FI87279B - Medel foer testning av naervaron av en analyt i en vaetska. - Google Patents

Description

χ 87279 Väline nesteessä olevan analyytin läsnäolon testaamiseksi

Keksintö koskee välinettä nesteessä olevan analyytin läsnäolon testaamiseksi. Keksintö liittyy diagnostiik-5 kavälineisiin. Vielä erityisemmin keksintö liittyy välineisiin ja menetelmiin, joissa käytetään suodatinvälinettä biologisten nestemäisten aineiden testaamiseen analyyttien läsnäolon toteamiseksi, sellaisten kuten bakteeri-, virus-lois- tai sieniantigeenit ja immunoglobuliinit, hormonit, 10 seerumiproteiinit, lääkeaineet ja vastaavat.

Esillä oleva keksintö liittyy myös parannettuun diagnostiikkavälineeseen analyyttianalyysiä varten, joka väline sisältää laitteen kiinteässä faasissa olevien materiaalien erottamiseksi nestefaasissa olevista materiaa-15 leista. Vielä erityisemmin esillä oleva keksintö käsittää parannetun diagnostiikkalaitteen, joka sisältää säiliön juoksevien ja/tai kiinteiden materiaalien keräämiseksi sopivalla, edullisella tavalla, jota säiliötä voidaan käyttää tehokkaasti jakamaan materiaaleja parannetussa diag-20 nostiikkalaitteessa olevalle suodatinvälineelle joko ennen reaktiota, sen aikana tai sen jälkeen.

Tällä hetkellä on julkistettu joukko laitteita ja menetelmiä tällaisten analyyttien olemassaolon määrittämiseksi reaktion avulla, joka tapahtuu suodattimissa, mutta 25 ne ovat joko liian monimutkaisia, kalliita, epätarkkoja, aikaa kuluttavia tai näiden tekijöiden yhdistelmiä.

Esimerkiksi US-patenttijulkaisu 3 888 629 esittää reaktiokennon, jossa on matriisityyny immunoanalyysin toteuttamiseksi. Tämä tyyny palvelee välineenä reagenssien 30 säilyttämiseksi ja alustana, jossa reaktio tapahtuu kun yksi tai useampi juoksevista reagensseista lisätään tyynyyn ja kulkee sen läpi suoraan alapuolella olevaan absorboivaan materiaaliin. Monien aikaavievien vaiheiden lisäksi, joita tarvitaan tyynyn käsittelemiseksi kokeen tulos-35 ten määrittämistä varten, mukaan lukien sen poistamisen 2 87279 laitteesta, tällainen laite on oleellisesti rajoitettu isotooppisiin kokeisiin. Se ei ole käytännöllinen ei-iso-tooppisiin kokeisiin, kuten entsyymikytketyt immunoanalyy-sit, koska laite vaatii absorboivan tyynyn poistamisen 5 katselua varten. Lisäksi, tietyt biologiset juoksevat aineet, kuten veren seerumi, sisältävät hiukkasmaista ja/tai värillistä ainetta, joka pyrkii jäämään matriisityynyn pinnalle ja siten tekemään vaikeaksi, ellei mahdottomaksi, saada tarkka lukema ei-isotooppisissa immunoanalyyseissä. 10 Edelleen päästämällä reagenssit suoraan koko matriisityynyn pinta-alueen läpi, saavutetaan usein huono analyytin erottelu, koska absorboiva tyyny on hyvin ohut (tarjoten siten vain hyvin lyhyen matkan erottelun tapahtumista varten) ja analyytin konsentraatio on rajoitettu kaikissa 15 paikoissa tyynyllä tai sen sisässä.

Yrityksiä tällaisen laitteen parantamiseksi on esitetty US-patenttijulkaisuissa 4 246 339 ja 4 407 943, jotka yrittävät rajoittaa kuidun alaa, jonka läpi yhden tai useamman reagenssin täytyy kulkea. Kuitenkin tässäkin on 20 jälleen suora virtaus ohuen suodattimen läpi suodattimen alla olevaan absorboivaan materiaaliin, mistä seuraa jälleen huono erottelu ja vaikeus saada tarkkoja lukemia, kun testataan näytteitä, jotka sisältävät hiukkaspitoista ja/ tai värillistä ainetta, joka jää suodattimen pinnalle.

25 Esillä oleva keksintö aikaansaa myös parannetun diagnostiikkavälineen muodostamalla oleellisesti sylin-terimäisen runko-osan ja irrotettavan kannen, jossa on nesteen sisääntulo, joka ulottuu sylinterimäiseen runko-osaan ja sisältää kartion muotoisen osan, joka johtaa sii-30 hen muodostettuun nesteen poistoaukkoon. Esisuodatin voi olla muodostettu joko nesteen sisääntuloon tai esisuoda-tinsäiliöön, jota voidaan käyttää laitteen kanssa. Esisuo-datinsäiliöllä on oleellisesti sylinterimäinen runko, joka sopii ja joka voidaan asentaa nesteen sisääntuloon, joka 35 muodostaa osan irrotettavasta kannesta. Säiliössä on avoin 3 87279 yläpää ja siihen liittyvä irrotettava sulkuväline, avoin pohjapää, joka on suljettu hauraalla materiaalilla ja haluttaessa esisuodatin, joka on sijoitettu säiliöön ylä- ja alapäiden väliin. Kun neste laitetaan säiliöön, säiliö voi v 5 olla työnnetty nesteen sisääntuloon, joka muodostaa osan diagnostiikkavälineen kannesta ja lävistysväline, joka liittyy nesteen sisääntuloon, lävistää alapään sulkevan hauraan materiaalin ja sallii nesteen kanavoitumisen reak-tioalueelle suodattimena, joka on sijoitettu poistoaukon 10 alapuolella. Irrotettaviin kansiin voidaan muodostaa eri kokoisia poistoaukkoja, mikä mahdollistaa tietyn kannen liittymisen välineeseen tiettyä koetta varten.

Esillä oleva keksintö poistaa tekniikan tason laitteiden ongelmat ja aikaansaa laitteet nopeaa ja tarkkaa 15 analyyttianalyysiä varten.

Lyhyesti sanottuna, esillä oleva keksintö koskee välinettä nesteessä olevan analyytin läsnäolon testaamiseksi. Keksinnön mukaiselle välineelle on tunnusomaista, että se käsittää 20 a) nesteen sisääntulovälineen, jolla on vastaanot- toaukko ja poistoaukko; b) suodatinvälineen, joka on sijoitettu nesteen sisääntulovälineen alapuolelle ja jossa on ainakin yksi näh- • tävissä oleva reaktiovyöhyke nesteen vastaanottamiseksi 25 sisääntulovälineestä analyytin erottamiseksi siitä ja ai- • nakin yksi ympärysvyöhyke, joka liittyy mainittuun ainakin yhteen reaktiovyöhykkeeseen; c) absorboivan välineen, joka liittyy ainoastaan suodatinvälineen ympärysvyöhykkeeseen nesteen vetämiseksi 30 reaktiovyöhykkeestä ympärysvyöhykkeeseen; ja d) pitovälineen suodatinvälineen pitämiseksi paikallaan nesteen sisääntulovälineen alapuolella siten, että ainakin yksi reaktiovyöhyke vastaanottaa sieltä nestettä.

Keksinnön mukainen väline voi lisäksi käsittää 35 oleellisesti sylinterimäisen runko-osan, jossa on avoimet , 87279 ylä- ja alapäät. Keksinnön mukainen väline käsittää tällöin runko-osan, jossa on avoimet ylä- ja alapäät, suodattimen, joka on sijoitettu mainittuun runko-osaan ja jossa on reaktiovyöhyke ja ainakin yksi reaktiovyöhykkeeseen 5 liittyvä ympärysvyöhyke, absorboivan välineen, joka on mainitussa runko-osassa ja joka liittyy ainoastaan suodattimen ympäryskehään nesteen imemiseksi reaktiovyöhykkeeltä ympärysvöhykkeelle, nesteen sisääntulovälineen, joka on irrotettavasta kiinnitetty sylinterimäisen runko-osan ylä-10 aukkoon, nesteen sisääntulovälineellä ollessa nesteen vas-taanottoaukko ja nesteen poistoaukko, joka ulkonee siitä siten, että kun nesteen sisääntuloväline on kiinnitetty runko-osaan, nesteen poistoaukko koskettaa suodatinväli-neen reaktiovyöhykettä, jolloin nesteen sisääntuloväli-15 neeseen kaadettu neste ohjautuu vain reaktiovyöhykkeelle, ja pitovälineen, joka liittyy sylinterimäiseen runko-osaan, suodatinvälineen pitämiseksi nesteen sisääntulovälineen poistoaukon alapuolella siten, että reaktiovyöhyke vastaanottaa sieltä nestettä.

20 Keksinnön mukainen väline voi sisältää myös reak- tiosäiliön asennettavaksi irrotettavaksi nesteen sisääntulovälineen vastaanottoaukkoon, ja tukilaipan, joka ulottuu säteittäisesti ja ympyrän kehämäisesti säiliön ulko-osan ympäri, nesteen sisääntulovälineellä lepäämistä varten, . 25 kun säiliö on asennettu vastaanottoaukkoon, ja näin pitä mään säiliö kiinteässä suhteessa vastaanottoaukkoon.

Nämä ja muut esillä olevan keksinnön edut tulevat selostetuksi oheisten piirrosten yhteydessä, joissa numerot edustavat vastaavia osia ja joissa: 30 Kuvio 1 on poikkileikkauskuva esillä olevan kek sinnön koevälineestä;

Kuvio 2 on osiin hajotettu, perspektiivinen poikkileikkauskuva koevälineestä;

Kuvio 3 on pohjakuva jakeluvälineestä ja kotelovä-35 lineen osasta; 5 87279

Kuvio 4 on poikkileikkauskuva koevälineen vaihtoehtoisesta suoritusmuodosta, jossa on absorboiva materiaali suodatinvälineen ylä- ja alapuolella;

Kuvio 5 on esillä olevan keksinnön vaihtoehtoinen 5 suoritusmuoto, jossa on absorboiva väline suodatinvälineen alapuolella;

Kuvio 6 on koevälineen vaihtoehtoinen suoritusmuoto, jolla on suorakulmainen muoto;

Kuvio 7 on toinen vaihtoehtoinen suoritusmuoto, 10 jossa absorboiva materiaali on nesteen jakeluvälineen kummallakin sivulla;

Kuvio 8 on vielä yksi vaihtoehtoinen suoritusmuoto, jossa on nesteen jakeluväline sijoitettuna laitteen yhteen päähän ja absorboiva materiaali jäljelle jäävässä ti-15 lassa;

Kuvio 9 on suoritusmuoto, jossa on kouruksi muotoiltu nesteen jakeluväline, joka sisältää joukon erillisiä nesteen poistoaukkoja, jotka koskettavat joukon reak-tiovyöhykkeitä määrittävää suodatinvälinettä; 20 Kuvio 10 on suoritusmuoto, joka esittää yhteen lii tettyjen erillisten välineiden yhdistelmän;

Kuvio 11 on isometrinen kuva esisekoitussäiliöstä, jota voidaan käyttää kuviossa 1, kuviossa 13 tai kuviossa 14 esitetyn koevälineen kanssa; : 25 Kuvio 12 on isometrinen kuva välineestä kuviossa 11 esitetyn esisekoitussäiliön pohjassa olevan hauraan kalvon puhkaisemiseksi;

Kuvio 13 on poikkileikkauskuva esillä olevan keksinnön koevälineestä, jossa on kuviossa 11 esitetty esi-30 sekoitussäiliö asennettuna nesteen vastaanottoaukkoon ja kuviossa 12 esitetty lävistysväline sen pohjaosassa kärki alaspäin siten, että välinettä voidaan kuljettaa tai varastoida yhtenäisenä yksikkönä;

Kuvio 14 on poikkileikkauskuva esillä olevan kek-35 sinnön koevälineestä, jossa kuvion 12 lävistysväline on 6 87279 asennettu nesteen sisääntulovälineen pohjaan tavalla, jossa kärjet ovat ylöspäin ja jossa kuviossa 11 esitetty esi-sekoitussäiliö on asennettu nesteen sisääntulon vastaan-ottovälineeseen ja sen pohjassa oleva hauras kalvo on lä-5 vietetty lävistysvälineellä, mikä mahdollistaa minkä tahansa siellä olevan juoksevan aineen kanavoitumisen koe-välineen suodattimelle;

Kuvio 15 on poikkileikkauskuva parannetun diagnos-tiikkavälineen sisääntulovälineestä, joka sisältää nes-10 teen sisääntulon vastaanottoaukon ja poistoaukon;

Kuvio 16 on poikkileikkauskuva parannetun diagnos-tiikkavälineen sylinterimäisestä runko-osasta, jossa on pito-osa suodattimen ja absorboivan välineen pitämiseksi paikallaan runko-osassa; 15 Kuvio 17 on isometrinen poikkileikkauskuva kannes ta esittäen nesteen sisääntulovälineen ja nesteen poisto-aukon;

Kuvio 18 on isometrinen poikkileikkauskuva runko-osasta, jossa on suodatinta ja absorboivaa välinettä pai-20 kallaan pitävä pito-osa, esittäen sylinterimäisen runko-osan yläosalla olevat kierteet, joihin kuvioissa 15 ja 17 oleva kansi voidaan irrotettavasti kiinnittää yhteen sopivilla kierteillä;

Kuvio 19 on pohjakuva sulku- tai pitovälineestä : 25 esittäen keskellä olevan katseluaukon sekä kaksi lisäauk koa, jotka ovat erillään keskellä olevasta katseluaukosta, ··.·. sen havaitsemiseksi, kun kokeen aikana on tapahtunut vir heellinen huuhtoutuminen; ja

Kuvio 20 on pohjakuva sulku- tai pitovälineestä 30 esittäen kolme aukkoa, jotka ovat erillään keskellä olevasta katseluaukosta, joista aukoista kaksi ilmaisee, onko asianmukainen huuhtoutuminen tapahtunut vai eikö, ja joista kolmas muodostaa kontrollikoepisteen, joka varmistaa reaktion, joka tapahtuu keskellä olevassa katseluaukossa. 35 Esillä olevan keksinnön väline on sopiva käytettä- 7 87279 väksi missä tahansa perinteisessä menetelmässä, jota käytetään analyyttianalyyseihin, sellaisiin kuten isotooppi-analyysi ja ei-isotooppianalyysi, kilpailevat tai ei-kil-pailevat entsyymikytketyt immunoanalyysit, entsyymitehos-5 tetut immunoanalyysit, entsyymi-inhiboidut immunoanalyysit, heterogeeniset tai homogeeniset fluoresoivat immuno-analyysit, kemiluminoivat ja bioluminoivat analyysit, leimattuja RNA- tai DNA-koettimia käyttävät analyysit ja vastaavat .

10 Käytettävä tietty analyyttien analyysiväline riip puu kyseisestä analyytistä ja kokeen suorittavan henkilön toivomuksesta. Ainoa oleellinen vaatimus jokaiselle tietylle käytetylle kokeelle on, että esillä olevan keksinnön väline on kokoonpantu kuten alla selostetaan, sen varmis-15 tamiseksi, että kaikki juoksevat aineet ja reaktantit, joita tarvitaan testin suorittamiseksi, saatetaan virtaamaan alaspäin suodatinvälineen läpi suodattimen yläpinnan kohdistetulle osalle olevasta syöttöpisteestä suodattimen ympärysosiin ja että syöttöpisteessä ei suodattimen läpi 20 pääse täydellisesti kulkemaan lainkaan juoksevaa ainetta. Tästä keksinnön kriittisestä seikasta on seurauksena parempi analyytin erottelu, koska analyytti kulkee poikit-taisesti suodatinvälineen lävitse, jolloin kaiken sen ja muiden reaktanttien konsentraatiosta suodatinvälineen koh-25 distetulla osalla on seurauksena tarkemmat tulokset ja se mahdollistaa suodatinvälineen yläosassa, pohjaosassa ja suoraan läpi tapahtuvan lukemisen koetulosten määrittämiseksi.

" Toisin kuin esillä olevan keksinnön tämä vaatimus, 30 ovat yllä esitettyjen erilaisten perinteisten analyytti-analyysien muut vaiheet, olosuhteet, reaktantit ja vastaavat samoja, joita perinteisesti käytetään tällaisissa me-netelmissä.

Keksintö voidaan täydellisemmin ymmärtää viitaten 35 piirroksiin, joissa samat numerot edustavat samoja element t e. jä.

Q 87279 o

Keksinnöllisen koevälineen perustoiminta voidaan ymmärtää kuvion 1 perusteella, jossa koeväline 10 käsittää nesteen sisääntulovälineen 20 ja suodatinvälineen 30, joka on sijoitettu mainitun sisääntulovälineen 20 alapuolel-5 le ja jolla on reaktiovyöhyke 32 nesteen vastaanottamiseksi nesteen sisääntulovälineeltä 20 ja kehävyöhyke 34, joka liittyy reaktiovyöhykkeeseen 32. Ainoastaan suodatinvälineen 30 ympärysvyöhykkeeseen 34 liittyvänä on absorboiva väline 40. Lisäksi on olemassa pitoväline 50, joka käsit-10 tää väliseinävälineen 52 suodatinvälineen 30 pitämiseksi paikallaan sisääntulovälineen 20 alapuolella siten, että reaktiovyöhyke 32 vastaanottaa nesteen 60 nesteen sisään-tulovälineestä 20 poistoaukon 24 kautta. Siten voidaan ymmärtää, että sisääntulovälineen 20 vastaanottoaukkoon 22 15 sijoitettu tai kaadettu neste 60 virtaa poistoaukon 24 kautta suodatinvälineen 30 reaktiovyöhykkeeseen 32. Neste 60 kulkee suodatinvälineen 30 lävitse poikittaisesti reak-tiovyöhykkeeltä 32 ympärysvyöhykkeelle 34. Reaktio, kuten suodatinerotus tai immunologinen sitominen, voi tapahtua 20 reaktiovyöhykkeellä 32, kun neste diffusoituu sen lävitse, ja värimuutokset ja muut reaktion lukusignaalit, jotka tuotetaan reaktiovyö hykkeessä 32, voidaan nähdä tai lukea väliseinävälineessä 52 olevan katseluaukon 54 kautta. Reagoimaton neste absorboidaan absorbointivälineellä 40, joka 25 on kosketuksissa ainoastaan ympärysvyöhykkeen 34 kanssa ilman suoraa kosketusta reaktiovyöhykkeeseen 32. Siten ·.·. neste kulkee reaktiovyöhykkeen 32 läpi ennen kuin se ab sorboidaan. Absorboiva väline 40 on sijoitettu onton onkalon 82 sisään, joka on muodostettu kotelovälineen 80 si-30 sään, joka on irrotettavasti tai kiinteästi puristussovi-tettu väliseinävälineelle 52. Kun neste absorboidaan absorboivalla välineellä 40, korvataan onton onkalon 82 sisällä oleva ilma nesteellä. Korvattu ilma poistuu ilma-reiän 84 kautta siten, että ilmanpaine tasapainottuu. 35 Kaikki muut komponentit, paitsi suodatinväline 30 ja ab- 9 87279 sorboiva väline 40, joiden rakenne tullaan kuvaamaan myöhemmin, voi olla muodostettu mistä tahansa sopivasta reagoimattomasta materiaalista, kuten valettu polystyreeni tai muut muovimateriaalit. Materiaali on mielellään läpi-5 kuultamatonta ja mielellään väriltään valkoista siten, että värihäiriö reaktiosignaalin kanssa pienenee. Lisäksi, vaikka kotelovälineen 80 muoto on esitetty oleellisesti sylinterimäiseksi, sillä voi olla muita muotoja, kuten neliö, 8-kulmio ja vastaava.

10 Käytetyn nesteen määrä riippuu kokeesta, analyysis tä tai immunoanalyysistä, jota ollaan suorittamassa. Missä tahansa annetussa kokeessa voidaan käyttää useampia kuin yhdentyyppistä nestettä ennalta määrätyssäsekvenssissä. Esimerkiksi on voitu käyttää yhtä nestettä valmistamaan 15 reaktiovyöhyke, sitten on lisätty pesunestettä tai liuotinta, sitten on lisätty aineellisesti nestemäinen näyte ja tämän jälkeen toinen pesuneste, sitten on lisätty il-maisinneste tai väriaine ja sitten vielä yksi pesuneste. Absorboivan välineen kapasiteetin täytyy olla riittävä 20 käsittelemään kaikki kokeessa käytetty neste. Keksinnölli-lisen välineen suuri tilavuus antaa käyttäjälle kasvaneen joustavuuden kokeissa, jotka voidaan suorittaa. Voidaan käyttää myös passiivista reaktiovyöhykettä 32, koska välineellä on riittävästi kapasiteettiä valmistaville neste-25 lisäyksille aktiivisen reaktiovyöhykkeen muodostamiseksi.

Nestesyöttö 60 nesteen sisääntulovälineeseen virtaa nesteen virtaussuunnassa 62. Olisi ymmärrettävä, että .···. ensisijaisessa suoritusmuodossa virtauksen alkuunpaneva voima on painovoima siten, että neste virtaa nesteen si-30 sääntulovälineen 20 lävitse yleensä ylhäältä pohjalle tai vastaanottoaukosta 22 poistoaukkoon 24.

Neste virtaa poistoaukon 24 lävitse suodatinväli-neelle 30, joka on sijoitettu sisääntulovälineen 20 alapuolelle. Suodatinvälineellä 30 on ainakin yksi reaktio-35 vyöhyke 32 nesteen vastaanottamiseksi mainitulta sisään- 87279 10 tulovälineeltä. Suodatinvälineellä 30 on myös ainakin yksi ympärysvyöhyke 34, joka liittyy reaktiovyöhykkeeseen 32. Poistoaukon 24 halkaisija on riittävä yhdessä sisään-tulovälineessä 20 olevan nesteen paineen pään kanssa, niin 5 että neste poistuu suodatinvälineen 30 yläpinnalle 37 eikä tule pakotetuksi suoraan suodattimen 30 lävitse ja ulos pohjapinnasta 32. Täten hydrostaattinen paine on säädetty siten, että neste menee sisään suodattimeen painovoimien vaikutuksesta ja diffusoituu suodattimen 30 lävitse ka-10 pillaari-ilmiön avulla. On havaittu, että sisääntulo suppilolla 20, joka on noin 3 cm korkea, ja suodattimena 30, joka on 0,76 mm paksu, on poistoaukko 24, jonka halkaisija on noin 1,5 mm, riittävä. Absorboiva väline 40 varmistaa ulospäin tapahtuvan nestevirtauksen, niin että yhtään 15 nestettä ei mene täydellisesti suodatinvälineen 30 lävitse syöttökohdassa sisääntulovälineeltä 20. Näin on poistoaukon 24 korkeus ja halkaisija, suodatinvälineen 30 tyyppi ja paksuus ja absorboivan välineen 40 tyyppi ja paksuus korreloitu sen varmistamiseksi, että yhtään nestettä, jota 20 käytetään johonkin tiettyyn analyysiin, ei pääse suoraan suodattimen lävitse, vaan kulkee poikittaisesti ulospäin suodatintasolle tapahtuvan syötön alueelta. Nämä erityiset mitat kullekin analyysimenetelmälle voidaan helposti määrittää rutiinitutkimuksella.

25 Esillä olevan keksinnön ainutlaatuinen seikka on painovoiman aiheuttaman työntövoiman ja suodatinvälineen 30 ja absorboivan välineen 40 kapillaari-ilmiön aiheuttaman ulospäin suuntautuvan poikittaisen vetovoiman yhdistelmä. Muut kaupallisesti saatavilla olevat laitteet käyt-30 tävät vallitsevasti ainoastaan joko työntövoimaa tai vetovoimaa. Esimerkkejä tällaisista laitteista ovat ne, jotka pudottavat yhdisteitä suodattimelle pipetin kautta, perustuen nesteen "säteittäiselle" virtaukselle suodattimen lävitse tai säiliövälineen kautta, jolloin nestepatsas ime-35 tään suoraan suodattimen lävitse ilman minkäänlaista poi- il 87279 kittaista nestevirtausta suodattimen tasossa. Esillä oleva keksintö käyttää molempia voimia siten, että nestepatsas työnnetään suodattimelle hydrostaattisen paineen avulla ja tämän jälkeen imetään kapillaari-ilmiöllä ulospäin suodat-5 timen lävitse syöttökohdasta ympärysvyöhykkeelle ja sitten absorboivaan välineeseen. Näiden alkuunpanevien voimien käyttö aikaansaa nopeamman ja täydellisemmän komponenttien suodattumisen ja erotuksen suodatinvälineessä.

Esillä olevassa suoritusmuodossa suodatinväline 30 10 on tehty huokoisesta materiaalista, joka kykenee imemään rakenteensa sisässä olevaa nestettä kapillaari-ilmiöllä. Suodattimen 30 reikien on oltava riittävän pieniä aikaansaamaan nesteessä olevan liukenemattoman komponentin suo-datinerotus liuenneesta komponentista. Suodatin voi olla 15 muodostettu sellaisista materiaaleista, kuten lasikuitu-suodatinpaperi, nitroselluloosa, muovi, synteettinen polymeeri, selluloosa, selluloosa-asetaatti, polytetrafluori-etyleeni, polyetyleeni, polypropyleeni, polyvinylideeni-fluoridi tai mistä tahansa muusta materiaalista, joka on 20 muovattavissa suodattimeksi, jolla on yllä kuvatut kelpoisuudet ja ominaisuudet. Monissa sovellutuksissa on toivottavaa käyttää materiaalia, joka on inerttiä ja kemiallisesti reagoimatonta analyyttien ja pesuliuotinten kanssa, joiden kanssa testilaitetta tullaan käyttämään. On havait-: 25 tu, että suodatinvälineellä, joka käsittää mikrohuokoisen kalvon, jolla on oleellisesti yhdenmukaisia huokosia 25 : · : nanometrin ja 25 mikrometrin välillä, on kuvatut ominai- suudet ja se on käyttökelpoinen suoritettaessa immunoana-lyysin koemenetelmiä, joihin tämä väline on erityisen .·. 30 käyttökelpoinen. Esimerkit suodattimista, joita voidaan

käyttää, sisältävät suodatinpaperin, joka tunnetaan WHAT-. . MAN GF/D:na, ja suodatinlevyn, jonka MICRO FILTRATION SYS

TEMS on valmistanut boorisilikaattilasista ja joka tunnetaan GD-120 standardin mukaisina suodatinlevyinä.

35 Esillä olevan keksinnön väline on hyödyllinen, kun 12 87279 kemialliset reaktiot (tyypillisesti immunokemialliset reaktiot) tapahtuvat välineen ulkopuolella ja lopulliset lähtöaineet syötetään suodatinvälineeseen reagoimattomien elementtien erottamiseksi niistä. Ulkoisissa reaktioissa 5 on mahdollista parantunut komponenttien lisäyksen tarkkuus. On yleisesti hyväksyttyä, että pidempi inkubaatio-jakso voi antaa täydellisemmän reaktion ja lähtöaineiden sitomisen, kasvattaen tällä tavoin niiden analyysijärjestelmien herkkyyttä, joka johtaa siihen, että ainoastaan 10 suodatinvälineen sisällä olevat reaktiot on usein rajoitettu inkubaatiojakson pituuteen. Suodatin voi kuivua pitkien inkubaatiojaksojen aikana tällaisissa järjestelmissä vähentäen analyysin herkkyyttä. Koska reaktiot voivat esillä olevassa keksinnössä tapahtua välineen ulkopuolelle la, saavutetaan inkubaatiojakson aikana paljon suurempi säätö ja joustavuus, mikä suuresti parantaa analyysin ko-konaisherkkyyttä ja spesifisyyttä. Tällaisissa yhteyksissä diagnostiikkavälinettä käytetään pääasiallisesti erotus-välineenä keksinnöllisen koevälineen 10 sisääntuloon 20 20 kaadetussa nestemäisessä näytteessä olevien liukenevien komponenttien erottamiseksi liukenemattomista komponenteista. Siten, kun on toivottavaa suorittaa useita ja erilaisia analyysejä, ilman että on tietty väline kutakin tiettyä analyysiä varten, on keksinnön mukainen koeväline 25 käyttökelpoinen. Tällainen ei-spesifinen väline voi olla muodostettu passiivisista materiaaleista ja voi tämän vuoksi olla varastoituna äärettömän aikajakson ajan ja ilman jäähdytystä. Lisäksi tällaisia ei-spesifisiä välineitä voidaan valmistaa käyttäen massatuotantomenetelmiä 30 oleellisin kustannussäästöin.

Välinettä 10 voidaan myös käyttää tiettyihin imtiiu-nokemiallisiin analyyseihin "esitäplittämällä" reaktiovyö-hyke analyytille spesifisellä reagoivalla aineella. Esi-täplitys on termi, jota käytetään ilmaisemaan, että suoda-35 tinvälineen 30 kohdistetulla alueella 36, kuten ainoastaan i3 87 2 79 reaktiovyöhykkeessä 32, voi olla immobilisoituna tietty analyytille spesifinen reagoiva aine suodatinmateriaalin sisäpinnoille. Nämä sisäpinnat määrittävät välitilat suodatinmateriaalin rakenteen sisään. Esitäplityksessä väli-5 neen reaktiovyöhyke 32 käsitellään koenäytteen suoraa käyttöä varten usein ilman valmistelevia lisäyksiä koevä-lineeseen. Esimerkiksi välineen valmistaja voisi sijoittaa suodattimen reaktiovyöhykkeeseen sidosproteiinin, johon on sidottu vasta-aine, joka vasta-aine reagoi immunologisesti 10 tietyn antigeenin kanssa. Siten näyte, josta testataan tiettyä antigeeniä, kaadettaisiin koevälineen sisääntuloon, virtaisi poistoaukon läpi ja purkautuisi suodattimen 30 reaktiovyöhykkeen 32 yläpinnalle 37. Liuos vedettäisiin reaktiovyöhykkeen 32 lävitse, joka on esitäplitetty koh-15 dassa 36. Riittävän inkubaatioajan jälkeen lisättäisiin välineeseen huuhteluliuos ja vedettäisiin tämä jälleen reaktiovyöhykkeen läpi, jolloin se huuhtoo näytteen reagoimattomat komponentit ulospäin ympärysvyöhykkeeseen ja absorboivaan välineeseen pysäyttäen siten immunologisen 20 reaktion. Jos tietty antigeeni on läsnä näytteessä, se sitoo antigeenille spesifisen vasta-aineen, joka itse on jo immobilisoitu suodattimessa ja säilyisi reaktiovyöhykkeessä huuhteluvaiheen jälkeen. SiLomaton antigeeni ja muu liuoksessa oleva aine huuhdotaan tehokkaasti pois reak-25 tiovyöhykkeestä absorboivaan välineeseen 40. Lopuksi vasta-aine, joka on leimattu ilmaistavissa olevalla entsyy-' millä, kuten sellaisella entsyymillä, joka synnyttää tie tyn valon värin, kaadetaan koevälineen läpi ja se sitoutuu sidottuun antigeeniin. Huuhteluliuosta lisätään jälleen 30 halutun inkubaatiojakson jälkeen kaikkien sitoutumattomien entsyymillä leimattujen vasta-aineiden poistamiseksi. Sit-- ten reaktiovyöhykettä katsellaan katseluaukon 54 kautta, jotta määritetään, onko tämän entsyymin tuottamaa väriä läsnä ja jos näin on, niin millaisia määriä. Entsyymin 35 olemassaolo ilmaisee epäsuorasti, että antigeeni todella i4 87279 oli näytteessä. Entsyymin puuttuminen ilmaisee, että antigeeniä ei ollut läsnä.

Kuten kuviossa 2 on esitetty, on koevälineen ensisijainen suoritusmuoto muodostettu oleellisesti symmetri-5 sesti pystyakselin ympärille. Absorboiva väline 40 on absorboivaa materiaalia oleva lieve 40, joka täydellisesti ympäröi sisääntulosuppilon 20 poistoaukkoa 24. Absorboiva materiaali voi olla mikä tahansa sopiva materiaali, kuten hydrofiiliset polymeerit, rakeiset absorbentit, lasikuitu, 10 puuvillakuitu, selluloosakuitu, puusulppu tai sienimate-riaali. Ensisijaisessa suoritusmuodossa käytetään kokoon-puristettua sienimateriaalia, joka laajenee nesteen ab-sorboimisen aikana. Tämän keksinnön muissa suoritusmuodoissa absorboiva väline 40 voi olla sijoitettu osittain 15 sulkemaan sisäänsä reaktiovyöhykkeen 32 ympäryksen, kuten kuvioissa 7, 8 ja 9.

Suodatinväline 30 on muodostettu litteän ympyrän muotoisen kiekon muotoon. Väliseinäväline 52 on sen kokoinen ja muotoinen, että se vastaa suodatinvälinettä 30. 20 Tämä ulkomuoto edistää tasaista virtausta ulospäin siitä pisteestä, johon neste puretaan poistoaukosta 24 reaktio-vyöhykkeelle 32. Tasainen virtaus ulospäin suodattimen 30 lävitse, joka aikaansaadaan tällä keksinnöllisellä koe-välineellä, on edullinen muihin koevälineisiin nähden 25 useista syistä. On toivottavaa, että kaikki näyte kulkee suodatinmateriaalin kohdistetun vyöhykkeen läpi, ja että : suhteellisen suuria määriä nestettä kulkee kohdisetun vyö hykkeen läpi. Tämä on toteutettu tekemällä vastaanottoauk-ko 22 suuremmaksi kuin poistoaukko 24, siten että suuria 30 määriä nestettä kanavoidaan reaktiovyöhykkeelle 32 tapahtuvaa kohdistettua poistumista varten. Ulospäin tapahtuva virtaus mahdollistaa suuren absorboivan materiaalialueen olemisen kosketuksessa suodattimen kanssa siten, että suuria määriä nestettä voi kulkea suodatinvälineen läpi sa-35 maila kun ylläpidetään pieni reaktiovyöhyke. Lisäksi, jot- is 87279 ta edistetään nesteen kulkua reaktiovyöhykkeen lävitse, mieluummin kuin että neste leviäisi suodattimen pinnan poikki, oleellisesti läpäisemätön suojus 70 koskettaa suo-datinvälineen 30 pintaa erottaen poistoaukon 24 absorboi-5 vasta välineestä 40.

On tärkeää, että neste, joka syötetään reaktiovyö-hykealueelle, kulkee suodatinvälineeseen ja virtaa ulospäin absorboivaan välineeseen. Nestevirtaus suodatinväli-neen yläosan poikki täytyy estää, jotta varmistetaan ka-10 pillaari-ilmiön avulla tapahtuva sidottujen materiaalien kromatografinen erottaminen sitomattomista materiaaleista. Kuten kuviossa 2 on esitetty, on suojusväline 40 aikaansaatu painamalla nesteen sisääntulovälineen 20 pohjan puoleinen pää 26 suodatinvälinettä 30 vasten. Suojausil-15 miötä edistetään ainakin yhdellä hammastuksella 72, joka koskettaa suodatinvälineen yläpintaa ja puristaa sitä kevyesti, jotta aikaansaadaan este pintavirtaukselle, niin että neste suunnataan reaktiovyöhykkeeseen 32 ja sen täytyy kulkea ainakin reaktiovyöhykkeen 32 rakenteen osan 20 läpi suodatinvälineen 30 reaktiovyöhykkeen sisässä olevien välitilojen kautta. Täydellisen suojauksen aikaansaamiseksi suodatinvälineen 30 mahdollisimman pienellä paikallisella kokoonpuristamisella, käytetään ensisijaisessa suoritusmuodossa monia hammastuksia, kuten piirrok-25 sissa on esitetty. Vaihtoehtoisesti suojusväline 70 voi olla kiinteästi kiinnitetty suodatinvälineeseen, mikä varmistaa poistoaukon erottamisen absorboivasta välineestä.

Esillä olevan keksinnön ainutlaatuinen seikka on kyky lukea ja valaista joko ylä- tai pohjapinnalta. Muut 30 järjestelmät ovat rajoittuneet reaktion lukemiseen joko vain ylä- tai vain pohjapinnalta ja ne vaativat tyypilli-. . sesti valaisemista samalta puolelta kuin ollaan lukemassa; ne sisältävät suodatinkiekkoja, mittatikkuja, liuskoja, jotka sisältävät suodatinmateriaaleja, laitteita, joissa 35 valaisuaukko ja lukuaukko ovat yksi ja sama jne. Mahdolli- ie 87279 suus lukea kummalta tahansa pinnalta parantaa esillä olevan keksinnön joustavuutta ja sovitettavuutta erilaisiin reaktiojärjestelmiin ja analysointi-instrumentteihin. Keksinnöllisen koevälineen hyödyllinen seikka on se, että 5 reaktiovyöhykettä voidaan katsella pohjasta. Kuten kuviossa 2 on esitetty, on väliseinävälineessä 52 siihen muodostettuna katseluaukko, jota pidetään samassa linjassa suo-datinvälineen reaktiovyöhykkeen kanssa. Esitetyssä suoritusmuodossa suodatinväline 30 on litteä ympyrän muotoinen 10 kiekkomuoto, absorboiva väline 40 on ympyrän muotoisen renkaan muodossa ja reaktiovyöhyke on ympyrän muotoisen kiekon muotoinen. Katseluaukko 54 mahdollistaa reaktiovyöhykkeen 32 pohjapinnan 39 helpon katselun ilman häiriöitä tai esteitä, joita aiheuttaisivat joko sisääntuloväline 20 15 itse tai karstautunut ja rakeinen tai värillinen aine, jota on saattanut olla mukana nestenäytteessä. On erityisen edullista, että on väline, joka mahdollistaa pohjasta lukemisen, kun nestenäytteet käsittävät ruumiinnesteitä, kuten verta, limaa tai muita näytteitä, jotka voivat olla 20 värillisiä tai joissa voi olla läsnä epäpuhtauksia. Tällaiset epäpuhtaudet sisältävät värillisiä punaverisoluja, kuolleita solumateriaaleja limakalvonäytteistä, erilaisia värillisiä sakkoja ja ruokahiukkasia ulosteista, kiteisiä ja muita sakkoja virtsasta jne. Tekniikan tason mukaiset 25 laitteet vaativat, että näytteet ennen koetta puhdistetaan hiukkasaineesta keskipakolaitteilla. Katseluaukko 54 on r tehty riittävän suureksi sallimaan valon sisääntulo, niin : että tarkka reaktion lukeminen voidaan tehdä. Koeväline on monipuolinen ja reaktio voidaan myös lukea valaisemalla 30 yläpintaa ja lukemalla yläpinnalta nesteen sisääntuloväli-neen 20 kautta, kun tällainen lukeminen on toivottavaa, kuten kun näyte on suhteellisen vapaa hiukkasaineesta tai kun hiukkasaine, joka on sulkeutunut lähelle reaktion yläpintaa, on erityisen tärkeä kokeelle. Lisäksi esillä ole-35 valla koevälineellä on mahdollista valaista yläpintaa ja 17 87279 lukea pohjapinnalta tai valaista pohjapintaa ja lukea ylhäältä. Tämä ainutlaatuinen ominaisuus mahdollistaa sopivan instrumentilla tapahtuvan näytteiden lukemisen mittaamalla suodattimessa läsnä olevan materiaalin absorboima 5 valo. Analyysi, joka erityisen hyvin sopii tähän, on ent-syymisubstraattijärjestelmä, jolla läsnä olevaan analyyt-tiin liittyvän substraatin tiheys mitataan suodattimen lävitse kulkevan valon kasvaneella absorptiolla. Koska lukeminen voidaan tehdä kummalta tahansa pinnalta, on etu 10 sen sovitettavuudessa erilaisiin instrumentteihin.

Nestettä läpäisemätön suojus 70 voi olla suunniteltu parantamaan reaktion luettavuutta siten, että suojuksen pohjapinta on joko valoa absorboiva, valoa heijastava tai valoa lähettävä, riippuen halutusta reaktion lukumene-15 telmästä. Esimerkiksi, kun halutaan sekä valaista että lukea pohjapinnalta, heijastuspinta, jossa valo, joka vastaanotetaan suodattimen läpi, heijastetaan pois näytteestä ja poistuu pohjapinnasta parantaa tällä tavoin reaktion luettavuutta. Kun on haluttua eliminoida heijastus, voi-20 daan suodattimen läpi vastakkaista pintaa valaisemalla tapahtuvaa lukemista edistää suunnittelemalla suojus valoa lähettäväksi; tällä tavoin instrumentin lukemista voidaan parantaa.

Kuten kuviossa 2 voidaan nähdä, väliseinäväline 52 25 aikaansaa tasaisen pinnan 56 tukemaan suodatinvälineen 30 ympärysvyöhykkeen 34 oleellisesti tasaista pohjapintaa 39. Myöskin kohdistusvälineellä 58, joka voi olla ympyrän muo-: toinen reunus 58, joka on yhtenäisesti muodostettu pitovä- lineelle 52, on sisähalkaisija, joka vastaa suodatinkiekon 30 30 ulkohalkaisijaa 38, ja ulkohalkaisija, joka vastaa ko telon 80 ulkonevan reunan 88 sisähalkaisijaa. Vastaavasti absorboivalla välineellä 40 on ulkohalkaisija 48, joka vastaa suodatinvälineen 30 ulkohalkaisijaa 38 ja kohdis-tusvälineen 58 sisähalkaisijaa. Siten kaikki keksinnön 35 komponenttiosat sopivat yhteen ja ovat tällä tavoin pide- i8 87279 tyt kohdakkain. Erityisesti reaktiovyöhyke 32 on pidetty kohdakkain poistoaukon 24 kanssa nesteen vastaanottamiseksi sieltä. Reaktiovyöhykkeen ja poistoaukon kohdistus on ratkaiseva tarkkoja toistettavissa olevia tuloksia varten.

5 Suppilointiväline välittää nestettä jatkuvasti tarkasti samaan paikkaan suodattimena poistoaukon kautta eliminoiden tällä tavoin manuaalisen käsittelyn tai mekaanisten välineiden aiheuttamat satunnaiset sijoitusvirheet. Nesteiden tarkka sijoittaminen oleellisesti keskelle reaktio-10 vyöhykettä antaa suuremman tarkkuuden. Kun reaktio tapahtuu välineen ulkopuolella, kaikkien nesteiden, jotka on lisätty välineeseen, taataan tulevan syötetyksi samaan pisteeseen tästä kohdistuksesta johtuen. Lisäksi, kun suodatin on esitäplitetty komponentilla, kuten vasta-aineel-15 la, tarkkuus varmistetaan antigeenin ja pesunesteiden oikealla lisäyksellä tarkasti esitäplitetylle alueelle. Muut välineet tuovat mukaan käyttäjän virheen, koska niissä ei ole nesteen jakelujärjestelmän kanavointivälinettä, joka olisi kohdakkain kunkin välineen reaktiovyöhykkeen kanssa. 20 Muutamissa muissa järjestelmissä on suuri suodatinalue, joka sisältää pienen reaktiovyöhykkeen, jolloin käyttäjän täytyy arvioida, minne väritön esitäplitetty komponentti on sijoitettu. Jos sitä ei ole sijoitettu tarkalleen keskelle, tapahtuu epätäydellistä sitomista tai huuhtoutumis-25 ta, mikä vähentää analyysin kokonaistarkkuutta ja -herkkyyttä.

Suodattimen 30 yläpinta 37 kaappaa värillistä tai hiukkasainetta, joka sisältyy näytteeseen ja estää tällaista liukenematonta ainetta tavoittamasta reaktiovyö-30 hykkeen 32 pohjapintaa 39. Ainoastaan liukeneva materiaali diffundoituu ulospäin suodattimen lävitse ja alas pohja-pinnalle 39. Yllä kuvattua lukuaukkoa 34 pidetään kohdakkain reaktiovyöhykkeen kanssa sellaisen reakion lukusig-naalin antamiseksi, joka on vapaa väärästä värjääntymises-35 tä tai vieraista aineista.

i9 87279

Jotta aikaansaadaan maksimaalinen sidottujen leima-komponenttien erottaminen sitomattomista ja taustakohinan vähentämiseksi tällä tavoin reaktion tarkkailun aikaa, keksintö käyttää suodattimeen syötetyn nesteen ulospäin 5 tapahtuvaa diffuusiota kohti absorboivaa materiaalia 40. Suodatinmateriaali 30 ei palvele ainoastaan välineenä hiukkasaineen ja reaktiokomponenttien kaappaamiseksi ja nunobilisoimiseksi, vaan myös välineenä nesteen siirtämiseksi syöttöpisteestä absorboivaan materiaaliin suodatin-10 erotuksen suorittamiseksi. Materiaalin diffuusio ulospäin keskellä olevasta syöttökohdasta suoraan alaspäin suodattimen läpi tapahtuvan diffuusion sijasta aikaansaa tehokkaamman erottamisen, erityisesti huuhteluvaiheen aikana, kun sitomattomat komponentit poistetaan sidotuista kompo-15 nenteista. Esillä olevassa keksinnöllisessä välineessä oikein suoritettuna analyysimenetelmä jättää rikastetun täplän sidottua leima-ainetta suodatinmateriaalin reak-tiovyöhykkeeseen 32 ja välittömästi reaktiovyöhykettä 32 ympäröiden on puhdas ympärysvyöhyke 34, joka sisältää 20 mitättömän vähän signaalia synnyttävää materiaalia, ja sitomaton leima-aine huuhdotaan pois reaktiovyöhykkeen tarkkailualueelta.

Kontrastivyöhykkeiden maksimoimiseksi tarvitaan suhteellisen suuria määriä huuhteluliuosta. Jotta ediste-25 tään suhteellisten suurten nestemäärien tehokasta siirtämistä ympärysvyöhykkeeltä 34 absorboivaan välineeseen 40, pidetään absorboivan materiaalin ympyrän muotoista reng-: asta 40 läheisessä kosketuksessa ympärysvyöhykkeen 34 osan kanssa. Suuri siirtoalue voidaan aikaan saada muodostamal-. .·. 30 la ympyrän muotoinen absorboiva rengas onton sylinterin muotoon, jolla on oleellisesti tasainen paksuus ja jolla on tasainen pohja 49, jota pidetään läheisessä kosketuksessa suodatinvälineen 30 ympärysvyöhykkeen 34 yläpinnan 37 kanssa. Jatkuvaa ja täydellistä kontaktia edistetään 35 muodostamalla ainakin yksi, ja edullisesti useampia kuin 20 8 7 2 7 9 yksi, tasavälein sijoitettuja ulkonemia onkalon 82 sisäpinnalle. Absorboivan välineen 40 ja ulkonemien 90 välinen kitkakosketus rajoittaa absorboivan välineen 40 liikettä ylöspäin onttoon onkaloon 82. Siten sitä pidetään lähei-5 sessä kosketuksessa suodattimen pinnan kanssa siitä tapahtuvaa suoraa nesteen siirtoa varten.

Kun onton sylinterin absorboiva materiaali on ko-koonpuristettu sienimateriaali, se on suhteellisen kiinteä kuivassa tilassaan ja tulee joustavammaksi nesteen ab-10 sorboinnin jälkeen ja laajenee. Lisääntynyt joustavuus sallii absorboivan materiaalin laajeta, jolloin se hieman uudelleenmuotoutuu sopimaan ulkonemiin 90, kun se laajenee onttoon onkaloon 82. Tällä tavoin syrjäytetyn ilman annetaan poistua ilma-aukon 84 kautta. Kuten kuviossa 1 on 15 esitetty katkoviivoilla 92 ja suuntanuolilla 94, voi ko-koonpuristettu absorboiva materiaali laajeta monta kertaa alkuperäisen paksuutensa absorboidessaan oleellisen määrän nestettä, jota käytetään koevälineessä.

Absorboiva materiaali tekee mahdolliseksi käyttää 20 hyvin suuria määriä huuhtelunestettä. Yleensä tehokkaampi erotus saadaan kun käytetään suuria huuhtelutilavuuksia. Muissa laitteissa, jotka eivät sisällä absorboivaa materiaalia, huuhteluliuoksen määrä, jota voidaan käyttää, on rajoitettu suodatinmateriaalin imuominaisuuksilla, jotka 25 ovat tyypillisesti pienemmät kuin absorboivan materiaalin, kuten sienen tai kokoonpuristetun puusulppumateriaalin.

.. . Vaikka keksintöä on tähän asti kuvattu ensisijaisen suoritusmuodon yhteydessä, kuviot 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja 10 • esittävät vaihtoehtoisia lisäsuoritusmuotoja.

30 Kuvio 4 esittää koevälineen, jossa absorboiva ma teriaali on kosketuksessa suodatinvälineen ylemmän ja alemman ympäryspinnan kanssa.

: Kuvio 5 esittää vaihtoehtoisen suoritusmuodon, jos- sa absorboiva materiaali on kosketuksessa ainoastaan suo-35 datinvälineen 40 alapinnan kanssa.

2i 87279

Kuvio 6 esittää suorakulmaisen suoritusmuodon, jossa on suorakulmainen suodatinväline 3 ja suorakulmainen absorboiva lieve 40, joka ympäröi poistoaukkoa 24.

Kuvio 7 esittää suoritusmuodon, jossa suodatinvä-5 line 30 on suorakulmainen ja absorboiva väline 40 käsittää kaksi erillistä absorboivaa välinettä 45 ja 47, jotka ovat kosketuksissa ympärysvyöhykkeen 34 osien kanssa reak-tiovyöhykkeen 32 kummallakin puolella.

Kuvio 8 esittää suorakulmaisen suoritusmuodon, jo-10 ka on samanlainen kuin kuvio 6, mutta jossa on nesteen sisääntuloväline 20, joka on sijoitettu rakenteen yhteen päähän ja absorboiva väline, joka on kosketuksissa ympärysvyöhykkeen 34 yhden reunan kanssa.

Kuvio 9 esittää suorakulmaisen suoritusmuodon, jos-15 sa nesteen sisääntuloväline 20 on muodoltaan kouru, joka sisältää joukon poistoaukkoja 24 kosketuksessa suodatin-välineen 40 kanssa. Näin on luotu useita erillisiä reak-tiovyöhykkeitä 32.

Kuvio 10 esittää suoritusmuodon, jolla useita eril-20 lisiä välineitä on liitetty yhteen muodostamaan monikäyttöinen, monimuuttujäinen järjestelmä. Käyttäjä voi satunnaisesti valita mitkä tahansa halutut yksiköt ja kiinnittää ne yhteen.

Kaikkien näiden vaihtoehtoisten suoritusmuotojen 25 yksi yhteinen keksinnöllinen piirre on se, että suodatinväline 30 on sijoitettu sisääntulovälineen 20 alapuolelle 1. · ja että siinä on ainakin yksi reaktiovyöhyke 32 nesteen vastaanottamiseksi sisääntulovälineeltä 20 ja ainakin yksi ;·· ympärysvyöhyke 34, joka liittyy reaktiovyöhykkeeseen 32.

30 Absorboiva väline 40 liittyy ainoastaan suodatinvälineen 30 ympärysvyöhykkeeseen 34 ja pitoväline 50 pitää suodatinvälineen paikallaan nesteen sisääntulovälineen 20 ala-- ' ; puolella siten, että reaktiovyöhyke vastaanottaa sieltä nestettä.

35 Keksinnölliset lisäpiirteet ovat, että on olemassa 22 8 72 79 väliseinäväline 52, joka vastaa kooltaan ja muodoltaan suodatinvälinettä 30, reaktiovyöhykkeen 32 pitämiseksi kohdakkain poistoaukon 24 kanssa, ja että välineseinävä-lineessä 52 on aukko 54 kohdakkain reaktiovyöhykkeen 32 5 kanssa reaktiovyöhykkeen 32 katselemiseksi alhaaltapäin. Toinen piirre on, että vastaanottoaukko 22 on suurempi kuin poistoaukko, niin että sisääntuloon 22 kaadettu neste suppiloidaan reaktiovyöhykkeelle 32 tapahtuvaa kohdistettua poistoa varten.

10 Kuvioiden 7, 8 ja 9 suoritusmuotojen ainutlaatui nen piirre on, että ne soveltuvat helposti monianalyysi-käyttöön. Tällaisessa sovellutuksessa kukin testiväline voisi sisältää kiinnitysvälineen kahden tai useamman välineen liittämiseksi irrotettavasti tai kiinteästi yhteen, 15 sivu sivua vasten. Tällä tavoin käyttäjä voisi valita vä-linepinosta minkä tahansa yhden tai useita, jotka ovat käyttökelpoisia tehtävänä olevaa tiettyä koetta varten. Kun välineessä on komponentti esitäplitettynä suodatti-melle, esimerkiksi kuvio 7, käyttäjä voisi satunnaisesti 20 valita välineen kutakin koetta varten, jotka tullaan suorittamaan peräkkäin tietylle potilaalle, kiinnittää ne yhteen muodostamaan yhtenäinen välineryhmä ja suorittaa kaikki analyysit yhdessä. Tätä käyttöä voidaan pitää moni-parametrisovellutuksena, koska siinä on useita kokeita, 25 jotka voidaan suorittaa useilla välineillä.

Tämän keksinnön toinen uusi piirre on esitetty kuvion 9 suoritusmuodolla, jossa on useita reaktiovyöhykkei-tä sisällytettynä yhteen välineeseen. Sellaisena väline tulee paljon monikäyttöisemmäksi kun useita reaktioita sa-30 moilla komponenteilla halutaan mittamaan tulosten johdonmukaisuutta. Lisäksi, kun suodatinväline 30 on esitäpli-tetty, voisi yhteen välineeseen sisältyä useita erilaisia komponentteja, esimerkiksi vasta-aineita. Siksi voitaisiin suorittaa samanaikaisesti joukko erilaisia moniparametri-35 siä reaktioita käyttämällä yhteistä sisääntulovälinettä 22 23 8 7 2 7 9 välittämään näyte ja lähtöaineet erilaisille, erillisille reaktiovyöhykkeille.

Edellä olevasta on ilmeistä, että esillä olevan keksinnön välineet voivat olla tehty pienin kustannuksin 5 ja siten hävitetty sen jälkeen kun niitä on käytetty yhtä koetta varten; tai haluttaessa väline 10 voi olla avattu erottamalla koteloväline 80 ja väliseinäväline 52 ja korvaamalla käytetyt suodatinväline 30 ja absorboiva väline 40 uusilla vastaavilla välineillä ja kokoamalla väline 10 uudelleen uutta koetta varten.

Esillä olevaa välinettä voidaan myös käyttää väriä synnyttävissä analyyseissä siten, että koetulokset voidaan tarkastaa välineen käyttäjän silmällä tai välinettä voidaan käyttää yhdessä automaattisen lukijan, kuten väri-15 mittarin, kanssa tulosten määrittämiseksi.

Kuten kuviossa 11 on esitetty, näytesäiliö 110 käsittää oleellisesti sylinterimäisen onton putkivälineen 111, jossa on nesteen sisääntuloväline 116 yläpäässä ja oleellisesti tasainen nestettä läpäisemätön tai puolilä-20 päisevä väliseinäväline 113 pohjapäässä. Putkivälinettä 111 ympäröiden ja sen ulkopuolelle kiinteästi kiinnitetty tai siihen yhtenäisesti kuuluvana on oleellisesti tasainen, säteittäisesti ulkoneva laippamainen tukiväline 112 näytesäiliön 110 tukemiseksi, kun se on sijoitettu koe-. 25 välineen 10 avoimen pään sisään, kuten kuviossa 13 on esi tetty. Materiaalit, kuten neste 117, voi tulla sisään näy-tesäiliöön 110 nesteen sisääntulovälineen 116 kautta ja reagoida säiliön sisässä. Vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa voi olla toivottavaa aksiaalisesti kiinnittää tai muu-30 toin tukea kehämäisellä listalla 118 putken 111 sisäseinään puoliläpäisevä suodatin 119 reaktiokomponenttien esi-suodattamiseksi, sellaisten kuten, kun analysoidaan ulos-: tenäytteitä, jotka sisältävät ei-toivottuja kiinteitä hiukkasia (esimerkiksi ruokaa tai punaisia verisoluja). 35 Irrotettava ylävaippaväline 114 voi olla käytössä yläpään 24 87279 116 peittämiseksi, kuten silloin, kun näytesäiliön 110 sisältöjä tullaan ravistamaan, sekoittamaan, pyörittämään tai muilla tavoin hämmentämään. Vaippaväline 114 voi olla kiinnittämätön kansi tai peite tai se voi olla liitetty 5 putkivälineeseen 111 nesteen sisääntulopään 116 läheisyydessä joustavalla liitosvälineellä 115. Peiteväline 114 aikaansaa tiukan tiivistyksen putken 111 päälle ollen kuitenkin haluttaessa käyttäjän poistettavissa.

Näytesäiliöväline 110 on mitoitettu irrotettavasta 10 sopimaan koevälineen 10 nesteen sisääntulovälineen 20 sisään (esitetty kuvioissa 1, 13, 15 ja 17) tukemalla laipan 112 alasivu yläpinnalle 23, joka ympäröi vastaanotto-aukkoa 22. Tämä mahdollistaa näytesäiliövälineen 110 vakaan sijoittamisen.

15 Lävistysväline 120 (esitetty yksityiskohtaisesti kuviossa 12) sopii käytettäväksi, kun säiliön 110 pohjapää 113 on ohut, hauras pinta tai kalvo, joka peittää putkea 111. Lävistysväline 120 käsittää kannan 121, jossa on ainakin yksi varsi 122, joka muodostaa suhteellisen terävän 20 kärjen 123, joka kykenee lävistämään pohjapinnan 113. Kun käytetään useita varsia 122, ne liittyvät yhteen kartion muodossa yhden terävän kärjen 123 muodostamiseksi.

Kuten kuviosta 13 voidaan nähdä, lävistysväline 120 on sijoitettu nesteen sisääntulovälineen alaosassa olevaan . . 25 kartiomaiseen osaan 25 kärki alaspäin. Säiliö 110 voidaan sitten sijoittaa sen päälle varastointia varten, ilman !- - että pohjan hauras osa 113 rikkoutuu. Tämä vaatii tieten kin, että lävistysväline 120 on muodostettu oleellisesti kartiomaiseen muotoon, joka vastaa nesteen sisääntuloväli-30 neen 20 alaosassa olevaa kartion muotoa 25. Kuitenkin tämä muoto on edullinen koska se sallii koelaitteen kaikkien komponenttien pitämisen yhdessä laivausta/varastointia : : varten.

Kun halutaan käyttää koevälinettä kokeen suoritta-35 misessa, lävistysväline 120 poistetaan ja sijoitetaan nes- i 87279 25 teen sisääntulovälineen 20 alaosan sisään, kärjen 123 osoittaessa ylöspäin kohti säiliön 110 haurasta pohjapäätä 113.

Kuten voidaan nähdä kuviossa 14, kun säiliölle 110 5 kohdistetaan paine alaspäin, pakotetaan kärjet 123 läheiseen kosketukseen säiliön 110 pohjaosan 113 kanssa lävistäen sen, ja tällä tavoin mahdollistaen säiliön 110 sisältöjen poistua pohjapäästä 113 koevälineeseen 10 kanavoitavaksi poistoaukolla 24 suodattimen 30 reaktiovyöhykkeelle 10 32. Erilaiset lävistysvälineen 120 suoritusmuodot ovat mahdollisia, kuten näihin rajoittumatta, piikkiryhmä tai kannan 121 tukemat ulkonemat tai käännetty ontto kartion muoto, jonka terävä pää on suunnattu ylöspäin ja kartion muodon pinnan ollessa rei'itetty ainakin yhdellä reiällä, 15 jotta mahdollistetaan nesteen kulku sen lävitse.

Näytesäiliöllä 110 on joukko erilaisia toimintoja, jotka toimivat koevälineen monikäyttöisyyden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Lisäämällä näyte ja lähtöaineet säiliöön 110, ilman että suodatinväline 119 on siellä, se tulee re-20 aktioastiaksi, jota voidaan sekoittaa reaktiokinetiikan edesauttamiseksi, samalla kun se mahdollistaa pidennetyn inkubaation. Olosuhteissa, joissa suodatin kuivuisi suhteellisen pitkän inkubaatiojakson aikana, kun materiaalit reagoivat suodattimena tai suodattimen sisässä, edustaa . 25 väline "linjan ulkopuolella" tapahtuvaa inkubaatiota var- ten merkittäviä etuja. Reaktioaikojen säätö ja joustavuus kasvaa käyttämällä tällaista näytesäiliötä 110. Sitä voi-daan myös käyttää näytteiden uuttoprosessisäiliönä teke-;· mällä käyttäjälle mahdolliseksi esikäsitellä näytettä en- 30 nen viemistä reaktiovyöhykkeelle.

Puoliläpäisevää kalvoa tai suodatinta 119 voidaan käyttää esisuodatinvälineenä säiliössä 110, jolla näyte, joka sisältää hiukkasainetta, voidaan esikäsitellä, jotta pienennetään suodattimen 30 reaktiovyöhykkeen 32 tukkeutu-35 mistodennäköisyyttä ei-toivotun materiaalin vuoksi. Kalvo 26 87279 119 voi myös olla esikyllästetty tai sillä voi muulla tavoin olla immobilisoituna sen huokosilla tai huokosissa lähtöaineita, jotka ovat hyödyllisiä tietyssä analyysimuo-dossa, niin että näytesäiliöön 110 lisätyt materiaalit 5 tulisivat läheiseen kosketukseen immobilisoidun lähtöaineen kanssa, kun ne kulkevat kalvon 119 läpi. Vaihtoehtoisesti lähtöaineet voisivat olla liukenemattomina, kuten lyofilisoituna, säiliön 110 sisäseinillä, jotka tulisivat liuenneiksi nesteiden näytesäiliöön 110 lisäämisen jäl-10 keen. Molemmat menetelmät säästäisivät käyttäjän aikaa pienentämällä analyysimenetelmän vaiheiden lukumäärää. Myös hukkaa vähennetään sillä, että käsiteltävänä on vähemmän lähtöaineita.

Vaikka nesteen sisääntuloväline, joka on muodos-15 tettu yhtenäisesti välineen 10 kanssa, kuten on esitetty kuviossa 1, 13 ja 14, aikaansaa maksimaalisen muodon kom-paktiivisuuden samoin kuin muita tärkeitä etuja, irrotettava nesteen sisääntuloväline 130, kuten se on esitetty kuviossa 15, edustaa tiettyjä parannuksia ja etuja teknii-20 kan tason suhteen. Sisääntuloväline 20 kuviossa 15 yhä toimii suppilovälineenä nesteiden (esimerkiksi lähtöaineet, näyte ja vastaavat) keskittämiseksi reaktiovyöhyk-keelle 32 poistoaukon 24 kautta. Jotta saavutetaan komponenttien erottamisen maksimaalinen tehokkuus suodattimena . 25 tai suodattimen sisässä, on tärkeää, että nesteen poisto- aukko 24 on kosketuksissa suodatinvälineen 30 kanssa. Ku-λ . ten aikaisemmin kuvion 1 yhteydessä on selostettu, ainakin yksi hammastus 72 koskettaa suodatinvälineen 30 yläpintaa puristaen sitä kevyesti kokoon, jotta aikaansaadaan este 30 nesteen pintavirtaukselle. Tämä piirre on säilytetty esillä olevassa keksinnössä, joka on esitetty kuviossa 15, jossa nestesululla 70 voi olla ainakin yksi ja edullisesti * ' monia hammastuksia 72, jotka on suunniteltu ja muodostettu sille. Kevyt kokoonpuristuminen voi ilmetä riittävästi si-35 ten, että yksinkertaisesti on säiliö 110 lepäämässä kan- 27 87279 neliä 130 välineessä 10 samalla tavoin kuin kuviossa 7 on esitetty, jolloin sen oma paino aikaansaa vaaditun paineen. Kansi 130 on kuitenkin edullisesti irrotettavasti kiinnitetty välineeseen 10 jollakin sopivalla välineellä, 5 kuten, kuitenkaan näihin rajoittumatta, ruuvin kierteillä 132 tai se voi käyttää muita tunnettuja liitosmenetelmiä, kuten säppiliitos, uraliitos, rihla, puristusliitos, mur-toliitos ja vastaavat. Ainoat vaatimukset sisältävät kannen tai sisääntulovälineen 130 sopivan irrottamisen ja 10 poistoaukon 24 turvallisen ja tiiviin kohdistamisen kosketukseen reaktiovyöhykkeen 32 kanssa, samalla kun säilytetään suodatinvälineen 30 kevyt kokoonpuristaminen ainakin yhdellä hammastuksella 72. Monet mahdolliset kiinni-tysvälineet ovat mahdollisia ja helposti sovitettavissa 15 muovin valu- ja tuotantotekniikoihin.

Irrotettavalla kannella 130, jossa on sisääntulo-väline 20, voi suurempi osa aluetta, joka ympäröi reak-tiovyöhykettä 32, olla tehty näkyväksi vaihtelemalla poistoaukon 24 kokoa, kuten on merkitty katkoviivalla 134. 20 Tämä piirre mahdollistaa käyttäjälle vertailla mitä tahansa positiivista reaktiotuotetta, joka on läsnä reak-tiovyöhykkeessä 32, alueeseen, joka välittömästi ympäröi-reaktiovyöhykettä 32, joka ei sisällä mitään reaktiotuotetta. Laitemittauksen tapauksessa linssi voitaisiin si-25 joittaa lähemmäksi suodatinvälinettä 30 kuin muutoin olisi mahdollista, kun reaktiovyöhyke 32 vastaanottaa nestettä.

Irrotettavan nesteen sisääntulovälineen tai kannen 130 ollessa olemassa, tulee erikokoisten poistoaukkojen 24 käytön hyöty merkittäväksi. Erilaiset analyysimenetelmät 30 ja erilaiset analyytit tyypillisesti vaativat hieman sen nopeuden optimointia, jolla lähtöaineet ja näyte lisätään reaktioalueelle. Annetun halkaisijan omaava poistoaukko antaa tietyn virtausdynamiikan annetulle nesteen tiheydel-·"·' le ja määrälle. On toivottavaa säätää tätä virtausnopeutta 35 koevälineessä, sellaisessa kuten kuvattu väline ja se että 28 87279 on mahdollisuus käyttää yhtä useista erilaisista nesteen sisääntulovälineistä tai kansista 130, joista kullakin on tietty aukon halkaisija, antaa käyttäjälle paljon suuremman joustavuuden analyysin suorituksen optimoinnissa.

5 Lisäksi irrotettava nesteen sisääntuloväline tai kansi 130 mahdollistaa yhden aukkokoon käytön nesteen syöttämiseksi suodatinvälineelle 30 ja kun kansi 130 on poistettu, voidaan käyttää kantta 130, jolla on erilainen aukkokoko, lähettämään valo suodatinvälineelle 30 reaktio-10 tuotteiden lukemista varten; näin voitaisiin saavuttaa suurempi mittausherkkyys.

Suodatinkalvo 136 voi olla haluttaessa sijoitettu nesteen sisääntulovälineen tai kannen 130 sisään toimimaan esisuodatinvälineenä ennen nestemateriaalin lisää-15 mistä reaktiovyöhykkeelle. Samalla tavoin kuin näytesäi-liön 110 esisuodatinkalvo 119, jota selostettiin aikaisemmin, tällainen esisuodatinväline 136 voi olla irrotettavasta tai kiinteästi liittynyt nesteen sisääntulovälinee-seen tai kanteen 130, ja sillä voi tai ei voi olla mate-20 riaaleja, jotka on esitäplitetty kalvolle tai kalvon sisään. Tämä piirre tekisi käyttäjälle mahdolliseksi kaataa sisään näytteitä, jotka voivat sisältää hiukkastai kide-ainetta, joka saattaisi muussa tapauksessa tukkia suoda-tinvälineen 30 reaktiovyöhykkeen 32.

25 Kuten kuviossa 16 voidaan nähdä, oleellisesti sy- linterimäisellä runko-osalla 138 on siihen liitettynä ta-. valla, joka on selostettu aikaisemmin kuvion 1 yhteydessä, ... pito-osa 52, joka pitää suodatinta 30 ja absorboivaa väli nettä 40 oikeassa suhteessa sylinterimäiseen runkoon 138 30 nähden. Runko-osan 138 ylemmällä päällä ovat kierteet 140, jotka sopivat yhteen kannella 130 olevien kierteiden 132 kanssa, jotka on esitetty kuviossa 15. Siten kansi 130 voi olla asetettu siten, että nesteen syöttöväline 20 ulottuu sylinterimäisen runko-osan 138 sisään, ja sitten kantta 35 130 kierretään kierteiden 132 sovittamiseksi kierteiden 87279 29 140 kanssa liittämistä varten tai kansi voi olla liitetty millä tahansa muulla hyvin tunnetulla tavalla, kuten aikaisemmin esitettiin.

Kuviot 17 ja 18 ovat isometrisiä poikkileikkausku-5 via kannesta 130 ja sylinterimäisestä runko-osasta 138, jotka on esitetty kuvioissa 15 ja 16. Kuvio 17 on suori tusmuoto, joka ei sisällä kuviossa 15 esitettyä suodatinta 136, mutta se voisi haluttaessa selvästikin sisältyä mukaan. Väline 10, reaktiosäiliö 110, läpäisyväline 120, 10 kansi 130, sylinterimäinen runko-osa 138 ja pitoväline 52, voisivat olla muodostetut mistä tahansa sopivasta inertis-tä materiaalista, kuten valettu polystyreeni, polyetylee-ni tai muut muovimateriaalit. Säiliön 100 seinät voivat olla joko jäykät tai joustavat. Lisäksi, kuten aikaisem-15 min esitettiin, kansi 130 voi olla irrotettavasti liitetty sylinterimäiseen runko-osaan 138 kiinnittämällä se irrotettavasti hyvin tunnetulla tavalla, kuten säppiliitos, ruuvin kierteet, puristusliitos, rihlat, murto-osat tai jokin muu hyvin tunnettu kiinnitysväline.

20 Kuvio 19 on väliseinän tai pitovälineen 52 pohja- kuva, joka kuvaa sellaista muunnelmaa, jossa keskimmäisen katseluaukon 54 lisäksi on muodostettu katseluaukot 142 ja 144. Tämä suoritusmuoto parantaa reaktiovyöhykkeen 54 ja minkä tahansa siinä kehitetyn värin visuaalista vertaa-25 mistä valkoiseen negatiiviseen taustaan. Kun väri muodostuu reaktiovyöhykkeen ulkopuolella olevissa aukoissa, on : saattanut tapahtua epäkelvoilinen huuhtelu. Ilman kontrol- liaukkoja 142 ja 144, jopa vaikka minkäänlaisia reaktio-| tuotteita ei ole olemassa ai heuttamassa tietyn reaktiovä- :V: 30 rin olemista näkyvissä au kossa 54, siellä saattaa ilman asiaankuuluvaa huuhtelua olla reaktioväri, jonka ovat ai-.·. : heuttaneet muut tuotteet kuin analysoitavassa näytteessä oleva haluttu analyytti. Jos näin on laita, väärä väri voi näkyä keskimmäisessä katseluaukossa 54 ilmaisten positii-35 visen kokeen, kun itse asiassa kyseessä on negatiivinen 30 87279 koe. Käyttämällä ylimääräisiä kontrolliaukkoja 142 ja 144, voidaan epäkelvollinen huuhtelu havaita. Jos negatiivinen reaktio todella on olemassa keskimmäisessä katseluaukossa 54 ja asianmukainen huuhtelu on tapahtunut, niin keskim-5 mäisessä tarkkailuaukossa 54 tai siitä erillään olevissa aukoissa 142 ja 144, ei ole olemassa minkäänlaista väriä. Jos positiivinen ilmaisu näkyy ainoastaan keskimmäisessä katseluaukossa 54 johtuen epäkelvollisesta huuhtelusta, tämä sama reaktion ilmaisu ilmestyy erillään oleviin aukio koihin 142 ja 144 ilmaisten näin, että on ollut epäkelvollinen huuhtelu. Jos keskimmäisessä katseluaukossa 54 on positiivinen reaktio huuhtelun ollessa asianmukainen, niin minkäänlaista reaktiota ei näy erillään olevissa aukoissa 142 ja 144. Näin ollen epäkelvollinen huuhteluvaihe voi-15 daan ilmaista käyttämällä lisäaukkoja 142 ja 144, niin että erotetaan väärä positiivinen reaktio keskimmäisessä katseluaukossa 54 oikeasta positiivisesta reaktiosta.

Lisäksi kuviossa 20 esitetyssä suoritusmuodossa voi olla käytetty jälleen ensimmäistä ja toista erillään ole-20 vaa lisäaukkoa 142 ja 144 ilmaisemaan epäkelvollinen huuhtelu, kuten on selostettu kuvion 19 yhteydessä. Lisäksi kuitenkin kuviossa 20 on lisätty kolmas erillinen aukko 146, joka on kontrollivakioaukko. Tämä sijainti on käsitelty jollakin perinteisellä tavalla tuottamaan näkyvä 25 värillinen reaktio, kun substraattiliuos lisätään toimien tällä tavoin sisäisenä kontrollina. Tämä ilmaisisi analyy-tin olemassaolosta tai konsentraatiosta riippumatta, että on seurattu asianmukaisia analyysimenetelmiä. Esimerkiksi, jos toimeenpantavana olisi raskaustesti, suodatintyynyllä 30 olisi HCG:tä immobilisoituna kolmannen katseluaukon 146 sijaintipaikkaan. Entsyymisidotun vasta-aineen ja tämän : jälkeen substraatin lisääminen aiheuttaisi värin muutok sen (positiivinen reaktio) aukossa 146, mikä itse asiassa pitäisi tapahtua, jos on seurattu asianmukaista immuno-* 35 analyysimenetelmää. Jos sitten sama värireaktio esiintyy 87279 31 keskimmäisessä katseluaukossa 54 sen jälkeen kun subs-traattiliuos on lisätty, niin positiivinen koe on vahvistettu. Jos mitään väriä ei esiinny keskimmäisessä katselu-aukossa 54, mutta väri on olemassa kolmannessa aukossa 5 146, on negatiivinen koe vahvistunut. Lisäksi tietenkin aukot 142 ja 144 pysyisivät jälleen puhtaina, kun reaktioita ei esiinny, jos asianmukainen huuhtelu on tapahtunut. Jos on tapahtunut epäkelvollinen huuhtelu, niin jälleen nämä aukot 142 ja 144 näyttäisivät reaktiota, mikä merkitit) sisi, että testi täytyisi uusia.

Siten kuviossa 19 esitetty suoritusmuoto aikaansaa nopean määrityksen siitä, onko asianmukainen huuhtelu tapahtunut vai ei, kun taas suoritusmuoto kuviossa 20 ei ainoastaan anna määritystä asianmukaisesta huuhtelusta, 15 vaan myös aikaansaa kontrollivakion sen vahvistamiseksi, onko aukossa 54 ilmaistu reaktio todella positiivinen tai negatiivinen koe vai eikö, ja onko suoritettu oikeat analyysivaiheet.

Näin on esitetty parannettu diagnostiikkaväline 20 analyyttianalyysiä varten, joka väline sisältää sylinteri-mäisen runko-osan ja irrotettavan kansiosan, jossa on nesteen sisääntuloväline, joka voi sisältää halkaisijaltaan vaihtelevan nesteen poistoaukon. Lisäksi kansiosalla voi olla suodatinkalvo sen nesteen sisääntulo-osan sisässä, ‘ 25 jos näin halutaan tai siihen voi liittyä esisekoitussäi- : liö, jossa on irrotettava kansi sen päällä, suodatin sen : ’.· sisällä ja pohjaosa, jonka päällä on hauras kalvo säiliön : sulkemiseksi. Siten esisekoitus voi tapahtua säiliössä.

Koevälineeseen liittyy lävistysväline, joka voi varastoin-30 tia varten olla sijoitettu nesteen sisääntulovälineen alaosaan kärki alaspäin, jolloin esisekoitussäiliö voi myös .·. ; olla sijoitettu neste välineeseen, ilman että lävistysvä line rikkoo sen hauraan alatiivisteen. Kun väline on valmis käytettäväksi, lävistysväline voidaan poistaa ja si-35 joittaa uudelleen nesteen sisääntulovälineeseen kärki 32 87279 ylöspäin osoittaen ja sitten, sen jälkeen kun nesteet on esisekoitettu esisekoitussäi liössä, säiliö voidaan sijoittaa irrotettavan kannen nesteen sisääntulon vastaanotto-osaan, jolloin lävistysvälineen kärki rikkoo hauraan 5 tiivisteen ja sallii esisekoitussäiliössä olevan nesteen suppiloimisen poistoaukolla suodattimen reaktiovyöhykkeel-le. Näin on esitetty parannettu diagnostiikkaväline ja siihen liittyvä esisekoitussäiliö.

Selitetyt suoritusmuodot ja kuvioissa sekä piirros-10 ten yksityiskohtaisessa selityksessä esitetyt vaihtoehtoiset suoritusmuodot on tarkoitettu esimerkeiksi eikä rajoituksiksi. Siten keksinnön selitystä ei ole tarkoitettu rajoittamaan keksintöä tiettyihin selostettuihin suoritusmuotoihin, vaan se on tarkoitettu kattamaan kaikki ekviva-15 lentit ja asiat, jotka ovat keksinnön hengen ja suojapii- rin sisällä, sellaisena kuin yllä on selostettu ja seuraa-vissa patenttivaatimuksissa esitetty.

Claims (21)

1. 33 872 79
2. 1. Väline nesteessä olevan analyytin läsnäolon testaamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää: 5 a) nesteen sisääntulovälineen, jolla on vastaanot- toaukko ja poistoaukko; b) suodatinvälineen, joka on sijoitettu nesteen sisääntulovälineen alapuolelle ja jossa on ainakin yksi nähtävissä oleva reaktiovyöhyke nesteen vastaanottamiseksi 10 sisääntulovälineestä analyytin erottamiseksi siitä ja ainakin yksi ympärysvyöhyke, joka liittyy mainittuun ainakin yhteen reaktiovyöhykkeeseen; c) absorboivan välineen, joka liittyy ainoastaan suodatinvälineen ympärysvyöhykkeeseen nesteen vetämiseksi 15 reaktiovyöhykkeestä ympärysvyöhykkeeseen; ja d) pitovälineen suodatinvälineen pitämiseksi paikallaan nesteen sisääntulovälineen alapuolella siten, että ainakin yksi reaktiovyöhyke vastaanottaa sieltä nestettä.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väline, t u n - 20. e t t u siitä, että pitoväline edelleen käsittää: a) väliseinävälineen, joka vastaa kooltaan ja muodoltaan suodatinvälinettä, reaktiovyöhykkeen pitämiseksi kohdakkain poistoaukon kanssa; ja b) jolloin väliseinävälineellä on aukko kohdakkain 25 reaktiovyöhykkeen kanssa reaktiovyöhykkeen katselemiseksi alhaalta.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väline, tunnettu siitä, että nesteen sisääntulovälineen vastaan-ottoaukko on suurempi kuin poistoaukko, niin että sisään- 30 tuloon kaadettu neste ohjautuu kohdistettua poistoa varten ainoastaan reaktiovyöhykkeelle, jolloin saatetaan neste kulkemaan suodattimen läpi reaktiovyöhykkeeltä ympärysvyö-hykkeelle. 34 87279
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väline, tunnettu siitä, että suodatinväline käsittää oleellisesti tasaisen huokoisen materiaalin, joka kykenee vetämään nestettä rakenteensa läpi kapillaari-ilmiön avulla ja jol- 5 la on ylä- ja alapinnat, jotka on sijoitettu poikittaises-ti nesteen poistoaukosta tulevan nestevirtauksen suuntaan nähden.
6. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen väline, tunnettu siitä, että absorboiva väline käsittää absor- 10 boivan liepeen, joka on vasten tasaisen huokoisen suoda-tinmateriaalin yläpinnan ympärysvyöhykettä täydellisesti ympäröiden reaktiovyöhykkeen, sallien tällä tavoin nesteen kulkea ulospäin suodatintyynyn läpi reaktiovyöhykkeeltä.
7. 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen väline, t u n -15 n e t t u siitä, että absorboiva väline käsittää absorboivan liepeen, joka on vasten huokoisen suodatinmateriaa-lin alapinnan ympärysvyöhykettä täydellisesti ympäröiden reaktiovyöhykkeen.
8. 7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen väline, t u n -20 n e t t u siitä, että absorboiva väline käsittää ensimmäisen absorboivan liepeen, joka koskettaa suodattimen yläpinnan ympärysvyöhykettä, ja toisen absorboivan liepeen, joka koskettaa suodattimen alapinnan ympärysvyöhykettä, molempien täydellisesti ympäröidessä reaktiovyöhyk- 25 keen.
9. 8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen väline, tun nettu siitä, että absorboiva väline käsittää ensimmäisen absorboivan lieveosan, joka koskettaa suodattimen yläpinnan ympärysvyöhykkeen ensimmäistä osaa ja toisen 30 absorboivan lieveosan, joka koskettaa suodattimen yläpinnan ympärysvyöhykkeen toista osaa, joka on erotettu ensim-; mäisestä osasta siten, että kumpikaan absorboiva lieveosa ei täydellisesti ympäröi reaktiovyöhykettä, vetäen tällä tavoin nesteen suodatintyynyn läpi reaktiovyöhykkeeltä ym-35 pärysvyöhykkeelle. 35 87279
10. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väline, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää nestettä läpäisemättömän suojuksen, joka koskettaa suodatinvälinettä erottaen reaktiovyöhykkeen absorboivasta välineestä, niin 5 että reaktiovyöhykkeelle ohjatun nesteen täytyy kulkea reaktiovyöhykkeen läpi tavoittaakseen absorboivan välineen.
11. 10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väline, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää 10 a) runko-osan, jossa on aukko sekä yläosassa että pohjassa, jolloin pitoväline toimii yhteistyössä pohja-aukon kanssa suodatinvälineen pitämiseksi runko-osassa nesteen sisääntulovälineen alapuolella ja absorboivan välineen pitämiseksi liittyneenä ainoastaan suodatinvälineen 15 ympärysvyöhykkeeseen; ja b) kansi liitettäväksi irrotettavaksi sylinterimäi-sen runko-osan yläaukkoon, jossa kannessa on pitkänomainen nesteen sisääntuloväline, joka ulkonee siitä siten, että kun kansi on liitetty runko-osaan, nesteen sisääntuloväli-20 neen poistoaukko on kosketuksessa suodatinvälineen reak tiovyöhykkeen kanssa, jolloin neste, joka on kaadettu vas-taanottoaukkoon, ohjautuu ainoastaan reaktiovyöhykkeelle.
12. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen väline, tunnettu siitä, että 25 a) kannessa on välineet kannen liittämiseksi runko- osan yläaukkoon; ja : . b) kannen ulkonevalla nesteen sisääntulovälineellä on mikä tahansa vaihtelevan kokoinen poistoaukko, mikä tekee mahdolliseksi valittujen kokeiden suorittamisen väli-30 neellä valitsemalla tiettyä koetta varten kansi, jossa on sopivan kokoinen poistoaukko. : 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen väline, tun nettu siitä, että se edelleen sisältää: 36 87279 a) reaktiosäiliön asennettavaksi irrotettavasti nesteen sisääntulovälineen vastaanottoaukkoon; ja b) tukilaipan, joka ulottuu säteittäisesti ja ympyrän kehämäisesti säiliön ympäri kannella lepäämistä var- 5 ten, kun säiliö on asennettu vastaanottoaukkoon, tällä tavoin pitäen säiliön varmasti paikallaan vastaanottoau-kossa.
13. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen väline, tun nettu siitä, että säiliö edelleen sisältää: 10 a) yläaukon; b) sulkimen yläaukon varmaa sulkemista varten; c) ala-aukon; ja d) hauraan kalvon, joka on muodostettu ala-aukon päälle sen sulkien.
14. 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen väline, tun nettu siitä, että säiliö edelleen sisältää joustavan liittimen, joka liittää suljinvälineen säiliöön yläaukon läheisyydessä siten, että suljinväline pysyy liitettynä säiliöön, kun se poistetaan avoimesta päästä.
15. 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen väline, tun nettu siitä, että säiliö edelleen sisältää: a) kehämäisen listan, joka on muodostettu säiliön sisäpuolelle etäisyydelle, joka on siirretty pois sekä yläaukosta että suljetusta alemmasta aukosta; ja 25 b) kalvon, joka on sijoitettu kehämäiselle listalle ja on sen kannattama ja joka toimii suodattimena kaikelle nesteelle, joka on kaadettu säiliön yläaukkoon ja joka sallii ainoastaan nesteen kulkea lävitseen.
16. 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen väline, t u n-30 n e t t u siitä, että se edelleen käsittää lävistysväli- neen, joka liittyy pitkänomaiseen nesteen sisääntuloväli-: neeseen, hauraan kalvon lävistämiseksi säiliössä, kun säi liö on asennettu kannen vastaanottoaukkoon.
17. 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen väline, t u n-35 n e t t u siitä, että se edelleen sisältää: i 37 87 279 a) kartion muotoisen pinnan, joka yhdistää vastaan-ottoaukon pohjan poistoaukkoon nesteiden ohjaamiseksi sinne; ja että b) lävistysvälineessä on aukot ja sillä on terä-5 väkärkinen muoto, joka vastaa kartiopintaa, jolloin kärki on asetettu alaspäin suppilossa säilytystä varten ja ylöspäin vastaanottoaukon pohjassa kalvon läpäisemiseksi säiliössä, jotta sallitaan siinä olevien nesteiden poistua suodattimen reaktiovyöhykkeelle.
18. 18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen väline, tun nettu siitä, että mainittu lävistysväline käsittää: a) pohjan; ja b) useita erillään olevia varsia, jotka ulottuvat pohjasta ja liittyvät yhteen muodostaen kartiomuodon, jol- 15 la on yksi kärki hauraan kalvon läpäisemiseksi, varsien välisten tilojen päästäessä nesteen lävitseen, kun kalvo on läpäisty.
19. 19. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väline, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää runko-osan, 20 jossa on ylempi ja alempi avoin pää; jolloin suodatin ja absorboiva väline on sijoitettu runko-osaan ja nesteen si-sääntuloväline on irrotettavasti liitetty runko-osan ylä-aukkoon, jolloin nesteen sisääntulovälineessä on nesteen vastaanottoaukko ja nesteen poistoaukko, joka ulkonee sii-25 tä siten, että kun nesteen sisääntuloväline on liitetty runko-osaan, nesteen poistoaukko on kosketuksessa suoda-tinvälineen reaktiovyöhykkeen kanssa, jolloin nesteen vas-taanottoaukkoon kaadettu neste ohjautuu ainoastaan reaktiovyöhykkeelle ja jolloin pitoväline, on liitetty runko-30 osaan.
20. 20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen väline, t u n- : n e t t u siitä, että se edelleen käsittää: a) ensimmäisen katseluaukon pitovälineessä päällekkäisessä suhteessa reaktiovyöhykkeen kanssa, jolloin reak-35 tiovyöhykettä voidaan katsella laitteen pohjasta; ja 38 87279 b) ainakin yhden lisäkatseluaukon pitovälineessä erillään reaktiovyöhykkeen katseluaukosta ja sijoitettuna suodattimen ympäryysvyöhykkeelle, jolloin jos tapahtuu epäkelvoilinen huuhtelu luoden väärän reaktion reaktiovyö-5 hykkeen katseluaukossa, väärä reaktio näkyy myös lisäaukossa.
21. 21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen väline, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää: a) pitovälineen keskellä olevan katseluaukon pää- 10 llekkäin olevassa suhteessa suodattimen reaktiovyöhykkeen kanssa, jolloin reaktiota voidaan katsella laitteen pohjasta; b) toisen katseluaukon, joka on erillään ensimmäisestä katseluaukosta ja toisiinsa rajoittuvassa suhteessa 15 suodattimen ympärysvyöhykkeen kanssa sen määrittämiseksi, tapahtuuko epäkelvollinen huuhtelu; c) kolmannen katseluaukon, joka on erillään ensimmäisestä ja toisesta katseluaukosta ja toisiinsa rajoittuvassa suhteessa ympärysvyöhykkeen kanssa; ja 20 d) kontrollivakion, joka on assosioitueena suodat- timeen kolmannen katseluaukon alueella, jolloin haluttu reaktio tulee ilmaistuiksi kolmannessa katseluaukossa, kun oikeat analyytit on lisätty, mikä tekee mahdolliseksi reaktion tai reaktion puutteen varmistamiseen ensimmäisessä ' 25 katseluvyöhykkeessä. 87279 39