FI88519B - Foerfarande foer framstaellning av 2-arylhydrokinoner pao elektrokemisk vaeg - Google Patents

Description

1 88519

Menetelmä 2-aryylihydrokinonien valmistamiseksi sähköke-miallisesti Tämä keksintö koskee menetelmää 2-aryylihydrokino-5 nien sähkökemialliseksi valmistamiseksi lähtien 2-aryyli-fenoleista.

Tarkemmin sanoen tämä keksintö koskee 2-aryylife-nolien kemiallista hapetusta, joka suoritetaan sähkökemiallisessa kennossa, jossa edellä mainitut yhdisteet konit) vertoidaan anodilla 2-aryylibentsokinoneiksi ja pelkistetään sen jälkeen 2-aryylihydrokinoneiksi katodilla.

Näin saadut aryylihydrokinonit ovat mielenkiintoisia välituotteita teollisuudessa käytettyjen tuotteiden synteesissä; erityisesti fenyylihydrokinonia käytetään 15 teollisuudessa monomeerina nestekidepolymeerien synteesiin (US-patentit 4 159 365, 4 447 593 ja 4 600 765) ja sitäpaitsi komponenttina valokuvakehitteiden seoksissa.

2-(aryyli)hydrokinonien valmistus lähtien vastaa-- vista aromaattisista amiineista diatsosuolan kautta ary- 20 loimalla bentsokinonia ja pelkistämällä sen jälkeen näin saatu aryylibentsokinoni halutuksi yhdisteeksi, on tunnettu (J. O. C. 1071 (1977)).

Tällainen prosessi osoittautuu teollisesti hankalaksi johtuen vaadittujen vaiheiden suuresta lukumäärästä; 25 sitäpaitsi siinä käytetään potentiaalisesti karsinogeeni sia yhdisteitä, kuten aromaattisia amiineja.

Mahdollisuus hapettaa 2-aryylifenoleja aryylibent-sokinoneiksi vetyperoksidilla ruteenin läsnä ollessa (Tetr. Lett. 5249 (1983)) pelkistämällä kinonia, jolloin 30 on mahdollista saada aryylihydrokinonia, on myös tunnettu. 2-fenyylikinonille ilmoitettu saanto on kuitenkin alhainen (20 %) ·

Nyt on havaittu, että 2-aryylihydrokinoneja, joilla on jäljempänä annettu kaava (I), voidaan saada suurilla 35 saannoilla ja suurilla konversioprosenteilla ja hyvällä 2 .'8519 puhtausasteella lähtemällä 2-aryylifenoleista, joilla on jäljempänä annettu kaava (II), sähkökemiallisella hapetuksella, joka suoritetaan vesiliuoksessa, joka sisältää vahvaa, ei-hapettavaa mineraalihappoa, lämpötilassa, joka on 5 välillä 10 - 100 °C, dipolaarisen aproottisen liuottimen läsnä ollessa.

Tämän vuoksi tämän keksinnön kohteena on menetelmä 2-aryylihydrokinonien valmistamiseksi, joilla on kaava (I) :

10 OH

¥

OH

saattamalla 2-aryylifenolit, joilla on kaava (II)

OH

20 cof* joissa kaavoissa A on (C^) -aryyliradikaali, joka voi olla substituoitu ryhmillä, jotka ovat inerttejä sähkökemialli-25 sissa hapetusolosuhteissa sähkökemialliseen hapetukseen vesiliuoksessa, joka sisältää vahvaa, ei-hapettavaa mineraalihappoa, lämpötilassa, joka on välillä 10 - 100 °C, jolle menetelmälle on tunnusomaista että sähkökemiallinen hapetus suoritetaan dipolaarisen aproottisen liuottimen 30 läsnä ollessa.

Reaktio tapahtuu seuraavan reaktiokaavion mukai sesti: 3 r* 8519

OH O <?H

5 I Λ A Ia ‘ A anodi katodi (ΘΤU ψ

o OH

10 (II) (yhtälö I) (III) (yhtälö 2) (I) jossa symbolilla A on edellä esitetty merkitys.

Kuten jo mainittiin edellä olevassa kaavassa (II) 15 A merkitsee (Cg_12)-aryyliradikaalia, joka voi olla subs-tituoitu ryhmillä, jotka ovat inerttejä sähkökemiallisissa hapetusolosuhteissa; erityisen tehokkaat tulokset saatiin käyttämällä kaavan (II) mukaisia yhdisteitä, joissa A on fenyyliradikaali (2-fenyylifenoli), naftyyliradikaali (2-20 naftyylifenoli), difenyyliradikaali (2-difenyylifenoli), joka on mahdollisesti substituoitu yhdellä tai useammalla alemmalla alkyyliryhmällä, halogeeniatomilla jne.

Menetelmä voidaan toteuttaa jatkuvatoimisena tai panoksittain. Edelleen se suoritetaan käyttämällä mukana 25 orgaanista apuainetta, joka on liuotin kaavan (II) mukaiselle yhdisteelle. Asetonitriilin, dimetyyliformamidin ja yleisesti dipolaaristen aproottisten liuottimien ja niiden seosten on osoitettu olevan tehokkaita tällaisina liuottimina.

30 Kaavan (II) mukaisen yhdisteen pitoisuus reak- tioväliaineessa voi olla välillä 0,1-20 paino-% ja edullisesti 0,5 - 10 paino-% näiden arvojen olematta kuitenkaan kriittisiä.

Reaktio on edullista suorittaa yksivaiheisena 35 prosessina yksiosastoisen sähkökemiallisen kennon sisällä; 4 -8519 vaihtoehtoisesti prosessi voidaan suorittaa myös tavanomaisessa kennossa, joka on jaettu kahteen osastoon esim. NafionR-tyyppisen (Dow Chem. -yhtiön kauppanimi tuotteelle) kationisen membraanin avulla toimimalla siten, että anodi-5 reaktio ja katodireaktio (yhtälöt 1 ja 2) tapahtuvat samanaikaisesti kummankin kenno-osaston sisällä.

Käytetään anodeja, jotka muodostuvat grafiitista tai Pb02:sta jälkimmäisen ollessa edullisesti elektrolyyttisesti seostettu esim. grafiitille, lyijylle tai lyi-10 jylejeeringille tai titaani- tai muille venttiilimetal-leille.

Nämä ovat anodeja, jotka voidaan oleellisesti valmistaa tavanomaisin menetelmin.

Käytetty katodimateriaali ei ole kriittinen ja se 15 voidaan joka tapauksessa valita materiaaleista, jotka kestävät prosessiolosuhteita, kuten esim. Pt:sta, grafiitista, Pb:stä ja Pb-lejeeringeistä, ruostumattomasta teräksestä, Ni:stä ja Ni-lejeeringeistä ja Cu:sta ja Cu-lejee-ringeistä.

20 On suositeltavaa toimia yksiosastoisessa kennossa ylläpitäen elektrolyysisysteemissä mahdollisimman alhaista 2-aryylibentsokinonin pitoisuutta käyttäen esim. sopivaa kennon geometriaa, jossa on katodipinta, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin anodipinta ja/tai maksimoimalla mas- 25 sansiirto-olosuhteet.

Hapetusreaktiossa käytetään virrantiheyksiä, jotka ovat välillä 5 - n. 1000 mA/cm2.

Virrantiheyden arvot on edullista valita väliltä 20 - n. 500 mA/cm2, jolloin alarajoilla on ilmeisesti vain 30 toimivuustarkoituksia osoittava arvo.

Konversiosaantojen arvot, jotka voidaan saada tämän keksinnön mukaisesti, ovat luokkaa 90 % ja korkeammat .

Tarvittava sähkövarauksen määrä on vähintään yhtä 35 suuri kuin stökiömetrinen arvo 4 F/mol konvertoitua yhdis- 5 '<8519 tettä (II); normaalisti arvot ovat välillä 4-12 F/mol konvertoitua yhdistettä (II) käyttöolosuhteiden mukaisesti (kennon geometria, liuottimen tyyppi, lämpötila, sekoitus jne) .

5 Kuten edellä mainittiin, reaktio tapahtuu vahvan mineraalihapon läsnäollessa (myös seoksessa sen alkali-metallisuolan kanssa, joka on valittu Na-, K-, Li-suolois-ta jne).

Tämä happo on edullista valita rikkihaposta ja 10 fosforihaposta. Tämä happo ei saisi missään tapauksessa vaikuttaa 2-aryylifenolin (II) hapettumisprosessiin; lisäksi sitä käytetään vesiliuoksenaan.

Hapon väkevyys ilmoitettuna tilavuusosina happoa kutakin tilavuusosaa kohti vesiliuosta on välillä 1 - n. 15 10 %.

Happaman vesifaasin tilavuussuhde orgaaniseen liuottimeen voi vaihdella laajoissa rajoissa, se on esimerkiksi välillä n. 0,05 - 10.

Lämpötila, jossa hapetusreaktio suoritetaan, on 20 välillä 10 - n. 100 °C ja edullisesti välillä 15 - n. 70 °C.

Yhdisteen (II) pitoisuus reaktioseoksessa voi olla laajalla alueella, esim. välillä 0,1 - 20 paino-% ja edullisesti välillä 0,5 - n. 10 %.

25 On myös mahdollista toimia olosuhteissa, jotka paremmin vastaavat edellä mainittuja parametreja, lisäämällä vähitellen yhdistettä (II) reaktion kuluessa.

Hapetuksen päätyttyä reaktioseosta voidaan käsitellä tunnettujen menetelmien mukaisesti, esim. se voidaan 30 uuttaa veteen sekoittumattomalla liuottimena (esim. mety-leenikloridilla tai hiilivedyllä). Tämä uute voidaan pelkistää sopivalla pelkistysaineella (esim. natriummetabi-sulfiitilla vedessä tai S02:lla) mahdollisen yhdisteen (I-II) jälkien konvertoimiseksi halutuksi reaktiotuotteeksi 35 (I), joita jälkiä voi yhä esiintyä elektrolyysin päätyt tyä .

6 88519

Tuote voidaan sitten ottaa talteen tavanomaisen tekniikan mukaisesti, kuten esim. jakotislauksella alipaineessa tai kiteytyksellä tai pylväskromatografisesti.

2-aryylifenoliyhdisteet (II) ovat sinänsä tunnet-5 tuja yhdisteitä ja/tai yhdisteitä, jotka voidaan valmistaa tunnetuin menetelmin; joitakin niistä on myös saatavissa markkinoilta (2-fenyylifenoli).

Tätä keksintöä selostetaan nyt yksityiskohtaisesti seuraavissa esimerkeissä, jotka annetaan kuitenkin pello kästään valaisevassa, ei rajoittavassa tarkoituksessa.

Esimerkki 1

Yksiosastoiseen sähkökemialliseen kennoon, joka sisältää keskellä olevan Pb02-anodin (elektrolyyttisesti seostettu titaaniverkolle), jonka pinta-ala on 32 cm2, ja 15 kaksi katodia, jotka koostuvat nikkeliverkosta (katodipin-ta-alan ollessa 60 cm2), panostetaan 3,38 g 2-fenyylifeno-lia, 120 ml asetonitriiliä ja 50 ml vesiliuosta, joka sisältää 5 tilavuus-% rikkihappoa.

Elektrolyysi suoritetaan syöttämällä 800 mA:n va-20 kiovirta 50 °C:n lämpösäätölämpötilassa magneettikäyttöi-sellä sekoituksella. Elektrolyysiaika on 5 tuntia 25 minuuttia.

Reaktioseos uutetaan etyylieetterillä, pestään vedellä, pestään sitten kahdesti natriummetabisulfiitin 25 vesiliuoksella ja kuivataan vedettömällä natriumsulfaatil-la.

Liuottimen haihdutuksen jälkeen saadaan talteen 3,83 g:n määrä kiinteää tuotetta, joka koostuu pääasiassa fenyylihydrokinonista. Kiteyttämällä tolueenin ja heksaa-30 nin (70:30) seoksesta saadaan 3,07 g fenyyli-hydrokinonia. Kiteytetyn tuotteen saanto laskettuna reagoineen 2-fenyy-lifenolin perusteella on 83 %.

Esimerkki 2

Samaan sähkökemialliseen kennoon kuin esimerkissä 35 1 selostettiin panostetaan 4,2 g 2-fenyylifenolia, 120 ml 1 :8519 asetonitriiliä ja 50 ml 5 % lista rikkihapon vesiliuosta.

Elektrolyysiä suoritetaan 3,2 A:n vakiovirralla 85 minuutin ajan 50 °C:n lämpötilassa.

Reaktioseos uutetaan, pestään ja kuivataan samal-5 la tavoin kuin esimerkissä 1 selostettiin ja erotetaan kromatografiapylväällä eluentilla, joka koostuu 60 %:sta heksaania ja 40 %:sta etyylieetteriä. Saadaan 0,43 g 2-fenyylifenolia ja 3,27 g fenyylihydrokinonia.

Fenyylihydrokinonin saanto laskettuna reagoinees-10 ta 2-fenyylifenolista on 79,3 %. Koe toistettiin lisäten 12,2 g 2-fenyylifenolia neljänä peräkkäisenä annoksena.

Saatiin 79 %:n kokonaissaanto laskettuna reagoineesta 2-fenyylifenolista.

Esimerkki 3 15 Samaan sähkökemialliseen kennoon kuin esimerkissä 1 selostettiin, panostetaan 3,75 g 2-fenyylifenolia, 120 ml asetonitriiliä ja 50 ml 5-%:ista rikkihapon vesiliuosta.

Elektrolyysiä suoritetaan samoissa olosuhteissa 20 kuin esimerkissä 1 selostettiin, mutta 15 °C:n lämpötilassa 6 tuntia 40 minuuttia.

Reaktioseosta käsitellään tämän jälkeen ja erotetaan sitten samalla tavoin kuin esimerkissä 2 selostettiin; saadaan 227 mg lähtöainetta ja 2,60 g fenyylihyd-25 rokinonia saannon ollessa 67,4 %.

Esimerkki 4 (vertailuesimerkki)

Samaan yksiosastoiseen sähkökemialliseen kennoon kuin esimerkissä 1 selostettiin panostetaan 3,6 g 2-fenyylifenolia ja 160 ml 5-%:ista (tilavuus-%) rikkihapon vesi-30 liuosta.

Elektrolyysi suoritetaan 70 eC:n lämpötilassa voimakkaasti sekoittaen emulsion aikaansaamiseksi orgaanisen aineen ja vesifaasin välille. 800 mA:n vakiovirtaa syötetään 8 tuntia 20 minuuttia.

8 8 8 5 1 9

Reaktioseosta käsitellään ja se erotetaan sitten samalla tavoin kuin edellä esimerkissä 2 selostettiin; saadaan talteen 0,70 g lähtöainetta ja 0,63 g fenyylihyd-rokinonia saannon ollessa 20 % reagoineesta 2-fenyyli-5 fenolista laskettuna.

Esimerkki 5

Yksiosastoiseen sähkökemialliseen kennoon, joka sisältää Pb02:a olevan keskianodin (elektrolyyttisesti saostettu titaaniverkolle) , jonka pinta-ala on 32 cm2 ja 10 kaksi nikkeliverkosta koostuvaa katodia (katodipinta-ala 16 cm2) , panostetaan 3 g 2-fenyylifenolia, 66 ml asetonit-riiliä ja 30 ml vesiliuosta, joka sisältää 5 tilavuus-% rikkihappoa.

Elektrolyysi suoritetaan syöttämällä 500 mA:n va-15 kiovirta 30 °C:n lämpösäätölämpötilassa käyttäen magneet- tisekoitusta. Elektrolyysiaika on 7 tuntia 20 minuuttia.

Reaktioseos uutetaan etyylieetterillä, pestään vedellä, uutetaan sitten kahdesti natriummetabilisulfiitin vesiliuoksella ja kuivataan vedettömällä natriumsulfaatil-20 la.

Liuottimen haihdutuksen jälkeen erotus suoritetaan kromatografipylväällä eluentin koostuessa heksaanin (60 %) ja etyylieetterin (40 %) seoksesta; saadaan talteen 266 mg 2-fenyylifenolia ja 2,70 g fenyylihydrokinonia. 25 Saanto laskettuna reagoineesta 2-fenyylifenolista on 90 %.

Esimerkki 6

Samaan sähkökemialliseen kennoon kuin esimerkissä 5 selostettiin, panostetaan 2,7 g 2-fenyylifenolia, 55 ml asetonitriiliä ja 50 ml 5-%:ista (tilavuus-%) rikkihapon 30 vesiliuosta.

Elektrolyysiä suoritetaan samoissa olosuhteissa kuin esimerkissä 5 selostettiin, 7 tunnin ajan.

Reaktioseosta käsitellään ja se erotetaan sitten samalla tavoin kuin edellä esimerkissä 5 selostettiin; 35 saadaan talteen 2,40 g fenyylihydrokinolia saannon ollessa 81,3 %.

9 88519

Esimerkki 7

Samaan sähkökemialliseen kennoon kuin esimerkissä 5 selostettiin, panostetaan 3,0 g 2-fenyylifenolia, 75 ml asetonitriiliä ja 25 ml rikkihapon 5-%:ista vesiliuosta.

5 Elektrolyysi suoritetaan samoissa olosuhteissa kuin esimerkissä 5 selostettiin, mutta systeemiin syötetään 800 mA:n virtaa 5 tunnin ajan.

Reaktioseoksesta käsitellään ja se erotetaan tämän jälkeen samalla tavoin kuin esimerkissä 5 selostet-10 tiin; saadaan talteen 200 mg lähtöainetta ja 2,27 g fenyy-lihydrokinonia saannon ollessa 74,7 %.

Esimerkki 8

Yksiosastoiseen sähkökemialliseen kennoon, joka sisältää grafiittia olevan keskianodin, jonka pinta-ala on 15 16 cm2, ja kaksi nikkeliverkosta koostuvaa katodia (katodi- pinta-alan ollessa 16 cm2), panostetaan 2,5 g 2-fenyylifenolia, 90 ml asetonitriiliä ja 30 ml vesiliuosta, joka sisältää 5 tilavuus-% rikkihappoa.

Elektrolyysiä suoritetaan samoissa olosuhteissa 20 kuin esimerkissä 5 selostettiin, 7 tunnin 40 minuutin ajan.

Reaktioseosta käsitellään ja se erotetaan tämän jälkeen samalla tavoin kuin edellä esimerkissä 5 selostettiin; saadaan talteen 550 mg lähtöainetta ja 1,34 g fenyy-25 lihydrokinonia saannon ollessa 63 %.

Esimerkki 9

Kaksiosastoiseen sähkökemialliseen kennoon, jonka anodi koostuu Pb02-verkosta, jonka pinta-ala on 16 cm2, ja katodi Pb:sta, jonka pinta-ala on 4 cm2, ja jonka kahta 30 osastoa erottaa huokoinen väliseinädiafragma, sen anodi-osastoon panostetaan 1 g 2-fenyylifenolia, 2,5 ml asetonitriiliä ja 100 ml vesiliuosta, joka sisältää 5 tilavuus-. . % rikkihappoa; katodiosastoon panostetaan 20 ml samaa ha panta vesiliuosta ja 5 ml asetonitriiliä.

10 C S 51 9

Elektrolyysi suoritetaan huoneenlämpötilassa pitäen sähkövirta vakiona 400 mA:n arvossa 6 tunnin ajan. Reaktioseos uutetaan sitten etyylieetterillä ja se sisältää 71 % fenyylibentsokinonia ja 26 % lähtöainetta.

5 Seuraavan ajon aikana fenyylibentsokinoni pelkis tettiin kvantitatiivisesti fenyylihydrokinoniksi katodi-osaston sisällä.

Esimerkki 10

Samaan sähkökemialliseen kennoon, kuin esimerkis-10 sä 1 selostettiin, panostetaan 3,45 g 3-hydroksi-4'-metyy-lidifenyyliä, 120 ml asetonitriiliä ja 50 ml 5-%:ista rikkihapon vesiliuosta.

Elektrolyysiä suoritetaan 1 A:n vakiovirralla 4 tunnin 10 minuutin ajan 60 °C:n lämpötilassa.

15 Reaktioseos uutetaan, pestään ja kuivataan samal la tavoin kuin esimerkissä 1 selostettiin ja erotetaan kromatografikolonnilla eluentilla, joka sisältää 60 % hek-saania ja 40 % etyylieetteriä. Saadaan 0,21 g lähtöfenolia ja 2,28 g 2,5-dihydroksi-4'-metyylidifenyyliä.

20 Hydrokinoni johdannaisen saanto laskettuna reagoi neesta lähtötuotteesta on 65 %.

Esimerkki 11

Samaan sähkökemialliseen kennoon kuin esimerkissä 1 selostettiin, panostetaan 3,66 g 2-hydroksi-4'-kloori-25 difenyyliä, 120 ml asetonitriiliä ja 50 ml 5-%:ista rikkihapon vesiliuosta.

Elektrolyysiä suoritetaan 1 A:n vakiovirralla 3 tunnin ja 30 minuutin ajan 60 °C:n lämpötilassa.

Reaktioseos uutetaan, pestään ja kuivataan samal-30 la tavoin kuin esimerkissä 1 selostettiin ja erotetaan kromatografikolonnilla eluentilla, joka sisältää 60 % hek-saania ja 40 % etyylieetteriä. Saadaan 0,24 g reagoimatonta fenolia ja 3,2 g 2,5-dihydroksi-4'-klooridifenyyliä.

Hydrokinoni johdannaisen saanto laskettuna reagoi-35 neesta lähtöaineesta on 88 %.

11 8 3 519

Esimerkki 12

Samaan sähkökemialliseen kennoon kuin esimerkissä 1 selostettiin panostetaan 1,70 g 2-hydroksi-p-terfenyy-liä, 120ml asetonitriiliä ja 50 ml 5-%:ista rikkihapon 5 vesiliuosta.

Elektrolyysiä suoritetaan 1 A:n vakiovirralla 2 tunnin 20 minuutin ajan 60 °C:n lämpötilassa.

Reaktioseos uutetaan, pestään ja kuivataan samalla tavoin kuin esimerkissä 1 selostettiin ja erotetaan 10 kromatografikolonnilla eluentilla, joka sisältää 60 % hek- saania ja 40 % etyylieetteriä. Saadaan 0,33 g lähtöfenolia ja 0,24 g 2,5-dihydroksi-p-terfenyyliä.

Hydrokinoni johdannaisen saanto laskettuna reagoineesta lähtöaineesta on 16 %.

Claims (19)

1. Menetelmä 2-aryylihydrokinonien valmistamiseksi, joilla on kaava (I)

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aryyliradikaali A koostuu ryhmästä, joka on valittu fenyyli-, naftyyli- ja bifenyy-liradikaaleista.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että (C6.u)-aryyliradikaali on substituoitu vähintään yhdellä substituentilla, joka on valittu alemmista alkyyliryhmistä ja halogeeniatomeista.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että liuotin on asetonitriili tai dimetyyliforroamidi. 13 8 8 51 9

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happoa sisältävän vesifaasin tilavuussuhde dipolaariseen aproottiseen liuottimeen on alueella 0,05 - noin 10.

5 OH (ör‘

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mu kainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhdisteen (II) pitoisuus reaktioseoksessa on välillä 0,1 - 20 pai-no-% ja edullisesti välillä 0,5 - noin 10 paino-%.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mu- 10 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että se toteutetaan happamassa vesiliuoksessa, joka sisältää vahvaa, ei-hapetettavaa mineraalihappoa, joka on valittu rikkihaposta ja fosforihaposta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että se toteutetaan lisäksi vahvan mineraalihapon alkalimetallisuolan läsnäollessa, joka on valittu natrium-, kalium- tai litiumsuoloista.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sanottua 20 vahvaa mineraalihappoa käytetään vesiliuoksessa, jonka väkevyys on välillä 1 - noin 10 tilavuus-%.

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään sähkövirrantiheyttä, joka on välillä 5 - noin 1000 mA/cm2 25 ja edullisesti välillä 20 - noin 500 mA/cm2.

10 I OH saattamalla 2-aryylifenolit, joilla on kaava (II) OH A (II) joissa kaavoissa A on (C6.l2)-aryyliradikaali, joka voi olla substituoitu ryhmillä, jotka ovat inerttejä sähkökemia11i-20 sissa hapetusolosuhteissa sähkökemialliseen hapetukseen vesiliuoksessa, joka sisältää vahvaa, ei-hapettavaa mine-raalihappoa, lämpötilassa, joka on välillä 10 - 100 °C, tunnettu siitä, että sähkökemiallinen hapetus suoritetaan dipolaarisen aproottisen liuottimen läsnä olles-25 sa.

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se toteutetaan lämpötilassa, joka on välillä 10 - 100 °C ja edullisesti välillä 15 - noin 70 °C.

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mu kainen menetelmä, tunnettu siitä, että sähkökemiallisessa hapetuksessa käytetty sähkövarauksen määrä on vähintään yhtä suuri kuin stökiömetrinen arvo 4 F/mol yhdistettä (II) ja edullisesti välillä noin 4-12 F/mol 35 yhdistettä (II). 14 3 3 5 19

12 88 51 9

13. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hapetus-reaktio suoritetaan yksivaiheprosessina sähkökemiallisessa kennossa, jota ei ole jaettu osastoihin.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se toteutetaan tavanomaisessa sähkökemiallisessa kennossa, joka on jaettu kahteen osastoon.

15. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mu-10 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään anodia, joka on valittu grafiitista ja Pb02:sta, edullisesti saostettuna elektrolyyttisesti grafiitille, lyijylle ja lyijylejeeringille, titaanille tai muille venttiilimetal-leille.

16. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mu kainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään katodia, joka on valittu platinasta, grafiitista, lyijystä ja lyijylejeeringeistä, ruostumattomasta teräksestä, nikkelistä ja nikkelilejeeringistä ja kuparista ja kuparile-20 jeeringeistä.

17. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katodipinta on vähintään yhtä suuri kuin anodipinta.

18. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mu- 2. kainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhdistettä (II) lisätään vähitellen reaktioseokseen reaktion kuluessa.

19. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se to- 30 teutetaan joko jatkuvana tai panoksittain. is 8 8 5 1 9