FI89251C - Saekerhetspapper - Google Patents

Description

1 89251

Varmuuspaperi Tämä keksintö koskee varmuuspaperia, varsinkin seteliä, johon on upotettu reunasta toiseen ulottuvana var-5 muuslanka, johon on painettu loistevärejä.

Jonkin aikaa on ollut tunnettua suojata tällaisia papereita varmuuslangoilla, jotka upotetaan paperiin tuotantoprosessin aikana.

Ajan kuluessa varmuuslangat on tietenkin kehitetty 10 yhä pidemmälle. Tässä yhteydessä tunnetaan lukuisia ehdotuksia tiettyjen ominaisuuksien antamiseksi varmuuslan-goille, niin että ei vain itse varmuuslangan mukanaolo vaan myöskin erikoisominaisuuksien mukanaolo takaa ko. paperin aitouden. Esim. selityksessä DE-A 1 446 851 kuva-15 taan varmuuslanka, jolla on monivärisenä tehty mikropai-natus. Painovärit voivat myöskin olla fluoriloistevärejä. Eri väreillä painetut alueet ovat niin pieniä tai niin lähellä toisiaan, että niitä ei erota silmin tai katsoja näkee ne yhtenä yhtenäisenä värinä. Mikropainatus tai eri 20 värit voidaan tunnistaa vain suurennuslasin tai mikroskoopin avulla.

Tämän tunnetun varmuuslangan eräänä haittana pidetään sitä, että joko on maallikolle suhteellisen vaikeaa tunnistaa aitousominaisuuksia tai väärentäjä voi pettää '-· 25 maallikkoa vain jäljittelemällä sitä yleistä havaittua väriä, jonka saavat aikaan eri väriset mikroalueet, joita ei voi erottaa pelkillä silmillä, koska, kuten edellä selitettiin, väärennös voidaan havaita vain suurennuslasin tai mikroskoopin avulla. Lisäksi värillinen lanka voi pilata ... 30 painetun kuvion esteettistä vaikutelmaa, mikä on haitaksi varsinkin seteleiden kohdalla. Jos toisaalta itse varmuus-lanka sijaitsee setelin painetulla alueella, on setelin painettu kuvio myös häiritsevä varmuuslangalle annetun mikropainatuksen tunnistuksen aikana. Siksi tunnettu lanka 35 ei sovellu sijoitettavaksi satunnaisesti varmuuspaperiin eikä aitouden yksinkertaiseen tarkastukseen silmillä.

2 89251

Keksintö perustuu ongelmaan miten kehittää väärennyksen estävän eli varmuuspaperin varmuuslanka, joka ei ole silmiinpistävä normaalivalaistuksessa eikä siksi häiritse varmuuspaperin ulkonäköä, mutta jolla on silti omi-5 nainen, helposti tarkastettava tunnusmerkki, jolla voidaan todistaa varmuuslangan aitous ja siten vastaavan varmuuspaperin aitous helpolla tavalla.

Tämä ongelma ratkaistaan käyttämällä loistevärejä, jotka ovat näkymättömiä normaalivalaistuksessa ja jotka 10 sijaitsevat pitkin varmuuslankaa peräkkäisinä ja limittäin olevina osina, joilla kun värit herätetään on pelkillä silmillä tunnistettava pituus, ja koska jokainen on painettu eri loisteväreillä, on limitysalueilla tunnusomainen, sekoitettu loiste.

15 Limitysalueilla syntyvä sekaväri yhtyy mieluiten tasaisesti ja jatkuvasti limitysalueen sisältävien osien väreihin.

Keksinnön mukaisesti saavutettava haluttu vaikutus syntyy erityisen selvästi ja tehokkaasti, kun loistevä-20 rit valitaan niin, että peräkkäiset osat painetaan lisä-väriseoksen perusväreillä, niin että kyseiset sekavärit syntyvät myös lähes puhtaassa muodossa limitysalueilla. Osat on esim. painettu loisteväreillä, jotka lähettävät punaista, vihreää ja/tai sinistä, jolloin limitysalueet 25 näyttävät oransseilta, vihreiltä ja/tai sinipunaisilta.

Värien järjestys voidaan valita niin, että saadaan aikaan luonnollisen kirjon värien järjestys, jolloin tuloksena on eräänlainen sateenkaarivaikutus.

Keksinnön mukaisella varmuuslangalla on tämän eri-30 koisen esteettisen vaikutuksen ohella myös suuri suoja-arvo, koska sen jäljittely on hyvin vaikeaa. Väärentäjän on ensin tutkittava useita värejä ja jäljitettävä niitä vastaavasti. On äärimmäisen vaikeaa rekonstruoida seka-värejä, jotka esiintyvät limitysalueilla johtuen näissä 35 olevasta sekoitetusta loisteesta, koska perusvärit, joil- l! 3 89251 la on vain hieman erilaiset emissiospektrit, saavat aikaan suuren vaihtelun sekoitetussa fluoriloisteessa. Ainoastaan samanlaiset loistevärit ovat sopivia johtuen neutraaliväristä herättämättömässä tilassa ja tarpeelli-5 sesta suuresta valovoimasta herätetyssä tilassa. Tällaisia värejä ei kuitenkaan tavallisesti käytetä, joten niitä ei juuri saa markkinoilta, vaan ne on valmistettava erikseen. Joten jos väärentäjä yrittää rekonstruoida varmuus-langan, hän joutuu useiden fysikaalisten ja teknisten on-10 gelmien eteen, joiden ratkaiseminen on vaikeaa ja jotka tekevät jäljittelyn tai väärentämisen lähes mahdottomaksi.

Huolimatta korkeasta varmuustasosta voidaan langan aitous kuitenkin tarkastaa ilman vaikeuksia. Vastaava var-muuspaperi on vain altistettava UV-säteilylle. On melko 15 helppoa varustaa pankin kassa tällaisella valonlähteellä ja tarkastaa setelit huomaamatta sen avulla. On myös mahdollista sijoittaa valonlähde pöydän alle ja suorittaa fluoriloisteen herätys pöytään sijoitetun levyn kautta, joka päästää läpi vain ultraviolettivaloa, niin että asia-20 kas huomaa fluoriloistetarkastuksen vielä vähemmän tai ei lainkaan. Näin ei tarvitse käyttää esim. mikroskooppia, mikä on hankalaa, vie aikaa ja nolaa asiakkaan ja mitä tuskin voidaan tehdä pankin kassassa. UV-säteilyn lähteitä on myös saatavissa käsilaitteina, jotka muistuttavat tas-25 kulamppuja, niin että varmuuspaperin aitous voidaan tarkastaa tarkasti ja luotettavasti missä tahansa. On myöskin avuksi, että aitousominaisuus on sellainen, jonka vaikutuksen myöskin maallikot muistavat helposti. UV-valossa sitä ennen väritön ja huomaamaton varmuuslanka saa äkkiä 30 voimakasvärisen vaikutuksen ja värit seuraavat vuoron perään esim. luonnollisen spektrin järjestyksessä. Jos samat normaalit värit sijoitetaan varmuuslangan lähelle tai muuhun kohtaan painetussa kuviossa - mieluiten samassa järjestyksessä - voidaan myös verrata niitä suoraan var-35 muuslangan väreihin. Automaattinen tarkastus sopivilla ilmaisimilla on tietenkin myös mahdollista.

4 89251

Fluoroivat aineet, jotka sopivat keksinnössä ehdotettuja painovärejä varten, ovat periaatteessa tunnettuja, vaikka niiden saaminen markkinoilla on vaikeaa. Esim. selityksessä DE-B 3 032 611 esitellään harvinaisia maametal-5 lisuolafosforeita, jotka lähettävät punaista ja vihreää, EP-A 0 007 383:ssa esitellään sinistä lähettäviä, euro-piumilla kiihotettuja fosforeita ja lopuksi US-A 3 525 698:ssa kuvataan harvinaisia maametallifosfaatteja, jotka lähettävät loistavaa vihreää. Sopivien fosforeiden valin-10 nan osalta viitataan nimenomaan näiden julkaisujen esittelyihin, mutta tämä ei sulje pois muiden fosforeiden käyttöä, jos nämä täyttävät keksinnön vaatimukset. On varmistettava, että havaittu väri on valkoinen tai aineet ovat värittömiä ja läpinäkyviä, että aineilla on fluoriloiste-15 emissiot, jotka voi selvästi erottaa toisistaan ja jotka myös eroavat tunnusomaisesti toisistaan sekoitetuissa muodoissaan. Erityisen sopivia värejä ovat ne, jotka ovat hyvin puhtaita ja joiden emissiospektrit, jos mahdollista, vastaavat lisäväriseoksen ihannearvoja. Tietenkin on myös 20 varmistettava kestokyky ympäristön vaikutuksia vastaan.

Edellä mainittujen fluoriloisteaineiden sijasta voidaan myös käyttää fosforoivia värejä. Näiden värien painatus limitysalueen päälle voi johtaa tässä värimuutokseen johtuen jälkihehkun aikaeroista. Tämä värimuutos 25 on tällöin lisäkriteeri aitoudelle vaikeuttaen osaltaan väärentämistä. Tällaisia fosforoivia värejä kuvataan esim. EP-A 0 003 187:ssä. Myöskin tämän julkaisun selitykseen viitataan nimenomaisesti.

Seuraavassa kuvataan keksinnön toteutusmuotoja esi-30 merkkeinä ja viitaten oheiseen piirustukseen, jossa: kuvio 1 esittää kaavioineista kuvantoa varmuuslangan osien ja limitysalueiden järjestelystä, kuvio 2 esittää kaaviomaista kuvantoa osien ja limitysalueiden järjestelystä ja siinä on värit painettu 35 rasteripainotekniikalla, li 5 89251 kuvio 3 esittää additiivisen väriseoksen kolmen perusvärin emissiospektriä, ja kuvio 4 esittää kaaviomaista kuvantoa saman valo-voiman omaavien värien määrällisestä jaosta varmuuslankaa 5 pitkin.

Kuvio 1 näyttää kaaviomaisesti osien 1, 2 ja limi-tysalueiden 3 järjestelyn. Osaan 1 on esim. painettu sinistä lähettävä väri, alueeseen 2 punaista lähettävä väri. Tällöin väri limitysalueella on sinipunainen tai ma-10 genta. Jos osien 1 ja 2 perusväreiksi valitaan punainen ja vihreä, on sekaväri limitysalueella 3 keltainen, jos perusväreiksi valitaan vihreä ja sininen, on sekaväri limitysalueella 3 syaanisininen, so. sinertävän vihreä.

Kuvio 3 näyttää additiivisen väriseoksen kolmen 15 perusvärin, sinisen, vihreän ja punaisen, ihanteellisen emissiospektrin, jossa sinisen huippuvoimakkuus on n. 450 nm:n, vihreän 520 nm:n ja punaisen 690 nm:n kohdalla. Väärentämistä varten saatavissa olevien painovärien arvojen tiedetään lähenevän näitä käyriä vain karkeasti. 20 Lisäksi näillä väreillä ei yleensä ole tarvittavaa värin puhtautta, joten sekavärin spektri vaihtelee liian paljon tai syntyy vain melko epäpuhtaita värisävyjä sekavärin sijasta.

Jos peräkkäisille osille 1, 2, 1 valitaan perus- 25 väreiksi punainen, vihreä, sininen, on limitysalueilla sekaväreinä keltainen, sinertävän vihreä (syaanisininen) ja sinipunainen (magenta). Värien järjestys vastaa värien järjestystä, joka saadaan valkoisen päivänvalon hajotuksella prismassa tai joka esiintyy myös sateenkaaressa. 30 Tällaisen langan esteettinen vaikutus on erityisen suuri.

Periaatteessa voidaan tietenkin myös käyttää seka-värejä. Mutta edellä mainittujen ongelmien takia on erittäin vaikeaa yhdistää yhteensopivia sekavärejä, niin että saadaan riittävän puhtaita ja tunnusomaisia sekafluori-35 loisteita limitysalueelle. Mutta kun on kerran löydetty 6 89251 tällainen sopiva väriyhdistelmä, ulkopuolisten ja siten myös väärentäjien on käytännöllisesti katsoen mahdoton saada aikaan sama.

Kuvio 4 näyttää kaaviomaisesti värien sellaisen 5 määrällisen jaon langan pituussuunnassa, joka on ihanteellinen väreille, joiden valovoima on sama. Limitysalueella 3 värin 1 määrä pienenee jatkuvasti vakioenimmäisarvosta nollaan, samalla kun värin 2 määrä kasvaa jatkuvasti nollasta tähän arvoon. Yhteenlaskettuna on tuloksena värien 10 vakiomäärä ja värien tasaiset ja jatkuvat ylimenot viereisten alueiden 1 ja 2 väreihin.

Jos käytetään valovoimaltaan vaihtelevia värejä, voidaan valita sopivat värimäärät valovoiman säätämiseksi. Koska painovärin fluoroinnin voimakkuus on myös riip-15 puvainen tietyissä rajoissa värin määrästä tai kerroksen paksuudesta, on valittava suurempi värimäärä väreille, joiden valovoima on pienempi, ja päinvastoin. Erityisen voimakas esteettinen vaikutus saadaan, jos kaikilla käytetyillä väreillä on suunnilleen sama valovoima. Tämä on 20 myös lisäeste väärentäjälle, koska ei juuri ole mahdollista sovittaa yhteen voimakkuuksia tai jäljitellä vaadittuja kerrospaksuuksia ilman vastaavaa asiantuntemusta.

Asiantuntijan ei ole mahdotonta yhdistää värejä, jos hänellä on tarvittavat painolaitteet ja tiedot. Vaa-25 ditun kerrospaksuuden määrittämiseksi hän tällöin painaa, esim. silkkipainotekniikalla, ns. "värinvoimakkuuskiilo-ja", joissa kerroksen paksuus ja siten fluoriloisteen voimakkuus kasvaa jatkuvasti tai porrastetusti kerroksen vähimmäispaksuudesta enimmäispaksuuteen. Kun tällaiset voi-30 makkuuskiilat on saatu aikaan jokaiselle perusvärille, niitä tarvitsee vain siirrellä suhteessa toisiinsa UV-va-lossa ja peitellä tavallisella, raollisella peitteellä, kunnes yhteensopivat voimakkuudet ovat vierekkäin. Kun tällaiset yhteensopivat voimakkuudet on määritetty, tie-35 tää asiantuntija myös tarvittavat kerrospaksuudet niille.

li 7 89251 Nämä kerrospaksuudet voidaan sitten jäljentää asiantuntijan tietojen avulla, jotka kuitenkaan eivät ole välttämättä väärentäjän käytettävissä.

Edellä mainittua menetelmää voidaan käyttää sekä 5 epähomogeenisten väripintojen että rasteripainotekniikalla tehtyjen väripintojen sovittamiseksi yhteen.

Kuvio 2 näyttää kaaviomaisesti keksinnön mukaisen varmuuslangan toisen muodon. Perusvärejä 1 ja 2 ei ole jaettu homogeenisesti kantoaineelle, vaan ne on vain pai-10 nettu päälle rasterin muotoisesti erillisten väripisteiden muodossa. Limitysalueilla 3 on molempien värien, so. perusvärien 1 ja 2, pisteitä, jotka saavat aikaan sekaväri-vaikutelman välimatkan päästä katsottaessa. Väripisteet ovat luonnollisesti niin pieniä ja niin lähekkäin, että 15 pelkillä silmillä niitä ei voi juuri erottaa toisistaan.

Väripisteiden tiheys limitysalueilla voi pienentyä jatkuvasti kohti osan päätä kuvion 4 mukaisesti, kun sitä vastoin pisteiden tiheys seuraavassa limitysosassa kasvaa jatkuvasti nollasta tiettyyn arvoon. Tämä merkitsee, että 20 saatu sekaväri ei siirry viereisten osien väreihin äkillisesti, vaan tasaisesti ja jatkuvasti.

Varmuuslangat valmistetaan tunnetulla tavalla, so. painamalla nauhamuodot tasaisille kalvoille ja sitten leikkaamalla ne. On myös mahdollista painaa eri langoille, 25 mutta tämä ei ole edullista suurtuotannossa. Käytettävä painotekniikka riippuu käytetyistä kantoaineista ja painovärin ominaisuuksista. Silkkipainotekniikat ovat erityisen sopivia, koska ne sallivat painovärin määrän erityisen helpon säätämisen. On kuitenkin myös mahdollista pai-·· · 30 naa päälle etukäteen määrätyt, tasaiset kerrospaksuudet paikallisesti useita kertoja.

Painoväri voidaan myös kiinnittää muilla menetelmillä kuin painamalla, esim. suihkupinnoittamalla tai va-paa-suihku-suihkutuksella. Tällöin suihkusuuttimien koko, 35 suihkutusaika, toistettu suihkutus jne. säätävät kerrospaksuudet.

8 89251

Sopiva kantoaine varmuuslangalle on periaatteessa mikä tahansa repeämätön keinotekoinen aine. Repäisylujuus on tärkeä, koska varmuuslankaan kohdistuu suuri mekaaninen rasitus, kun se upotetaan varmuuspaperiin. Läpinäkyvä po-5 lyesterikalvo on osoittautunut hyödylliseksi tässä yhteydessä. Jos kantoaine on läpinäkyvä, ei tarvitse huolehtia varmuuslangan pysyvästä suuntauksesta upottamisen aikana, koska lähetetyt värit ovat tunnistettavissa myöskin varmuuslangan takapuolelta kantoaineen läpi. Mutta jos käy-10 tetään läpinäkymätöntä kantoainetta, on varmistettava, että varmuuslangalla on pysyvä suuntaus paperissa, jossa fluoriloistevaikutusten pitää ilmetä samalla puolella kaikissa varmuuspapereissa, muussa tapauksessa on painettava kantoaineen molemmille puolille.

15 Varmuuslangoilla voi tietenkin olla värillisten alueiden ohella muitakin tunnusomaisia piirteitä, jotka nekin arvioidaan aitoustarkastuksessa. Voidaan esim. käyttää ominaisuuksia, jotka voidaan havaita vain koneissa, kuten metallisia tai sähköä johtavia välikerroksia tai 20 magneettisia upotteita.

Varmuuslanka upotetaan myös paperiin tunnetulla tavalla, esim. syöttämällä lanka lieriöviirakoneen lie-riöviira-altaaseen. Voi olla hyödyksi peittää lanka ainakin toisella puolella suhteellisen ohuella paperikerrok-25 sella, jos paperikerros vaimentaa liiaksi värin vaikutus ta. On myös mahdollista upottaa lanka ikkunakeskeytyksillä tätä tarkoitusta varten. Tällainen menetelmä on esitelty esim. julkaisussa DE-A 3 601 114.

li

Claims (14)

1. Varmuuspaperi, varsinkin seteli, johon on upotettu reunasta toiseen ulottuvana varmuuslanka, johon on 5 painettu loistevärejä, tunnettu siitä, että lois-tevärit ovat värittömiä ja läpinäkyviä tai paperin värisiä herättämättömässä tilassa ja että varmuuslankaa pitkin on peräkkäisiä ja limittäin olevia osia (1, 2, 3), joilla, kun värit herätetään, on pituus, jonka voi tun- 10 nistaa pelkillä silmillä, ja joihin jokaiseen on painettu erilainen loisteväri, ja että limitysalueille (3) syntyy tunnusomainen sekaväri.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen varmuuspaperi, tunnettu siitä, että limitysalueen (3) sekaväri 15 yhtyy tasaisesti ja jatkuvasti limitysalueen sisältävien osien väreihin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen varmuus-paperi, tunnettu siitä, että loistevärit valitaan siten, että peräkkäisillä osilla on lisäväriseoksen perus- 20 värejä ja limitysalueille syntyy eri kokoisia, olennaisesti puhtaita sekavärejä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen varmuuspaperi, tunnettu siitä, että fluoriloistevärit sisältävät fosforeita, jotka lähettävät punaista, vihreää ja/tai si- 25 nistä valoa, ja limitysalueet näkyvät oransseina, vihreinä ja/tai sinipunaisina.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen varmuuspaperi, tunnettu siitä, että osat painetaan punaisiksi, vihreiksi ja sinisiksi, niin että värien järjestys osissa 30 ja limitysalueilla vastaa värien järjestystä luonnollisessa kirjossa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen varmuuspaperi, tunnettu siitä, että osien limitys valitaan niin, että niiden limitysalueiden pituus, joilla on sekavärejä, 35 vastaa niiden ei-limittäin olevien osien pituutta, joilla on perusvärit. 10 89251

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen var-muuspaperi, tunnettu siitä, että kaksi väriä on painettu päällekkäin limitysalueilla.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen varmuuspaperi, 5 tunnettu siitä, että jokaisen osan alussa ja lopussa värin määrä pienenee jatkuvasti, niin että limitysalueilla on suunnilleen sama kokonaisvärimäärä kuin osissa.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen var- 10 muuspaperi, tunnettu siitä, että kaksi väriä on painettu toisiinsa rasterin muotoisesti limitysalueilla.

9 39251

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen varmuuspaperi, tunnettu siitä, että jokaisen osan alussa ja lopussa rasterin tiheys pienenee jatkuvasti, niin että limi- 15 tysalueilla on suunnilleen sama rasterin kokonaistiheys kuin osilla.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen varmuuspaperi, tunnettu siitä, että loistevärit valitaan niin, että niillä on suuri värin puhtaus ja suunnil- 20 leen sama valovoima samalla värimäärällä.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen varmuuspaperi, tunnettu siitä, että värin määrä osissa on annostettu riippuen värien kyseisestä valovoimasta, niin että tuloksena on sama valovoima langan koko pituu- 25 della.

13. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen varmuuspaperi, tunnettu siitä, että loistevärit sisältävät fosforoivia fosforeita ja jälkihehku-aika vaihtelee käytetyissä perusväreissä.

14. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mu kainen varmuuspaperi, tunnettu siitä, että var-muuslangan kantoaine on läpinäkyvä. li u 89251