FI89008C

FI89008C - Regleringsventil foer intravenoest administrerbara vaetskor

Info

Publication number: FI89008C
Application number: FI861021A
Authority: FI
Inventors: Jerry L Aslanian
Original assignee: Master Medical Corp
Priority date: 1984-07-13
Filing date: 1986-03-12
Publication date: 1993-08-10
Also published as: EP0187827B1; AU572333B2; FI861021A; NO860935L; JP2557044B2; GB2172091B; IE851569L; DE3590339T; GB2172091A; FI89008B; IE56756B1; WO1986000682A1; ZA854911B; EP0187827A4; GB8603994D0; DK114086D0; FI861021A0; EP0187827A1; AU4635185A; DK169832B1

Description

1 89008 Säätöventtiili laskimonsisäisesti annettaville nesteille Tämä keksintö koskee säätöventtiiliä, joka on tarkoitettu 5 kytkettäväksi laskimonsisäisesti annettavan nesteen lähteestä antoneulaan johtavaan letkuun. Venttiilin tehtävänä on ennalta määrätyn tarkan virtausnopeuden aikaansaaminen ja ylläpitäminen nesteen laskimonsisäisessä annostelussa potilaalle.

10

Nesteiden painovoimaan perustuva antaminen potilaille laskimonsisäisesti tiputuksella on yleinen lääkinnällinen toimenpide. Tyypillisiä laskimonsisäisesti annettavia nesteitä ovat veri, plasma, dekstroosi ja isotoniset suolaliuokset.

15 Tiputus suoritetaan tavallisesti ripustamalla annettavan nesteen säiliö potilaan yläpuolelle. Tavallisesti näissä säiliöissä on sinetti, joka murretaan työntämällä siihen piikki ja nestettä johdetaan potilaaseen neulasta tippakam-mion ja piikkiin liitetyn taipuisan letkun kautta. Tippakam-20 mion tarkoituksena on helpottaa putken läpi tapahtuvan virtauksen tai tiputusnopeuden tarkastamista. Tiputusnopeutta säädetään tavallisesti käyttämällä ulkopuolista nipistin-venttiiliä tai rullapuristinta, joka on liitetty letkuun tavanomaisissa painovoimaan perustuvissa tiputuksissa.

.25

Suoritettaessa tiputusta letkusta ja neulasta poistetaan ensin ilma aikaansaamalla nesteen virtaus letkun läpi. Neula työnnetään sitten laskimoon pistettyyn hylsyyn, joka sijaitsee sopivassa paikassa, kuten käsivarren taipeessa tai ran-• 30 teessä, ja nesteen tiputus aloitetaan. Kun laskimoon pistet ty hylsy sijaitsee potilaan käsivarren alaosassa, käsivarren tulee olla kunnolla tuettu muotoillulla kädenkannattimellä. Tiputusta suorittava hoitohenkilökunta säätää kiristintä tai rullapuristinta ja laskee tippakammion läpi putoavien tippo-35 jen määrän. Sopiva virtausnopeus määritetään kokeilemalla, supistamalla tai laajentamalla progressiivisesti letkua nipistimen kohdalla.

2 89008

Edellä esitetty antotapa edellyttää hoitohenkilökunnan huolenpitoa huomattavana aikana oikean virtausnopeuden aikaansaamiseksi alussa ja sitten jatkuvaa valvontaa. Hoitohenkilöstön yleinen tapa on aika ajoin tarkistaa virtausnopeutta 5 laskemalla tippakammion läpi kulkevien nestetippojen lukumäärä. Esitetyt tavanomaiset menettelyt eivät vain vaadi huomattavasti aikaa vaan ne ovat myös usein epätarkkoja. Lämpötilan vaihtelut saavat aikaan letkun laajenemista ja supistumista, jolloin virtausnopeus muuttuu. Letku voi me-10 nettää "muistinsa" ja painua kokoon jatkuvan kokoonpurista-misen seurauksena, jolloin säätöä täytyy jatkuvasti korjata. Tavanomaista tyyppiä olevilla rullapuristimilla tai nipis-tinventtiileillä on taipumus luisua irti letkusta, mikä voi aiheuttaa uhkan potilaalle.

15

Itsenäiset kokeet ovat osoittaneet, että tavanomaiset nipis-tinventtiilit ja rullapuristimet ylläpitävät virtausta vain noin 25 % tarkkuudella, minkä takia ne vaativat jatkuvaa säätämistä. Näin ollen on todettava, että tiputusnopeuksien 20 säätö hyväksyttävän tarkasti käytettäessä tavanomaisia ni-pistinventtiilejä ja rullapuristimia on äärettömän vaikeata jopa hoitohenkilökunnan jatkuvasti tarkkaillessa.

On yritetty erilaisia keinoja edellä esitetyn pulman ratkai-25 semiseksi. On kehitetty ja kirjallisuudessa esitetty erilaisia virtausnopeutta säätäviä laitteita. US-patentissa 3 785 378 esitetään venttiili laskimonsisäisten nesteiden antamiseksi, jossa on rengasmainen elin, joka muodostaa keskeisen virtaustiehyen, jonka läpi neste voi virrata päätypinnalle, 30 jossa on useita uria. Useiden urien sisäpää on yhteydessä virtaustiehyeen ja virtauksen säätöelin on kierrettävissä virtausaukon saattamiseksi valinnaisesti yhteyteen urien kanssa virtausnopeuden muuttamiseksi.

35 US-patentissa 3 877 428 on esitetty toinen ratkaisu, jossa patentissa esitetään tiputuksen säätölaite potilaalle annettavien nesteiden nopeuden säätämiseksi valinnaisesti. Säätölaite on liitettävissä tiputusletkun johonkin kohtaan ja se li 3 89008 käsittää kierrettävän mittauselimen, joka muodostaa kapil-laaritiehyen säätölaitteen tulopään ja poistopään välille. Mittauslevy on aksiaalisesti kierrettävissä tulo- ja poisto-aukkojen suhteen virtaustiehyen tehollisen pituuden muutta-5 miseksi ja täten virtauksen säätämiseksi täyden virtauksen ja nollavirtauksen välillä.

Jotenkin samantapainen ratkaisu on esitetty US-patentissa 3 880 401, joka esittää virtauksen annostusventtiilin, jossa 10 on sisemmät ja ulommat komponenttiosat, jotka ovat liikuteltavissa toistensa suhteen ruuvikierteillä annostusventtiili-tulpan aksiaalisen suhteellisen liikkeen aikaansaamiseksi annostusporaukseen nähden venttiilin virtaustiehyen läpi tapahtuvan virtauksen säätämiseksi ja lopettamiseksi.

15 US-patenteissa 4 294 246 ja 4 361 147 esitetään laitteita, jotka edustavat huomattavaa parannusta tekniikan tasoon nähden. Pesään on saatu aikaan virtaustiehyt, joka on yhdistettävissä nestelähteeseen ja syöttöletkuun, joka päättyy an-20 toneulaan. Annostuslaitteessa annostustappi on aksiaalisesti siirrettävissä virtaustiehyessä venttiili-istuimeen nähden muodostaen virtaustiehyen ja pinta-alaltaan vaihtelevan vir-tauspykälän, jotka ovat aseteltavissa venttiili-istuimeen nähden virtauksen säätämiseksi täyden virtauksen tyhjen-25 nysasennosta virtauksen katkaisevaan asentoon. Suositellussa sovellutusmuodossa annostustapin sijoittaminen saadaan aikaan nokalla, joka on tartunnassa annostustapin vastapinnan muodostavaan osaan. Nokka on käsin aseteltavissa laitteessa olevalla käsipyörällä tarkan, toistettavan ja jatkuvan vir-'30 tauksen säädön aikaansaamiseksi yli koko asteikon. Järjestelmään sisältyvät annostuslaite, nestelähde, tippakammio ja antovälineet. Tämä laite ja järjestelmä toimivat erityisen hyvin ja saavat aikaan korkea-asteisen tarkkuuden, joka on verrattavissa jopa elektronisiin virtauksen säätölaittei-.. 35 siin.

Edellä esitetyt laitteet, etenkin juuri edellä esitetyt, tarjoavat huomattavia parannuksia verrattuna tavanomaisiin 4 89008 nipistinventtiileihin ja rullapuristimiin, mutta eivät kuitenkaan ole taloudellisesti puolustettavissa eräisiin käyttötarkoituksiin tai tietyissä hoitolaitoksissa. Näin ollen on tarvetta luotettavasta, tarkasta ja toistettavasta laski-5 monsisäisesti annettavan nesteen virtauksen säätölaitteesta, joka on saatavissa lääkehoitoon alhaisin kustannuksin.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan laskimonsisäisesti annettavan nesteen virtauksen säätöventtiili, joka ylläpitää 10 tarkasti ja toistettavasti erilaisia virtauksia nollasta täyteen virtaukseen. Keksinnölle on tunnusomaista se, että a) venttiili käsittää pesän, jonka sisällä on venttiilikam-mio, jossa on pääasiassa lieriömäiset sivuseinämät sekä pääasiassa suora päätyseinämä, joka pesä on varustettu toisis-15 taan erillään olevilla syöttö- ja poistoyhteillä, jotka ovat yhteydessä venttiilikammioon ja kytkettyinä mainittuun letkuun, ja joka pesä on tehty muovimateriaalista, joka on riittävän jäykkää niin, ettei se valu tai deformoidu sivuihinsa kohdistuvan jännityksen vaikutuksesta, että 20 b) venttiili käsittää virtauksen säätöelimen, johon kuuluu venttiilikammion sisään sovitettu annostuselin, jossa on pääasiassa lieriömäinen pinta sekä päätypinta ja joka on varustettu mainitun pesän ulkopuolisella kierrettävällä valitsimella virtauksen säätöelimen manuaaliseksi kiertämisek-25 si pesään nähden, että c) mainitun annostuselimen lieriömäinen pinta on muovimateriaalia, joka on pehmeämpää kuin edellä mainittu pesän muovimateriaali ja joka on järjestetty puristumaan venttiili-kammion seinämää vasten siten, että venttiilikammion ja an- 30 nostuselimen vastakkaiset seinämät tulevat tiiviiseen keskinäiseen kosketukseen samalla, kun annostuselin ja pesä pääsevät kiertymään toistensa suhteen, ja että d) annostuselin käsittää lieriömäisellä venttiilikammion seinämää vasten tiivistetyllä pinnallaan jatkuvan, elimen 35 kehää seuraavan virtauskanavan, joka käsittää osan, jossa kanavan poikkipinta vaihtelee, ja toisen osan, jossa kanavan poikkipinta on oleellisesti vakio, sekä lisäksi virtauksen sulkevan alueen siten, että virtauksen säätöelintä l! 5 89008 kiertämällä virtauskanava ja mainittu virtauksen sulkualue voidaan kytkeä selektiivisesti pesän syöttö- ja poistoyhtei-siin virtauksen sulkemiseksi, virtauksen annostuksen säätelemiseksi tai virtauksen säätämiseksi tyhjennykselle.

5

Keksinnön edellä esitetyt ja muut tarkoitukset ja edut käyvät lähemmin ilmi seuraavasta selityksestä ja piirustuksista, joissa 10 kuva 1 on hajotettu kuva keksinnön mukaisesta säätöventtii-listä, kuva 2 on leikkaus kuvan 1 viivaa 2-2 pitkin, kuvat 3, 4 ja 5 ovat osaleikkauksia kuvassa 2 esitetyistä kohdista, 15 kuva 6 on perspektiivikuva keksinnön mukaisesta säätövent-tiilistä, joka käsittää takalevyn ja kannen, kuva 7 on hajotettu perspektiivikuva kuvan 6 mukaisesta venttiilistä, kuva 8 on kuvaa 6 vastaava perspektiivikuva kannen ollessa 20 poistettu, kuva 9 on leikkaus, kuva 10 esittää virtauksen säätöventtiiliä ja siihen liitettyjä letkuja hajotettuna kuvana takaa katsottuna, kuva 11 on kuvaa 6 vastaava perspektiivikuva kannen ollessa 25 avatussa asennossa, kuva 12 on hajotettu kuva säätöventtiilin toisesta sovellu-tusmuodosta, ja kuva 13 on kuvan 12 mukaisen venttiilin leikkaus.

30 Kuvissa 1-5 esitetään keksinnön erään sovellutusmuodon mukainen säätöventtiili, jossa on runko-osa 60, joka on tehty sopivan jäykästä ja kovasta muovimateriaalista. Rungossa on pääasiassa lieriömäinen pesä 64, joka muodostaa lieriömäisen venttiilikammion 65. Venttiilikammiossa 65 on lieriömäiset 35 sivuseinämät sekä pääasiassa suora päätyseinämä 62. Nesteen syöttö- ja poistoyhteet 68, 70 on sijoitettu niin, että ne ovat yhteydessä kammioon 65 halkaisijan suunnassa vastakkaisten tulo- ja poistoaukkojen 72 ja 74 kautta.

6 89008

Kierrettävä säätöelin 80 käsittää pääasiassa lieriömäisen annostuselimen 82, joka voi kiertyä kammiossa 65 akselin 98 ympäri, joka tiiviisti sopii kammion 65 takaseinässä olevaan syvennykseen. Kierrettävä elin on sopivimmin valettu sopi-5 vasta suhteellisen pehmeästä muovimateriaalista, joka eroaa rungon 60 materiaalista niin, että kahden komponentin suhteellisen kovan ja suhteellisen pehmeän materiaalin välillä syntyy nestetiivis tiivistys. Säätöelin 80 on varustettu pääasiassa ympyränmuotoisella valitsimella 84, joka on ham-10 mastettu tai varustettu ulkonemilla 86 paremman otteen tarjoamiseksi.

Virtauksen säätö tuloaukon 72 ja poistoaukon 74 välillä saadaan aikaan virtauskanavan 90 avulla, joka on muodostettu 15 lieriömäisen annostuselimen 82 pintaan. Kuten kuvasta 2 parhaiten näkyy, virtauskanava on muotoiltu niin, että siinä on alue tai lohko A, jolla on pääasiassa yhdenmukainen poikkileikkauspinta-ala ja joka ulottuu noin 180° tai enemmän annostuselimen lieriömäisen kehän yli. Alueella B olevan vir-20 tauskanavan osan poikkileikkauspinta-ala pienenee ja on suurimmillaan yhtymäkohdassa alueeseen A ja pienenee päätä 94 kohti. Virtauskanavan 90 vastakkaisten päiden välillä on sulkualuen 95. Kuten kuvista 3, 4 ja 5 näkyy, virtauskanavan poikkileikkauspinta-ala on suurimmillaan alueella A ja alu-25 eella B sen poikkileikkauspinta-ala pienenee. Kiertämällä valitsinta 84 virtaus voidaan kokonaan katkaista tuloaukon 72 kohdalla saattamalla sulkualue 95 sen kohdalle, ja virtausta voidaan vaihdella täydestä virtauksesta tai tyhjennyksestä vähäisempään jatkuvasti yli venttiilin virtausalu-30 een. Muovimateriaalien käyttö, joilla on erilainen kovuus tai muita ominaisuuksia, runkoon ja pyöritettävään säätöeli-meen saa aikaan paremman tiivistyksen nesteen vuotamista vastaan virtauskanavasta ja varmistaa tarkan, ei-ohittavan ja vakiona pysyvän nestetilavuuden pysymisen kokonaan kana-35 vassa ilman tarkoituksetonta virtausta ohittavan vuodon takia.

7 89008

Runko 60, joka käsittää venttiilikammion 65 sivuseinämät ja päätyseinämän 62 sekä tulo- ja poistoyhteet 68, 70, on tehty yhtenä kappaleena sopiviiranin ruiskuvalulla ja on mieluimmin muovimateriaalia, joka on valettavaa, jäykkää, kovaa, läm-5 mönkestävää, lääketieteellisesti hyväksyttävää, kemiallisesti inerttiä ja steriloitavaa ja pysyy toleransseissa jopa korkeassa lämpötilassa. Tyypillisiä tällaisia muoveja ovat akrylonitriili-butadieeni-styreenimuovit (ABS), akryyli-sty-reenimuoviseokset (XT), joita valmistaa Cyro Industries, ja 10 polykarbonaatti. Erityisen tärkeä vaatimus on, että materiaali ei saa valua tai muuttaa muotoaan vannepuristuksen alaisena. Muita vastaavia materiaaleja, joilla on nämä ominaisuudet, tunnetaan muovitekniikassa.

15 Annostuselin 82 on mieluimmin muovimateriaalia, joka on pehmeämpää kuin pesän 64 materiaali. Mieluimmin annostuselimen 82 ja pesän 64 välillä tulee olla ero Shore-kovuudessa. Tyypillisesti toisen komponentin tulee olla alueella Shore A ja toisen alueella Shore D. Lisäksi annostuselin ei saa mainit-20 tavasti kutistua joutuessaan alttiiksi korkeammalle lämpötilalle noin 74°C:een asti eikä se saa pysyvästi muuttaa muotoaan paineen alaisena ja sen tulee säilyttää joustavuutensa ja muistinsa. Tällä tavalla saadaan aikaan tiivistys annostuselimen pinnalla, joka poistaa tai ainakin vähentää tar-25 vettä käyttää muita tiiviste-elimiä. Annostuselin 82 tehdään tyypillisesti materiaalista, kuten silikonista, silikoniku-mista, neopreenistä, C-flexistä, Shell Chemicalin Kraytonis-ta, Gaflexista, LD-polyeteenistä tai pehmennetystä PVC:stä.

30 Esitetyn tyyppisen säätöventtiilin etuna on, että se on tarkka, toistettava ja helppokäyttöinen. Valittujen eri ryhmiin kuuluvien muovimateriaalien käyttö, toista liikkuvaa elintä varten ja toista runkoa varten, on taloudellista ja lisää myös venttiilin luotettavuutta, sillä materiaalit saa-·. 35 vat aikaan venttiilin tiivistämisen niin, ettei tarvitse käyttää lisäksi O-renkaita tai muita tiiviste-elimiä tois-: tensa suhteen liikkuvien osien välissä. Vuoto on eräs pulma tällaisissa venttiileissä ja sitä on kahta tyyppiä. Ulkopuo- β 89008 linen vuoto, jossa nestettä pääsee ulos yksiköstä, ja sisäpuolinen vuoto, joka jää laitteen sisään, mutta saattaa vaikuttaa haitallisesti yksikön tarkkuuteen. Silikoninestettä voidaan lisätä kitkavastuksen vähentämiseksi.

5

Kuvissa 6-11 esitetään eräs toinen esillä olevan keksinnön sovellutusmuoto, joka on yleisesti merkitty numerolla 500.

Tässä sovellutusmuodossa varsinainen virtauksen säätövent-tiili on varustettu useilla lisävälineillä, jotka voidaan 10 lisätä käyttäjän valinnan mukaisesti. Näissä kuvissa esitetty sovellutusmuoto käsittää varsinaisen säätöventtiilin, joka on merkitty 502 ja joka käsittää valitsimen 504 virtauksen säätämiseksi venttiilipesän 505 läpi sekä tulo- ja poistoyhteet 506 ja 508. Varsinainen säätöventtiili 502 on 15 linjaan kytketty venttiili, joka on tarkoitettu säätämään laskimonsisäisesti annettavan nesteen virtausta täydestä virtauksesta suljettuun asentoon ollen rajattomasti säädettävissä näiden asentojen välillä asettelemalla pinta-alaltaan vaihtelevan virtauskanavan 509 asentoa.

20

Venttiili 502 on tiivisrakenteinen ja se on tarkoitettu käsikäyttöiseksi ja eräissä käyttötarkoituksissa sen koko ja paino ovat edullisia, kuten esimerkiksi nesteen tiputuslaitteen päässä, jossa pieni paino aiheuttaa vähäistä vetoa laskimoon työn-25 nettyyn neulaan. Eräissä muissa tapauksissa on kuitenkin toivottavaa, että venttiiliä voidaan käsitellä yhdellä kädellä. Tällöin hoitaja voi säätää venttiiliä toisella kädellä ja suorittaa muita toimenpiteitä toisella kädellä. Tätä tarkoitusta varten voidaan käyttää takalevyä, joka tarjoaa suuremman tar-30 tuntapinnan käyttäjälle. Tämän sovellutusmuodon takalevy on yleisesti merkitty numerolla 510 ja se voidaan valaa yhtenä kappaleena sopivasta muovimateriaalista. Takalevyssä on pääasiassa tasomainen takapinta 512 ja vastakkaiset etupuolelle ulkonevat sivureunat 514 ja 516. Sivureunat ovat pääasiassa 35 yhdensuuntaiset ja niiden välimatka on pienempi kuin venttiilin 502 rungon läpimitta. Sivureunat 514 ja 516 laajenevat molemmat keskiosassaan ulospäin siten kaarevasti, että kaarevuus pääasiassa vastaa venttiilin 502 ympyränmuodon kaarevuutta, muo- I: 9 89008 dostaen istuimen 515 säätöventtiilin pesälle 505. Tällä tavalla venttiili 502 voidaan sijoittaa takalevyyn 510 ja kiinnittää toisiinsa tarttuvilla liitäntäelimillä. Istuimessa 515 on ul-konema 525, joka tarttuu venttiilin runkoon 502 kun tämä pan-5 naan takalevyyn. Huomataan, että kootussa tilassa valitsimen 504 läpimitta ulottuu takalevyn koko leveyden yli niin, että käyttäjä voi mukavasti tarttua yksikköön niin, että takalevy lepää kämmenessä ja peukalolla ja etusormella voidaan takaa tarttua valitsimeen tarvittavan säädön suorittamiseksi.

10

Takalevyn vastakkaisissa päissä on leikkaukset 520 ja 522 nes-teletkun tulevaa osaa 521 ja lähtevää osaa 523 varten. Takalevyn vasemmanpuoleisessa yläpäässä on ylöspäin suunnattu korvake 530, kuten kuvissa 6 ja 7 on esitetty. Korvake 530 toimii irro-15 tusmekanismin osana kun venttiilissä käytetään jäljempänä esitettyä kantta. Alemmat vastakkaiset reunat on varustettu aukoilla 532 ja 543 kantta varten kun sellaista halutaan.

Kansi, joka haluttaessa voidaan kiinnittää takalevyyn, on ylei-20 sesti merkitty numerolla 550. Kansi voidaan kiinnittää kun halutaan saada lisävarmuus joko tarkoituksellisen tai vahingossa tapahtuvan venttiilin säädön muutoksen estämisessä, kuten esimerkiksi lapsipotilaiden tapauksessa. Kansi 550 käsittää pääasiassa litteän kansilevyn 552, jossa on vastakkaiset ulkonevat 25 sivut 554 ja 556. Osa kantta on muotoiltu pääasiassa pyöreäksi koteloksi 560, johon kannen alla olevan venttiilin 502 valitsin 504 sopii. Vastakkaisten sivujen 554 ja 556 alapää ulkonee kan-silevystä 552 ja ne on varustettu sisäänpäin suunnatuilla tapeilla tai akseleilla 562, jotka sopivat takalevyn vastakkai-30 sissa sivuissa oleviin reikiin 532 ja 534. Koska laite on tehty sopivasta taipuisasta muovista, sivuja 554 ja 556 voidaan vääntää riittävän paljon ulospäin tappien työntämiseksi vastaaviin reikiin 532 ja 534. Näin ollen kannen ollessa paikoillaan se voi kääntyä takalevyn suhteen, ja se voidaan asettaa avattuun .·· . 35 asentoon, kuten kuvassa 11 on esitetty, tai kääntää ylös suljettuun asentoon, kuten kuvassa 6 on esitetty. Salpaelimet 558 ja 560 sivujen 554 ja 556 sisäsivussa tarttuvat takalevyn reunaan kannen varmistamiseksi suljettuun asentoon. Kannen oikeas- 10 89008 ta yläreunasta ulkonee kieleke 570 ylöspäin, kuten kuvasta 11 näkyy. Näin ollen kannen avaamiseksi takalevyssä oleva korvake 530 ja kannessa oleva kieleke voidaan helposti pakottaa vastakkaisiin suuntiin kannen vapauttamiseksi. Kannen pintaan on teh-5 ty ikkuna 580 niin, että hoitaja voi visuaalisesti tarkistaa venttiilin säätöasennon. Vaihtoehtoisesti takalevy ja kansi voidaan valaa yhtenä kappaleena ja sisällyttää siihen yhdistävä ohutta muovikalvoa oleva "elävä" sarana, joka mahdollistaa tur-vakannen avaamisen ja sulkemisen.

10

Kuvissa 12 ja 13 on esitetty venttiilin vaihtoehtoinen rakenne. Tässä venttiilin pesä 602 on pääasiassa lieriömäinen ja muodostaa venttiilikammion 604, jossa on tuloaukko ja poistoaukko 606 ja 608. Rengasmainen laippa 610 kiertää venttiilin rungon kier-15 rettävän venttiilikappaleen 615 vastaanottamiseksi. Kierrettävä venttiilikappale käsittää lieriömäisen annostuselimen 618, jonka seinään on tehty pinta-alaltaan vaihteleva virtauskanava 620 virtauksen säätämiseksi. Annostuselin 618 on pehmeämpää muovi-materiaalia kuin pesä 602 paremman tiivistyksen aikaansaamisek-20 si ja on myös valittu silmälläpitäen vastustuskykyä kutistumiselle. Annostuselimessä 618 on samakeskinen poraus 626 kiila-urineen 628 erillisen valitsimen 632 akselia 630 varten. Valitsin 632 on jäykempää muovimateriaalia ja se on kiinnitetty pyörimistä vastaan akselinsuuntaisella kiilalla 635, joka sopii 25 kiilauraan 628. Kaareva lukituselin 640, jossa on laippa 642, tarttuu laippaan 610 laitteen pitämiseksi koossa. Pyöreässä valitsimessa voi olla viistottu ja hammastettu reuna paremman otteen tarjoamiseksi.

30 Laipassa 610 on pystysuora rajoitinosa 650, joka päätyy nokkaan 655. Valitsimen ja siihen liittyvän neliömäisen annostuselimen kiertyminen on rajoitettu, koska laippa 642 osuu rajoittimeen 650. Näin ollen voidaan saada aikaan yhteen suuntaan tapahtuva käsittely, jolloin virtaus voimistuu toiseen suuntaan ja heik-35 kenee päinvastaiseen suuntaan. Valitsimen 632 pintaan voidaan järjestää sopivat lukemat, jotka yhdessä nokan 655 kanssa osoittavat virtauksen säätöasettelun.

11 89008

Edellä esitetystä käy ilmi, että tässä selostettu venttiili on taloudellisesti valmistettavissa ja se antaa tarvittavan tarkkuuden ja toistettavuuden. Venttiili voidaan lisäksi varustaa takalevyllä lisävarusteena laitteen käytön helpottamiseksi ja 5 yhdellä kädellä tapahtuvan käsittelyn mahdollistamiseksi. Varmuutta haluttaessa kansilevy voidaan kiinnittää takalevyyn.

Näin ollen yksinkertaisimmassa ja halvemmassa muodossa venttiiliä yksin voidaan käyttää laskimonsisäisesti annettavan nesteen tiputukseen. Muita käyttötarkoituksia varten hoitaja voi lisätä 10 joko takalevyn tai takalevyn ja kannen riippuen kyseeseen tulevasta käyttötarkoituksesta ja -tavasta.

Venttiilin komponenttien erityinen muotoilu ja rakenne poistavat monimutkaiset tiivistysjärjestelmät ja ne ovat taloudelli-15 sesti valmistettavissa, joten yksikkö on käytettävissä sairaaloissa halpana kertakäyttölaitteena.

Tämä yksikkö estää peukaloinnin ja sen käyttö on hoitajalle tarkkaa ja yksinkertaista antaen tarkat, toistettavat tulokset.

20

Lienee alan ammattimiehelle selvää, että edellä esitettyä keksintöä voidaan muuttaa ja muunnella eri tavoin. Sikäli kuin tällaiset muutokset ja muunnelmat eivät poikkea oheisten patenttivaatimusten piiristä, ne sisältyvät myös keksintöön.

25

Claims

12. S O O 8

1. Säätöventtiili, joka on tarkoitettu kytkettäväksi laskimonsisäisesti annettavan nesteen lähteestä antoneulaan johtavaan letkuun, tunnettu siitä, että 5 a) venttiili käsittää pesän (64, 505, 602), jonka sisällä on venttiilikammio (65, 604), jossa on pääasiassa lieriömäiset sivuseinämät sekä pääasiassa suora päätyseinämä, joka pesä on varustettu toisistaan erillään olevilla syöttö- ja poistoyh-teillä (68, 70, 506, 508, 606, 608), jotka ovat yhteydessä 10 venttiilikammioon ja kytkettyinä mainittuun letkuun, ja joka pesä on tehty muovimateriaalista, joka on riittävän jäykkää niin, ettei se valu tai deformoidu sivuihinsa kohdistuvan jännityksen vaikutuksesta, että b) venttiili käsittää virtauksen säätöelimen (80), johon kuuluu 15 venttiilikammion sisään sovitettu annostuselin (82, 618), jossa on pääasiassa lieriömäinen pinta sekä päätypinta ja joka on varustettu mainitun pesän ulkopuolisella kierrettävällä valitsimella (84, 504, 632) virtauksen säätöelimen manuaaliseksi kiertämiseksi pesään nähden, että 20 c) mainitun annostuselimen lieriömäinen pinta on muovimateriaalia, joka on pehmeämpää kuin edellä mainittu pesän muovimateriaali ja joka on järjestetty puristumaan venttiilikammion seinämää vasten siten, että venttiilikammion ja annostuselimen vastakkaiset seinämät tulevat tiiviiseen keskinäiseen kosketukseen 25 samalla, kun annostuselin ja pesä pääsevät kiertymään toistensa suhteen, ja että d) annostuselin käsittää lieriömäisellä venttiilikammion seinämää vasten tiivistetyllä pinnallaan jatkuvan, elimen kehää seu-raavan virtauskanavan (90, 509, 620), joka käsittää osan (B), 30 jossa kanavan poikkipinta vaihtelee, ja toisen osan (A), jossa kanavan poikkipinta on oleellisesti vakio, sekä lisäksi virtauksen sulkevan alueen (95) siten, että virtauksen säätöelintä kiertämällä virtauskanava ja mainittu virtauksen sulkualue voidaan kytkeä selektiivisesti pesän syöttö- ja poistoyhteisiin 35 virtauksen sulkemiseksi, virtauksen annostuksen säätelemiseksi tai virtauksen säätämiseksi tyhjennykselle. M 13 89008

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen venttiili, tunnettu siitä, että virtauksensäätöelin on varustettu osoitinelimillä virtausnopeuden ilmaisemiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen venttiili, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää pesään (64, 505) liitetyn takalevyn (62, 510).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen venttiili, tunnettu siitä, 10 että se lisäksi käsittää kansilevyn (550), joka on irrotettavasta liitettävissä takalevyyn (510) ja venttiiliin ja jolla on ensimmäinen avattu asento ja toinen suljettu asento, jossa se peittää venttiilin.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen venttiili, tunnettu siitä, että pesän (64) muovimateriaali on valittu ryhmästä, jonka muodostavat akrylonitriili-butadieeni-styreenimuovit (ABS) ja akryyli -styreenimuoviseokset (XT), ja annostuselimen (82) muovi-materiaali on valittu ryhmästä, jonka muodostavat neopreeni, 20 silikoni, LD-polyeteeni ja polyvinyylikloridi.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen venttiili, tunnettu siitä, että se käsittää takalevyn (510), jossa on syvennys (520) venttiilin pesää (505) varten ja tasomainen pohja 25 (512), joka ulottuu syvennyksen sivuille muodostaen tartunta- pinnan, sekä kansilevyn (550), joka on saranaelimillä (562) irrotettavasti kiinnitettävissä takalevyyn niin, että kansi avatussa asennossa jättää venttiilin vapaaksi ja suljetussa asennossa peittää venttiilin. 30

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen venttiili, tunnettu siitä, että kansilevy (550) on varustettu aukolla (580), joka jättää osan valitsinta näkyviin kannen suljetussa asennossa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen venttiili, tunnettu siitä, että valitsin (84) on tehty kovemmasta materiaalista kuin an-nostuselin (82). 14 85008

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen venttiili, tunnettu siitä, että annostuselin on varustettu laipalla, joka tarttuu osaan venttiilipesää. 5