FI89835C - Foerfarande och anordning foer bestaemning av hastigheten pao en gas som stroemmar i ett roer - Google Patents

Foerfarande och anordning foer bestaemning av hastigheten pao en gas som stroemmar i ett roer Download PDF

Info

Publication number
FI89835C
FI89835C FI924880A FI924880A FI89835C FI 89835 C FI89835 C FI 89835C FI 924880 A FI924880 A FI 924880A FI 924880 A FI924880 A FI 924880A FI 89835 C FI89835 C FI 89835C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
sound
countercurrent
sequences
correlation functions
frequency
Prior art date
Application number
FI924880A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI924880A0 (fi
FI89835B (fi
Inventor
Pekka Hiismaeki
Original Assignee
Valtion Teknillinen
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Valtion Teknillinen filed Critical Valtion Teknillinen
Publication of FI924880A0 publication Critical patent/FI924880A0/fi
Publication of FI89835B publication Critical patent/FI89835B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI89835C publication Critical patent/FI89835C/fi

Links

Classifications

    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01S—RADIO DIRECTION-FINDING; RADIO NAVIGATION; DETERMINING DISTANCE OR VELOCITY BY USE OF RADIO WAVES; LOCATING OR PRESENCE-DETECTING BY USE OF THE REFLECTION OR RERADIATION OF RADIO WAVES; ANALOGOUS ARRANGEMENTS USING OTHER WAVES
    • G01S11/00—Systems for determining distance or velocity not using reflection or reradiation
    • G01S11/14—Systems for determining distance or velocity not using reflection or reradiation using ultrasonic, sonic, or infrasonic waves
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01F—MEASURING VOLUME, VOLUME FLOW, MASS FLOW OR LIQUID LEVEL; METERING BY VOLUME
    • G01F1/00—Measuring the volume flow or mass flow of fluid or fluent solid material wherein the fluid passes through a meter in a continuous flow
    • G01F1/66—Measuring the volume flow or mass flow of fluid or fluent solid material wherein the fluid passes through a meter in a continuous flow by measuring frequency, phase shift or propagation time of electromagnetic or other waves, e.g. using ultrasonic flowmeters
    • G01F1/667—Arrangements of transducers for ultrasonic flowmeters; Circuits for operating ultrasonic flowmeters
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01F—MEASURING VOLUME, VOLUME FLOW, MASS FLOW OR LIQUID LEVEL; METERING BY VOLUME
    • G01F1/00—Measuring the volume flow or mass flow of fluid or fluent solid material wherein the fluid passes through a meter in a continuous flow
    • G01F1/704—Measuring the volume flow or mass flow of fluid or fluent solid material wherein the fluid passes through a meter in a continuous flow using marked regions or existing inhomogeneities within the fluid stream, e.g. statistically occurring variations in a fluid parameter
    • G01F1/708—Measuring the time taken to traverse a fixed distance
    • G01F1/712—Measuring the time taken to traverse a fixed distance using auto-correlation or cross-correlation detection means
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01P—MEASURING LINEAR OR ANGULAR SPEED, ACCELERATION, DECELERATION, OR SHOCK; INDICATING PRESENCE, ABSENCE, OR DIRECTION, OF MOVEMENT
    • G01P5/00—Measuring speed of fluids, e.g. of air stream; Measuring speed of bodies relative to fluids, e.g. of ship, of aircraft
    • G01P5/18—Measuring speed of fluids, e.g. of air stream; Measuring speed of bodies relative to fluids, e.g. of ship, of aircraft by measuring the time taken to traverse a fixed distance
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01P—MEASURING LINEAR OR ANGULAR SPEED, ACCELERATION, DECELERATION, OR SHOCK; INDICATING PRESENCE, ABSENCE, OR DIRECTION, OF MOVEMENT
    • G01P5/00—Measuring speed of fluids, e.g. of air stream; Measuring speed of bodies relative to fluids, e.g. of ship, of aircraft
    • G01P5/24—Measuring speed of fluids, e.g. of air stream; Measuring speed of bodies relative to fluids, e.g. of ship, of aircraft by measuring the direct influence of the streaming fluid on the properties of a detecting acoustical wave
    • G01P5/245—Measuring speed of fluids, e.g. of air stream; Measuring speed of bodies relative to fluids, e.g. of ship, of aircraft by measuring the direct influence of the streaming fluid on the properties of a detecting acoustical wave by measuring transit time of acoustical waves
    • G—PHYSICS
    • G01—MEASURING; TESTING
    • G01F—MEASURING VOLUME, VOLUME FLOW, MASS FLOW OR LIQUID LEVEL; METERING BY VOLUME
    • G01F1/00—Measuring the volume flow or mass flow of fluid or fluent solid material wherein the fluid passes through a meter in a continuous flow
    • G01F1/704—Measuring the volume flow or mass flow of fluid or fluent solid material wherein the fluid passes through a meter in a continuous flow using marked regions or existing inhomogeneities within the fluid stream, e.g. statistically occurring variations in a fluid parameter
    • G01F1/708—Measuring the time taken to traverse a fixed distance
    • G01F1/7082—Measuring the time taken to traverse a fixed distance using acoustic detecting arrangements

Description

s ς Λ Γ
Menetelmä ja laite putkessa virtaavan kaasun nopeuden määräämiseksi Förfarande och anordning för bestämning av hastigheten pä en gas som strömmar i ett rör 5
Keksinnön kohteena on menetelmä putkessa virtaavan kaasun virtausnopeuden, tilavuusvirtauksen ja/tai massavirtauksen mittaamiseksi, jossa menetelmässä virtausputkeen sovitetaan äänianturit tietylle mittausputken pituussuuntaiselle 10 keskinäiselle etäisyydelle ja jossa menetelmässä mainittujen antureiden rajaaman mittausvälin ulkopuolelta virtausputkeen syötetään äänilähteillä pitkäaaltoista, vain perusmoodissa, tasoaaltorintamana virtausputkessa myötä- ja vastavirtaan etenevää ääntä ja virtaussuureet määrätään sanotun äänen kulkuajoista myötä-ja vastavirtaan mittausvälillä, putken poikkipinta-alasta sekä mitattavan kaasun 15 tiheydestä.
Keksinnön kohteena on lisäksi laite kaasun virtausnopeuden ja/tai siitä johdettujen suureiden, kuten tilavuusvirtauksen ja/tai massavirtauksen mittaamiseksi, joka laite käsittää mittausputken, jossa mitattava virtaus kulkee, ja joka laite 20 käsittää laajakaistaisten, matalataajuisten ja vain tasoaaltorintamana perusmoodissa etenevien äänisignaalien lähettiminä kaiuttimet ja niiden tehovahvistimet, ääni-ilmaisimina mikrofonit ja mikrofonisignaalien vahvistimet, ja joka laite on varustettu laskentalaitteilla ja -ohjelmilla mainitun virtaussuureen tai -suureiden laskemiseksi ääni-ilmaisimien välisestä, virtausputken pituussuuntaisesta etäisyy-25 destä, mittausputken poikkipinta-alasta, virtauskaasun tiheydestä sekä äänisignaa lien kulkuajasta myötävirtaan ja vastavirtaan ääni-ilmaisimien välisellä matkalla.
On tunnettua, että akustisen mäntämoodin etenemisnopeus putkessa ei riipu virtausprofiilista tai muista paikallisia äänenopeusvaihteluja aiheuttavista profii-30 leista, vaan putken poikkipinnan yli integroidusta keskimääräisestä virtausnopeudesta ja putken täyttämälle kaasukoostumukselle levossa vallitsevasta äänen-nopeudesta, [B. Robertson "Effect of arbitrary temperature and flow profiles on the speed of sound in a pipe" J. Acoust. Soc. Am., Vol 62, No 4, p. 813-818, October 2 fc $ ι; 5 i; 1977 ja B. Robertson"Flow and temperature profile independence of flow measurements using long acoustic waves" Transactions of the ASME, Vol 106, p. 18 -20, March 1984]. Tarkka, profiiliriippumaton virtausnopeusmittaus on siis mahdollista tehdä siten, että mitataan mäntämoodin kulkuajat myötä- ja vastavirtaan 5 tietyllä mittausvälillä, sopivimmin käyttämällä laajakaistaista ääntä, kuten hakijan FI-patentissa n:o 76885 on esitetty. Jotta korkeammat, mittauksia häiritsevät aaltomoodit vaimenisivat jo äänilähteiden lähiympäristössä, tulee äänitaajuuden olla riittävästi tietyn, virtausputken muodosta ja mitoista sekä äänen etenemisnopeudesta riippuvan rajataajuuden alapuolella. Pyöreälle putkelle tämä rajataajuus 10 on
Rajataajuus fe = (c - vwac)/(1.7*D) (1) missä c on äänennopeus levossa olevassa kaasussa, vmax on suurin mitoitettu 15 virtausnopeus ja D on putken halkaisija. Virtaussuureet voidaan tunnetusti laskea kaavoista
Virtausnopeus [m/s] v = 0.5*L*(t/J -1^1) (2) 20 Tilavuusvirtaus [m^/s] Q = v*A (3)
Massavirtaus [kg/s] M = Q*p (4) missä 25 v on keskimääräinen virtausnopeus L on äänianturien välinen etäisyys putken pituussuunnassa 11 on äänen kulkuaika myötävirtaan välillä L t2 on äänen kulkuaika vastavirtaan välillä L Q on tilavuusvirtaus 30 A on putken poikkipinta-ala M on massavirtaus p on kaasun tiheys I: k 'J ·1· ό i'j 3
Em. FI- patentti esittää kulkuaikojen mittaamisen korrelaatiotekniikalla eikä FI-patentissa ole rajoitettu laajakaistaisen lähetteen tai korrelaattorityypin valintaa millään tavalla. Alivaatimuksissa on esitetty polariteettikorrelaattorin käyttöä, joka on mahdollista toteuttaa täysin rinnakkaisesti. Käytännössä on havaittu, että 5 vaadittavan signaali/kohinasuhteen saavuttaminen polariteettikorrelaatioteknii-kalla yleensä meluisissa mittausolosuhteissa edellyttää, että äänilähetteet myötä-ja vastavirtaan lähetetään vuorotellen ja että mikrofonisignaalit suodatetaan poimimaan vain kulloinkin lähettyä ääntä ja poistamaan häiriöäänet. Taajuus-pyyhkäisyn muodossa lähetetty ääni ja sitä seuraamaan kytketty suodatin sallivat 10 periaatteessa myös sen, että kumpaankin suuntaan lähetetään ääntä yhtäaikaa, mutta eri hetkellisellä taajuudella, jolloin kummankin äänianturin myötä- ja vastavirtasignaalit voidaan erottaa yhteensä neljällä pyyhkäistävällä suodattimena, kuten on esitetty FI-patenttihakemuksessa n:o 916102.
15 Edellä käsitellyn tunnetun tekniikan haittana voidaan pitää sitä, että taajuuspyyh-käisy on periaatteessa epästationäärinen, jolloin tarvittavat suodattimetkin ovat ajasta riippuvia. Tästä aiheutuu dispersiota, eli suodattimien viive on taajuusriip-puva, mistä edelleen aiheutuu kulkuajan määräämiseen helposti virhettä, ellei pyyhkäisyä valita oikein, pyyhkäisy valitaan liian nopeaksi tai pyyhkäisyn alku ja 20 loppu jätetään leikkaamatta mittauksesta pois. Nämä haitat voidaan välttää, jos taajuuspyyhkäisyn asemesta käytetään stationäärisiä, laajakaistaisia lähetteitä, joissa kaikki taajuudet soivat koko ajan muuttumattomalla amplitudilla. Tämä merkitsee samalla sitä, että ääntä lähetetään kumpaankin suuntaan yhtä aikaa. Esimerkiksi nykyinen DSP-tekniikka mahdollistaa ääni taajuisten signaalien 25 monipuolisenkin prosessoinnin reaaliajassa ja tarjoaa useita mahdollisuuksia kulkuaikainformaation määrittämiseksi kohinaisessa ympäristössä.
Edellä mainittujen epäkohtien eliminoimiseksi ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnön menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, 30 että sanottu ääni lähetetään virtausputkeen mittausvälillä yhtäaikaa molempiin suuntiin etenevinä stationäärisinä, jaksollisina sekvensseinä, myötävirtaan sekvenssi Sd(t,T) ja vastavirtaan sekvenssi Sw(t,T), missä T on jakson pituus ja t κ 9 9 /' ·- 4 on kunkin jakson alusta mitattu suhteellinen aika, ja että sanotut sekvenssit Srf(t,T), Su(t,T) ja ovat keskenään ortogonaalisia eli niillä ei ole lainkaan yhteisiä, nollasta eroavia taajuuskomponentteja.
5 Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan pääasiallisesti tunnusomaista se, että mainittujen kaiuttimien kautta lähetettävä ääni on koostettu laajakaistaisista, samajaksoisista, jaksolla T yhtä aikaa myötä- ja vastavirtaan lähetettävistä sekvensseistä myötävirtasekvenssi Sd(t,T) ja vastavirtasekvenssi SM(t,T), jotka sekvenssit Sd(t,T), Su(t,T) ja on järjestetty keskenään ortogonaalisiksi eli ne eivät 10 sisällä yhteisiä nollasta eroavia taajuuskomponentteja.
Seuraavassa keksinnön teoreettista taustaa ja keksinnön eräitä sovellusesimerkkejä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioihin, joissa 15 kuvio 1 esittää yleispiirteisesti lohkokaaviona keksinnön mukaista akustista mittausjärjestelmää, kuvio 2 esittää myötä- ja vastavirtaa lähetettäviä äänisekvenssejä, 20 kuvion 3 ylempi käyrä esittää myötävirtaan mitatuksi ajateltua parillisista taajuuksista koostuvaa korrelaatiopiikkiä ja alempi käyrä vastavirtaan mitatuksi ajateltua parittomista taajuuksista koostuvaa korrelaatiopiikkiä, 25 kuvio 4 esittää kuviota 3 vastaavasti sovellusta, jossa toisen korreloitavan sekvenssin asemesta on valittu sen Hilbertin muunnos, kuvio 5 esittää parillisilla ja parittomilla taajuuksilla toteutuvia vaihedif-ferenssin kuvaajia sovelluksessa, jossa modulaatio johtuu yksinomaan 30 heijastuskaiuista, ja kuviossa 6 on esitetty kuviota 5 vastaavat kumulatiiviset jakautumat.
5 t. c : :
Kuviossa 1 on esitetty yleispiirteinen lohkokaavio järjestelmästä, jolla keksintö on edullisesti toteutettavissa. Mitattava virtaus, esim. maakaasuvirtaus kulkee nopeudella v virtausputkessa 1, jossa ovat äänilähteet 2a ja 2b, sopivimmin kaiuttimet, joilla äänisekvenssit synnytetään virtausputkeen 1. Äänilähteiden 2a 5 ja 2b välille on sijoitettu äänianturit 6a ja 6b, joiden välisen putkiosan pituus L ja poikkipinta-ala A määräävät virtausmittarin skaalaustekijän. Kuviossa 1 4a ja 4b ovat tehovahvistimet, 5a ja 5b ovat signaalivahvistimet, 6 on reaaliaikaproses-sori, sopivimmin tarpeellisilla analogiatuloilla ja -lähdöillä varustettu digitaalinen signaaliprosessori, jolla voidaan toteuttaa FFT-algoritmeihin tai FIR-suodinal-10 goritmeihin perustuvat proseduurit, 7 on systeemiprosessori, jonka kautta kommunikaatio reaaliaikaprosessorin 6, näyttölaitteen 8 ja erillisen Pc-työaseman 9 välillä toteutetaan.
Stationäärisen, laajakaistaisen äänen kulkuajan määräämisessä virtausmittaustar-15 koituksiin on olennaista, että yhtä aikaa kumpaankin suuntaan kaiuttimista 2a ja 2b lähetettävät äänet eivät häiritse toisiaan ja että mittaus on myöskin mahdollisimman tunteeton virtaus putken 1 melulle. Tarkastellaan tietyn mittausperiodin T suhteen jaksollisia, mutta muuten mielivaltaisia kaiuttimien 2a ja 2b äänisek-venssejä. On tunnettua, että tällaiset signaalit koostuvat diskreeteistä, tasavälisis-20 tä, perustaajuuden /= 1/T monikertaisista taajuuskomponenteista AWJ*cos(m*2*7r*t/T+0/>J), jotka ovat toisilleen ortogonaalisia, eli jakson yli lasketut korrelaatiofunktiot häviävät, kun m ja n ovat eri suuret (Kaava 5).
T
2 Λ £ Λ = Am*An*6mjt*cos(m*2n*-j) (5)
Keksinnön pääajatuksena on lähettää kaiuttimista 2a ja 2b mittausputkeen 1 25 myötä- ja vastavirtaan sellaiset, laajakaistaiset ja samajaksoiset äänisekvenssit, S^(t,T) ja Su(t,T), jotka eivät sisällä yhtään yhteistä taajuuskomponenttia ja jotka siis ovat ortogonaalisia eli niiden korrelaatiofunktio identtisesti häviää: k Q Γ s 6 ~ r c*(0) = J S pj) *Su(t-QJ) *dt S O (6) o Tällöin mikrofonien 3a ja 3b signaalit, olkoon tässä D^(t,T) mittavälin L vasemman pään mikrofonin 3a signaali ja DÄ(t,T) mittavälin oikean pään mikrofonin 5 3b signaali, taustamelua lukuunottamatta, voidaan yksikäsitteisesti purkaa keskenään ortogonaalisiin myötä- ja vastavirtakomponentteihin: DL(t,T) = DjJf,T ) + DJtJ) DR(t,T ) = D^tJ ) + D^tJ) U) Tämä keksinnön pääajatus mahdollistaa monien signaali/kohinasuhdetta huonontavien ongelmien ratkaisemisen ja johtaa lukuisiin eri toteutusvaihtoehtoihin. Pit-10 kän ajan yli tarkasteltuna ulkopuolisesta putkimelusta vain sitä pienempi osa osuu näille diskreeteille taajuuskomponenteille, mitä useamman jakson yli tilannetta tarkastellaan. N: n jakson yli tehtävässä keskiarvoistuksessa jaksollinen signaali kasvaa suoraan verrannollisena N:ää.n, kun taas epäyhteismitallinen kohina kasvaa verrannollisena N:n neliöjuureen.
15
Diskreettien taajuuskomponenttien vaihekulmat voidaan periaatteessa valita vapaasti. Kaiuttimien 2a ja 2b tai vastaavien äänilähteiden epälineaarisuuden vaikutuksen minimoimiseksi ja esimerkiksi maakaasuputkien turvamääräysten vuoksi hetkellisiä äänitehohuippuja on syytä välttää. Tämä tavoite toteutuu hyvin, 20 jos mainitut vaihekulmat valitaan satunnaisesti. Käytettyä taajuusaluetta rajoittaa yläpäässä n.k. cut-off taajuus [kaava (1)], millä mäntämoodin lisäksi ilmestyy ensimmäinen vaimenematon korkeampi moodi, jolla on eri etenemisnopeus ja joka siten häiritsee mäntämoodin etenemisnopeuden tarkkaa määräämistä. Alapäässä vaihtosähköverkon verkkotaajuus ja sen ensimmäistä yliharmonista 25 alhaisemmat taajuudet kannattaa usein leikata pois.
li W '% :' Ί; r 7 Jäljellejäävien taajuuksien jako myötä-ja vastavirtaan lähetettävien äänisekvens-sien kesken voidaan tehdä eri tavoilla. Yksinkertaisinta on valita parilliset taajuudet toiseen sekvenssiin ja parittomat taajuudet toiseen. Tämä valinta johtaa siihen, että kumpikin sekvenssi koostuu kahdesta puolijaksosta, joista parillisten 5 taajuuksien puolijaksot ovat keskenään identtiset, kuten kuvion 2 ylempi kuvaaja esittää ja parittomien taajuuksien puolijaksot toisen etumerkit vaihtamalla myös keskenään identtiset, kuten kuvion 2 alempi kuvaaja esittää. Myötä-ja vastavirtaan etenevä ääni voidaan siis yksinkertaisesti erottaa toisistaan laskemalla parillinen määrä puolijaksoja yhteen toisen kerran sellaisenaan ja toisen kerran 10 vaihtamalla ensin joka toisen puolijakson etumerkki. Toinen vaihtoehto on arpoa käytettävissä olevat taajudet epäsäännöllisesti, mutta tasaisesti myötä-ja vastavir-tasekvensseihin.
Mittausäänen kulkuajat mittausvälillä L myötä- ja vastavirtaan voidaan samasta-15 kin mittausdatasta määrätä usealla eri tavalla. Perusvaihtoehtoina on muodostaa mikrofonien 3a ja 3b signaalien suodatettu korrelaatiofunktio aikaeron funktiona tai tarkastella ko. signaalien peräkkäisten taajuuskomponenttien vaiheroa taajuuden funktiona. Digitaalisten signaaliprosessorien nopeat Fourier-muunnok-set FFT-algoritmeilla sallivat signaalin käsittelemisen aika- ja taajuusavaruudessa 20 tarpeen mukaan täysin samoilla laitteilla puuttumalla vain reaaliaikaiseen ohjelmaan.
Mittausäänen kulkuajan määrääminen korrelaatiofunktioista tapahtuu seuraavasti. Ideaalisin tilanne korrelaatiopiikin keskikohdan määräämiselle on silloin, kun 25 koko korrelaatiofunktiossa on vain yksi piikki, eli toisten mahdollisten piikkien amplitudit ovat niin pieniä, että niiden aiheuttama vääristymä pääpiikin alueella jää alle sallitun tason. Häiriöpiikkien alkuperä voi olla väärään suuntaan etenevässä taustamelussa, josta korrelaatiosuodatin on jättänyt jäljelle pääpiikkiin valittuja taajuuskomponentteja tai anturin liitokset ja yhteet, jotka aiheuttavat 30 häiritseviä kaikupiikkejä. Ellei häiriöpiikkiejä voida vaimentaa riittävän pieniksi, on niiden paikka ja vaikutusalue pyrittävä saamaan pääpiikin vaihteluvälin ulkopuolelle. Kaikujen paikkaan voidaan vaikuttaa anturien 3a ja 3b yhteiden
b 9 Π 9 S
8 sijoittelulla ja vaikutusalueeseen sillä, että taajuuskomponenttien amplitudien taajuusriippuvuus tehdään tasaiseksi välttäen jyrkkiä epäjatkuvuuskohtia. Mikrofonien 3a ja 3b signaaleista voidaan muodostaa kolme eri korrelaatiofunktiota
n*T
C(0) = -L· f Averm[DL(t, Dl *Averm[DR(t-Q,T,)} *dt n*TJ0
n*T
CW=-^ f Fd*Averm[DL(t,Dl *Averm[DR(t-Q,T)] *dt n*T o
n*T
/ AverJDu.ftT)] -AverJDJyt-O.T)] ,dt (8)
n*T o n*T
Ce(0)=J- / Fu * Averm[DL(t,Dl * Averm[DR(t-Q,Dl *dt n*T o «*r -LiAw'JPJtm'fimJPJt-VH'* n*T0 5 missä Fd ja Fu tarkoittavat suodatinoperaattoreita, jotka poimivat detektorisig-naaleista vain myötä- tai vastavirtataajuisen osan, Averm tarkoittaa keskiarvoista-mista m: n jakson yli ja n korrelaatiofunktioiden keskiarvoistamista integroimalla n:n jakson yli. Ensimmäinen korrelaatiofunktio on yksinkertaisin ja sisältää oleellisesti kaksi piikkiä, toisen positiivisella ja toisen negatiivisella viivearvolla 10 vastaten äänen kulkua myötä- ja vastavirtaan. Tämä on myös herkin häiriöille. Kumpikin seuraavista, suodatetuista korrelaatiofunktioista sisältää oleellisesti vain yhden piikin, toinen vastaten äänen kulkua vain myötävirtaan ja toinen vain vastavirtaan. Kuviossa 3 on esitetty ylempänä myötävirtaan mitatuksi ajateltu, parillisista taajuuksista koostuva korrelaatiopiikki ja alempana vastavirtaan 15 mitatuksi ajateltu parittomista taajuuksista koostuva korrelaatiopiikki. Pienet sivupiikit aiheutuvat kaiutinhaarojen negatiivisista heijastuksista.
Sen asemesta, että kummankin mikrofonisignaali, myötä- tai vastavirtaan valittuihin taajuuksiin rajoittuen, korreloidaan suoraan, voidaan kumpikin mikrofonien 20 3a ja 3b signaali korreloida erikseen vakiovaiheiseen ja halutun amplitudija-kauman omaavaan referenssisekvenssiin, Rrf(t,T) ja RM(t,T), jotka on johdettu li b '« <' 7- ϋ 9 vastaavista lähetesekvensseistä Sd(t,T) ja Su(t,T) tai nollavirtaustilanteessa mitatuista mikrofonisekvensseistä, ja tuottaa seuraavat korrelaatofunktiot
T
cjfi, D = fRJM) *DL(t-e,D*dt t m CJQJ) =fR£,T) *DR(t-Q,T) *dt o
T
C J0,7) = fRu(t,7) *DL(t-QJ) *dt t m C^,7)=[Ru(t,T) *DR(t-Q,T) *dt o jolloin äänen kulkuaika mittausvälillä L myötävirtaan määrätään korrelaatiofunk-5 tioiden £χ^(θ,Τ) ja CRd(Θ,Τ) piikkien keskikohtien aikaerona ja vastavirtaan korrelaatofunktioiden CLu(6,T) ja C^U(6,T) piikkien keskikohtien aikaerona. Tähän voidaan käyttää joko kahta FIR-suodatinparia (finite impulse response), joista toisen kerroinvektoriksi valitaan myötävirtareferenssisekvenssi ja toisen vastaavasti vastavirtareferenssisekvenssi tai toteuttaa operaatio taajuusavaruudes-10 sa Fourier-muunnettujen vektorien komponenteittain suoritettuina seuraavina kertolaskuina ^(ω/)=Λ«(ω/)+Ζ)ι(ω/) (l0b) missä * yläindeksinä tarkoittaa kompleksikonjugaattia, ja käänteismuuntamalla tulovektorit aika-avaruuden korrelaatiofunktioiksi. Tässäkin tapauksessa on 15 mahdollista tehdä vastaavat keskiarvoistukset kuin korrelaatofunktioiden yhteydessä tehtiin.
10 ς Γ ·: <:
Tavallisen korrelaatiofunktion asemesta, joka ideaalitapauksessa tuottaa täysin symmetrisiä piikkejä, voidaan kaikissa edellämainituissa tapauksissa vaihtoehtoisesti valita toisen korreloitavan sekvenssin asemesta sen Hilbertin muunnos, jolloin korrelaatiopiikeistä tulee täysin antisymmetrisiä. Näiden nollatason 5 leikkauksena saatava keskikohta määräytyy ehkä tarkemmin kuin symmetristen piikkien keskikohta. Tätä tapausta on havainnollistettu kuviossa 4, joka symmetrisyyttä lukuunottamatta vastaa muuten kuvion 3 esittämää tapausta.
Kulkuajan määrääminen vaihekulman taajuusriippuvuutena tapahtuu seuraavasti.
10 Jos korrelaatiofunktio sisältää olennaisesti vain yhden piikin, kasvaa tai vähenee sen Fourier-muunnoksen vaihekulma lineaarisesti taajuuden funktiona, kulmakertoimen ollessa verrannollinen piikin siirtymään origosta, sillä ajan siirto siirtymällä Θ toteutetaan taajuusavaruudessa kertomalla vaihetekijällä exp(2ffi*<a7*0). Estimaatti mittausäänen kulkuajalle mittausvälillä L saadaan nyt muodostamalla 15 peräkkäisten samapariteettisten taajuusaskelten yli välillä l7...l2 laskettujen vaihekulmadifferenssien keskiarvo: , * ~ , , *Σ argus[D^M) iD^o),))] 2π /, , - <U) θ- = ? Λ- ,, *Σ argutiPi^u,.j) */>*(<*>i+1) ^(ω,) *0Λι(ω/)]
Kaavoissa (11) on taajuusvektoreina aina käytetty mikrofonien 3a ja 3b signaalien Fourier-muunnoksia. Kuten edellä korrelaatiofunktioiden yhteydessä oli puhe, 20 voidaan myös kaavassa (11) aina toisen detektorin 3a,3b signaalista johdettu vektori korvata referenssisekvenssien Rd(t,T) ja R„(t,T) Fourier-muunnoksella jolloin saadaan seuraavat neljä aikasiirtymää ö^, dRd, dLu ja QRu. Kulkuajat myötävirtaan saadaan kahden ensimmäisen erotuksena ja kulkuaika vastavirtaan kahden jälkimmäisen erotuksena. Kaikissa edellämainituissa tapauksissa peräk-25 käisistä vaihekulmadifferensseistä voidaan vaihtoehtoisesti muodostaa kumulatiivinen funktio, ja määrätä aikasiirtymät tämän regressiosuoran kulmakertoimena.
li K 9 ; '7» 11
Jos korrelaatiofunktiossa on muitakin piikkejä esiintyy sekä vaihedifferenssijakau-tumassa että kumulatiivisessa funktiossa modulaatiota. Oikealta suoralta ei kuitenkaan pudota pois, jos vaihekulmadifferenssi pysyy aidosti välillä -7Γ...+7Γ. Riski näiden rajojen ylittymisestä tai alittumisesta pienenee, jos vaihekulmadiffe-5 renssin keskiarvo pysyy lähellä nollaa. Todellista kulkuaikaa kannattaakin tästä syystä verrata esimerkiksi vertailuputken 1 nollavirtaustilanteen kulkuaikaan, jolloin vain virtausnopeuden v aiheuttama kulkuaikaero näkyy vaihekuimadiffe-renssijakautuman keskiarvon pienehkönä poikkeamana nollasta. Kuviossa 5 on esitetty sekä parillisille että parittomille taajuuksille vaihedifferenssikuvaajat 10 tapauksessa, missä modulaatio johtuu pelkästään heijastuskaiuista. Kuviossa 6 on esitetty vastaavat kumulatiiviset jakautumat.
Vaihekulmamenetelmän käyttökelpoisuus edellyttää, että korrelaatiofunktiolla on selvästi erottuva pääpiikki ja että sen Fourier-muunnoksen vaihekulma osuu 15 jokaisella yksittäisellä taajuudella kohtuullisen lähelle tämän piikin kulkuaikaa vastaavaa arvoa.
Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa 20 edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä.

Claims (12)

12 S Q >' λ ·-
1. Menetelmä putkessa virtaavan kaasun virtausnopeuden, tilavuusvirtauksen ja/tai massavirtauksen mittaamiseksi, jossa menetelmässä virtausputkeen (1) 5 sovitetaan äänianturit (3a,3b) tietylle mittausputken (1) pituussuuntaiselle keskinäiselle etäisyydelle ja jossa menetelmässä mainittujen antureiden (3a,3b) rajaaman mittausvälin (L) ulkopuolelta virtausputkeen (1) syötetään äänilähteillä (2a,2b) pitkäaaltoista, vain perusmoodissa, tasoaaltorintamana virtausputkessa (1) myötä- ja vastavirtaan etenevää ääntä ja virtaussuureet määrätään sanotun äänen 10 kulkuajoista myötä- ja vastavirtaan mittausvälillä (L), putken poikkipinta-alasta (A) sekä mitattavan kaasun tiheydestä (p), tunnettu siitä, että sanottu ääni lähetetään virtausputkeen (1) mittausvälillä (L) yhtäaikaa molempiin suuntiin etenevinä stationäärisinä, jaksollisina sekvensseinä, myötävirtaan sekvenssi Sd(t,T) ja vastavirtaan sekvenssi Su(t,T), missä T on jakson pituus ja t on kunkin 15 jakson alusta mitattu suhteellinen aika, ja että sanotut sekvenssit Sd(t,T) ja Sy(t,T) ovat keskenään ortogonaalisia eli niillä ei ole lainkaan yhteisiä, nollasta eroavia taajuuskomponentteja.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 keskenään ortogonaaliset Sd(t,T) ja Su(t,T) äänisekvenssit ovat siten muodostetut, että niiden toistojaksoa vastaavan perustaajuuden suhteen, toiseen suuntaan lähetettävä sekvenssi Sd(t,T)/Su(t,T) sisältää vain parillisia ja toiseen suuntaan lähetettävä sekvenssi Sy(t,T)/Sd(t,T) vain parittomia taajuuskomponentteja.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanotun äänen kulkuaika mittausvälillä (L) myötä- ja vastavirtaan määrätään aika-avaruudessa vasemman anturin signaalista DL(t,T) ja oikean anturin signaalista DÄ(t,T) muodostettujen korrelaatiofunktioiden sisältämien piikkien keskikohdan siirtymäarvoina origosta tai kahden sellaisen siirtymäarvon erotuksena, 30 muodostamalla yksi korrelaatiofunktio kummankin anturin (3a,3b) signaalista sellaisenaan, keskiarvoistamalla ne ensin usean (m) jakson T yli yhteenlaskemalla tai keskiarvoistamalla vielä korrelaatiofunktiokin usean (n) jakson yli integ- li 13 S ; ?, c ' v. w' roimalla, ja määräämällä kulkuajat tällöin saatavan korrelaatiofunktion H*T C„(0) = -^1* f Averm[DL(t,T>]*Averm[DR(t-e,T)]*dt n*T o kahden pääpiikin aikasiirtyminä origosta.
4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanotun äänen kulkuaika mittausvälillä (L) myötä- ja vastavirtaan määrätään aika-avaruudessa vasemman anturin signaalista D^(t,T) ja oikean anturin signaalista DÄ(t,T) muodostettujen korrelaatiofunktioiden sisältämien piikkien keskikohdan siirtymäarvoina origosta tai kahden sellaisen siirtymäarvon erotuksena, 10 muodostamalla kummankin anturin signaalista, sellaisenaan, keskiarvoistamalla ne ensin usean jakson (m) yli yhteenlaskemalla tai vielä korrelaatiofunktiokin usean (n) jakson yli integroimalla, kaksi eri korrelaatiofunktiota, toinen C^(0) myötävirtasuodattimella Fd ja toinen Cu(0) vastavirtasuodattimella Fu suodatettuna, ja määräämällä kulkuajat tällöin saatavien kahden korrelaatiofunktion n*T Q0) = -i- / Fd*Averm[DL(t,7)] *Averm[DR(t-B,T)] *dt n o n*T cw(0) = -L f Fu *Averm[DL(t,T)] ^verw[Z)Ä(f-0,0)] *dt n*T o 15 ainoiden pääpiikkien aikasiirtyminä origosta.
5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanotun äänen kulkuaika mittausvälillä (L) myötä- ja vastavirtaan määrätään 20 muodostamalla aika-avaruudessa vasemman anturin signaalista DL(t,T) ja oikean S 9 Π ? 5 14 anturin signaalista DÄ(t,T) aina yhdestä detektorisignaalista sellaisenaan tai usean (m) jakson yli keskiarvoistamalla, sekä jommasta kummasta, kiinteävaihei-sesta, muistista luetusta referenssisekvenssistä, Rrf(t,T) tai Ru(t,T), jotka on johdettu vastaavista lähetesekvensseistä tai nollavirtauksella mitatuista detekto-5 risekvensseistä, mahdollisesti vielä usean jakson yli integroimalla yhteensä neljä korrelaatofunktiota CLd(t), CRd(t), CLu^ J’a cäu(1) η·Τ CJB) = -L· f R^t,T)*Averml(DL(t-ByT)]*dt n*T o H*T Λ·Τ CJB) = -L· f Ru(t,D *Averm[DL(t-Btiy\ *dt n*l J0 n*T CÄ(0) = -L f Ru(tJ) *Averm[DR(t-ByT)\ *dt ja määräämällä kulkuaika myötävirtaan korrelaatiofunktioiden C^B) ja CRJB) 10 pääpiikkien keskikohtien aikaerona ja kulkuaika vastavirtaan vastaavasti korrelaatiofunktioiden CLu(t) ja CÄW(t) pääpiikkien keskikohtien aikaerona.
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että korrelaatiofunktioina käytetään oleellisesti symmetrisiä piikkejä sisältävien 15 korrelaatiofunktioiden asemesta niiden Hilbertin muunnoksia, ja määrätään tällöin saatavien, oleellisesti antisymmeatristen korrelaatiofunktioiden keskikohdat sopivimmin niinä ajan arvoina, missä jyrkimmin muuttuva funktio leikkaa nollatason.
7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että äänen kulkuajat myötä-ja vastavirtaan määrätään taajuusavaruudessa siten että ensin muodostetaan äänianturisekvenssien Fourier-muunnokset kompleksisina taajuusvektoreina ϋ^(ω;), Diu(<o;), T>Rd(<u> j) ja DÄU(o>;) ja DÄW(o>}) ja määritetään äänen kulkuaika myötävirtaan Bd ja kulkuaika vastavirtaan Bu oleellisesti S 9 Γ 7' 5 15 kaavoista T h θ,=-—jr—ττΣ orguslDjt^) *Da<j (ω*)] 2tci, T k β.--—ΤΓΤτΣ ®A(“i.|) 2π*(Ζ2-/1) ti joista ylemmässä kaavassa indeksi 1 käy vain parilliset ja alemmassa kaavassa vain parittomat taajuusarvot. 5
8. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että äänen kulkuajat myötä- ja vastavirtaan määrätään taajuusavaruudessa siten että ensin muodostetaan äänianturisekvenssien Fourier-muunnokset kompleksisina taajuusvektoreina DLd(w;), ϋ^(ω j), ϋΛ^(ω}) ja ϋΛΐί(ω 7) ja kiinteävaiheisten, 10 lähetesekvensseistä tai nollavirtaustilanteessa mitatuista äänianturisekvensseistä johdettujen vertailusekvenssien Fourier-muunnokset kompleksisina taajuusvektoreina Rd((i) j) ja Ru(<ii j), ja määritetään äänen kulkuaika myötävirtaan %d ja kulkuaika vastavirtaan 6U erotuksina = ®Rd ~®Ld = 15 missä QLd, ΘRd, QLu ja ΘRu määrätään oleellisesti kaavoista T ^ eu = *2_<1 J, T ^ *2 “M <i T ^ θι* = -Γ-Τ-Σ *ί£(ωΜ) *Λ;(ω,) *Ζ> (ω,)] h~li *, τ 11 Θλ s Τ^ΓΣΛΓ^[Λ1,(ω|.1)*^(ωίΜ)*Λ;(ωί)*Ζ)Αί(ωρ] *2~*1 *ι b 9 B 3 S 16 joissa kahdessa ylemmässä kaavassa indeksi 1 käy vain parilliset ja kahdessa alemmassa kaavassa vain parittomat taajuusarvot.
9. Laite kaasun virtausnopeuden ja/tai siitä johdettujen suureiden, kuten tila-5 vuusvirtauksen ja/tai massavirtauksen mittaamiseksi, joka laite käsittää mittaus- putken (1), jossa mitattava virtaus kulkee, ja joka laite käsittää laajakaistaisten, matalataajuisten, vain tasoaaltorintamana perusmoodissa etenevien äänisignaalien lähettiminä kaiuttimet (2a,2b) ja niiden tehovahvistimet (4a,4b), ääni-ilmaisimina mikrofonit (3a,3b) ja mikrofonisignaalien vahvistimet (5a,5b), ja joka 10 laite on varustettu laskentalaitteilla ja -ohjelmilla mainitun virtaussuureen tai -suureiden laskemiseksi ääni-ilmaisimien (3a,3b) välisestä, virtausputken (1) pituussuuntaisesta etäisyydestä (L), mittausputken poikkipinta-alasta (A), virtaus-kaasun tiheydestä (p) sekä äänisignaalien kulkuajasta myötävirtaan (t;) ja vastavirtaan (t2) ääni-ilmaisimien (3a,3b) välisellä matkalla (L), tunnettu 15 siitä, että mainittujen kaiuttimien (2a,2b) kautta lähetettävä ääni on koostettu laajakaistaisista, samajaksoisista, jaksolla T yhtä aikaa myötä- ja vastavirtaan lähetettävistä sekvensseistä myötävirtasekvenssi Sd(t,T) ja vastavirtasekvenssi Su(t,T), jotka sekvenssit Sd(t,T) ja Su(t,T) on järjestetty keskenään ortogonaali-siksi eli ne eivät sisällä yhteisiä nollasta eroavia taajuuskomponentteja. 20
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että toiseen suuntaan lähetettävä ääni sisältää vain parillisia ja toiseen suuntaan lähetettävä ääni vain parittomia taajuuskomponentteja.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että toiseen suuntaan lähetettävä ääni sisältää vain parillisia ja toiseen suuntaan lähetettävä ääni vain parittomia taajuuskomponentteja.
11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää reaaliaikaisen signaaliprosessorin (6), jolla tuotetaan lähetettävät äänilähteiden syöttösekvenssit ja prosessoidaan ääni-ilmaisimien (3a,3b) tuottamat vasteet.
11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää reaaliaikaisen signaaliprosessorin (6), jolla tuotetaan lähetettävät äänilähteiden syöttösekvenssit ja prosessoidaan ääni-ilmaisimien (3a,3b) tuottamat vasteet.
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi systeemiprosessorin (7), joka huolehtii kommunikaatiosta mainitun reaaliaikaisen signaaliprosessorin (6), mahdollisen digitaalisen näyttölaitteen li S 9 i'~'i 17
12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää lisäksi systeemiprosessorin (7), joka huolehtii kommunikaatiosta mainitun reaaliaikaisen signaaliprosessorin (6), mahdollisen digitaalisen näyttölaitteen (8) ja käyttöliittymänä käytetyn ulkoisen tietokoneen (9) välillä. 15 18 b 9 '' /·> ^
FI924880A 1992-04-01 1992-10-28 Foerfarande och anordning foer bestaemning av hastigheten pao en gas som stroemmar i ett roer FI89835C (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI921448A FI88208C (fi) 1992-04-01 1992-04-01 Foerfarande och anordning foer akustisk maetning av en gasstroem
FI921448 1992-04-01
PCT/FI1992/000278 WO1993020411A1 (en) 1992-04-01 1992-10-16 Method and device for determination of the velocity of a gas flowing in a pipe
FI9200278 1992-10-16

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI924880A0 FI924880A0 (fi) 1992-10-28
FI89835B FI89835B (fi) 1993-08-13
FI89835C true FI89835C (fi) 1993-11-25

Family

ID=8535027

Family Applications (2)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI921448A FI88208C (fi) 1992-04-01 1992-04-01 Foerfarande och anordning foer akustisk maetning av en gasstroem
FI924880A FI89835C (fi) 1992-04-01 1992-10-28 Foerfarande och anordning foer bestaemning av hastigheten pao en gas som stroemmar i ett roer

Family Applications Before (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI921448A FI88208C (fi) 1992-04-01 1992-04-01 Foerfarande och anordning foer akustisk maetning av en gasstroem

Country Status (2)

Country Link
FI (2) FI88208C (fi)
WO (1) WO1993020411A1 (fi)

Families Citing this family (12)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI94909C (fi) * 1994-04-19 1995-11-10 Valtion Teknillinen Akustinen virtausmittausmenetelmä ja sitä soveltava laite
US5531099A (en) * 1994-11-09 1996-07-02 At&T Corp. Underground conduit defect localization
NL1008827C1 (nl) * 1998-04-07 1999-10-08 Nico Roosnek Werkwijze en inrichting voor het meten van fysische parameters.
SE0003348D0 (sv) * 2000-09-18 2000-09-18 Flaekt Ab Anordning och förfarande för att mäta flödet i en fluid
DE10062875B4 (de) * 2000-12-16 2007-02-08 Hydrometer Gmbh Durchflussmesser
WO2006134199A1 (en) * 2005-06-16 2006-12-21 Justiflow Oy Ultrasound flowmeter arrangement for determining speed of sound
GB0921530D0 (en) 2009-12-09 2010-01-27 Atmos Wave Ltd Monitoring fluid flow in a conduit
JP5492606B2 (ja) 2010-03-03 2014-05-14 アズビル株式会社 演算装置、及び演算装置を備えた流量計
US20120173191A1 (en) * 2011-01-03 2012-07-05 Moeller Lothar B Airspeed And Velocity Of Air Measurement
CN102830245A (zh) * 2012-08-15 2012-12-19 华北电力大学 一种基于声学的锅炉炉膛烟气流速监测系统及监测方法
WO2020183719A1 (ja) * 2019-03-14 2020-09-17 オムロン株式会社 流量測定装置
CN116929476A (zh) * 2023-06-29 2023-10-24 华能(广东)能源开发有限公司汕头电厂 一种吹灰进气量检测方法及系统

Family Cites Families (3)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4445389A (en) * 1981-09-10 1984-05-01 The United States Of America As Represented By The Secretary Of Commerce Long wavelength acoustic flowmeter
FI76885C (fi) * 1987-01-16 1988-12-12 Valtion Teknillinen Akustiskt stroemningsmaetningsfoerfarande och anordning foer tillaempning av detta.
FI87493C (fi) * 1991-12-23 1993-01-11 Kytoelae Instrumenttitehdas Foerfarande och anordning foer maetning av stroemningshastigheten av gaser och/eller storheter som kan haerledas fraon denna

Also Published As

Publication number Publication date
FI88208C (fi) 1993-04-13
FI88208B (fi) 1992-12-31
WO1993020411A1 (en) 1993-10-14
FI924880A0 (fi) 1992-10-28
FI89835B (fi) 1993-08-13
FI921448A0 (fi) 1992-04-01

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US5770806A (en) Acoustic flow measurement method and measurement apparatus implementing the method
FI89835C (fi) Foerfarande och anordning foer bestaemning av hastigheten pao en gas som stroemmar i ett roer
US20090025487A1 (en) Apparatus and method for attenuating acoustic waves in propagating within a pipe wall
JP6568085B2 (ja) 超音波エネルギーの発信及び受信を通して動粘度を求めるための方法及び装置
JP2008134267A (ja) 超音波流量測定方法
CA2101652C (en) Measurement of the flow velocities of gases and/or of quantities that can be derived from same
RU2660011C1 (ru) Способ и устройство для ультразвукового измерения расхода накладным методом и схемное устройство для управления ультразвуковым измерением расхода накладным методом
CN108431554B (zh) 流体测量装置
JP4520552B2 (ja) 流体流の流れの速度を測定する方法と装置
JP4180396B2 (ja) 超音波流量計および超音波による流量計測方法
JP4797515B2 (ja) 超音波式流れ計測装置
AU2007277095B2 (en) Apparatus and method for attenuating acoustic waves in propagating within a pipe wall
JP2004028994A (ja) 超音波流量計および流量の計測方法
JPWO2020183719A1 (ja) 流量測定装置
JP2000146643A (ja) 超音波流量計
CN1078552A (zh) 管内气流速度的测定方法和装置
RU2453815C2 (ru) Способ и устройство акустического измерения расхода газа
JP3368305B2 (ja) 超音波流量計
JPH08193861A (ja) 流量計測装置
SU1030656A1 (ru) Ультразвуковой расходомер
JP3696229B2 (ja) 超音波流量計および流量の計測方法
SU1374069A1 (ru) Способ определени акустических характеристик элементов системы выпуска двигател внутреннего сгорани
Nemade et al. Sensing turbulence transit time by pulsed ultrasound for single-phase fluid flow measurement
RU75735U1 (ru) Ультразвуковой расходомер
JPS5866056A (ja) 超音波ドツプラ−流量計

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application
MM Patent lapsed