FI90697B - Menetelmä ja sovitelma vaihtosuuntakertauksen yhteydessä - Google Patents

Description

1 90697

Menetelmä ja sovitelma vaihtosuuntakertauksen yhteydessä

Keksinnön kohteena on menetelmä vaihtosuuntakertauksen yhteydessä, joka käsittää valmistettavan kaapelin joh-5 dinten, kuten lankojen, ryhmien tai lohkojen vetämisen lähtökeloilta tai vastaavilta jakovälineen, keskuselement-tiä periferisesti ympäröivien ja keskuselementin ympärille jaksottain vastakkaisiin suuntiin kierrettävien torsioput-kien ja vastakkaisiin suuntiin pyöritettävän kiertopään 10 läpi suukappaleeseen tai vastaavaan. Keksinnön kohteena on lisäksi sovitelma vaihtosuuntakertauksen yhteydessä.

Perinteisesti vaihtosuuntakertauksessa eli SZ-ker-tauksessa vedetään johtimet sopivalla vetolaitteella kiinteän jakovälineen ja jaksottain vastakkaisiin suuntiin 15 pyörivän kiertovälineen läpi suukappaleeseen, jonka jälkeen seuraa välittömästi sidontalaite johtimen sitomiseksi vaih-tosuuntakerratuksi tuotteeksi kuten kaapeliksi. Vetolait-teen jälkeen seuraa puolaus, tai kerrattu kaapeli voidaan syöttää seuraavaan työvaiheeseen. Tällaisessa perinteisessä 20 vaihtosuuntakertauslaitteessa kiinteän jakovälineen ja pyörivän kertausvälineen välille on tavallisesti sovitettu kiertämisvälineen mukana pyörivä putkimainen välielementti, joka on kiinnitetty keskeisesti kiertovälineeseen ja laakeroitu toisesta päästään kiinteän jakovälineen suhteen pyö-25 riväksi.

Em. perinteiseen ratkaisuun liittyy kuitenkin esimerkiksi sellainen haitta, että välielementin pyörimisnopeus jako- ja kiertovälineen välillä on joka hetki vakio, jolloin johdinten kiertyminen pyrkii kasautumaan kiertovä-30 lineen puoleiseen päähän. Tällöin johdinten nousu tihenee ja niiden kulmapoikkeama kiertovälineessä kasvaa. Näin ollen kasvaa myös johdinten vetämiseen tarvittava voima, jolloin kerratut johtimet pyrkivät avautumaan.

Em. epäkohdan eliminoimiseksi on kehitetty useitakin .35 erilaisia ratkaisuja. Esimerkkinä alalla tunnetuista rat- 2 90697 kaisuista voidaaan mainita FI-patenttijulkaisussa 78576 esitetty ratkaisu.

FI-patentti julkaisussa 78576 kuvattu ratkaisu toimii käytännössä erittäin hyvin, mutta tässäkin ratkaisussa on 5 eräitä epäkohtia. Em. SZ-kertausratkaisun epäkohtana on oskilloivan jakolevyn kiertymäkulman mukana kasvava kitka, joka aiheuttaa lankoihin, johtimiin, ryhmiin tai lohkoihin vaihtelevan vetojännityksen eli tension. Sen seurauksena nousun pituus vaihtelee ja suunnanvaihtokohdan lukitseminen 10 vaikeutuu. Em. seikka on varsinkin telekaapeleiden yhteydessä huomattava, koska mitä symmetrisempi pari tai neli-kierto on, sen parempi on ryhmän häiriön sieto. Häiriöitä ovat ylikuuluminen, ulkopuoliset häiriöt jne. Lankoihin kohdistuu nykäisyjä jo niitä purettaessa lähtökeloilta. 15 Jokainen taivutus kääntöpyörästöissä vaikuttaa lankojen kireyttä lisäävästi. Lankojen kireys vaihtelee laajalla alueella varsinkin purettaessa ns. laipanylipurkamismene-telmällä. Ennen ryhmäys- tai kertauskonetta on jokaisen langan kireys erilainen, eikä kireyksiä saada tasattua 20 erilaisilla lähtöpään jarruilla. SZ-torsioputkikertaajan putkipaketissa kiertymäkulman mukana kasvaa kitka ja samalla putkipaketti lyhenee. Em. aiheutuu lankoihin kireyden muutosten lisäksi nopeusvaihteluja. Kertauksen lukitsemiseksi käytetään nimellistä nousua lyhyempää nousua suunnan-25 vaihtokohdan molemmin puolin. Ko. seikkaa nimitetään reuna-kiihdytykseksi. Lukitusnousun lyhyydestä ja käytetystä kierroslukumäärästä eli vaikutuspituudesta johtuu kuinka voimakas nopeusvaihtelu kohdistuu lankoihin kiertopään ja lähtökelojen välille. Erityisen korostetusti em. seikka 30 näkyy kertauspisteen jälkeisessä tilanteessa. Suunnanvaih-tokohdassa, ts. reunakiihdytyksessä kertauspisteeseen tarvitaan hetkellisesti ylimääräistä lankapituutta ja sitä saadaan tulopuolelta ja myös valmiin ryhmän puolelta. Yritettäessä ottaa lankapituutta kertauspisteen jälkeen, se 35 näkyy luistona vetorullalla sekä valmiin ryhmän pumppaami- 3 90697 sena ryhmääjän ja kertauskoneen välissä. Em. seikka näkyy siinä, että ryhmäys- tai kertausnousujen pituudet muuttuvat jatkuvasti huonontaen näin kaapelin ominaisuuksia.

Vaippauslinjoissa käytetään tavallisesti erillisessä 5 työvaiheessa helical-kerrattua kaapelia. Kaapeliin kohdistuva kireys saadaan vaippausprosessissa aikaan kahdella hihnavetolaitteella, joista ensimmäinen sijaitsee ennen puristinta ja toimii jarru- ja/tai vetolaitteena ja toinen toimii päävetolaitteena ja sijaitsee linjan lopussa. Täl-10 laisessa järjestelmässä käytetty kaapelin kireys on niin suuri, ettei se tule kysymykseen SZ-kerratuissa kaapeleissa. Liian suuri kireys aukaisee SZ-kerratun kaapelin suun-nanvaihtokohdat ja pahimmillaan se vetää kaikki osajohtimet suoriksi. Torsioputki SZ-kertauksessa putkipaketin kierty-15 mäkulman muuttuessa johtimiin kohdistuva kitka muuttuu ja suurimmillaan se on suunnanvaihtokohdassa. Tästä aiheutuu piikkimäisiä tensiohuippuja ja nämä huiput pystyvät avaamaan SZ-kertauksen ennen vaippapuristinta. Erilaisilla SZ-kertauspiste-lukitussysteemeillä tehdään kireysvaihteluiden 20 tähden kertausvirheitä tai ne soveltuvat hyvin suppealle toiminta-alueelle. Erikoisjärjestelyillä on mahdollista päästä jonkinlaiseen tulokseen, kuten kertaamalla jarruve-tolaitteen hihnojen väliin. Kaapelin kireys säädetään ohjaamalla jarruvetolaitetta sopivalla laitteella esimerkik-25 si ns. dancerilla. Tällaisia ratkaisuja tunnetaan alalla useita, mutta yhteisenä seikkana niille kaikille on laitteiston monimutkaisuus ja epätyydyttävä lopputulos.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä ja sovitelma, joiden avulla aiemmin tunnetun tekniikan epäkoh-30 dat voidaan eliminoida. Tähän on päästy keksinnön mukaisen menetelmän avulla, joka on tunnettu siitä, että johtimet ohjataan kulkemaan ennen jakovälinettä sisääntulovetorul-lan ympäri, että kerrattu ryhmä, kertaus tai kaapeli ohjataan kulkemaan välittömästi suukappaleen jälkeen ulosmeno-35 vetorullan ympäri ja että sisääntulovetorullaa ja ulosmeno- 4 90697 vetorullaa pyöritetään niin, että niiden kehänopeudet ovat aina suurempia kuin lankojen, ryhmien, kertauksen tai kaapelin nopeus. Keksinnön mukainen sovitelma on puolestaan tunnettu siitä, että sovitelma käsittää ennen jakovälinettä 5 olevan sisääntulovetorullan, jonka ympäri johtimet on sovitettu kulkemaan ja välittömästi suukappaleen tai vastaavan jälkeen sovitetun ulosmenovetorullan, jonka ympäri kerrattu ryhmä, kertaus tai kaapeli on sovitettu kulkemaan ja että sisääntulovetorulla ja ulosmenovetorulla on sovitettu pyö-10 ritettäväksi niin, että niiden kehänopeudet ovat aina suurempia kuin lankojen, ryhmien, kertauksen tai kaapelin nopeus.

Keksinnön etuna on mm. se, että sen avulla pystytään pitämään asetusarvojen mukaiset nousujen pituudet SZ-ryh-15 mäyksessä tai -kertauksessa. Koneiden jälkeen kaapeliin, ryhmiin tai johtimiin kohdistuva tensio on lähes olematon. Suunnanvaihtokohdan muotoa voidaan säätää reunakiihdytyk-sellä. Ryhmäyksen nousun pituuden vaihtelu on pienempi kuin 2 % samalla kiertopään pyörimisnopeudella ja linjanopeudel-20 la. Telekaapelikertauskoneessa voidaan kaksi SZ-torsioput-kikertauskonetta sovittaa peräkkäin, jolloin ensimmäisessä tehdään parit tai nelikierteet ja toisessa kerrataan ne yhteen. Jokaisen työvaiheen jälkeen lankoihin, johtimiin tai ryhmiin kohdistuva tensio poistetaan lähes kokonaan. 25 Telekaapeleiden sähköiset arvot saadaan erinomaisiksi ryhmän symmetrian ollessa hyvä. Telekaapelit saadaan myös laadullisesti hyviksi, koska menetelmä ei venytä lankoja tai johtimia, eikä riko eristystä missään vaiheessa. Keksinnön etuna on edelleen sen edullisuus, koska mm. kallista 30 jarruhihnavetolaitetta ja sen ohjauslaitteita ei tarvita, sillä vaippauslinjassa tarvitaan vain päävetolaite. Kertaus- ja vaippausnopeudet voidaan nostaa satoihin metreihin minuutissa kertauksen siitä mitenkään kärsimättä. Kertauksen suunnanvaihtokohdissa ei esiinny suoria osia, vaan ko. 35 osat ovat kaaria. Suukappaleen ja vetorullan yhteisvaiku-

II

5 90697 tuksella saadaan kaapelin kertauksessa syntyvät tensiopii-kit leikattua pois. Tension suuruus saadaan puolestaan säädettyä hallitusti kaapelin ja vetorullan välistä luistoa säätämällä. Kaapeliin kohdistuvaa vakiojarruvoimaa saadaan 5 lisäksi säädettyä edullisella tavalla suuremmaksi ja pienemmäksi . Tension vaihtelu saadaan myös vakiintumaan veto-rullan jälkeen, vaikka putkipaketin kiertymäkulman mukana johtimiin kohdistuva kitka kasvaakin ollen suurimmillaan suunnanvaihtokohdassa.

10 Keksintöä ryhdytään selvittämään seuraavassa tarkem min oheisessa piirustuksessa esitettyjen edullisten sovellutusesimerkkien avulla, jolloin kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen sovitelman erästä sovellutusmuotoa periaatteellisena sivukuvantona, 15 kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen sovellutusmuodon toista toteutusmuotoa, kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen sovitelman kolmatta toteutusmuotoa, kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaisen sovellutusmuodon 20 ulosmenovetorullaa suuremmassa mittakaavassa nähtynä kuvan-tona ja kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaista ulosmenovetorullaa ylhäältä nähtynä kuvantona.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukaisen sovitelman — 25 eräs sovellutusmuoto. Viitenumeron 1 avulla kuvioon 1 on merkitty lähtökelat, joilta langat 2 johdetaan kääntöpyöri-en 3 kautta torsioputkikertaajalle 4. Langat 2 johdetaan jakovälineen kautta torsioputkikertaajan 4 torsioputkiin 5 ja edelleen torsioputkien ja jaksottain vastakkaisiin 30 suuntiin pyöritettävän kiertopään 6 läpi suukappaleeseen tai vastaavaan 7. Torsioputket 5 on sovitettu jakovälineen ja kiertopään 6 väliin niin, että ne kiertyvät kiertopään mukana. Torsioputkikertaajan rakenne ja toiminta on alan ammattimiehelle täysin tavanomaista tekniikkaa, joten ko. 35 seikkoja ei esitetä tässä yhteydessä tarkemmin, vaan viita- 6 90697 taan esimerkiksi jo aiemminkin mainittuun FI-patenttijul-kaisuun 78576.

Keksinnön olennaisen idean mukaisesti johtimet 2 ohjataan kulkemaan ennen jakovälinettä sisääntulovetorul-5 lan 8 ympäri. Kerrattu ryhmä, kertaus tai kaapeli 9 ohjataan kulkemaan välittömästi suukappaleen 7 jälkeen ulos-menovetorullan 10 ympäri Ja sisääntulovetorullaa ja ulos-menovetorullaa pyöritetään niin, että niiden kehänopeudet ovat aina suurempia kuin lankojen, ryhmien, kertauksen tai 10 kaapelin nopeus. Em. nopeuksien erolla tarkoitetaan sitä, että vetorullien ja niiden ympäri kulkevien lankojen tai kaapelin välillä on luistoa.

Sisääntulovetorulla 8 on tavallaan vetolaite, joka minimoi ja tasaa tensiot samoiksi eri johtimien 2 välillä, 15 riippumatta lähtökelojen 1 sijainnista. Sisäänmenovetorul-lan 8 ansiosta torsioputkille 5 tulevat johtimet ovat samanarvoisia kireydeltään, tension pysyessä lähellä nollaa.

Johtimet 2 johdetaan sisääntulovetorullalta 8 tor-sioputkikertaajan 4 putkipaketin putkien 5 kautta kierto-20 päähän 6, jolla johtimet ryhmätään tai kerrataan suukappaleeseen tai vastaavaan 7, ts. kertaussuukappaleeseen. Suu-kappale tai vastaava on mahdollisimman lähellä ulosmenove-torullan 10 vaippapintaa. Kerrattu ryhmä, kertaus tai kaapeli 9 siirtyy suukappaleesta 7 ulosmenovetoruilan vaippa-25 pinnalle kiertäen ulosmenovetorullan ympäri ainakin yhden kierroksen verran. Vetorullan pinnalla olevat kerratut kierrokset pakotetaan esimerkiksi erotintapin tai vastaavan 11 avulla sivullepäin niin, että kierrokset eivät ole toistensa päällä.

30 Ajettaessa tietyllä linjanopeudella on asetusarvon mukaisen nousun pituuden saamiseksi ryhmän liikenopeuden pysyttävä vakioituna kertauspisteessä, sekä sen jälkeen, ts. luiston on oltava tasaista. Em. kertausnousu on linjanopeus jaettuna kiertopään pyörimisnopeudella. Kiertopään . 35 pyörimisnopeus pysyy moottorivalmistajan antamien tolerans- l! 7 90697 sien sisällä, joten tulevien lankojen tai johtimien on vastattava nopeisiin nopeudenmuutoksiin. Keksinnön avulla langat tai johtimet saadaan reagoimaan nopeasti, jolloin nousu pysyy vakiona. Nopea reagointi saadaan aikaan sisään-5 tulo- ja ulosmenovetorullan nopeuseroilla, koska vetorulli-en toiminta perustuu luistoon lankojen, johtojen, ryhmien tai kertauksen ja vetorullan vaippapinnan välillä. Vetorul-lan kehänopeus on aina suurempi kuin lankojen, johtimien, ryhmien tai kertauksen nopeus.

10 Lankojen tai johtimien tensiovaihtelujen vaikutus kiertopään jälkeen saadaan pois pyörittämällä ulosmenoveto-rullaa niin, että sen kehänopeus on ainakin 100 % suurempi kuin sen ympäri kulkevan ryhmän, kertauksen tai kaapelin nopeus. Em. järjestely toimii käytetyillä torsioputkien 15 kiertymäkulmilla.

Lankojen tai johtimien nopeiden nopeudenmuutosten vaikutus reunakiihdytyksessä saadaan pois käyttämällä si-sääntulovetorullassa huomattavasti suurempaa nopeuseroa, ts. luistoa kuin mitä käytetään ulosmenovetorullassa. Si-20 sääntulovetorullan kehänopeuden on oltava vähintään 20 - 40 % suurempi kuin ulosmenovetorullan kehänopeus. Tällöin langat tai johtimet reagoivat riittävän nopeasti. Sisääntu-lovetorullan suurempi kehänopeus voidaan aikaansaada valitsemalla rullien halkaisijat niin, että sisääntulovetorullan 25 halkaisija on suurempi kuin ulosmenovetorullan halkaisija.

Tällöin aikaansaadaan kiinteä nopeusero. Tällainen sovellutus on esitetty kuviossa 2. Kuviossa 2 on torsioputkiker-taaja, torsioputket, kiertopää, suukappale, langat ja kaapeli merkitty samoilla viitenumeroilla kuin kuviossa 1. 30 Sisääntulovetorulla on merkitty viitenumerolla 12 ja ulos-meovetorulla vastaavasti viitenumerolla 13. Kehänopeuksien ero voidaan luonnollisesti aikaansaada myös muuttamalla vetopyörien pyörimisnopeutta halutulla tavalla sopivan säätökäytön avulla.

. 35 Reunakiihdytys on mahdollista korvata rajulla ulos- β 90697 menovetorullan luistattamisella tai luistattamalla ryhmää hetkellisesti rajusti juuri ennen suunnanvaihtokohtaa, esimerkiksi pysäyttämällä ryhmä hetkeksi. Tällöin saadaan suunnanvaihtokohta ja sen molemmin puolin olevat reunakiih-5 dytysnousut lyhyiksi. Sama vaikutus saadaan aikaan vetorul-lan nopeuden hetkellisellä pudottamisella, esimerkiksi pysäyttämällä vetorulla lyhyeksi hetkeksi. Termeillä hetkellisesti, lyhyeksi hetkeksi jne. tarkoitetaan tässä yhteydessä hyvin lyhyitä, suuruusluokaltaan muutamien milli-10 sekuntien pituisia aikoja.

Kuviossa 3 on esitetty yksinkertainen kertaus- ja vaippalinjan perusratkaisu, jossa keksintöä käytetään ten-sionsäädössä. Tensionsäätö toimii myös toisenlaisissa SZ-kertauslaitteistoissa. Sillä voidaan säätää kireyttä lanko-15 jen tai johtojen ryhmäyskoneissa ja johtojen, lankojen tai ryhmien kertauskoneissa.

Kuviossa 3 on vastaavissa kohdissa käytetty samoja viitenumerolta kuin kuviossa 1. Viitenumeron 14 avulla kuvioon 3 on merkitty vaippapuristin, viitenumeron 15 avul-20 la jäähdytysränni, viitenumeron 16 avulla hihnavetolaite, viitenumeron 17 avulla ns. dancer-laite ja viitenumeron 18 avulla vastaanottokela.

Kuvion 3 sovellutusmuodossa langat 2 ohjataan kään-töpyörästöjen 3 kautta sisääntulovetorullalle 8. Sisäänve-25 torullan 8 Jälkeen langat tai johtimet 2 ovat kireydeltään lähes samanarvoisia ja ne johdetaan torsioputkikertaajan 4 torsioputkiin 5. Kertauspisteenä on suukappale 7, johon langat tai johtimet 2 tulevat kiertopäästä 6. Suukappale on olennaisen tärkeä , koska tässä sovellutuksessa kiertopään 30 6 ja suukappaleen 7 välistä etäisyyttä muuttamalla sääde tään kaapeliin kohdistuvaa vakiojarruvoimaa. Langat tai johtimet ovat torsioputkissa linjan suuntaisia ja ne joutuvat tekemään ainakin kaksi taivutuskulmaa kiertopään ja suukappaleen välillä. Taivutuskulmien lukumäärä voi olla .35 myös suurempi kuin kaksi. Kiertopäässä voi olla peräkkäin 9 90697 esimerkiksi taivutusrullia tai erilaisilla jakohalkaisi-joilla olevia reikälevyjä 19. Reikälevyt näkyvät selvästi kuvioissa 4 ja 5.

Suukappale 7 on mahdollisimman lähellä ulosmenoveto-5 rullan 10 vaippapintaa ja kaapeli 9 kiertyy ulosmenoveto-rullan pinnalle. Vetorullan vaippapinnan ja kaapelin välinen kitka estää kertausta pyörähtämästä auki. Kerrattu kaapeli voi kiertyä vajaasta kierroksesta useampaan kierrokseen ulosmenovetorullan ympärille. Eri kaapelikierrokset 10 ohjataan tai pakotetaan sivullepäin sopivan ohjaimen, esimerkiksi erotintapin tai vastaavan 11 avulla. Ko. seikka näkyy selvästi kuviossa 5.

Kertauspisteen ja päävetolaitteen 16 välinen kireys saadaan aikaan säätämällä vetorullan kehänopeuden ja kerra-15 tun kaapelin 9 välistä nopeuseroa, ts. luistoa. Pienellä nopeuserolla saadaan aikaan suurempi kireys ja hyvin isolla nopeuserolla päästään lähes nollatensioon. Kaapelin nopeuden ja ulosmenovetorullan kehänopeuden 10 välistä eroa voidaan säätää torsioputkipaketin kiertymäkulman mukaan 20 siten, että kiertymäkulman kasvaessa ero suurenee. Em. kireydensäätö toimii 20 - 120 % nopeuseroalueella.

Kertauspisteen ja puristinpään välissä kaapelin päälle tuodaan tavallisesti jotain materiaalia, kuten talkkia, pituussuuntaisia nauhoja, laminaatteja tai näiden 25 yhdistelmiä. Vaippapuristimen 14 jälkeen vaippa lukitsee kertauksen, jolloin se ei pääse enää avautumaan. Vaippauk-sen jälkeen on tavallisesti jäähdytyslaite 15 ja päähih-navetolaite 16, josta vaipattu kaapeli johdetaan vastaanot-tokelalle. Vaippapuristimen jälkeiset työvaiheet voivat . 30 kuitenkin poiketa edellä esitetystä, koska erilaisia kaape leita on hyvin paljon ja niiden valmistuksessa on hyvin erilaisia vaiheita.

Edellä esitettyjä sovellutusmuotoja ei ole mitenkään tarkoitettu rajoittamaan keksintöä, vaan keksintöä voidaan 35 muunnella patenttivaatimusten puitteissa täysin vapaasti.

1° 90697 Näin ollen on selvää, etä keksinnön mukaisen sovitellaan tai sen yksityiskohtien ei välttämättä tarvitse olla juuri sellaisia kuin kuvioissa on esitetty, vaan toisenlaisekin ratkaisut ovat mahdollisia. Esimerkiksi erotintapin tai 5 vastaavan tilalla voidaan luonnollisesti käyttää mitä tahansa muuta sopivaa välinettä. Myöskin kartiopintojen käyttö on joissakin sovellutuksissa mahdollista. Vetorullien pyörittämiseen voidaan luonnollisesti käyttää mitä tahansa sopivia voimanlähteitä. On myös mahdollista, että vetorul-10 lia pyöritetään yhteisen voimanlähteen avulla jne.

I;

Claims (14)

1. Menetelmä vaihtosuuntakertauksen yhteydessä, joka käsittää valmistettavan kaapelin johdinten, kuten lankojen, 5 ryhmien tai lohkojen (2) vetämisen lähtökeloilta tai vastaavilta (1) jakovälineen, keskuselementtiä periferisesti ympäröivien ja keskuselementin ympärille jaksottain vastakkaisiin suuntiin kierrettävien torsioputkien (5) ja vastakkaisiin suuntiin pyöritettävän kiertopään (6) läpi suukap-10 paleeseen tai vastaavaan (7), tunnettu siitä, että johtimet (2) ohjataan kulkemaan ennen jakovälinettä sisään-tulovetorullan (8,12) ympäri, että kerrattu ryhmä, kertaus tai kaapeli (9) ohjataan kulkemaan välittömästi suukappaleen (7) jälkeen ulosmenovetorullan (10,13) ympäri ja että 15 sisääntulovetorullaa (8,12) ja ulosmenovetorullaa (10,13) pyöritetään niin, että niiden kehänopeudet ovat aina suurempia kuin lankojen, ryhmien, kertauksen tai kaapelin nopeus.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n-20 n e t t u siitä, että sisääntulovetorullaa (8,12) pyöritetään niin, että sen kehänopeus on olennaisesti 20 - 40 % suurempi kuin ulosmenovetorullan (10,13) kehänopeus.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ulosmenovetorullaa (10,13) 25 pyöritetään niin, että sen kehänopeus on ainakin 100 % suurempi kuin sen ympäri kulkevan ryhmän, kertauksen tai kaapelin (9) nopeus.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ulosmenovetorullan (10,13) kehäno- 30 peuden ja sen ympäri kulkevan ryhmän, kertauksen tai kaapelin (9) nopeuden välille aikaansaadaan hetkellisesti hyvin suuri ero.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ero aikaansaadaan pysäyttämällä 35 ulosmenovetorulla (10,13) hyvin lyhyeksi hetkeksi. 12 90697

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ero aikaansaadaan kiihdyttämällä ulosmenovetorullaa (10,13) rajusti hyvin lyhyen ajan.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n-5 n e t t u siitä, että kerrattuun ryhmään, kertaukseen tai kaapeliin (9) kohdistuvaa vakiojarruvoimaa säädetään kier-topään (6) ja suukappaleen tai vastaavan (7) välistä etäisyyttä muuttamalla.

8. Patenttivaatimuksen 1 tai 7 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että ulosmenovetorullan (10,13) kehänopeuden ja sen ympäri kulkevan ryhmän, kertauksen tai kaapelin (9) nopeuden eroa säädetään torsioputkien (5) kiertymäkulman mukaan niin, että kiertymäkulman kasvaessa ero suurenee.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että ulosmenovetorullaa (10,13) pyöritetään niin, että sen kehänopeus on 20 - 120 % suurempi kuin sen ympäri kulkevan ryhmän, kertauksen tai kaapelin (9) nopeus.

10. Sovitelma vaihtosuuntakertauslaitteen yhteydes sä, joka vaihtosuuntakertauslaite käsittää sisääntulopäähän sovitetun jakovälineen ja ulosmenopäähän sovitetun, vastakkaisiin suuntiin pyöritettävän kiertopään ( 6 ) , jakoväli-neen ja kiertopään (6) välille sovitetun keskuselementin ja 25 jaksottain vastakkaisiin suuntiin kierrettävät torsioput- ket (5), jotka ympäröivät periferisesti keskuselementtiä ja kiertopään (6) yhteyteen sovitetun suukappaleen tai vastaavan (7), jolloin johtimet, kuten langat, ryhmät tai lohkot (2) on sovitettu kulkemaan ainakin jakovälineen, torsio-30 putkien (5) ja kiertopään (6) läpi suukappaleeseen tai vastaavaan (7), tunnettu siitä, että sovitelma käsittää ennen jakovälinettä olevan sisääntulovetorullan (8,12), jonka ympäri johtimet (2) on sovitettu kulkemaan ja välittömästi suukappaleen tai vastaavan (7) jälkeen sovitetun •35 ulosmenovetorullan (10,13), jonka ympäri kerrattu ryhmä, li 13 90697 kertaus tai kaapeli (9) on sovitettu kulkemaan ja että sisääntulovetorulla (8,12) ja ulosmenovetorulla (10,13) on sovitettu pyöritettäväksi niin, että niiden kehänopeudet ovat aina suurempia kuin lankojen, ryhmien, kertauksen tai 5 kaapelin nopeus.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että sisääntulovetorullan (8,12) kehänopeus on sovitettu olemaan ainakin 20 - 40 % suurempi kuin ulosmenovetorullan ((10,13) kehänopeus.

11 90697

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen sovitel ma, tunnettu siitä, että ulosmenovetorullan (10,13) kehänopeus on sovitettu olemaan ainakin 100 % suurempi kuin sen ympäri kulkevan ryhmän, kertauksen tai kaapelin (9) nopeus.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että kiertopään (6) ja suukappaleen tai vastaavan (7) väliin on sovitettu välineitä (19), joiden avulla kiertopään (6) ja suukappaleen tai vastaavan (7) välistä etäisyyttä voidaan muuttaa kerrattuun ryhmään, 20 kertaukseen tai kaapeliin (9) kohdistuvan vakiojarruvoiman säätämiseksi.

14. Patenttivaatimuksen 10 tai 13 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ulosmenovetorullan (10,13) kehänopeus on sovitettu olemaan 20 -120 % suurempi kuin sen 25 ympäri kulkevan kerratun ryhmän, kertauksen tai kaapelin (9) nopeus. 14 90697