FI88178C - Trumelektrolys - Google Patents

Description

! 88178

Rumpuelektrolyysi. - Trumelektrolys.

Keksinnön kohteena on elektrolyysiraenetelmä, jossa käytetään liikkuvaa elektrodia irrallisen ja vapaasti liikkuvan kiinteän ainesosan lisäksi mukana elektrodissa. Keksintö koskee myös laitetta menetelmän suorittamiseksi.

On aiemmin tunnettua suorittaa elektrolyysi liikkuvilla katodeilla, mutta sellaisissa elektrolyyseissä kiinnittyvä materiaali kasvaa elektrodeille (katodeille), ja ajan kanssa ne tulevat käyttökelvottomiksi ellei erotettua metallia poisteta, esimerkiksi käsin tai automaattisella mekaanisella tavalla. Niinpä on aiemmin suoritettu elektrolyysiä sylinterimäisillä pyörivillä katodeilla, joissa erotettu materiaali on tarttunut elektrodin ulkopintaan ja se on pitänyt aika ajoin poistaa niin, että elektrodi ei tule käyttökelvottomaksi.

Jos anodi tällaisessa elektrolyysissä on sijoitettu pyörivän, Y esimerkiksi sylinterimäisen katodin sisään, olisi odotettavis sa, että katodi vähitellen kasvaa umpeen kerrostuvasta metal-lista ja tulee käyttökelvottomaksi.

: : Yllättäen on kuitenkin havaittu, että tätä ei tapahdu jos Y: katodirummun sisällä on läsnä vapaasti liikkuvaa kiinteää ainesta. Sellainen vapaasti liikkuva aines voi muun muassa käsittää metallirakeita tai -pallosia, jotka ovat samaa metallia kuin elektrolyytissä, tai ovat muuta johtavaa tai johtamatonta tai inerttiä materiaalia. Katodia pyöritettäessä rakeet "kiillottavat" katodirummun sisäpintaa ja samanaikaisesti -'·* välimatka anodin ja rakeiden tai pallosten välillä on pienempi ·:·· kuin anodin ja katodirummun välillä.

Käytettäessä tällaista menetelmää ja laitetta elektrolyysiin, erotettu materiaali kerrostuu sisäpuoliseen ainekseen (pallo-siin) eikä katodipintaan.

2 88178

Samanaikaisesti mainittakoon selvyyden vuoksi että katodirummun sisäpuolella olevan vapaan, kiinteän ainesosan rakeiden ei tarvitse välttämättä olla pyöreitä tai pallomaisia, vaan niillä voi olla mikä tahansa muoto, joka toteuttaa yllämainitut vaikutukset ja joka saa aikaan metallin kerrostumisen ainespartikke-lien pintaan.

Mainittakoon tässä yhteydessä myös, että pyörivän tai muulla tavoin liikkuvan, esimerkiksi heilutettavan tai täristettävän katodin sisäpuolella oleva aines voi käsittää myös muita välineitä, esim. kaapimia tai veitsiä, jotka täyttävät saman tehtävän kuin edellä mainittu kiinteä aines.

Lisäämällä pyöritettävään katodiin elektrolyytti, joka valinnaisesti sisältää kiinteän aineksen vapaita partikkeleita, voidaan, poistamalla köyhtynyt elektrolyytti katodin vastakkaisesta päästä, tuottaa jatkuvasti metallipartikkeleita tai -lietettä ilman, että katodirumpu kasvaa umpeen. Tällöin on lisäksi helppoa poistaa mahdollinen haitallinen tai häiritsevä kaasu, jota on syntynyt elektrolyysin aikana, varustamalla mainittu elektrolyysirumpu poistoaukolla tai puhaltimella sellaisia kaasuja varten, tai kaasuja varten, jotka on sopivinta tai välttämätöntä ottaa talteen.

Esimerkkejä laitteista, jotka soveltuvat ylläkuvatun elektro-lyysimenetelmän suorittamiseen, kuvataan jäljempänä viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa.·

Kuvio 1 esittää katodirumpua, jossa on anodilevyt, jotka ulottuvat alas elektrolyyttiin.

Kuvio 2 esittää katodirumpua kuten kuvio 1, mutta nähtynä sivulta ja rullalaakereilla.

3 88173

Kuvio 3 esittää kuviossa l esitetyn rumpukatodin toista suori-tusesimerkkiä, jossa anodiin kuuluu anodiputki, jossa on reijät elektrolyytin lisäämiseksi ja poistamiseksi ja kaasujen poistamiseksi.

Kuvio a esittää katodirummun lisäsuoritusesimerkkiä, jossa rumpu on asetettu vinoon raemaisen materiaalin sopivaa laskeutusta varten ja jossa anodiputki on ympäröity johtamattomalla peitteellä elektrolyysin puhdistamiseksi .

Keksinnönmukaisen elektrolyysin suorittamiseen soveltuva laite on esitetty kuvioissa 1 ja 2, joissa pyörivä katodirumpu 1 sähköisesti eristettyine päätylevyineen 2 on tuettu laakeri-rullilla 3. Läpikulkevaan anodiin kuuluu johtava anodisauva 4, jossa on anodilevyt 5, jotka on valinnaisesti tehty lyijystä tai muusta sopivasta materiaalista ja jotka roikkuvat alas elektrolyyttiin. Anodisauva on kytketty esittämättä jätetyn virtalähteen positiiviseen napaan. Vapaasti liikkuva, partikke-1 limainen aines pyörivän katodirummun 1 sisällä on merkitty viitenumerolla 7. Raemaisella materiaalilla ei ole suoraa ---1 kosketusta anodilevyihin 5. Katodirummun 1 sisällä on elektro-" · lyytti 8, jota elektrolyyttiä voidaan valuttaa ulos valinnai-sesti yhdessä syntyneen lietteen ja/tai jätemateriaalin kanssa poistoaukosta 10. Aukosta 10 poistettava elektrolyytti on köyhtynyt niiden kationien suhteen, joita elektrolysoidaan. Elektrolyysiä varten tarvittavaa elektrolyyttiä ja mahdolli-... sesti sisältäen raemaista kiinteää ainetta, syötetään kohdassa • 9, ja rumpukatodi 1 on kytketty esittämättä jätetyn virtalähteen negatiiviseen napaan kohdassa 11 esimerkiksi liukuvan kytkennän kautta. Katodirummun pyörimissuunta on merkitty : ulkopuolisilla nuolilla kuviossa 2, ja partikkelimaisen ainek-' V sen liikkeet on merkitty sisäpuolisilla nuolilla kuviossa 2.

1 Keksinnönmukaisen laitteen toisessa mahdollisessa suoritus- * 88178 muodossa päätyseinät 2 on poistettu ja reamainen materiaali voi vaeltaa kohti katodirummun avoimia päitä, joista se voidaan ottaa ulos katodirummun pyörimisen tai heilahtelun/tärinän aikana.

Keksinnönmukaisen laitteen toinen suoritusmuoto on kuvattu kuviossa 3, jossa kukin osa on varustettu samalla viitenumerolla kuin kuviossa 1 ja 2, mutta jossa anodiin ei liity anodi-levyjä vaan ainoastaan putki, joka on rei'itetty ja jossa elektrolyyttiliuos on suorassa kosketuksessa putkeen A. Tässä suoritusmuodossa on yksinkertaista poistaa syntynyt kaasu imemällä tai puhaltamalla kohdassa 10.

Kuviossa A on esitetty vielä yksi suoritusesimerkki laitteesta menetelmän suorittamiseksi keksinnönmukaisella elektrolyysillä. Myös tässä anodiputki A on rei’itetty, mutta keskellä oleva anodiosa 16 - 17 on varustettu johtamattomalla kangaspeitteellä 18 ja tällä osalla IA on erilliset syöttölaitteet 13 ja poisto-laitteet 15 raemaista materiaalia, lietettä ja liuoksia varten. Elektrolyysiin perehtyneille henkilöille on ilmeistä ja selvää, että sellaista laitetta voidaan käyttää metallien puhdistamiseen tai elektrolyysiin, jossa on läsnä ns. metallioksidipareja (red/ox-pareja), kuten esimerkiksi Cul-kloridiliuoksen (kupari-pitoisten liuosten) elektrolyysissä, jossa CuII-kloridia muodostuu anodille ja se voidaan imeä kankaan läpi ja ulos laitteeseen 15, erillään katodikammion poistolaitteesta 10. Syntynyt kaasu, joka kuviossa on merkitty kuplilla, otetaan ulos poistokanavan 12 kautta. Kukin viitenumero viittaa myös vastaavaan elementtiin muissa kuvissa. Kuviossa A esitetty katodi-kammio on lisäksi kallistettu aikaansaamaan raemaisen aineksen sedimentaatio partikkelikoon mukaan, jolloin isot partikkelit keräytyvät katodirummun alaosaan, josta ne voidaan helposti poistaa.

Seuraavassa kuvataan joitakin kokeita metallin erottamiseksi s 88178 käyttämällä keksinnönmukaista menetelmää.

Koe 1: Tämän kokeen tarkoitus oli määrittää keksinnönmukaisen menetelmän teho metallintuotannon aikan, toisin sanoen tutkia, eikö metalli kerrostu katodiseinämiin, vaan ainoastaan katodirummus-sa olevaan raemaiseen ainekseen. Katodirumpu (halkaisija = 20 cm, pituus = 100 cm, tehty 316 L ruostumattomasta teräksestä) täytettiin 4,00 kg Cu-pallosia (niin kutsuttuja "prillejä"), joiden halkaisija oli 3-5 mm, ja noin 9 litraa elektrolyyttiä. (Rajat, joiden sisällä tietyt yleiset koeparametrit olivat. ovat: HzSCu - 50-200 g/1, metallikonsentraatio - 5-60 g/1 sisäänsyötettäessä, lämpötila - 25-30eC lähtien aina 70-80°C, metallikationit - Cu21, Ni21, Zn21, virtatiheys - 50-2000 A/m2, katodirummun pyörimisnopeus - 1-20 rpm (vastaten 1-20 cm/sek. kehänopeutta), kiinteäaineen paino - 1-10 kg (vastaten 100-1000 kg/nr») . ) • : Tässä kokeessa anodiin kuului 19 lyijyanodilevyä katodirummun sisäpuolella, joiden levyjen keskinäinen välimatka oli 5 cm. Elektrolyysilaite oli asennettu rullille ja säätömoottori pyöritti rumpua 17 rpm samalla kun anodi oli kiinteästi paikal-! laan. Laitetta kuumennettiin rummun ympärille sijoitettujen • · kuumennuskaapelien avulla (2 x 400 W) jotka saivat energia- syötön kahden liukukontaktin kautta, joiden välillä oli 220 V. Kosketustermostaatti sääti lämpötilaa 5eC tarkkuudella.

Tasasuuntaajan positiivinen pää oli kytketty anodisauvaan, joka • : ulkoni katodirummun päätyseinissä olevista aukoista. Negatiivi- nen napa oli kytketty 5 mm lyijylevyyn, joka liukui vasten pyörivää sylinteriä ja jota pidettiin paikallaan jousella, " jolloin saatiin hyvä kontakti ilman kipinöintitaipumusta. Järjestelmän kestokyky oli 200 A. Elektrolyyttiä syötettiin :·.· katodirummun yhden pään kautta ja juoksutettiin ulos toisesta 6 88178 päästä. Virtaa syötettiin kun työskentelylämpötila saavutettiin, samalla kun rumpua pyöritettiin jatkuvasti. Raemaisen aineksen jatkuvaa vaihtoa ei suoritettu tässä kokeessa, vaan partikkelien annettiin kasvaa. Koe tehtiin 9,5 tunnin aikana ainoastaan 25-28°C lämpötilassa käyttämällä 60 A virtaa. Tämä antoi virran tiheydeksi 240 A/m® kenno jännitteellä 2.8 V.

Kokeen tulokset on annettu taulukossa 1. Näissä toimintaolosuhteissa saatiin 0,3 kg kuparia kerrostetuksi yksinomaan kuparipallosiin, jotka muodostivat katodirummun kiinteä-aineksen. Itse rumpuseinämät olivat täysin puhtaat kupari-kerrostumista .

Taulukko 1

Elektrolyysin Lämpö-Cu3* HÄSO* syöttö tila

Syötetty kennoon 3,3 g/1 44 g/1 9,6 1/h

Valutettu ulos 0,1 g/1 92 g/1 9,6 1/h 28eC

Kokeen aikana syntyi myös vetyä, mutta se poistettiin tehokkaasti imulla. Koe osoittaa, että metallia kerrostuu ainoastaan irralliseen kiinteäainekseen.

Koe 2: Käytettiin samaa menettelyä kuin kokeessa 1, mutta korkeammassa lämpötilassa ja kennoon syötettiin 32 g/1 kuparia ja kennosta valutettiin ulos 5 g/1 kuparia sen määrittämiseksi, kerrostuuko kupari yhä kiinteäainekseen (kuparipallosiin, "prilleihin") lisääntyneillä kuparikonsentraatioilla ilman kuparin kerrostumista rumpuseiniin lämpötilassa 50eC. Tulokset on annettu taulukossa 2. Kokeessa kennojännite = 2,4 V, virtatiheys = 240 A/m*. kestoaika = 37 h, virran tehokkuus = 70%. Kokeessa saatiin 1,8 kg metallia yksinomaan kiinteäainekseen.

7 S 8178

Taulukko 2

Elektrolyysin Lämpö-Cu3- Hz SO* syöttö tila

Syötetty kennoon 32,0 g/1 176 g/1 i, 74 1/h

Valutettu ulos 5-7 g/1 260- 1,41 1/h 50°C

270 g/1

Koe 3: Käytettiin samaa menettelyä kuin kokeessa 1, paitsi että tämä koe oli kopio todellisesta kuparin elektrolyyttisestä erotusmenetelmästä, jossa elektrolyytin syöttö on noin 60 g/1 Cu ja poisto on 30-40 g/1 Cu lämpötilassa 55-60°C. Toimintaolosuhteet olivat: kennojännite = 2,7 V, virtatiheys = 240 A/m3, kestoaika = 18 h, virran tehokkuus * 557. (Fe3* johdosta). Kokeessa muodostui 0,70 kg kuparia kerrostuneena yksinomaan irtoainekseen (kuparipallosiin). Toimintaolosuhteet on annettu taulukossa 3. Koe osoittaa, että keksinnönmukaista menetelmää voidaan käyttää tavanomaisten olosuhteiden vallitessa metallin elektrolyysi-erottamiseen.

Taulukko 3

Elektrolyy- Lämpö-

Cu3* Fe3* Hz SO* sin syöttö tila ; Syötetty kennoon 58 g/1 2 g/1 64 g/1 1,5 1/h

Valutettu ulos 35 g/1 2 g/1 107 g/1 1,4 1/h 55-60eC

Koe 4 : Käytettiin samaa menettelyä kuin kokeessa 1, paitsi että virta-tiheyttä lisättiin arvoon 800 A/m3, samalla kun lämpötilaa pidettiin arvossa 55-60*C Ja syöttö 32 g/1 Cu. (Kennovirta * 200 A, syötetyssä materiaalissa ei rautaa.) Toimintaolosuhteet - on annettu taulukossa 4. Saatiin 0,66 kg kuparia, jota oli kerrostuneena yksinomaan rummussa olevaan kupariainekseen. Koe 8 88178 suoritettiin kennojännitteellä = 3,3 V, virtatiheydellä 800 A/m*. kestoaika = 4 h, virran tehokkuus = 70¾.

Taulukko 4

Elektrolyysin Lämpö-Cua* HseSCu syöttö tila

Syötetty kennoon 32,A g/1 80 g/1 5,2 1/h

Valutettu ulos 0,1-0,4 g/1 140 g/1 4,8 1/h 55-60°C

Kokeen 4 yhteydessä on mieleenkiintoista havaita, että metalli-ionien minimimäärä poistoaineessa on 0,1 - 0,4 g/1. Tämä osoittaa, että menetelmän tehokkuus keksinnönmukaisella laitteella suoritettuna on selvästi parantunut verrattaessa alalla aiemmin käytettyyn tekniikkaan.

Koe 5: Käytettiin samaa menettelyä kuin kokeessa 1, paitsi että kuparipallojen ("prillien") määrää lisättiin 4,00 kg:sta 8,00 kg:aan, ja kokeen 4 elektrolyyttisyöttöä täydennettiin pienillä määrillä antimonia (Sb) ja arsenikkia (As), josta voitiin määrittää kuparin kerrostumisen selektiiviyys antimonia ja arsenikkia vastaan.

Koe suoritettiin kennojännitteellä 3,0-3,6 V, virtatiheys = 800 A/ma, kestoaika = 3 h, lämpötila = 60eC, liuoksen syöttönopeus = 3,3 1/h, virta = 200 A. Koeolosuhteet ja -tulokset on annettu taulukossa 5.

Koe 5 osoittaa kuten myös koe 4, että poistettu liuos sisältää hyvin vähän metalli-ioneja, ja että kerrostuvan kuparin selek-tiivisyys antimonia ja arsenikkia vastaan on erittäin hyvä.

9 88178

Taulukko 5

Cu3* HzSO* Fe3- Sb As

Syötetty kennoon 27,3 g/1 171 g/1 1.4 g/1 90 mg/1 8 mg/1

Aika 5 min poisto 28,7 " 85 " 8 " 30 " 20,7 " 85 " 8 60 ” 9,7 " 186 ” 85 " 8 90 " 3,6 " 85 " 9 " 105 " 0,75 " 85 " 9 " 120 " 0,13 " 1,6 " 59 " 7 " 135 " 0,13 " 203 " 34 " 4 " Tässä yhteydessä on mielenkiintoista havaita, että esillä oleva keksintö avaa käyttömahdollisuudet ennen kaikkea metallien elektrolyyttiseen tuottamiseen Ja elktrolyyttiseen puhdistamiseen, kuten esimerkiksi elektrolyyttien puhdistamiseen.

Koe 6: Käytettiin samaa menettelyä kuin kokeessa 4, paitsi että kiinteä aines katodirummun sisällä vaihdettiin kuparipallosista ; pieniin palasiin (5 x 5 x 10 mm) ruostumatonta terästä (316 L) , joka on samaa materiaalia, josta rumpu oli tehty. Koeolosuhteet on annettu taulukossa 6. Kokeen aikana kerrostui teräspalasten päälle kuparikerros määrältään 0,36 kg samanaikaisesti kun ;i; muodostui kuparipölyä määrältään 0,47 kg. Myöskään tässä kokeessa ei kerrostunut kuparia katodirummun seinämiin. Koe suoritettiin kennojännitteellä * 3,9 V, virtatiheys = 800 A/m3, kestoaika = 5,1 h, virrantehokkuus * 70%.

Taulukko 6

Elektrolyysin Lämpö-Cu3* HaSO* syöttö tila • ; Syötetty kennoon 32,4 g/1 145 g/1 5,5 1/h -

Valutettu ulos 0,4-0,6 g/1 210 g/1 s,l 1/h 55-60-C

Koe osoittaa, että katodirummussa on oltava läsnä irtoainesta, ίο 8 81 / & mutta se voi olla eri materiaalia kuin erotettava metalli. Tämä estää samalla tavoin materiaalin kerrostumisen rumpuseinämiin.

Koe 7: Käytettiin samaa menettelyä kuin kokeessa 4 paitsi että kiinteä aine katodirummun sisäpuolella korvattiin murskatulla kiviaineksella {- 25 ± 4 mm). Koe suoritettiin sen selvittämiseksi, estäisikö inertti aines (ei sähköisesti johtava) kerrostumisen katodirummun seinämiin. Koeolosuhteet on annettu taulukossa 7. Kokeessa pääosa (noin 450 - 500 g Cu) kerrostui rumpuseinämien sisäpintaan samalla kun havaittiin 0,10 g kuparipartikkeleita rummussa olevassa kiinteäaineessa. Koe suoritettiin kenno-jännitteellä = 5 - 6 V, virtatiheys = Θ00 A/ma, kestoaika = 3,6 h .

Taulukko 7

Elektrolyysin Lämpö-Cua* H*SCu syöttö tila

Syötetty kennoon 32,0 g/1 145 g/1 5,5 1/h

Valutettu ulos 1-3 g/1 206 g/1 5,0 1/h 60-70eC

Yllä esitetty koe osoittaa, että jos olosuhteet ovat oikeat, (esim. metallikonsentraatio, lämpötila, sekoitus, virtatiheys jne.) katodissa, sähköisesti johtava aines katodirummun sisäpuolella pystyy yksin tehokkaasti estämään metallin kerrostumisen rumpuseinämiin. Jos olosuhteet elektrolyysissä kuitenkin suosivat lietteen/partikkeleiden kerrostumista (esim. yleensä alhainen metallikonsentraatio, alhainen lämpötila, suuri virta-tiheys ja alentunut sekoitus), kiinteäaines toimii mekaanisena hiojana, jolloin ei ole olennaista eroa sillä, onko irtoaines sähköisesti johtavaa vai ei. On suositeltavaa, että irrallinen kiintoaines olisi luonteeltaan samanlaista kuin se metalli, . jota erotetaan elektrolyysistä. Keksinnönmukaista menetelmää ja laitetta voidaan näin ollen edullisesti käyttää puhdistus-tarkoituksiin käytettäessä alhaista virtatiheyttä.

Claims (11)

1. Menetelmä metallin erottamiseksi elektrolyysin avulla, käyttämällä pyörivää rumpukatodia ja ainakin yhtä anodi järjestelyä sijoitettuna rumpukatodin sisäpuolelle, jonka sisään on sijoitettu ja upotettu rakeista materiaalia elektrolyyttiin, ja johon rakeiseen katodimateriaaliin haluttu metalli kerrostuu kun sopiva jännite saatetaan vaikuttamaan kadodi/anodi järjestelyn yli, tunnettu siitä, että elektrolyyttiä johdetaan jatkuvasti sisään rummun toisesta päästä ja joka elektrolyytti, josta toivottu metalli tai toivotut metallit osittain on kulutettu, poistetaan vastakkaisesta päästä, ja että anodijärjestelyyn kuuluu joukko väliseinälevyjä sijoitettuna rummun pituussuuntaisten välimatkojen päähän toisistaan ja siten muodostaen mutkittelevän kulkutien elektrolyysille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rakeista katodimateriaalia syötetään sisään ja poistetaan jatkuvasti rumpukatodista riippuen katodimateriaa-lin partikkelien kasvusta.

.·.·. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, t u n - - ^ n e t t u siitä, että kullekin anodilevylle on annettu sel- ; lainen geometrinen muoto, että levyjen alareunan tai reunojen t kaltevuuskulma on likimäärin sama kuin katodimateriaalin ' vierintäkuklma, jonka materiaali ottaa rummun pyöriessä.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että katodimateriaaliin kuuluu metallia ja/tai metalliseosta, joka on sopivimmin samanlaista metallia V·· kuin elektrolyytistä erotettu.

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen menetelmä, t u n - n e t t u siitä, että mahdollisesti syntynyt kaasu tuulete-: i taan pois elektrolyysierottamisen aikana. 12 8 81 78

6. Laite jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, johon laitteeseen kuuluu pyörivä rumpukatodi (1), joka on kytketty virtalähteeseen, tunnettu siitä, että laitteessa on syöttö- ja poistokanavat (9, 10) tuoreen elektrolyytin sisäänjohtamiseksi ja käytetyn elektrolyytin poistamiseksi, ja anodi järjestely (4, 5) sijoitettuna katodi-rummun (1) sisäpuolelle, rummun päätyseinien (2) ollessa sähköisesti eristetyt muusta rummusta (1) ja anodi järjestelyyn kuuluessa anodiväliseinälevyt (5), jotka on sijoitettu rummun (1) pituussuuntaisten välimatkojen päähän toisistaan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu lisäksi elimet (15) katodi-materiaalin poistamiseksi jatkuvasti.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite raemaisen katodimateriaalin poistamiseksi on kauha, joka erottelee raemaisen katodimateriaalin (7) partikkelikoon perusteella.

9. Patenttivaatimusten 6-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että anodiväliseinälevyjen (5) yläreuna kohoaa elektrolyytin (8) yläpuolelle muodostamaan mutkitteleva kulkutie elektrolyytille (8) katodirummun (1) sisäpuolella.

10. Patenttivaatimusten 6-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu lisäksi laite (12) kaasun poistamiseksi, joka on syntynyt elektrodeissa elektrolyysierottami-sen aikana.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että tuuletuslaitteeseen (12) kuuluu puhallin. 13 88178 Patentkrau