FI89986B - Foerfarande foer identifiering av rullar och anordning foer utfoerande av foerfarandet - Google Patents

Description

v: q c, c c

Rullantunnistusmenetelmä ja sovitelma menetelmän toteuttamiseksi Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä paperirullien ja vastaavien tunnistamiseksi erilaisilla rullankäsittelylinjoilla.

5

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 7 johdannon mukainen sovitelma.

Paperitehtaissa eri toimituksia varten tuotettujen rullien massa, halkaisija ja paino vaihtelevat lähes rullakohtaisesti sen mukaan, minkälaisia rullia on tilattu. Rullissa 10 olevan paperin neliöpaino ja koostumus vaihtelevat kulloinkin valmistetun paperierän mukaan ja eri asiakkaiden pakkausvaatimukset vaihtelevat. Yleensä pidemmillä matkoilla käytetään tukevampaa pakkausta kun esimerkiksi kotimaan kuljetuksissa. Nämä rullan tiedot on talletetaan asiakastietojen kanssa tehtaan tietojärjestelmään ja kullekin rullaile tuotetaan tunniste, jonka avulla rulla voidaan yhdistää tunnistetie-15 töihinsä koko sen siirtomatkan ajan aina valmistuksesta asiakkaalle toimittamiseen saakka. Tällä hetkellä uusissa järjestelmissä tunnisteena käytetään lähes yksinomaan erityyppisiä viivakoodeja, jotka kiinnitetään rullien päätyyn keskiön kohdalle.

Rullien pakkauslinjassa on ennen käärintäasemaa tunnistusasema, jossa mitataan 20 rullan halkaisija ja luetaan tunnistekoodi. Halkaisija tietoa verrataan tunnistekoodin määräämiin tietoihin ja tällä tavalla varmistetaan että tunniste on luettu oikein ja oikea rulla on tulossa käärintäasemalle. Jotta tunnistekoodi voitaisiin lukea, koodin paikka on tiedettävä ja koodin lukeva anturi ohjattava vastaavalle kohdalle kohdalle rullan päätyyn. Vaihtoehtoisesti koodi voidaan lukea koko rullan päädyn yli pyyh-25 käisevillä ilmaisimilla esimerkiksi laserin säteellä. Turvallisuusyistä säde ei saa pyyhkäistä rullan päädyn reunojen ohi. Rullan halkaisijan on siten oltava tiedossa.

Yhdysvaltalaisessa patentissa 4,463,251 on kuvattu menetelmä, jossa koodinlukupää ohjataan tunnistekoodin kohdalle rullan halkaisijan ohjaamana. Tässä menetelmässä 30 tunnisteena käytettävä viivakoodi sijoitetaan rullan keskiöön. I.ukupään asemointi tapahtuu siten, että halkaisijan mittauslaitteen varsi laskeutuu ylhäältä rullan päälle ja pysähtyy. Halkaisijan mittauslaitteen varren ja lukupään liike on synkronoitu esuner- 2 . ·Ί 0 9 S β kiksi hammashihnavälityksellä siten, että varren liikematka puolitetaan lukupäätä varten, jolloin varren rullan halkaisijaa vastaava liike jaetaan lukupään rullan sädettä vastaavaksi liikkeeksi. Varren liike pysäytetään rajakytkimellä ja liikkeen pysähdyttyä varren asema mitataan. Rullan tunnistamiseksi halkaisijaa verrataan tunnistekoo-5 diin, jolloin kääreen määrä ja laatu voidaan ilmoittaa käärintäasemalle. Tähän laitteistoon kuuluu yleensä mustesuihkukiijoitin, jolla rullan päätyyn tulostetaan tunnis-teasemalla ns. sisämerkinnät, kuten aukirullausnuoli.

Kiinteän mittausvarren liikkeeseen perustuva halkaisijan mittaustapa on tällä hetkellä 10 luotettavin menetelmä. Halkaisijaa mitataan muillakin tavoin, ultraäänellä, valoken-noilla ja muilla vastaavilla ilmaisimilla. Yhteistä näille mittaustavoille on se, että rullaa siirretään anturin suhteen ja siirto keskeytetään kun rullan pinta ilmaistaan. Tunnistemerkinnän lukupää ohjataan joko mittaliikkeeseen synkronoituna tai erillisen siirto- ja asemointilaitteen avulla rullan keskiön kohdalle. Kosketuksemattomalla 15 mittauksella ei voida havaita irtopaperista aiheutuvia mittausepätarkkuuksia luotettavasti.

Tällä mittausmenetelmällä on useita haittoja, joista suurin on menetelmän hitaus.

Kun mittavarsi tai -anturi lähestyy oletettua halkaisijamittaa, liikettä on hidastettava 20 törmäyksen välttämiseksi. Koska halkaisijaa ei voida tarkkaan ennakoida, hidastetusta liikkeestä tulee pitkä, mikä tietenkin hidastaa aseman toimintaaa tarpeettomasti. Mittausaseman hitaus saattaa siten muodostua pullonkaulaksi nopeimmilla pakkaus-linjoilla. Jos aseman nopeutta halutaan lisätä, on mittavarren liikenopeutta lisättävä, jolloin tarvitaan lisäanturointeja, tehokkaampia siirtolaitteita ja kehittynyttä ohjaus-25 tekniikkaa. Nopeuden lisääminen nostaa siten nopeasti laitteiston hintaa ja saatava hyöty on kuitenkin rajallinen. Jos lukupään siirtoliike on synkronoitu halkaisijan mittauslaitteen liikkeeseen, lukupään liikettä ei voida käyttää mustesuihkukirjoittimen liikuttamiseen, vaan kiijoittimella on oltava erilliset siirtoelimet. Tämä lisää tarvittavien osien määrää ja monimutkaistaa turhaan laitteen rakennetta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan tunnistusmenetelmä, jonka avulla 30 3 9 Γ; C <

S.J * \J \J

tunnisteaseman nopeutta voidaan oleellisesti lisätä.

Keksintö perustuu siihen, että tunnisteen lukulaite ja halkaisijanmittausanturi sovitetaan pystyjohteella liikkuvaan yksikköön, jonka asemaa seurataan paikka-anturilla.

5 Rullan halkaisija ilmaistaan mekaanisella ilmaisimella, joka kääntyy ylöspäin osuttuaan rullan pintaan ja mahdollistaa siten yksikön jatkuvan liikkeen mittauskohdan ohi.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

10

Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 7 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

15 Tämä menetelmä mahdollistaa erittäin nopean rullan tunnistamisen. Jos tunnisteena käytetään viivakoodia, jonka korkeus on kaksi kertaa koodin leveys ja lukupäänä laser/CCD-ilmaisinta, jossa on kaksi ristikkäistä sädettä, ilmaisinyksikkö voidaan ajaa suoraan yläasennosta halkaisijan mittauskohdan ohi, tunnistekoodi voidaan lukea 20 liikkeessä ja paluuliikkeen aikana tulostaa rullan sisämerkinnät mustesuihkukiijoitti-mella. Tällöin tunnistinaseman mekaaninen nopeus riittää varmasti kaikkiin nykyisiin sovelluksiin. Tässä tapauksessa suurimman toimintanopeuden määrää ohjaintieto-koneen kapasiteetti, eli käytännössä se, pystytäänkö sen avulla tuottamaan sisämer-kintää varten tarvittavat tiedot mustesuihkukiijoittimeHe riittävän nopeasti.

25 Tämän laitteen rakenne on yksinkertaisempi kuin aiemmin tunnettujen tunnis-tinasemien. Kaikki tarvittavat laitteet voidaan koota yhdeksi yksiköksi koodinluku-pään siirtokelkkaan, jolloin erillisiä siirtoelimiä esimerkiksi mustesuihkukirjoitinta ei tarvita. Koska yksikön asemaa seurataan jatkuvasti paikka-anturilla, halkaisijan 30 mittausta ei tarvitse synkronoida mekaanisesti tunnisteen lukemiseen. Kaikki tarvittavat yksikön asematiedot saadaan yhden paikka-anturin lukemana. Useampia antureita / . : D 4 tarvitaan ainoastaan silloin kun tunnisteasemalla halutaan mitata rullasta muitakin tietoja kuin halkaisija. Esimerkiksi rullan pituus voidaan mitata yksinkertaisesti siten, että lähestymisliikkeen moottoriin tai kannatinkiskoon liitetään sopiva asema-anturi ja tunnistinyksikön osuminen rullan päähän ilmaistaan sopivalla rajakytkimellä.

5

Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin oheisten piirustusten avulla.

Kuvio 1 esittää yhtä keksinnön suoritusmuotoa sivulta.

10 Kuvio 2 esittää kuvion 1 laitetta päädyn suunnasta.

Kuvioissa esitetty laite perustuu portaalirakenteeseen. Portaalin vaakapalkki 2 on tässä tapauksessa sovitettu yhden pystytolpan 1 varaan. Vaakapalkissa 2 on johde 4 ja tunnistinlaitteen 19 pystypalkki 3 kulkee vaakapalkin johteella 4 palkin 2 pituus-15 suunnassa. Pystypalkkia 3 siirretään sähkömoottorin 5 liikuttamalla hammashihnalla 6. Tunnistinyksikön pystypalkki 3 on asennettu vaakapalkin 2 johteelle 4 kelkan välityksellä ja pystypalkki on kiinnitetty kiinteästi hammashihnaan 6. Pystypalkin 3 sivussa on pystyjohde 18, jolle on asennettu tunnistinyksikkö 19. Tunnistinyksikön 19 siirto pystysuunnassa on toteutettu hammashihnalla 11. Hammashihna 11 kiertää 20 pystypalkin 3 alapäässä hihnapyörän 22 ympäri ja palkin 3 yläpäässä vetopyörän 20 ympäri se on suojattu kotelolla 13. Vetopyörä 20 on liitetty hammasvaihdemoottorin 10 akselille 17, jolle on liitetty myös paikka-anturi 14. Tunnistinyksikkö 19 on kiinnitetty hammashihnaan 8 kiinnityskappaleella 12.

25 Rullan tunnistamiseen ja mittaamiseen tarvittavat anturit on koottu tunnistinyksik-köön 19. Rullan päädyn ilmaisemiseen käytetään tässä suoritusmuodossa valokennoa lähestymiskytkimenä 16 ja varrellista mekaanista rajakytkintä 9 kosketuksen ilmaisemiseen. Rullan päädyssä oleva viivakoodi luetaan laserlukijalla 15. Halkaisija mitataan ilmaisemalla tuntovarren 7 liike sen osuessa rullan pintaan. Tuntovarsi 7 on 30 kiinnitetty laakerin 8 välityksellä tunnistinyksikön 19 koteloon ja varren ja kotelon välille on kiinnitetty paineilmatoiminen kääntösylinteri 23.

5 i.', o Q C; 5

Rullan tunnistus tapahtuu kuvioiden 1 ja 2 mukaisella laitteella seuraavasti.

Tunnistettavan rullan saapuminen ilmaistaan ja tieto saapumisesta lähetetään tunnis-teaseman ohjausjäijestelmälle. Tämän ilmoituksen jälkeen tunnisteyksikkö 19 pysty-5 palkkeineen 3 siirtyy vaakapalkin 2 johteella 4 kohti rullan päätyä. Tunnisteyksikössä 19 oleva valokenno 16 on säädetty ilmaisemaan päädystä heijastuva valo ennalta määrätyn matkan päästä. Kun valokenno 16 ilmaisee rullan päädyn olevan lähellä, ohjausjärjestelmä muuttaa vaakaliikkeen moottorin 5 pyörimisnopeutta pienemmäksi ja tunnisteyksikkö 19 lähestyy rullaa loppumatkan ryömintäliikkeellä. Mekaanisen 10 rajakytkimen 9 varsi on kääntynyt eteenpäin liikesuuntaan ja kun varsi osuu rullan päätyyn, lähestymisliike pysäytetään. Tässä asemassa tunnisteyksikkö 19 on likimain rullan yläreunan kohdalla ja halkaisijan ilmaisulaitteen varsi 7 osoittaa hieman alaspäin rullan yläpintaa kohti.

15 Tunnistuksen seuraavassa vaiheessa ilmaistaan rullan halkasija. Nyt tunnisteyksikkö 19 siirtyy pystypalkin 3 johteella 18 alaspäin. Yksikköä 19 liikuttaa hammashihnan 11 välityksellä sähkömoottori 10, jonka kanssa samalle akselille 17 on asennettu asema-anturi 14. Anturi 14 laskee jatkuvasti moottorin 10 kierroksia ja anturin 14 lukeman perusteella seurataan jatkuvasti tunnistinyksikön 19 asemaa. Anturia 14 20 käytetään paikka-anturina, jonka lukeman perusteella saadaan suoraan tunnistinyksikön 19 aseman perusteella rullan halkaisija.

Halkaisija ilmaistaan ilmaisulaitteen tuntovarren 7 liikkeen perusteella. Kuten edellä mainittiin, varsi 7 on liikkeen alkaessa ojentunut alaspäin. Tunnistinyksikön 19 liik-25 kuessa alaspäin varren 7 asentoa ja paikka-anturin 14 lukemaa seurataan jatkuvasti. Kun varsi 7 osuu rullan yläpintaan, alkaa se kääntyä laakerin 8 ympäri kääntösylinte-rin 23 voimaa vastaan. Kääntösylinterin 23 vastustava voima on pieni ja varsi 7 pääsee kääntymään esteettä. Tuntovarren 7 kääntyminen pois lepoasennosta ilmaistaan rajakytkimellä 24 ja paikka-anturin 14 sen hetkinen lukema rekisteröidään ja 30 siten saadaan suoraan rullan halkaisija.

S 9 8 β 6

Halkaisijan mittauksen jälkeen tunnistinyksikkö 19 jatkaa keskeytymättä liikettään alaspäin. Kun varren 7 kääntymisen ilmaiseva rajakytkin ilmoittaa varren 7 osumisesta rullan pintaan, varren 7 kääntösylinterin 23 ohjainventtiilille annetaan käsky ja venttiili asettuu siten, että ilmaisimen varsi 7 kääntyy yläasentoon ja tunnistinyksikkö 5 19 pääsee siirtymään vapaasti alaspäin. Siten halkaisijan ilmaisemista varten ei tarvit se pysäyttää tunnistinyksikön liikettä.

Seuraavaksi luetaan rullan päähän kiinnitetty viivakoodi ja verrataan sitä rullan halkaisijaan. Nyt rullan halkaisija on tiedossa ja ohjainjäijestelmä jakaa halkaisijami-10 tan kahdella ja ohjaa tämän tiedon perusteella moottorin 10 ja paikka-anturin 14 avulla laserlukijan 15 rullan keskiön kohdalle. Tunnistinyksikkö 19 pysäytetään ja lukijan 15 laserin sädettä poikkeutetaan siten, että koodi voidaan lukea. Kun koodi on luettu, tunnistinyksikkö 19 jatkaa alaspäin tai palaa takaisin ylös sen mukaan kuuluuko yksikköön 19 kirjoitin, jolla tulostetaan rullan pääty merkintä. Rakenteelli-15 sesti keksinnön mukaiseen laitteeseen voidaan aina liittää esimerkiksi mustesuihku-kirjoitin. Kiijoitinmerkinnän tuottamiseen tarvitaan kuitenkin melko paljon laskentatehoa lyhyessä ajassa, joten tehtaan tietokonejärjestelmän vasteajan on oltava riittävän lyhyt, jotta kirjoitinta voitaisiin ohjata. Ellei laskentateho riitä, päätymerkinnät on tulostettava erillisellä asemalla.

20

Kaikkein yksinkertaisimmassa suoritusmuodossa keksinnön mukaiseen laitteeseen kuuluu ainoastaan halkaisijan ilmaiseva laite ja sädettä poikkeuttamalla tunnistekoo-din lukeva koodinlukulaite. Kaikkein nopeimpaan toimintaan päästään laitteella, jossa viivakoodi luetaan ristikkäisten säteiden avulla ja rullan päätymerkintä tulostetaan 25 tunnistinyksikön 19 paluuliikkeen aikana. Tällaisella laitteella viivakoodi voidaan lukea liikkeessä, jolloin toiminta on mahdollisimman nopeata. Käytännössä nopeutta rajoittaa tässä tapauksessa kirjoittimen tulostusnopeus, joten tunnistinasema ei muodosta pullonkaulaa nopeillakaan pakkauslinjoilla. Tällaista järjestelyä käytettäessä on käytettävä viivakoodia, jonka korkeus on kaksi kertaa koodin leveys. Lisäksi on 30 oltava käytössä vasteajaltaan riittävän nopea tehdastietokone.

7 : n :"i C <

-· -w' SJ

Keksinnön mukaisella asemalla voidaan mitata myös rullan pituus, jos pituussuuntaisen liikkeen asema mitataan. Mittaus voidaan toteuttaa vastaavalla tavalla kuin halkaisijan mittauskin, eli liittämällä siirtoliikkeen aikaansaavan moottorin 5 akselille anturi ja ilmaisemalla osuminen rullan päätyyn laitteeseen kuuluvalla mekaanisella 5 rajakytkimellä 7. Tällöin rullan on oltava keskitetty tiettyyn asemaan tai toisella puolella rullaa on oltava toinen mittalaite, joka mittaa toisen päädyn aseman jostakin nollapisteestä. Rullan pituus lasketaan sitten päätyjen ilmaistuista asematiedoista.

Koska tämän laitteen toteuttamiseen tarvitaan melko suuri määrä erilaisia mekaanisia 10 komponentteja. On selvää, että kukin komponentti voidaan korvata toiminnallisesti vastaavalla elimellä poikkeamatta keksinnön ideasta. Esimerkiksi mekaaniset, valo-kenno-, induktiiviset ja muut rajakytkimet voidaan yleensä vaihtaa keskenään. Samaten aseman mittaus voidaan tehdä monin eri tavoin. Kuvioissa esitetyn laitteen liikkeet on toteutettu portaalitekniikalla ja lineaarijohteilla. Tilarajoitusten tai muiden 15 syiden takia voidaan liikkeet joutua toteuttamaan muilla tarvittavat liikkeet aikaansaavilla mekanismeilla, edullisesti esimerkiksi männänvarrettomilla paineilmasylintereil-lä.

Edellä kuvattu halkaisijan ilmaisuun käytettävä mekanismi voidaan korvata esimer-20 kiksi rajakytkimellä, jonka varren päässä on paininrulla. Tällöin kuitenkin paininrulla painaisi tunnistettavan rullan päätyä tunnistinyksikön liikkuessa, mikä saattaa aiheuttaa rullavaurioita. Nivelen varassa kääntyvä varsi voidaan korvata pystysuuntaisella johteella vapaasti liikuvalla varrella, joka pääsee liukumaan rullaan osuttuaan johdetta pitkin. Kosketus voidaan ilmaista varteen kiinnitetyllä anturilla tai kytkimellä, joka 25 osuu rullan pintaan, taikka esimerkiksi johteen lähelle sijoitetulla tuntovarren siirtymän ilmaisevalla rajakytkimellä.

Claims (11)

1. Menetelmä rullan tunnistamiseksi ja sen halkaisijan määrittämiseksi, tunnistuslait-teella, joka käsittää ainakin elimet rullan halkaisijan ilmaisemiseksi ja rullassa olevan 5 koodi merkinnän lukemiseksi, jossa menetelmässä - tunnistinlaite viedään kohti tunnistettavan rullan päätyä, - saapuminen rullan päädyn läheisyyteen ilmaistaan ja lähestymisliike 10 pysäytetään, ja - tunnistinlaitetta siirretään kohti rullan päädyn keskiötä, tunnettu siitä, että 15 - tunnistinlaitteen asemaa mitataan keskiötä kohti tapahtuvan siirron aikana jatkuvasti, - tunnistinlaitteen siirtyminen rullan ulkoreunan ohi ilmaistaan sellaisella 20 rullan ulkopintaan osuvalla mekaanisella tuntovarrella, joka kääntymällä sivuun tai nousemalla ylös mahdollistaa tunnistinlaiteen siirtymisen edelleen rullan keskiötä kohti, - rullan halkaisija määritetään tunnistinlaitteen tuntovarren osumahetkel- 25 lisen aseman mukaan, ja - saatu halkaisijamitta jaetaan kahdella ja tunnistinlaitteen koodinlukija ohjataan tämän tiedon perusteella lukemaan tunnistekoodi rullan päädyn keskiöstä. 30

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tunnistin-

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tunnistelai-te kuljetetaan jatkuvalla liikkeellä rullan keskiön ohi ja tunnistekoodi luetaan liikkeen 5 aikana.

4. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tunnistinlaite siirretään tunnistusvaiheen yhteydessä rullan päädyn vastakkaiseen reunaan ja palautetaan samaa reittiä takaisin ja samalla tulostetaan esimerkik- 10 si mustesuihkukiijoittimella merkintä rullan päätyyn.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tunnistin-laitteen asemaa mitataan rullan päätyä kohti tapahtuvan siirron aikana jatkuvasti, tunnistinlaitteen tulo rullan päätyä vasten ilmaistaan rajakytkimellä ja tunnistinlaitteen 15 asematietoa rajakytkimen pulssin hetkellä käytetään rullan pituuden määrittämiseen.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuntovarsi käännetään pois rullan pinnasta osumishetken jälkeen toimilaitteella, esimerkiksi paineil makääntösylinterillä. 20

7. Laite rullan tunnistamiseksi ja sen halkaisijan mittaamiseksi, joka laite käsittää ainakin - tunnistinlaitteen (19), johon kuuluu ainakin elimet rullan halkaisijan 25 ilmaisemiseksi, rullassa olevan koodimerkinnän lukemiseksi (15) ja rullan päädyn läheisyyden ilmaisemiseksi (9, 16), - elimet (4 - 6) tunnistinlaitteen (19) viemiseksi kohti rullan päätyä, ja 30. elimet (10 - 12, 20, 22) tunnistinyksikön (19) siirtämiseksi kohti rul lan päädyn keskiötä, 10 q q P < tunnettu - elimistä (14) tunnistinlaitteen (19) aseman jatkuvaksi mittaamiseksi rullan keskiötä kohti tapahtuvan siirron aikana, 5 - tunnistinlaitteeseen (19) sovitetusta tuntovarresta (7), joka voi kääntyä nivelpisteen (8) ympäri tai siirtyä tunnistinlaitteen (19) liikkeeseen nähden vastakkaiseen suuntaan ja joka ulottuu rullan kehäpinnan ulkopuolelle tunnistinlaitteen (19) ollessa lähellä rullan päätyä, ja 10 - ainakin yhden anturin varren (7) liikkeen ilmaisemiseksi sen koskettaessa rullan pintaan tunnistinlaitteen siirron aikana.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että elimet rullan 15 halkaisijan ilmaisemiseksi käsittävät toisesta päästään tunnistinlaitteeseen (19) laakeroidun varren (7), ainakin yhden varren liikkeen ilmaisevan anturin (24) ja varteen liitetyn kääntösylinterin (23), jolla varsi (7) voidaan kääntää ensimmäisestä asennosta, jossa se osoittaa tunnistettavaa rullaa kohti, toiseen asentoon, jossa se osoittaa ylöspäin ja on kääntynyt irti tunnistettavasta rullasta. 20

8 :' -, 6

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että elimet rullan halkaisijan ilmaisemiseksi käsittävät lineaarijohteen, jolle tuntovarsi on vapaasti siirtyvästi sovitettu, sekä ainakin yhden anturin varren liikkeen ilmaisemiseksi koske-tushetkellä. 25

9. E β 9 laite pysäytetään rullan keskiön kohdalle tunnistekoodin lukemista varten.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että elimet rullan halkaisijan tunnistamiseksi käsittävät mekaanisen viputoimisen rajakytkimen, jonka vipua käytetään rullan halkaisijan ilmaisevana tuntovartena.

11. Jonkin patenttivatimuksista 7 - 10 mukainen laite, tunnettu elimistä tunnis tinlaitteen (19) aseman jatkuvaksi mittaamiseksi ja rullan päädyn aseman ilmaisemi- 11 i r' V S β seksi (9), jolloin rullan pituus voidaan mitata vastaavalla tavalla kuin halkaisija. :.: 9 6 β 12