FI90399C - Menetelmä pitkulaisen työkappaleen työstämiseksi ja laite menetelmän suorittamiseksi - Google Patents

Description

1 90399

Menetelma pitkulaisen tydkappaleen tydstamiseksi ja laite menetelman suorittamiseksi

Keksintti kohdistuu menetelmaan pitkulaisen tydkap-5 paleen tydstamiseksi, joka on sijoitettu olennaisesti så-teittaisesti renkaan muotoisen tydkalun sisSån ja jota deformoidaan yhteistoiminnassa pitorenkaassa pyorivan valssin kanssa.

Tanskalaisessa patenttijulkaisussa 143 935 ehdote-10 taan laitetta pitkulaisten tydkappaleiden tydstamiseksi, joka kasittaa pytirivan pitorenkaan tydkappaleiden såteit-taiseksi pitamiseksi ja pydrivan valssin, joka on asennet-tu tydkalun sisaan ja sovitettu tyostamaan tydkappaleen sateittaisesti sisaanpain suunnattua paata. Talla tunne-15 tulla laitteella on ollut suuri menestys naulanpaiden val-mistamiseksi naulatydkappaleisiin. Sen vuoksi on yritetty muodostaa niin monta muunnosta nauloja kuin mahdollista taman tunnetun sisapuolisen valssausperiaatteen avulla. Kuitenkin on havaittu syntyvån ongelmia, kun on tyostetta-20 va, ts deformoitava suhteellisen suuri maara ainetta tyd-kappaletta kohden. Esimerkkejå tailaisista tydkappaleista ovat kattonaulat tai -ruuvit.

Keksinndn tehtavana on muodostaa esilia olevaa tyyppiS oleva menetelmS, joka tekee mahdolliseksi tyostaa 25 suuremman maaran ainetta tydkappaletta kohden kuin aikai-semmassa tavassa.

Tama tehtava saavutetaan suorittamalla menetelma siten, kuin on todettu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerk-kiosassa, jolloin ensimmainen kasittely voi kasittaa tyd-30 kappaleen aineen siirtamisen, ja toinen tai useampi lisS-kasittely voi kasittaa lopullisen muotoilun. Kun menetelma suoritetaan, kuten on esitetty patenttivaatimuksessa 2, tuloksena on tyssaaminen, niin etta kasiteltavan tydkap-paleen paa tulee saamaan muunnetun halkaisijan ja pituuden 35 vaiisen suhteen, ja kun menetelma suoritetaan, kuten on 2 90399 todettu patenttivaatimuksessa 3, voidaan aikaansaada ai-neen leikkaaminen tyOkappaleen pituussuunnan suhteen poi-kittain.

Kun yhdistetaan patenttivaatimuksissa 1-3 maari-5 tellyn menetelmån muodostamat mahdollisuudet, on niin pal-jon vapautta tyOkappaleen muotoilussa, etta paasykulma pitorenkaan ja valssin vSlillS on huomattavasti vahemman kriittinen kuin on aikaisemman tavan tapauksessa. Menetel-ma voidaan lisaksi suorittaa vaiittamatta siita, ovatko 10 pitorenkaan ja valssin kehanopeudet samat, vaan mm kulumi-sen pienentamiseksi on edullista suorittaa menetelma, ku-ten on todettu patenttivaatimuksessa 5.

KeksinnOn menetelmaiia on erityinen suhde mainit-tuun pyorivållM liikkeelia tyOstamiseen. Taten on tunnet-15 tua takoa paa naulaan kahdessa tydvaiheessa, jotta våltet-taisiin aineen rajoitetun virtausmaaran takia syntyvat ongelmat. Kuitenkaan virtausmaara ei ole ongelma, ei tun-netussa laitteessa eika esilia olevassa menetelmassa, jossa aineen tyOstamisaste on jo suhteellinen alhainen pyori-20 van liikkeen takia.

Erilaisia tyOstOalueita on edullisesti jaettu valssin pinnalle tai pintaan, kuten on todettu patenttivaatimuksessa 4, ja kun menetelma suoritetaan, kuten on esitet-ty patenttivaatimuksessa 6, tyiikappaleet voidaan vieda 25 sisaan pitorenkaaseen hyvin yksinkertaisella tavalla. Mo- nissa kaytOissa on juuri kaksi erilaista tyostOaluetta valssilla, joka tuo mukanaan sen, etta pitokappale taytyy sovittaa vastaanottamaan pariton maara tyOkappaleita pa-tenttivaatimuksen 6 mukaan.

30 Kun on toteutettava aineen hyvin tarkka tyOstaminen suhteellisen laajalta sateittaiselta ulottuvuudelta, valssin muotoilualueilla voi olla vaikeuksia paastettaessa tyOkappaletta. Tama ongelma voidaan vaittaa suorittamalla menetelma patenttivaatimuksessa 7 todetulla tavalla. Tama 35 menetelma voidaan suorittaa esim. kallistustyOkalujen li 3 90399 avulla, jotka on laakeroitu valssiin, mutta nama vaativat suhteellisen paljon tilaa, kuitenkin on ynunårrettåvå, ettå jos valssilla on esim. kaksi tai kolme erilaista tydstd-aluetta, vain toinen tai kolmas alue tulee kasittamaan 5 kallistustydkalun. Sen vuoksi on riittavMM, etta on rajoi-tettu mååra tydkaluja, niin etta nama eivSt heikenna vals-sin lujuutta.

Keksintd kohdistuu myds sita tyyppia olevaan lait-teeseen, joka on selostettu edelia mainitussa tanskalai-10 sessa patenttijulkaisussa. Taile laitteelle tunnusomaiset piirteet on maaritelty patenttivaatimuksen 8 tunnusmerk-kiosassa.

Edullisessa sovellutuksessa tydstdalueen ensimmai-nen tyyppi on jarjestetty, kuten kay selville patenttivaa-15 timuksesta 9, mika johtaa tydkappaleen tyssaamiseen. Patenttivaatimuksen 10 maarittelemåssa onteloiden sovellutuksessa muodostetaan aineen tilavuudesta niin paljon kuin mahdollista tyssatysta aineesta, ilman etta tama aiheuttaa ongelmia kun, tydkappale paastetaan ontelosta. Aineen si-20 vusuuntaisen leikkaamisen saamiseksi ontelo voi olla si-vulle siirretty, kuten ilmenee patenttivaatimuksesta 11, ja patenttivaatimus 12 maarittelee vaihtoehtoisen sovellu-tuksen tyostdalueille, jotka voivat aikaansaada aineen leikkaamisen tydkappaleen pituussuunnan suhteen poikit-25 tain.

Kuten aikaisenunin mainittiin, valssin ja pitoren-kaan kehanopeudet voivat olla yhta suuret tai eri suuret, mika on patenttivaatimuksen 13 kohdealueena. Hammasvaiitys on sovitettu mm. valssin halkaisijan, pitorenkaan sisåpuo-30 lisen halkaisijan, eri tydstdalueiden maardn sekå valssilla olevien tydstdalueiden ryhmien maaran mukaan, ja on ymmarrettavaa, etta seuraava tydstdalue annetun tydkappa-leen kasittelyjen sarjassa ei vaittamatta sijaitse tai-laisten alueiden viereisessa ryhmassa. Taten mainitut pa-35 rametrit voivat vaihdella monin tavoin. On mainittu aikai- 4 90399 semmin, etta tyOkappaleen ainetta voidaan siirtaå valssil-la olevan tyOstttalueen aseman avulla, mutta myOs on ymmSr-rettavaa, etta tyOkappaleen aineen siirtaminen voidaan aikaansaada valssin ja pitorenkaan kehanopeuksien vaiisel-5 la erolla.

Tietysti on mahdollista periaatteessa tuoda sisåan naulatybkappaleita mihin aikaan tahansa pyttrivaan pitoren-kaaseen, mutta patenttivaatimuksessa 14 maariteltyjen omi-naisuuksien avulla tama voidaan tehda tukevasti asennetul-10 la asemalla, samalla kun jatkuvasti sybtetaan tyOkappale-ainetta asemalle. Taten vMltetaan epajatkuvat ja edesta-kaiset liikkeet tydkappaleita sisaan tuotaessa.

Patenttivaatimus 15 maarittelee edullisen sovellu-tuksen joitakin ominaisuuksia, samalla kun patenttivaati-15 mus 16 maarittelee valssilla olevien tyOstdalueiden vaih- toehtoisen sovellutuksen. Tama sovellutusmuoto tuo muka-naan sen, etta muotoilu on mahdollista suhteellisen suu-rella sateittaiselia ulottuvuudella. TyOstdalue voi sen vuoksi helposti irrottaa tydkappaleen ja taman mukaisesti 20 aikaansaada tarkan muotoilun ja taten olla sovitettu esim.

kalibrointiin, kuten on todettu patenttivaatimuksessa 17. Sitten esim. poikkirakoja voi olla kalibroituna ruuveihin, missa ruuvinpaa ja ainakin raon alkutydstO voi olla suori-tettu yhdessa tai useammassa valmistavassa tytttoimenpi-25 teessa.

Keksintca selostetaan taydellisemmin jaijempana viittaamalla piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittaa tunnettua tyyppia, johon keksinnon mukainen valmistusperiaate perustuu, 30 kuvio 2 on leikkauskuva kuviossa 1 kuvatun laitteen viivaa II - II pitkin, kuvio 3 on leikkaus keksinnfin valssin kanssa yh-teistoimintaan tarkoitetun pitorenkaan edullisesta sovel-lutuksesta, 5 90399 kuvio 4 esittaa keksinnOn laitteen edullista sovel-lutusta, kuvio 5 on leikkauskuva kuviossa 3 esitetysta pito-renkaasta ja kuvaa siihen sovitettua lukitusmekanismia, 5 kuvio 6 on sivukuva keksinnOn valssin edullisesta sovellutuksesta, kuvio 7 esittaa kuviossa 6 kuvatun valssin yhteis-toimintaa pitorenkaan kanssa, kuvio 8 esittaa leikkausta valssista ja kuvaa tåhån 10 muodostetun tyOstOalueen edullista sovellutusta, kuvio 9 esittaa keksinnOn valssin toista sovellutusta, joka tassa on varustettu kallistustyOkaluilla, ja kuvio 10 esittaa leikkausta valssin kolmannesta sovellutuksesta katsottuna sivulta ja kuvaa onteloa tyos-15 tOalueen tydstamiseksi poikittain syOttOsuunnan suhteen.

Aluksi kuvioissa 1 ja 2 on kuvattu, mihin laittee-seen ja taten mihin tyOstOperiaatteeseen keksintO perus-tuu.

Tallainen laite on tunnettu tanskalaisesta patent-20 tijulkaisusta 143 935, ja se on ainutlaatuinen siina, etta tyOkappaleet tyOstetaan niinkutsutulla sisapuolisella valssaamisella. Kuvio 2 esittaa pystysuoraa poikkileik-kausta kuviossa 1 esitetysta laitteesta, ja nahdaan, kuinka pitorenkaat 1 muodostavat osan laitteen muista rakenne-25 elimista. Nahdaan etta laite on tuettu kahdella vastakkai-sella levylia 2 ja 3, jolloin levy 2 on kiinnitetty kiin-teasti annetulle alustalle ja levy 3 on kaantyvasti asen-nettu suoraan vastapaata ensiksi mainittua levya. Kununan-kin levyn sisapuolelle on asennettu laakeri, joka muodos-30 tuu sisarenkaasta 4 ja ulkorenkaasta 5, jolloin ulkoren-kaat on kiinnitetty mainittujen laakereiden sisarenkaisiin 4, jolloin mainituista sisarenkaista toinen, nimittain se joka sijaitsee kiinteiden kantolevyjen yhteydessa, on si-sapuolisesti varustettu hammastuksella 6, joka on sovitet- 6 90399 tu kytkeytymaan hanunaspyttrSån 39, joka on asennettu lait-teen kaytttiakselille.

Laitteen kaytdn yhteydessa laite kayttaa kahta vas-takkaista pitorengasta hammastetun sisSrenkaan kautta sel-5 laisella tavalla, etta mainittujen renkaiden sisaén sijoi-tetut kaksi vastakkaista pitotydkalua epasuorasti tarttu-vat toisiinsa tydkappaleen vaiitykselia ja tydstdalueen laheisyydessa, jolloin tydstdaluetta sateittaisesti vasta-paata olevaa tydkappaletta pidetaan kahdessa vastakkaises-10 sa pitotydkalussa. Kun tydkappale on tassa asennossa, sen paata deformoidaan renkaan keskustaan pain olevissa tyoka-luissa olevaa muottionteloa vastaavasti, ja tydkappale paastetaan pitotydkaluista paan loppuunsaatetun valssaami-sen jaikeen pitorenkaiden keskenaan vinojen asentojen 15 takia. Tama vinous aiheuttaa suurenevan keskinaisen etåi-syyden pitorenkaiden valilia seka molemmissa kehan suun-nissa poispain sateittaisesti tydkappaletta vastapaata olevan tydsttialueen kohdasta, missa suurin etaisyys on mainittua tydstdaluetta diametraalisesti vastapaata si-20 jaitsevien pitorenkaiden yhteisen, ylemman karkipisteen luona. Keskenaan vinot pitorenkaiden asennot ovat edulli-sempia, tunnettu rakenne, joka tarkoittaa tydkappaleiden sydtdn ja niiden tydstamisen jaikeen paastamisen yksinker-taistamista.

25 Aikaisemmassa tavassa tydkappaleet ovat pitoren- kaissa vahemman kuin kokonaisen kierroksen, esim. noin 270°, mutta kuten kay selville seuraavasta, tunnettua jar-jestelya voidaan muuttaa niin, etta tydkappaleet voivat olla pitorenkaissa enemman kuin yhden kierroksen.

30 Kuvio 3 esittaa leikkausta pitorenkaasta 9, joka on sovitettu laitetta vårten ja joka on tunnettu periaattees-sa tanskalaisesta patenttihakemuksesta 1881/86. Pitorengas on taten varustettu uralla 10, joka on sovitettu vastaan-ottamaan useita pitotytikaluja 11, joissa on useita erilai-35 sia vaiiketydkaluja 12 ja 13 naista kunkin vaiissa, jol- 7 90399 loin mainitut vaiiketyOkalut on jaettu maaratyn mallin mukaan ja ne on lisaksi kiristetty uran pohjaa kohti ole-vassa suunnassa, ts pitorenkaan aksiaalisessa suunnassa. Taten vaiiketyOkalut 12 ja 13 sijoittavat pitotyOkalut 11 5 lujasti pitorenkaan kehaile kiilavaikutuksen avulla, koska seka pito- etta vaiiketyOkalut on varustettu sivupinnoil-la, jotka leikkaavat pitorenkaan maarittelemaa tasoa, lin-joilla, jotka ovat tyOkalun pintaan muodostetun uran 14 suuntaiset. Taten ymmarretaan, etta tassa rakenteessa 10 esiintyvat sateittaispuristusvoimat valssin 8 ja pitotyo-kalujen 11 vaiissa eivat voi siirtya toisiin pitotyokalui-hin, jotka on sijoitettu uraan pitorenkaan 9 kehaile.

Pitorenkaan tama rakenteellinen periaate on tarkea keksinnOn laitteen uuden rakenteen yhteydessa, koska se on 15 tarkoitettu tyOkappaleiden tarkkaan tyOstamiseen, kun ai-neen suuret liikkeet voivat olla tarpeen. Kuten aikaisem-min mainittiin, laite on tarkoitettu kasittelemaan tyOkap-paleita, jotka lapikayvat kaksi tai useampia tyOstOproses-seja, ja tama on erityisen tarkeaa, kun on muodostettava 20 aineen mainittuja suuria liikkeita, kuten esim. nauloilla, ruuveilla tai vastaavilla, joissa on suuret paat. Tailais-ten muodonmuutosten mahdollistamiseksi keksinnOn mukainen muotoilu on jaettu kahteen tai useampaan alaprosessiin.

TyOkappaleiden valmistamiseksi useissa prosessivai-25 heissa keksinnOn valssi on sen vuoksi varustettu muotti-onteloilla, jotka on sovitettu tyOkappaleiden yksittaisiin tyyppeihin kuten mainitut pitotyOkalut. NOma muottiontelot siirtavat tyOkappaleainetta alaspain ja sivusuunnassa pi-totyOkalujen muottionteloiden suhteen ennen lopullista 30 valssaamista. Valssipinnan tama sovellutus selostetaan taydellisemmin jaijempana.

Kuvio 4 on yleiskuvaus keksinnOn laitteen sovellu-tuksesta ja esittaa uusia osia. Taten ymmarretaan, etta tama uusi rakenne tarkoittaa huomattavasti lisaantynytta 35 joustavuutta laitteen kayttOalueilla, koska nyt on mahdol- β 90399 lista tyydyttaå useita erilaisia muotovaatimuksia erilais-ten valssityyppien ja pitotydkalujen ansiosta.

On syyta mainita, etta tata tyyppia olevia tunnet-tuja laitteita kaytetaan edullisesti niin, etta pitoren-5 kaat ja niihin liitetty valssi pyOrivåt erilaisilla kehå-nopeuksilla, jolloin valssin nopeus on edullisesti suurem-pi kuin pitorenkaan nopeus. Tailaisen valssin ja pitoren-kaan vaiisen yhteistoiminnan valitsemisen syyna on taval-lisesti, etta valssiin koskettamisen jaikeen tydkappale on 10 toiminnan kohteena sytittdsuunnassa paremman alkumuodosta-misen saamiseksi.

Kuitenkaan tata periaatetta ei vaadita keksinndn laitteessa. Sen seikan takia etta tydkappaleiden kaksi tai useampia osakdsittelyja voidaan aikaansaada keksinndn 15 laitteella, tama kehanopeusero ei ole enaå kåytånndn vålt-tåmåttdmyys, niin etta kuluminen tartuntapinnoissa piene-nee huomattavasti. On myds havaittu helpommaksi ohjata muodonmuutoksen tapahtumasarjaa, erityisesti siirrettaesså suhteellisen suuria ainemassoja, mika on keksinndn mukaan 20 ratkaistu valssin erikoisjarjestelylia.

Taten kuvio 4 esittaa laitteen edullista sovellu-tusta, jossa valssi on varustettu tydstOalueiden kahdella erilaisella tyypilia, jotka sijoitetaan vuorotellen samal-la keskinaiselia etaisyydelia, jolloin toinen tydstdalue 25 16 on sovitettu esimuotoilemaan sisapuolelle ulkonevaa tydkappaleen vapaata osaa, samalla kun vaiittomasti seu-raava tydstdalue on sovitettu suorittamaan lopullisen valssaamisen, minka jaikeen tydkappale viimeisteliaan.

Ensimmainen tydstdalue 16 on, kuten kuviosta nakyy, 30 muodostettu sateittaisesti sisaanpain ulottuvana ontelona 16, joka on olennaisesti katkaistun kartion muodossa, jon-ka keskiviiva sattuu yhteen valssin sateen kanssa. Onte-lolla 16 on tama muoto muodonmuutoksen tapahtumasarjan takia, joka tydkappaleen 18 vapaalla osalla 17 on, misså 35 tama osa 17 tyssataan mainitun katkaistun kartion muotoon I! 9 90399 muodonmuutoksen avulla. On ymmarrettavaa, etta tama muoto on edullinen, koska niin paljon ainetta kuin mahdollista siirretaan sateen suunnassa ulospain pitorenkaassa ensim-maisen muotolluprosessin jalkeen. Kun tyssatyn tydkappa-5 leen paan 20 pituussuuntainen poikkileikkaus kapenee ylds-pain, on ymmarrettavaa, etta muodonmuutostie ja taten vir-taavuusvaatimukset pienenevat, ja samalla saadaan pitotyd-kalun muottiontelon 21 parempi tayttyminen.

Kuvio 4 esittaa alkutydkappaletta 18, joka on si-10 joitettu kohtaan, jossa se on juuri ennen kuin sen vapaa osa 17 lapikay ensimmaisen muodonmuutosprosessin vasta-paata olevan ontelon 16 kanssa. Sama tydkappale on esitet-ty kohdassa 20 tyssaamisen jalkeen. Koska, kuten mainit-tiin, tama tydkappale on jatkoprosessin kohteena, sita on 15 siirrettava pitorenkaalla toinen kierros, samalla kun sita pidetaan yha, niin etta tydkappaleen paa 20 sitten lapikay lopullisen tydstamisen valssipinnan 15 vaiitykselia, milla tavoin tydkappaleen paaile on annettu sen lopullinen muoto ja se on viimeistelty. Sitten tydkappale siirretaan irrot-20 tamista vårten pitorenkaista. Taman toimenpiteen mahdol-liseksi tekemiseksi on vaittamåtdnta olla kytkentamekanis-mi, joka on sovitettu niin, etta tydkappaleiden, joita ei enaa viimeistelia, annetaan kulkea irrotuskohtaan ja tulla siirretyiksi pitorenkailla, samalla kun niita yha pidetåån 25 mainittuun lopulliseen valssausprosessiin saakka. TMmå kytkentamekanismi voi olla muodostettu niinkutsuttuna ajastuspydrana 22 ja sen kanssa yhteistoiminnassa olevana ohj auskiskona 23.

Ajastuspydra 22 on kehaitaan varustettu lovilla 24, 30 joilla on keskinainen kulmaetaisyys, joka vastaa joka toisen tydkappaleen vaiista kaaripituutta pitorenkaan ulko-puolella, jolloin mainittua ajastuspydraa pydritetaan ke-hanopeudella, joka vastaa pitorenkaan kehanopeutta.

Ajastuspydra 22 on hammastettu niin tydkappaleiden 35 paikkojen suhteen pitorenkaassa, etta lukituspidakkeet 25, 10 90 399 jotka ulottuvat sateittaisesti ulospåin pitorenkaan ulko-sivulta viimeisteltyjen tyOkappaleiden pitSmiseksi, kos-kettavat ajastuspydraiia olevaa irrotuspintaa 26. Irrotus-pidaketta 25 pakotetaan taten ulkoapain, ja se irrottaa 5 pitorenkaassa olevan lukituslaitteen, minka jaikeen tyo-kappale irrotetaan lopullisesti ulokelaitteella 46. Pitorenkaan jatketun pyttrimisen aikana pidake 25 siirtyy paas-tfiasentoonsa mainitun liittyvan ohjauskiskon 23 viereen, joka tata tarkoitusta vårten on varustettu kahdella oh-10 jauspinnalla 27 ja 28, jotka ovat vdlimatkan påMssé toi-sistaan pitorenkaan sateittaissuunnassa. Taten lukituspi-dake 25 ohjataan ohjauskiskon 23 sateittaiseen sisempdan pintaan 27, milia tavoin lukitusmekanismia pidetaan paas-toasennossa eteenpain syiittOlaitteeseen tai ohjaustappiin 15 35 saakka, missa uusi tyttkappale syotetaan tyhjaan pito- tyokaluun.

Painvastoin kuin edelia tydkappaleet, jotka ovat juuri lapikayneet ensimmaisen muodostamisprosessin, siir-retaan ajastuspydraa 22 kohti sellaisella tavalla, etta 20 naihin tyOkappaleisiin liitetyt lukituspidakkeet 25 si-joittuvat ajastuspydiran loviin 24, niin etta tyOkappaleita yha pidetaan, ja niin etta tarkoitusta vårten lukituspi-dakkeelle sateittaiseen aarikohtaan asennettu ohjaustappi 29 tarttuu mainittuun ohjauskiskon toiseen ohjauspintaan 25 28, mika aiheuttaa tyokappaleen olemisen yha lukittuna jatkosy6ttamisen aikana lopulliseen tydstddn.

Mainittu lukitusmekanismi 37, joka on tunnettua tyyppia, on kuvattu kuviossa 5, ja se toimii siten, etta lukituspidake 25, joka on kiinnitetty kiertyvasti tappiin 30 38 ja johon vaikutetaan jousella 36, voidaan pakottaa sa teen suunnassa pitorenkaan sisaan, niin etta lukitusepa-kesko 40, joka on muodostettu liukuvaan laakeroituun holk-kiin, voidaan kiertaa ei-lukitsevaan asentoon, missa lukituspidake 25, samoin kuin tydkappaleen sisaanpistamisen 35 jaikeen, liikkuu lukitusasentoonsa.

II

11 90 359

Uudet ty£Jkappaleet pistetaan tyhjien pitotyOkalujen siséSn tata vårten sovitetun syOttOlaitteen 29 avulla (niinkutsuttu manipulaattori), joka oikean sisaanpistoajan takaamiseksi on hammastettu pitorenkaan pyOrimisen suhteen 5 niin, etta tydkappaleen sisaanpistaminen tapahtuu tarkal-leen sellaisin vaiein, jotka vastaavat tyOkappaleiden vå-lista kaksinkertaista kulmapituutta.

On ynunarrettavaa, etta tyOkappaleet pistetaan si-saan suhteellisen suurella nopeudella, mikå tapahtuu pito-10 renkaan jatkuvan pydrimisen kautta. TyOkappaleen pysaytta-miseksi sisaanpistamisen aikana on muodostettu asetus-valssi 30, jolloin mainittu valssi on saadettavå erilais-ten tyiJkappalemuotojen yhteydessa. Tama valssi sijoittaa tyOkappaleen sateittaisesti vahan liian kauaksi sisaanpain 15 varmistaakseen riittavasti ainetta, ja jatketun pyOrimisen aikana tyOkappale kohtaa toisen, kiintean asetusvalssin 31, joka on tarkoitettu tyOkappaleen lopullista sateit-taista sijoittamista vårten, ennen kuin siihen kohdiste-taan ensimmainen muodonmuutos.

20 Esitetyssa edullisessa sovellutuksessa valssi 8 on varustettu kahdella erilaisella tyOstOalueella, niin etta tyOstttalueiden kokonaismaara valssin kehaiia on parillinen luku. Nain on sen vuoksi etta pitorenkaassa olevien tyo-kappaleiden maara ei voi olla jaollinen valssilla olevien 25 tyOstOalueiden eri tyyppien maaran kerrannaisella, jotta varmistettaisiin, etta pitorenkaassa olevaa yksittaiseen tyOkappaleeseen kohdistetaan oikea muodonantoprosessi, kun se palautetaan tata sateittaisesti vastapaata olevalle tyOstOalueelle, mika on itse asiassa vastapaata valssia ja 30 pitorengasta, viimeksi mainitun jokaisen kierroksen jai-keen, jota on siirretty tarkalleen sellainen kulmalohko, joka vastaa kahden tyOstOalueen valisen etaisyyden kerran-naista.

Samoin on ymmarrettavaa, etta valssi voi olla va-35 rustettu muulla maaraiia erilaisia tyOstOalueita tydstO- 12 90 399 alueiden ja pitorenkaassa olevien tyOkappaleiden måarån valisen edelia mainitun suhteen kanssa sovittamisen mu-kaan.

Kuviossa 6 valssi 8 on kuvattu katsottuna valssin 5 sivulta, niin etta mainitut muottiontelot 16 ja nSiden våliin sijoitetut valssausalueet 41 ovat nakyvissa.

Kuvio 7 esittaa suurennettua osaa valssista 8, joka vastaa periaatteessa kuvion 4 piirrosta, mutta t&sså valssi on varustettu muottiontelolla 32, joka eroaa edellå 10 mainitusta ontelosta siten, etta sijaitessaan sateittai-sesti vastapaatM tydkappaletta se on siirretty tietyn matkan sydttttsuuntaan, mika tuo mukanaan sen, etta taiia tys-satyn aineen massa on siirtynyt vastaavasti eteenpain tyo-kappaleen keskiviivan ja valssin keskustan kautta kulkevan 15 tason suhteen.

Valssin tama rakenne vaikuttaa muutoin tapahtuvan aineen virtaamista vastaan, mika aiheuttaa aineen pyrki-myksen tydntyM sydtttisuuntaa vasten olevaan suuntaan, niin etta loppuunsaatetun prosessin jaikeen aineen jakautuminen 20 on epayhtenainen. Taten on mahdollista valmistaa paita pitkulaisia esineita vårten, joilla on huomattavasti pa-rantunut mitoitus ja viimeistely.

Kuvio 8 esittaa valssin muottionteloiden toista sovellutusta. Kuten néhdaan katkaistun kartion muoto 16 ja 25 32 on korvattu olennaisesti paraboloidisella ontelolla 33.

Tama muoto on erityisen edullinen, koska aineen luonnol-linen virtaus seuraa paraboloidimuotoa, niin etta jonkin verran kitkavoimia, joita muutoin syntyisi edelia mainit-tujen onteloiden mukaisesta tyssaamisesta, poistetaan, 30 mika on tarkeaa aineen jo suuren virtauksen yhteydessa prosessissa, ja joka tietenkin pienentaa vaaraa tyttstetyn aineen sarOista ja halkeamista. My6s tapahtuu niin, kuten on merkitty kohtaan 42 kuvioon, etta vaatimukset tarvitta-vasta ontelosyvyydesta pienenevat. Katkaistun kartion muo-35 toiseen aineeseen 20 tulevien puristus- tai repimisvaiku-

II

13 9 0 399 tusten vaittamiseksi polstettaessa katkaistu kartio onte-losta ontelo voi olla pydristetty, kuten on merkitty kohtaan 34, jotta varmistettaisiin oikein muodostettu ja ilman vaikutuksia jaanyt tydkappaleontelo 20, samalla kun 5 vahennetaan valssin kulumista.

Kuvio 9 esittaa valssin vaihtoehtoisen sovellutuk-sen periaatetta. Valssin tydstdalueet ovat liikkuvat, niin etta tydstdalueen kosketuspinta tydkappaleeseen liittymi-sesta lahtien on jatkuvasti sijoitettu sateittaisesti mai-10 nittua tyokappaletta vastapaata, kunnes tyostdpinnan kosketuspinta paastaa tydstetyn tydkappaleen.

Tama valmistusmenetelma on mahdollinen siten, etta liikkuvat tydstdalueet tai niinkutsutut kallistustydkalut 43 on sovitettu ympyramaisina kiekkoina, jotka on laake-15 roitu akseleihinsa, jonkin verran sateittaisesti sisåan- pain valssin keskustaa kohti etaisyydelle, joka on hieman pienempi kuin kallistustydkalun sade. Taten osa ympyramai-sestå kallistustydkalusta ulkonee sateen suunnassa valssin kehaita, jolloin mainittu osa, nimittain tydstava pinta 20 44, on tasoitettu vastapaata sijaitsevaan tydkappaleeseen tarttumista vårten. On ymmarrettavaa, etta pinta 44 voi olla varustettu meistoaariviivojen erilaisilla muodoilla kuten leikkuutyOkalulla urien leikkaamiseksi ruuveihin.

Samoin on ymmarrettavaa, etta kallistustyOkalu voi 25 olla laakeroitu valssiin niin, etta on jousimekanismi (ei esitetty) kallistustyOkaluihin vaikuttamiseksi niin, etta ne kysymyksessa olevan tydkappaleen paastamisen jalkeen kiertyvat takaisin niiden kohdassa 37 esitettyyn lahtd-asentoon.

30 Edelia mainitulla rakenteella on taten muodostettu valssi, joka tuo mukanaan sen, etta kallistustyOkaluilla oleva tydstdalue on kykeneva suorittamaan pituussuuntaisia ja poikittaisia siirtymisliikkeita samanaikaisesti, mika kuten mainittiin on tarkeaa suhteellisen syvien meisto-35 aariviivojen valmistamisessa. On ymmarrettavaa, etta kal- 14 9 0 399 listustyOkalujen lisaksi valssissa voi olla muita tyosto-alueita, mita on symboloitu kuviossa kahden tyOkappaleen olemisella ja kallistustyOkaluilla, jotka ovat yhteistoi-minnassa tyOkappaleiden vailssa.

5 Kuvio 10 esittaa keksinnOn valssin toista sovellu- tusta, jossa tyOstOalueet kasittavat muottiontelot 45, jotka painvastoin kuln edelia mainitut ontelot toimivat tyOkappaleen vapaan osan talpumlsen muodostamlseksi syOt-tOsuunnan poikittalssuunnissa, minka jalkeen tyOkappale 10 saa lopullisen valssauksen. Tailainen alkumuodonantaminen on tarkoitettu kaytettavaksi D-muotoisen paan omaavien tuotteiden yhteydessa, jolloin paan suora reuna on pito-renkaassa syOttOsuunnan suuntainen. T3ma suuntaaminen on tunnettu tanskalaisesta patenttihakemuksesta 3490/79, ja 15 se estaa purseiden muodostumisen.

Il

Claims (17)

1. Menetelma pitkulaisen tydkappaleen (18) tydsta-miseksi, joka on sijoitettu olennaisesti sateen suunnassa 5 pidatinrenkaaseen (1) ja jota deformoidaan yhteistoimin-nassa pidatinrenkaassa (1) pydrivan valssin (8) kanssa, tunnettu siita, etta valssia (8) kaytetaan suh-teessa tydkappaleiden (18) asentoon pidatinrenkaassa (1) siten, etta jokainen tydkappale (18) saatetaan yhteistoi- 10 mintaan valssin (8) pinnan useiden eri lailla muotoiltujen alueiden (16) kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta tydkappaleisiin kohdistetaan val-mistava deformointi aineen tyssaamisen muodossa siten, 15 etta sita vastaavat valssilla olevat tydstdalueet on muo-dostettu muottionteloina (32), jotka ulottuvat sateittai-sesti sisaanpain valssin keskustaa kohti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmå, tunnettu siita, etta tydkappaleisiin kohdistetaan 20 valmistava deformointi aineen leikkaamisen muodossa tyd-kappaleen pituussuunnassa.

4. Patenttivaatimuksien 1-3 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta valssi kasittaa useita tyds-ttiryhmia, joista jokaisessa on useita keskenaan erilaisia 25 tytistdalueita, ja etta valssia kaytetaan suhteessa pidatinrenkaassa olevien tydkappaleiden asentoon niin, etta tydkappale saatetaan yhteistoimintaan eri tytistdalueiden (16 ja 41) etukateen maaratylia perakkaisyydelia.

5. Patenttivaatimuksien 1-4 mukainen menetelma, 30 tunnettu siita, etta valssia ja sen kanssa yhteis- toiminnassa olevaa pidatinrengasta kaytetaan samalla keha-nopeudella.

6. Patenttivaatimuksien 1-5 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta pidatinrenkaassa olevat tyfi- 35 kappaleet on jaettu samalla keskinaiselia vaiimatkalla ja maarassa, joka ei ole jaollinen valssilla olevien tydsttt-alueiden maaraiia. 16 90 399

7. Patenttivaatimuksien 1-6 mukainen menetelma, tunnettu siita, etta yhden tai useamman edeltavan tydstdprosessin jaikeen tydkappaleisiin kohdistetaan lo-pullinen muotoilu tydstdalueiden (44) avulla, jotka on 5 laakeroitu pydrivasti valssiin, ja etta tydstdalue suorit-taa olennaisesti sateittaisen liikkeen pidatinrenkaan suh-teen tydkappaleeseen tarttumisesta ja muotollun loppuun saattamiseen saakka.

8. Laite pitkulaisten tydkappalelden (18) tytista-10 miseksi, joka laite kasittaa pydrivan pidatinrenkaan (1) tydkappaleiden (18) olennaisesti sateittaiseksi pitåmisek-si ja pydrivan valssin (8), joka on sovitettu pidatinrenkaan (1) sisaan ja tarkoitettu tytistamaan tydkappaleiden (18) sateittaisesti sisaånpain suunnattua paata (17), 15 tunnettu siita, etta on muodostettu ainakin kahta eri lailla muotoiltua tyyppia olevia tydstdalueita (16 ja 41) valssin (8) pintaa pitkin, jolloin mainitut tydstdalu-eet (16 ja 41) on sijoitettu siten ja valssin (8) kayttd on sellainen, etta tydstdalueiden erilaiset tyypit ovat 20 sateittaisesti tydkappaletta (18) vastapaatå edelta kasin maaråtyssa peråkkaisyydesså ainakin samana aikana, kun pidatinrengas suorittaa taysien kierrosten vastaavan måa-ran.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, t u n -25 n e t t u siita, etta tydstdalueiden ensimmainen tyyppi valssilla olevien tallaisten alueiden ryhmassa on muodostettu muottiontelona (32), joka ulottuu valssin kehaita sateittaisesti sisaanpain valssin keskustaa kohti kaven-netulla poikkileikkauksella.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tun nettu siita, etta mainittu muottiontelo on osittain pydrahdysparaboloidisen seinaman måarittelema.

11. Patenttivaatimuksien 9-10 mukainen laite, tunnettu siita, etta yhta suurin vaiein olevat 35 muottiontelot (32), jotka vastaavat valssilla olevia tyds- 17 90 3^9 tOalueita, on siirretty tietyin matkan eteenpåin valssin toisten tyftstttalueiden suhteen, niin ettå valssin akselin kautta kulkeva muottiontelon keskiviiva sijaitsee tasossa, joka on siirretty tyOkappaleen keskiviivasta, kun ontelo 5 on låsnå såteittåisesti vastapååtå tållaista tydkappalet-ta.

12. Patenttivaatimuksien 8-11 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå tyiSstOalueiden toinen tyyppi (45) valssissa olevien tållaisten alueiden ryhmåsså on 10 muodostettu muotoilu-ulkonemina, joissa on muotoilupinnat, jotka muodostavat kulman pitorenkaan ja valssin yhteisen såteittåistason kanssa.

13. Patenttivaatimuksien 8-12 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå valssia ja pidåtinrengasta 15 kåytetåån hammaspyOråmekanismilla (6 ja 39), jolla on sel-lainen vålitys, ettå valssia kåytetåån kehånopeudella, joka on sovitettu pidåtinrenkaassa olevien tyttkappaleiden asentoihin niin, ettå tyOkappale saatetaan yhteistoimin-taan valssin tållaisten alueiden ryhmisså olevien keske- 20 nåån erilaisten ty6st6alueiden edeltå kåsin mååråtyllå peråkkåisyydellå.

14. Patenttivaatimuksien 8-13 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå tydkappaleen sisåånpistoasema (35) on muodostettu såteittåisesti vastapååtå pidåtinren- 25 gasta, ja ettå asema on sovitettu piståmaån tyOkappaleita sisåån vålein, kattaen koko pidåtinrenkaassa olevien ty6-kappaleiden suuren måårån vastaten valssilla olevien kes-kenåån erilaisten tyOstflalueiden mååråå.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, t u n - 30. e t t u siitå, ettå valssi on jaettu useisiin ryhmiin, joista jokainen kåsittåå ainakin kaksi erilaista ty5st6-aluetta valssin pintaa pitkin, ja ettå pidåtinrengas on sovitettu vastaanottamaan parittoman måårån tyokappaleita.

16. Patenttivaatimuksien 8-15 mukainen laite, 35 tunnettu siitå, ettå yksi ty5st6alueista (44) jo- 18 9 0 39 9 kalsessa ryhmassa on varustettu kallistustyGkalulla, jossa on kallistusakseli, joka on sijoitettu valssin keskivilvan ulkopuolelle ja sen suuntaisesti, jolloin jokaista maini-tuista tyGstGalueista vastaavat kallistustyGkalut on muo-5 dostettu valssinosina, jotka ovat liikkuvat valssin sa-teittåistasossa.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tun-n e t t u siitM, etta lopullista muotoilua vårten tar-koitettu tyGstGalue muodostuu kallistustyGkalusta (43), 10 joka on sovitettu muodostamaan lopullinen, kalibroiva toi-minta. II 19 90 3 99