FI86127B - Korrigeringskrets foer maosvingedistorsion. - Google Patents

Description

1 86127

Lokinsiipivääristymän korjauspiiri Tämä keksintö liittyy lokinsiipivääristymän suhteen korjattuihin poikkeutuspiireihin.

5 Uusilla, etupinnaltaan tasaisilla kuvaputkilla, kuten RCA Corporationin suorakulmaistasomaisilla kuvaputkilla, on epäpallomainen etupinnan kaarevuus.

Eräässä litteän etupinnan omaavan kuvaputken tapauksessa, jonka tyyppimerkintä on RCA 110° COTY-SP, ne-10 liötasomainen, 27V, väritelevisiokuvaputki A68ACC10X, yhtälö kuvaputken etulevyn sagittaaliselle korkeudelle, z, millimetreissä kuvaputken keskipisteen suhteen on seuraava: 15 Z=A.X2 + A,X4 + A-Y2 + A.X2Y2 + 1 a o Δ λ J 2 4* 4 4

AgXV1 + A6Y* + A?X + AqX*Y , missä X ja Y ovat etäisyyskoordinaatit millimetreissä etulevyn keskipisteestä vastaavasti suurempaa ja pienem-20 pää akselia pitkin, ja jossa Αχ = -0,236424229 x 10-4 A2 = -0,363538575 x 1θ"8 A3 = -0,422441063 x 10”3 A, = -0,213537355 X 10"8 " 4 -13 A$ = +0,883912220 x 10 A6 = -0,100020398 X 10-9 ·: : A? = +0,117915353 x 10-14 :.*i Aa = +0,527722295 X 1θ“21 • 8 ” : 30 * · ·'·' Tällä yhtälöllä määritellyllä kuvaputken etule- « · *.·.· vyllä on suhteellisen matala kaarevuus etulevyn keskipis teen lähellä, joka kasvaa reunojen lähellä pitkin reitte-: jä, jotka ovat yhdensuuntaisia sekä putken isomman että 35 pienemmän akselin kanssa. Kokonaistuloksena etulevyllä . on suhteellisen tasainen ulkonäkö ja tasomaiset reunat, « « · • «* ♦ <· • · « * · * « · • · 2 86127 nimittäin yläreunaa, alareunaa, oikeaa reunaa ja vasenta reunaa pitkin sijaitsevat pisteet ovat oleellisesti yhteisessä tasossa.

Tällaiset kuvaputket saattavat vaatia pystypoik-5 keutusvirran modulointia geometrisen vääristymän korjaamiseksi, joka on määritelty lokinsiipivääristymäksi ja jota on havainnollistettu kuvion 1 rasterilinjoilla. Eräs syy tähän vääristymään on erotus suihkupyyhkäisyn kaarevuussäteen ja putken etulevyn kaarevuussäteen vä-10 Iillä, koska elektronisuihkut pyyhkäisevät rasterikuvion.

Kuviossa 1 rasterialue R on kaaviollisesti esitetty suorakulmaisella laatikolla, joka kattaa kuvion 2 suo-rakulmai-stasomaisen kuvaputken SP etulevyn 30 katselu-alueen. Kuvion 2 vaaka- ja pystypoikkeutuspiirit 20 ja 15 40 kehittävät vaaka- ja pystypoikkeutusvirrat, vastaa vasti vaaka- ja pystypoikkeutuskäämityksiin Lh 3a V Vaaka- ja pystypoikkeutusvirrat tuottavat pyyhkäistyjen rasterijuovien kuvion etulevylle 30.

Olettaen, että vaaka- ja pystypoikkeutusvirrat 20 20 ja 40 korjaavat sellaiset vääristymät kuin itä-länsi-, pöhjoinen-etelä- ja S-vääristyraän, vaakarasteripyyhkäi-syjuovien kuvio etulevyllä 30 on esitetty kuviossa 1. Kuvion 1 rasterin pyyhkäisyjuovilla on jäännösvääristymä, joka on nimetty lokinsiipivääristymäksi.

25 Lokinsiipivääristymässä elektronisuihkujen, jotka pyyhkäisevät tietyn rasterijuovan, kuten juovan L^+, pys-typoikkeama on likimain kahden värähtelyjakson kohteena : suoran linjan suhteen, joka on esitetty katkoviivana ku- - 1 viossa 1. Pystyjuova-aikavälin ensimmäisen puoliskon ai- 30 kana hetkien ja välillä kunkin rasterijuovapyyh- - käisyn pystypoikkeama tuottaa ylöspäin suuntautuvan siir- : tymän tietyn juovapyyhkäisyn keskipisteiden kohdalla, kunkin juova-aikavälin hetkien tH2 ja tH3 lähellä.

Kunkin rasteri juovapyyhkäisyn maksimaalinen alaspäin suun-35 tautuva siirtymä pystyjuovan ylemmän puoliskon aikana esiintyy kunkin juovapyyhkäisyn alussa, keskellä ja » ~ m · · * 3 86127 lopussa. Vastaten vastaavasti hetkiä tH1, tHQ ja tH4>

Lisäksi lokin siipivääristymässä tietyn rasteri-juovan poikkeamien vaihe vaihtuu 180° siirryttäessä rasterin ylemmän puoliskon pyyhkäisystä rasterin alemman 5 puoliskon pyyhkäisyyn. Siten rasterijuovan L^_ poikkeamien vaihe pyyhkäistynä pystyhetkellä T^, on käänteinen vaiheeltaan suhteessa vastaavan rasterijuovan L^+ siir-tymiin pyyhkäistynä pystyhetkellä Ty2.

Kun vaaka- ja pystypoikkeutuspiirejä 20 ja 40 käy-10 tetään kuvion 2 neliötasomaisen kuvaputken SP etulevyn 30 rasteripyyhkäisyn yhteydessä, lokinsiipivääristymän vaikutukset kuvion 1 rasteriin R vaihtelevat pystyjuova-aikavälin Tv aikana. Lokinsiipivääristymä on maksimissaan rasterijuoville, jotka on pyyhkäisty pystyjuovan 15 keskikohdan ja pystyjuovan alun tai lopun keskivälissä olevina hetkinä. Siten maksimaalinen lokinsiipivääristymä tai maksimaalinen rasterijuovien poikkeama esiintyy pyyhkäistäessä rasterijuovia L^+ ja L^_ pystypoikkeutus-hetkien Tv2 ja TV3 aikana.

20 Minimaalinen tai olematon rasteripyyhkäisyjuovien lokinsiipivääristymä liittyy juovapyyhkäisyyn rasterin yläosassa, keskellä ja alaosassa, kun pyyhkäistään ras-terijuovia L2+, Lq ja L2_ vastaavasti pystypyyhkäisyhet-kien Tv^, ja Tv4 aikana.

25 Toinen hyvin tunnettu rasterivääristymän muoto, jota esillä oleva keksintö koskee, on tyynyvääristymä ja . . erityisesti tällaisen vääristymän rasterin yläosaan ja / 1 alaosaan liittyvä piirre tai N-S-piirre. Tälle vääristy- ; mätyypille on tunnusomaista rasteripyyhkäisyjuovien kes- 30 kiosan taipuminen taipumisen luonteen vaihdellessa mak-simaalisesta alaspäin suuntautuvasta taipumisesta ras-terin yläosassa minimin kautta rasterin keskiosassa maksimaaliseen ylöspäin suuntautuvaan taipumiseen rasterin alaosassa. Taipuminen on likimain hyperbolista tai para-35 bolista. Kuvio 3 esittää sekä ylä- ja alaosan tyynyvää-.* . ristymän tai sivu- tai E-W-tyynyvääristymän vaikutuksen 4 86127 korjaamattomana ristikkokuvion kaistojen muotoon. Tämä vääristymä on tulosta poikkeutusjärjestelmän fysikaalisesta geometriasta, jonka määrittävät sellaiset tekijät, kuin kohdepinnan koko ja rakenne ja elektronisuihkun 5 poikkeutuskeskipisteen suhteellinen paikka kohteen suhteen .

Tunnettu ratkaisu ylä- ja alaosan tyynyvääristy-män ongelmaan on moduloida pystypoikkeutusvirtaa taajuudella f vaakataajuisella f„ korjausvirralla. Siten esi- V rl 10 merkiksi vaakapyyhkäisyjuovan pyyhkäisyn aikana katodi-sädeputken kuvaruudun yläosassa vaakataajuinen korjaus-virta aiheuttaa muuttuvan muutoksen pystypyyhkäisyvir-taan. Muuttuva muutos on sellainen, että tällaisen vaa-kajuovan keskellä pystypyyhkäisyvirta on suurempi kuin 15 reunoilla. Siten tällaisen pyyhkäisyjuovan keskiosuus näytetään etäämpänä katodisädeputken kuvaruudun vaaka-keskipisteestä. Tämän seurauksena kaareutunut vaakapyyh-käisyjuova muuttuu näyttämään enemmän vaakasuoralta suoralta viivalta.

20 Keksinnön yhden piirteen mukaisesti lokinsiipivää- ristymä, joka pyrkii esiintymään kuvaputken etulevyn ras-teripyyhkäisyn yhteydessä, kompensoidaan lokinsiipivää-ristymän korjauspiirillä. Lokinsiipivääristymän korjaus-piiri reagoi ensimmäiseen signaaliin, joka toistuu juova-25 tai vaakataajuudella ja toiseen signaaliin, joka toistuu , ; kenttä- tai pystytaajuudella kolmannen signaalin kehittä miseksi korkeammalla taajuudella kuin juovataajuus, ku-.* I ten esimerkiksi 2xfH, joka on moduloitu kenttätaajuudel- ** la. Tyynyvääristymän korjauspiiri, joka reagoi ensimmäi- 30 seen ja toiseen signaaliin, kehittää neljännen signaa-Iin, joka on amplitudimoduloitu kenttätaajuudella ja jo-ka on taajuudella, joka on esimerkiksi juovataa juus f^. Kolmas ja neljäs signaali yhdistetään muodostamaan mo-duloitu, yhdistetty signaali, joka edustaa sekä kolmat-"·*; 35 ta että neljättä signaalia. Yhdistetty signaali on muun- / . tajakytketty muuntajan toiseen käämitykseen. Modulointi- • ·* ··» • ♦ · • · · · · » « <**#« 5 86127 virta, joka on kehitetty muuntajan toisessa käämityksessä, kytketään kenttäpoikkeutuspiiriin kenttäpoikkeutus-virran moduloimiseksi lokinsiipi- ja pöhjois-etelävääris-tymien korjaamiseksi.

5 Muuntajan käämitys muodostaa induktanssin, joka on kytketty kondensaattoriin muodostamaan resonanssipii-ri, joka voidaan virittää vaakataajuudelle. Modulointi-jännite on kehitetty käämityksen napojen väliin. Resonanssissa resonanssipiiri edullisesti vahvistaa tyyny-10 vääristymän korjausjännitteen komponentin amplitudia, joka on vaakataajuinen ja joka sisältyy modulointijännitteeseen. Tämän seurauksena moduloivan jännitteen tyy-nyvääristymän korjausjännitteen komponentin amplitudi tulee edullisesti riittävän suureksi muodostamaan vaadi-15 tun tyynyvääristymän korjauksen. Lokinsiipivääristymän korjausjännitekomponentti, joka on esimerkiksi taajuudella 2xf„, on muuntajakytketty käämitykseen ilman vah- n vistustarvetta, koska sen amplitudin ei tarvitse olla suurempi kuin tyynyvääristymän korjausjännitekomponentin. 20 Keksinnön erään lisäpiirteen mukaisesti televi sion poikkeutuslaite, jossa on ensimmäisen ja toisen ras-terivääristymän korjaus, sisältää ensimmäisen sisääntulo-signaalilähteen taajuudella, joka liittyy ensimmäiseen poikkeutustaajuuteen ja toisen sisääntulosignaalien läh-25 teen taajuudella, joka liittyy toiseen poikkeutustaajuu-*:“ teen. Signaaleja, jotka ensimmäinen ja toinen lähde ovat ' tuottaneet, käytetään kehittämään ensimmäisen rasteri- vääristymän mukaisesti ensimmäisen rasterivääristymän ...* korjaussignaali kolmannella taajuudella, joka liittyy 30 ensimmäiseen poikkeutustaajuuteen. Kor jaussignaali on . ! moduloitu signaalin mukaisesti, jonka toinen lähde on * " tuottanut. Signaaleja, jotka ensimmäinen ja toinen läh de ovat tuottaneet, käytetään myös kehittämään toisen *· rasterivääristymän mukaisesti toinen rasterivääristy- '.·* 35 män korjaussignaali taajuudella, joka liittyy ensimmäi- seen poikkeutustaajuuteen. Toinen rasterivääristymän 6 86127 korjaussignaali on moduloitu signaalin mukaisesti, jonka toinen lähde on tuottanut. Poikkeutuspiirin pääteaste reagoi signaaliin taajuudella, joka liittyy toiseen poik-keutustaajuuteen. Poikkeutuspiiri sisältää poikkeutuskää-5 mityksen poikkeutusvirran kehittämiseksi poikkeutuskää-mitykseen toisella poikkeutustaajuudella. Muuntajan ensimmäinen käämitys on kytketty poikkeutuskäämitykseen. Ensimmäisen ja toisen rasterivääristymän korjaussignaa-lit syötetään oleellisesti muuntajan muuntajavaikutuksen 10 avulla ensimmäiseen käämitykseen modulointijännitteen kehittämiseksi ensimmäiseen käämitykseen ensimmäisen ja toisen rasterivääristymän korjaussignaalien mukaisesti. Modulointi jännite moduloi poikkeutusvirtaa tavalla, joka tuottaa ensimmäisen ja toisen rasterivääristymän kor-15 jauksen siten, että modulointijännitteen vastaava osuus, joka on kehitetty ensimmäisen käämityksen tietyn kierroksen ylitse, edustaa sekä ensimmäistä että toista rasterivääristymän korjaussignaalia.

Oheisissa piirustuksissa: 20 Kuvio 1 esittää lokinsiipivääristymän rasteriku- vion ilmenemisen suorakulmaistasomaisen kuvaputken epä-pallomaisella etulevyllä;

Kuvio 2 esittää lohkokaaviomuodossa rasterin pyyh-käisypiiristön, jota käytetään pyyhkäistäessä rasteri 25 suorakulmaistasomaisen kuvaputken epäpallomaiselle etupinnalle; : Kuvio 3 esittää rasterin tyynyvääristymän; : Kuvio 4 esittää yksityiskohtaisen suoritusmuodon : kuvion 2 pystypoikkeutuspiirille sisältäen keksintöä -*··. 30 luonnehtivan piiristön, joka korjaa lokinsiipivääristy- män;

Kuviot 5a - 5j esittävät pystytaajuisia aaltomuo- * · toja, jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä kuvion 4 piirin toimintaa; ja 35 Kuviot 6a - 6j esittävät vaakataajuisia ja kak sinkertaisella vaakataajuudella esiintyviä aaltomuotoja, 4 · m 4 * • % · « * • · · • « · « 7 86127 jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä kuvion 4 piirin toimintaa.

Kuviossa 4 esitetyssä poikkeutuspiiristössä pys-typoikkeutuspiiri 40 sisältää pystypoikkeutusvahvistimen 5 41, joka kehittää pystypoikkeutusvirran iv pystypoikkeu- tuskäämitykseen L^.. Yhdistetty tyynyvääristymän ja lokin-siipivääristymän korjauspiiri 70, joka luonnehtii keksintöä, moduloi pystypoikkeutusvirtaa iy syöttämällä lokin-siipi- ja tyynymodulointijännitteen Vl lokinsiipimoduloin-10 tijännitekomponentin Vl^, joka modulointijännite Vl on kehitetty kondensaattorin ylitse, pystypoikkeutuskää-mitykseen L^. Pohjois-eteläsuuntaisen tyynyrasterivääris-tymän korjauksen muodostamiseksi korjauspiiri 70 moduloi pystypoikkeutusvirtaa iv syöttämällä pystypoikkeutuskää-15 mitykseen jännitteen Vl pohjois-eteläkorjausjännite-komponentin Vip· Pystypoikkeutusvirta iv virtaa maahan kytkentätransistorin Cv ja virtanäytteytysvastuksen Rg kautta.

Kuviot 5a - 5j ja 6a - 6j esittävät aaltomuotoja, 20 jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä kuvion 4 korjaus-piirin 70 toimintaa. Samat viitenumerot ja symbolit kuvioissa 4, 5a - 5j ja 6a - 6j esittävät samoja kohteita tai toimintoja.

Kuvion 4 pystypoikkeutusvirran iv pohjois-etelä-25 tyynykorjaus on aikaansaatu rasterivääristymän korjaus-piirillä 70, joka kehittää pohjois-etelämodulointijän- : nitekomponentin Vl kondensaattorin C.n ylitse, joka yh- • 1 P i / . ' dessä lokinsiipimodulointijännitekomponentin Vl kanssa * 9 : syötetään pystypoikkeutuskäämitykseen Lv< Pohjois-ete- • /·' ' 30 lämodulointijännitekomponentti Vl^ on juovataajuinen r***: sinimuotoinen jännite, jonka LC-resonanssipiiri 63 on vaiheistanut omaamaan nollanylityskohdan lähellä vaaka- : juova-aikavälin keskikohtaa. Juovataajuisen jännitekom- .·»·. ponentin Vl^ verhokäyrän amplitudi on saatettu muuttu- 35 maan pystytaajuudella yleisesti saha-aaltomaisesti, joi- • · '. 1: loin sillä on maksimaalinen verhokäyrän korkeus lähellä • · : i t * « · 1 « 1 β 86127 rasterin yläosaa ja alaosaa ja nollakorkeus lähellä keskikohtaa. Modulointijännitekomponentin Vl kehittämiseksi rasterivääristymän korjauspiiri 70 sisältää tyynymo-dulointiohjauspiirin 60, joka kehittää pohjois-etelätyy-5 nymodulointijännitteen V^c liittimeen 151, kuten alla kuvataan.

Kuvion 5a saha-aaltosignaali VRg, joka on kehitetty kuvion 4 vastuksen R ylitse, on vaihtovirtakytketty 5 kondensaattorin C100 kautta yhdysliittimelle 100, joka 10 on kytketty kosiniamplitudin ohjausvastukseen R100. Vastus R100, joka on kytketty operaatiovahvistimen UlA invertoivaan sisääntuloliittimeen, muodostaa vahvistimen UlA kanssa invertoivan vahvistimen, joka kehittää kuvion 5b pystytaajuisen invertoidun saha-aaltosignaalin Vt> 15 Signaalin V^. huipusta huippuun amplitudi on aseteltavissa asettelemalla kuvion 4 säätövastusta R100, joka ohjaa vahvistimen sisääntulotasoa.

Vahvistimen UlA invertoimaton sisääntuloliitin on kytketty vertailutasasjännitteeseen REF, joka on kehi-20 tetty zenerdiodin Z8.2 ylitse. Saha-aaltosignaali VRg on vaihtovirtakytketty kondensaattorin C100 läpi ja ver-tailutasajännite REF on summattu vastuksen R100' kautta vahvistimen UlA invertoivaan sisääntuloliittimeen. Tämän johdosta signaali V^, joka on kehitetty vahvisti-: 25 men UlA ulostuloliittimeen, on myös raha-aaltosignaali, jolla on osuus, joka on positiivisempi kuin jännite REF ^ ja toinen oleellisesti symmetrinen osuus, joka on vähem- I män positiivinen kuin vertailujännite REF. Tällä tavoin saha-aaltosignaalilla Vfc on keskimääräinen arvo, joka on 30 yhtä kuin jännite REF, kuten on esitetty kuviossa 5b. Kuvion 4 signaali V^ on kytketty vastuksen R101 kautta tyynymodulointiohjauspiirin 60 yhdysliittimeen 101. Lii-: tin 101 on kytketty komparaattorin U2R ulostuloliitti meen. Kuten alla selitetään, komparaattori U2fi toimies-35 saan kytkimenä, reagoi vaakapaluupulsseihin FR.

9 86127

Kuvion 6a vaakapaluupulssit FH, jotka on kehitetty esimerkiksi kuvion 2 vaakapoikkeutuspiirin 20 paluu-muuntajassa, on kytketty integroivaan verkostoon, joka muodostuu kuvion 4 vastuksesta R9 ja kondensaattorista 5 C7. Samat numerot ja symbolit kuvioissa 2 ja 4 esittä vät samoja kohteita tai toimintoja. Näin ollen kuvion 6b saha-aaltosignaali FHg vaakataajuudella fg on kehitetty kuvion 4 kondensaattorin C7 ylitse omaten keskimääräisen arvon, joka on 0. Signaali FHg on kytketty komparaatto-10 rin U2D invertoivaan sisääntuloliittimeen ja komparaat-torin U2A invertoimattomaan sisääntuloliittimeen. Kompa-raattoreiden U2Ä ja U2fi toiset vastaavat sisääntuloliit-timet on kytketty maahan ja tämän johdosta ne ovat jännitteissä 0 V. Tämän seurauksena liitin 101 on maadoi-15 tettu komparaattorin U2g ulostuloliittimen toimesta, joka toimii johtavana kytkimenä kuvion 6a kunkin vaakajak-son H ensimmäisen puoliskon aikana ja johtamattomana kytkimenä toisen puoliskon aikana.

Kunkin vaakajakson H toisen puoliskon aikana, kun 20 kuvion 4 komparaattori U2g toimii johtamattomana kytkimenä signaali on kytketty diodin Dl kautta liittimeen 151 muodostamaan kunakin jaksona H kuvion 6f pohjois-etelätyynymodulointisignaalin Vpc ensimmäisen osuuden, joka signaali Vpc on edellä mainittu. Jakson H ensimmäi-25 sen puoliskon aikana maadoitettu liitin 101 on kytketty . · irti liittimestä 151 estosuuntaan biasoidulla diodilla Dl.

Γ 1 Kuvion 4 kiinteä vastus Rl12 ja säätövastus Rl11 ‘ muodostavat jännite jakajan, joka kehittää liittimeen 102 [ signaalin V^Q2 tasolla, joka on aseteltavissa. Liitin 30 102 on kytketty komparaattorin U2Ä ulostuloliittimeen.

Komparaattori U2Ä, joka toimii kytkimenä, joka on kytketty maan ja liittimen 102 väliin, saa liittimeen 102 • · : olemaan likimain maan potentiaalissa kuvion 6c kunkin vaaka jakson H toisen puoliskon aikana. Tämän seurauk .* . 35 sena liitin 102 on kytketty irti liittimestä 151 esto- • Λ Λ • · ·

I..* suuntaan biasoidulla diodilla. Kunkin vaaka jakson H

• · • * 10 861 27 ensimmäisen puoliskon aikana, joka esiintyy pystyjuovan aikana, signaali v^02 liitti111® 1 lä 102, joka on arvoltaan lähellä vertailujännitettä REF, on kytketty diodin D2 kautta liittimelle 151 muodostamaan tyynymodulointisignaa-

5 Iin V toisen osuuden, kuten on esitetty kuviossa 6f. pc J

Kuten aiemmin on selitetty, kunkin vaakajakson H toisen puoliskon aikana Vfc on kytketty liittimeen 151 signaalin V^q2 sijasta signaalin V^c ensimmäisen osuuden muodostamiseksi .

10 Kuvion 4 pöhjois-etelätyynymodulointisignaali V

pc on kytketty vastuksen R124 kautta vahvistimen UlD invertoivaan sisääntuloliittimeen. Vahvistin UlD, joka on kytketty lineaariseksi invertoivaksi vahvistinrakenteek-si, kehittää ulostusignaalin V , jolla on vastaava sig-15 naalikomponentti, joka on lineaarisesti verrannollinen signaaliin V ^ pc

Signaali V on vaihtovirtakytketty kondensaattorin C110 ja vastuksen R110 kautta tehotransistorin kannalle, joka toimii luokassa A. Transistori on kyt-20 ketty muuntajan T ensiökäämitykseen W^. Muuntajan T toi-siokäämitys on kytketty sarjaan pystypoikkeutuskäämi-tyksen Ly kanssa. Muuntajan T toisiokäämitys muodostaa kondensaattorin kanssa LC resonanssipiirin 63, joka on viritetty juovataajuudelle fy 25 Riippuvaisesti signaalin V juovataajuisesta, pc ; neliöaaltokomponenttijännitteestä, joka on esitetty ku- *’ · viossa 6f, tehotransistori kehittää kollektorivirran ^ ic, joka virittää resonanssipiirin 63 värähtelyyn juo vataa juudella pöhjois-etelämodulointijännitekomponentin

30 VI kehittämiseksi, jolla on siniaaltomuoto taajuudella . ’ 1 ' - P

fH ja joka syötetään pystypoikkeutuskäämitykseen Ly Amplitudiverhokäyrän vaihtelu jännitekomponentin Vip 1 /" pystytaajuudella on toteutettu signaalin VpC amplitudin : : : pystytaajuisen vaihtelun mukaisesti. Jännitekomponentin ‘ ; 35 Vip vaihevaihtelu on aseteltavissa muuttajalla käämityk sen W2 induktanssia.

» * · « » m π 86127

Sinimuotoinen pöhjois-etelämodulointijännitekom- ponentti Vl^ syötettynä pystypoikkeutuskäämitykseen Lv kehittää kosinimuotoisen pohjois-eteläkorjausmodulointi- virtakomponentin kenttäpoikkeutusvirtaan iv, joka on 5 vaihesiirretty 90° jännitteestä VI . Siten kuvion 1 juo-

P

vapyyhkäisyhetkien tfl^ - tH^ suhteen pystypoikkeutusvir- ran iv pohjois-eteläkorjausvirtakomponentti saavuttaa maksimitason vaakajuovan keskellä hetkellä tHQ.

Kuvion 6f kunkin vaakajakson H ensimmäisen puolis- 10 kon aikana, joka esiintyy pystyjuovan aikana, signaali V on oleellisesti sama kuin jännite REF, kuten edellä pc on selitetty. Näiden vaakajaksojen H toisen puoliskon aikana, joka esiintyy pystyjuovan ensimmäisen puoliskon aikana, signaalin Vpc taso on vähemmän positiivinen kuin 15 sen taso tällaisen jakson H ensimmäisessä puoliskossa, kun taas niiden vaakajaksojen H toisen puoliskon aikana, jotka esiintyvät pystyjuovan toisen puoliskon aikana, signaalin V^c taso on positiivisempi kuin sen taso tällaisen jakson H ensimmäisessä puoliskossa. Siten signaa- 20 Iin V vaakataajuinen vaihe vaihtuu 180° vastaavassa pc nollanylityskohdassa, joka sattuu, kun kuvion 5b signaalin Vfc tulee yhtä suureksi kuin jännite REF. Toinen tällainen nollanylityspiste sattuu pystypaluun ajaksi. Vastuksen Rlll asettelu muuttaa signaalia V^Q2 3a siten 25 muuttaa aikaa pystyjuovan sisällä, jona ensimmäinen nol-. , lanylityspiste esiintyy. Tällä tavoin vastuksen Rlll ;’ asettelu edullisesti aikaansaa pöhjois-eteläsuuntaisen * » · '· ’· tyyny vääristymän tai kosinikeskityksen.

Kuvion 4 signaalin V^c vaakataajuinen huipusta 30 huippuun amplitudi tietyssä jaksossa H on yhtä kuin ‘s/· erotus kuvion 6f signaalin VpC tason, joka esiintyy tie tyn vaakajakson H ensimmäisen puoliskon aikana, joka kuten yllä on selitetty, on likimain yhtä kuin vakiojän-.·:*. nite REF, ja sen tason välillä tällaisen vaakajakson 35 h toisen puoliskon aikana. Toisen puoliskon aikana sig- ’· naalin V taso on verrannollinen kuvion 5b signaaliin . Pc • · • · · ♦ ··*» « * i2 861 27 V^.. Kuten edellä on selitetty, signaali on saha-aal-tosignaali, jolla on keskimääräinen arvo, joka on likimain sama kuin jännite REF. Siitä seuraa, että kuvion 5d signaalin V huipusta huippuun tason pystytaajuinen ver-pc 5 hokäyrä laskee asteittain pystytaajuisesti kaltevalla tavalla pystyjuovan alusta kohti sen keskikohtaa, jossa ensimmäinen vaihenollan ylityspiste sijaitsee. Samalla tavoin se kasvaa asteittain pystytaajuisesti kaltevalla tavalla pystyjuovan keskeltä kohti pystyjuovan loppua.

10 Pöhjois-etelämodulointijännitekomponentti VI vaih- o ^ tuu 180 likimain rasterin keskellä. Aika, jona vaiheen kääntyminen esiintyy, on ohjattavissa asettelemalla vastusta Rlll, kuten edellä on selitetty. Myös vaiheen täytyy vaihtua takaisin jälleen 180° välittömästi ennen 15 seuraavan pystypyyhkäisyn alkua. Siten sen on vaihduttava 180° esimerkiksi pystypaluun aikana.

Jännitekomponentin VI vaste jännitteen V vai- P o Pc heen äkilliseen muutokseen 180 , joka tapahtuu pystypaluun aikana, ei ehkä ole riittävän nopea. Koska jännite-20 komponentin Vl^ amplitudi on maksimissaan ennen pysty-paluuta, hidas vaste tällaiseen vaihemuutokseen ellei sitä nopeuteta, saattaisi epäsuotavasti aiheuttaa ras-terivääristymiä rasterin yläosaan. Tämän johdosta voi olla suotavaa siirtää eteenpäin hetkeä, jona tällainen • · · 25 vaiheenkääntö alkaa pidemmän vasteajan sallimiseksi vai- • * : heen kääntämiseksi pystypaluun aikana. Pystypaluun aikana ·: vaiheenkääntö jännitekomponentissa Vl^ alkaa esiintyä, *** kun kuvion 5b alaspäin kalteva signaali Vfc tulee yhtä suureksi kuin jännite liittimellä 102.

30 Keksinnön erään piirteen mukaisesti zenerdiodin Z20, diodin D20 ja vastuksen R103 sarjakytkentä on kyt-: ketty liittimen 102 ja pystypoikkeutusvahvistimen 41 ulostuloliittimen väliin, jossa kuvion 5h pystytaajuinen signaali Vy on kehitetty. Signaalin Vv vastaavan paluu-*: 35 pulssin osuus, joka saa zenerdiodin Z20 johtamaan, on /· kytketty liittimeen 102, joka tekee liittimellä 102 • • « * i3 861 27 olevan jännitteen positiivisemmaksi pystypaluun aikana kuin pystyjuovan aikana. Siitä seuraa, että kuvion 5b signaali tulee yhtä suureksi kuin jännite liittimellä 102 aikaisemmin pystypaluun sisällä kuin, jos signaa-5 Iin V pystypaluupulssi ei olisi kytketty liittimeen 102.

Γ

Siitä seuraa, että aika pystypaluun sisällä, jonka vai-heenkääntö tai toinen nollanylityspiste esiintyy sekä kuvion 4 signaalissa Vpc että jännitekomponentissa vl kondensaattorin ylitse edullisesti siirtyy eteen- 10 päin. Siten vaiheenkääntö edullisesti nopeutuu.

Lokinsiipirasterivääristymän korjaamiseksi yhdistetty tyyny- ja lokinsiipikorjauspiiri 70 moduloiva pys-typoikkeutusvirtaa i^ kunkin juovapoikkeutusjakson aikana kenttäpoikkeutusjuova-aikavälin sisällä tavalla, jo-15 ta on esitetty virralla iyc/ joka on esitetty kuviossa 1 kahdella virta-aaltomuodolla . Virta i„ edustaa pystypoikkeutusvirran juovakohtaisesti toistuvaa modu-laatiokomponenttia, jossa likimain kaksi modulaatiovir-ran iVc värähtelyjaksoa kehitetään juova-aikavälin 20 aikana.

Rasterijuovien lokinsiipivääristymän korjaamiseksi modulaatiovirtakomponentti iVc on 180° eri vaiheessa vastaavian rasterijuovien värähtelevien pystypoikkeamien kanssa. Siten juoville, jotka on pyyhkäisty rasterin 25 ylemmässä puoliskossa, kuten rasteri juova L^+, modu- • · \\ i laatiovirtakomponentti +iVc saavuttaa negatiivisen mini- minsä vaihtovirran suhteen lähellä juovahetkiä tH2 ja tH3 •:*-i ja saavuttaa positiivisen maksiminsa lähellä hetkiä t^,

tHQ ja tH^. Juoville, jotka on pyyhkäisy rasterin R alem-30 massa puoliskossa, modulaatiovirtakomponentti on vaihe-käännetty virta -iv , joka saavuttaa maksiminsa lähellä . . hetkiä tR2 ja tfl3 ja miniminsä lähellä hetkiä tHl, tHQ

tH4' '** ‘ Lisäksi suorakulmaistasomaisen kuvaputken epä- : 35 pallomaisella etulevyllä näytetyn rasterin lokinsiipi- vääristymän korjaamisen aikaansaamiseksi modulointi- * i4 861 27 virtakomponentin iVc amplitudiverhokäyrää muutetaan verhokäyrän korkeuden suhteen pystyjuova-aikavälin Tv aikana kuviossa 1 esitetyllä tavalla. Modulaatioverho-käyrän korkeus läpikäy likimain kaksi värähtelyjaksoa 5 saavuttaen maksimikorkeuden lähellä hetkiä Ty2 ja Tv3 vastaten rasterijuovien L^+ ja L^_ pyyhkäisyä. Modu-laatioverhokäyrä saavuttaa nollakorkeuden tai lähes nol-lakorkeuden lähellä pystyjuovan keskikohtaa hetkellä TVQ pyyhkäistäessä rasterijuovaa Lq ja lähellä rasterin ylä-10 ja alaosaa, lähellä hetkiä Tv^ ja Tv^ pyyhkäistäessä rasterijuovia L2+ ja L2_. Muita modulaatioverhokäyriä voidaan kehittää lokinsiipivääristymän korjaamiseksi televisiojärjestelmiä varten, jotka vaativat erilaisia verhokäyrän pystymuutoksia.

15 Modulaatiovirtakomponentin iVc kehittämiseksi, jolla on modulaatioverhokäyrä n^, vääristymänkorjaus-piiri 70 sisältää lokinsiipimodulaatio-ohjauspiirin 50, joka kehittää liittimelle 51 lokinsiipimodulaatiosignaa-lin V . Lokinsiipimodulaatio-ohjauspiiri 50 sisältää 20 siniaaltogeneraattorin 80, joka kehittää siniaaltosig-naalin Vor7 vahvistimen UlD ulostuloliittimeen, jolla on

OW D

siniaaltomuoto, joka on esitetty kuviossa 5c.

Signaalin saha-aaltomuoto, joka on kehitetty

Kb vastuksen R ylitse, on vaihtovirtakytketty kondensaat-

S

25 torin C100 läpi generaattorin 80 liittimelle 100. Gene- * raattori 80 muodostaa siniaaltosignaalin Vgw kaksois-\[\ integroimalla saha-aaltosignaalin VRg. Siniaaltosignaa- li Vgw on kytketty vastuksen Rl ja kondensaattorin Cl ·:·1: kautta vahvistimen UlA invertoivaan sisääntuloliitti- 30 meen.

t 1

Keksinnön yhden piirteen mukaisesti signaali Vgw on summattu vahvistimessa UlA pystysaha-aaltoon, joka, . . kuten yllä on selitetty, on kytketty liittimeen 100 ai- kaansaaden siten edullisesti S-korjauksen. Tämän seurauk- ’ 35 sena, kuten on esitetty kuviossa 5b, signaalin juova- • · · • · # • · * 1 « · ·

* I

· ♦ 15 861 27 osuus ei ole suora linja, vaan pikemminkin se sisältää siniaaltojännitekomponentin.

Kuvion 6c vaakataajuinen signaali V^q2, jolla on likimain 50 %:n toimintajakso, on kytketty kuvion 4 tran-5 sistorin Q1 kautta, joka toimii emitteriseuraajana, de-rivointiverkoston, joka sisältää kondensaattorin C82 ja vastuksen R82. Derivointiverkosto tuottaa signaalin VDIF, jolla on positiivisen suuntainen kapea pulssi, kun positiivinen siirtymä esiintyy signaalissa V^q2 ja negatii-10 visen suuntainen kapea pulssi, kun negatiivinen siirtymä esiintyy signaalissa V^q2· Kuvion 6d signaali VDIF on kytketty kuvion 4 komparaattoriin U2^ ja U2D kautta, joiden vastaavat ulostuloliittimet on kytketty yhteen, transistorin Q2 kantaelektrodille.

15 Toteutettaessa vielä eräs keksinnön piirre kompa raattorit U2C ja U2d toimivat taajuuden kahdentajana kuvion 6e signaalin V2H tuottamiseksi taajuudella 2xfH, jota käytetään lokinsiipivääristymän korjaukseen ja joka on kehitetty kuvion 4 transistorin Q2 kollektori-20 elektrodille. Kuvion 6e signaali V2H sisältää positiivisen kapean pulssin, kun kukin signaalisiirtymä esiintyy kuvion 6c signaalissa V^q2· Signaalin V2H kapeat pulssit, jotka esiintyvät taajuudella 2xfH, on kytketty lokinsiipimodulaattoriin 81.

25 Keksinnön lisäpiirrettä luonnehtivat lokinsiipi- • .·. modulaattorin 81 vastuksen R2 toista napaa ohjataan si- Γ J niaaltosignaalilla Vg^, jota selitettiin edellä ja sen I toinen napa 81a on kytketty integroivan kondensaattorin C2 toiseen levyyn. Kondensaattorin C2 toinen levy on *·'·' 30 maadoitettu. Tämän seurauksena jakson H kunkin puolik- kaan aikana kondensaattori C2 varataan ylöspäin kaltevalla tavalla, kun siniaaltosignaali Vgw on positiivi-*/·*: serapi kuin jännite REF ja alaspäin kaltevalla tavalla, jos se on vähemmän positiivinen kuin jännite REF saha- : 35 aaltosignaalin V^i|tuj ensimmäisen osuuden kehittämiseksi 1..* liittimelle 81a.

16 861 27

Kytkentätransistorilla Q3 on emitteri, joka on maadoitettu ja kollektori, joka on kytketty zenerdiodin Z7.5 läpi liittimelle 81a. Transistorin Q3 kanta on kytketty vastuksen R81 läpi signaaliin V2H. Transistori Q3 5 ja diodi Z7.5 lukitsevat tai aikaansaavat signaalin V 0(j kondensaattorin C2 liittimelle 81a olemaan likimain saman tasoinen kuin vertailujännite REF aina kun kuvion 6e signaalin V2H vastaava kapea pulssi esiintyy. Tämän seurauksena saha-aaltosignaalin Vgmo(j toinen osuus muodostuu, 10 joka muuttuu vastakkaiseen suuntaan ensimmäiseen osuuteen nähden. Esimerkiksi, kun kuvion 5c siniaaltosignaali Vgw on vähemmän positiivinen kuin jännite REF, niin kuvion 6e signaalin V2H positiivinen pulssi on kytketty kuvion 4 diodin D81c läpi liittimelle 81a varaamaan kondensaattori 15 C2 lukitustasoon, joka on likimain sama kuin jännite REF ja joka on aikaansaatu zenerdiodilla Z7.5.

Jakson H kummankin puoliskon vastaavan osuuden aikana, kun signaalin V2H vastaavaa positiivista pulssia ei esiinny, signaali V liittimellä 81a on ylös- 20 päin keltava, jos siniaaltosignaali Vgw on tällöin positiivinen suhteessa jännitteeseen REF ja alaspäin kalteva signaali, jos signaali Vgw on tällöin negatiivinen suhteessa jännitteeseen REF. Kuvion 6g signaalin V taso tai huippu, joka esiintyy välittömästi ennen ku-25 vion 4 transistorin Q3 lukitustoiminnon tapahtumista ku- * * .·· vion 6g jakson H kummankin puoliskon aikana, määräytyy kuvion 5c pystytaajuisen siniaaltosignaalin Vg^ tasosta *:··: tänä hetkenä. Kun kuvion 4 signaalin Vgw napaisuus kään- tyy, myös signaalin Vgmo(j vaihe kääntyy 180°. Tämän seu-30 rauksena saha-aaltosignaali v ^ j· joka esiintyy kaksinkertaisella vaakataajuudella, on amplitudimoduloitu sig-. . naalin virta-arvon mukaisesti. Vaiheen kääntyminen

• · * öVV

signaalissa Vgmo(j esiintyy likimain pystyjuovan keski-·' * kohdassa.

fr : 35 Moduloitu signaali on kytketty vastuksen :'**· R83 läpi aktiiviseen kaistanpäästösuotimeen 83, jolla % • · ♦ ·«*«· * » i7 861 27 on keskeinen päästötaajuus arvolla 2xf„, joka esimerkiksi n PAL-standardissa on 31,25 kHz. Suodin 83 tuottaa signaalista lokinsiipikorjaussignaalin Vgc liittimelle 51.

Signaalissa V pystytaajuiset ja nelinkertaisella vaaka-gc 5 taajuudella olevat signaalikomponentit ja niiden vastaavat harmoniset ovat edullisesti oleellisesti poistettuina tai voimakkaasti vaimennettuina. Signaalin V vaiheen hieno asettelu suhteessa vaakapoikkeutusvirtaan kuvion 2 poikkeutuskäämtiyksessä LH on aikaansaatu muuttamalla 10 kuvion 4 kaistanpäästösuotimen 83 vastusta R114.

Keksinnön yhden piirteen mukaisesti lokinsiipi-modulaatiosignaali V^c on kytketty vahvistimen UlD invertoivaan sisääntuloliittimeen, jossa se summataan pohjois-etelätyynymodulaatiosignaaliin VpC signaalin V^ kehittä-15 miseksi vahvistimen ϋ1β ulostuloliittimeen, joka signaali sisältää molempien summan ja joka muodostaa sekä lo-kinsiipivääristymän että tyynyvääristymän korjauksen. Kuten yllä on selitetty, signaali V on kytketty transis-

9P

torin Q4 kannalle. Koska transistori Q4 toimii lineaari-20 sena vahvistimena, transistorin Q4 kollektorivirran ic vastaava kollektorivirtakomponentti, joka on taajuudella 2xfH ja joka on kytketty käämitykseen W^, on edullisesti vahvistettu ilman vääristymää.

Lokinsiipimodulaatiojännitekomponentti Vl^ on ke-25 hitetty muuntajan T käämityksen V?2 ylitse muuntajavai- ...: kutuksen avulla tuloksen akollektorivirran i vastaavas- • · c .·. ta virtakomponentista transistorissa Q4, joka on modu- * · loitu signaalilla Vgc liittimellä 51. Lokinsiipikorjaus-’ ; jännitekomponentti VI , joka on syötetty pystypoikkeu-

» ** · U

30 tuskäämitykseen moduloi pystypoikkeutusvirtaa iy.

;*·* Jännitekomponentin VI pystystaajuinen amplitudimodu- .*.* laatio sallii vääristymänkorjauspiirin 70 tuottaa kuvion 1 lokinsiipikorjausvirran iVc verhokäytän pystytaajuinen .*·· modulaatio.

: 35 Toteutettaessa erästä keksinnön piirrettä, jänni- ** : tekomponentti VI , joka aikaansaa lokinsiipivääristymän . *: 9 • ψ · • · · « ··*· • · ···· • · is 86127 korjauksen, ja jännitekomponentti Vl , joka aikaansaa lokinsiipivääristymän korjauksen, ja jännitekomponentti

VI , joka muodostaa tyynyvääristymän korjauksen, on muo-P

dostettu muuntajan T muuntajavaikutuksen avulla. Molemmat 5 jännitekomponentit VI ja VI sisältävät vastaavan osuu-

9 P

den, joka on kehitetty saman käämityksen, kuten esimerkiksi muuntajan T käämityksen W^, kunkin käämikierrok-sen ylitse. Sitten edullisesti ainoastaan yksi muuntaja, kuten esimerkiksi muuntaja T on tarpeen molempien jänni-10 tekomponenttien Vl^ ja Vl kehittämiseksi, jotka muodostavat yhdistetyn modulaatiojännitteen Vl, joka on kytketty poikkeutuskäämitykseen Ly.

Kuvion 4 modulaattori 81 toimii vaimennettuna kantoaaltomodulaattorina. Tämän johdosta lokinsiipikor-15 jausjännitekomponentin Vl vaihe vaihtuu 180° lähellä pystyjuovan keskikohtaa hetkenä, jota säädetään asettelemalla vastusta Rl17, joka on kytketty liittimeen 81a. Tämä vaihemuutos sallii korjauspiirin 70 muuttaa lokin-siipikorjausvirran iyc vaihetta pystyjuovan keskellä ar-20 vosta +iVc arvoon -iyc, kuten on tarpeen kunnollista lokinsiipivääristymän korjausta varten.

Signaali V , joka muodostaa tyynyvääristymän pc korjauksen, ei sisällä edullisesti oleellisesti lainkaan signaalikomponentteja taajuudella 2xfH tai muilla 25 parillisilla harmonisilla, jotka voivat haitallisesti vaikuttaa lokinsiipivääristymän korjaukseen, koska se : .*. on oleellisesti neliöaaltomuoto, jolla on 50-%:inen toi- ; mintajakso. Edullisesti lokinsiipimodulaatiosignaali V^c 1 ei sisällä oleellisesti lainkaan signaalikomponentteja , . 30 vaakataajuudella fH, koska signaalilla V^^» joka on ***** kytketty taajuuden kahdentajaan 82, on 50 %:n toiminta- • * ♦ *·*·* jakso. Koska signaalit V^c ja Vpc on kytketty käämityk seen W_ lineaaristen vaiheiden kautta, ei edullisesti V*: esiinny ristikkäismodulaatiota, joka voisi haitallisesti : 35 ti vaikuttaa rasterivääristymän korjaukseen.

• · * ♦ * « · · • · ··· • · • · • · · ♦ « · • · i9 861 27

Signaalin V signaalikomponentti taajuudella fR, mutta ei taajuudella 2xf„ oleva signaalikomponentti, jo- n ka signaali V on kehitetty vahvistimen U1D ulostulo- liittimeen, on edullisesti vahvistettu piirin 63 reso- 5 nanssivaikutuksella, joka muodostaa korkean impedanssin transistorin Q4 kollektorille taajuudella f„. Signaali- rl komponenttia taajuudella 2xfH ei tarvitse vahvistaa, koska ainoastaan vähäinen lokinsiipisignaaliamplitudi vaaditaan lokinsiipivääristymän korjausta varten. Lisäk-10 si, koska piiri 63 on viritetty taajuudella fH, joka on oleellisesti alhaisempi kuin jännitekomponentin VI taajuus, jännitekomponentin VI vaiheeseen ei edullisesti 9 vaikuta käämityksen W2 induktanssin asettelu. Kuten aiemmin on ilmaistu, jännitekomponentin Vl vaihetta asetel- Γ 15 laan muuttamalla käämityksen W2 induktanssia kunnollisesti vaiheistetun tyynyvääristymän korjauksen muodostamiseksi.

Siniaaltogeneraattorin 80 kaksoisintegroivan toiminnan tuloksena kuvion 5c siniaaltosignaali VgW saa ku-20 vion 5f lokinsiipimodulaatiosignaalin V^c huipusta huippuun amplitudin olemaan vastaavassa maksimissa, kun lo-kinsiipivääristymä kuvion 2 kuvaputken 30 epäpallomai-sella etupinnalla on maksimissa. Siten signaali Vgc ja kuvion 1 jännitekomponentti Vl^ ovat edullisesti vastaa- * 25 vassa maksimissa, kun pystypyyhkäisy on likimain kolman- *.· · neksen alaspäin rasterin yläreunasta ja myös kun se on •' j kolmanneksen ylöspäin rasterin alareunasta. Kuvion 5f ·:·*: signaalilla V^c ja kuvion 1 jännitekomponentilla Vl on edullisesti minimi huipusta huippuun amplitudi ras- .*.·. 30 terin yläosan, alaosan ja keskiosan pystypyyhkäisyn ai- » » kana, joissa kohdissa lokinsiipikorjausta ei tarvita.

• · • · · 4 · • « • ♦ · * · • · • · • * • · • · • · · • · · • · * ♦ • * ·· · · • ·

Claims (10)

20 861 27

1, Television poikkeutuslaite, jossa on ensimmäisen (lokinsiipi-) ja toisen (pohjois-etelä-) rasteri-5 vääristymän korjaukset, käsittäen: ensimmäisen sisääntulosignaalin (F ) lähteen ΠΟ (R9, C7) taajuudella, joka liittyy ensimmäiseen poikkeu-tustaajuuteen (vaakapoikkeutus); toisen sisääntulosignaalin (VRg) lähteen (Rg) taa-10 juudella, joka liittyy toiseen poikkeutustaajuuteen (pys-typoikkeutus); välineet (U2^ ^), jotka reagoivat mainittuihin signaaleihin, jotka ensimmäinen ja toinen lähde ovat tuottaneet ensimmäisen rasterivääristymän korjaussignaa-15 Iin kehittämiseksi ensimmäisen rasterivääristymän mukaisesti kolmannella taajuudella (2fR), joka liittyy ensimmäiseen poikkeutustaajuuteen (fR), joka on moduloitu toisen lähteen (Rg) tuottaman signaalin (VRg) mukaisesti; välineet (U2Ä R), jotka reagoivat ensimmäisen ja 20 toisen lähteen tuottamiin signaaleihin toisen rasterivääristymän korjaussignaalin (Vp^) kehittämiseksi toisen rasterivääristymän mukaisesti taajuudella, joka liittyy ensimmäiseen poikkeutustaajuuteen (vaakapoikkeutus), joka on moduloitu toisen lähteen (Rg) tuottaman signaalin 25 (VRg) mukaisesti; '** poikkeutuspiirin pääteasteen (40) , joka reagoi toiseen poikkeutustaajuuteen (pystypoikkeutus) liitty- väliä taajuudella olevaan signaaliin (VDe) , joka pääte- aste sisältää poikkeutuskäämityksen (Lv) poikkeutusvir- ·.·. 30 ran kehittämiseksi poikkeutuskäämitykseen toisella poik- keutustaajuudella (pystypoikkeutus) , ja poikkeutuskäämitykseen (Lv) kytketyn muuntajan . . (T) ensimmäisen käämityksen (W9); tunnettu • * · ^ välineistä (63) , jotka reagoivat ensimmäiseen ja V ' 35 toiseen rasterivääristymän korjaussignaaliin kummankin syöttämiseksi oleellisesti muuntajan (T) muuntajavaiku- • * • « · • * * · * · 2i 86127 tuksen avulla ensimmäiseen käämitykseen (W2) modulaatio-jännitteen (VI) kehittämiseksi ensimmäiseen käämitykseen ensimmäisen ja toisen rasterivääristymän korjaussignaa-lin mukaisesti, joka modulaatiojännite moduloi poikkeu-5 tusvirtaa (iv) tavalla, joka tuottaa ensimmäisen ja toisen rasterivääristymän korjauksen siten, että ensimmäisen käämityksen (W2) tietty käämityskierros kehittää sen ylitse jännitteen, joka edustaa sekä ensimmäisen että toisen rasterivääristymän korjaussignaalia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että ensimmäinen rasterivääristymän korjaus on lokinsiipivääristymän korjaus, joka ensimmäinen rasterivääristymän korjaussignaali on lokinsiipivääristymän korjaussignaali (Vl^), että toinen rasterivääris-15 tymän korjaus on pohjois-etelätyynyvääristymän korjaus ja toinen rasterivääristymän korjaussignaali on pohjois-etelätyynyvääristymän korjaussignaali (Vlp).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu kapasitanssista (C^7), joka on kytketty ensim- 20 mäiseen käämitykseen (W2) muodostamaan resonanssipiiri (63), joka on viritetty vaakapoikkeutustaajuudelle (fH) modulaatiojännitteen (VI) jännitekomponentin (Vl^) amplitudin vahvistamiseksi resonanssipiirin resonanssivaiku-tuksella, joka jännitekomponentti muodostaa pohjois-ete-25 lätyynyvääristymän korjauksen.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, t u n - • · y \ n e t t u summausvahvistimesta (Vip), joka reagoi kor- *· jaussignaaleihin (Vpc, vgc) niiden summasignaalin (V ) *** · kehittämiseksi, joka on kytketty muuntajan (T) toiseen ; 30 käämitykseen (W^) .

: 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tun nettu transistorista (Q4), jolla on ohjauselektro-: di (kanta) , joka on kytketty summasignaaliin (V ) · 3a päävirran johtoelektrodi (kollektori) , joka on kytketty 35 muuntajan (T) toiseen käämitykseen (V^) kehittämään *. *: toiseen käämitykseen (W.) ensimmäinen virtakomponentti t»« Ί· • * • * • « · · · • · » « 22 861 27 vaakataajuudella, joka vastaa tyynyvääristymän korjaus- signaalia (VI ) ja toinen virtakomponentti vaakataajuuden P korkeammalla harmonisella, joka vastaa lokinsiipivääris- tymän korjaussignaalia (Vl ). y

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tun nettu kapasitanssista (C^), joka on kytketty ensimmäiseen käämitykseen (Wj) muodostamaan resonanssipiiri (63), joka on viritetty vaakataajuudelle siten, että tyynyvääristymän korjaussignaalia (VI ) vastaavan modulaa- P 10 tiojännitteen (Vl) jännitekomponentin amplitudin ja ensimmäisen virtakomponentin amplitudin välinen suhde sen seurauksena, että resonanssipiiri (63) on resonanssissa, on oleellisesti korkeampi kuin vastaava suhde lokinsii-pivääristymän korjaussignaalia (Vl^) vastaavan modulaatio-15 jännitteen (Vl) jännitekomponentin amplitudin ja toisen virtakomponentin amplitudin välillä.

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että poikkeutuspiirin pääteaste (40) kehittää poikkeutusvirran (iv) pystytaajuudella.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tun nettu siitä, että lokinsiipivääristymän korjaussig-naalin kehittävät välineet käsittävät siniaaltogeneraat-torin (80), joka reagoi poikkeutusvirtaan siniaaltosig-naalin (Vgw) kehittämiseksi taajuudella, joka liittyy 25 pystytaajuuteen, taajuuden kahdentajan (U2C D), joka reagoi sisääntulosignaaliin taajuudella, joka liittyy vaaka-' ’ taajuuteen signaalin kehittämiseksi vaakataajuuden harmo- : nisella taajuudella, ja modulaattorin (81) , joka reagoi V-; siniaaltosignaaliin (VgW) ja mainitulla harmonisella taa- 30 juudella olevaan signaaliin (V2h^ lokinsiipivääristymän korjaussignaalin (V ^j) kehittämiseksi amplitudimodu-loimalla mainittua harmonista signaalia siniaaltosignaa- • « Iin (Vgw) mukaisesti.

^ . 9. Television poikkeutuslaite, joka korjaa en- *..1 35 simmäisen (lokinsiipi-) ja toisen (pöhjois-etelätyyny-) • 1 ♦ *. rasterivääristymän, käsittäen: Λ # 1 • » · * · • · f> · 23 861 27 poikkeutuskäämityksen (Ly); välineet (40) poikkeutusvirran kehittämiseksi poik-keutuskäämitykseen (Ly); ensimmäisen (W^) ja toisen (W2) muuntajan (T) kää-5 mityksen, joka toinen käämitys (W2) on magneettisesti kytketty ensimmäiseen käämitykseen (W^) ja toinen käämitys (W2) on kytketty poikkeutuskäämitykseen (Ly); tunnettu signaalinkehityspiiristä (63) korjaussignaalin 10 (VI) kehittämiseksi, jossa on ensimmäinen signaalikompo-nentti (VI ) taajuudella, joka liittyy poikkeutustaajuu-teen ensimmäisen rasterivääristymän (lokinsiipivääristy-mä) mukaisesti ja toinen signaalikomponentti (Vl^) taajuudella, joka liittyy poikkeutustaajuuteen toisen ras-15 terivääristymän (pohjois-etelätyynyvääristymä) mukaises ti, joka korjaussignaali (VI) syötetään ensimmäiseen käämitykseen (W^) ja on magneettisesti kytketty ensimmäisestä käämityksestä (W^) toiseen käämitykseen (W2) vastaavan korjaussignaalin (VI) kehittämiseksi toiseen kää-20 mitykseen (W2), joka moduloi poikkeutusvirtaa (iy) tavalla, joka korjaa ensimmäisen ja toisen rasterivääristymän.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu kapasitanssista (C^7), joka on kytketty toiseen käämitykseen (W2) muodostamaan toisen käämityksen 25 kanssa resonanssipiiri (63) , joka vahvistaa signaali-. komponenttia (Vlp) toisessa käämityksessä (W2), joka signaalikomponentti vastaa toisen rasterivääristymän ** ; korjaussignaalia, suhteessa signaalikomponenttiin (VI ) ..... g toisessa käämityksessä (W2), joka vastaa ensimmäisen ras-30 terivääristymän kor jaussignaalia. I · * · · • * • · · t · • » · « · • · * * · • · · »«· • * 24 8 6 127