FI89113B - Vaetskemotstaondsreostat med elektrolytcirkulation - Google Patents

Description

89113

Nestevastusreostaatti, missä on elektrolyytin kierto Vätskemotständsreostat med elektrolytcirkulation Tämä keksintö koskee yleisesti reostaatteja, joissa on 5 nestevastus, tavallisimmin lyhyemmin nestereostaateiksi kutsuttuja, sellaista tyyppiä, jota käytetään jonkin sähköverkosta syötetyn laitteen ohjattuun käyttöön, ja tarkemmin, sähkömoottorin ohjattuun käynnistämiseen.

10 Kuten tiedetään, käsittää tällainen nestevastusreostaatti yleisesti altaan, mikä sisältää elektrolyytin, tai yleisemmin sanottuna sähköä johtavan nesteen, sekä vähintään kaksi elektrodia, mitkä sijoitettuina etäisyydelle toisistaan, ovat tarkoitetut toimimaan yhdessä nesteen 15 kanssa.

Näiden elektrodien liitäntätavan mukaan nykyään tunnetut nestevastusreostaatit kuuluvat kaikki jompaankumpaan kahdesta suuresta ryhmästä.

20

Ensinnäkin on sellaisia, joissa elektrolyyttialtaassa olevat elektrodit ovat kaikki samanlaatuisia, ja ovat kaikki käytännössä kytketyt ohjattavaan laitteeseen.

25 Moottorikäyttöä varten on elektrolyyttialtaassa siten yksi elektrodi kutakin moottorin vaihetta tai napaa koh-ti.

Sitten säädetään syntyvää sähkövirtaa elektrodien upotus-30 syvyydellä elektrolyytissä, jolloin upotussyvyyttä vaih dellaan kahden ennakolta määrätyn rajan puitteissa.

Nestepinnan alarajalla on elektrodista vain suhteellisen vähäinen osa upotettuna, ja siitä seuraa, että nämä 35 elektrodit omaavat suhteellisen suuren vastuksen siinä virtapiirissä, mihin ne on sijoitettu; ylärajalla taas elektrodit ovat melkein kokonaan upotetut, ja ne aiheuttavat tässä piirissä enää vastuksen, mikä on lähes nolla.

2 89113

Toisin sanoen, näissä nestevastusreostaateissa, missä on vaihteleva nestepinta, vastuksen vaihtelu on paremmin elektrodeista, niiden upotussyvyydestä johtuva, kuin 5 elektrolyytistä.

Tällaisia nestevastusreostaatteja, joissa on vaihteleva nestepinta, on erikoisesti selostettu ranskalaisessa patenttijulkaisussa 2.436.484, samaten kuin ranskalaisessa 10 patenttijulkaisussa 2.532.101.

Ne ovat olleet, ja ovat edelleenkin, toiminnaltaan tyydyttäviä.

15 Mutta niissä esiintyy hankaluuksia, mitkä ovat seuraavat:

Tosiasiassa kun on kysymys sähkömoottoreiden käynnistämisestä, nämä nestevastusreostaatit, joissa on vaihteleva nestepinta, eivät oikein sovi muille kuin liukurengas-20 moottoreille, s.o. moottoreille, joissa on roottorikäyn- nistys, joissa elektrodien vastus kytketään moottorin roottorin käämitysten vastuksen kanssa sarjaan, ja itse asiassa näitä moottoreita käynnistettäessä on reostaat-tien asettelu helppoa, koska ne sovittavat itsensä sel-25 laiseen kytkentään.

Mutta sitä vastoin nestevastusreostaatit, joissa on vaihteleva nestepinta, soveltuvat huonosti oikosulkumoottoreille, joilla on staattorikäynnistys.

30

Sellaisilla moottoreilla on etuna se, että ne mahdollistavat käynnistyksen kahdella jännitteellä, jolloin asennuksesta riippuen staattorin käämitykset ovat tähti- tai kolmiokytkennässä, ja nämä käämitykset ovat ohutjohtimina 35 taloudellisia.

Kun ne ovat kolmiokytkennässä, ja tapausta tarkastellaan li järkevästi on vaikeata soveltaa niiden käynnistykseen nestevastusreostaattia, missä on vaihteleva nestepinta.

3 89m

Itse asiassa, jos käytetään vain yhtä elektrolyyttiallas-5 ta, se johtaa ehdottomasti oikosulkuun kysymyksessä olevien vaiheiden välillä, ja jos oikosulun estämiseksi otetaan käyttöön kalliilla tavalla erilliset altaat kullekin vaiheelle, tulevat eteen melko monimutkaiset ongelmat altaiden eristämiseksi toisistaan ja kussakin altaas-10 sa olevan elektrolyytin jäähdyttämiseksi, jotka vaikeudet ovat lähes voittamattomia.

Toinen suuri ryhmä nestevastusreostaatteja on se, missä elektrolyyttialtaassa olevat elektrodit ovat erilaatui-15 siä, jolloin toinen näistä elektrodeista, tai ainakin yksi niiden joukossa, on tarkoitettu liitettäväksi virtalähteeseen, kun taas toinen, tai ainakin jokin toinen niiden joukossa, on tarkoitettu liitettäväksi laitteeseen, joka käyttää virtalähdettä.

20 Käytännössä pysyy elektrolyytin pinta näissä reostaateis-sa vakiona, ja tavoiteltu virranvoimakkuus saavutetaan elektrolyytin vastuksen pienenemisellä kun sen lämpötila nousee.

25

Aluksi on tämä lämpötila suhteellisen matala, ollen esim. ympäristön lämpötila, ja vastus elektrodien välillä on melko suuri. Tämän lämpötilan noustessa sitten asteittain pienenee vastus elektrodien välillä myös asteittain.

30 Täten siis tämäntyyppisissä nestevastusreostaateissa, joissa käytetään vakiota nestepintaa, vastuksen muuttaminen tapahtuu kokonaan elektrolyytillä, päinvastoin kuin nestevastusreostaateilla, joissa on vaihteleva nestepin-35 ta, joissa tämä tapahtuu oleellisesti elektrodeilla.

Tällainen nestevastusreostaatti, missä on vakio nestepin- 4 89113 ta, on erityisesti selostettu ranskalaisessa patentissa n:o 1.549.390.

Vaikka sekin antaa tyydyttäviä tuloksia ainakin eräissä 5 sovellutuksissa, on siinä haittapuolia seuraavasti:

Ensiksikin, kuten edellä on sanottu, on tarpeellista oikosulkujen estämiseksi varustaa kunkin vaiheen elektrodille erillinen elektrolyyttiallas, kaikkine epäkohti-10 neen sekä vaikeuksineen eristää ja jäähdyttää, kuten edellä on selitetty.

Lisäksi, ja erityisesti, tapahtuu useiden peräkkäisten käynnistysten jälkeen vähitellen systemaattisesti elekt-15 rolyytin lämpötilan nousu, jolloin toisaalta ei mikään käynnistys tapahdu samoissa olosuhteissa, johtuen erilaisesta lämpötilasta, ja toisaalta jos käynnistykset seuraavat toisiaan tiheästi, on tarjolla vaara, että lopulta tapahtuu käynnistys liian suurella virranvoimak-20 kuudella, ilman mitään virran rajoitusta, siis täysin vastoin sitä, mihin pyrittiin, mikä johtaa vaarallisiin tilanteisiin laitteiden ja asennuksen kannalta.

Tämän keksinnön kohteena on yleisesti nestevastusreo-25 staatti ilman haittapuolia, mitkä palautetaan mieliin jälempänä, ja mikä reostaatti antaa muitakin etuja.

Tarkemmin sanottuna keksinnön kohteena on nestevastusre-ostaatti, joka käsittää toisaalta elektrolyyttiä sisältä-30 vän altaan ja toisaalta ainakin kaksi elektrodia asennettuna välimatkan päähän toisistaan ja joista toinen on liitetty virtalähteeseen ja toinen virtalähdettä käyttävään laitteeseen, jolloin tämä nestevastusreostaatti on tunnettu siitä, että elektrodit määrittelevät välilleen 35 elektrolyytin kiertotilan sekä siitä, että niihin on yhdistetty virtauskehitin elektrolyytin tehokkaan virtauksen takaamiseksi hallitulla tavalla niiden välissä.

Il 5 89113

Keksinnön mukaisesti, erotuksena nykyisin tunnetuista nestevastusreostaateista, joissa joko elektrolyytin pinta ei vaihtele kuin kahden verrattain lähellä toisiaan 5 olevan arvon välillä, kun on kysymyksessä vaihtelevalla nestepinnan korkeudella varustetut nestevastusreostaatit, tai nestepinta pysyy vakiokorkeudella, kun on kysymyksessä vakiopintainen nestevastusreostaatti, on siten järjestetty keksinnön mukaisesti elektrolyytin järjestelmälli-10 nen virtaus näiden elektrodien välissä.

Siitä koituu monia etuja.

Ensiksikin on yllättävästi mahdollista vaiheiden ollessa 15 sarjassa ja ilman oikosulkuvaaraa niiden välillä, tyytyä vain yhteen elektrolyyttialtaaseen, vaikkakin siten sama sähköä johtava neste on kosketuksessa koko vaiheryhmään.

Syy siihen löytynee siitä, että virran kulku vaiheesta 20 toiseen pysyy huomattavana.

Joka tapauksessa sopii keksinnön mukainen nestevastusreostaatti, missä käytetään elektrolyytin kiertoa, näinollen yhtä hyvin, ilman haittoja, ja vähän tilaa vaatien 25 oikosulkumoottoreiden käynnistykseen, joissa on staatto- rikäynnistys, kuin myös liukurengasmoottoreiden käynnis tykseen, joissa on roottorikäynnistys.

Koska elektrolyytti kiertää se ei myöskään käytännölli-30 sesti katsoen lämpene kuin hyvin kohtuullisesti kussakin käynnistyksessä, niin että on mahdollista suorittaa tarkalleen samanlaisina toistuvia useita perättäisiä käynnistyksiä, siis ilman että tapahtuu mitään huomattavia muutoksia käynnistysolosuhteissa.

35

Mutta tarvittaessa on mahdollista järjestää ilman vaikeuksia järjestelmällinen jäähdytyskin elektrolyytille.

6 89113

Itse asiassa riittää kun käytetään hyväksi elektrolyyttiä kierrättävää virtauskehitintä esimerkiksi asentamalla sen lähtöpuolelle lämmönvaihdin elektrolyytin jäähdyttämisek-5 si. Keksinnön mukainen elektrolyytin kierrätys antaa mahdollisuuden melko suurille sähkövirran tiheyksille.

Tämä johtuu siitä, että elektrodien pinnalla esiintyvät mikrokuplat, jotka ovat eristäviä ja estävät sähkövirran 10 kulkua, huuhtoutuvat pois elektrolyytin mukana sitä mukaa kuin niitä muodostuu, jolloin joka hetki uusiutuu elektrolyytin ja elektrodien välinen johtavuus.

Riittää että elektrolyytin kiertonopeus on riittävän suu-15 ri, ilman että on olemassa tarve määritellä jokin kriittinen nopeus.

Asian valaisemiseksi mainittakoon, että keksinnön mukaisella nestevastusreostaatilla jossa käytetään elektrolyy-20 tin kiertoa, voidaan ilman erityisiä vaikeuksia saavuttaa virrantiheyksiä, jotka ylittävät useita ampeereja per cm2, kun taas esim. vakiopintaisissa nestevastusreostaa-teissa kukin elektrodi toimii korkeintaan virtatiheydel-lä, mikä on luokkaa kymmenesosa ampeeria per cm2.

25 Käytännöllisesti katsoen mahdollinen kokonaisvirta on kääntäen verrannollinen elektrodien väliseen etäisyyteen, mikä voi olla hyvin vähäinen, ja se on suoraan verrannollinen elektrodien kostutettuun pintaan sekä elektrodi-30 en välissä olevan elektrolyytin sähkönjohtokykyyn.

Keksinnön erään kehitelmän mukaan virtaustila saman vaiheen elektrodien välissä muodostaa sinänsä edullisella tavalla virtausvastuksen elektrolyytille, mikä aiheutta-35 maila polveilevaa virtausta johtaa suhteellisen suuriin kosketuspintoihin vähäisessä tilassa.

Il 7 89113

Edellä sanotusta johtuu, että keksinnön mukainen neste-vastusreostaatti, jossa on elektrolyytin kierto, voidaan edullisesti saada pieneen tilaan, ja/tai että se voi toimia suhteellisen alhaisen sähköjohtavuuden omaavalla nes-5 teellä, jopa tavallisella vedellä.

Tietenkin voidaan saman vaiheen elektrodien välistä sähkövirtaa säädellä kiertovirtauksen voimakkuudella.

10 Mutta on myös mahdollista keksinnön erään kehitelmän mukaisesti vaikuttaa edullisesti virtaukseen vastakkaisel-lakin tavalla.

Itse asiassa keksinnön tämän kehitelmän mukaisesti vir-15 taustila saman vaiheen kahden elektrodin välissä muodostaa elektrolyytin varatilavuuden, ja tämä varatilavuus liittyy laitteeseen, millä voidaan järjestää säännöstelty nesteen poisjohtaminen.

20 Sähkövirran säätämiseksi elektrodien välillä riittää siis tämän nesteenpoistolaitteen asettelu, mahdollisesti yhdessä virtauksen synnyttävän laitteen asettelun kanssa.

Varatilavuus kunkin vaiheen elektrodien välissä tarjoaa 25 myös muita etuja.

Elektrodien välissä oleva suuri elektrolyytin määrä tekee ensiksikin mahdolliseksi välttää jokainen sähkövirran huippu, kun halutunlaisessa käynnistyksessä, tavalliseen 30 tapaan, liikkuva kosketin liittää sähköisesti elektrodin toiseen poistaakseen ne toiminnasta elektrolyytin tarpeettoman kuumenemisen välttämiseksi.

Se voi myös lisäksi lieventää niitä seurauksia, mitkä 35 johtuisivat e.m. koskettimen virransyötön katkeamisesta hetkellisesti, mikä poistaisi koskettimen releen toiminnasta.

8 89113

Lopuksi, ja erikoisesti, se haluttaessa varmistaa asteittaisen poiston avulla ohjattavan laitteen asteittaisen pysähtymisen.

5 Näinollen keksinnön erään erikoisen edullisen mahdollisuuden ansiosta voidaan keksinnön mukaisella nestevas-tusreostaatilla, jossa käytetään elektrolyytin kiertoa, varmistaa hallitusti ei ainoastaan moottorin nopeuden 10 kasvu tai kiihtyvyys, vaan haluttaessa myös sen hidastus.

Tällaiselle mahdollisuudelle saattaa esim. löytyä käyttöä pumpun asteittaisessa pysäyttämisessä, jolloin estetään 15 vähemmän toivotut nesteiskut, ja/tai kompressorin asteittaisessa pysäyttämisessä, jolloin vältetään vir-tasysäykseltä, mikä aiheuttaisi kulumista sekä erilaisia häiriöitä.

20 Keksinnön mukaisen nestevastusreostaatin, jossa käytetään elektrolyytin kiertoa, erään muun ominaisuuden mukaan voidaan elektrodit hyvin pitää vieläpä erossa elektrolyytistä ennen toimintaa.

25 Tämän järjestelyn erikoisuus tulee esille paremmin kun muistetaan, että nykyään tunnetuissa nestevastusreostaa-teissa elektrodit pidetään mieluimmin ainakin osittain upotettuina laitteen ollessa valmiustilassa.

30 Näin on tietenkin vakiopintaisissa nestevastusreostaa-teissa, joissa elektrodit ovat jatkuvasti kokonaan upotettuina elektrolyyttiin.

Mutta näin on myös muuttuvapintaisissa nestevastusreos-35 taateissa, jotta vältyttäisiin vähemmän toivottavasta virtasysäyksestä käynnistettäessä, kosketuksen tapahtuessa elektrodien ja elektrolyytin välillä.

I, 9 89113

Mitään vastaavaa virtasysäystä ei havaita käynnistettäessä keksinnön mukaisella, elektrolyytin kierrolla varustetulla nestevastusreostaatilla.

5

Sellaisen elektrodit voivat hyvin olla alussa erotettuina elektrolyytistä.

Siitä seuraa, että kun on olemassa galvaaninen erotus, 10 keksinnön mukaisella elektrolyytin kierrolla varustetul la nestevastusreostaatilla voidaan säästää kontaktori laitteen ja virtalähteen välissä.

Tämä etu on sitäki arvokkaampi, kun kontaktorit ovat ta-15 vallisesti melko kalliita, eikä niiden hinta siten ole niinkään vähäinen osa koko laitteen hinnasta.

Keksinnön ominaisuudet ja edut käyvät muutoin ilmi esimerkin muodossa seuraavasta selostuksesta, jolloin viita-20 taan seuraaviin oheisiin kaaviopiirustuksiin: kuva 1 esittää, riisuttuna sekä melkein ilman runkoa ja kantta, keksinnön mukaista nestevastusreostaattia ak-sonometrisesti; 25 kuva 2 on osittainen poikkileikkauskuva suuremmassa mittakaavassa kuvan 1 viivaa II-II pitkin; kuva 3 esittää suuremmassa mittakaavassa yksityiskohtaa 30 kuvasta 2, jossa se on merkitty viitteellä III; . . kuva 4 on, erilaisessa mittakaavassa, toinen osittainen poikkileikkauskuva keksinnön mukaisesta nestevastusreos-taatista, kuvan 1 viivaa IV-IV pitkin; : . : 35 kuva 5 on paikallisesti riisuttu osakuva päädystä, kuvan 1 viitenuolen V kohdalta; 10 89 1 1 3 kuvat 6A, 6B, 6C, 6D ovat poikkileikkauskuvia, jotka esittävät kuvan 2 mukaisen rakenteen toiminnan eri vaiheita keksinnön mukaisessa nestevastusreostaatissa; 5 kuva 7 on aksonometrinen esitys osasta kuvaa 1, ja se koskee erästä toteutusvaihtoehtoa; kuva 8 on osittainen poikkileikkauskuva, kuvan 2 tapaan, 10 ja se esittää erästä toista toteutusvaihtoehtoa; kuva 9 esittää, kuvien 6 tapaan, vielä erästä toista toteutustapaa ; 15 kuva 10 ja 11 esittävät aksonometrisesti kahta vaihtoehtoa keksinnön mukaisessa nestevastusreostaatissa käytetyistä elektrodeista; kuva 12 on aksonometrinen esitys koskettimien ohjauslait-20 teestä, joita niinikään käytetään tässä reostaatissa; kuva 13 on kuvan 2 kanssa analoginen poikkileikkauskuva eräästä toisesta keksinnön mukaisessa nestevastusreostaatissa käytettyjen elektrodien toteutustavasta; 25 kuva 14 on kaaviollinen aksonometrinen esitys vastaavien kosketinten ohjauslaitteen vaihtoehtoisesta toteutustavasta ; 30 kuva 15 on, osittain riisuttuna, aksonometrinen kaaviokuva eräästä toisesta elektrodien toteutustavasta; kuvan 1 esittämällä laitteistolla halutaan varmistaa 35 eräällä sähköverkon osalla 10 syötetyn moottorin 11 käyttö ja erikoisesti sen käynnistys, jolloin kuvassa moottorin staattori on esitetty kaaviollisesti osana 12, ja li 11 89113 roottori osana 13.

Moottori 11 on esim. oikosulkumoottori ja siten on kysymys staattorikäynnistyksestä.

5

Joka tapauksessa on otettava huomioon kolme vaihetta, tai napaa, A, B, C.

Sähköverkon 10 ja moottorin 11 väliin on sijoitettu nes-10 tevastusreostaatti 16 napoineen 14A, 14B, 14C, joilla reostaatti liitetään mainittuun sähköverkkoon 10, sekä napoineen 15A, 15B, 15C, joilla se liitetään moottoriin 11.

15 Sinänsä tunnetulla tavalla tämä nestevastusreostaatti käsittää toisaalta altaan 17, joka sisältää elektrolyytin 18, ja josta on esitetty vain ääriviivat katkoviivoilla kuvassa 1, ja jossa elektrolyytin pinta on merkitty viitteellä N, sekä toisaalta kullekin vaiheelle A, B, C, kak-20 si elektrodia 19, 20, jotka, asennettuna määrätyn välimatkan päähän toisistaan, ovat liitetyt toinen napaan 14A, 14B, 14C, toinen taas napaan 15A, 15B, 15C, vastaavasti, ja jotka navat ovat tarkoitetut liitettäviksi edelliset sähköverkkoon 10 ja jälkimmäiset moottoriin 11. 25

Keksinnön mukaisesti nämä elektrodit 19, 20 on asennettu elektrolyyttialtaan 17 yläpuolelle ilman alkukosketusta sen sisältämän elektrolyytin 18 kanssa.

30 Niitä kannattaa esim. ylärakenne 21, joka muodostaa rungon ja on altaan 17 varassa.

Koska mainitun ylärakenteen 21 toteutus on tunnettu ammattimiehelle, ja kun se ei muodosta osaa tästä keksin-35 nöstä, ei sitä tulla tässä yksityiskohtaisesti selostamaan .

12 891 1 3

Riittää kun mainitaan, että tämä ylärakenne 21, joka muuten on esitetty kuvissa vain kaaviollisesti, osittain ja katkoviivoilla, saattaa esim. kannattaa joukon pitkit-täisseinämiä 22 ja poikittaisseinämiä 23.

5

Keksinnön mukaisesti muodostavat elektrodit 19, 20 kussakin vaiheessa A, B, C välilleen elektrolyytin 18 kierto-tilavuuden 24, ja kuten on myöhemmin tarkemmin selostettu, on niihin liitetty virtauksenkehitin, millä saavute-10 taan hallitulla tavalla elektrolyytin tehokas virtaaminen niiden välissä.

Käytännössä ovat elektrodit keskenään samanlaatuisia vaiheesta A, B, C toiseen.

15

Vain vaiheen A elektrodit 19, 20 selostetaan tässä kuvien 2, 3 avulla.

Esitetyssä toteutusmuodossa ovat elektrodit 19, 20 kumpi-20 kin täysin rengasmaisia, ja ne on asetettu keskenään sa-mankeskisesti.

Toinen näistä elektrodeista, tässä tapauksessa elektrodi 20, jota jälempänä kutsutaan yksinkertaisuuden vuoksi 25 nimellä sisääntuloelektrodit, käsittää putkimaisen sisäosan 25, mikä on avoin kummassakin päässä elektrolyytin 18 sisääntuloa varten, kun taas toinen, jälempänä kutsuttu ulostuloelektrodiksi, käsittää ainakin yhden toisesta päästään suljetun putkimaisen osan 27, mikä on 30 asennettu sisääntuloelektrodin 20 putkimaisen sisäosan ympärille määrätyin välyksin.

Käytännössä elektrodit 19, 20 on asennettu pystysuoraan, ja ulostuloelektrodin 19 toisesta päästään suljetulla 35 putkimaisella osalla 27 on pohjansa 28 sisääntuloelektrodin 20 putkimaisen sisäosan 25 yläreunan 29 tasolla.

li 13 89 1 1 3

Esitetyssä toteutustavassa ulostuloelektrodi 19 käsittää perättäin lieriöinä kaksi toisesta päästään suljettua (sokeaa) putkimaista osaa, s.o. paitsi edellä mainittua sokeata putkimaista osaa 27, sokean putkimaisen osan 30, 5 mikä on edellisen ympärillä ja jolla on edellisen kanssa yhteinen kiinnityspohja 28, ja näiden sokeiden putkimaisten osien kanssa vaihdellen sisääntuloelektrodi 20 käsittää putkimaisen sisäosansa 25 ympärillä sokean putkimaisen osan 31.

10

Putkimaisen sokean osan 31 pohja 32, joka kuuluu sisäan-tuloelektrodiin 20, on varustettu samankeskeisellä pyö-reällä aukolla 33, minkä lävitse kulkee siihen esim. hitsaamalla kiinnitetty putkimainen sisäosa 25.

15

Putkimainen sisäosa 25 suuntautuu oleellisesti pohjasta 32 ylöspäin.

Vain sen alareuna 34 suuntautuu alaspäin muodostaen lait-20 teelle liitoskappaleen.

Esitetyssä toteutustavassa sisääntuloelektrodin 20 putkimaisen sokean osan 31 sylinterimäinen seinämä 36 ulottuu oleellisesti sisääntuloelektrodin 20 putkimaisen sisäosan 25 25 kanssa samalle korkeudelle.

Elektrodijärjestelmän kannattamiseksi se on kiinnitetty esim. hitsaamalla kahteen varteen 37, jotka puolestaan on rinnakkain asetettuna kiinnitetty esim. hitsaamalla laat-30 taan 38, jossa on kiinnitystä varten ylärakenteen 21 pit-kittäisseinämään 22 useita kierrepultteja mallia, mikä on näytetty kuvassa 2 merkinnällä 15A.

35 Sisääntuloelektrodin 20 täten rakennetut osat ovat luon nollisesti metallia.

ι« 89113

Samoin on ulostuloelektrodin 19 laita.

Kuten edellä on osoitettu, ovat tämän elektrodin sokeat putkimaiset osat kiinnitetty samaan alustaan 28.

5

Esim. putkimainen osa 27 on yksinkertaisesti putken kappale kiinnitettynä esim. hitsaamalla alustaansa 28.

Joka tapauksessa, esitetyssä toteutusmuodossa sylinteri-10 mäinen sivuseinämä 42, jonka muodostaa tämä putken kappale, on syvälle upotettu siihen rengasmaiseen tilaan, jonka muodostavat sisääntuloelektrodin 20 putkimainen sisäosa 25 sekä sen sokean putkimaisen osan 31 sivuseinämä 36, ollen pääasiassa samalla etäisyydellä tästä putkimai-15 sesta osasta 25 sekä tästä sylinterimäisestä sivuseinä-mästä 36.

Käytännössä on sokean putkimaisen osan 27 vapaa reuna 43, s.o. sylinterimäisen sivuseinämän 42 se reuna, joka on 20 vastakkaisella puolella sen kiinnityskohtaan nähden alustaan 28, etäisyydellä sisääntuloelektrodin 20 putkimaisen osan 31 pohjasta 32.

Esitetyssä toteutusmuodossa tämä vapaa reuna 43 on ham-25 mastettu esim. kolmionmuotoisin lovin, kuten on näytetty.

Kuten edellä, on ulostuloelektrodin 19 putkimaisten osien 27, 30 pohja 28 etäisyydellä putkimaisen sisäosan 25 vapaasta yläpäästä sekä sisääntuloelektrodin 20 putkimaisen 30 sokean osan 31 sylinterimäisestä sivuseinämästä 36.

On suositeltavaa, siten kuin on esitetty, että pohjasta 28 työntyy esiin metallinen kärki 45 sisääntuloelektrodin 20 putkimaisen sisäosan 25 yläreunan läheisyyteen ja sen 35 akselille.

Kysymyksessä on melko massiivinen kärki, jonka alusta on li is 89113 jotakuinkin jatkoa ulostuloelektrodin 19 putkimaisen sokean osan 27 sylinterimäisen sivuseinämän 42 sisäpinnalle, ja jonka huippu on pääasiassa samalla korkeudella kuin sisääntuloelektrodin 20 putkimaisen sisäosan 25 ylä-5 reuna 29, jolloin mainitun pohjan ja mainitun kärjen välille muodostuu poikittainen meridianikäyrän pyörähdys-pinta, joka on kovera ulospäin.

Toisin kuin putkimaisen sokean osan 27 sylinterimäinen 10 sivupinta 42, ulostuloelektrodin 19 putkimaisen sokean osan 30 sylinterimäinen sivupinta 44 ei esitetyssä toteutusmuodossa ulotu alaspäin kuin vain vähäisellä osalla sisääntuloelektrodin 20 putkimaisten osien 25 ja 31 korkeudesta.

15

Sivupinta 44 sijaitsee sivusuunnassa määrätyllä etäisyydellä sisääntuloelektrodin 20 sokean putkimaisen osan 31 sylinterimäisestä sivuseinämästä 36, mikä etäisyys on oleellisesti sama kuin se, mikä erottaa mainitusta sei-20 nämästä 36 sekä sisääntuloelektrodin 20 putkimaisesta sisäosasta 25 sokean putkimaisen osan 27 sylinterimäisen sivuseinämän 42.

Ulostuloelektrodin 19 muodostavat putkimaiset osat 27, 30 25 on kiinnitetty alustaan 28, minkä ulkopintaan on kiinnitetty esim. hitsaamalla kannatin 47, mikä puolestaan on kiinnitetty laattaan 48, jossa on useita pultin 14A tapaisia kierrepultteja kiinnittämistä varten ylärakenteen 21 sivuseinämään 22.

: . 30

Edellä olevasta seuraa että, johtuen putkimaisten osien . . keskinäisestä limityksestä, elektrodien 19, 20 muodosta ma kierrätystila 24 itsessään jo muodostaa virtausesteitä elektrolyytille 18, joka elektrolyytti 18 saatetaan 35 tässä kierrätystilassa polveilevaan liikkeeseen, milloin aksiaalisesti yhteen suuntaan, milloin vastakkaiseen suuntaan, kierrättämällä se ainakin muutamien elektro- ie 89113 deihin 19, 20 kuuluvien putkimaisten osien vapaiden päiden reunojen kautta.

Edellä olevasta seuraa myös, että kierrätystila 24 muo-5 dostaa jo sinänsä elektrolyytille 18 varatilavuuden 54.

Tarkemmin sanottuna tämä varatilavuus muodostuu sisääntu-loelektrodin 20 putkimaisen sokean osan 31 seka putkimaisen sisäosan 25 välille.

10 Tähän varatilavuuteen 54 on varattu poistomahdollisuus millä voidaan säännöstellä tyhjennystä.

Esitetyssä toteutusmuodossa nämä poistolaitteet käsittä-15 vät venttiilin 55, joka on sijoitettu varatilavuuden S4 alaosaan, ja jonka sulkuosa 56 on sovitettu istukkaan 57, jonka muodostaa sisäkierteiseen reikään 59 kierretty holkki 58, jolloin reikä 59 on järjestetty sisääntu-loelektrodin 20 sokean putkimaisen osan 31 pohjaan 32, 20 kuva 3.

Venttiili 56 on liitetty ohjauslaitteisiin.

Ensiksikin on kysymyksessä venttiilin sulkuosan joustava 25 palautus sylinterimäisellä kierrojousella 60, joka vastaa tukeen 61, joka puolestaan on kiinnitetty hitsaamalla pohjan 32 sisäpintaan, jousen vaikuttaessa jatkuvasti venttiilin 56 istukan 57 suuntaan.

30 Mainittua liikkuvaa sulkuosaa 56 kannattaa varsi 61, joka vaikuttaa oleellisesti istukkaholkin 58 keskiviivalla, ja nojaa alapäästään vipuun 63, kuva 2, joka saatetaan kiertymään ohjausvarrella 64, kuva 1.

35 Varren 64 toisessa päässä on vipu 65, mihin vaikuttaa, kuvat 1 ja 5, ohjaussähkömagneetin liikkuva magneettisy- dän 66.

i; 17 891 1 3 Tätä sähkömagneettia 67 kannattaa levyke 68, ja tämä on kiinnitetty siirrettävällä tavalla esim. kolon 69 kautta kannatuslaattaan 70, joka taas on kiinnitetty yläraken-5 teen 21 sivuseinämään 22 tavalla, mitä ei ole kuvissa näytetty.

Sähkömagneetin 67 asennon säätö tapahtuu käyttäjän toimesta ohjausvarrella 71, joka on kiinnitetty magneettia 10 kannattavaan levykkeeseen 68, ja on se lukittavissa paikoilleen tavalla, jota ei ole esitetty mutta jonka alan ammattimies tietää.

Akseli 64, joka kulkee ylärakenteen 21 sivuseinämien 15 suunnassa ja on laakeroitu sen päätyseinämiin, on yhteinen vaiheille A, B, C, ja on siihen kiinnitetty vivut 63, yksi kutakin vaihetta A, B, C, varten.

Esitetyssä toteutusmuodossa on eri vaiheiden A, B, C 20 elektrodeilla 19, 20, yhteinen elektrolyyttiallas 17.

Niillä on lisäksi yhteisenä virtauksenkehitin elektrolyytin 18 kierrättämiseksi kierrätystilassa 24.

25 Esitetyssä toteutusmuodossa tämä virtauksenkehitin käsittää pumpun 72 imuaukkoineen 73, upotettuna elektro-lyyttialtaaseen 17, ja sitä käyttää moottori 74 altaan ulkopuolelta.

30 On suositeltavaa siten kuin on esitetty, että vaiheiden A, B, C, elektrodien 19, 20, ja tämän pumpun väliin on sijoitettu jakoputki 75.

Kuvassa 1 yksityiskohtaisemmin esitetyssä toteutustavassa 35 tämä jakoputki 75 esiintyy sylinterin muodossa, ja kulkee oleellisesti vaakasuorana elektrolyyttialtaassa 17, ja sen päät ovat suljetut.

ie 89113 Tämän sylinterin sisätilavuus on jaettu kahteen osaan väliseinällä 76, joka kulkee oleellisesti vaakasuorassa halkaisijatasossa, ja jossa on paikka paikoin rei'ityk-5 siä 77 muodostaen alemman osan 78 ja ylemmän osan 79.

Sylinterin alaosa 78 on liitoskohdalla 80, mikä sijaitsee oleellisesti keskialueella, sekä letkuliittimellä 82, yhdistetty pumpun 72 painepuolelle 83.

10

Putkiliitännöillä 84, mitkä sijaitsevat välimatkoin sylinterin yläpinnalla, ja joiden oikealla puolella ei välilevyssä 76 ole rei'ityksiä 77, sekä eristävästä aineesta valmistetuilla muhveilla 85, on yläosa 79 liitetty eri 15 vaiheiden A, B, C sisääntuloelektrodien 20 putkimaiseen sisäosaan 25, e.m. muhvin 85 työntyessä putkiliitäntään, jonka muodostaa putkimaisen sisäosan 25 alapää 34.

Kuvassa 7 esitetyssä toteutustavan vaihtoehdossa, sylin-20 teri, joka muodostaa jakoputken 75, on tyhjä, jolloin sisääntulomuhvi 80 on yksinkertaisesti työnnetty sylinterin etuseinän keskelle, ja ulostulomuhvit 84 ovat sylinterin toisessa päässä keskiviivan ympärillä.

25 Lopuksi, kunkin vaiheen A, B, C elektrodeihin 19, 20, on liitetty liikkuva kosketin 86, millä elektrodit voidaan kytkeä toisesta toiseen sähköisesti niiden saattamiseksi pois käytöstä.

30 Esitetyssä toteutusmuodossa, ja kuten yksi niistä on paremmin nähtävissä kuvassa 4, kukin liikkuvista koskettamista 86, mitkä siis liittyvät keksinnön mukaiseen nes-tevastusreostaattiin 16, on asennettu siirrettävästi oh-jausvarrelle 87, sen kahden olakkeen 88, 89 väliin, ja on 35 tarkoitettu toimimaan yhdessä kiinteiden koskettimien 91, 92 kanssa, joista edellinen on kiinnitetty vastaavan vaiheen A, B, C ulostuloelektrodin 19 kannattimeen 47 ja li 19 891 1 3 jälkimmäinert vastaavan sisääntuloelektrodin 20 kannatus-varteen 37.

Tarkemmin sanoen on tässä toteutusmuodossa ohjausvarsi 87 5 kierteitetty, ja sille on sijoitettu siirrettävästi, kullekin vaiheelle A, B, C, holkki 90, johon liittyy vastaava liikkuva kosketin 86, ja olakkeet 88, 89, muodostuvat kahdesta varrelle kierretystä mutterista.

10 Tietenkin voidaan kumpikin mutteri varustaa lukitusmutte-rilla.

Käyttäen joustavia elimiä, tässä tapauksessa sylinteri-mäistä kierrejousta 93, joka tukeutuu varren 87 olakemut-15 teriin 89, kukin liikkuva kosketin 86 on jatkuvasti painautuneena toista olaketta 88 vasten, mikä on lähempänä kiinteitä koskettimia 91, 92.

Kuten on helppo ymmärtää, olakkeen 88 muodostava mutteri 20 rajoittaa liikkuvan koskettimen 86 liikettä, ja olakkeen 89 muodostava mahdollistaa puristuksen asettelemisen.

Ohjausvarsi 87, joka kulkee pituussuunnassa yhdensuuntaisena ylärakenteen 21 sivuseinämien 22 kanssa, ja lä-25 vistää liukuvasti sen päätyseinämät 23 niissä olevien laakerointiholkkien 95 kautta, on yhteinen vaiheille A, B, C, ja siinä on määrättyjen välimatkojen päässä edellä selostetulla tavalla koskettimet 86, yksi kullekin vaiheelle A, B, C.

30

Kuten on nähtävissä kuvasta 1, on ohjausvarsi 87 kulmavi-vun 97 välityksellä liitetty edestakaiseen ohjaukseen 96, ja niin että mainittu edestakaisen ohjauksen laite 96 sijaitsee ohjausvarren akseliin nähden poikittain.

Toisin sanoen tämä edestakaisen ohjauksen laite 96 on ylärakenteen 21 ulkopuolella ja on yhden sen päätyseinä- 35 20 891 1 3 män 23 suuntainen, on kiinnitetty tähän seinämään ja vaatii vähän tilaa.

Tämä edestakaisen ohjauksen laite 96 käsittää pantografin 5 98, eli suunnikkaan, minkä kärjet on nivelletty, ja minkä yksi kärki, kärki 100, on kiinteä, kun taas vastakkainen kärki, kärki 101, muodostaa kouran, johon on nivelletty kulmakohdastaan kulmavipu 97.

10 Yhdestä varrestaan tämä kulmavipu 97 on kiinni liikkuvien kosketinten 86 ohjausvarressa 87, ja toisesta varrestaan se on nivelletty kiinteään nivelhaarukkaan 102.

Jousi 103 viritettynä pantografin 98 kärkien 100, 101 15 välille, pyrkii koko ajan lähentämään toisiinsa kiinteätä kärkeä 100 sekä kärkeä 101, mihin muut kärjet 104, 105 ovat kumpikin sähkömagneetin 106, 107 ohjaamia sillä tavoin, että kärkiä pyritään samanaikaisesti lähentämään toisiinsa, siis jousen 103 vaikutusta vastaan.

20

Kun keksinnön mukainen nestevastusreostaatti ei ole toiminnassa, vaan valmiustilassa, ovat sen jokaisen vaiheen A, B, C elektrodit 19, 20 erossa elektrolyyttialtaan 17 elektrolyytistä 18, kuten on näytetty kaaviollisesti ku-25 vassa 6A yhdelle vaiheista A, B, C.

Samalla on venttiili 55, joka säätelee elektrodien 19, 20 välille muodostuvaa varatilavuutta 54, sulkeutuneena.

30 Lisäksi sähkömagneetit 106, 107, jotka ohjaavat pantogra-fia 98, ovat silloin virrattomina, niin että jousi 103 pitää tätä pantografia kokoon vetäytyneenä, jonka takia kulmavivun 97 avulla ohjattu ohjausvarsi 87, itsekin silloin takaisin vetäytyneenä, pitää kunkin liikkuvan kos-35 kettimen 86 sitä vastaavan olakkeen 88 välityksellä irti kiinteistä koskettimista 91, 92, joihin liikkuva kosketin liittyy.

Il 21 69113

Moottorin 11 käynnistämiseksi moottori 74 käynnistetään, kuva 6B.

5 Siitä seuraa, että jakoputken 75 välityksellä pumppu 72 suuntaa elektrolyytin 18 virtauksen kohti elektrodien 19, 20 välille muodostuvaa kierrätystilaa 24.

Kuten edellä on selostettu, kiertää elektrolyytin 18 vir-10 taus sik-sak-maisesti kierrätystilassa 24 nuolten f osoittamalla tavalla kuvassa 6B, ennenkuin elektrolyytti laskeutuu painovoiman vaikutuksesta altaaseensa 17.

Kierrätystilan 24 täyttyminen elektrolyytillä 18 on tie-15 tenkin asteittaista, mikä mahdollistaa moottorin 11 asteittaisen käynnistymisen, mihin päästään esim. asettelemalla pumpun 72 virtausta tai mahdollisesti poistovir-tausta venttiilillä 55.

20 Kuten huomataan, elektrolyytin 18 virratessa sisääntu-loelektorin 20 putkimaisen sisäosan kautta, alkuvirtaus tämän sisääntuloelektrodin 20 ja ulostuloelektrodin välissä tapahtuu kärjen 45 kautta, jolloin saadaan edullisesti käytettyä hyväksi nämä elektrodien 19, 20 osat.

: 25

Kun moottorin 11 käynnistys on päättynyt, pysähdytetään moottori 74, kuva 6C.

Varatilavuus 54, mikä muodostuu elektrodien 19, 20 välil-30 le kussakin vaiheessa A, B, C, jää hetkellisesti täyteen elektrolyyttiä 18, jos, kuten on esitetty, venttiili 55 . . on jätetty sulkuasentoon.

Sähkömagneettien 106, 107 tullessa herätetyiksi siirtyy 35 pantografi 98 levitettyyn asentoon, ja liikkuvat kosket-timet 86 asettuvat vasten kiinteitä koskettimia 91, 92, joihin ne liittyvät, ja elektrodit 19, 20 joutuvat pois 22 89113 käytöstä.

Sähkömagneettien 106, 107 sähkönkulutus on melko vähäinen, pantografin 98 levitetyn asennon ollessa lähellä sen 5 tasapainotilaa.

Joka tapauksessa, johtuen elektrolyytin 18 määrästä vara-tilavuudessa 54, liikkuvien kosketinten 86 sulkeutuminen ei aiheuta mitään virtasysäystä. Kuten on esitetty kuvas-10 sa 6D, tämän varatilavuuden tyhjennys tapahtuu sitten venttiilin 55 aukaisulla.

Kuten on helppoa ymmärtää, tuollainen tyhjennys voidaan myös suorittaa haluttaessa hallitusti hidastuttamalla 15 moottoria sitä pysäytettäessä.

Kaikissa tapauksissa on mahdollista asetella toivottu tyhjennyksen nopeus asettelemalla levykkeellä 68 venttiiliä 55 ohjaavan sähkömagneetin 87 korkeutta.

20 Tällaisen tyhjennyksen aikana ulostuloelektrodin 19 putkimaisen osan 27 sylinterimäisen sivuseinämän 42 hammastettu reuna 43 antaa mahdollisuuden hammastuksensa ansiosta sähkövirran asteittaiseen häviämiseen, jolloin 25 vältytään valokaaren syntymiseltä.

Kuvan 8 esittämässä toteutusvaihtoehdossa on järjestetty samassa tarkoituksessa, sijoitettuna nousemaan sisääntu-loelektrodin 20 putkimaisen osan 31 pohjasta 32, rengas-30 mainen astia 110, joka on eristävää ainetta, ja joka muodostaa rengasmaisesti kaksi seinämää 111, 112, kumpikin työntyneenä elektrodien 19, 20 kahden toisiaan seuraavan osan väliin, s.o. edellinen niistä sisääntuloelektrodin 20 putkimaisen sisäosan 25 sekä ulostuloelektrodin 19 35 sokean putkimaisen osan 27 sylinterimäisen sivuseinämän 42 väliin, ja jälkimmäinen niistä tämän sylinterimäisen sivuseinämän 42 sekä sisääntuloelektrodin 20 putkimaisen I: 23 89113 sokean osan 31 sylinterimäisen sivuseinämän 36 väliin.

Elektrodien 19, 20 muodostaman varatilavuuden 54 tyhjennyksen lopussa tämä rengasmainen astia aiheuttaa vastuk-5 sen äkillisen kasvun siten että elektrodista toiseen kulkeva sähkövirta pienenee rajusti ilman minkäänlaisen valokaaren syntymisen vaaraa.

Rengasmaisella astialla 110 ei ole minkäänlaista vaiku-10 tusta jännitteen alaiseksi saattamiseen, elektrodien 19, 20 välisen virran syntyessä sisääntuloelektrodin 20 putkimaisen sisäosan 25 vastakkaisessa päässä, kuten edellä on selostettu.

15 Kuvassa 9 esitetyssä toteutusvaihtoehdossa sisääntu- loelektrodi 20 käsittää paitsi sen putkimaista sisäosaa 25, sekä sen ympärillä perättäisiä renkaita, kaksi putkimaista sokeata osaa, ja, siitä johtuen, ulostuloelektrodi 19 käsittää, renkaina, edellisten kanssa vaihdellen, kol-20 me sokeata putkimaista osaa 27, 27 , 30, mikä lisää virtausesteitä, mitä elektrodit 19, 20 muodostavat.

Tietenkin on putkimaisten osien lukumäärä todellisuudessa vain vähäinen.

V. 25

Elektrodit 19, 20, tai ainakin jokin niistä, voivat myös olla ainakin osittain valmistettuja ryhmästä pystysuoria putkia tai lankoja, mikä, ottaen huomioon tällaisten putkien ja lankojen pyöreän poikkileikkauksen, johtaa suu-30 rentuneeseen kosketuspintaan. Tämä mahdollisuus on esi tetty kuvassa 10.

Ne voisivat myös olla valmistettuja kiertämällä tällaisia putkia ja lankoja. Tämä vaihtoehto on esitetty kuvassa V: 35 11.

Tapauksesta riippumatta, kun on kysymyksessä putket, nii- 24 89113 den avulla voidaan saada aikaan jäähdytysaineen kierto.

Erään toisen vaihtoehdon mukaisesti elektrodit 19, 20, tai ainakin yksi niiden joukossa, voivat olla ainakin 5 osaksi metalliverkkoa, paitsi luonnollisesti niiden ulkokuori .

Silloin on olemassa kaksi hyötynäkökohtaa: 10 toisaalta kosketuspinta kasvaa, mikä samalla virranvoi-makkuudella sallii erottaa jonkin elektrodeista, ja ylilyönti jännitteen raja loittonee, ja toisaalta elektrolyytille tarjoutuu kaksi virtaustietä, yksi elektrodien välissä kuten ennen, toinen näiden elektrodien seinämien 15 läpi, mikä on hyväksi elektrolyytin kaasunpoistolle, s.o. mikrokuplien poistamisessa kun niitä syntyy elektrolyytin kosketuksesta elektrodeihin.

Eräässä toisessa vaihtoehdossa elektrodit 19, 20, tai 20 ainakin yksi niistä, on valmistettu valuna tai muottiin taottuna.

On mahdollista sijoittaa elektrodien väliin, koko niiden korkeudella, kaksi seinämää eristävästä aineesta muodos-25 tamaan verhon, joista toinen on kiinteä, toinen liikkuva ja aseteltava, ja kummassakin on päällekkäisiä aukkoja: kun nämä aukot ovat siirtyneinä toisiinsa nähden, merkitsee se eristämistä, ja kun ne ovat kohdakkain, johtavuus lisääntyy; täten on mahdollista säädellä vaihtoka-30 pasiteettia elektrodien välillä, riippumattomana kylvystä. Liikkuvien kosketinten 86 olisi mieluimmin oltava irroitettavia.

Esim. kun niiden ohjausvarsi on jaettu kahteen osaan tätä 35 tarkoitusta varten, kumpikin kosketin voi olla kiinnitetty irroitettavasti kehikon muotoiseen pitimeen, mikä, korvaten olakemutterit, yhdistää ohjausvarren perättäiset li 25 89113 osat, liikkuvan koskettimen ollessa sijoitettuna tällaiseen pitimeen, jonka laidat ohjaavat koskettimen liikettä.

5 Tällainen mahdollisuus on näytetty kuvassa 12, missä nähdään k.o. kehikon muodostavan pidin 115, joka yhdistää ohjausvarren 87 kaksi osaa 87872, ja kehikon päädyt itsessään muodostavat olakkeet 88, 89.

10 Liikkuva kosketin 86 on kosketuksessa poikittaisten kärkien 116 välityksellä tämän kehikon 115 laitoihin; koskettimen irroittamiseksi riittää, että sitä pyöräytetään ja vedetään sitten pois ylä- tai alasuuntaan.

15 Toteutusvaihtoehdossa, mikä on esitetty kuvassa 13, supistuu kukin vaiheen ulostuloelektrodi 19 vain yhdeksi sauvaksi, päättyen mieluimmin kärkeen 45 kuten on näytetty, ja sisääntuloelektrodi 20 supistuu vain yhdeksi putkeksi, mikä ympäröi mainittua sauvaa eräällä etäisyydellä 20 siitä.

Ulostuloelektrodit kannattaa suoraan peruslaatta 120, mikä lepää ylärakenteen päällä, sen yläosassa.

25 Elektrodi riippuu tästä laatasta 120, ja sen kiinnitys-tappi 14A muodostuu yksinkertaisesti elektrodin kiertei-tetystä, laatan lävistävästä jatkeesta.

Sisääntuloelektrodia 20 kannattaa myös mainittu laatta 30 120, jolloin sisääntuloelektrodi 20 on kiinnitetty var rella 37 tappiin 121, joka on samansuuntainen ulostu-loelektrodin 19 vastaavan tapin kanssa ja riippuu laatasta 120, muodostuen tapin kierteitetystä laatan lävistävästä jatkeesta 15B.

35

Sisääntuloelektrodin 20 ympärillä laatan 120 alapinnasta lähtee putkimainen uloke 122, mikä muodostaa sisäpuolel- 26 891 1 3 laan yhdessä tyvirenkaansa 123 kanssa ulostuloelektrodin ympärille pyöristetyn rengaspinnan 124, mikä kaartaa si-sääntuloelektrodin 20 yläreunaa.

5 Yläosaan 21 liittyy tässä toteutusvaihtoehdossa putkimaisen ulokkeen 122 ympärillä eristävästä aineesta valmistettu ohjaustorvi 125, mihin on työnnetty putkimainen uloke 122, ja mikä, samankeskeisenä elektrodien 19, 20 kanssa, uppoaa alla olevan altaan 17 sisältämään elektro-10 lyyttiin 18.

Ohjaustorven 125 kyljessä on ulkonema 126, missä sijaitsee sisääntuloelektrodin 20 kannatusvarsi 37 sekä tämän tappi 121.

15

On suotavaa, ja siten kuin on näytetty, varustaa putkimainen uloke 122 ainakin yhdellä aukolla 127.

Kärki 45 ulostuloelektrodissa 19 on oleellisesti samalla 20 tasolla kuin sisääntuloelektrodin 20 alareuna, minkä yli on työnnetty eristävää ainetta oleva muhvi 85 liittämistä varten pulssivirtauslaitteeseen, mikä on samaa tyyppiä kuin mikä aikaisemmin on selostettu.

25 Paitsi elektrodeja 19, 20 ja tappeja 14, 15 kullekin vaiheelle A, B, C, laatalla 120 on myös liikkuvat kosketti-met 86 sekä niihin liittyvät kiinteät koskettimet 91, 92 tässä toteutusvaihtoehdossa, kuten on kaaviollisesti esitetty kuvassa 14.

30 Nämä kiinteät koskettimet 91, 92 ovat suoraan sähköisessä kosketuksessa vastaaviin tappeihin 14, 15 ja ne on kiinnitetty suorakulmien 128 toiseen kylkeen, toisen kyljen ollessa kiinnitetty laattaan 120 sen läpi menevillä kier-35 retapeilla 14, 15, ja aikaisemmin selostetun järjestelyn tapaan liikkuvat koskettimet 86 ovat ohjausvarren 87 ohjauksessa.

li 27 891 1 3

Ohjausvarsi 87 on liitetty yhdystangolla 130 kulmaväli-tyslevyyn 131, joka on laakeroitu akseliin, joka on elektrodien 19, 20 suuntainen, ja johon on liitetty oh-5 jaussähkömagneetin magneettisydän 132, mitä ei ole tässä näytetty, ja minkä akseli siis on poikittaisessa suunnassa ohjausvarteen 87 nähden.

Siten tässä toteutusvaihtoehdossa, sensijaan että olisi 10 sijoitettu samaan tilaan kuin elektrodit, eri kosketti-mien ja niiden ohjauksen muodostama kokonaisuus on edullisesti sijoitettu ylärakenteen 21 yläosaan, elektrodeja kannattavan laatan päälle; tähän laitteeseen käsiksi pääsy ja sen eristäminen elektrolyytistä 18 paranee siten.

15

Yksi sähkömagneetti riittää siis ohjaamaan liikkuvia kos-kettimia, ja kulmavälityskappaleen 131 tarkoituksen mukaisella muotoilulla, sen akselin sijoituksella sekä yh-dystangon 130 ja magneettisydämen 132 sopivalla nivellyk-20 sellä siihen, päästään siihen, että koskettimien koskettaessa toisiaan, s.o. kun liikkuviin koskettimiin liittyvä jousi on kireimmillään, on magneettisydämeen kohdistuva rasitus vähäinen, jopa olematon, mikä seikka tekee mahdolliseksi minimoida käytettävän sähkömagneetin 25 mitoituksen sekä poistaa mahdollisuuden koskettimien avautumiseen satunnaisen jännitteenalenemisen sattuessa.

Käytössä, ja kuten on osoitettu kaaviollisesti nuolilla kuvassa 13, ei elektrolyytti 18 virtaa kuin yhteen suun-30 taan, käytännössä nousevaan suuntaan elektrodien 19, 20 välissä kierrätystilassa 24, minkä elektrodit muodosta-. . vat, ennenkuin se putoaa painovoimasta alapuolella ole vaan altaaseen, ollen tuolloin ohjaustorven 125 suuntaamana .

35

Kuten on ymmärrettävissä, tämä ohjaustorvi 125, joka on upotettuna alla olevassa altaassa olevaan elektrolyyt- 28 8 91 1 3 tiin, lisää vastaavasti sähkön kulkua jännitteisten osien välillä.

Lisäksi elektrolyytin 18 valuminen helpottuu, vain varsi 5 37 on sen virtaustiellä häiritsevänä, ja aukko tai aukot 127 estävät kaikenlaisen kaasun kerääntymisen laatan 120 ulokkeeseen 122.

Tämä sovellutusvaihtoehto sopii erityisesti pienen kulu-10 tuksen omaaville laitteille, joilla pyritään pieneen tilaan.

Tietenkään ei keksintö rajoitu tapauksiin, sellaisiin kuin edellä on lähemmin selostettu, joissa elektrodit 15 ovat rengasmaisia tai sylinterimäisiä.

Se voidaan ulottaa päinvastoin yhtä hyvin tapauksiin, joissa on kysymyksessä yksinkertaiset keskenään samansuuntaiset levyt.

20 Tämä mahdollisuus on esitetty kaaviollisesti kuvassa 15.

Kuten on merkitty kaksoisnuolilla f, kaksi samansuuntaista metallilevyä, toinen muodostaen sisääntuloelektrodin 25 20 ja toinen muodostaen ulostuloelektrodin 19, on asen nettu kahden eristävää ainetta olevan laatan 134 väliin, ja ovat elektrodilevyt siirrettävissä eri etäisyyksille toisistaan samansuuntaisina.

30 Tällaisessa tapauksessa, kuten on näytetty kaaviollisesti nuolilla F, käytetty elektrolyytti ruiskutetaan näiden levyjen väliin, esim. putkella, minkä suun muoto muistuttaa kapeata tilaa elektrodi levyjen ja laattojen 134 välissä, ja sitten on mahdollista säädellä sähkövirtaa sää-35 telemällä levyjen välistä etäisyyttä, ellei sensijaan toimita elektrolyytin sähköjohtavuutta muuttamalla.

Il 29 89113

Takaosassa on läppä 135, minkä asentoa voidaan muuttaa, vaikuttaen elektrolyytin varastoitumiseen rajoitetussa tilassa elektrodien ja laattojen 134 välissä jarruttamalla elektrolyytin poistumista.

5 Tämä keksintö ei sitäpaitsi rajoitu toteutusmuotoihin, joita on esitetty ja selostettu, vaan käsittää kaikki suoritusvaihtoehdot, erikoisesti mitä tulee saman vaiheen elektrodien väliin muodostuvan varatilavuuden sää-10 döstä huolehtivan venttiilin ohjauslaitteisiin, samaten kuin siihen, mikä koskee näiden ohjauslaitteiden asette-lulaitteita, kun tuollainen varatilavuus on järjestetty.

Elektrodien käyttäminen sarjakytkennässä ei ole välttämä-15 tön; voidaan myös käyttää kolmiokytkentää.

Elektrolyytin toivottu kierto voidaan myös järjestää muilla virtauskehittimillä kuin yksinkertaisella pumpulla, ja/ tai voidaan käyttää erillistä virtauskehitintä 20 jokaiselle vaiheelle.

Jos on käytetty muhveja tällaisten virtauskehittimien liittämiseksi kunkin vaiheen elektrodien muodostamaan kierrätystilaan, on tärkeätä käyttää muhveja eristävästä 25 aineesta. Muhvien käyttö ei kyllä itse asiassa ole välttämätöntä .

Itse asiassa riittänee, että tuollaisen kierrätystilan täyttö tapahtuisi vain yksinkertaisella elektrolyyt-30 tisuihkulla sopivasti suunnattuna putkimaisen sisäosan akselille.

Sentakia ei sellaista muhvia ole esitetty kuvassa 9.

35 Sellaisessa tapauksessa esiintyy elektrodien ja virtaus kehittimien välillä todellinen katkos, kun taas muhvia käytettäessä se muodostaa itsessään eristävän katkokohdan

Claims (21)

30 8 9 1 1 3 elektrodien ja virtauskehittimen välille, samalla kun se estää ilman tunkeutumista elektrolyyttivirtaan. Voidaan olettaa, että elektrolyytin virtaus voisi tapah-5 tua elektrodien väliseen kierrätystilaan yhtä hyvin ylhäältä kuin alhaaltakin päin, ja edelleen, ettei sen suunta ole välttämättä pystysuora, kun esim. elektrodien ei välttämättä tarvitse suuntautua pystysuoraan, joskin sellainen suunta on edullisempi varatilavuuden tyhjentä-10 misessä painovoiman avulla, jos sellaista käytetään. Sensijaan että koskettimet olisivat samassa tilassa kuin elektrodit, kuten on esitetty, ne voivat hyvin olla sijoitetut sen ulkopuolelle, jolloin ne ovat paremmin käsille päästävissä ja suojatut kosteudelta. 15 Lopuksi, räjähdysvarman reostaattirakenteen luomiseksi voidaan elektrodit ympäröidä neutraalilla kaasulla tai veteen sekoittumattomalla dielektrisellä nesteellä, kuten silikonilla, jolloin niiden asennustilan on tietenkin 20 oltava tiiviisti suljettu. Tietenkin, jos edellisessä on kysymys nesteen käyttämisestä, se täyttää laitteen ollessa poissa toiminnasta varatilavuuden, mikä muodostuu elektrodien välille, jos 25 sellaista tilavuutta käytetään, mutta toiminnassa oleva elektrolyytti syrjäyttää sen väliaikaisesti ennenkuin putoaa esim. painovoiman vaikutuksesta takaisin.

1. Nestevastusreostaatti, joka käsittää toisaalta altaan (17), joka sisältää elektrolyyttiä (18), ja toisaalta 35 ainakin kaksi elektrodia (19, 20), jotka sijoitettuna etäisyydelle toisistaan ovat tarkoitetut liitettäviksi, toinen syöttävään sähkölähteeseen (10), toinen sitä käyt- 3i 89113 tävään laitteeseen (11), tunnettu siitä, että elektrodit (19, 20) määrittelevät välilleen elektrolyytin (18) kier-rätystilan (24), ja että niihin liittyy virtauskehitin (72), joka on sopiva aikaansaamaan hallitulla tavalla 5 elektrolyytin (18) tehokas virtaus niiden välissä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nestevastusreostaatti, tunnettu siitä, että kierrätystila (24), jonka molemmat eletrodit (19, 20) muodostavat välilleen, muodostaa it- 10 sessään virtausesteen elektrolyytille (18).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nestevastusreostaatti, tunnettu siitä, että kierrätystila (24), jonka elektrodit (19, 20) muodostavat välilleen, muodostaa itsessään vara- 15 tilavuuden (54) elektrolyytille (18), ja että mainittuun varatilavuuteen (54) liittyy sen hallittuun tyhjentämiseen sopivat poistolaitteet.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nestevastusreostaatti, 20 tunnettu siitä, että elektrodit (19, 20) ovat kumpikin kokonaan rengasmaisia ja ovat asetetut oleellisesti sa-mankeskisesti toisiinsa nähden.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen nestevastusreostaatti, 25 tunnettu siitä, että ainakin toinen (20) elektrodeista, kutsuttu tässä yksinkertaisuuden vuoksi sisääntuloelekt-rodiksi, käsittää putkimaisen sisäosan (25), joka on avoin molemmissa päissään, elektrolyytin (18) sisääntuloa varten, kun taas toinen (19), kutsuttu tässä yksinkertai-30 suuden vuoksi ulostuloeelektrodiksi, käsittää ainakin yhden toisesta päästään suljetun osan (27) , mikä on sijoitettu välyksellä sisääntuloelektrodin (20) putkimaisen sisäosan (25) ympärille.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen nestevastusreostaatti, tunnettu siitä, että elektrodien (19, 20) ollessa asetetut pystysuoraan, on ulostuloelektrodin (19) toisesta 32 891 1 3 päästään suljetun putkimaisen osan (27) pohja (28) lähellä sisääntuloelektrodin (20) putkimaisen sisäosan (25) yläpäätä.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen nestevastusreos- taatti, tunnettu siitä, että ulostuloelektrodin (19) toisesta päästään suljetun putkimaisen osan (27) pohjasta (28) työntyy kärki (45) sisääntuloelektrodin (20) putkimaisen sisäosan (25) lähellä ja sen akselilla. 10

8. Jonkin patenttivaatimuksien 5-7 mukainen nestevastus-reostaatti, tunnettu siitä, että ulostuloelektrodin (19) toisesta päästään suljetun osan (27) vapaa reuna (43) on hammastettu. 15

9. Jonkin patenttivaatimuksien 5-8 mukainen nestevastus-reostaatti, tunnettu siitä, että ulostuloelektrodi (19) käsittää perättäisinä renkaina ainakin kaksi toisesta päästään suljettua osaa (27, 27', 30), ja vaihdellen näi- 20 den kanssa sisääntuloelektrodi (20) käsittää, putkimaisen sisäosansa (25) ympärillä, ainakin yhden toisesta päästään suljetun putkimaisen osan (31, 31').

10. Patenttivaatimusten 3 ja 9 mukainen nestevastusreos-25 taatti, vaatimukset otettuina yhdessä, tunnettu siitä, että varatilavuus (24), jonka muodostavat välilleen molemmat elektrodit (19, 20), on sisääntuloelektrodin (20) toisesta päästään suljettujen putkimaisten osien (31, 31. määrittelemä, tai toisen niistä. 30

11. Patenttivaatimuksen 3 tai 10 mukainen nestevastusreo-staatti, tunnettu siitä, että varatilavuuteen (24) liittyvät poistolaitteet käsittävät venttiilin (55), mikä on sijoitettu mainitun varatilavuuden (24) alaosaan, ja jon- 35 ka liikkuva sulkuosa (56) on liitetty ohjauslaitteeseen.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen nestevastusreostaatti, I: 33 8 9 1 1 3 tunnettu siitä, että sisääntuloelektrodin (20) toisesta päästään suljetun osan (31) pohjasta (32) kohoaa rengasmainen astia (110), joka on eristävää ainetta, ja jossa on ainakin kaksi samankeskeistä seinämää (111, 112), kum-5 pikin työnnettynä mainitun sisääntuloelektrodin (20) ja ulostuloelektrodin (19) kahden perättäisen putkiosan väliin.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nestevastusreostaatti, 10 tunnettu siitä, että yksi elektrodeista (19) supistuu sauvaksi, mieluimmin päättyen kärkeen (45), ja toinen (20) supistuu puolestaan putkeksi sijoitettuna mainitun sauvan ympärille.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen nestevastusreostaat ti, tunnettu siitä, että elektrodeja (19, 20) ympäröi ohjaustorvi (125) joka on eristävää ainetta ja joka uppoaa altaan (17) sisältämään elektrolyyttiin.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 1-14 mukainen nestevas tusreostaatti, tunnettu siitä, että elektrodeihin (19, 20) liittyy liikkuva kosketin (86) joka on sopiva kytkemään ne sähköisesti toinen toiseen, niiden erottamiseksi toiminnasta. 25

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen nestevastusreostaatti, tunnettu siitä, että mainittu liikkuva kosketin (86) on kiinnitetty siirrettävästi ohjausvarteen (87), mikä taas on asennettu liikkuvasti edestakaista liikettä var- 30 ten akselinsa suunnassa, ja mainittu kosketin (86) on painettuna jatkuvati joustavalla tuella (93) mainitun ohjausvarren (87) olakkeen (88) suuntaan.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen nestevastusreostaat-35 ti, tunnettu siitä, että liikkuvan koskettimen (86) oh- jausvarsi (87) on liitetty edestakaisen liikkeen laitteeseen, jonka suunta on täysin poikittainen ohjausvarren 34 89 1 1 3 akseliin nähden.

18. Jonkin patenttivaatimusten 1-17 mukainen nestevas-tusreostaatti, tunnettu siitä, että käytetyillä, kaksi 5 elektrodia (19, 20) käsittävillä useilla vaiheilla (A, B, C) on yhteinen elektrolyyttiallas (17).

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen nestevastusreostaat-ti, tunnettu siitä, että eri vaiheilla (A, B, C) on sa- 10 moin yhteisenä virtaukenkehitin (72) sopiva elektrolyytin (18) kierrättämiseen eri vaiheiden elektrodien (19, 20) välissä, jolloin mainittujen elektrodien ja mainitun vir-tauksenkehittimen (72) välissä on jakoputki (75).

20. Jonkin patenttivaatimusten 1-19 mukainen nestevastus- reostaatti, tunnettu siitä, että valmiustilassa, ennen toimintaa, elektrodit (19, 20) ovat erillään elektrolyytistä (18) .

21. Jonkin patenttivaatimusten 1-20 mukainen nestevastus- reostaatti, tunnettu siitä, että elektrodien (19, 20) ja niihin liittyvän virtauksenkehittimen (72) välillä on ainakin eristävä väli. 25