FI88722B

FI88722B - Foerfarande foer framstaellning av cytostatiskt aktiva antracyklinderivat

Info

Publication number: FI88722B
Application number: FI883253A
Authority: FI
Inventors: Peter Hermentin; Cenek Kolar; Hans Peter Kraemer; Michael Paal; Dieter Hoffmann; Hans Gerd Berscheid; Dirk Boettger
Original assignee: Behringwerke Ag
Priority date: 1987-07-09
Filing date: 1988-07-07
Publication date: 1993-03-15
Also published as: FI88722C; FI883253A; KR890001935A; JPS6429338A; KR960004899B1; DK384488D0; EP0299350A3; DK384488A; DE3722698A1; EP0299350A2; AU1887688A; FI883253A0; AU616366B2; US4914191A; PT87943A

Description

Menetelmä sytostaattisesti vaikuttavien antrasykliinijoh dannaisten valmistamiseksi ·; p 7 c r\ 1 ' - <

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää uusien sy-5 tostaattisesti vaikuttavien antrasykliinijohdannaisten, erityisesti mono- ja bis-rodosaminyyli-antrasyklinonijohdannaisten valmistamiseksi. Näitä yhdisteitä voidaan käyttää lääkeaineina.

Antrasykliinien aineluokka on jo kauan ollut tun-10 nettu. Siitä saakka kun rodomysiinien, adriamysiinin tai daunomysiinin rakenne on pystytty määrittämään ja tämän antrasykliiniluokan tiettyjen edustajien sytostaattinen vaikutus on tullut tunnetuksi, on lukuisia antrasykliinejä eristetty biologisella mentelmällä sädesienien Strepto-15 myces-suvun edustajista ja niiden vaikutusta on tutkittu.

Tiedetään, että joitakin antrasykliinejä, kuten esimerkiksi adriamysiiniä, daunomysiiniä, aklasinomysiiniä, 4'-epi-adriamysiiniä, 4'-metoksiadriamysiiniä tai 4'-desok-siadriamysiiniä käytetään jo kasvainten hoidossa.

20 Käytettäessä näitä tunnettuja antrasykliinejä kas vainten hoidossa oleellisena ongelmana on kuitenkin, että . niillä on toivotun sytostaattisen vaikutuksen ohella myös : ei-toivottuja sivuvaikutuksia, kuten esimerkiksi verisolui hin ja sydämeen kohdistuvaa toksisuutta.

:..25 Tämänhetkisestä tekniikan tasosta lähtien esillä olevan keksinnön tehtävänä on kehittää uusia antrasyklii-nijohdannaisia, joilla ei ole ristiresistenssiä ja joilla on uudenlainen vaikutusspektri ja vähäisempi toksisuus.

Tämä keksinnönmukainen tehtävä ratkaistaan uusilla 30 sytostaattisesti vaikuttavilla antrasykliinijohdannaisilla, jotka vastaavat seuraavaa ylestä kaavaa I

2 ?H f -CH2CHj 35 kv4^kv5/^/'U\/

OH O OH R

2 . / ja jotka esiintyvät mahdollisesti epäorgaanisen tai orgaanisen hapon suolana ja jolloin ryhmillä on seuraava merkitys: K* on vety tai hydroksiryhmä, 2 5 R on vety tai hydroksiryhmä tai seuraavan yleisen kaavan II mukainen rakenne, 3 R on hydroksiryhmä tai seuraavan yleisen kaavan II mukainen rakenne,

O

ch3 15 4 jolloin R on alifaattinen tai aromaattinen asyyliryhmä, edullisesti bentsoyyli tai substituoitu bentsoyyli tai alifaattinen asyyliryhmä, jossa on 1 - 7 hiiliatomia.

2 3 Vähintään yhdellä ryhmistä R ja R on kaavan II mukai- 1 2 3 i 3 2 20 nen rakenne. Jos molemmilla ryhmillä R ja R on kaavan 3 II mukaiset rakenteet, niin tällöin R voi myös olla vety.

4 4

Jos R on substituoitu bentsoyyli, niin R voi olla orto-, meta- ja/tai para-asemassa yhdellä tai useammalla fluori-, kloori-, bromi- tai jodiatomilla tai metoksi-, 25 nitro-, syano- tai atsidoryhmällä substituoitu. Muut erittäin edullisena pidetyt antrasykliinijohdannaiset käyvät ilmi alipatenttivaatimuksista ja ne voivat myös mahdollisesti esiintyä fysiologisesti hyväksyttävien, epäorgaanisten tai orgaanisten happojen happoadditiosuo-30 loina.

Kaavan I mukaiset antrasykliinit, jotka sisältävät yhden tai kaksi kaavan II mukaista rakennetta, jol- 4 loin R = H, tunnetaan osittain jo noin kahden vuosikymmenen ajalta (Brockmann et ai., Tetrahedron Letters 1969, 35 415) ja niitä voidaan valmistaa biologisella menetelmällä P Q 7 '} ·} 3 r , saatavista antrasykliiniyhdisteistä, jotka ovat suoraan rodosamiinijohdannaisen muodossa.

Äskettäin tiedotettiin, että kaavan I mukaisilla 1 2 antrasykliineillä, joissa R on vety, R :11a on kaavan 4 3 5 II mukainen rakenne, jossa R = H ja R = OH tai kaavan 4 II mukainen rakenne, jossa R = H, on kasvaimien kasvua estävä vaikutus, kun taas, jos kyseessä on kaavan I mu- 12 3

kainen rakenne, jossa R = R = H ja R :11a on kaavan II

4 mukainen rakenne, jossa R = H, niin antrasykliineillä 10 ei ole sytostaattista aktiviteettia (Fleck et ai., Studia, Biophysica (1984), 104, 215).

Vielä tuntemattomia ovat tähän mennessä ne kaavan I mukaiset yhdisteet, jotka sisältävät yhden tai kaksi 4 kaavan II mukaista rakennetta, joissa R on vähintään 15 yhdessä kaavan II mukaisessa rakenteessa asyyliryhmä.

Yllättäen todettiin nyt, että kaavan I mukaiset

yhdisteet, jotka sisältävät yhden tai kaksi kaavan II

4 mukaista rakennetta, jolloin R = H, voidaan asyloida selektiivisesti tämän rodosaminyyli-sokerisegmentin 4'-20 hydroksiryhmässä, ilman että muut kaavan I mukaisessa yhdisteessä esiintyvät alkoholipitoiset tai fenolipitoiset hydroksiryhmät asyloituisivat myös.

Edelleen todettiin, että uusilla, kaavan I mukaisilla antrasykliinijohdannaisilla, jotka sisältävät yh- 25 den tai kaksi kaavan II mukaista rakennetta ja joissa 1 4 R - R merkitsevät samaa kuin edellä, on sytostaattinen aktiviteetti, ilman että havaitaan ristiresistenssiä ad-riamysiiniä kohtaan.

Näiden toteamusten perusteella keksinnönmukainen 30 menetelmä uusien sytostaattisesti vaikuttavien, esillä olevan keksinnön mukaisten antrasykliinijohdannaisten valmistamiseksi on tunnettu siitä, että kaavan I mukai- 4 sen yhdisteen, jossa R on vety, annetaan reagoida reak-tiokykyisen karboksyylihappojohdannaisen, esimerkiksi 35 vastaavan happohalogenidin, -anhydridin,- syanidin tai -atsidin, esimerkiksi bentsoehapon, substituoidun f\ Λ π r r 4 ‘ r ' / bentsoehapon tai alifaattisen karboksyylihapon kanssa, orgaanisessa liuottimessa, kuten esimerkiksi kloroformissa, dikloorimetaanissa tai dimetyyliformamidissa tai vastaavassa liuotinseoksessa, emäksen, kuten esim. pyri-5 diinin tai trietyyliamiinin läsnä ollessa lämpötilan ollessa esimerkiksi -20 - +40°C:n välillä vastaavaksi kaavan I mukaiseksi 4'-O-asyloiduksi yhdisteeksi.

Edullisesti käytetään kuitenkin menetelmää, jossa lähtöyhdisteen reaktio tapahtuu kaksifaasisysteemissä 10 ja siten, että käytetään veteen sekoittumatonta orgaanista liuotinta, kuten esimerkiksi kloroformia tai dikloori-metaania, jota sekoitetaan vesipitoisen faasin kanssa, joka sisältää sopivaa emästä, esimerkiksi natriumvety-karbonaattia, jolloin voidaan käyttää esimerkiksi 0°C:n 15 ja orgaanisen liuottimen kiehumislämpötilan välistä lämpötilaa, mikä vaatii hyvin säästävää reaktionkulkua ja reaktiotuotteen rikastumista orgaaniseen faasiin ja joka mahdollistaa yksinkertaisen edelleenkäsittelyn.

Reaktiokykyisen karboksyylihappojohdannaisen anne-20 taan reagoida - mikäli reaktio suoritetaan yksifaasisys-teemissä - tarkoituksenmukaisesti ekvivalenttisessa määrässä kaavan I mukaisen yhdisteen kanssa, koska tällä tavoin ehkäistään sivutuotteiden muodostumista ja asy-lointi tapahtuu ainoastaan rodosaminyyli-sokerisegmentin 25 4'-hydroksiryhmässä.

Edullisina pidetään keksinnön puitteissa sellai- 4 siä kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa R on bentso-yyli tai substituoitu bentsoyyli. Samoin edullisina pidetään niitä kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa R^ = H.

30 Erityisen edullisena pidettyjä ovat yhdisteet, joissa 1 4 R = H ja R on bentsoyyli tai substituoitu bentsoyyli.

Keksinnönmukaisen menetelmän mukaan saaduilla uusilla antrasykliinijohdannaisilla on sytostaattinen eli solujen jakautumista ja kasvua estävä aktiviteetti ja 35 tämän johdosta ne voidaan työstää yhdessä tavanomaisten farmaseuttisten valmistus- ja/tai laimennusaineiden f c p 7 9 2 5 ^ kanssa lääkeaineiksi, joita käytetään syövän hoidossa. Annostus- ja käyttötapa vastaavat tällöin pääasiallisesti tunnettujen aineiden adriamysiinin, daunomysiinin, aklasinomysiinin, 4'-epi-adriamysiinin, 41-metoksiad-5 riamysiinin tai 4'-desoksiadriamysiinin annostus- ja käyttötapaa.

Näin valmistetut lääkeaineet voivat vielä lisäksi sisältää myös muita vaikuttavia aineita, mikäli nämä eivät aiheuta yhdessä keksinnönmukaisten yhdisteiden kanssa 10 mitään ei-toivottuja sivuvaikutuksia.

Keksinnönmukaisten yhdisteiden sytostaattista eli solujen jakautumista ja kasvua estävää vaikutusta tutkittiin hiiren L1210 leukemiasolujen avulla. Tätä varten käytettiin apuna L1210 leukemiasolujen kasvupesäkkeiden 15 muodostumista agarlevyille. Tätä menetelmää käytetään osoittamaan testiaineiden vaikutus solujen kasvuun yhden tunnin aikana tai useamman generaation eli sukupolven aikana. Yhden jakautumiskierron eli syklin ollessa 10 - 12 tuntia tarkkaillaan tällöin seitsemän päivän testiaikana 20 suunnilleen 14 peräkkäistä generaatiota eli sukupolvea. Keksinnönmukaiset sytostaattisesti vaikuttavat aineet saavat tässä testissä aikaan tarkkailtavien kasvupesäkkeiden lukumäärän alenemisen käsittelemättömään kontrol-linäytteeseen verrattuna.

25 Testimenetelmän yksityiskohdat käyvät ilmi seuraa- vasa kasvupesäkkeiden muodostumisen määrittämiseksi käytettävästä menetelmätavasta.

Menetelmä L1210 leukemiasolujen kasvupesäkkeiden muodostumisen määrittämiseksi pehmeä-aqarilla 30 500 leukemiasolua/levy inkuboitiin yhden tunnin ajan 37°C:ssa käyttäen testiaineen eri konsentraatioita. Lopuksi solut pestiin kaksi kertaa McCoy5A-väliaineella ja tämän jälkeen kaadettiin petrimaljoihin, kun oli ensin lisätty 0,3 % agaria. Kontrollinäytteitä inkuboitiin 35 käyttäen ainoastaan vastavalmistettua väliainetta. Yhden tunnin kestävän inkuboinnin sijasta sekoitettiin monissa 6 c c r ^ η tapauksissa eri konsentraatioita testiaineita agarin pintakerrokseen, jotta solut näin saatettaisiin koko in-kuboinnin ajan alttiiksi testiaineiden vaikutukselle. Agarin jähmetyttyä levyjä inkuboitiin lämpökaapissa seit-5 semän päivän ajan 37°C:ssa. (5 til.-% CC^sta, 95-%:inen suhteellinen ilman kosteus.) Lopuksi laskettiin niiden muodostuneiden kasvupesäkkeiden lukumäärä, joiden läpimitta oli yli 60 ^um. Tulokset ilmoitettiin kasvupesäkkeiden lukumääränä käsitellyillä agarlevyillä prosenttei-10 na käsittelemättömästä kontrollista. Näin saadusta annos-vaikutuskäyrästä määritettiin IC^g aineen vaikutuksen mittana. Tässä kuvattujen yhdisteiden tulokset adriamy-siiniin verrattuna ovat yhteenkoottuina seuraavassa taulukossa 1.

15 Proliferaatio- eli uudiskasvutesti (MTT-pelkistys) /MTT = 3-(4,5-dimetyylitiatsol-2-yyli)-2,5-dife-nyyli-tetratsoliumbromidi/

Eksponentiaalisessa kasvuvaiheessa olevia L1210-, A 549 tai HT 29 -soluja inkuboitiin 72 tunnin ajan solu- 3 20 tiheyden ollessa 5 x 10 solua/ml RPMI 1640:ssä 96-reikä-mikrotiitterilevyllä testiaineen eri konsentraatioita käyttäen 37°C:ssa (5 % CC^tta, 95-%:inen suhteellinen ilman kosteus). Kontrollikokeissa käytetään testiaineen sijasta ainoastaan kasvuväliainetta. Jokaista testiainet-25 ta sekä kontrollia varten käytetään 4-kertaisia määrityksiä. 65 tuntia kestäneen inkuboinnin jälkeen lisätään 50 ju1 MTT-liuosta (2,5 mg/ml fosfaatilla puskuroidussa keittosuolaliuoksessa). Elävien solujen läsnä ollessa MTT pelkistyy tummanpunaiseksi liukenemattomaksi format-30 saaniväriaineeksi. Tämä reaktio on päättynyt seitsemän tunnin kuluttua (Ll210-solut) tai 24 tunnin kuluttua (A 549-, HT 29 -solut) ja päällä oleva väliaine imusuo-datetaan huolellisesti. Liukenematon väriaine erotetaan lisäämällä 100 ^,ul DMS0:ta ja näin muodostuneen liuoksen 35 ekstinktio mitataan lopuksi jokaista reikää kohti valon 7 8 8 7 >' voimakkuuden mittauslaitteella (MULTISCAN 340 CC, firma Flow) aallonpituuden ollessa 492 nm.

Käsiteltyjen ja käsittelemättömien solujen ekstink-tioiden välisestä suhteesta saadaan tulokseksi annosvai-5 kutuskäyrä, josta voidaan lukea se konsentraatio, joka tappaa juuri 50 % soluista (IC^q). Uusintatutkimuksissa vaihtelukerroin on alle 15 %.

Ristiresistenssi in vitro

Ristiresistenssin määritys kulloisenkin testiyh-10 disteen ja doksorubisiinin välillä suoritetaan MTT-tes-tin avulla (metodiikka, ks. edellä) käyttäen herkkiä tai resistenttejä L1210 leukemiasoluja.

Resistentti solulinja saatiin aikaan inkuboimalla herkkää alalinjaa käyttäen asteittain kohoavia konsentraa-15 tioita vertailuyhdistettä.

Testiyhdisteen IC50 resistentissä alalinjassa verrattuna sensitiivisen eli herkän alalinjan IC^g-ar-voon antaa tulokseksi resistenssiasteen sekä testiyhdis-teelle (DR) että myös vertailuyhdisteelle (DR^rj) seu-20 raavan kaavan mukaisesti: IC-fx resistentti solulinja DR = _ T,R IC50 solulinja 25 Lisäksi lasketaan ristiresistenssiaste (DCR) testiyhdis-teelle seuraavan kaavan avulla: DCR % * p—- X 100 30 DR<«>

Siinä tapauksessa, että testiyhdisteen vaikutus-hävikki resistentissä linjassa herkkään linjaan verrattuna on suurempi kuin vertailuyhdisteen vastaava arvo, 35 yli 100 %:n ristiresistenssiaste on mahdollinen.

3 P R 7 ? 2

Taulukossa 1, osassa 3 esitetyt tulokset osoittavat, että kaikilla testiyhdisteillä ei ole ristiresistenssiä doksorubisiinia kohtaan. Käytetty resistentti solulinja on itse 60 - 80-kertaisesti doksorubisiinille 5 resistentti.

Keksinnönmukaisten valmistusmenetelmien selventämiseksi esitetään seuraavassa esimerkit 1-24, joissa valmistetaan edullisena pidettyjä keksinnönmukaisia yhdisteitä kyseessä olevan menetelmän mukaisesti.

10 Valmistettujen yhdisteiden rakenteet määritettiin 113 käyttäen apuna H- ja -C-NMR- sekä MS-spektroskopiaa. Vastaavat arvot ovat yhteenkoottuina seuraavassa taulukossa 2. Reaktioiden kulku sekä tulokseksi saatavat yhdisteet tutkitaan ohutkerroskromatografisesti tai HPLC-15 tekniikkaa käyttäen.

Ohutkerroskromatografointi tapahtui silikageeli-valmislevyillä.

Pylväskromatografointi tapahtui käyttäen sili-kageeli 60:tä, jonka läpimitta oli 20 - 45 ^um tai 0,063 -20 0,200 mm; eluointiaineiden arvot tarkoittavat tilavuus- osia. Saantoja ei ole optimoitu.

i 9 2 R 7 O 2

Taulukko 1, osa 1

Kaavan I mukaiset yhdisteet Addukti Aine nro R1 R2 R3 R4 (esim.) 5 -—-----

Adriamysiini H II II bentsoyyli 1 H II II bentsoyyli HC1 2 H II II p-metoksibentsoyyli 3 H II II p-metoksibentsoyyli HC1 4 H II II p-syanobentsoyyli 5 H II II p-syanobentsoyyli HC1 6 H II II p-nitrobentsoyyli 7 H II II p-bromibentsoyyli 8 H II II asetyyli 9 H II II propionyyli 10 H II II monobentsoyyli/H 11 H II II 4'-(mono-p-metoksibentsoyyli)/4"-H 12a H II II 4"-(mono-p-metoksibentsoyyli)/4'-H 12b H II II mono-p-metoksibentsoyyli/H HC1 13 H II II mono-p-syanobentsoyyli/H 14 H II II monoasetyyli/H 15 H II II monopropionyyli/H 16 H II OH bentsoyyli 17 H II OH p-metoksibentsoyyli 18 H II OH p-nitrobentsoyyli 19 H II OH p-bromibentsoyyli 20 H II OH asetyyli 21 H H II bentsoyyli 22

Taulukko 1, osa 2 c o r r f-.

10 -·

Orientoiva

Kestoin- 1 h kestävä toksisuus

Aine nro kubointi inkubointi LD^q 5 (esim.) IC50 (ug/ml) IC50 (ug/ml) lxip 3xip, q3d1)

Adriamysiini 0,02 0,04 10 1 - - >100 2 0,095 >1 >85 3 0,115 >1 >100 4 0,09 > 1 5 0,105 > 1 15 6 0,14 > 1 7 2,1 > 10 8 0,3 > 10 9 0,026 0,06 3.4-6.5 10 0,12 0,25 20 11 0,04 0,22 10-50 12a 0,0085 0,13 10-15 12b 0,011 0,1 5,33-10,7 13 0,12 > 1 14 0,125 0,15 25 15 0,075 0,1 · 5-10 16 0,19 6,25· 17 0,12 0,9 1-10 18 0,075 0,66 10-50 19 0,03 0,55 > 50 30 20 21 0,08 0,7 1-10 22 0,48 > 1 1-10 i 3xip, q3d: kolme kertaa tapahtuva annostelu intraperi-35 toneaalisesti kulloinkin kolmen päivän välein lxip: kerran tapahtuva annostelu intraperitoneaalisesti

Taulukko 1, osa 3 b H i / Ί 11

Ristiresistenssi ad-

Testijär- Inkuboin- Solun resis- riamysiiniä

Aine nro jestelmä nin kesto tenssiaste kohtaan 5 - 1 MTT 3d 1,0 0 % 9 MTT 3d 6,0 6,0 % 10 12a MTT 3d 0,75 1,3 % 12b MTT 3d 5,0 5,0 % 13 MTT 3d 2,5 2,5 % 15 21 MTT 3d 2,2 2,4 %

Adriamysiini MTT 3d 60—80 100,0 % 20 (vertailu)

Esimerkit Esimerkki 1 7, lO-O-bis-(4'-O-bentsoyyli-^-L-rodosaminyyli) -β-25 rodomysinoni (yhdiste 1) 700 mg (1 mmol) 7,10-O-bis- (α,-L-rodosaminyyli) -3-rodomysinonia (’VJ-rodomysiini-II", Brockmann et ai., Tetrahedron Letters 1969, 415; ZA-patentti 84/5538) liuotettiin 500 ml:aan kloroformia ja lisättiin 50 ml kyl-30 lästettyä natriumvetykarbonaattiliuosta. 0°C:seen jäähdytettyyn seokseen lisättiin 310 mg (2,2 mmol) bentsoyy-likloridia, 50 ml:aan kloroformia liuotettuna ja sekoitettiin huoneen lämpötilassa 16 tunnin ajan pimeässä. Tämän jälkeen orgaaninen faasi erotettiin, pestiin kaksi 35 kertaa vedellä, kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haih-• dutettiin vesisuihkuvakuumissa. Tulokseksi saatava jään- 12 · ς 7 r' 7 nös puhdistettiin pylväskromatografisesti (90 g:11a si-likageeliä, käyttäen eluointiaineena tolueeni/etanolia = 10:1) .

Saanto: 685 mg = 0,75 mmol (75 %).

5 Esimerkki 2

Yhdisteen 1 HCl-addukti (yhdiste 2)

Yhdiste 1 (20 mg, 0,02 mol) liuotettiin 3 ml:aan metanolia, pH saatettiin 20 ml:11a 0,1 n suolahappoa arvoon 1, metanoli poistettiin vesisuihkuvakuumissa ja 10 liuos lyofilisoitiin.

Saanto: 21 mg = 0,02 mmol (100 %).

Esimerkki 3 7.10- O-bis- (4 1 -O-p-metoksibentsoyyli-ot-L-rodosami-nyyli)-/V-rodomysinoni (yhdiste 3) 15 2,40 g:n (3,42 mmol) /3-rodomysiini-II: ta annettiin reagoida vastaavasti, kuten esimerkissä 1. 1,30 g:n kanssa (7,62 mmol) 4-anisoyylikloridia ja käsiteltiin edelleen .

Saanto: 2,03 g = 2,1 mmol (61 %).

20 Esimerkki 4

Yhdisteen 3 HCl-addukti (yhdiste 4)

Valmistus tapahtui vastaavasti kuin esimerkissä 2. Esimerkki 5 7.10- O-bis- (4 1 -0-p-syanobentsoyyli-c*-L-rodosami- 25 nyyli) -/3-rodomysinoni (yhdiste 5) 300 mg:n (0,43 mmol) /3-rodomysiini-II: ta annettiin reagoida vastaavasti kuin esimerkissä 1. 157 mg:n kanssa (0,95 mmol) 4-syanobentsoyylikloridia ja käsiteltiin edelleen.

30 Saanto: 297 mg = 0,31 mmol (72 %).

Esimerkki 6

Yhdisteen 5 HCl-addukti (yhdiste 6)

Valmistus tapahtui vastaavasti kuin esimerkissä 2.

i PO 7 Γ ^

Esimerkki 7 7,10-O-bis- (4' -O-p-nitrobentsoyyli-oi-L-rodosami-nyyli)-/3-rodomysinoni (yhdiste 7) 175 mg:n (0,25 irnnol) /3-rodomysiini-II: ta annettiin 5 reagoida vastaavasti kuin esimerkissä 1. 102 mg:n kanssa (0,55 mmol) 4-nitrobentsoyylikloridia ja käsiteltiin edelleen.

Saanto: 190 mg = 0,19 mmol ( 76 %)

Esimerkki 8 10 7,10-O-bis-(4'-O-p-bromibentsoyyli-a-L-rodosami- nyyli) -/3-rodomysinoni (yhdiste 8) 210 mg:n (0,30 mmol) /3-rodomysiini-II: ta annettiin reagoida vastaavasti kuin esimerkissä 1. 145 mg:n kanssa (0,66 mmol) 4-bromibentsoyylikloridia ja käsitel-15 tiin edelleen.

Saanto: 224 mg = 0,21 mmol (70 %)

Esimerkki 9 7,10-O-bis- (4 1 -O-asetyyli-Qc-L-rodosaminyyli) -/3-rodomysinoni (yhdiste 9) 20 700 mg:n (1,0 mmol) /3-rodomysiini-II:ta annettiin reagoida vastaavasti kuin esimerkissä 1. 175 mg:n kanssa (2,23 mmol) asetyylikloridia ja käsiteltiin edelleen.

Saanto: 637 mg = 0,81 mmol (81 %).

Esimerkki 10 25 7,10-O-bis- (4 '-O-propionyyli-of-L-rodosaminyyli) -fb- rodomysinoni (yhdiste 10) 300 mg:n (0,43 mmol) /3-rodomysiini-II:ta annettiin reagoida vastaavasti kuin esimerkissä 1. 90 mg:n kanssa (0,97 mmol) propionyylikloridia ja käsiteltiin edelleen.

30 Saanto: 276 mg = 0,34 mmol (79 %).

Esimerkki 11

Seos, joka koostuu 7-0-(4'-0-bentsoyyli-0(-L-rodos-aminyyli) -10-O-O/-L-rodosaminyyli-/3rrodoinysinonista (yhdiste 11a) 35 ja QQ7nr> 14 .n ' . £ 7-0-<Y-L-rodosaminyyli-10-0- (4"-0-bentsoyyli-ci-L-rodosaminyyli)-/?-rodomysinonista (yhdiste lib) 100 mg:n (0,14 mmol) /3-rodomysiini-II: ta annettiin reagoida vastaavasti kuin esimerkissä 1 yhden ek-5 vivalentin kanssa (20 mg = 0,14 mmol) bentsoyylikloridia. Yhden tunnin kuluttua orgaanista faasia käsiteltiin edelleen, kuten esimerkissä 1 kuvattiin ja tuoteseos erotettiin pylväskromatografisesti (20 g silikageeliä; eluointi-aine: tolueeni/metanoli: 3:1). Dibentsoyylijohdannaisen 10 (isolaatti 1) ohella eristettiin yhdisteet 11a ja 11b isomeeriseoksena suhteessa 11a:11b = 1:2.

Saanto: 40 mg = 0,05 mmol (36 %) isomeeriseosta. Esimerkki 12

Seos, joka koostuu 7-0-/~(4'-O-p-metoksibentsoyyli) -15 o(-L-rodosaminyyli7-10-0-c<-L-rodosaminyyli-/3-rodo- mysinonista (yhdiste 12a) ja 7-0-<X-L-rodosaminyyli-10-0-^4"-0- (p-metoksibent-soyyli) -ct-L-rodosaminyylij^-^-rodomysinonista (yhdiste 12b) 20 210 mg:n (0,30 mmol) /3-rodomysiini-II: ta annet tiin reagoida vastaavasti kuin esimerkissä 11 yhden ekvivalentin kanssa (51 mg = 0,3 mmol) 4-anisoyylikloridia ja käsiteltiin edelleen. Di-(p-metoksibentsoyyli)johdannaisen (isolaatti 1) ohella eristettiin yhdisteet 12a ja 25 12b isomeeriseoksena suhteessa 12a:12b = noin 2:3.

Saanto: 117 mg = 0,14 mmol (47 %) isomeeriseosta. Isomeeriseoksen erottaminen kulloinkin puhtaiksi komponenteiksi tapahtui pylväskromatografoimalla käyttäen eluointiainetta, joka koostui kloroformi/metanoli/ 30 etikkahappo/vedestä suhteessa 77/14/7/2 (tilavuusprosentteja) . Puhtaita isomeerejä ravisteltiin kloroformin ja vesipitoisen natriumvetykarbonaatin kanssa.

Esimerkki 13

Yhdisteiden 12a/12b isomeeriseoksen HCl-addukti 35 (yhdisteiden 13a/13b isomeeriseos)

Valmistus tapahtui vastaavasti kuin esimerkissä 2.

15 * 8 7 ' 2

Esimerkki 14 7-0-/4 '-0- (p-syanobentsoyyli) -o(-L-rodosaminyyli/-19-0-<X-L-rodosaminyyli-/'5-rodomysinonista (yhdiste 14a) ja 5 7-0->X-L-rodosaminyyli-10-0-/'4"-0- (p-syanobentso yyli) -Qf-L-rodosaminyyli7-/3-rodomysinonista koostuva seos (yhdiste 14b) 300 mg:n (0,43 mmol) /3-rodomysiini-II: ta annettiin reagoida vastaavasti kuin esimerkissä 11 yhden ekvivalen-10 tin kanssa (71 mg = 0,43 mmol) 4-syano-bentsoyylikloridia ja käsiteltiin edelleen. Di-(p-syanobentsoyyli)johdannaisen (isolaatti 1) ohella eristettiin yhdisteet 14a ja 14b isomeeriseoksena suhteessa 14a:14b = noin 1:2.

Saanto 161 mg = 0,19 mmol (44 %) isomeeriseosta.

15 Esimerkki 15

Seos, joka koostuu 7-0-(4 '-0-asetyyli-C(-L-rodos-aminyyli) -10-0-<x-L-rodosaminyyli-/3-rodomysinonista (yhdiste 15a) ja 7-O-oC-L-rodosaminyyli-lO-O- (4"-0-asetyyli-0i-L-ro-20 dosaminyyli)-/3-rodomysinonista (yhdiste 15b) 100 mg:n (0,14 mmol) /3-rodomysiini-II:ta annettiin reagoida vastaavasti kuin esimerkissä 11 yhden ekvivalentin kanssa (11 mg = 0,14 mmol) asetyylikloridia ja käsiteltiin edelleen. Diasetyylijohdannaisen ohella (isolaat-25 ti 1) eristettiin yhdisteet 15a ja 15b isomeeriseoksena suhteessa 15a:15b = noin 1:6.

Saanto: 40 mg = 0,054 mmol (39 %) isomeeriseosta. Esimerkki 16

Seos, joka koostuu 7-0-(4 1-O-propionyyli-o^-L-ro-30 dosaminyyli) -10-0-<X-L-rodosaminyyli-/3-rodomysino- nista (yhdiste 16a) ja 7-0-(X-L-rodosaminyyli-10-0-(4"-0-propionyyli-GC-L-rodosaminyyli)-/3-rodomysinonista (yhdiste 16b) 100 mg:n (0,14 mmol) /3-rodomysiini-II: ta annet-35 tiin reagoida vastaavasti kuin esimerkissä 11 yhden ekvivalentin kanssa (13 mg = 0,14 mmol) propionyylikloridia 16 *B7?2 ja käsiteltiin edelleen. Dipropionyylijohdannaisen ohella (isolaatti 1) eristettiin yhdisteet 16a ja 16b iso-meeriseoksena suhteessa 16a:16b = noin 1:4.

Saanto: 38 mg = 0,05 mmol (38 %) isomeeriseosta.

5 Esimerkki 17 7-0- (4 ' -O-bentsoyyli-oi-L-rodosaminyyli) -/3-rodomy- sinoni (yhdiste 17) 544 mg (1 mmol) 7-0-(Qf-L-rodosaminyyli)-/3-rodo-mysinonia ("/3-rodomysiini-I", Brockmann et ai., Tetra-10 hedron Letters 1969, 415), liuotettiin liuotinseokseen, joka koostui 95 ml:sta dikloorimetaania ja 5 ml:sta pyri-diiniä. 0°C:seen jäähdytettyyn liuokseen lisättiin 131 mg (1 mmol) bentsoyylisyanidia. Sen jälkeen kun oli sekoitettu 12 tunnin ajan huoneen lämpötilassa, seos haihdu-15 tettiin vakuumissa ja jäännös puhdistettiin kromatogra-fisesti 100 g:11a silikageeliä (eluointiaine: tolueeni/ etanoli 10:1).

Saanto: 520 mg = 0,80 mmol (80 %).

Esimerkki 18 20 7-0- (4' -O-p-metoksibentsoyyli-oC-L-rodosaminyyli) - /3-rodomysinoni (yhdiste 18) 300 mg (0,55 mmol) /3-rodomysiini-I:tä liuotettiin 30 ml:aan dikloorimetaani/pyridiiniä 10:1. Sitten tiputettiin 106 mg (0,62 mmol) p-metoksibentsoyylikloridia, 25 liuotettuna 20 ml:aan dikloorimetaania, 0,5 tunnin sisällä. Kolmen tunnin kuluttua reaktioseokseen lisättiin 10 ml metanolia ja lopuksi haihdutettiin vakuumissa. Tulokseksi saatava tuote puhdistettiin kromatografisesti 80 g:11a silikageeliä (eluointiaine: tolueeni/etanoli 30 10:1).

Saanto: 238 mg = 0,35 mmol (64 %).

Esimerkki 19 7-0- (4 ' -O-p-nitrobentsoyy li-öf-L-rodosaminyyli) -/3- rodomysinoni (yhdiste 19) 35 Yhdiste 19 valmistettiin lähtien /3-rodomysiini- I:stä ja 4-nitrobentsoyylikloridista vastaavasti kuin yhdisteen 18 valmistuksessa.

17 8 8 7 9 2

Esimerkki 20 7-0- (4 ' -O-p-bromibentsoyyli-oc-L-rodosaminyyli) -/3-rodomysinoni (yhdiste 20)

Yhdiste 20 valmistettiin lähtien /J-rodomysiini-5 I:stä ja 4-bromibentsoyylikloridista vastaavasti kuin yhdiste 18 valmistettiin.

Esimerkki 21 7-0- (4 ' -0-asetyyli-oc-L-rodosaminyyli) -/3-rodomysi-noni (yhdiste 21) 10 544 mg:n (1 mmol) ./3-rodomysiini-I: tä annettiin reagoida vastaavasti kuin esimerkissä 11 yhden ekvivalentin kanssa (79 mg = 1 mmol) asetyylikloridia ja käsiteltiin edelleen. Liuottimen poistamisen jälkeen jäljelle jäävä jäännös puhdistettiin pylväskromatografisesti (100 g 15 silikageeliä; eluointiaine: tolueeni/etanoli 10:1).

Saanto: 510 mg = 0,87 mmol (87 %).

Esimerkki 22 10-0- (4 ' -O-bentsoyyli-Ot-L-rodosaminyyli) -T-rodo-mysinoni (yhdiste 22) 20 264 mg:n (0,5 mmol) 10-0- (c<-L-rodosaminyyli) -Ύ- rodomysinonia ("Iremycin, Ihn et ai., J. Antibiotics (1980), 33, 1457) annettiin reagoida vastaavasti kuin esimerkissä 11 yhden ekvivalentin kanssa (70 mg = 0,5 mmol) bentsoyylikloridia ja käsiteltiin edelleen. Liuot-25 timen poistamisen jälkeen jäljelle jäävä jäännös puhdistettiin pylväskromatografisesti (50 g silikageeliä; eluointiaine: kloroformi/metanoli/etikkahappo/muurahaishap-po= 13:1:1:0,4).

Saanto: 266 mg = 0,41 mmol (82 %).

30 Esimerkki 23

Yhdisteiden 15a ja 15b vaihtoehtoinen valmistus 20 mg /3-rodomysiini-II:ta liuotettiin 15 mlraan kloroformia ja lisättiin 20 ml kyllästettyä natriumvety-karbonaattiliuosta ja sen jälkeen kun oli lisätty 1 ml 35 asetanhydridiä, sekoitettiin tunnin ajan pimeässä 53°C:ssa. Tämän jälkeen orgaaninen faasi erotettiin, haihdutettiin is 98722 kuiviin, uutettiin kloroformilla ja kyllästetyllä natrium-vetykarbonaattiliuoksella ja puhdistettiin pylväskroma-tografisesti käyttäen eluointiaineena tolueeni/metanolia (3:1) .

5 Esimerkki 24

Yhdisteen 21 vaihtoehtoinen valmistus 20 mg:n /i-rodomysiini-I: tä annettiin reagoida vastaavasti kuin esimerkissä 23 ja käsiteltiin edelleen ja puhdistettiin pylväskromatografisesti käyttäen eluointi-10 aineena tolueeni/etanolia (10:1).

19 -0/'^ ι ') ·'? I r 10 X) E O CT T3 0 uo r— CT» r- — i— ^ — ld - — CM »— Ό "O to · ** ι/j co cn -awOEcowxExa'Oto xx oo co »— o^r-'^’OiOO^cvjrocr; Cn oo r- co n to ·- o»— o o*» cn m csi '—- oo c-» '—* ~ — - rvj *- — γνι r-.r— r—inm*— ιηίΝΐυο^·»— eg rsjro to

X

E o» cr ό oo LH - *— «— ^ m -- (NJ TT «— Ό «— 1/) ·* CO · -> · ~ CO CO CO CO CO .

T3 4-> TJ Ξ co +-> X E-O cT'OXXXX-Q 4J

KiLOLOfMr— «^maocgcocgcNjrsim*— *— +j cj^r^forsjo*— xotncsiosirsif— σ^οοχ qj lo — ~ ~ — — — —-p r-r-t^inm^-mcsjm^T»— n n n to ^ ’£ ^ $ -J° ε 1 „ I » ro Λ w <—'

1/10 (ΤΌ 10 CM

• τί· .— Ο Ό CM · *— "— 00

LO

tt ·- *o Ό ·» Ό Ό to Ό (0 ·“ (/) 10 (Λ Ό y fl £ 10 +J .O T3 .O (T T3 to .05 Λ Λ to 10 rslrOKlfslO'S’t-OOOOOLn»— — O^tOlOt^ fO 01C--COCMO-— OvO^TPMCMOM-— Ot N 00 . c-c-r^t/iLn*— uitMLn^^-CMCMCMtOPOco Ό

W

tn • - - c

(D

Ό .y Ό

Ό to G

- >S> Λ .¾ to LO σι σ" Ό to ,_, O ^ *3- ΙΌ αο O (13

\0 N *·. ^ ^ CM <TJ

— ιΛ — — — £ m · *- ^ rsi 5 ^ ί/) ** Ό co · *· · ^ · ** co to co ·η Π3ΌΌ E to +-> C0T3X Ο" Ό coXXX to .ρ

^NNNNlONOONOOlO^-tONCiO -P

,— ^t^tONO'-OOiOMNNi-^NN ^ ... — - g rs|srsioio»-iONiov»-NNrMtOro q Π3 c

H

1(0 λ; (-1 y σ . Ό <U f-h ω \ +j ,-1 o \ ω \ Ή λ 1113 - \ Ό .......... a, tN \ JO — · o \ ^ n-> *i- tn cm 5 M -H \ - '—' c y c: \ ^r---««ro ·— ai

G O \ Q^, . . . olrrOcOn E

"3 r \ ,- cm co r·^ — i — co *» t/> ι u i t · i 3 S3 ti \ iiiii toiiii co w χ χ χ x 3 ^ h a, \ xxxxxx = 3: = x3:20000 s — 20 8 7 Ί 2 Ό ^ X) Χ>

cg rr CT

un n n O <—' ro un un ήό e ε ^ h ·— ·» m — Ό •'tn tnt/itntn T3-MTD e ΙΛ r— jQ rvi jO !T<— VI A £ ϋ ϋ

O OfM·— »OrOI^IP^vOIOfMOOtOfM

•— cnt'-m·— ominoi'J·— mrsi·— oor-o rs rv n m m - ιλνιλ^·-νννκιιο m <Λ J3 Λ <τι e — σ'

TT O Csl (N1 (D

- - o in - ιλ ^ „3 rv) *r ...» c Ό tn ·« io tn ατ3·σείΛ<->Λεχισ·'σΐΛ λ -Γ1 r--t— CTimc^orgomaoOO'—> <—> <—> un jj

en aor-rvj·— o·— mintNir— n n n n n \θ I

^ *^ *^ ^ *^ ^ ·- *H

r^r^r^muni— unegun^r- cg m —< >1 c: o

•H

O.

(Λ P

Λ Λ ε vn tr ^ 0^-0 :rÖ

un ·- t— saJ

-m -cg rr *Ö (Λ - (/) (/)(/)(/)(/) fO) T3T5T3 e UO +-> X) E X α*Π3 «Λ X Λ X X) ororgoooounmoooooofooi— co O^r^mrsjO’— OOunrgrgrsjT— cjioor^- r^r^r^unun*— unogunTj·*— cgogcgporo cn ►>„ a» i? rö » -P 4j

ω \ w (U

O \ -Ή £

** \ M

(N\>h ~ ~ ~ * tfO

\ * * ·* * O scö 0\ i— m τΓ un cg g ^ H \ ^ ^ 3 O \ _ ^ _ _T° . _ _ dl ,—r^j\ o·— ''•‘•‘Oii'tf’O'— CTijj p o\ ·— csimi— *— i ·— m^rmtcji i i > p n) iiiii milli m ·—- X X χ X 3 - H ^ \ xxxxxxxxxxxzoocos ™ 2i 3 8 72 2 oj Ό ι—Η σι to n - o z m OJ o - o Ό OI ^

Ό Ό "Ό (0 Ό '* Ό (0 (0 --(0(0(010 Z

ΌΤ3·ΌΕίΟ·Μ^2Δ TD.Q.QCreTTOOtOXi.n.Q.QCOOj jo .-ι(Μ(Μ(^ιη(οο^Γ'-'α:θιί·>(ί'>'-ιΟ(θί\ΐιησσθιη oj mc^co.-iOf-iinioojioc^o’O’-t'T^HOjrHcoc'-'C^coz rH -------- — - c^c^c^LnaOrHunio nicom^ro"rH.-iojojnj(OcOiOco

rH *—I r-I O

co ^ oi ro -z n o O ro to ^ σ "O "Ό "Ό (0 (0 (0(0(0 *- -oj-'oew-u.q.O'o οοσσοΐΐ/ιοίΰ (o m ^ojojororo'TioiO'-'CO'Tunoj rnmOcoOcMO'C'' (0 <j>C"*coc\iOi-i(0^"inoi^T(Oc\joic\jcooji-tOTc^iooo

t—< r-r-t^ioin^HiOLDOj inco^rrOrHrHOjojojcocoroZ

f—( -—1 -—I oj Ό "»*✓

LO

O

Ό (0(0 "0(0(0 (0(0(0(0 CO.

Ό Ό E 19 (J O O OjDno'O'OOCOJOJDnjD

r-jrorocouoroouo οσθιο-nocoojiooOin X) aic^n^io^iinuo ο~ιοιηο·-(^τ«-ι(Μ<-ισαο('' - — — — — — — - - — — - — - — — - — ,-ι Γ'Ο^υοσ-ιιηιη οιοιή^^πΗΟίΜίΜηο

. , »—I ι-Η rH

:.: : ό . . Ό (0 : - : ό o'er ό X) • tn ·· co οι to ro - co in · oj σ cm ro t" rH ·— — — — —

rH OJ O" CO -H CO

» *.* . rH

ro : - - -3 a : co ±> o co

... -H

: ' * * CN x . n 0 \ C\i —: x *h —.

* * Λί c · r n *—» E 9 O-H-r-r-r-ciDtDZO-tD-Hcnjj 3 o -JCMcoO'rHirHrHnroo’O’inini i d i ι i · a <0 n ι ι ι ι i ro ι ι ι ι ι ι ι ι σ ro —* z Z Z Z ^

h & xzxzzzxzzixxxxxxxcoooG

22 88722 1/) m m —

£ H

"O · rsj -3 Ό </) 73 (/) c/) — · » ΙΛ </> 8/) ΙΛ

Ό+-»ΌΕϋΊ*-ΛΤ3Τ3 XX £ £O — 1/) X X X X

o —•CsJCMsOCsJioom»— O0rrr0r00)l0unoo»-000 o cnr^m — ocsjttlolo orsjoomogcsj.— cor-O'—' rs rv rs ι/) i/) r- lolocxj ro /1 ’Τ ^ -— n in n κι to ^

H rH

(Λ £ σ% 0

·— CO

— o 73 fSJ w 73-0 1/)73 1/)1/) ·**(/) </l </) 73 73 Ό £ </) *-> X 73 73 X) £ E £ "3 73 </) X X X </) 1/) X) i-NrON^(NO)tOOO CnmmmOLOOvOO^O»— m tO CTiNfO'-O'-'i/l^ O rs) O O «T rs)»— oor*--r-» — r--r— r^Lni_r)r— uot-orsj m tn *3- »— *— rg esi csj k-> m rg </) r- /—s 73 rsj 73 «— 73 (/) 73 3-/1(/1 ·*(/)(/> to 3^3Ε<Λνχχι x x σ σ 3 3 ^ χ χ χ ^ X rsjrorOOOunrO^K) ΟΟ^Γ^-Ο^ΓΟΓ^ΟυΊΓ^»— <sj TT Or^-rO'— O»— ^3*0 sOO^TO»— ^r»— rs)»— <3)00r*- r-r^r^LOLO*— lolo NrOi/i^Tr^-i-NNNfOio "3 73 t/> 73 cr σ' "3 73

TT *— OO O — LO

C3 O LO (N Cl N hO '—n

tT ·*-- - *— ·»- ·-- — CSJ

r— LO rs) TT m ·— «—

TT

d ai

;o P

O (Λ

•H

* 7) r-i x >·.

O \ rs) I 1 O T : ^ — 31! 0.--:-1-:-:00 = -=70^01 j 3 q 1— rsj rO (--- >— I «— «— hO ro TT ^3- LO LO I ILJ1 1 * * <-* 1 3 u i l 1 1 1 mi 1 1 1 1 1 1 1 m m χ X 3 3 5 , h 1¾ xxxxxxxxxxxii:!: — — ^xcccoe ! 23 öb / / 2 1/1 1/1 *-» jo s jo o* -a >—^ o or^or^rsji— tt /—. /—s t-o *—s ^ o O t/i esi rsj

rsj MN *rsjN

rg r-» υο κι uo ττ ·— ro

E

03 ^3 tO UI Y

03 *-> Ό E to -<-> X) X CT 03 tn ιλοοογνιοορλ-'Τ'—'uncnooo »h *— OONOsif— 00*— uOOvJCNJt— (NJ*— >, <VJ ^ ^ ^ ^ s.

r— t— r-*- uo TT »— lh L/i^a-r— rvj·^ (Λ Π3 Ό "3 yi ui

"O -M "3 S tn +-* X £ XI CT "O

OOfOOOOOPOuOLOOOOO O oor^f-orsio·— OOunrvjrvj rsi r-r^r^LOLO*— unosjuorT’— i *3 Ό to to

-3 W 03 £ to «M X 6-0 CT "O

σι οουουοοκι^ο*— ouo^r — oor^fsjfsioi»— r^oovotorsi r^-r^r^LO^·— LorMLOTT»— "3 *3 to to "3 *-» *3 S to *-» X £ X O' 03 to /—*v co or'-cnr'-oihOt^.^rooOLn κι i— r-orsjooo»— uooOLnrocvJOOZ^

POO

* *3-3 to ui *0^3 £ to 4-» X) X O' "3 ooKirsj'O’—rsjOLnooKiO * r·*- aor^to*— σι — r-*aou">K>rNj SSI^iOrTf-iONiO '^Τ ·— %

•H

m *p

-- X

*‘30 0 W +J —· o W w

•H I

-- · * Ό N

- · rN χ; x >ί Σ

- * -H

· · λ; c - o 30 o - . - O o ^ t; *~rsjhor^*— I «— ki^tlo t 3 y ΙΙΙΙΙΚΪΙΙΙΙΡ03 | ^ in a, r:r:z:z:“r:x:z:3:”r:s ! ^

Claims

24 8 8 7 CL·

1. Menetelmä sytostaattisesti vaikuttavien antra-sykliinijohdannaisten valmistamiseksi, joilla on yleinen 5 kaava I R1 O OH R3 JL JL X X ^CH2ch3 , o o ? ""OH I 10 OH O OH R2 1. jossa R on vety tai hydroksiryhmä, R on vety tai hydr- oksiryhmä tai seuraavassa annetun yleisen kaavan II mu- 3 15 kainon rakenne 3a R on hydroksiryhmä tai seuraavassa annetun yleisen kaavan II mukaisen rakenne, O 20 " RO | CH3 CH3 4 jossa kaavassa II R on alifaattinen tai aromaattinen 25 asyyliryhmä, sillä edellytyksellä, että ainakin toinen 2 3 ryhmistä R ja R on kaavan II mukainen rakenne ja että 2 3 kun sekä R että R on kaavan II mukainen rakenne, niin 4 R voi toisessa naista ryhmistä olla myös vety sekä niiden suolojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, 4 30 että kaavan I mukainen yhdiste, jossa R on vety, saatetaan reagoimaan reaktiokykyisen karboksyylihappojohdannaisen kanssa orgaanisessa liuottimessa tai vastaavassa liuotinseoksessa emäksen läsnä ollessa lämpötilavälillä o 4 -20 - +40 C, jolloin saadaan yhdiste, jossa R on edel- 35 lä määritelty. J

25 H 8 7 : 2

2. Menetelmä patenttivaatimuksessa 1 määriteltyjen kaavan I mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi, tunnettu siitä, että kaavan I mukainen yhdiste, 4 jossa R on vety, saatetaan reagoimaan reaktiokykyisen 5 karboksyylihappojohdannaisen kanssa kaksifaasisyteemissä, joka koostuu veteen sekoittumattomasta orgaanisesta liuot-timesta ja vesipitoisesta faasista, joka sisältää sopivaa emästä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että kaavan I mukainen yhdiste saatetaan reagoimaan reaktiokykyisen karboksyylihappo-johdannaisen sellaisen määrän kanssa, joka on ekvivalent-tinen substituoitavaan sokeriyksikköön nähden.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen 4 15 menetelmä, tunnettu siitä, että R on bentsoyy-li tai orto-, meta- ja/tai para-asemassa yhdellä tai useammalla fluori-, kloori-, bromi- tai jodiatomilla tai metoksi-, nitro-, syaani- tai atsidoryhmällä substituoi-tu bentsoyyli tai 1-7 hiiliatomia sisältävä alifaatti-20 nen asyyliryhmä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen me- 1 2 netelmä, tunnettu siitä, että R on vety ja R 3 ja R merkitsevät kumpikin kaavan II mukaista rakennet-4 2 3 ta, jolloin R on ryhmissä R ja R sama asyyliryhmä.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen me- 1 2 netelmä, tunnettu siitä, että R on vety ja R 3 ja R merkitsevät kumpikin kaavan II mukaista rakennetta, 4 jolloin toisessa kaavan II mukaisessa rakenteessa R on 4 vety ja toisessa kaavan II mukaisessa rakenteessa R on 30 alifaattinen tai aromaattinen asyyliryhmä, jolloin parit-tain toisiaan vastaavat yhdisteet voivat esiintyä myös seoksena.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen me- 1 2 netelmä, tunnettu siitä, että R on vety, R 35 on kaavan II mukainen rakenne, jossa R^ on edellä määri-3 telty ja R on hydroksiryhmä. 26. b 7 2 2

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen me- 1 2 netelmä, tunnettu siitä, että R on vety, R on 3 vety tai hydroksiryhmä ja R on kaavan II mukainen raken- 4 ne, jossa R on edellä määritelty.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen me netelmä, tunnettu siitä, että R^ on hydroksiryh-2 3 mä, R ja R merkitsevät kumpikin kaavan II mukaista ra- 4 2 3 kennetta, jolloin R on ryhmissä R ja R sama asyyliryhmä.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen me- 10 netelmä, tunnettu siitä, että R^ on hydroksiryh-2 3 mä ja R ja R merkitsevät kumpikin kaavan II mukaista rakennetta, jolloin toisessa kaavan II mukaisessa raken- 4 teessä R on vety ja toisessa kaavan II mukaisessa raken- 4 teessä R on alifaattinen tai aromaattinen asyyliryhma, 15 jolloin parittain toisiaan vastaavat yhdisteet voivat esiintyä myös seoksena.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että R^ on hydroksi- 2 4 ryhmä, R on kaavan II mukainen rakenne, jossa R on 3 20 edellä määritelty ja R on hydroksiryhmä.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että R* on hydroksi- 2 3 ryhmä, R on vetyatomi tai hydroksiryhmä ja R on kaavan 4 II mukainen rakenne, jossa R on edellä määritelty. 27 8 8 7 22