FI87680C - Nyckelblad och foerfarande foer framstaellning daerav - Google Patents

Description

87680

Avaimen lehti ja menetelmä sen valmistamiseksi Tämän keksinnön kohteena on avaimen lehti, jossa on pitkittäinen sisäänsovitusakseli ja joka käsittää pitkänomaisen, aaltomaisen, yleisesti pitkittäin ulottuvan koodikuvion, jossa on koveria asemia jotka on muotoiltu geometrialtaan ja sijoitettu pituussuunnassa siten, että ne vastaavat sylinterityyppisen lukon korkeussuunnassa ja pyörivästi liikkuvien lukitushaitto-jen riviin.

Tällaisia avaimen lehtiä tunnetaan aiemmin julkaisuista US-A-3,499,302 (Spain) ja US-A-3,722,240 (Spain). Näissä kahdessa julkaisussa on kuvattu avaimen lehtiä, joissa on avainlehden reunaan sijoitettu koodikuvio, jossa syvennykset on sijoitettu tasaisesti pitkittäissuunnassa vastaamaan lukon lukitushaitto-jen sijaintia pituussuunnassa. Haitoissa on talttamaiset päät, jotka sopivat syvennyksiin, jotka on muodostettu eri kulmissa olevista V-leikkauksista, jolloin haitat ovat pyörivästi asemoitavissa näiden kulmien mukaan, kun talttapäät sijoittuvat V-leikkauksiin.

Kuitenkin näillä tunnetuilla avaimen lehdillä on vain suhteellisen rajoitettu koodiyhdistelmien määrä, koska koodikuvio korvaa tavalliset koodikuviot lehden reunassa eikä niitä voida käyttää näistä riippumatta esimerkiksi riippumattomina koodi-kuvioina. Lisäksi näitä tunnettuja avaimen lehtiä on melko helppo kopioida.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannettu avaimen lehti, joka yhdessä siihen liittyvän (joka on kuvattu julkaisussa W087/04749) kehitetyn uuden lukon kanssa sallii ·. : suuremman koodiyhdistelmien määrän ja on vaikeampi kopioida.

·· Edelleen tarkoituksena on pitää avaimen lehden mitat pieninä ja samalla säilyttää suuri koodiyhdistelmien määrä ja jättää lehden pääosat vapaaksi urille, joilla on tavanomainen profiili, ja/tai mille tunnetuille tai kehitettäville koodikuvioil-le.

2 87680 Nämä tavoitteet saavutetaan keksinnön mukaisella avaimen lehdellä, joka on tunnettu siitä, että koodikuvio on muodostettu lehden sivuosaan, ja koodikuvion syvyys on sellainen, että se ulottuu ainoastaan osittain lehden läpi, jolloin koverien asemien keskiosien pituussuuntainen jako poikkeaa siihen liittyvän lukon lukitushaittojen akseleiden pituussuuntaisesta jaosta jokaisen lukitushaitan erityisen kiertoasemoi-nnin mahdollistamiseksi, jolloin haitoissa on poikittain ulkoneva säppi joka sijoittuu vastaavaan koveraan asemaan kun avain sijoitetaan lukkoon.

Piirre, että koodikuvio muodostetaan avaimen lehden sivuosaan, on sinänsä tunnettu esimerkiksi julkaisuista US-A-2,039,126 (Svoboda) ja DE-U-7203658 (Neiman). Molemmissa tapauksissa aaltomainen koodikuvio on muodostettu uraksi kumpaankin avaimen oleellisesti tasaiseen sivuun ja kumpikin ura on sovitettu tukeutumaan molemmissa uran sivuseinämissä poikittaisiin ulokkeisiin, jotka ulottuvat haitoista lukon avainuraan. Kuitenkin haitat on muodostettu levyistä ja ne on sijoitettu tasavälein pituussuunnassa.

Keksinnön mukaisessa avaimen lehdessä koverien asemien pituussuuntainen jakauma poikkeaa yleensä lukitushaittojen akselien pituussuuntaisesta jakaumasta. Jos lukitushaitat on jaettu tasaisesti riviin, avaimen lehden koverat syvennykset on sijoitettu yleensä epäsäännöllisesti pituussuunnassa eri säppien vastaanottamiseksi ja asemoimiseksi erilaisissa kier-tosuuntaisissa asemissa. Edullisesti koverat syvennykset on asemoitu myös poikittaissuunnassa siten, että ne vastaavat erityisiä säppien korkeusasemia.

Edullisia piirteitä on esitetty lisää epäitsenäisissä vaatimuksissa 2-13.

Kuten vaatimuksessa 14 on esitetty, keksinnön mukainen avaimen lehti valmistetaan edullisimmin muodostamalla aaltomainen koodikuvio jyrsinterällä jolloin ainakin koodikuvion muodosta-

II

3 87680 inisen viimeisessä vaiheessa jyrsinterän sovitetaan kalliste-tusti avaimen lehden tason normaaliin nähden, jolloin jyrsin-terä kallistetaan avaimen etupäätä kohti avaimen takapäätä kohti osoittava kallistettuja osia muodostettaessa ja terää kallistetaan takapäätä kohti kun etupäätä kohti osoittavia kallistettuja osia muodostetaan.

Keksinnön mukaisen avaimen lehden muut piirteet ja edut selviävät seuraavasta selityksestä. Seuraavassa selitetään avaimen lehden erästä edullista suoritusmuotoa viitaten oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista avaimen lehteä perspektiivikuvana ,

Kuvio 2 on poikittainen leikkauskuva kuvion 1 viivaa II - II pitkin,

Kuvio 3 esittää lukkoa, jota käytetään yhdessä kuvion 1 mukaisen avaimen kanssa, jolloin osa lukosta on jätetty pois sen sisäosan esittämiseksi,

Kuvio 4 on sivukuva kuvion 3 mukaisen lukon avainpesästä,

i Kuvio 5 on poikittainen leikkauskuva kuvion 4 viivaa V - V

pitkin,

Kuvio 6 on poikittainen leikkauskuva kuvion 4 viivaa VI - VI pitkin,

Kuvio 7 on perspektiivikuva suuremmassa mittakaavassa lukitus-nastasta ja kuvion 3 mukaisen lukon osia muodostavan sivues-teen osasta,

Kuvio 8 on pitkittäisleikkauskuva kuvion 7 viivaa VIII - VIII pitkin, 4 87 680

Kuvio 9 on kuvion 7 kaltainen perspektiivikuva, jossa luki-tushaitta tai -nasta on sijoitettu kohdalleen sivuesteen kanssa,

Kuvio 10 on perspektiivikuva, samoin suuremmassa mittakaavassa, eräästä toisesta lukitusnastasta, joka kuuluu kuvion 3 mukaiseen lukkoon, ja sivuesteen osasta, joka on esitetty myös kuvioissa 7 ja 9,

Kuvio 11 on kuvion 10 kaltainen perspektiivikuva, jossa luki-tusnasta on kohdallaan sivuesteen kanssa,

Kuvio 12 on perspektiivikuva eräästä kuvion 7 mukaisen luki-tusnastan muunnetusta suoritusmuodosta ja muunnetun sivuesteen osasta, kuvio 13 on sivukuva suuremmassa mittakaavassa kuvion 1 mukaisesta avaimen lehdestä,

Kuvio 14 on pitkittäisleikkauskuva kuvion 13 viivaa XIV-XIV pitkin ja siinä nähdään koodikuvio ylhäältä katsottuna,

Kuvio 15 ja 16 esittävät perspektiivikuvia (vinosti ylhäältä) avaimen lehden koodikuvion eri osista, mukaanlukien erityyppisistä syvennyskohdista, jotka toimivat yhdessä säpin kanssa, joka ulottuu kuvioiden 7, 9 tai 12 mukaisesta lukitusnastasta,

Kuvio 17 esittää (suuremmassa mittakaavassa) avaimen lehteä poikkileikkauksena ja lukitusnastaa säpin kytkeytyessä kover-ruskohtaan, ja

Kuvio 18 on (samoin suuremmassa mittakaavassa) sivukuva lukitusnastasta ja sen säpistä (katsottuna sen vapaasta päästä).

Kuvioissa 1 ja 13 esitetyssä avaimen lehdessä on pitkittäinen sisäänsovitusakseli A ja se on sovitettavissa kuvion 3 mukaiseen lukkoon. Avaimen lehdessä 1 on etupää 2 ja takapää 3,

II

5 87680 jotka liittyvät tartuntaosaan tai kaariosaan 3' avaimen muodostamiseksi .

Kuten kuviosta 2 nähdään, avaimen lehti 1 on yleisesti litteä ja siinä on olennaisesti tasomaiset sivupinnat 4 ja 5. Kuviossa 2 vasemmalla olevassa sivupinnassa 4 on pienehkö porras 6 ja kuviossa 2 oikealla olevassa sivupinnassa 5 on pitkittäinen ura 7, jonka ylempi sivuseinämä 8 on kalteva, niin että se on poispäin lehdestä 1, ja alempi sivuseinämä 9 on suunnattu olennaisesti kohtisuorasti lehden keskitason P suhteen. Edelleen alempi reunapinta 10 on hieman kaareva. Kuvioista 1, 2 ja 3 nähdään, että avaimen lehden 1 poikkileikkausmuoto sopii lukon avaimen reikään 11. Siten avaimen reiässä 11 on yleisesti suorakulmainen poikkileikkaus ja sitä rajoittaa vasen sivuseinämä 12, jossa on porras 13, joka vastaa avaimen lehden porrasta 6, oikea sivuseinämä 14, jossa on pitkittäinen reuna 15, johon avaimen lehden ura 7 sopii, lyhyt ylempi suora seinämä 16 ja alempi, hieman kaareva seinämä 17, johon avaimen lehden alempi reunapinta 10 sopii.

Lukko, jota on yleisesti merkitty numerolla 18 kuviossa 3, on esitetty yksityiskohtaisesti julkaisussa WO 87/04749.

Lukko 18 on pyörivä sylinteri ja se käsittää sylinterivaipan 19, avainpesän 20, joka on asennettu pyörivästi vaippaan 19 jakotason 21 aikaansaamiseksi (ks. kuviot 5 ja 6) kuoren 19 ja pesän 20 välillä. Avaimen reikä 11 ulottuu avainpesään 20 yhdensuuntaisesti sen kiertoakselin suhteen avaimen lehden 1 vastaanottamiseksi.

Lukko 18 sisältää edelleen kaksi riviä 22, 23 lukitushaittoja tai -nastoja, jotka sijaitsevat kahdessa keskinäisesti yhdensuuntaisessa tasossa. Toinen kuuden lukitusnastan 22a- 22f rivi 22 sijaitsee keskeisesti olennaisesti avaimen reiän 11 keskitasossa. Jokainen lukitusnasta 22a - 22f on ohjattu nosto- ja kiertoliikettä varten sylinterimäisessä urassa 24a -24f avainpesässä 20, jolloin jokainen tällainen reikä on yh- 6 87680 teydessä avaimen reiän 11 yläosan kanssa, niin että jokaisen lukitusnastan 22a - 22f alempi talttamainen päätyosa voi kytkeytyä avaimen lehden 1 yläreunaosassa olevien V-muotoisten, vinojen leikkausten kanssa sovitettaessa avainta sisään. Ylempien käyttönastojen 25a - 25f vastaava rivi 25 on ohjattu vastaavasti sylinterivaipan 19 sylinterimäisissä rei'issä 26a -26f ja ne pakotetaan alaspäin käyttöjousilla 27a - 27f alaspäin suunnatun voiman kohdistamiseksi jokaiseen lukitusnastaan 22a - 22g (avainpesän 20 kiertoasemassa, joka on esitetty kuviossa 3 ja jossa reiät 24a - 24f ja 26a - 26f ovat kohdakkain) tai avainpesän 20 sylinterimäiseen ulkopintaan (vapautettaessa ja kierrettäessä sitä).

Liikkeen sallimiseksi vaipan 19 ja pesän 20 välisen jakotason suhteen, avaimen lehti, jossa on sopivasti leikattu yläreuna, on sovitettava avaimen reikään, niin että jokainen lukitusnas-ta 22a - 22f nostetaan asentoon, jossa sen ylempi päätypinta osuu yhteen jakotason 21 kanssa. Lisäksi jokaista lukitusnas-taa 22a - 22f on kierrettävä (avaimen lehden yläreunassa olevien vinojen leikkausten avulla), niin että sen sylinterimäi-sessä pinnassa oleva pitkittäinen kolo 28a - 28f sijoitetaan kohdalleen (ks. kuv. 10 ja 11) rajoitin-elimen tai sivuesteen 29 (suhteellisen pitkän) vasteen 29a - 29f kanssa, joka on liukuvasti kytketty avainpesän 20 sivusuunnassassa avautuvaan : ·. uraan 30. Sivueste 29 pakotetaan jousilla 31 sulkuasentoon (ks. kuv. 5), jossa säteittäisesti ulospäin ulkoneva nokkaosa . . 29m kytkeytyy vastaavaan, vaipan 19 sylinterimäisessä sisäpin nassa olevan nokkauran 32 kanssa. Kuitenkin, kun kaikki vasteet 29a - 29f ovat kohdalleen lukitusnastojen 22a - 22f kolojen 28a - 28f kanssa, sivuesteen annetaan painua sisäänpäin ·: jousien 31 vaikutusta vastaan, kun vääntömomentti kohdistetaan pesän 20 ja vaipan 19 välille, jolloin pesää 20 voidaan kiertää .

Nyt esitetty lukitusmekanismi on tunnettu esim. julkaisusta US-A-3,499,302 (ja uudelleenjulkaisusta 30198 - Oliver et ai.). Kuitenkin lukko 18 käsittää myös toisen lukitusmekanis- li ? 37680 min, joka sisältää yllä mainitun lukitushaittojen tai -nastojen rivin 23.

Tämä viiden lukitushaitan tai -nastan 23a - 23e rivi on siirretty sivuttain (oikealle kuvioissa 3 ja 6) , mutta se on yhdensuuntainen rivin 22 suhteen. Jokainen lukitusnasta 23a -23e on täysin suljettu avainpesän 20 sisälle vastaavaan, mieluummin sylinterimäiseen onteloon tai reikään 33a - 33e (ks. myös kuviot 4 ja 6).

Jokainen lukitusnasta 23a - 23e pakotetaan alaspäin (kuten nähdään piirustuksen kuvioissa) jousella 34a - 34e, jotka toimivat jokaisen reiän 33a - 33e pohjapään ja jokaisen lukitus-nastan 23a - 23e yläosan välissä. Kuten kuvioissa 7, 8 ja 9 on esitetty, jousi on osittain sovitettu ja ohjattu reiällä 35 muodostetussa yläsyvennyksessä (kuvio 8) ja se ympäröi keskeisen nastaelimen 36, joka toimii poraussuojana. Vastaava lukitusnasta 23a - 23e käsittää sylinterimäisen runko-osan 23ab -23eb, joka mahdollistaa kierto- ja nostoliikkeen vastaavassa reiässä, ja säpin 23af - 23ef, joka ulkonee poikittain runko-osan alapäästä avainpesän seinämässä vastaavan reiän 33a - 33e ja avaimen reiän 11 välissä olevien vastaavien aukkojen 37a -37e läpi. Siten, kuten kuviosta 6 nähdään, säppi (23bf) ulottuu osittain avaimen reikään 11 reunan 15 vieressä.

Kuten myöhemmin selitetään, avaimen lehden 1 ja säppien 23af -23ef välinen kytkentä saa aikaan sen, että jokainen säppi kääntyy sylinterimäisen runko-osan 23ab - 23eb pitkittäisakse-lin B ympäri (kuvio 7), ja siirtyy ylöspäin ja alaspäin sen tullessa kosketukseen pitkänomaisen, aaltomaisen koodikuvion 38 kanssa, joka on muodostettu avaimen lehden uran 7 alasivuseinämään 9. Kun säppi kääntyy ja kulkee edestakaisin, lukitusnastan 23a - 23e vastaava sylinterimäinen runko-osa 23ab - 23eb suorittaa kierto- ja nousuliikettä. Vastaava jousi 34a - 34f pakottaa lukitusnastan 23a - 23e alaspäin yhtäjaksoisen kosketuksen varmistamiseksi säpin 23a - 23e ja koodikuvion 38 välillä, kun avaimen lehti 1 sovitetaan avaimen rei- 8 87680 kään 11.

Säppien 23a - 23e tällaisen kääntymisen ja edestakaisinkulke-misen mahdollistamiseksi reikien 33a - 33e ja avaimen reiän 11 välissä olevat aukot 37a - 37e ovat korkeampia kuin säpit (pitkittäisakselin B suhteen yhdensuuntaisessa suunnassa kuviossa 7), ja ne ovat tarpeeksi leveitä n. 15':n kääntymisen mahdollistamiseksi (tässä erityisessä suoritusesimerkissä), joka suuntaan suunnasta, joka on kohtisuorassa avaimen reiän 11 pitkittäisakselin suhteen, jolloin sivuseinämät ovat mieluummin kaltevia niin, että ne ovat avaimen reikään 11 päin, ja hyvin määritellyn tukivasteen aikaansaamiseksi vastaavan säpin jokaisessa kääntöpääteasemassa. Nämä sivuseinämät mahdollistavat myös tasaisen liukukytkennän silloin, kun säppiä kuljetetaan edestakaisin ylöspäin ja alaspäin.

Kuten kuvioista 7, 9 ja 12 nähdään, jokaisen lukitusnastan sylinterimäisessä runko-osassa 23ab - 23eb on vähintään yksi koodattu syvennys 39 sylinterimäisessä vaippapinnassa, jolloin koodattu syvennys on mitoitettu siten, että se ottaa vastaan vastaavan vasteen suhteellisen lyhyiden vasteiden 40"a ryhmästä (kuv. 7), jotka ulkonevat sivuesteestä 29 pidempien vastei-den 29a - 29f välistä (kuvio 11), jotka mainittiin yllä.

• Kuvioissa 7 ja 9 koodattu syvennys on muodostettu sylinteri- mäisellä reiällä 39a, kun taas vastaava vaste on sylinterimäi-nen nasta 40"a, joka sopii reikään 39a. Kun lukitusnastat 23a - 23e on sijoitettu ennalta määrättyihin korkeus- ja kierto-asentoihin, sylinterimäiset nastat 40"a jne. ovat kohdakkain sylinterimäisten reikien 39a - 39e kanssa ja mahdollistavat sen, että sivuestettä voidaan siirtää poikittain sen sisään-• : päin olevaan sovitettuun asentoon avainpesän 20 lovessa 30, jolloin se vapauttaa lukon (edellyttäen, että pidemmät vasteet 29a - 29f ovat myös kohdakkain lukitusnastojen 22a -22f kolo-jen 28a - 28f kanssa).

Kuviossa 12 on esitetty eräs muunnettu suoritusmuoto, jossa

II

9 87680 lukitusnastan 23'a sylinterimäisessä pinnassa oleva syvennys on muodostettu pitkänomaisella lovella 39'a, kun taas sivues-teen 29' vastaava lyhyt vaste on muodostettu lyhyellä esteellä 40'a (jossa on yleisesti suorakulmainen poikkileikkaus, joka sopii yhteen pitkänomaisen loven 39'a kanssa). Joka tapauksessa syvennys ja vaste tulisi muodostaa myös siten, että luki-tusnasta pidetään hyvin määritellyssä korkeus ja kiertoasen-nossa, kun vaste sovitetaan syvennykseen.

Yleisavainjärjestelmän aikaansaamiseksi jokaisessa lukitusnas-tassa voi olla vähintään yksi lisäsyvennys 39aa, 39'aa, kuten on esitetty katkoviivoin kuvioissa 7, 9 ja 12.

Seuraavassa selitetään avaimen lehden 1 koodikuviota 38 viitaten kuvioihin 1, 2, 13, 14, 15, 16, 17 ja 18.

Uran 7, joka ulottuu avaimen lehden 1 pitkittäisakselia A pitkin takapäästä 3 etupäähän 2, syvyys vastaa suunnilleen puolta lehden paksuudesta, kuten nähdään kuvioista 2 ja 17. Syvyys on sellainen, että jokaisen säpin 23af - 23ef vapaa pää sijaitsee aina pienellä etäisyydellä uran pohjaseinämästä. Joka tapauksessa uran 7 pohjaseinämä ei estä säppien kääntöliikettä. Sen sijaan säppien kääntyminen ja edestakaisin kulkeminen saadaan aikaan yksinomaan, jousien 34a - e toiminnalla varmistettuna, säppien alaosan ja uran alasivuseinämään 9 muodostetun koodi-kuvion 38 välisellä kytkennällä (ks. kuvio 17). Siten uran . ; alempi ehjä kalteva sivuseinämä 8 ei kytkeydy myöskään säppien ; kanssa.

Koodikuvio 38 on siten muodostettu yksisivuisesta aaltomaisesta ohjauspinnasta, joka sisältää useita syvennyskohtia 40, 41, 42, 43, 44 ja niiden vieressä olevia kaltevia pintaosia 40a, 40b, 41a, 41b, 42a, 42b, 43a, 43b, 44a, 44b, jotka ulottuvat jokaisen syvennyskohdan ja uran sivuseinämän 9 jäljellä olevien osien väliin, niin että olennaisesti tasomaiset yläpinta-osat 46, 47, 48, 49 ja 50 jäävät vierekkäisten kaltevien pin-taosien jokaisen parin väliin, jolloin kuviossa 38 on vielä 10 87680 yksi kalteva pintaosa 45a, joka ulottuu koko matkan avaimen lehden alareunaan 10 sen etupäässä 2, niin että saadaan aikaan tulo-ohjauspinta, joka mahdollistaa jokaisen säpin 23af - 23ef kytkeytymisen aaltomaisen koodikuvion kanssa, kun avaimen lehti 1 sovitetaan avaimen reikään 11.

Syvennykset, jotka on muodostettu uran 7 alasivuseinämään 9 koodikuvion 38 aikaansaamiseksi, ovat olennaisesti saman syvyisiä kuin itse ura 7 (ks. kuvio 17). Siten näiden syvennysten sisäosat 51, 52, 53, 54, 55, 56 muodostavat uran 7 poh- jaseinämän tasomaiset laajennukset eivätkä ole esteenä säppien 23af - 23ef liikkeelle.

Jokaisessa syvennyskohdassa 40, 41, 42, 43, 44 on pohjapinta-osa (41c, 42c ja 44c kuvioissa 15 ja 16), joka on yleensä kol-mikulmainen ja suunnattu siten, että se on ylöspäin, ja joka kulkee olennaisesti kohtisuorasti lehden keskitason P suhteen (ks. kuv. 2 ja 17) ja yhdensuuntaisesti lehden pitkittäisakse-lin A suhteen (ks. kuv. 13). Pöhjapintaosien kolmikulmainen muoto on sellainen, että se saa aikaan vastaavan säpin hyvin määritellyn tuen sekä sovitettaessa avaimen lehteä sisään, missä tapauksessa säppi kääntyy toisesta kääntöpäätyasemasta · toiseen samalla, kun lehden vastaava syvennyskohta kulkee lu kon yhden lukitusnastan 23a - 23e kohdan ohi, että saavutettaessa avaimen lehden täysin sisäänsovitettu asema avaimen reiässä, missä tapauksessa säpit on suunnattu erilaisiin ennalta määrättyihin kääntöasemiin, esim. suoraan poikittaiseen asemaan tai kääntöpäätyasemaan, jossa säppi suunnataan vinosti avaimen lehden etu- tai takapäähän päin (vrt. kuvion 9 kolmea katkoviivaa).

Tällaisen tuen aikaansaamiseksi yleisesti kolmikulmaisessa pohjapintaosassa, kuten on merkitty viitenumeroilla 41c, 42c ja 44c kuvioissa 15 ja 16, vieressä on suorat sivuseinämäosat 41d, 42d ja vast. 44d, jolloin nämä sivuseinämäosat kulkevat vinosti avaimen lehden pitkittäisakselin A suhteen (ja avaimen lehden keskitason P suhteen kohtisuorasti olevan suunnan suh- li 11 37 680 teen).

Pöhjapintaosien kolmikulmainen muoto on sellainen, että kolmi-kulmion yksi sivu sijaitsee avaimen lehden 1 sivupinnan 5 vieressä (ks. kuvio 2), kun taas kolmikulmion tätä sivua vastapäätä oleva nurkka sijaitsee vastaavan syvennyksen sisäosien 51, 52, 53, 54 tai 55 vieressä. Yleisesti kolmikulmio voi olla katkaistu sisäpuolelta, niin että pohjapinta on rajoitettu neljän sivun, nimittäin pidemmän ulkosivun, lyhyemmän sisäsivun (yhdensuuntainen ulkosivun kanssa) ja kahden sivun sisäpuolelle, jotka lähenevät toisiaan sisäänpäin.

Mieluummin pohjapintaosa 41c, 42c, 44c sulautuu tasaisesti vieressä olevaan sivuseinämäosaan 41d - 44d kaarella, joka vastaa olennaisesti vastaavan säpin alempaa kuperasti kaarevaa, esim. sylinterimäistä pintaosaa 57. Samoin jokaisen si-vuseinämäosan 4Id - 44d vinon suunnan tulisi vastata olennaisesti säpin pääteaseman kääntösuuntaa, niin että saadaan aikaan viiva- tai pintakosketus säpin ja vastaavan si-vuseinämäosan välillä.

Kuten kuviossa 15 (oikealla) on esitetty, vähintään yksi poh-japintaosista (42c) voi olla varustettu osittain sylinterimäi-:v. sellä syvennyksellä 42e, jonka syvennyksen sylinteriakseli - ulottuu kohtisuorasti avaimen lehden pitkittäisakselin A suh teen, niin että saadaan aikaan säpin hyvin määritelty tuki vastaavassa suorassa poikittaisasennossa.

On myös mahdollista jyrsinterällä tapahtuvan valmistuksen helpottamiseksi jättää matala keskeinen poikittainen reuna 44f pohjapintaosan 44c keskiosaan, kuten on esitetty kuviossa 16.

Kaltevat pintaosat 40a,b, 41a,b, 42a,b, 43a,b, 44a,b, jotka · liittyvät sivuseinämäosiin 41d - 44d, samoin kuin kalteva tu- lopintaosa 45a ovat yleisesti yhdensuuntaisia sivuseinämäosien 41d - 44d vinon suunnan suhteen ja siten ne muodostavat viistot pinnat, jotka ovat poispäin avaimen lehdestä. Tällä taval- 12 h 7 6 80 la säppien kaarevat alaosat 57 kytkeytyvät kalteviin pinta-osiin viivakosketuksella keskinäisesti koskettavien pintojen kulumisen vähentämiseksi, kun säpit liukuvat aaltomaisen koo-dikuvion näitä kaltevia pintaosia pitkin. Tällaisen viivakos-ketuksen aikaansaamiseksi riittää, että ainoastaan yksi kaltevien pintaosien ulko-osa on viistottu. Lisäksi tällainen osittainen viiste voi ulottua syvennyskohtien yli, koska niiden pohja- ja sivuseinämäosien sisäosat saavat aikaan riittävän tuen.

Syvennyskohtien mitat on sovitettu siten, että ne sopivat yhteen säppien geometrisen muodon ja dimensioiden kanssa säppien tehokkaan asemoinnin ja tuen aikaansaamiseksi niiden ennalta määrätyissä kääntöasemissa.

Yleisesti syvennyskohtien 40 - 44 pitkittäisjakautuma poikkeaa lukitusnastojen 23a - 23e rivin 23 pitkittäisjakautumasta, niin että säpit 23af - 23ef sijoitetaan eri kääntösuuntiin avaimen lehden 1 täysin sisäänsovitetussa asennossa. Kuten kuviosta 13 nähdään, syvennyskohdat 40 - 44 on siirretty myös poikittaisessa tai pystysuorassa suunnassa (yhdensuuntaisesti avaimen lehden keskitason P suhteen). Tästä syystä avaimen lehden 1 koodikuvio 38 saa aikaan jokaisen lukitushaitan tai -nastan 23a - 23e koodatun korkeus- ja kiertoasemoinnin.

Oletetaan, että jokaiselle viidelle lukitusnastalle on mahdollista kolme erilaista kääntöasemaa ja kolme erilaista korkeusasemaa. Sitten koodikuviolla 38 aikaansaatujen käyttökelpoisten yhdistelmien määrä on (3 x 3)5 = 59049. Tietenkin, jos avaimen lehti sisältää vielä yhden koodikuvion, esim. vinot leikkaukset lehden yläreunassa, kuten on esitetty kuvioissa 1 ja 13, yhdistelmien kokonaismäärä on näiden kahden yhdistelmä-määrän tulo.

Kuitenkin useissa sovellutuksissa syvennyskohtien (ja lukon lukitusnastojen) määrä voi olla suurempi tai pienempi ja jopa yksi ainoa syvennyskohta, joka toimii yhdessä yhden ainoan

II

13 h 7 6 8 O

lukitushaitan tai -nastan kanssa, on mahdollinen.

Samoin eri kääntöasemien määrää, s.o. jokaisen syvennyskohdan mahdollisten pitkittäissiirtojen määrää voidaan lisätä, jos tukevat pöhjapintaosat varustetaan vastaavalla määrällä kulmittain siirrettyjä tukiosia (kuten osittain sylinterimäinen syvennys 42e kuviossa 15, joskin eri kulmissa suunnattuna). Tietenkin eri korkeusasemien määrää, s.o. jokaisen syvennys-kohdan mahdollisten poikittaissiirtojen määrää voidaan myös haluttaessa vaihdella.

Koodikuvio 38 voidaan valmistaa monella tavalla, etenkin jyr-sinterien avulla. Uran 7 pää-ääriviiva ja sen vieressä olev.it syvennykset 51 - 56 voidaan tehdä käyttämällä tavanomaisella tavalla jyrsinteriä, esim. numeerisesti ohjatussa koneessa. Sitten viistotut pintaosat 40a,b - 45a muodostetaan sylinteri-mäisellä jyrsinterällä, joka sijoitetaan siten, että se on kalteva avaimen lehden tason P suhteen kohtisuorasti olevan suunnan suhteen. Sitten, kun kaltevat osat 40b, 41b, 42b, 43b, 44b, jotka ovat avaimen lehden takapäähän 3 päin, on muodostettu, jyrsinterän akselia kallistetaan avaimen lehden etupäähän 2 päin, kun taas silloin, kun avaimen lehden etupäähän 2 päin olevat kaltevat osat 40a, 41a, 42a, 43a, 44a muodoste taan, jyrsinterän akselia kallistetaan avaimen lehden takapäähän 3 päin. Mieluummin jyrsinterän akselin tulisi aina pysyä yhdensuuntaisena tason suhteen, joka ulottuu pitkittäisakselin A läpi kohtisuorasti avaimen lehden tason P suhteen, s.o. jyr-sinkaran akselia ei tulisi kallistaa alaspäin tai ylöspäin (jos avaimen lehti on sijoitettu pystyasentoon). Tällä tavalla syvennyskohtien sivuseinämäosat 41d - 44d voidaan muodostaa samanaikaisesti.

On mahdollista muodostaa yleisesti yhteen pitkittäissuuntaan päin olevat kaltevat osat 40a, 41a, 42a, 43a, 44a, 45a tai : 40b, 41b, 42b, 43b, 44b ensimmäisessä vaiheessa ja tämän jäl keen muuttamalla jyrsinterän kaltevuussuuntaa muodostaa toisessa vaiheessa kaikki kaltevat osat, jotka ovat yleisesti 14 87680 toiseen pitkittäissuuntaan päin. Käyttämällä tällaista menetelmää saadaan syvennyskohdat, kuten 44, s.o., jossa on kes-kusreuna 44f.

Vaihtoehtoisesti kaikki kaltevat osat 40a,b - 45a voidaan muodostaa peräkkäin yhdessä ainoastaan työvaiheessa. Silloin jyr-sinterän akseli käännetään toisesta kaltevuuskulmasta vastakkaiseen kaltevuuskulmaan jokaisen syvennyskohdan 40 - 44 ja jokaisen yläpintaosan 46 - 50 kohdalla. Tässä tapauksessa saadaan syvennyskohtia, joissa on olennaisesti yhdessä tasossa oleva (ja vaakasuora) pohjapintaosa, kuten 41c kuviossa 15 (ks. myös kuvio 17).

Joidenkin tai kaikkien syvennyskohtien lisämuotoilu voidaan saada aikaan erillisessä vaiheessa jyrsinterän (tai jonkin toisen jyrsinterän) avulla, esim. pohjapintaosan, kuten 44f, tekemiseksi tasaiseksi tai tasomaiseksi ja tukisyvennyksen, kuten kuviossa 15 esitetyn osittain sylinterimäisen syvennyksen 42e muodostamiseksi. Jos käytetään ainoastaan säppien kolmea erilaista, ennalta määrättyä kääntöasentoa, tällaiset osittain sylinterimäiset syvennykset 42e tehdään mieluummin ainoastaan niihin syvennyskohtiin, jotka vastaavat säppiä, joka on suunnattu kohtisuorasti avaimen lehden suhteen sovitettaessa avaimen lehteä avaimen reikään.

Avaimen lehteä ja sen koodikuviota voidaan muuntaa oheisten vaatimusten puitteissa. Esimerkiksi koodikuvio 38 voi sijaita avaimen lehden eri osissa. Vaikkakin paikka uran sivuseinämäs-sä, kuten on esitetty, on edullinen avaimen lehden mittojen pitämiseksi pieninä ja myös erityisen koodikuvion jäljentämi-: sen tekemiseksi erittäin vaikeaksi, koodikuvio voi sijaita --· portaassa lehden sivulla tai jopa sen ylä- tai alareunassa.

Tietenkin voidaan järjestää toinen samankaltainen koodikuvio kuin koodikuvio 38 lehden vastakkaiselle sivulle, esim. myös uran sivuseinämään. Lisäksi kaltevissa pintaosissa (40a,b -45a) voi olla erilaiset kaltevuuskulmat. Myöskään yläpintaosi-en (46 - 50) ei tarvitse sijaita samalla tasolla, vaikkakin

II

15 87 680 tällainen järjestely on edullista valmistuksen kannalta. Lopuksi pöhjapintaosa (41c) voi olla kalteva avaimen lehden tason (P, kuvio 2) suhteen kohtisuorasti olevan suunnan suhteen, jos haittasäpin alapintaosa (57, kuvio 9) on samoin vastaavasti kalteva (tai jos haittojen akselit ovat kaltevia avaimen lehden tason (P) suhteen).

Claims (17)

1. Avaimen lehti, jossa on pitkittäinen sisäänsovitusakseli, jolloin avaimen lehti käsittää pitkänomaisen, yleensä pitkittäin ulottuvan aaltomaisen koodikuvion (38) jossa on koveria asemia jotka on muotoiltu geometrialtaan ja sijoitettu pituussuunnassa siten, että ne vastaavat sylinterilukon (18) korkeussuunnassa ja pyörivästi liikkuvien lukitushaittojen (23a -23e) riviin, tunnettu siitä, että koodikuvio (38) on muodostettu lehden sivuosaan (5) , ja koodikuvion syvyys on sellainen, että se ulottuu ainoastaan osittain lehden läpi, jolloin koverien asemien (40 - 44) keskiosien pituussuuntainen jako poikkeaa siihen liittyvän lukon lukitushaittojen akseleiden pituussuuntaisesta jaosta jokaisen lukitushaitan (23a -23e) erityisen kiertoasemoinnin mahdollistamiseksi, jolloin haitoissa on poikittain ulkoneva säppi joka sijoittuu vastaavaan koveraan asemaan kun avain sijoitetaan lukkoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen avaimen lehti, tunnettu siitä, että syvennyskohdat (40 - 44) on siirretty myös poikittaisessa suunnassa, niin että ne vastaavat lukitushaittojen (23a - 23e) erityisiä korkeusasemia.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen avaimen lehti, tunnettu siitä, että ohjauspinta on muodostettu lehden ; ; : sivuosassa (5) olevan pitkänomaisen, yleisesti pitkittäin ulottuvan uran (7) sivuseinämään (9).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen avaimen lehti, tunnettu siitä, että avaimen lehti sisältää edelleen useita yleisesti V-muotoisia leikkauksia avaimen lehden pit-kittäisakselin (A) poikki, jotka V-muotoiset leikkaukset eivät leikkaa aaltomaista koodikuviota.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen avaimen lehti, tunnettu siitä, että vähintään yksi syvennyskohta käsittää pöhjapintaosan (41c) ja sen vieressä olevat pohjan II 17 β 7 680 sivuseinämäosat (4Id), jolloin pohjan sivuseinämäosa (41d) ulottuu vinosti lehden pitkittäisakselin (A) suhteen.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen avaimen lehti (1), tunnettu siitä, että ohjauspinta sisältää kaltevat pintaosat (40a,b - 44a,b) syvennyskohtien jokaisen pohjasivuseinämäosan (41d) vieressä, jolloin vähintään osa jokaisesta kaltevasta pintaosasta on viistottu ja suunnattu siten, että se on poispäin avaimen lehdestä ja mahdollistaa tasaisen liukuvan kosketuksen kääntyvän säpin kanssa, kun avaimen lehteä sovitetaan lukkoon.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen avaimen lehti, tunnettu siitä, että pohjan sivuseinämäosat (4ld) liittyvät tasaisesti vastaaviin kalteviin osiin (40a,b - 44a,b).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen avaimen lehti, tunnettu siitä, että jokaisen syvennyskohdan pohjapin-taosa käsittää vähintään yhden tukipintaosan (41c, 42e, 44c), joka saa aikaan viiva- tai pintakosketuksen vastaavan säpin kanssa sovitettaessa avaimen lehti lukkoon.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen avaimen lehti, t u n - n e t t u siitä, että tukipintaosa (41c) on olennaisesti : ' tasomainen.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen avaimen lehti, tunnettu siitä, että tukipintaosan (41c, 42c, 44c) muoto on olennaisesti kolmikulmainen, jolloin kolmikulmion yksi sivu on poispäin avaimen lehdestä ja kaksi muuta kolmi- . . kulmion sivua ovat yhdensuuntaisia vinosti ulottuvien pohjan ; sivuseinämäosien (41d, 42d, 44d) suhteen ja niiden vieressä.

: : : 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen avaimen lehti, tun nettu siitä, että vähintään yksi tukipintaosa (42e, 44c) muodostaa sylinterimäisen pinnan osan. is 37680

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen avaimen lehti, tunnettu siitä, että sylinterimäisen pinnan (42e) vierintä-viiva ulottuu suuntaan, joka vastaa vastaavan säpin erityistä kääntösuuntaa sovitettaessa avaimen lehti lukkoon.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen avaimen lehti, tunnettu siitä, että aaltomainen koodikuvio (38) käsittää yleisesti tasomaiset yläosat (46 - 49), jotka si jaisevät syvennyskohtien (40 - 44) jokaisen peräkkäisen parin välissä.

14. Menetelmä avaimen lehden valmistamiseksi, joka ulottuu pituussuunnassa takapäästä (3) etupäähän (2) ja jossa on aaltomainen koodikuvio (38), joka sisältää yksipuolisen oh-jauspinnan, jossa on vähintään yksi syvennyskohta (40 - 44), joka sisältää pöhjapintaosan (41c) ja sen vieressä olevat pohjan sivuseinämäosat (4Id), jotka kulkevat vinosti avaimen lehden pitkittäisakselin (A) suhteen lukitushaitan (23a - 23e) kääntyvän säpin (23af - 23ef) asemoimiseksi ja tukemiseksi, ja kaltevat pintaosat (40a,b - 44a,b) syvennyskohdan jokaisen pohjan sivuseinämäosan vieressä, jolloin ainakin osa kaltevasta pintaosasta on viistottu ja suunnattu siten, että se on poispäin avaimen lehdestä ja mahdollistaa tasaisen liukuvan kosketuksen kääntyvän säpin kanssa, kun avaimen lehteä sovitetaan lukkoon, tunnettu siitä, että aaltomainen koodi-kuvio muodostetaan jyrsinterällä seuraavien vaiheiden mukaisesti, ainakin viimeisessä koodikuvion muodostusvaiheessa - jyrsinterän akseli sijoitetaan kaltevasti avaimen lehden tason (P) suhteen kohtisuorasti olevan suunnan suhteen avaimen : lehden etupäähän (2) päin silloin, kun muodostetaan kaltevat osat, jotka ovat takapäähän (3) päin, ja - jyrsinterän akseli sijoitetaan kaltevasti avaimen lehden tason (P) suhteen kohtisuorasti olevan suunnan suhteen avaimen lehden takapäähän (3) päin silloin, kun muodostetaan kaltevat osat, jotka ovat etupäähän (2) päin. Il 19 87 680

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kaikki kaltevat osat (esim. 40b - 44b), jotka on avaimen lehden yhteen pitkittäissuuntaan päin, muodostetaan ensimmäisessä vaiheessa, ja kaikki kaltevat osat (esim. 40a -44a) , jotka ovat avaimen lehden toiseen pitkittäissuuntaan päin, muodostetaan toisessa vaiheessa.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kaikki kaltevat osat (40a,b - 44a,b) muodostetaan peräkkäin, jolloin jyrsinkaran akseli käännetään toisesta kaltevuuskulmasta vastakkaiseen kaltevuuskulmaan aaltomaisen koodikuvion jokaisen ylä- ja pohjapintaosan kohdalla.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 14 - 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vähintään yksi tukipintaosa (42c) muodostetaan ainakin yhteen syvennyskohtaan (42) erillisessä vaiheessa. 20 - 7 660