FI86393C - Flyfoersedd nedgraevningsanordning, saerskilt ett ankare. - Google Patents

Description

χ 86393

Ankkurikynnellä varustettu upotettava laite, erityisesti ankkuri Tämä keksintö liittyy ankkurinkynnellä varustettui-5 hin upotuslaitteisiin, jotka on sovitettu upotettaviksi vedenpohjaan ja tarkemmin sanottuna laiva-ankkureihin, kaapelin alaspainajiin sekä senkaltaisiin ankkurinkynnellä varustettuihin laitteisiin, jotka on sovitettu upotettaviksi vedenalaiseen maaperään.

10 Laivan ankkurissa, joka käsittää ankkurin valimen, jonka etupäässä on köyden kiinnityspiste ja siihen kiinnitetyn ankkurikynsirakenteen, on ankkurinkynsikulma Θ, jonka muodostaa ankkurinkynsirakenteen pituussuuntaisen keskiviivan ja mainitusta köydenkiinnityspisteestä ankkuri-15 kynsirakenteen takapäähän kulkevan viivan välinen kulma mitattuna pystysuorassa symmetriatasossa. Tähän saakka on tämä kulma Θ ollut 28-50° ankkurin ollessa uponneena vedenpohjan sisään. Alueella 28-35° olevien ankkurinkyn-sikulmien on yleisesti todettu johtavan ankkurin par-20 haaseen suorituskykyyn rakeisissa, ei-koossapysyvissä vedenpohjissa, kuten hiekassa ja sorassa, koska tämä suh-• teellisen pieni ankkurinkynsikulma sallii ankkurinkynnen .··*. tunkeutua helpommin hiekasta tai sorasta muodostuviin .··_ kiinteämpi in vedenpohjiin. Toisaalta on todettu, että noin II! 25 50° ankkurinkynsikulma on välttämätön antamaan parhaan suorituskyvyn koossapysyvissä vedenpohjissa, kuten pehmeässä savessa ja mudassa. Tämä johtuu siitä, että sellaisissa koossapysyvissä vedenpohjissa, kuten mudassa, pyrkii ankkurin valimen etupää kallistumaan ylöspäin, kun '-·30 ankkuri on täysin uponneessa tilassa vähentäen siten vaka-: : vasti ankkurikynnen todellista tai tehollista kosketuskul- maa. Käyttämällä suhteellisen suurta ankkurinkynsikulmaa, ::: noin 50°, voidaan tämä toiminnallinen varjopuoli olen- naisesti poistaa ja säilyttää ankkurin tyydyttävä pidätys-: : : 35 voima.

« · 2 86393

Laivakäytössä on ankkureiden ankkurinkynsikulma tavallisesti alueella 40° , jotta päästäisiin tarkoituksenmukaiseen kompromissisuorituskykyyn, kun niitä käytetään joko ei-koossapysyvissä tai koossapysyvissä vedenpoh-5 jamaaperissä. Useita ankkurinkiinnityskohtia käyttäviä merenpohjan porausaluksia tai putkenlaskuproomuja varten on ankkureissa yleensä ankkurinkynsikulman säätölaitteet optimisuorituskyvyn saavuttamiseksi riippuen vedenpoh-jamaaperän tyypistä, jossa ankkurit sijoitetaan. Valitet-10 tavasti ei ankkurointialustan maaperän luonnetta useinkaan tunneta ennen ankkurien sijoittamista ja voidaan sijoittaa useita ankkureita, ennen kuin todetaan, että on valittu väärät ankkurinkynsikulmat. Nämä ankkurit on vedettävä takaisin ankkurinkynsikulman säätöä varten ja sijoitettava 15 uudelleen. Tässä tuhlaantuu aikaa, mikä aiheuttaa suuria kustannuksia.

GB-hakemusjulkaisu 2 091 188 koskee kiinteää ankkuria, jossa on ankkurikynteen kiinnitetty taivutettu varsi ja pohjasulkuosat, jotka ulottuvat sivusuuntaan varren 20 vastakkaisilta puolilta. Tällaisen ankkurin suhteen on kuitenkin huomioitava, että mainitut osat on tarkoitettu ankkurin saattamiseksi pystyssä olevaan toiminta-asentoon sen ollessa kyljellään. Nämä välineet eivät voi mitenkään .···. edistää ankkurin kaivautumista pehmeää mutaa olevaan me- --· 25 renpohjaan.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaan-saada ankkuri, jonka ankkurikynsi optimoi ankkurin käyttöä ei-koossapysyvässä pohja-aineksessa, esimerkiksi hiekassa, mutta joka kuitenkin myös toimii tyydyttävästi koossapysy-i 30 vässä pohja-aineksessa, kuten mudassa.

- Tämä tarkoitus aikaansaadaan keksinnön mukaisella ankkurikynnellä varustetulla upotettavalla laitteella, I!! erityisesti ankkurilla, jonka tunnusomaiset piirteet on määritelty patenttivaatimuksen 1 ja patenttivaatimuksen 2 35 tunnusmerkkiosissa.

3 86393 Tämän keksinnön suoritusmuotoja selitetään nyt esimerkin avulla viitaten oheisiin piirustuksiin.

Kuviot 1-3 esittävät toiminnassa olevien perusank-kurityyppien sivukuvia, jotka selittävät tämän keksinnön 5 teoreettista taustaa.

Kuviot 4, 5 ja 6 esittävät tämän keksinnön ensimmäisen käytännöllisen suoritusmuodon mukaisen ankkurin sivukuvaa, etukuvaa ja yläkuvaa.

Kuviot 7, 8 ja 9 esittävät tämän keksinnön erään 10 muun käytännöllisen suoritusmuodon sivukuvaa, etukuvaa ja yläkuvaa.

Kuvio 10 esittää erästä muuta suoritusmuotoa. Kuviot 11 ja 12 esittävät vastaavasti yläkuvaa ja sivuleik-kauskuvaa (kuvion 11 leikkaus A-A) tämän keksinnön neljän-15 nen suoritusmuodon mukaisesta laivan ankkurista.

Viitaten kuvioon 1 saa vaakasuoraan ei-koossapysy-vässä vedenpohjamaaperässä, kuten hiekassa 3, matalalle upotetun ankkurin 1 kalteva ankkurinkynsi 2 hieman liikkumaan ankkurin suhteen ylöspäin ja ankkurinkynnen suun-20 täisenä ankkurinkynnen päällä olevaksi kasaksi 4, samalla kun ankkurinkynnen 2 alle pyrkii muodostumaan tyhjä tila 5 • V: ja hiekkaan muodostuu kasan 4 jälkeen painuma 6. Painumas- .···. sa 6 on etu- ja takaluiska, joista kummankin kaltevuus on hiekan sortumiskulma a, joka on suunnilleen sama kuin löy-III 25 sässä tilassa olevan hiekan sisäinen kitkakulma 28-34°, “I joka on vaakasuoralle tasolle pieneltä korkeudelta valu neen hiekan muodostaman kasan luiskan kulma vaakasuoraan nähden. Siirtynyt hiekka, joka on kulkenut kasan kautta ankkurinkynnen 2 yli, liukuu jatkuvasti alas pitkin kasan 30 takaluiskaa ja ankkurinkynnen 2 takareunan 7 yli pudotak-: : seen alapuolella olevaan tyhjään tilaan 5, jonne se liukuu pitkin toista luiskaa sortumiskulmassa ennen poistumistaan ‘III taakse kulkemalla suhteellisesti vastakkaiseen suuntaan ankkurin liikkeeseen nähden. Hiekan suhteellisen liikkeen • f ·’ 35 suunnan kaltevuus ankkurinkynteen 2 nähden ankkurinkynnen • · • at 4 86393 yläpuolella ja takana olevalla alueella on siten 38-64° kun ankkurinkynnen kaltevuus on ankkurin asennoista johtuen 10-30° vaakasuoraan nähden. Kohdassa BC ei yhdensuuntaisena hiekan suhteellisen virtauksen nähden oleva sul-5 kulevy 8 riko hiekan virtauskuviota eikä sen vuoksi estä ankkurin optimisuorituskykyä ei-koossapysyvässä vedenpohj amaaperässä.

Kun ankkurinkynsi hautautuu syvemmälle ei-koossapy-syvään vedenpohjamaaperään, muuttaa painuman 6 takaluis-10 kasta tuleva pohjan paine pitkin sortumiskulmaa kasasta 4 virtaavan hiekan virtauskulmaa, kunnes lopulta painuman pohjasta muodostuu ankkurinkynnen taakse torvi tai "putki". Siirtynyt löysä hiekka putoaa tämän putken kautta kaltevan, liikkuvan ankkurinkynnen 2 alla olevaan väliai-15 kaiseen tyhjään tilaan 5 ennen hiekan suhteellista virtaamista taakse ankkurin liikkeeseen nähden vastakkaiseen suuntaan. Sen vuoksi on mahdollista, että sulkulevyn 8 kulman on oltava 120° ankkurinkynteen nähden, jotta se pysyisi oikeassa suunnassa ankkurinkynnen 2 takana olevas-20 sa putkessa virtaavaan hiekkaan nähden. Käytännössä taipuu putki, jossa löysä hiekka virtaa, seuratakseen sulkulevyn •V: 8 kaltevuutta sillä seurauksella, että matalalla upotus- syvyydellä virtauksen mahdollisimman vähäiseen häiritsemiseen sopiva pienempi kulma levyn ja ankkurinkynnen välillä 25 on tyydyttävä syvääkin upotusta varten.

Viitaten kuvioon 2, on kuvion 1 ankkurin, jonka ankkurinkynsikulma 0 oli 30° ankkurinkynnen kaltevuus vaakasuoraan nähden (toisin sanoen todellinen tartuntakulma) paljon pienempi, kun ankkurinkynsi kulkee koossapysyvässä .·; 30 vedenpohjamaaperässä, kuten mudassa. Vedenpohjamaaperän '· koheesio estää sitä syöksymästä ankkurinkynnen alla ole- vaan tyhjään tilaan 5, joka tämän vuoksi venyy ankkurin-kynnen taakse. Vedenpohjamaaperän suhteellisessa virtauk-sessa ei tapahdu äkillistä muutosta kun vedenpohjamaaperä ’ 35 siirtyy välittömästi ankkurinkynnen takana olevalle alu- li 5 86393 eelle. Tälle alueelle, kohtaan BC, kuten aikaisemmin, sijoitettu sulkulevy 8 olisi huomattavasti vinossa veden-pohjamaaperän suhteellisen virtauksen suuntaan nähden ja rikkoisi sen vuoksi suuresti virtauskuviota.

5 Kuviossa 3 esitetään kohtaan BC sijoitetun sulkule- vyn 8 aiheuttama kokonaismuutos mudan suhteellisessa vir-tauskuviossa. Saapuessaan pohjaan virtaa muta aluksi ank-kurinkynnen yläpinnan suuntaisesti, kunnes sulkulevyn 8 etupinnalle kerääntyy pysähtynyt mutakiila, jonka leik-10 kausta esittää katkoviivakolmio ABC. Ankkurinkynnen yläpinta ja pysähtyneen mutakiilan pinta DC muodostavat yhdessä nopeasti suppenevan kanavan, jossa on kuristusrako, joka vastustaa voimakkaasti mudan virtausta sen läpi. Tämä virtauksen voimakas vastustus saa lisää mutaa pysähtymään 15 ankkurinkynnen yläpinnalle, jolloin muodostuu dynaamisesti vakaa ja paljon suurempi mutakiila ABC. Tämä suuri muta-kiila liikkuu tehokkaasti ankkurinkynnen mukana (vaikka jonkin verran mutaa voi hitaasti virrata kuristusraon kautta) ja sen tehtävänä on suurentaa ankkurinkynnen kul-20 maa hiekan optimiarvosta 30° mudan suurempaan optimiarvoon 50° aiheuttamalla mudan leikkautumisen pitkin viivaa AB, joka on 20° kulmassa ankkurinkynnen yläpintaan nähden. Lisäksi suurentaa kiilan ABC aiheuttama mudan suhteellisen ;;; virran poikkeaminen suunnastaan sulkulevyn yli tyhjää ti- -··' 25 laa 9 ja lisää siten imun osuutta ankkuriköyden vaakasuo-raan kuormaan.

Sulkulevy voi olla lävistetty rei'illä tai raoilla, jolloin sen läpi pääsee vieläkin enemmän mutaa, mutta johtuen mutavirran hidastumisesta vyöhykkeessä ADC, jatkaa 30 dynaamisesti vakaa kiila ABC vielä mudan leikkaamista pit-kin viivaa AB ja saa ankkurinkynnen vaikuttavan kulman ö suurenemaan halutusti arvosta 30° arvoon 50° (Θ1). Sel- ·;;; lainen lävistetty sulkulevy on edullinen saranoidulla ank- ’···* kurinkynnellä varustettua ankkuria varten päästämään lo- : :*:35 puksi taakse ankkurinkynnen alla olevaan tyhjään tilaan 6 86393 putoavan ei-koossapysyvän vedenpohjamaaperän, mikä muutoin estyisi virtaamasta suhteellisesti tyhjästä tilasta, koska sulkulevyn tulisi olla symmetrinen ankkurinkynnen tasoon nähden.

5 Viitaten kuvioihin 4-6 käsittää laivan ankkuri 51

valmistetun onton ankkurinkynnen 52, jossa on olennaisesti yhdessä tasossa oleva yläpinta 53 ja ankkurinkynnen 52 takaosaan kiinnitetty polvekkaan muotoinen ankkurin valin 54. Ankkurinkynnessä 52 on kaksi nokkaa 55 ja sen leveys W 10 on (esimerkiksi noin 50 %) suurempi kuin sen pituus L, samalla kun ankkurin valimessa 54 on kaksi haaraa 56 ja 57 ja se on hakijan EP-patentin 0 020 152 mukainen. Ankkurin valin 54 käsittää poikittaiset vahvistuslevyt 58, jotka yhdessä ankkurinkynnen pinnan 53 kanssa, muodostavat ank-15 kurin valimeen ei-suppenevat, päistään avoimet kanavat 59 ja haaroissa 56 ja 57 on eteenpäin vinot upotusosat 56A ja 57A, samalla kun köyden kiinnitysreikä 60 on ankkurin valimen etupäässä. Polvekkaan muotoisissa haaroissa 56 ja 57 on haaraosat 61 ja 62 ja tämän ankkurin valinjärjestelyn 20 eräs piirre on, että näiden haaranosien keskiviivat M

leikkaavat terävässä kulmassa 6, niin että ankkurin vali-men 54 takaosa ulkonee taaksepäin ankkurinkynnestä 52.

1..*^ Ankkurinkynsi 52 on asetettu kulmaan Θ, joka on 1'.! noin 30°. Jotta säilytettäisiin ankkurinkynnen tehokas 25 kosketuskulma (tai vaihtoehtoisesti ankkurinkynnen tyydyt-'··’ tävä eteenpäin ulkoneva alue), kun ankkuri on uponneena pehmeisiin koossapysyviin vedenpohjamaaperiin, esimerkiksi pehmeään mutaan, kannattavat ankkurin valimen haaraosat 62 merenpohjan sulkua 63, joka ulottuu poikittain ankkurin-30 kynnen keskiviivan C-C suhteen ja jonka leveys on noin 28 % ankkurinkynnen pituudesta L. Sulun työskentelyalue *. voi olla 10-65 % ja mieluimmin 20-50 % ankkurinkynnen työskentelyalueesta. Sulkuosa 63 voi olla teräksestä val-'··* mistettu ontto konstruktio, jonka poikkileikkaus on kol- : 35 miomainen ja tässä suoritusmuodossa on etupinnan (työpin- 7 86393 nan) 64 kaltevuuskulma β ankkurinkynnen keskiviivan C-C suhteen noin 45°, ts. negatiivinen (90° saakka) ankkurinkynnen työskentelypinnan 53 suhteen, mutta kulma β voi olla 30-90°. Lisäksi on sulkuosan 63 ja ankkurinkynnen 52 5 välissä vedenpohjamaaperän virtauskanava 65. Kuvion 4 leveys P on noin 30 % ankkurinkynnen pituudesta L, mutta se voi olla niinkin korkea kuin 40 % tai 50 % tai jopa enemmän.

Kuten kuviossa 4 voidaan nähdä, sijaitsee sulkuosa 10 63 suunnilleen polvekkaan ankkurinvalimen 54 taipeen vie ressä, mutta ei ulotu ankkurin valimen takareunan yli ja toisaalta on merkittävä piirre, että sulkuosa 63 ulottuu ankkurinkynnen 52 takareunan yli. Tässä esimerkissä osa 63 on tosiaan kokonaan ankkurinkynnen 52 takaosan ulkopuolel-15 la. Erityisesti tässä esimerkissä on osan 63 etureunan aksiaalinen etäisyys S ankkurinkynnen takareunasta 8 % L, mutta S voi olla 5-40 % L. Kun sulkuosa 63 on sijoitettu taakse, kuten esitetään, ei ankkurikonstruktion mikään osa ole suoraan osan 63 työskentelypinnan alapuolella, niin 20 että pinnasta 64 suuntaansa muuttava vedenpohjamaa voi pudota pystysuoraan ankkurin minkään osan estämättä.

Sulkuosan 63 päihin on yhdysrakenteisina tehty pari ankkurinkynnen apuosia 66, 67 (ylimeno esitetään kuvioissa 4 ja 5 katkoviivoilla), jonka kummankin työskentelypinta 25 on samassa tasossa kuin pinta 64. Voidaan huomata, että sulkuosa 63 ulottuu olennaisesti ankkurinkynnen 52 leveydelle, mutta ei ulotu ankkurinkynnen leveyden pitkittäisten ääriviivojen E-E yli, kun taas ankkurinkynnen laitteet 66, 67 toisaalta ulottuvat viivojen E-E yli. Ankkurinkyn-: 30 nen apuosat 66, 67 on tarkoitettu oikaisemaan ankkuri käänteisestä asennosta merenpohjamaaperässä keinuttamalla, \ kun ankkuria laahataan sen yli sekä myös tarjoamaan jonkin asteinen dynaaminen vakavuus, kun ankkuri upotetaan.

···’ Ankkurinkynnen kulma Θ 30° sopii ankkurinkynnen kulmaksi : 35 ei-koossapysyviä merenpohjamaaperiä varten tavanomaiselle 8 86393 ankkurille. Kun kuvioiden 4 ja 6 ankkuri 52 on uponneena ei-koossapysyvään merenpohjamaaperään, kuten hiekkaan, on selityksessä aikaisemmin esitetty teoria voimassa, joten sulkuosa 63 suunnataan suunnilleen hiekan sortumissuunnan 5 R mukaiseksi ankkurin takana, niin että osa 63 ei huomattavasti riko hiekan virtausta eikä siten estä hiekassa olevan ankkurin optimisuorituskykyä. Kun ankkuri 51 on upotettu koossapysyvään merenpohjamaaperään, kuten pehmeään saveen tai pehmeään mutaan (jossa tavanomaisen 10 ankkurin kulman Θ toivotaan olevan lähes 50°), reagoi koossapysyvän merenpohjamaaperän virtaus pinnan 64 kanssa säilyttääkseen ankkurinkynnen tehokkaan kulman tai säilyttääkseen vaihtoehtoisesti ankkurinkynnen eteenpäin ulkonevan alueen merenpohjamaaperän suhteellisen liikkeen suun-15 nassa. Merenpohjamaaperän törmääminen sulkupintaan 64 saa ankkurin kääntymään köyden kiinnitysreiän 60 läpi poikittain ulottuvan akselin ympäri pinnan 64 tehollisen pinnan pienentämiseksi, mutta lisää ankkurinkynnen pinnan 53 tehollista pintaa. Sulkuosan 63 ja ankkurinkynnen laitteiden 20 66, 67 työskentelypintojen kokonaisala voi olla noin 0,44 x ankkurinkynnen 52 ala. Koska sulkuosan 63 asetuskulma β . ankkurinkynnen suhteen on 45°, on osien 63, 66, 67 työs- kentelypinnan ulkoneva ala ankkurinkynnen suunnassa 0,44 x ankkurinkynnen ala x sin 45°, mikä on 0,31 x ankkurinkyn-;;; 25 nen ala. Tällöin on ankkurin eteenpäin ulkoneva ala sama kuin jos pääankkurikynnen 32 kulma suurennetaan 18°, koska sin 30° = 0,31. Koossapysyvää merenpohjamaaperää ei huo-mattavasti keräänny ankkurinkynnen pinnalle 53 ankkurin liikkeen aikana ja pintaan 64 törmäävän merenpohjamaaperän 30 suunta voidaan vapaasti poikkeuttaa alaspäin ja taak-sepäin.

Kuvioiden 7-9 ankkurinkynsi 52 on yleisesti saman-*;;· lainen kuin kuvioiden 4-6, mutta käsittää GB-patentin '···' 1 356 259 mukaiset sivukorvakkeet 68, 69, joiden tehtävä- : 35 nä on vakauttaa ankkuria dynaamisesti ja mahdollisesti li 9 86393 myös suunnata ankkuri pystyyn käänteisestä asennosta. Lisäksi on sulkuosa 70 tässä suoritusmuodossa asetettu ank-kurinkynnen pinnan 53 suhteen positiiviseen kulmaan (ts. yli 90°) S, joka on noin 127° ja ankkurinkynnen laitteita 5 66, 67 ei ole lainkaan. Kanavan 65 leveys P kuviossa 7 on pienempi kuin kuviossa 4 ja tämä leveys voi olla vain 5-20 % L, esitetty leveys on 10 % L, ts. kanava 65 on olennaisesti kuristusraon muotoinen. Osa 70 on taas sijoitettu kokonaan ankkurinkynnen 52 takaosan ulkopuolelle ja ankku-10 rin valin 54 on yleisesti samanlainen kuin kuviossa 4. Osa 70 ei taaskaan ulotu ankkurin valimen takaosan yli. Osa 70 toimii yleisesti hakemuksessa aikaisemmin esitetyn teorian mukaisesti ja tähän kuuluu koossapysyvän vedenpohjamaa-perän kerääntyminen osan 70 työskentelypinnalle 71.

15 On selvää, että kuvioiden 4-6 negatiivisesti ase tettua sulkuosaa 63 voidaan käyttää kuvioiden 7-9 sulun 70 sijasta ja ankkurinkynnen apulaitteita 66, 67 voidaan tässä tapauksessa käyttää tai olla käyttämättä. Myös sulku 70 (tai 63) voidaan liittää pystykorvakkeisiin 68, 69 ja tätä 20 tarkoitusta varten voidaan sulku kääntää eteenpäin. Kuvion 10 ankkuri on samanlainen kuin kuvioiden 7-9, mutta tässä tapauksessa käytetään kahta erillistä sulkuosaa 70A, M 70B, joista ensimmäisen sarjan tylppä kulma β on suurempi

;;; kuin toisen. Järjestely on sellainen, että osien 70A, 50B

25 välissä on lisäkanava 65A vedenpohjamaaperää varten. Toiminta on yleisesti samanlainen kuin kuvioissa 7-9.

Kuviot 11 ja 12 esittävät kuvioiden 4-6 keksinnöllistä vedenpohjamaaperän sulkukonstruktiota sovellettuna kääntyvällä ankkurin valimella varustettuun (ts. Danforth-30 tyyppiseen) ankkuriin. Mieleen palauttamiseksi ovat sulun halutut konstruktiiviset piirteet ensinnäkin sijainti su-\ lun ankkurinkynnen takaosan takana ja aina ankkurinkynnen ··” yläpuolella toimintaa varten sekä toisaalta kaikkien ve- denpohjamaaperän virtausta estävien rakenteiden välttämi-. .‘.35 nen suoraan sulun alapuolella.

10 86393

Kuvioiden 11 ja 12 ankkurissa on toisistaan erillään olevat ankkurinkynnet 72 ja 73, joiden välissä on ankkurin valin 74. Ankkurinkynnet 72 ja 73 käsittävät reu-nalaipat 75, jotka yhtyvät ankkurinkynnen harjaosaan 76 ja 5 ankkurin valin 74 on kiinnitetty kääntyvästi tässä harja-osassa 76 olevaan tappiin 77. Harjan 76 pysäytinlevyt 78 rajoittavat ankkurin valimen 74 kääntymistä.

Sulkuosa 79 kannattaa reunalevyjä 80, 81, jotka on kiinnitetty kääntyvästi ankkurinkynsien 72, 73 ulkoreunoi-10 hin tapeilla 82, niin että osa 79 ulottuu vain minimaalisesti ankkurinkynsien ulkoreunojen yli. Osan 79 kääntämiseksi oikein on mekanismi, joka käsittää ankkurin valimessa 74 olevan raon 83, joka liittyy osalla 79 olevan korvakkeen 85 kannattamaan tappiin 84. Ankkurin valimessa 15 on tapin 77 kohdalla osittain sylinterin muotoinen osa 86, joka minimoi vapaan välin levyjen 80, 81 kohdalla, jolloin vedenpohjamaaperän, esimerkiksi hiekan, pääsy tukkimaan rako 83 voidaan olennaisesti välttää.

Riippumatta siitä, kumpi pinnoista 53A, 53B muodos-20 taa ankkurinkynnen yläpinnat, saa suhteellinen kääntyminen erilleen ankkurin valimesta ja ankkurinkynsistä sulkuosan 79 käytössä kääntymään ja asettumaan (kuviossa 12 esitet-,···. tyyn) asentoon yläpinnan yläpuolelle ja taakse. Tässä ** asennossa on sulun työskentelypinnan 86 kulma 6 ankkurin- ;.! 25 kynteen nähden 45° ja sulku 79 toimii samalla tavoin kuin kuvioiden 4-6 sulku 63. Lisäksi ovat ankkurin valin ja ankkurinkynsi aluksi melko kohdistettuja, sulun ollessa pistekatkoviivoilla esitetyssä asennossa ja vedenpohjamaaperän paineen reaktio sulkuun ankkurin vetämisen alus-- ' : 30 sa kallistaa sulkua ankkurinkynnen ja ankkurin valimen painamiseksi auki. Sivulevyissä 80, 81 on mieluimmin ankkurin vakautuspinnat.

On selvää, että tätä keksintöä voidaan soveltaa ·;·’ myös muihin ankkurimuotoihin ja muunnokset ovat mahdol- : : : 35 lisiä. Vedenpohjan kanavan leveys P voi esimerkiksi muut-tua pitkin kanavan pituutta tai se voi olla yhdenmukainen.

li

Claims (15)

1. Ankkurinkynnellä varustettu upotettava laite, erityisesti ankkuri, joka käsittää upotettavan ankkurin-5 kynsiosan (52), joka on sovitettu positiivisen upotuskul-man muodostamiseksi pohjaan kaivautumista varten, kun upotettava laite on pystyssä toiminta-asennossaan, ankkurin-kynsiosaan (52) kiinnitetyn köyden kiinnitysosan (54), pohja-aineksen sulkuvälineen (63,70), joka sijaitsee 10 oleellisesti upotettavan ankkurinkynsiosan (52) yläpuolella, kun upotettava laite on pystyssä toiminta-asennossaan, jolloin pohja-aineksen sulkuvälineen eteenpäin suuntautuva pinta (64,71) on pinta-alaltaan pienempi kuin ankkurinkynsiosan (52) yläpinta (53), ja kanavavälineet (65), jotka 15 on sovitettu sulkuvälineen (63,70) ja ankkurinkynsiosan (52) välille ankkurinkynsiosan (52) yli siirtyvän irtonaisen pohja-aineksen poistumisen mahdollistamiseksi, tunnettu siitä, että ankkurinkynsiosan (52) etummaisesta päästä pohja-aineksen sulkuvälineen (63,70) yläreunaan 20 kulkeva suora viiva on noin 8-24° kulmassa ankkurinkynsiosan (52) yläpintaan (53) nähden, ja että suurin osa poh-ja-aineksen sulkuvälineestä (63,70) on sovitettu upotetta-van ankkurinkynsiosan (52) takareunan taakse siten, että ”· pohja-aineksen sulkuvälineen (63,70) takaosan vaakasuun- '•••'25 täinen etäisyys ankkurinkynsiosan (52) takaosasta on enin-*...* tään puolet ankkurinkynsiosan (52) kokonaispituudesta (L), jolloin kaikki mittaukset on suoritettu pystysuuntaisessa etu-taka-tasossa ankkurinkynsiosan (52) keskiviivan (C-C) ollessa vaakatasossa. : 30

2. Ankkurinkynnellä varustettu upotettava laite, erityisesti ankkuri, joka käsittää upotettavan ankkurin-• kynsiosan (52), joka on sovitettu positiivisen upotuskul- man muodostamiseksi pohjaan kaivautumista varten, kun upo-tettava laite on pystyssä toiminta-asennossaan, ankkurin-..•.35 kynsiosaan (52) kiinnitetyn köyden kiinnitysosan (54), 12 86393 pohja-aineksen sulkuvälineen (63), joka sijaitsee oleellisesti upotettavan ankkurinkynsiosan (52) yläpuolella, kun upotettava laite on pystyssä toiminta-asennossaan, jolloin pohja-aineksen sulkuvälineen eteenpäin suuntautuva 5 pinta (64) on pinta-alaltaan pienempi kuin ankkurinkynsiosan (52) yläpinta (53), ja kanavavälineet (65), jotka on sovitettu sulkuvälineen (63) ja ankkurinkynsiosan (52) välille ankkurinkynsiosan (52) yli siirtyvän irtonaisen pohja-aineksen poistumisen mahdollistamiseksi, tunnet 10 t u siitä, että suurin osa pöhja-aineksen sulkuvälineestä (63) on sovitettu upotettavan ankkurinkynsiosan (52) takareunan taakse siten, että pohja-aineksen sulkuvälineen (63) takaosan vaakasuuntainen etäisyys ankkurinkynsiosan (52) takaosasta on enintään puolet ankkurinkynsiosan (52) 15 kokonaispituudesta (L), ja että pohja-aineksen sulkuosa (63) käsittää ainakin yhden pohja-aineksen sulkupinnan (64) , joka on kalteva ja muodostaa eteenpäin avautuvan terävän kulman (β) ankkurinkynsiosaan (52) nähden, jolloin kaikki mittaukset on sovitettu pystysuuntaisessa etu-taka- 20 tasossa ankkurinkynsiosan (52) keskiviivan (C-C) ollessa vaakatasossa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -n e t t u siitä, että sulkuvälineen (70) eteenpäin suun-;;; tautuva pinta (71) muodostaa tylpän kulman (β) ankkurin- '••-'25 kynsiosaan (52) nähden ja että pohja-ainesta varten olevien kanavavälineiden (65) leveys (P) on 5-20 % ankkurin-kynsiosan (52) kokonaispituudesta (L) ja muodostavat ku-: ristusraon, joka edesauttaa pohja-aineksen kerääntymistä ankkurinkynsiosan (52) päälle. :' [ 30

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tun nettu siitä, että mainittu leveys (P) on 5-10 % ankkurinkynsiosan (52) kokonaispituudesta (L).

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että pohja-aineksen kanavavälineiden 35 (65) leveys (P) on 30-50 % ankkurinkynsiosan (52) koko- .···. naispituudesta (L). i. i3 86393

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että sulkuvälineen (63,70) etureunan etäisyys ankkurinkynsiosan (52) takareunasta on 5-40 % ankkurinkynsiosan (52) kokonaispituudesta (L).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että sulkuvälineen (63,70) eteenpäin suuntautuva pinta (64,71) muodostaa 30°-127° kulman ankkurinkynsiosan (52) yläpintaan (53) nähden.

8. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, 10 tunnettu siitä, että pohja-aineksen sulkuväline (63,70) on köyden kiinnitysosan (54) kannattama, joka suuntautuu taaksepäin ankkurinkynsiosan (52) takaosasta.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että pohja-aineksen sulkuväline käsittää 15 useamman poikittaisen sulkuvälineosan (70A,70B), jotka osat on sovitettu siten, että kahden peräkkäisen sulkuvälineosan (70A,70B) välille muodostuu kanava (65A) pohja-ainesta varten.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, t u n - 20. e t t u siitä, että peräkkäiset sulkuvälineosat (70A, 70B) on sovitettu siten, että taaempana oleva sulkuväline-osa (70B) on korkeammalla kuin sen edessä oleva sulkuväli-neosa (70A), jolloin edessä oleva sulkuvälineosa (70A) muodostaa suuremman tylpän kulman (fl) ankkurinkynsiosan --25 (52) nähden kuin sitä seuraava sulkuvälineosa (70B).

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, jossa köyden kiinnitysosa (74) on nivelöity ankkurinkynsiosaan (72,73), tunnettu siitä, että pohja-aineksen sulkuväline (79) on kääntyvästi asennettu ankkurinkynsiosan .-'-.f 30 (72,73) keskiviivaan nähden poikittain olevan akselin ylä puolelle ja että pohja-aineksen sulkuvälineeseen (79) on liitetty nivelmekanismi (83,84,85), joka käsittää nivel-elimen (85), joka voi kääntyä ankkurinkynsiosan (72,73) suhteen ja köyden kiinni tysosan (74) suhteen pohja-ainek-. .'. 35 sen sulkuosan (79) kääntämiseksi toiminta-asentoon ja kal-.**. tevaksi ankkurinkynsiosaan (72,73) nähden, jolloin ankku- i4 8 6 393 rinkynsiosan (72,73) etureunasta kaltevaan pohja-aineksen sulkuvälineen (79) yläreunaan kulkeva suora viiva on noin 8-24° kulmassa ankkurinkynsiosan (72,73) yläpintaan nähden.

11 86393

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tun nettu siitä, että nivelmekanismi käsittää pohja-aineksen sulkuvälineen (79) ja köyden kiinnitysosan (79) välisen sokka-reikä-yhdistelmän (83,84).

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, t u n -10 n e t t u siitä, että pohja-aineksen sulkuväline (79) käsittää reunalevyt (80,81), jotka on vapaasti liitetty ankkurinkynsiosan (72,73) reunaosiin sulkuvälineeseen (79) kääntymisen mahdollistamiseksi.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 15 laite, tunnettu siitä, että sulkuvälineosan (70) eteenpäin suuntautuvan pinnan pinta-ala on noin 10-65 % ankkurinkynsiosan (52) yläpinnan pinta-alasta.

15. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu terävä kulma on noin 30°- 20 50°. li is 86393