FI89430B - Avstaemningssystem foer en televisionsmottagare - Google Patents

Description

1 89430

Televisiovastaanottimen viritysjärjestelmä - Avstämningssystem för en televisionsmottagare , 5 Keksintö koskee automaattisesti toimivaa tasausjärjestelmää televisiovastaanottimen viritintä varten, jossa on vaihelukitulla silmukalla viritettävä viritinoskillaattori, jossa järjestelmässä automaattisen tasauksen aikana kytketään antenni-sisäänmenoon aputaajuus ja tasataan virittimen yksittäiset HF-10 virityspiirit peräkkäin maksimaaliseen ulostulojännitteeseen siten, että mikroprosessorilla ohjattuna asetetaan peräkkäin digitaalisissa vaiheissa viritysjännitearvot HF-suodatinpii-reissä oleviin kapasitanssidiodeihin ja viritysjännitearvojen korotus keskeytetään saavutettaessa tulkintapiirillä todettu 15 maksimaalinen arvo ulostulossa ja että apuoskillaattoritaajuudeksi valitaan taajuus, joka muodostuu säädetyn viritysoskil-laattoritaajuuden ja välitaajuisen kuvakantoaaltotaajuuden ja äänikantoaaltotaajuuden aritmeettisen keskiarvon välisestä erotuksesta.

20 Tällainen viritysyksikkö on esitetty esim. DE-hakemusjulkaisussa 28 54 852, joka virittää suurtaajuuspiirit halutulle vastaanottotaajuudelle kolmen apuoskillaattorin ja näille järjestettyjen analogiamuistien avulla käyttämällä PLL-kytkentää. 2Ϊ5 Tässä viritysyksikössä käytetään tällöin myös viritysoskillaat- toria tasauksesa. Tämän lisäksi tarvitaan tasattavien suurtaajuuspiirien lukumäärää vastaavat apuoskillaattorit. Tarvittavien apuoskillaattorien määrä ja siten materiaalipanos kasvavat silloin erityisessä määrin, kun esim. televisiovastaanottimen .5.0 tasauksessa on tasattava kaista I, kaista III ja kaistat IV ja V. Tällöin on olemassa monikäsitteisyyden vaara viritinoskil-laattorin, apuoskillaattorien taajuuksien ja vastaanottotaa-juuksien välillä. Ehdotetun viritysyksikön käytännön toteutukselle on haitallista se, että apuoskillaattorien kenttäkäämit, 3-5 joissa on yksittäiset käämit, voivat aiheuttaa suurtaajuuspiireissä piirien ei-toivottuja resonansseja ja vaimennuksia, jotka voivat aiheuttaa vielä myös piirien kontrolloimattoman vää-rinvirityksen, kun apuoskillaattorit katkaistaan suoritetun tasauksen jälkeen. Tämän lisäksi on järjestetty analogiamuiste- 2 89430 ja, jotka on jälkivarattava ajoittaisin välein optimaalisten viritysarvojen aikaansaamiseksi. Näistä syistä ei periaatteellisesti voida saavuttaa vastaanottolaitteen optimaalista tasausta. Tämän lisäksi jatkuvasti toistuvien jälkiäänien johdos -5 ta voidaan nähdä häiriöitä kuvaruudussa tai vast, kuulla kaiut- timessa.

Aikakausjulkaisussa "Nachrichten elektronik", vihko 11/79, sivut 365-368, esitetään viritysmenetelmä radiovastaottimia var-0 ten, jossa käytetään samoin ylimääräisiä apupiirejä suurtaa-juussuodattimissa. Myös tässä muodostuu piirien haitallisia vaikutuksia tasatun vastaanottimen toiminnassa. Kuten sivulla 367 vasemmassa ja keskimmäisessä sarakkeessa on esitetty, saadaan viritysten tarkkuus aikaan erikoiskomponenteilla ainoas-:5 taan tarkasti yhdistettyjen diodien muodossa. Myös tämä vaatii huomattavaa panosta.

Tunnetaan myös testijärjestelmä vastaanotinta varten (US-pa-tenttijulkaisu 3 736 512) , joka järjestelmä tarkastaa on-line-10 toiminnassa vastaanottimen yksittäisten asteiden ominaisuudet, kuten esim. esivahvistimet, sekoitusasteen ja vt-vahvistimen. Poikettaessa pitoarvoista, jotka esitetään optisesti, nämä on korjattava vastaanottimen käyttäjän toimesta. Tällöin kysymys ei ole suljetusta tasausjärjestelmästä, jossa HF-suodatuspiirit 25 tasataan automaattisesti jokaista vastaanottokanavaa varten optimaalisesti.

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan tasausjärjestelmä, joka tasaa kanavaa valittaessa täysin automaattisesti viestintävas-30 taanotinlaitteen, jossa st-suodattimet saatetaan optimaalisiin arvoihin. Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla.

Keksinnössä on se etu, että käyttämällä jo viestintävas-35 taanotinlaitteessa olemassa olevaa integroitua välitaajuus- komponenttia, jonka tyypillisenä vahvistuksena on 60 dB jopa pienintä aputaajuusoskillaattoritaajuuden tasoa varten, on mahdollista mittausjännitteen tarkka tulkinta. Säästetään kustannuksia samalla kun automaattinen tasaus 40 on erittäin herkkä. Apuoskillaattoritaajuuden alhaisilla 3 B9430 tasoilla antenni sisäänmenossa säilytetään varmuudella pos-timääräykset häiriösäteilyn suhteen.

' Seuraavassa selitetään erään sovellutusesimerkin avulla ha kemuksessa esitetyn automaattisen tasaussysteemin olennais-5 ta osaa piirustukseen viitaten.

Kuvio 1 esittää olennaiset automaattista tasausjärjestelmää varten tarvittavat komponentti ryhmät 1ohkokaaviokuvana .

Kuviot 2-4 esittävät kuvion 1 mukaisen kytkennän toiminnan selvittämiseksi tarkoitettuja kaavioita.

10 Kuviossa 1 on viestintävastaanotinlaitteen viritintä merkitty numerolla 1, jonka virittimen st-suodatuspiirit 2, 3 ja 4 on tasattava automaattisesti siten, että näissä oleviin kapasita ns sidiodeihin asetetaan vastaavat viritystasa-jännitteet. Automaattisessa tasauksessa kytketään mikro-15 prosessorin 5 kautta ohjattuna sekoitusaste 6 kytkentäas-teen 7 kautta. Sekoitusaste tuottaa apuoskillaattorin 8 avulla ominaistaajuuden, joka saapuu kondensaattorin 9 kautta virittimen 1 antennisisäänmenoon. Sekoitusasteen 6 tuottama aputaajuus muodostuu viritysoski11aattorin oskil-20 1aattoritaajuudesta f , jota säädetään PLL-si1mukal1 a 11, 12, ja apuoskillaattorin 8 taajuudesta arvojen fQSC -- erotustaajuutena. Saksassa tämä taajuus on tällöin aina st-kuva- ja st-ääni kantoaallon välissä. Näin muodostuu esim. valittaessa kanavaa 10 televisiovastaanoton taa -25 juusalueen kaistassa III ominaistaajuus 213 MHz viritysos-killaattorin 1 ollessa säädettynä 249,15 MHz:n oskillaattori taajuuteen.

213 MHz:n ominaistaajuus muodostaa yhdessä 249,15 MHz:n oski11aattoritaajuuden kanssa 36,15 MHz:n välitaajuuden 30 virittimen 1 ulostulossa. Tämä välitaajuus on välitaajuus-kanavan kaistakeskuksessa ja saapuu kaistanpäästösuodat-timen 13 kautta vastaanottimessa olevaan vä1itaajuus komponenttiin 14. Tässä komponentissa on tahdistusdemodu- -1 89430 1 aattori, jota varten tuotetaan vertailutaajuus ulkopuolella kytketyssä vertai1uvära h te 1ypiirissä 15. Vertailu-värähtelypiiri muodostuu kondensaattorista 16 ja kelasta 17 ja se on viritetty normaalia vastaanottotapausta var-5 ten 38,9 MHz:n kuvavä1ita ajuuskantoaa11 oi 1 e.

Automaattisen tasauksen aikana mikroprosessorilla 5 ohjattuna vertai1uvnra h telypiiri 15 va i h t oky t ke tä än alhaisemmalle 36,16 Mll/:n värähtelytaajuudelle siten, että kytken-täasteen 18 kautta kytketään kondensaattori 19 rinnan.

10 Välitaajuusasteen 14 AGC-ulostulossa otetaan kondensaattorissa 20 mittausjännite, joka syötetään sample-and-hold-kytkennän 21 kautta muunnettuna mikroprosessoriin, joka korottaa niin kauan viritysjännitettä , kunnes on saavutettu mittausjännitteen maksimi AGC-ulostulossa.

15 Mikroprosessori korottaa D/A-muuntajan 23 kautta viritys-jännitettä asteittain, kunnes S/H-kytkentä osoittaa optimaalisen tasauksen. Tätä optimaalista tasausta varten tallennetaan digitaalinen sana. Muut piirit tasataan samalla tavalla mikroprosessori11 a 5 ohjattuna peräkkäin. On tar-20 peen pienentää automaattisen tasauksen aikana automaattisen vahvistuksensa'ädön aikavakiota. Tämä tapahtuu siten, että kytkentäasteen 24 kautta katkaistaan suurelle aikavakiolle määräävä kondensaattori 25.

Kuviossa 2 esitetään, miten muodostuu tuotetun ominaistaa-25 juuden K taajuuspito. Tätä selitetään kanavan 10 esimerkin avulla.

Kanavan 10 valinnan jälkeen säätyy viritinoski11 aattori 249,15 MHz:i in. Vastaanottosignaalin kuvakantoaalto on 210,25 MHz:ssä ja äänikantoaalto 215,75 MHz:ssä. Tuotetaan 30 ominaistaajuus K, joka on kuvakantoaal1 on ja värikantoaal-lon välissä ja 36,15 MHz:iä alhaisempi kuin säädetty os-ki11 aattoritaajuus. Tämä taajuus K muodostaa siis f :in

V u V

ja 36,15 MHz:n erotuksen.

s ΰ 9 4 3 G

Kuviossa 3 on esitetty, miten vertai 1upiiri 15 vaihtokyt-ketään sen resonanssi taajuudesta 38,9 MHz 36,15 MHz: iin.

Kuviossa 4 on esitetty AGC-jännitteen kulku, joka on kuvion 3 mukaisen vertailujännitteen tarkka jäljennös

Claims (2)

6 89430

1. Automaattisesti toimiva tasausjärjestelmä televisiovas-taanottimen viritintä varten, jossa on vaihelukitulla silmukalla (PLL) (11) viritettävä viritinoskillaattori (10), 5 jossa järjestelmässä automaattisen tasauksen aikana kytke tään antennisisäänmenoon aputaajuus (8) ja tasataan viritti-men (1) yksittäiset HF-virityspiirit (2, 3, 4) peräkkäin maksimaaliseen ulostulojännitteeseen siten, että mikroprosessorilla (5) ohjattuna asetetaan peräkkäin digitaalisissa ) vaiheissa viritysjännitearvot HF-suodatinpiireissä (2, 3, 4. oleviin kapasitanssidiodeihin ja viritysjännitearvojen korotus keskeytetään saavutettaessa tulkintapiirillä todettu maksimaalinen arvo ulostulossa ja että apuoskillaattoritaa-juudeksi (K) valitaan taajuus, joka muodostuu säädetyn viri-> tysoskillaattoritaajuuden (OSC) ja välitaajuisen kuvakanto- aaltotaajuuden (BT) ja äänikantoaaltotaajuuden (TT) aritmeettisen keskiarvon välisestä erotuksesta, tunnettu siitä, että automaattisen tasaustapahtuman aikana laitteessa olevaa välitaajuuskomponenttia (14) käytetään tulkintapiirinä ) siten, että syötetään automaattisen vahvistussäädön (AGC) ulostulossa mittausjännite sample-and-hold-kytkentään (21), joka on kytketty mikroprosessorin (5) yhteen tuloon ja että välitaajuuskomponentissa (14) tarvittava vertailutaajuuspii-ri (15) vaihtokytketään resonanssitaajuudeltaan taajuudeksi, joka vastaa välitaajuisten kuvakantoaaltotaajuuden (BT) ja äänikantoaaltotaajuuden (TT) aritmeettista keskiarvoa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen automaattisesti toimiva tasausjärjestelmä, tunnettu siitä, että tasaustapahtuman 30 aikana välitaajuuskomponentin (14) AGC-ulostuloon kytketty, automaattiselle vahvistuksensäädölle aikavakion määräävä kondensaattori (20, 25) vaihtokytketään mikroprosessorilla (5) ohj attuna pienempään arvoon. 7 89430