FI88884C - Foerfarande foer framstaellning av fjaederband foer anslutning till fjaederenhet, fjaederband samt anordning foer dess framstaellning - Google Patents

Description

Menetelmä jousiyksikköön liitettävän jousinauhan valmis tamista varten, jousinauha sekä laite sen valmistamiseksi 1 88884

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä jou-5 siyksikköön liitettävän jousinauhan valmistamista varten, jousiyksikköön liitettävä jousinauha sekä laite jousinauhan valmistamiseksi. Jousiyksiköitä voidaan käyttää patjoissa, tyynyissä ja muissa tuotteissa.

Keksintö kohdistuu erityisesti jousiyksikköihin, 10 jotka käsittävät jousinauhojen ja kierukkamaisten lankojen muodostaman yhdistelmän. Kunkin näistä jousinauhoista on tyypiltään tunnettu (sitä kutsutaan seuraavassa tyypiltään tunnetuksi jousinauhaksi), käsittäen sillä tavoin taivutetun langankappaleen, että muodostuu useita rivissä ole-15 via vierekkäisiä kierrejousia, joiden päät ovat nauhan vastakkaisissa sivureunoissa tai niiden läheisyydessä, ja joukon jousien kanssa samaa kappaletta olevia liittimiä, kunkin tällaisen liittimen ollessa asetettuna nauhan reu-napintaan tai sen läheisyyteen ja liittäessä yhteen kaksi 20 vierekkäistä rivissä olevaa liitintä, ja kunkin liittimen sisältäessä kaksi toisistaan etäisyyden päässä olevaa pää-teosaa, jotka ulottuvat poikittain nauhan suhteen, sekä sanottujen pääteosien välissä olevan väliosan, joka ulottuu sanotun kahden vierekkäisen jousen yli.

25 Nämä tyypiltään tunnetut jousinauhat voidaan koota yhteen tyypiltään tunnetun jousiyksikön muodostamiseksi (jota kutsutaan tämän jälkeen tyypiltään tunnetuksi jou-siyksiköksi), käsittäen joukon jousinauhoja, jotka kaikki ovat tyypiltään tunnettuja, asetettuina vierekkäin siten, 30 että niiden päätereunat sijaitsevat jousiyksikön pääpin-noissa tai niiden läheisyydessä, sekä useita kierukkamai-- : siä lankoja, joista jotkut sijaitsevat yhdessä sanotussa *: pääpinnassa tai sen läheisyydessä ja toiset sanotussa toi sessa pääpinnassa tai sen läheisyydessä, kunkin kierukka 2 38884 maisen langan ympäröidessä kunkin nauhan komponenttiosia, nimittäin kahden vierekkäisen liittimen vierekkäisiä pääteos ia.

Näiden tyypiltään tunnettujen jousiyksiköiden val-5 mistuksen yhteydessä on tavallisena käytäntönä tehdä ensin pitkät jousinauhakappaleet ja kietoa sitten kukin nauhan rullalle peräkkäisiä jousia valmistettaessa. Useita tällaisia rullia asetetaan sitten kokoonpanokoneeseen, missä ne sen jälkeen puretaan auki ja syötetään yhteysasemalle, 10 jossa niihin kiinnitetään kierukkamaiset langat. Kun riittävä määrä kierukkamaisia lankoja on kiinnitetty jousinau-hoihin pituudeltaan halutun jousiyksikön muodostamiseksi, tämä yksikkö irrotetaan koneesta. Jousinauhojen kokoonpanoa varten sopiva kone on selostettu ja kuvattu englanti-15 laisen patenttijulkaisun No. 1 095 980, myönnetty Multi-lastic Limited'ille, täydellisessä selostuksessa, ja yksittäisten jousiyksiköiden irrottamista on selostettu ja kuvattu englantilaisten patenttijulkaisujen Not. 1 104 884 ja 1 183 315, myönnetty myös Multilastic Limited'ille, 20 täydellisissä selostuksissa.

Edellä selostettu kokoonpanomenetelmä edellyttää siten pitkien jousinauhojen esivalmistusta. Tämä suoritetaan normaalisti englantilaisen patenttijulkaisun No.

937 644, myönnetty Willi Gerstorferille, täydellisessä 25 selostetuksessa selostetun ja kuvatun kaltaisten koneiden avulla. Vähäiset vaihtelut langan kovuudessa tai muissa fyysisissä ominaisuuksissa voivat hyvin johtaa pieniin muutoksiin yhdestä koneesta tulevien jousinauhojen mitoissa. Lisäksi on usein ollut tapana käyttää useita koneita 30 jousinauhojen valmistamiseen ja sen jälkeen käyttää umpi mähkäisellä tavalla eri koneiden valmistamia jousinauhoja. Pienet vaihtelut koneiden asetuksissa johtavat myös todennäköisesti vähäisiin muutoksiin tulokseksi saatujen jousinauhojen mitoissa. Useimmat näistä muutoksista ovat käy-35 tännössä merkityksettömiä nauhojen ja niiden avulla vai- i 3 08884 laistettujen jousiyksiköiden joustavuuden kannalta katsottuna. On kuitenkin havaittu, että muutokset liittimien pääteosien välisessä etäisyydessä voivat aiheuttaa ongelmia.

5 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellämainitut ongelmat tai ainakin vähentää niitä.

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä jou-siyksikköön liitettävän jousinauhan valmistamiseksi tämän menetelmän käsittäessä langankappaleen asettamisen alku-10 taivutustoimenpiteen alaiseksi, jonka yhteydessä se muotoillaan siten, että muodostuu sekä useita riviin vierekkäin asetettuja kierrejousia, joiden päät ovat nauhan vas-takkaisssa reunapinnoissa tai niiden läheisyydessä, ja useita näiden jousien kanssa samaa kappaletta olevia liit-15 timiä, kunkin liittimen ollessa nauhan reunapinnassa tai sen läheisyydessä ja liittää kaksi vierekkäistä rivissä olevaa jousta yhteen, kunkin liittimen sisältäessä kaksi toisistaan etäisyyden päässä olevaa pääteosaa, jotka kulkevat poikittain nauhan suhteen, ja sanottujen pääteosien 20 välissä olevan väliosan, joka ulottuu sanottujen molempien vierekkäisten jousien yli, sanotun menetelmän ollessa tunnettu siitä, että langankappaleen sanotun alkutaivutustoimenpiteen jälkeen ainakin osa kustakin liittimestä asetetaan lisätaivutustoimenpiteen alaiseksi liittimen pääte-25 osien saattamiseksi asentoihin, jossa ne ovat toisistaan erillään ennalta määrätyn etäisyyden verran.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräs suositeltava sovellutusmuoto on tunnettu siitä, että kun kukin liitin asetetaan sanotun lisätaivutustoimenpiteen alaiseksi, sen 30 kumpikin kulmaosa, joka on väliosan ja pääteosien välissä, taivutetaan kaarevasta alkumuodosta lopulliseen kaarevaan muotoon, jonka kaarevuus on alkuperäistä kaarevaa muotoa vähäisempi. Kuhunkin liittimeen kohdistettu lisätaivutus-toimenpide suoritetaan sopivimmin muotoilemalla kulmaosat 35 toisiaan täydentävien vastinosien välissä.

4 88884

Kun suhteelliset kulma-asennot kunkin liittimen väliosan ja pääteosien välissä pysyvät normaalisti pääasiassa muuttumattomina lisätaivutustoimenpiteen aikana, on välttämätöntä liittää enemmän lankaa kumpaankin kulma-5 asentoon tämän toimenpiteen yhteydessä. Tämä lisälanka otetaan yleensä yhtäältä väliosasta ja toisaalta vierekkäisestä pääteosasta, mutta näiden osien välinen suhde on tietenkin riippuvainen liittimen alkuperäisen muotoilun tuloksena olevien kulmaosien välisestä etäisyydestä. Jos 10 esimerkiksi alkutaivutustoimenpiteen aikana muodostettu liitin sisältää kulmaosat, jotka ovat hieman liian lähellä toisiaan, johtaa kulmaosien uudelleenmuotoilu siihen, että hieman enemmän lankaa kuin tavallisesti otetaan pääteosis-ta liittimen pääteosien välisen etäisyyden haluttua sää-15 tämistä varten. On kuitenkin selvää, että normaalin valmistuksen yhteydessä kyseisten lankojen pituudet ovat hyvin pieniä, koska virheet liittimen pääteosien välisessä etäisyydessä eivät todennäköisesti ylitä suuruudeltaan muutamia millimetrejä.

20 Menetelmä on sopivimmin tunnettu siitä, että kukin liitin, sen jälkeen kun se on muodostettu sanotun alkutaivutustoimenpiteen avulla, mutta ainakin ennen kuin sanottu lisätaivutustoimenpide on suoritettu, asetetaan välitaivu-tustoimenpiteen alaiseksi, jolloin liittimen väliosan kes-25 kiosa taivutetaan tukirakenteen muodostamiseksi, joka ulottuu ainakin osittain jousinauhan siihen liittyvän reu-napinnan poikki.

Tämä tukirakenne voi olla tyypiltään englantilaisessa patenttijulkaisun No. 2 143 731, Multilastic Limi-30 ted, selostuksessa kuvatun kaltainen.

Tyypiltään tunnetuissa jousiyksiköissä on tähän asti ollut tavallista tehdä liittimien pääteosat suoriksi tai pääasiassa suoriksi, niin että kun jousinauhat liitetään tyypiltään tunnettuun jousiyksikköön, liittimien pää-35 teosat ovat irtonaisina niitä ympäröivien kierukkamaisten 5 e 8 8 8 4 lankojen sisällä. Vaikka tämä järjestely on tyydyttävä joissakin suhteissa, se aiheuttaa kuitenkin määrättyjä ongelmia. Yhtenä ongelmana on se, että tyypiltään tunnettua jousiyksikköä käytettäessä esiintyy todennäköisesti 5 suhteellisia liikkeitä liittimien pääteosien ja niitä ympäröivien kierukkamaisten lankojen välillä, jolloin aiheutuu kiusallisia metalliääniä.

Tämän ongelman poistamiseksi tai ainakin lieventämiseksi on suositeltavaa muotoilla liittimen pääteosat, 10 joita käytön yhteydessä ympäröivät kierukkamaiset langat, muodoltaan ei-suoraviivaisiksi, järjestelyn ollessa sellaisen, että liittimien päät eivät käytön aikana ole irtonaisina kierukkamaisten lankojen sisällä eikä siten voi tapahtua mitään vapaata suhteellista liikettä sanottujen 15 pääteosien ja sanottujen kierukkamaistan lankojen välillä kierukkamaisten lankojen akselien suhteen poikittaisessa suunnassa, eli siis jousinauhan pituussuunnassa.

Jousinauhan eräässä suositeltavassa sovellutusmuo-dossa liittimien pääteosat ovat muodoltaan kaarimaisia tai 20 kaarevia.

Liittimien pääteosat on muotoiltu sopivimmin siten, että ne muuttavat joustavasti muotoaan ollessa kierukkamaisten lankojen ympäröiminä, jolloin syntyy kitkakiinni-tys näiden pääteosien ja kierukkamaisten lankojen välille. 25 Järjestely on sopivimmin myös sellainen, että liit timien sanotut pääteosat on muotoiltu siten, että mitään vapaata suhteellista liikettä ei pääse esiintymään liittimien pääteosien ja kierukkamaisten lankojen välillä.

Tyypiltään tunnetussa tavanomaisessa jousiyksikössä 30 liittimien pääteosat voivat liikkua rajoitetusti kieruk kamaisten lankojen sisällä, niin että pääteosien välisen etäisyyden vähäiset vaihtelut voidaan kompensoida. Edellämainitussa tyypiltään suositeltavat jousinauhat sisältävässä jousiyksikössä, jossa liittimien pääteosat eivät 35 pääse liikkumaan kierukkamaisten lankojen suhteen jousi- 6 0 8 84 nauhan pituussuunnassa, kaikkien jousinauhojen kokonaispituuden jousiyksikön sisällä määrittävät ennakolta nauhan alkuperäiset mitat. Lisäksi, jos peräkkäisten liittimien pääteosien välinen etäisyys missä tahansa nauhassa on vain 5 hieman suurempi tai pienempi kuin aiottu etäisyys, tämä ero tulee kerrotuksi päät vastakkain nauhassa olevien liittimien lukumäärällä. Siten nauhan kokonaispituuden virhe voi olla huomattava. Tämä saattaa olla erityisen hankalaa jos, kuten tavallisesti tapahtuu, vierekkäiset 10 jousinauhat tehdään eri koneiden avulla ja yhden nauhan liittimien pääteosien välinen etäisyys on yhtenäisesti erilainen kuin vierekkäisten nauhojen vastaavien osien välinen etäisyys. Esillä olevan keksinnön avulla tämä ongelma voidaan poistaa tai ainakin vähentää hyväksyttävälle 15 tasolle.

Liittimien pääteosien ja kierukkamaisten lankojen välisen kitkakiinnityksen on havaittu vähentävän huomattavasti kierukkamaisten lankojen mahdollista taipumusta kiertymiseen jousiyksikön käytön yhteydessä, sekä siten 20 kierukkamaisten lankojen päiden läpitunkeutumisen toden näköisyyttä, joka aiheuttaisi vaurion tai loukkaantumisen. On kuitenkin suositeltavaa jatkaa lisäturvatoimenpiteenä suljettujen silmukoiden muodostamista kierukkamaisten lankojen päihin, kuten on ollut tavanomaisena tapana tällä 25 alalla.

Eräänä toisena seurauksena liittimien käytöstä, joiden pääteosat eivät ole irtonaisina kierukkamaisten lankojen sisällä, on se, että jousiyksikkö pyrkii olemaan yleensä vähemmän veltto kuin tyypiltään edellämainitun 30 kaltaisessa jousiyksikössä, jossa jousien pääteosat ovat irtonaisina kierukkamaisten lankojen sisällä. Lisääntynyt jäykkyys helpottaa jousiyksiköiden käsittelyä sekä myös niiden varastointia.

Esillä olevan keksinnön kohteena on myös jousiyk-35 sikköön liitettävä jousinauha, joka on tehty keksinnön 7 - δ S 8 4 mukaisen edellä selostetun menetelmän mukaisesti.

Keksinnön kohteena on lisäksi laite tällaisen jou-siyksikköön liitettävän jousinauhan valmistamista varten, tämän jousinauhan ollessa tyypiltään tunnettu ja käsittä-5 essä langankappaleen, joka muotoillaan sekä useiden rivissä vierekkäin olevien kierrejousien, joiden päät ovat nauhan vastakkaisissa reunapinnoissa tai niiden läheisyydessä, että useiden sanottujen jousien kanssa samaa kappaletta olevien liittimien muodostamiseksi, kunkin liittimen 10 ollessa nauhan reunapinnassa tai sen läheisyydessä ja liittäessä yhteen kaksi rivissä olevaa vierekkäistä jousta, kunkin liittimen sisältäessä kaksi toisistaan etäisyyden päässä olevaa pääteosaa, jotka kulkevat poikittain nauhan suhteen, ja sanottujen pääteosien välissä olevan 15 väliosan, joka ulottuu sanottujen vierekkäisten jousien yli. Keksinnön mukainen laite on tunnettu siitä, että se käsittää toisiaan täydentävät vastinosat, jotka suorittavat kuhunkin liittimeen kohdistuvan lisätaivutustoimenpi-teen sen jälkeen kun liitin on muotoiltu alkutaivutustoi-20 menpiteen avulla, jolloin liittimen pääteosat saatetaan siirtymään asentoihin, joissa ne ovat ennalta määrätyn etäisyyden päässä toisistaan.

Laite on sopivimmin tunnettu edelleen siitä, että sanotut toisiaan täydentävät vastinosat käsittävät parin 25 toistensa suhteen kiinteitä koveria vastinosia ja parin toistensa suhteen kiinteitä kuperia vastinosia, näiden koverien ja kuperien vastinosien ollessa siirrettävissä toistensa suhteen avoimesta asennosta suljettuun asentoon, jolloin niitä käytetään tämän siirtoliikkeen aikana tai-30 vuttamaan liittimen väliosan ja pääteosien välissä olevaa kumpaakin pääteosaa kaarevasta alkumuodosta lopulliseen kaarevaan muotoon, jonka kaarevuus on kaarevan alkumuodon kaarevuutta vähäisempi.

Laite asennetaan sopivimmin jousinauhan ohjausväy-35 Iän viereen ja sisältää siirtolaitteen, jonka avulla vas- 8 ~· 8 8 8 4 tinosat vedetään pois ohjausväyIältä silloin, kun niitä ei käytetä, jousinauhan liikkeen sallimiseksi ohjausväylää pitkin. Käytössä ovat sopivimmin myös syöttölaitteet jousinauhan syöttämiseksi jaksottaisesti ohjausväylää pitkin.

5 Suositeltavassa sovellutusmuodossa käytössä on kak si samanlaista laitetta, jotka on asennettu sen ohjausväy-län vastakkaisille puolille, jota pitkin jousinauhaa voidaan siirtää, järjestelyn ollessa käytännössä sellainen, että yksi laite voi suorittaa liittimien lisätaivutustoi-10 menpiteen jousinauhan yhdessä reunapinnassa ja toinen laite liittimien lisätaivutustoimenpiteen nauhan toisessa päätereunassa. Järjestely on sopivimmin sellainen, että kumpikin laite voi taivuttaa vieressä olevaa liitintä jousinauhan pysyessä yhdessä käyttöasennossa, jolloin on mah-15 dollista siirtää nauhaa ohjausväylää pitkin toiseen käyt-töasentoon, jossa laitteet voivat taivuttaa muita liittimiä .

Laite tai kumpikin niistä voi myös sisältää lisä-vastinosat, jotka taivuttavat liittimen väliosan edellä-20 mainitussa Multilastic Limited'in englantilaisessa patenttijulkaisussa No. 2 143 731 selostetun kaltaisen tukirakenteen muodostamiseksi. Nämä lisävastinosat asetetaan sopivimmin liittimien kulmaosat uudelleenmuotoilevien vas-tinosien väliin, järjestelyn ollessa käytännössä sellai-25 nen, että sanotut lisävastinosat muotoilevat ensimmäisessä vaiheessa liittimen väliosan tukirakenteeksi ja sen jälkeen tapahtuvassa toisessa vaiheessa tämä vastinosapari muotoilee uudelleen saman väliosan päissä olevat kulma-osat.

30 Laite tai kumpikin niistä sisältää sopivimmin li säksi kokoonvedettävän pysäytinlaitteen, joka voidaan siirtää käyttöasentoon, jossa se paikantaa liittimen laitteen sisältämien vastinosien suhteen ennen vastinosien käyttöä liittimen muotoilua tai uudelleenmuotoilua varten, 35 sekä lepoasentoon, jossa se sallii jousinauhan siirtymisen 9 :8884 ohjausväylää pitkin.

Jos syöttölaitteet ovat käytössä, ne käsittävät sopivimmin ainakin yhden edestakaisin liikkuvan työntimen, joka voidaan siirtää perusasennosta työntöiskun avulla 5 kiinni jousinauhaan nauhan siirtämiseksi eteenpäin ja joka paluuiskun yhteydessä irtautuu automaattisesti jousinau-hasta ja palaa perusasentoonsa.

Oheisissa piirustuksissa:

Kuvio 1 esittää kaavamaista päälliskuvantoa jousi- 10 nauhat sisältävästä jousiyksiköstä;

Kuvio 2 esittää suuremmassa mittakaavassa kuvantoa kuvion 1 mukaisen jousiyksikön eräästä osasta;

Kuvio 3 esittää perspektiivikuvantoa kuvion 1 näyttämän jousiyksikön sisältämän jousinauhan eräästä osasta; 15 Kuvio 4 esittää osittain muotoillussa tilassa ole vaa liitintä, joka muodostaa osan jousinauhasta;

Kuvio 5 esittää täydellisesti muotoiltua liitintä, joka on tehty kuvion 4 näyttämästä osittain muotoillusta liittimestä; 20 Kuvio 6 esittää päälliskuvantoa syöttömekanismista, jota käytetään yhdessä kuvioiden 6-8 esittämän laitteen kanssa;

Kuvio 7 esittää päälliskuvantoa esillä olevan keksinnön mukaisesta laitteesta; 25 Kuvio 8 esittää sivukuvantoa kuvion 7 näyttämästä laitteesta, osien ollessa leikattuina pois laitteen sisäpuolen paljastamiseksi; ja

Kuvio 9 esittää etukuvantoa kuvioiden 7 ja 8 esittämästä laitteesta.

30 Jousiyksikkö, jonka osa on esitetty kuviossa 1 ja yksityiskohta kuviossa 2, on tyypiltään tunnettu ja muodostettu jousinauhojen ja kierukkamaisten lankojen yhdistelmänä. Kukin yksikköön kuuluva jousinauha on kuvion 3 kaltainen ja tyypiltään tunnettu. Kuvion 3 esittämä jousi- 35 nauha käsittää langankappaleen, joka on taivutettu siten, 10 ' 8 884 että syntyy joukko riviin vierekkäin asetettuja kierrejousia 1, joiden päät ovat nauhan vastakkaisissa reunapin-noissa tai niiden läheisyydessä. Tässä jousinauhan erityisessä sovellutusmuodossa vuorottaiset jouset kiertävät 5 yhteen suuntaan ja muut kierrejouset toiseen suuntaan. Tällä tavoin kukin vasemmanpuoleisilla kierroksilla varustettu jousi on asetettu kahden oikealle kiertävän jousen väliin, ja kukin oikeanpuoleisilla kierroksilla varustettu jousi kahden vasemmalle kiertävän jousen väliin. Tämä jär-10 jestely ei kuitenkaan ole keksinnön olennaisen tärkeä ominaispiirre. Langan pituus mahdollistaa myös liittimien 2 muodostamisen, jotka ovat samaa kappaletta jousien 1 kanssa. Kukin liitin 2 sijaitsee nauhan reunapinnassa tai sen läheisyydessä liittäen yhteen rivissä olevat kaksi vierek-15 käistä jousta. Kukin liitin 2 sisältää kaksi etäisyyden pähän toisistaan olevaa pääteosaa 3, joiden välissä on väliosa 4. Kumpikin pääteosa 3 ulottuu poikittain nauhan suhteen. Kummankin liittimen väliosa 4 ulottuu kyseisen liittimen yhteenliittämien molempien jousien yli, väliosan 20 4 muodostaessa osan tästä liittimestä.

Sen jälkeen kun jouset 1 on muodostettu, kunkin jousen kierros asetetaan seuraavan vierekkäisen jousen kierroksen ympärille, niin että kukin jousi tulee yhdistetyksi vieressään olevaan kahteen jouseen. Tämän tekee 25 mahdolliseksi se tosiasia, että kummankin vierekkäisen jousiparin molemmat jouset sisältävät vastakkaisiin suuntiin kiertävät kierrokset. Tämä jousien yhteenliittäminen on jo tunnettu tällaisten jousinauhojen yhteydessä.

Kuvion 1 kaltaista jousiyksikköä valmistettaessa 30 kuvion 3 esittämät jousinauhat asetetaan siten, että niiden reunapinnat ovat jousiyksikön pääpinnoissa tai niiden läheisyydessä. Nauhat liitetään yhteen useiden kierukka-maisten lankojen 5 ja 6 avulla, kierukkamaisten lankojen 5 ollessa yhdessä pääpinnassa tai sen läheisyydessä ja kie-35 rukkamaisten lankojen 6 toisessa pääpinnassa tai sen lä- 11 - 3884 heisyydessä. Kumpikin kierukkamainen lanka ympäröi kunkin jousinauhan komponenttiosia, nimittäin kahden vierekkäisen liittimen 2 molempia vierekkäisiä pääteosia 3.

Jousinauhan ja jousiyksikön tähän asti selostetut 5 ominaisuudet ovat aikaisemmin jo tunnettuja, ja seuraavas-sa selostetaan niitä ominaispiirteitä, joita ei aikaisemmin ole tunnettu.

Tähän asti on ollut tavallista tehdä liittimien pääteosat pääasiassa suoraviivaisiksi, niin että ne ovat 10 irtonaisina niitä ympäröivien kierukkamaisten lankojen sisällä. Kuviosta 2 näkyy kuitenkin, että liittimien pääteosat 2 ovat muodoltaan kaarimaisia tai kaarevia, tämän järjestelyn ollessa sellainen, että kummankin pääteosan 2 osat nojaavat tätä pääteosaa ympäröivän kierukkamaisen 15 langan yhtä sivua vasten. Siten pääteosat 2 eivät ole irtonaisia kierukkamaisten lankojen sisällä, eivätkä ne pääse suorittamaan suhteellista liikettä pääteosien 3 ja kierukkamaisten lankojen 5 ja 6 välissä kierukkamaisten lankojen akselien suhteen poikittaisessa suunnassa. Lisäksi 20 pääteosat 2 muuttavat joustavasti muotoaan ollessaan kierukkamaisten lankojen ympäröiminä, jolloin ne nojaavat kierukkamaista lankaa vasten ja esiintyy kitkakiinnitys näiden pääteosien ja kierukkamaisten lankojen välillä. Pääteosat 2 on edelleen muotoiltu siten ja ne ovat pituu-25 deltaan sellaisia, että kohdissa, joissa liittimet tulevat ulos kierukkamaisista langoista, nämä liittimet nojaavat kierukkamaisia lankoja vasten, jolloin ei voi tapahtua suhteellista pitkittäistä tai aksiaalista liikettä liittimien pääteosien ja kierukkamaisten lankojen välillä. 30 Tämän järjestelyn edut on selostettu edellä.

Kunkin liittimen 2 väliosa 4 voi olla muodoltaan suoraviivainen, mutta käytännössä sen keskiosa on kuvion 5 mukaisella tavalla muodostettu tukirakenteeksi 7. Tällaisen tukirakenteen toiminta ei muodosta mitään osaa esillä 35 olevasta keksinnöstä ja se on selostettu edellämainitussa 12 Γ 3 8 8 4 englantilaisen patenttijulkaisun No. 2 143 731 selostus-osassa. Sitä ei siis selosteta yksityiskohtaisemmin tässä yhteydessä.

Väliosan 4 kumpikin pää on liitetty vierekkäiseen 5 pääteosaan 3 kaarevan kulmaosan 8 välityksellä.

Kuvion 3 esittämän kaltaisten jousinauhojen valmistuksen yhteydessä käytetään edellämainitun englantilaisen patenttijulkaisun No. 937 644 täydellisessä selostuksessa selostetun ja kuvatun kaltaista jousentekokonetta. Tätä 10 konetta käytetään langankappaleen asettamiseksi alkutai-vutustoimenpiteen alaiseksi osittain muodostettujen liittimien 9 yhteenliittämien jousien 1 valmistamista varten. Kuten kuviosta 4 näkyy, sisältää kukin osittain muodostettu liitin 9 pääteosat 10, jotka ovat muodoltaan lopullis-15 ten liittimien 2 pääteosien 3 kaltaisia. Kunkin osittain muodostetun liittimen 9 väliosa 11 on kuitenkin suoraviivainen, kuten kuviosta näkyy. Lisäksi väliosan 11 kumpikin pää on liitetty vieressä olevaan pääteosaan 10 suhteellisen jyrkästi kaareutuvan kaarevan kulmaosan 12 välityksel-20 lä.

Jousentekokoneesta tuleva osittain muodostettu jou-sinauha kulkee joustavasta levymateriaalista tehdylle tu-kialustalle ja sen jälkeen tältä tukialustalta pöydälle, jossa jousikierrokset liitetään peräkkäisessä järjestyk-25 sessä toisiinsa. Tämä voidaan suorittaa käsin, mutta se on suotavinta tehdä koneellisesti, kuten edellämainitussa täydellisessä selostuksessa on selostettu. Yhteenliitetyt jousikierrokset kulkevat sitten kanavan (ei näy) muodossa olevaan ohjausväylään, jossa on tasainen pohja ja pysty-30 suorat sivuseinät. Tässä kanavassa olevien jousikierrosten akselit on asetettu yhteiselle vaakasuoralle tasolle ja osittain muodostetut liittimet 9 ovat yhdensuuntaisissa pystysuorissa tasoissa kanavan sivuseiniä vasten. Liittimien väliosat ovat asetettuina kanavan pohjanurkkiin, 35 joissa sivuseinät liittyvät pohjaan.

13 '3884

Osittain muodostettua jousinauhaa siirretään eteenpäin jaksottaisesti kanavaa pitkin syöttölaitteiden avulla, jotka käsittävät kaksi syöttölaitetta, joista kumpikin on kuvion 6 esittämän kaltainen. Yksi tällainen syöttölai-5 te on asennettu kanavan kumpaankin sivuseinään. Sen sijaan että laitteet olisi asetettu suoraan vastakkain, on yksi laite asetettu etäisyyden päähän pitemmälle kanavaan kuin toinen laite, tämän etäisyyden ollessa pääasiassa puolet osittain muodostetun liittimen 9 pituudesta. Kumpikin 10 syöttölaite käsittää vaakasuoran tangon 13, joka on asennettu suorittamaan pitkittäistä edestakaisliikettä kanavan pituussuunnassa. Tämä tanko kulkee kiinteiden komponenttien 14 rajoittamassa urassa, näiden komponenttien estäessä tangon muun liikkeen. Tangon yksi pää on liitetty ka-15 navan yhden sivuseinän muodostavan pystysuoran levyn 17 ulkosivulle kiinnitetyn pneumaattisen mäntä- ja sylinte-rilaitteen 16 männänvarteen 15. Kaksi hammasta 18 ulkonee tangosta kanavan sisään levyssä 17 olevan vaakasuoran raon kautta. Kummankin hampaan etupinta 19 on edestakaisliik-20 keen suhteen kohtisuorassa olevassa pystytasossa ja takapinta 20 tämän suunnan suhteen kaltevassa pystytasossa. Hampaiden etupintojen 19 välinen etäisyys on myös pääasiassa puolet osittain muodostetun liittimen 9 pituudesta. Yksiköt 16 toimivat yhdessä ja niiden toiminta on tah-25 distettu jousentekokoneen toiminnan kanssa. Kummankin syöttölaitteen ensimmäisen eteenpäinsiirtoiskun aikana esitetystä perusasennosta lähtien takahampaan, so. kanavan syöttöpäätä lähempänä olevan hampaan, etupinta 19 kiinnittyy sen vieressä oleviin osittain muodostetun liittimen 9 30 takapääteosiin ja työntää liitintä ja siten myös nauhaa eteenpäin etäisyyden verran, joka on hieman suurempi kuin osittain muodostetutn liittimen pituuden puolisko. Seuraa-van paluuiskun aikana etuhampaan takapinta 20 ohittaa takahampaan jo aikaisemmin pidättämän pääteosan siirtäen 35 hetkellisesti joustavaa pääteosaa kohti kanavan keskustaa.

14 S S 8 4

Paluuiskun lopussa pääteosa on aivan etuhampaan edessä, niin että toisen eteenpäiniskun aikana etuhammas työntää eteenpäin osittain muodostettua liitintä ja jousinauhaa sen mukana. Lopuksi toisen paluuiskun aikana takahammas 5 ohittaa seuraavan pääteosan valmiina työntämään sitä eteenpäin. Tätä kahden iskun jaksoa toistetaan epämääräisen ajan verran.

Kanavan kummallakin puolella olevan syöttölaitteen toisen eteenpäiniskun lopussa osittain muodostunut liitin 10 on välittömästi kuvioiden 7-9 esittämän kaltaisen laitteen vieressä. Yksi tällainen laite on asennettu kanavan kummankin sivuseinän ulkopuolelle, kun taas kummankin laitteen edessä oleva kanavan pohja on leikattu pois laitteen sisältämien osien nousun sallimiseksi pohjan läpi seuraa-15 vassa selostetulla tavalla.

Kuvioissa näkyvä laite käsittää kiinteät komponentit 21, joihin on asennettu kääntyvästä tanko 22 kanavan seinien suuntaisen vaakasuoran kääntötapin 22 välityksellä. Tankoa voidaan kääntää kuvioissa näkyvän alkuasennon, 20 jossa se on kaltevassa asennossa vaakasuoran tason suhteen, ja lopullisen asennon, jossa se on vaakasuorassa, välillä pneumaattisen mäntä- ja sylinterilaitteen 25 avulla. Laitteen 25 männänvarren 29 yläpää on käännetty kohdassa 26 tangon 22 yhteenpäähän. Nivelen 27 yksi pää on 25 liitetty kääntötapin 28 välityksellä vaunuun 30, joka on asennettu liukuvasti kiinteiden komponenttien 21 varaan. Kun tanko siirretään alkuasennostaan loppuasentoonsa, siirtyy vaunu sisäänvedetystä asennosta, jossa se on kuvioiden mukaisesti kanavan vieressä olevan sivuseinän ta-30 sossa, käyttöasentoon, jossa sen etuosa pistää kanavan sisään.

Vaunun 30 etuosa sisältää kaksi kaarevaa kvadrantin muotoista vastinosaa 31, joiden kuperat pinnat vastaavat muodoltaan täydellisen tai täysin muodostetun liittimen 2 35 kulmaosien 8 muotoa. Vastinosien 31 välissä oleva vaunun 15 3 ε 8 4 etuosa sisältää vastinosan 32, joka on pääasiassa ylösalaisen V:n muotoinen, vastaten tukirakenteen 7 muotoa. Lieriömäinen tanko 33 on myös asennettu vaunun 30 etuosaan ja se voi liukua pystysuorassa suunnassa aksiaalisesti 5 linjattujen reikien läpi, jotka on muodostettu vastinosien 32 yläosaan, vaunusta osan muodostavaan levyyn 34, ja levyyn 34 asennetun pitimen 35 yläosaan. Tanko 33 kannattaa kappaletta 36, joka voi nojata levyä 34 vasten sen alaspäin suuntautuvan liikkeen rajoittamiseksi. Kierukkamainen 10 painejousi 37 toimii tangon ympärillä kappaleen 36 ja pitimen 35 sanotun yläosan välissä pakottaen tangon siirtymään alaspäin. Pultit 38 ulottuvat levyn 34 ja pienen kappaleen 39 läpi vaunun 30 päärunkoon 40, kappaleen 39 kulkiessa yhdessä kiinteässä komponentissa 21 olevaan rakoon. 15 Tanko 22 kannattaa etupäässään vastinosayhdistelmää 41, joka käsittää kaksi vaakasuoran etäisyyden päässä toisistaan olevaa kaarevaa vastinosaa 42, joiden koveruus vastaa vastinosien 31 muotoa. Vastinosayhdistelmä 41 on myös varustettu keskeisellä ylöspäin ulkonevalla vastin-20 osalla 43, jonka muoto vastaa vastinosan 32 muotoa. Varsien 44 muodostelma pari ulkonee ylöspäin, yksi vastinosan 43 kummallakin puolella, näiden varsien ollessa vastinosaa ohuempia.

Yksi kiinteä komponentti 21 kannattaa kulmapidintä 25 45, johon on kiinnitetty pneumaattisen mäntä- ja sylinte- rilaitteen 46 sylinteri. Laitteen 46 männänvarsi 47 kulkee vaakasuorasti kohti kanavaa ja kannattaa etupäässään kappaletta 48, jonka tasaisesta pinnasta 49 ulkonee sisään-vedettävän pysäytyslaitteen käsittävä pystysuora pysäytin 30 50.

Käytännössä, kun esitetyn asetuslaitteen vieressä oleva syöttölaite suorittaa toisen iskunsa, mäntä- ja sy-linterilaitetta 46 käytetään siirtämään pysäytin 50 aktiiviseen asentoon, jossa se pistää kanavan sisään. Tämän 35 toisen iskun lopussa kuvion 9 esittämän liittimen kaltai- 16 Γ S δ 8 4 nen ja viitenumerolla 9 merkitty osittain muodostettu liitin asetetaan välittömästi edellä mainitun laitteen viereen. Tämän liittimen etupääteosa 10 nojaa pysäytintä 50 vasten, takaliittimen nojatessa taas hampaasta 18 eteen-5 päin olevaa etupintaa 19 vasten. Osittain muodostettua liitintä estetään tällöin liikkumasta edestakaisin kanavaa pitkin

Ennen kuin syöttölaitteen tanko 13 vedetään sisään, mäntä- ja sylinterilaitetta 25 käytetään siirtämään tanko 10 22 (kuviossa näkyvästä) alkuasennostaan loppuasentoonsa.

Tämän tapahtuessa vaunu 30 siirtyy sisäänvedetystä asennostaan käyttöasentoonsa. Tangon 22 liikkeen alkuvaiheissa ylöspäin ulkonevan vastinosan 43 yläpää kiinnittyy osittain muodostetun liittimen 9 väliosan 11 keskiosaan puris-15 taen sen tangon 33 alapäätä vasten. Tangon 22 lisäliike saa vastinosan 43 pakottamaan langan ylöspäin vastinosan 32 sisään, kun taas sen johdosta, että sen keskiosa on vangittuna vastinosan 43 ja tangon 33 väliin, ei lanka pääse liikkumaan päättymättömällä tavalla vastinosien suh-20 teen. Lisäksi varret 44 estävät liittimen väliosan siir-tymäliikkeen kohti kanavan keskiosaa.

Liikkeen tämän osan aikana osittain muodostetun liittimen pääteosat 10 vedetään toisiaan kohti ja poispäin pysäyttimestä 50 ja etummaisesta hampaasta 18. Pysäytin 50 25 ja etummainen hammas lopettavat siten liittimen pidätyksen. Tämän jälkeen mäntä- ja sylinterilaitteita 16 ja 46 voidaan käyttää vetämään sisään pysäyttimet, jotka alunperin pidättivät osittain muodostettua liitintä.

Tangon 22 liikkeen lopulliseen asentoon johtavissa 30 loppuvaiheissa vastinosat 43 ja 32 saattavat yhdessä loppuun tukirakenteen 7 muotoilun. Näin tapahtuessa kaarevat vastinosat 31 ja 42 toimivat lopuksi yhdessä asettaen liittimen lisätaivutustoimenpiteen alaiseksi, jonka yhteydessä pääteosat 10 taivutetaan tai muotoillaan uudelleen, 35 jolloin niiden suhteellisen jyrkät alkukaaret avataan kaa- 17 Γο884 revuudeltaan vähäisempien lopullisten kaarevien kulmaosien 8 muodostamiseksi. Kuten edellä on selostettu, säädetään tämän toimenpiteen avulla lopullisen liittimen pääteosien 3 välinen etäisyys.

5 Liittimen lopullisen muotoilun suorittamisen jäl keen käytetään taas mäntä- ja sylinteriyhdistelmää 16 palauttamaan tanko alkuasentoonsa. Myös mäntä- ja sylinteriyhdistelmää 25 käytetään palauttamaan vastinosayhdistel-mä 41 varsineen 44 kanavan pohjatason alapuolella olevaan 10 asentoon sekä vaunu takaisin sisäänvedettyyn asentoonsa. Jousinauhaa voidaan siten siirtää taas vapaasti eteenpäin syöttölaitteiden avulla.

On selvää, että kanavan yhdelle puolelle on asetettu syöttölaite ja siihen liittyvä uudelleentaivutuslaite, 15 ja kanavan toiselle puolelle samanlainen syöttölaite ja samanlainen siihen liittyvä uudelleentaivutuslaite. Kanavan yhdellä puolella olevat laitteet on asetettu pituussuunnassa syrjään kanavan toisella puolella olevien laitteiden suhteen etäisyyden verran, joka on pääasiassa puo-20 let osittain muodostetun liittimen 9 pituudesta. Nämä molemmat syöttölaitteet toimivat yhdessä syöttäen jousinau-hoja asteettaisesti eteenpäin, nauhan liikkuessa kussakin vaiheessa osittain muodostetun liittimen puolen pituuden verran. Vuorottaisten vaiheiden jälkeen uudelleentaivutus-25 laitteita käytetään yhdessä edellä selostetulla tavalla muuttamaan molemmat osittain muodostetut liittimet 9, joista yksi on kanavan kummallakin puolella, täysin muodostetuiksi liittimiksi 2.

Täysin valmistettu jousinauha kiedotaan sen tulles-30 sa asteettaisesti esiin kanavasta tunnetulla tavalla rullan muotoon kierrejousien akselien suuntaisen akselin ympäri. Useita jousinauharullia, jotka on tehty edellä selostetulla tavalla, kootaan yhteen kierukkamaisten lankojen kanssa tyypiltään tunnettujen jousiyksiköiden valmis-35 tamiseksi. Tämä voidaan suorittaa edellämainitun englan- 18 r s 8 8 4 tilaisen patenttijulkaisun No. 1 095 980 täydellisessä selostuksessa selostetun ja kuvatun koneen avulla. Haluttaessa konetta voidaan muuttaa liittämällä siihen kieruk-kamaisia lankoja varten tarkoitetut paikoituslaitteet tai 5 leuat, jotka on selostettu Multilastic Limited'ille myönnetyn englantilaisen patentin No. 1 522 611 täydellisessä selostuksessa. Kummassakin tapauksessa kone toimii siten, että kun paikoituslaitteet tai leuat tarttuvat liittimien pääteosiin 3, nämä muuttavat joustavasti muotoaan kuvion 5 10 esittämästä kaarevasta muodosta lähemmäksi suoraviivaista muotoa. Tällöin kierukkamaiset langat voidaan liittää liittimien pääteosiin vaikeuksitta. Kun liittimien pääte-osat ovat kuitenkin riittävästi höltyneet, nämä pääteosat pyrkivät palaamaan takaisin alkuperäisiin muotoihinsa, 15 jotka näkyvät kuviossa 5, mutta niitä estetään tekemästä näin niitä ympäröivien kierukkamaisten lankojen avulla. Pääteosat pysyvät siis joustavasti muotoaan muuttavassa tai jännitetyssä tilassa ja tukeutuvat kierukkamaisia lankoja vasten. Tämän johdosta esiintyy kitkakiinnitys kie-20 rukkamaisten lankojen ja liittimien pääteosien välillä, jolloin saavutetaan edellämainitut edut.

On selvää, että että ei ole olennaisen tärkeää, että lisätaivutustoimenpiteen suorittavat laitteet on asetettu jousenvalmistuskoneen viereen. Haluttaessa ne voi-25 daan asettaa muuallekin ja niitä voidaan käyttää jousen-valmistuskoneesta riippumattomalla tavalla. Jousenvalmistuskoneen muodostamat jousinauhat voidaan esimerkiksi kietoa rulliksi, nämä rullat voidaan sitten avata ja jousinauhat asettaa lisätaivutustoimenpiteen alaisiksi sanot-30 tujen laitteiden avulla ennen niiden uutta rullalle kietomista tai suoraa syöttöä kokoonpanokoneeseen.

On myös selvää, että ei ole olennaisen tärkeää, että tukirakenteet 7 muodostetaan välittömästi ennen sanottua taivutustoimenpidettä. Itse asiassa ei ole olennai-35 sen tärkeää käyttää lainkaan tällaisia tukirakenteita. Jos 19 f 0884 tukirakenteita ei käytetä, voidaan vastinosa 32 ja sitä täydentävä vastinosa 43 jättää pois. Myöskään lieriömäistä tankoa 33 ei tässä tapauksessa tarvita, mutta tällöin on suositeltavaa käyttää jotain muuta joustavaa kiinnitart-5 tumisvälinettä osittain muodostetun liittimen väliosan 11 keskiosaan tarttumista varten ennen kuin kvadrantin muotoiset vastinosat 31 ja 42 toimivat yhdessä liittimen kulmaosien uudelleenmuotoilemista varten.

Kuten edellä on selostettu, olisi mahdollista muo-10 töillä liitin siten, että se muodostaa tukirakenteen, kuten tukirakenteen 7, sanotun lisätaivutustoimenpiteen suhteen erillisen toimenpiteen avulla. Tässä tapauksessa olisi kuitenkin erittäin suotavaa, ja jopa olennaisen tärkeää, muodostaa tukirakenne ennen sanotun lisätaivutustoi-15 menpiteen suorittamista eikä sen jälkeen. On nimittäin aina suotavaa suorittaa sanottu lisätaivutustoimenpide liittimen viimeisenä muodostustoimenpiteenä.

Claims (9)

20 f £884

1. Menetelmä jousiyksikköön liitettävän jousinau-han valmistamista varten, sanotun menetelmän käsittäessä 5 langankappaleen asettamisen alkutaivutustoimenpiteen alaiseksi, jonka yhteydessä se muotoillaan siten, että muodostuu sekä useita riviin vierekkäin asetettuja kierrejousia (1), joiden päät ovat nauhan vastakkaisssa reunapinnoissa tai niiden läheisyydessä, ja useita näiden jousien kanssa 10 scimaa kappaletta olevia liittimiä (2), kunkin liittimen ollessa nauhan reunapinnassa tai sen läheisyydessä ja liittää kaksi vierekkäistä rivissä olevaa jousta yhteen, kunkin liittimen sisältäessä kaksi toisistaan etäisyyden päässä olevaa pääteosaa (3), jotka kulkevat poikittain 15 nauhan suhteen, ja sanottujen pääteosten välissä olevan väliosan (4), joka ulottuu sanottujen molempien vierekkäisten jousien yli, sanotun menetelmän ollessa tunnettu siitä, että langankappaleen sanotun alkutaivutustoimenpiteen jälkeen ainakin osa kustakin liittimestä 20 (2) asetetaan lisätaivutustoimenpiteen alaiseksi liittimen pääteosien (3) saattamiseksi asentoihin, jossa ne ovat toisistaan erillään ennalta määrätyn etäisyyden verran.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kun kukin liitin (2) asetetaan sa- 25 notun lisätaivutustoimenpiteen alaiseksi, sen kumpikin kulmaosa, joka on väliosan (4) ja pääteosien (3) välissä, taivutetaan kaarevasta alkumuodosta (12) lopulliseen kaarevaan muotoon (8), jonka kaarevuus on alkuperäistä kaarevaa muotoa vähäisempi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tun nettu lisäksi siitä, että kuhunkin liittimeen kohdistettu lisätaivutustoimenpide suoritetaan muotoilemalla kulmaosa toisiaan täydentävien vastinosien (31, 42) välissä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n- 21 Γ δ £ 8 4 n e t t u lisäksi siitä, että kukin liitin, sen jälkeen kun se on muotoiltu sanotun alkutaivutustoimenpiteen avulla, mutta ainakin ennen kuin sanottu lisätaivutustoimenpide on suoritettu, asetetaan välitaivutustoimenpiteen alai-5 seksi, jolloin liittimen väliosan keskiosa taivutetaan tukirakenteen (7) muodostamiseksi, joka ulottuu ainakin osittain jousinauhan siihen liittyvän reunapinnan poikki.

5. Jousiyksikköön liittämistä varten tarkoitettu jousinauha, joka on tehty minkä tahansa edellä olevan pa- 10 tenttivaatimuksen mukaisen menetelmän avulla, tunnet-t u siitä, että liittimien pääteosat (3) eivät ole muodoltaan suoraviivaisia, järjestelyn ollessa sellainen, että mitään suhteellista liikettä ei voi käytännössä esiintyä sanottujen pääteosien ja sanottujen kierukkamais-15 ten lankojen välillä jousinauhan pituussuunnassa.

6. Laite käyttöä varten patenttivaatimuksen 1 mukaisessa jousiyksikköön liitettävän jousinauhan valmistusmenetelmässä, tämän jousinauhan ollessa tyypiltään tunnettu ja käsittäessä langankappaleen, joka muotoillaan sekä 20 useiden rivissä vierekkäin olevien kierrejousien (1), joiden päät ovat nauhan vastakkaisissa reunapinnoissa tai niiden läheisyydessä, että useiden sanottujen jousien kanssa samaa kappaletta olevien liittimien (2) muodostamiseksi, kunkin liittimen ollessa nauhan reunapinnassa tai 25 sen läheisyydessä ja liittäessä yhteen kaksi rivissä olevaa vierekkäistä jousta, kunkin liittimen sisältäessä kaksi toisistaan etäisyyden päässä olevaa pääteossa (3), jotka kulkevat poikittain nauhan suhteen, ja sanottujen pääteosien välissä olevan väliosan (4), joka ulottuu sanot-30 tujen vierekkäisten jousien yli, sanotun laitteen ollessa tunnettu siitä, että se käsittää toisiaan täydentävät vastinosat (31, 42), jotka suorittavat kuhunkin liittimeen kohdistuvan lisätaivutustoimenpiteen sen jälkeen kun liitin on muotoiltu alkutaivutustoimenpiteen 35 avulla, jolloin liittimen pääteosat (3) saatetaan siirty-

22. O S 8 4 mään asentoihin, joissa ne ovat ennalta määrätyn etäisyyden päässä toisistaan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu lisäksi siitä, että sanotut toisiaan täydentä-5 vät vastinosat käsittävät parin toistensa suhteen kiinteitä koveria vastinosia (42) ja parin toistensa suhteen kiinteitä kuperia vastinosia (31), näiden koverien ja kuperien vastinosien ollessa siirrettävissä toistensa suhteen avoimesta asennosta suljettuun asentoon, jolloin nii-10 tä käytetään tämän siirtoliikkeen aikana taivuttamaan liittimen väliosan (4) ja pääteosien (3) välissä olevaa kumpaakin pääteosaa kaarevasta alkumuodosta (12) lopulliseen kaarevaan muotoon (8), jonka kaarevuus on kaarevan alkumuodon kaarevuutta vähäisempi.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu lisäksi siitä, että sanottu laite asennetaan jousinauhan ohjausväylän viereen ja että se sisältää siirtolaitteen (25) vastinosien vetämiseksi pois ohjaus-väylästä silloin, kun niitä ei käytetä, jousinauhan liik-20 keen sallimiseksi ohjausväylää pitkin.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu lisäksi siitä, että käytössä on syöttölaitteet (13-20) jousinauhan jaksottaista syöttämistä varten ohjausväylää pitkin. i 23 <£084