FI90399B - Menetelmä pitkulaisen työkappaleen työstämiseksi ja laite menetelmän suorittamiseksi - Google Patents

Description

1 90399

Menetelmä pitkulaisen työkappaleen työstämiseksi ja laite menetelmän suorittamiseksi

Keksintö kohdistuu menetelmään pitkulaisen työkap-5 paleen työstämiseksi, joka on sijoitettu olennaisesti sä-teittäisesti renkaan muotoisen työkalun sisään ja jota deformoidaan yhteistoiminnassa pitorenkaassa pyörivän valssin kanssa.

Tanskalaisessa patenttijulkaisussa 143 935 ehdote-10 taan laitetta pitkulaisten työkappaleiden työstämiseksi, joka käsittää pyörivän pitorenkaan työkappaleiden säteit-täiseksi pitämiseksi ja pyörivän valssin, joka on asennettu työkalun sisään ja sovitettu työstämään työkappaleen säteittäisesti sisäänpäin suunnattua päätä. Tällä tunne-15 tulla laitteella on ollut suuri menestys naulanpäiden valmistamiseksi naulatyökappaleisiin. Sen vuoksi on yritetty muodostaa niin monta muunnosta nauloja kuin mahdollista tämän tunnetun sisäpuolisen valssausperiaatteen avulla. Kuitenkin on havaittu syntyvän ongelmia, kun on työstettä-20 vä, ts deformoitava suhteellisen suuri määrä ainetta työ-kappaletta kohden. Esimerkkejä tällaisista työkappaleista ovat kattonaulat tai -ruuvit.

Keksinnön tehtävänä on muodostaa esillä olevaa tyyppiä oleva menetelmä, joka tekee mahdolliseksi työstää 25 suuremman määrän ainetta työkappaletta kohden kuin aikaisemmassa tavassa.

Tämä tehtävä saavutetaan suorittamalla menetelmä siten, kuin on todettu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerk-kiosassa, jolloin ensimmäinen käsittely voi käsittää työ-30 kappaleen aineen siirtämisen, ja toinen tai useampi lisä-käsittely voi käsittää lopullisen muotoilun. Kun menetelmä suoritetaan, kuten on esitetty patenttivaatimuksessa 2, tuloksena on tyssääminen, niin että käsiteltävän työkappaleen pää tulee saamaan muunnetun halkaisijan ja pituuden 35 välisen suhteen, ja kun menetelmä suoritetaan, kuten on 2 90399 todettu patenttivaatimuksessa 3, voidaan aikaansaada aineen leikkaaminen työkappaleen pituussuunnan suhteen poikittain.

Kun yhdistetään patenttivaatimuksissa 1-3 määri-5 tellyn menetelmän muodostamat mahdollisuudet, on niin paljon vapautta työkappaleen muotoilussa, että pääsykulma pitorenkaan ja valssin välillä on huomattavasti vähemmän kriittinen kuin on aikaisemman tavan tapauksessa. Menetelmä voidaan lisäksi suorittaa välittämättä siitä, ovatko 10 pitorenkaan ja valssin kehänopeudet samat, vaan mm kulumisen pienentämiseksi on edullista suorittaa menetelmä, kuten on todettu patenttivaatimuksessa 5.

Keksinnön menetelmällä on erityinen suhde mainittuun pyörivällä liikkeellä työstämiseen. Täten on tunnet-15 tua takoa pää naulaan kahdessa työvaiheessa, jotta vältettäisiin aineen rajoitetun virtausmäärän takia syntyvät ongelmat. Kuitenkaan virtausmäärä ei ole ongelma, ei tunnetussa laitteessa eikä esillä olevassa menetelmässä, jossa aineen työstämisaste on jo suhteellinen alhainen pyöri-20 vän liikkeen takia.

Erilaisia työstöalueita on edullisesti jaettu valssin pinnalle tai pintaan, kuten on todettu patenttivaatimuksessa 4, ja kun menetelmä suoritetaan, kuten on esitetty patenttivaatimuksessa 6, työkappaleet voidaan viedä 25 sisään pitorenkaaseen hyvin yksinkertaisella tavalla. Monissa käytöissä on juuri kaksi erilaista työstöaluetta valssilla, joka tuo mukanaan sen, että pitokappale täytyy sovittaa vastaanottamaan pariton määrä työkappaleita patenttivaatimuksen 6 mukaan.

30 Kun on toteutettava aineen hyvin tarkka työstäminen suhteellisen laajalta säteittäiseltä ulottuvuudelta, valssin muotoilualueilla voi olla vaikeuksia päästettäessä työkappaletta. Tämä ongelma voidaan välttää suorittamalla menetelmä patenttivaatimuksessa 7 todetulla tavalla. Tämä 35 menetelmä voidaan suorittaa esim. kallistustyökalujen ti 3 90399 avulla, jotka on laakeroitu valssiin, mutta nämä vaativat suhteellisen paljon tilaa, kuitenkin on ymmärrettävä, että jos valssilla on esim. kaksi tai kolme erilaista työstö-aluetta, vain toinen tai kolmas alue tulee käsittämään 5 kallistustyökalun. Sen vuoksi on riittävää, että on rajoitettu määrä työkaluja, niin että nämä eivät heikennä valssin lujuutta.

Keksintö kohdistuu myös sitä tyyppiä olevaan laitteeseen, joka on selostettu edellä mainitussa tanskalai-10 sessa patenttijulkaisussa. Tälle laitteelle tunnusomaiset piirteet on määritelty patenttivaatimuksen 8 tunnusmerk-kiosassa.

Edullisessa sovellutuksessa työstöalueen ensimmäinen tyyppi on järjestetty, kuten käy selville patenttivaa-15 timuksesta 9, mikä johtaa työkappaleen tyssäämiseen. Patenttivaatimuksen 10 määrittelemässä onteloiden sovellutuksessa muodostetaan aineen tilavuudesta niin paljon kuin mahdollista tyssätystä aineesta, ilman että tämä aiheuttaa ongelmia kun, työkappale päästetään ontelosta. Aineen si-20 vusuuntaisen leikkaamisen saamiseksi ontelo voi olla sivulle siirretty, kuten ilmenee patenttivaatimuksesta 11, ja patenttivaatimus 12 määrittelee vaihtoehtoisen sovellutuksen työstöalueille, jotka voivat aikaansaada aineen leikkaamisen työkappaleen pituussuunnan suhteen poikit-25 tain.

Kuten aikaisemmin mainittiin, valssin ja pitoren-kaan kehänopeudet voivat olla yhtä suuret tai eri suuret, mikä on patenttivaatimuksen 13 kohdealueena. Hammasvälitys on sovitettu mm. valssin halkaisijan, pitorenkaan sisäpuo-30 lisen halkaisijan, eri työstöalueiden määrän sekä valssilla olevien työstöalueiden ryhmien määrän mukaan, ja on ymmärrettävää, että seuraava työstöalue annetun työkappaleen käsittelyjen sarjassa ei välttämättä sijaitse tällaisten alueiden viereisessä ryhmässä. Täten mainitut pa-35 rametrit voivat vaihdella monin tavoin. On mainittu aikai- 4 90399 semmin, että työkappaleen ainetta voidaan siirtää valssilla olevan työstöalueen aseman avulla, mutta myös on ymmärrettävää, että työkappaleen aineen siirtäminen voidaan aikaansaada valssin ja pitorenkaan kehänopeuksien välisel-5 lä erolla.

Tietysti on mahdollista periaatteessa tuoda sisään naulatyökappaleita mihin aikaan tahansa pyörivään pitoren-kaaseen, mutta patenttivaatimuksessa 14 määriteltyjen ominaisuuksien avulla tämä voidaan tehdä tukevasti asennetulle) la asemalla, samalla kun jatkuvasti syötetään työkappale-ainetta asemalle. Täten vältetään epäjatkuvat ja edestakaiset liikkeet työkappaleita sisään tuotaessa.

Patenttivaatimus 15 määrittelee edullisen sovellutuksen joitakin ominaisuuksia, samalla kun patenttivaati-15 mus 16 määrittelee valssilla olevien työstöalueiden vaih toehtoisen sovellutuksen. Tämä sovellutusmuoto tuo mukanaan sen, että muotoilu on mahdollista suhteellisen suurella säteittäisellä ulottuvuudella. Työstöalue voi sen vuoksi helposti irrottaa työkappaleen ja tämän mukaisesti 20 aikaansaada tarkan muotoilun ja täten olla sovitettu esim.

kalibrointiin, kuten on todettu patenttivaatimuksessa 17. Sitten esim. poikkirakoja voi olla kalibroituna ruuveihin, missä ruuvinpää ja ainakin raon alkutyöstö voi olla suoritettu yhdessä tai useammassa valmistavassa työtoimenpi-25 teessä.

Keksintöä selostetaan täydellisemmin jäljempänä viittaamalla piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää tunnettua tyyppiä, johon keksinnön mukainen valmistusperiaate perustuu, 30 kuvio 2 on leikkauskuva kuviossa 1 kuvatun laitteen viivaa II - II pitkin, kuvio 3 on leikkaus keksinnön valssin kanssa yhteistoimintaan tarkoitetun pitorenkaan edullisesta sovellutuksesta, 5 90399 kuvio 4 esittää keksinnön laitteen edullista sovellutusta, kuvio 5 on leikkauskuva kuviossa 3 esitetystä pito-renkaasta ja kuvaa siihen sovitettua lukitusmekanismia, 5 kuvio 6 on sivukuva keksinnön valssin edullisesta sovellutuksesta, kuvio 7 esittää kuviossa 6 kuvatun valssin yhteistoimintaa pitorenkaan kanssa, kuvio 8 esittää leikkausta valssista ja kuvaa tähän 10 muodostetun työstöalueen edullista sovellutusta, kuvio 9 esittää keksinnön valssin toista sovellutusta, joka tässä on varustettu kallistustyökaluilla, ja kuvio 10 esittää leikkausta valssin kolmannesta sovellutuksesta katsottuna sivulta ja kuvaa onteloa työs-15 töalueen työstämiseksi poikittain syöttösuunnan suhteen.

Aluksi kuvioissa 1 ja 2 on kuvattu, mihin laitteeseen ja täten mihin työstöperraatteeseen keksintö perustuu .

Tällainen laite on tunnettu tanskalaisesta patent-20 ti julkaisusta 143 935, ja se on ainutlaatuinen siinä, että työkappaleet työstetään niinkutsutulla sisäpuolisella valssaamisella. Kuvio 2 esittää pystysuoraa poikkileikkausta kuviossa 1 esitetystä laitteesta, ja nähdään, kuinka pitorenkaat 1 muodostavat osan laitteen muista rakenne-25 elimistä. Nähdään että laite on tuettu kahdella vastakkaisella levyllä 2 ja 3, jolloin levy 2 on kiinnitetty kiinteästi annetulle alustalle ja levy 3 on kääntyvästä asennettu suoraan vastapäätä ensiksi mainittua levyä. Kummankin levyn sisäpuolelle on asennettu laakeri, joka muodos-30 tuu sisärenkaasta 4 ja ulkorenkaasta 5, jolloin ulkoren-kaat on kiinnitetty mainittujen laakereiden sisärenkaisiin 4, jolloin mainituista sisärenkaista toinen, nimittäin se joka sijaitsee kiinteiden kantolevyjen yhteydessä, on si-säpuolisesti varustettu hammastuksella 6, joka on sovitet- 6 90399 tu kytkeytymään hammaspyörään 39, joka on asennettu laitteen käyttöakselille.

Laitteen käytön yhteydessä laite käyttää kahta vastakkaista pitorengasta hammastetun sisärenkaan kautta sel-5 laisella tavalla, että mainittujen renkaiden sisään sijoitetut kaksi vastakkaista pitotyökalua epäsuorasti tarttuvat toisiinsa työkappaleen välityksellä ja työstöalueen läheisyydessä, jolloin työstöaluetta säteittäisesti vastapäätä olevaa työkappaletta pidetään kahdessa vastakkaises-10 sa pitotyökalussa. Kun työkappale on tässä asennossa, sen päätä deformoidaan renkaan keskustaan päin olevissa työkaluissa olevaa muottionteloa vastaavasti, ja työkappale päästetään pitotyökaluista pään loppuunsaatetun valssaami-sen jälkeen pitorenkaiden keskenään vinojen asentojen 15 takia. Tämä vinous aiheuttaa suurenevan keskinäisen etäisyyden pitorenkaiden välillä sekä molemmissa kehän suunnissa poispäin säteittäisesti työkappaletta vastapäätä olevan työstöalueen kohdasta, missä suurin etäisyys on mainittua työstöaluetta diametraalisesti vastapäätä si-20 jaitsevien pitorenkaiden yhteisen, ylemmän kärkipisteen luona. Keskenään vinot pitorenkaiden asennot ovat edullisempia, tunnettu rakenne, joka tarkoittaa työkappaleiden syötön ja niiden työstämisen jälkeen päästämisen yksinkertaistamista .

25 Aikaisemmassa tavassa työkappaleet ovat pitoren- kaissa vähemmän kuin kokonaisen kierroksen, esim. noin 270° , mutta kuten käy selville seuraavasta, tunnettua järjestelyä voidaan muuttaa niin, että työkappaleet voivat olla pitorenkaissa enemmän kuin yhden kierroksen.

30 Kuvio 3 esittää leikkausta pitorenkaasta 9, joka on sovitettu laitetta varten ja joka on tunnettu periaatteessa tanskalaisesta patenttihakemuksesta 1881/86. Pitorengas on täten varustettu uralla 10, joka on sovitettu vastaanottamaan useita pitotyökaluja 11, joissa on useita erilai-35 siä väliketyökaluja 12 ja 13 näistä kunkin välissä, joi- 7 90399 loin mainitut väliketyökalut on jaettu määrätyn mallin mukaan ja ne on lisäksi kiristetty uran pohjaa kohti olevassa suunnassa, ts pitorenkaan aksiaalisessa suunnassa. Täten väliketyökalut 12 ja 13 sijoittavat pitotyökalut 11 5 lujasti pitorenkaan kehälle kiilavaikutuksen avulla, koska sekä pito- että väliketyökalut on varustettu sivupinnoilla, jotka leikkaavat pitorenkaan määrittelemää tasoa, linjoilla, jotka ovat työkalun pintaan muodostetun uran 14 suuntaiset. Täten ymmärretään, että tässä rakenteessa 10 esiintyvät säteittäispuristusvoimat valssin 8 ja pitotyö-kalujen 11 välissä eivät voi siirtyä toisiin pitotyökalui-hin, jotka on sijoitettu uraan pitorenkaan 9 kehälle.

Pitorenkaan tämä rakenteellinen periaate on tärkeä keksinnön laitteen uuden rakenteen yhteydessä, koska se on 15 tarkoitettu työkappaleiden tarkkaan työstämiseen, kun aineen suuret liikkeet voivat olla tarpeen. Kuten aikaisemmin mainittiin, laite on tarkoitettu käsittelemään työkap-paleita, jotka läpikäyvät kaksi tai useampia työstöprosesseja, ja tämä on erityisen tärkeää, kun on muodostettava 20 aineen mainittuja suuria liikkeitä, kuten esim. nauloilla, ruuveilla tai vastaavilla, joissa on suuret päät. Tällaisten muodonmuutosten mahdollistamiseksi keksinnön mukainen muotoilu on jaettu kahteen tai useampaan alaprosessiin.

Työkappaleiden valmistamiseksi useissa prosessivai-25 heissä keksinnön valssi on sen vuoksi varustettu muotti-onteloilla, jotka on sovitettu työkappaleiden yksittäisiin tyyppeihin kuten mainitut pitotyökalut. Nämä muottiontelot siirtävät työkappaleainetta alaspäin ja sivusuunnassa pi-totyökalujen muottionteloiden suhteen ennen lopullista 30 valssaamista. Valssipinnan tämä sovellutus selostetaan täydellisemmin jäljempänä.

Kuvio 4 on yleiskuvaus keksinnön laitteen sovellutuksesta ja esittää uusia osia. Täten ymmärretään, että tämä uusi rakenne tarkoittaa huomattavasti lisääntynyttä 35 joustavuutta laitteen käyttöalueilla, koska nyt on mahdol- β 90399 lista tyydyttää useita erilaisia muotovaatimuksia erilaisten valssityyppien ja pitotyökalujen ansiosta.

On syytä mainita, että tätä tyyppiä olevia tunnettuja laitteita käytetään edullisesti niin, että pitoren-5 kaat ja niihin liitetty valssi pyörivät erilaisilla kehä-nopeuksilla, jolloin valssin nopeus on edullisesti suurempi kuin pitorenkaan nopeus. Tällaisen valssin ja pitoren-kaan välisen yhteistoiminnan valitsemisen syynä on tavallisesti, että valssiin koskettamisen jälkeen työkappale on 10 toiminnan kohteena syöttösuunnassa paremman alkumuodosta-misen saamiseksi.

Kuitenkaan tätä periaatetta ei vaadita keksinnön laitteessa. Sen seikan takia että työkappaleiden kaksi tai useampia osakäsittelyjä voidaan aikaansaada keksinnön 15 laitteella, tämä kehänopeusero ei ole enää käytännön välttämättömyys, niin että kuluminen tartuntapinnoissa pienenee huomattavasti. On myös havaittu helpommaksi ohjata muodonmuutoksen tapahtumasarjaa, erityisesti siirrettäessä suhteellisen suuria ainemassoja, mikä on keksinnön mukaan 20 ratkaistu valssin erikoisjärjestelyllä.

Täten kuvio 4 esittää laitteen edullista sovellutusta, jossa valssi on varustettu työstöalueiden kahdella erilaisella tyypillä, jotka sijoitetaan vuorotellen samalla keskinäisellä etäisyydellä, jolloin toinen työstöalue 25 16 on sovitettu esimuotoilemaan sisäpuolelle ulkonevaa työkappaleen vapaata osaa, samalla kun välittömästi seu-raava työstöalue on sovitettu suorittamaan lopullisen valssaamisen, minkä jälkeen työkappale viimeistellään.

Ensimmäinen työstöalue 16 on, kuten kuviosta näkyy, 30 muodostettu säteittäisesti sisäänpäin ulottuvana ontelona 16, joka on olennaisesti katkaistun kartion muodossa, jonka keskiviiva sattuu yhteen valssin säteen kanssa. Ontelolla 16 on tämä muoto muodonmuutoksen tapahtumasarjan takia, joka työkappaleen 18 vapaalla osalla 17 on, missä 35 tämä osa 17 tyssätään mainitun katkaistun kartion muotoon I! 9 90399 muodonmuutoksen avulla. On ymmärrettävää, että tämä muoto on edullinen, koska niin paljon ainetta kuin mahdollista siirretään säteen suunnassa ulospäin pitorenkaassa ensimmäisen muotoiluprosessin jälkeen. Kun tyssätyn työkappa-5 leen pään 20 pituussuuntainen poikkileikkaus kapenee ylöspäin, on ymmärrettävää, että muodonmuutostie ja täten vir-taavuusvaatimukset pienenevät, ja samalla saadaan pitotyö-kalun muottiontelon 21 parempi täyttyminen.

Kuvio 4 esittää alkutyökappaletta 18, joka on si-10 joitettu kohtaan, jossa se on juuri ennen kuin sen vapaa osa 17 läpikäy ensimmäisen muodonmuutosprosessin vastapäätä olevan ontelon 16 kanssa. Sama työkappale on esitetty kohdassa 20 tyssäämisen jälkeen. Koska, kuten mainittiin, tämä työkappale on jatkoprosessin kohteena, sitä on 15 siirrettävä pitorenkaalla toinen kierros, samalla kun sitä pidetään yhä, niin että työkappaleen pää 20 sitten läpikäy lopullisen työstämisen valssipinnan 15 välityksellä, millä tavoin työkappaleen päälle on annettu sen lopullinen muoto ja se on viimeistelty. Sitten työkappale siirretään irrot-20 tamista varten pitorenkaista. Tämän toimenpiteen mahdolliseksi tekemiseksi on välttämätöntä olla kytkentämekanis-mi, joka on sovitettu niin, että työkappaleiden, joita ei enää viimeistellä, annetaan kulkea irrotuskohtaan ja tulla siirretyiksi pitorenkailla, samalla kun niitä yhä pidetään 25 mainittuun lopulliseen valssausprosessiin saakka. Tämä kytkentämekanismi voi olla muodostettu niinkutsuttuna ajastuspyöränä 22 ja sen kanssa yhteistoiminnassa olevana ohj auskiskona 23.

Ajastuspyörä 22 on kehältään varustettu lovilla 24, 30 joilla on keskinäinen kulmaetäisyys, joka vastaa joka toisen työkappaleen välistä kaaripituutta pitorenkaan ulkopuolella, jolloin mainittua ajastuspyörää pyöritetään ke-hänopeudella, joka vastaa pitorenkaan kehänopeutta.

Ajastuspyörä 22 on hammastettu niin työkappaleiden 35 paikkojen suhteen pitorenkaassa, että lukituspidäkkeet 25, 10 90 399 jotka ulottuvat säteittäisesti ulospäin pitorenkaan ulkosivulta viimeisteltyjen työkappaleiden pitämiseksi, koskettavat ajastuspyörällä olevaa irrotuspintaa 26. Irrotus-pidäkettä 25 pakotetaan täten ulkoapäin, ja se irrottaa 5 pitorenkaassa olevan lukituslaitteen, minkä jälkeen työ-kappale irrotetaan lopullisesti ulokelaitteella 46. Pito-renkaan jatketun pyörimisen aikana pidäke 25 siirtyy pääs-töasentoonsa mainitun liittyvän ohjauskiskon 23 viereen, joka tätä tarkoitusta varten on varustettu kahdella oh-10 jauspinnalla 27 ja 28, jotka ovat välimatkan päässä toisistaan pitorenkaan säteittäissuunnassa. Täten lukituspi-däke 25 ohjataan ohjauskiskon 23 säteittäiseen sisempään pintaan 27, millä tavoin lukitusmekanismia pidetään pääs-töasennossa eteenpäin syöttölaitteeseen tai ohjaustappiin 15 35 saakka, missä uusi työkappale syötetään tyhjään pito- työkaluun.

Päinvastoin kuin edellä työkappaleet, jotka ovat juuri läpikäyneet ensimmäisen muodostamisprosessin, siirretään ajastuspyörää 22 kohti sellaisella tavalla, että 20 näihin työkappaleisiin liitetyt lukituspidäkkeet 25 sijoittuvat ajastuspyörän loviin 24, niin että työkappaleita yhä pidetään, ja niin että tarkoitusta varten lukituspi-däkkeelle säteittäiseen äärikohtaan asennettu ohjaustappi 29 tarttuu mainittuun ohjauskiskon toiseen ohjauspintaan 25 28, mikä aiheuttaa työkappaleen olemisen yhä lukittuna jatkosyöttämisen aikana lopulliseen työstöön.

Mainittu lukitusmekanismi 37, joka on tunnettua tyyppiä, on kuvattu kuviossa 5, ja se toimii siten, että lukituspidäke 25, joka on kiinnitetty kiertyvästi tappiin 30 38 ja johon vaikutetaan jousella 36, voidaan pakottaa sä teen suunnassa pitorenkaan sisään, niin että lukitusepä-kesko 40, joka on muodostettu liukuvaan laakeroituun hoikkiin, voidaan kiertää ei-lukitsevaan asentoon, missä lukituspidäke 25, samoin kuin työkappaleen sisäänpistämisen 35 jälkeen, liikkuu lukitusasentoonsa.

Il 11 90 359

Uudet työkappaleet pistetään tyhjien pitotyökalujen sisään tätä varten sovitetun syöttölaitteen 29 avulla (niinkutsuttu manipulaattori), joka oikean sisäänpistoajan takaamiseksi on hammastettu pitorenkaan pyörimisen suhteen 5 niin, että työkappaleen sisäänpistäminen tapahtuu tarkalleen sellaisin välein, jotka vastaavat työkappaleiden välistä kaksinkertaista kulmapituutta.

On ymmärrettävää, että työkappaleet pistetään sisään suhteellisen suurella nopeudella, mikä tapahtuu pito-10 renkaan jatkuvan pyörimisen kautta. Työkappaleen pysäyttämiseksi sisäänpistämisen aikana on muodostettu asetus-valssi 30, jolloin mainittu valssi on säädettävä erilaisten työkappalemuotojen yhteydessä. Tämä valssi sijoittaa työkappaleen säteittäisesti vähän liian kauaksi sisäänpäin 15 varmistaakseen riittävästi ainetta, ja jatketun pyörimisen aikana työkappale kohtaa toisen, kiinteän asetusvalssin 31, joka on tarkoitettu työkappaleen lopullista säteit-täistä sijoittamista varten, ennen kuin siihen kohdistetaan ensimmäinen muodonmuutos.

20 Esitetyssä edullisessa sovellutuksessa valssi 8 on varustettu kahdella erilaisella työstöalueella, niin että työstöalueiden kokonaismäärä valssin kehällä on parillinen luku. Näin on sen vuoksi että pitorenkaassa olevien työ-kappaleiden määrä ei voi olla jaollinen valssilla olevien 25 työstöalueiden eri tyyppien määrän kerrannaisella, jotta varmistettaisiin, että pitorenkaassa olevaa yksittäiseen työkappaleeseen kohdistetaan oikea muodonantoprosessi, kun se palautetaan tätä säteittäisesti vastapäätä olevalle työstöalueelle, mikä on itse asiassa vastapäätä valssia ja 30 pitorengasta, viimeksi mainitun jokaisen kierroksen jälkeen, jota on siirretty tarkalleen sellainen kulmalohko, joka vastaa kahden työstöalueen välisen etäisyyden kerrannaista.

Samoin on ymmärrettävää, että valssi voi olla va-35 rustettu muulla määrällä erilaisia työstöalueita työstö- i2 90 399 alueiden ja pitorenkaassa olevien työkappaleiden määrän välisen edellä mainitun suhteen kanssa sovittamisen mukaan.

Kuviossa 6 valssi 8 on kuvattu katsottuna valssin 5 sivulta, niin että mainitut muottiontelot 16 ja näiden väliin sijoitetut valssausalueet 41 ovat näkyvissä.

Kuvio 7 esittää suurennettua osaa valssista 8, joka vastaa periaatteessa kuvion 4 piirrosta, mutta tässä valssi on varustettu muottiontelolla 32, joka eroaa edellä 10 mainitusta ontelosta siten, että sijaitessaan säteittäi-sesti vastapäätä työkappaletta se on siirretty tietyn matkan syöttösuuntaan, mikä tuo mukanaan sen, että tällä tyssätyn aineen massa on siirtynyt vastaavasti eteenpäin työ-kappaleen keskiviivan ja valssin keskustan kautta kulkevan 15 tason suhteen.

Valssin tämä rakenne vaikuttaa muutoin tapahtuvan aineen virtaamista vastaan, mikä aiheuttaa aineen pyrkimyksen työntyä syöttösuuntaa vasten olevaan suuntaan, niin että loppuunsaatetun prosessin jälkeen aineen jakautuminen 20 on epäyhtenäinen. Täten on mahdollista valmistaa päitä pitkulaisia esineitä varten, joilla on huomattavasti parantunut mitoitus ja viimeistely.

Kuvio 8 esittää valssin muottionteloiden toista sovellutusta. Kuten nähdään katkaistun kartion muoto 16 ja 25 32 on korvattu olennaisesti paraboloidisella ontelolla 33.

Tämä muoto on erityisen edullinen, koska aineen luonnollinen virtaus seuraa paraboloidimuotoa, niin että jonkin verran kitkavoimia, joita muutoin syntyisi edellä mainittujen onteloiden mukaisesta tyssäämisestä, poistetaan, 30 mikä on tärkeää aineen jo suuren virtauksen yhteydessä prosessissa, ja joka tietenkin pienentää vaaraa työstetyn aineen säröistä ja halkeamista. Myös tapahtuu niin, kuten on merkitty kohtaan 42 kuvioon, että vaatimukset tarvittavasta ontelosyvyydestä pienenevät. Katkaistun kartion muo-35 toiseen aineeseen 20 tulevien puristus- tai repimisvaiku-

II

i3 9 0 399 tusten välttämiseksi poistettaessa katkaistu kartio ontelosta ontelo voi olla pyöristetty, kuten on merkitty kohtaan 34, jotta varmistettaisiin oikein muodostettu ja ilman vaikutuksia jäänyt työkappaleontelo 20, samalla kun 5 vähennetään valssin kulumista.

Kuvio 9 esittää valssin vaihtoehtoisen sovellutuksen periaatetta. Valssin työstöalueet ovat liikkuvat, niin että työstöalueen kosketuspinta työkappaleeseen liittymisestä lähtien on jatkuvasti sijoitettu säteittäisesti mai-10 nittua työkappaletta vastapäätä, kunnes työstöpinnan kosketuspinta päästää työstetyn työkappaleen.

Tämä valmistusmenetelmä on mahdollinen siten, että liikkuvat työstöalueet tai niinkutsutut kallistustyökalut 43 on sovitettu ympyrämäisinä kiekkoina, jotka on laake-15 roitu akseleihinsa, jonkin verran säteittäisesti sisään päin valssin keskustaa kohti etäisyydelle, joka on hieman pienempi kuin kallistustyökalun säde. Täten osa ympyrämäisestä kallistustyökalusta ulkonee säteen suunnassa valssin kehältä, jolloin mainittu osa, nimittäin työstävä pinta 20 44, on tasoitettu vastapäätä sijaitsevaan työkappaleeseen tarttumista varten. On ymmärrettävää, että pinta 44 voi olla varustettu meistoääriviivojen erilaisilla muodoilla kuten leikkuutyökalulla urien leikkaamiseksi ruuveihin.

Samoin on ymmärrettävää, että kallistustyökalu voi 25 olla laakeroitu valssiin niin, että on jousimekanismi (ei esitetty) kallistustyökaluihin vaikuttamiseksi niin, että ne kysymyksessä olevan työkappaleen päästämisen jälkeen kiertyvät takaisin niiden kohdassa 37 esitettyyn lähtö-asentoon.

30 Edellä mainitulla rakenteella on täten muodostettu valssi, joka tuo mukanaan sen, että kallistustyökaluilla oleva työstöalue on kykenevä suorittamaan pituussuuntaisia ja poikittaisia siirtymisliikkeitä samanaikaisesti, mikä kuten mainittiin on tärkeää suhteellisen syvien meisto-35 ääriviivojen valmistamisessa. On ymmärrettävää, että kai- i4 9 0 399 listustyökalujen lisäksi valssissa voi olla muita työstö-alueita, mitä on symboloitu kuviossa kahden työkappaleen olemisella ja kallistustyökaluilla, jotka ovat yhteistoiminnassa työkappaleiden välissä.

5 Kuvio 10 esittää keksinnön valssin toista sovellu tusta, jossa työstöalueet käsittävät muottiontelot 45, jotka päinvastoin kuin edellä mainitut ontelot toimivat työkappaleen vapaan osan taipumisen muodostamiseksi syöt-tösuunnan poikittaissuunnissa, minkä jälkeen työkappale 10 saa lopullisen valssauksen. Tällainen alkumuodonantaminen on tarkoitettu käytettäväksi D-muotoisen pään omaavien tuotteiden yhteydessä, jolloin pään suora reuna on pito-renkaassa syöttösuunnan suuntainen. Tämä suuntaaminen on tunnettu tanskalaisesta patenttihakemuksesta 3490/79, ja 15 se estää purseiden muodostumisen.

Il

Claims (17)

1. Menetelmä pitkulaisen työkappaleen (18) työstämiseksi, joka on sijoitettu olennaisesti säteen suunnassa 5 pidätinrenkaaseen (1) ja jota deformoidaan yhteistoiminnassa pidätinrenkaassa (1) pyörivän valssin (8) kanssa, tunnettu siitä, että valssia (8) käytetään suhteessa työkappaleiden (18) asentoon pidätinrenkaassa (1) siten, että jokainen työkappale (18) saatetaan yhteistoi- 10 mintaan valssin (8) pinnan useiden eri lailla muotoiltujen alueiden (16) kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että työkappaleisiin kohdistetaan valmistava deformointi aineen tyssäämisen muodossa siten, 15 että sitä vastaavat valssilla olevat työstöalueet on muodostettu muottionteloina (32), jotka ulottuvat säteittäi-sesti sisäänpäin valssin keskustaa kohti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että työkappaleisiin kohdistetaan 20 valmistava deformointi aineen leikkaamisen muodossa työ-kappaleen pituussuunnassa.

4. Patenttivaatimuksien 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valssi käsittää useita työs-töryhmiä, joista jokaisessa on useita keskenään erilaisia 25 työstöalueita, ja että valssia käytetään suhteessa pidätinrenkaassa olevien työkappaleiden asentoon niin, että työkappale saatetaan yhteistoimintaan eri työstöalueiden (16 ja 41) etukäteen määrätyllä peräkkäisyydellä.

5. Patenttivaatimuksien 1-4 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että valssia ja sen kanssa yhteistoiminnassa olevaa pidätinrengasta käytetään samalla kehä-nopeudella.

6. Patenttivaatimuksien 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pidätinrenkaassa olevat työ- 35 kappaleet on jaettu samalla keskinäisellä välimatkalla ja määrässä, joka ei ole jaollinen valssilla olevien työstö-alueiden määrällä. ie 90 399

7. Patenttivaatimuksien 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhden tai useamman edeltävän työstöprosessin jälkeen työkappaleisiin kohdistetaan lopullinen muotoilu työstöalueiden (44) avulla, jotka on 5 laakeroitu pyörivästi valssiin, ja että työstöalue suorittaa olennaisesti säteittäisen liikkeen pidätinrenkaan suhteen työkappaleeseen tarttumisesta ja muotoilun loppuun saattamiseen saakka.

8. Laite pitkulaisten työkappaleiden (18) työstä-10 miseksi, joka laite käsittää pyörivän pidätinrenkaan (1) työkappaleiden (18) olennaisesti säteittäiseksi pitämiseksi ja pyörivän valssin (8), joka on sovitettu pidätinrenkaan (1) sisään ja tarkoitettu työstämään työkappaleiden (18) säteittäisesti sisäänpäin suunnattua päätä (17), 15 tunnettu siitä, että on muodostettu ainakin kahta eri lailla muotoiltua tyyppiä olevia työstöalueita (16 ja 41) valssin (8) pintaa pitkin, jolloin mainitut työstöalu-eet (16 ja 41) on sijoitettu siten ja valssin (8) käyttö on sellainen, että työstöalueiden erilaiset tyypit ovat 20 säteittäisesti työkappaletta (18) vastapäätä edeltä käsin määrätyssä peräkkäisyydessä ainakin samana aikana, kun pidätinrengas suorittaa täysien kierrosten vastaavan määrän.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, t u n -25 n e t t u siitä, että työstöalueiden ensimmäinen tyyppi valssilla olevien tällaisten alueiden ryhmässä on muodostettu muottiontelona (32), joka ulottuu valssin kehältä säteittäisesti sisäänpäin valssin keskustaa kohti kavennetulla poikkileikkauksella.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tun nettu siitä, että mainittu muottiontelo on osittain pyörähdysparaboloidisen seinämän määrittelemä.

11. Patenttivaatimuksien 9-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhtä suurin välein olevat 35 muottiontelot (32), jotka vastaavat valssilla olevia työs- i7 90 3^9 töalueita, on siirretty tietyin matkan eteenpäin valssin toisten työstöalueiden suhteen, niin että valssin akselin kautta kulkeva muottiontelon keskiviiva sijaitsee tasossa, joka on siirretty työkappaleen keskiviivasta, kun ontelo 5 on läsnä säteittäisesti vastapäätä tällaista työkappalet-ta.

12. Patenttivaatimuksien 8-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että työstöalueiden toinen tyyppi (45) valssissa olevien tällaisten alueiden ryhmässä on 10 muodostettu muotoilu-ulkonemina, joissa on muotoilupinnat, jotka muodostavat kulman pitorenkaan ja valssin yhteisen säteittäistason kanssa.

13. Patenttivaatimuksien 8-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että valssia ja pidätinrengasta 15 käytetään hammaspyörämekanismilla (6 ja 39), jolla on sellainen välitys, että valssia käytetään kehänopeudella, joka on sovitettu pidätinrenkaassa olevien työkappaleiden asentoihin niin, että työkappale saatetaan yhteistoimintaan valssin tällaisten alueiden ryhmissä olevien keske- 20 nään erilaisten työstöalueiden edeltä käsin määrätyllä peräkkäisyydellä.

14. Patenttivaatimuksien 8-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että työkappaleen sisäänpistoasema (35) on muodostettu säteittäisesti vastapäätä pidätinren- 25 gasta, ja että asema on sovitettu pistämään työkappaleita sisään välein, kattaen koko pidätinrenkaassa olevien työ-kappaleiden suuren määrän vastaten valssilla olevien keskenään erilaisten työstöalueiden määrää.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, t u n - 30. e t t u siitä, että valssi on jaettu useisiin ryhmiin, joista jokainen käsittää ainakin kaksi erilaista työstö-aluetta valssin pintaa pitkin, ja että pidätinrengas on sovitettu vastaanottamaan parittoman määrän työkappaleita.

16. Patenttivaatimuksien 8-15 mukainen laite, 35 tunnettu siitä, että yksi työstöalueista (44) jo- ib 9 0 39 9 kalsessa ryhmässä on varustettu kallistustyökalulla, jossa on kallistusakseli, joka on sijoitettu valssin keskiviivan ulkopuolelle ja sen suuntaisesti, jolloin jokaista mainituista työstöalueista vastaavat kallistustyökalut on muo-5 dostettu valssinosina, jotka ovat liikkuvat valssin sä-teittäistasossa.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että lopullista muotoilua varten tarkoitettu työstöalue muodostuu kallistustyökalusta (43), 10 joka on sovitettu muodostamaan lopullinen, kalibroiva toiminta . Il i9 90 3 99