huoneessa (2) olevien lämmityslaitteiden (8) maksimi-teho ei ylitä sähköisten valaisinlaitteiden (7) maksimite- 30 hoa, ja että valaisinlaitteita (7) ja lämmityslaitteita (8) ohjataan niin, että molempien luovuttama kokonaisteho ei ylitä valaisinlaitteiden (7) kokonaistehoa. 91318 13