FI86093B - Formreglerbar vals. - Google Patents

Description

86093

Muodoltaan säädettävä tela - Formreglerbar vals Tämä keksintö koskee muodoltaan säädettävää, eli deformaa-tiosäätötelaa, jossa telan vaippa on kiinteästi tuetun kannattimen läpäisemä ja tukeutuu tätä vasten telaa pitkin ulottuvan hydrostaattisen laakerilaitteen avulla sekä on kummankin pään läheisyydessä varustettu laakerirenkaalla, joka on varmistettu pyörimistä vastaan ja jota voidaan siirtää kannattimen suhteen poikkileikkaustasossa, ainakin säteensuunnassa, jolloin laakerirenkaan ja sitä ympäröivän kannattimen osan väliin jää välystila ja paineväliaineen aikaansaama voima voi kohdistua laakerirenkaan sisäpintaan .

Eräs tämäntyyppinen tunnettu deformaatiosäätötela (DE-PS 28 26 316) toimii yhdessä sen alapuolella olevan vastate-lan kanssa. Tästä syystä alaspäin vaikuttava hydrostaattinen laakerilaite koostuu aksiaalisuunnassa vierekkäin sijoitetuista hydrostaattisista laakerielementeistä, joista kukin on kuormitettu paineanturin avulla. Kummankin laakerirenkaan sisäpintaan vaikuttaa painemäntä niin, että telan vaippa voidaan nostaa ylös vastatelasta painovoimaa vastaan. Eräässä toisessa tunnetussa telassa (DE-PS 31 38 365), joka toimii yhdessä sen yläpuolella olevan vastatelan kanssa, vaikuttavat painemännät laakerirenkai-den sisäpintaan, joiden painemäntien tarkoituksena on vastaanottaa telan vaipan omapaino ja mahdollisesti yhdessä : vaipan kanssa liikkuvien osien paino niin, että tätä pai noa ei enää puristusvoimien säätämisen aikana tarvitse ottaa huomioon. Kummassakin tapauksessa välystila on yhteydessä vaipan sisätilaan.

\ " Koska painemännät yksinään kuormittavat laakerirengasta ja "·'· puolestaan kannattavat vierintälaakerin sisäjuoksurengasta tapahtuu tässä juoksurenkaassa muodonmuutos, mikä vahin-goittaa vierintälaakeria kun suuria voimia on siirrettävä.

2 86093 Tämän keksinnön tehtävänä on saada aikaan edellä esitetyn tyyppinen deformaatiosäätötela, jossa laakerirenkaan alueella voidaan siirtää voimia, ja erityisesti suuria voimia, ilman että tämä aiheuttaa liiallista pintapuristusta.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että kummankin päätypuolen välystila on suljettu ja tiivistyslis-tojen avulla on jaettu ainakin kahteen työtilaan, joista ainakin toinen toimii aktiivisena painekammiona ja on yhdistetty paineväliaineliitokseen.

Koska välystila on suljettu yltympäri ja tiivistyslistojen avulla on jaettu osarengasalueisiin syntyy aktiivisia pai-nekammioita, jotka vaikuttavat laakerirenkaaseen ja siis telan vaippaan ennaltamäärätyllä voimalla, mutta toisaalta niiden pinta, johon paine vaikuttaa, on niin suuri, että suhteellisen pienet paineet riittävät halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi. Tästä syystä ei ole odotettavissa mitään laakerin, erityisesti vierintälaakerin, vahingoittumista. Tämän lisäksi on mahdollista siirtää oleellisesti suurempia voimia laakerirenkaaseen kuin aiemmin oli sallittua. Tämä antaa uusia mahdollisuuksia telakuormituksen suhteen.

Aktiivinen painekammio voi erityisesti olla samalla puolella kannatinta kuin hydrostaattinen laakerilaite (primääri painekammio) . Tällä tavalla on telan vaippa päistään tuettu samalla tavalla kuin hydrostaattisen laakerilait-teen avulla. Primääripainekammio pidentää siten aktiivisten tukivoimien avulla telan vaipan tuentaa oleellisesti.

Täten on erityisesti mahdollista, että telan vaipan kehän käyttöpituus ainakin osittain ulottuu laakerirenkaan päälle ja painekammion paineen tarkoituksena on saada aikaan osakuormitus ylimenoalueella. Tällä tavalla voidaan telan vaipan pituutta käyttää hyväksi huomattavasti paremmin kuin ennen. Tämän vuoksi paino/käytettävissä oleva telan 3 86093 pituusyksikkö on pienempi. Primäärikammion painetasoa säätämällä ja ylläpitämällä kehitetään ei ainoastaan osa-kuormitus vaan lisäksi eliminoidaan telan päissä kuormitus- tai työnippitasossa häiritsevästi vaikuttavat muodon-muutosvoimat riippumatta siitä johtuvatko ne ulkonevista painoista tai käyttölaitteista jne. Koska primääripaine-kammio ulottuu laakerirenkaan kehäköIman huomattavan osan yli saadaan myös aikaan laakeristabilointi.

Eräs toinen mahdollisuus on se, että aktiivinen painekam-mio on sijoitettu hydrostaattista laakerilaitetta vastapäätä olevalle kannattimen puolelle (sekundäärikammio). Tällaisen sekundäärikammion tehtävänä voi ensisijaisesti olla telan vaipan asennnon stabiloiminen. Sillä myös tämä sekundäärikammio ulottuu laakerirenkaan huomattavan kehä-kulman yli ja tästä syystä sekundäärikammiossa vallitseva paine pyrkii palauttamaan laakerirenkaan ja siis telan vaipan keskiasentoon, siis stabiloimaan sen asennon.

Stabiloiminen primääripainekammion tai sekundäärikammion avulla on erityisen edullinen kun hydrostaattinen laakeri-laite on varustettu aksiaalisesta vierekkäin sijoitetuilla : * hydrostaattisilla laakerielementeillä, joista kukin on kuormitettu ainakin kahden, kehänsuunnassa siirretyn paineanturin avulla. Tällä laakerilaitteella on omalta osaltaan tietty stabiloiva vaikutus, jota primääri- vast, se-kundääripainekammio täydentää. Kun sekundäärikammio toimii voidaan stabiloivaa vaikutusta suurentaa koska stabiloivat poikkivoimat määrittyvät voimien summan, kuormitustasossa vaikuttavat voimat sen sijaan voimaerotuksen avulla.

: ” Eräässä muunnellussa rakennemuodossa on hydrostaattinen laakerilaite varustettu kannattimen ja telan vaipan välis-· - ; sä sijaitsevalla ja aksiaalisten tiivistyslistojen avulla . ··. rajoitetulla painekammiolla (pääpainekammio) .

4 86093

Aktiivisen painekammion painetta voidaan tarkoituksenmukaisesti säätää. Tällä tavalla voidaan saada aikaan sopeutuminen käyttöolosuhteisiin.

Sopivimmin käytetään yhtä aktiivista primääripainekammiota ja yhtä aktiivista sekundääripainekammiota ja primääripai-nekammion paine on suurempi kuin sekundääripainekammion paine. Kun kumpikin painekammio aktivoidaan saadaan aikaan laakerirenkaan varmempi paikalleen sijoittuminen siihen liittyvän kannattimen osan suhteen. Tämän lisäksi saadaan paine-eron vuoksi aikaan riittävä osakuormitus laakerirenkaan läheisyydessä.

Lisäksi on edullista kun kaksi aktiivista painekammiota on sijoitettu lähes symmetrisesti kuormitustason suhteen (tertiääripainekammioita). Tällä tavalla voidaan erityisen hyvin tasata telan vaipan asennon muutokset poikkisuunnas-sa.

Tertiääripainekammio voi esimerkiksi olla sijoitettu primääri- ja sekundääripainekammion väliin.

Eräs toinen mahdollisuus on se, että tertiääripainekammiot muodostetaan jakamalla sekundääripainekammiot suurin piirtein kuormitustasossa.

Suositeltavia ovat etäisyysanturit, jotka määrittävät telan vaipan asennon kannattimen suhteen kuormitustason poikkisuunnassa ja joiden tarkoituksena on ohjata tertiää-ripainekammioiden painetta. Kun nämä anturit havahtuvat muuttuu tertiääripainekammioiden paine niin, että alkuperäinen asento palautuu.

: Erityisen hyvän tiivistysvaikutuksen saavuttamiseksi voi vat tiivistyslistat olla elastisesti deformoituvia. Eräs toinen mahdollisuus on se, että tiivistyslistat on kiinni- 5 86093 tetty ohjauskiskoihin ja ovat kuormitetut jousivoiman avulla. On myös mahdollista, että tiivistyslistat on kiinnitetty kannattimen osaan lähes kohtisuoraan kuormitustasoa vastaan ja toimivat yhdessä laakerirenkaan kuormitus-tason suuntaisten tiivistyspintojen kanssa.

On edullista kun kukin aktiivinen painekammio on yhdistetty paineväliaineen syöttöjohtoon ja paineväliaineen poisto johtoon. Tällöin aktiivisissa painekammioissa oleva pai-neväliaine uusiutuu jatkuvasti samalla kun ylläpidetään haluttu paine. Painemuutokset vaikuttavat käytännöllisesti heti.

Rakenteellisesti on suositeltavaa, että laakerirengas on varustettu sisäisellä sisälaipalla, joka sulkee välystilan ulospäin. Tätä sulkua varten ei siis tarvita mitään lisärakenne-elementtejä .

Sama pätee kun kannatin on varustettu porrastuksella, joka sulkee välystilan ulospäin. Eräs vaihtoehto on se, että kannattimeen yhdistetty rengaslevy, joka kannattaa laake-rirenkaan vasteiden kanssa yhdessä toimivia vääntömoment-: ·· titukia, sulkee välystilan vaipan sisätilaa päin. Tällöin rengaslevyllä on kaksoisvaikutus.

: Aktiivisten painekammioiden iskun pituuden ei tarvitse ol la suuri. Se voi olla pienempi kuin 10 mm ja sopivimmin se on 2 - 5 mm. Näin pieni iskun pituus riittää telanipin avaamiseksi. Pienen liikkumismatkan vuoksi ei tarvita mitään samansuuntaisia tiivistyspintoja vaan myös sylinteri-osia voidaan käyttää tiivistyspintoina.

Eräässä sopivassa rakennemuodossa on huolehdittu siitä, että asetinlaitteet vaikuttavat kannattimen päihin telan vaipan asettamiseksi vastatelaa kohti ja sen nostamiseksi • < eroon siitä ja että käytetään ohjauslaitetta, joka asetus- 6 86093 liikkeen ensimmäisen vaiheen aikana pitää primääripaine-kammion kokonaan täytettynä paineväliaineella aina vasta-telan saavuttamiseen asti ja joka asetusliikkeen toisen vaiheen aikana aikaansaa primääripainekammion osatyhjenty-misen, erityisesti siirtotäytön sekundääripainekammioon. Asetusliikkeen päävaiheen aikana telan vaippaa siirretään aina vastatelaan asti. Asetusliikkeen loppuvaiheen aikana se kykenee sopeutumaan tarkasti vastatelan mukaan niin, että sulkuliikkeen aikana loppuvaiheessa telat ovat tarkasti samansuuntaiset.

Ohjauslaite voi erityisesti olla rakenteeltaan sellainen, että se jo ensimmäisen vaiheen aikana syöttää paineväliai-netta hydrostaattisen laakerilaitteen painetiloihin. Tällöin telan vaippa kaareutuu vastatelaa päin. Telat koskettavat toisiaan telanippiä suljettaessa ensin keskeltä niin, että telanipissä oleva tuoterata ei vahingoitu tai katkea.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin viitaten piirustuksessa esitettyihin sopiviin rakenne-esimerkkeihin, jossa:

Kuv. 1 esittää osapitkittäisleikkausta keksinnön mukaises-‘ ta deformaatiosäätötelasta,

Kuv. 2 esittää poikkileikkausta kuvion 1 viivaa A-A pit kin ,

Kuv. 3 esittää leikkausta laakerirenkaasta kuvion 1 viivaa B-B pitkin,

Kuv. 4 esittää osapitkittäisleikkausta toisesta rakenne- : esimerkistä, . Kuv. 5 esittää kuviota 2 vastaavaa poikkileikkausta kol- ’ mannesta rakenne-esimerkistä, ^ 86093

Kuv. 6 esittää kuviota 4 vastaavaa osapitkittäisleikkausta ja siihen kuuluvaa ohjauslaitetta,

Kuv. 7 esittää kuviota 3 vastaavaa leikkausta eräästä toisesta muunnelmasta,

Kuv. 8 esittää kuviota 3 vastaavaa leikkausta laitteesta, joka on varustettu tertiääripainekammioilla,

Kuv. 9 esittää kuviota 3 vastaavaa leikkausta kuvion 8 muunnelmasta, ja

Kuviot 10 - 12 esittävät deformaatiosäätötelan eri asentoja telaa asetettaessa vastatelaa päin.

Kuvioiden 1-3 rakennemuodossa on esitetty deformaatio-säätötelaa 1, joka toimii yhdessä vastatelan G kanssa ja muodostaa työnipin S. Tela 1 on varustettu telan vaipalla 2, joka on kannattimen 3 läpäisemä. Tämä on kummastakin päästään 4 kiinteästi tuettu pallolaakerin 5 kautta jalustaan 6.

Tiivistyslistat 7 ja 8 ulottuvat suurimmalta osalta kannattimen pituudesta. Ne kulkevat halkaisijatasossa, joka on kohtisuoraan nipin S läpäisevää kuormitustasoa 9 vas-' f : taan. Täten vaipan sisätila 10 jakautuu kahteen työtilaan 11 ja 12. Työtilaan 11 voidaan syöttää paineväliainetta johdon 13 kautta ja se muodostaa tästä syystä pääpainekam-mion, joka kuormittaa vaippaa 2 paineella tasaisesti sen pituudelta.

. Telan 1 päissä on telan vaipan 2 ja laakerirenkaan 14 ’·' välissä vierintälaakeri 15, joka kykenee vastaanottamaan : * : aksiaalisia ja säteensuuntaisia voimia. Vierintälaakerin ulkopuolella on säteistiiviste 16. Laakerirengas 14 ympä-‘ . röi kannattimen osaa 18 samalla kun väliin jää välystila 8 86093 17. Välystila on suljettu ulospäin laakerirenkaan 14 laipan 19 ja vaipan sisätilaan päin rengaslevyn 20 avulla. Kannattimen osa 18 on varustettu kahdella tiivistyslistal-la 21 ja 22, jotka sijaitsevat kohtisuoraan kuormitustasoa 9 vastaan olevassa tasossa niin, että välystila 17 on jakautunut kahteen työtilaan, eli primääripainekammioon 23 ja sekundäärikammioon 24. Kumpaankin painekammioon voidaan syöttää paineväliainetta johtojen 25 vast. 26 kautta. Tiivisteet 27 ja 28 huolehtivat lisäksi näiden kammioiden 23 ja 24 päätypuoleisesta sulkemisesta.

Rengaslevy 20 kannattaa vääntömomenttitukia 29, jotka toimivat yhdessä laakerirenkaan 14 vasteiden 30, jotka tässä tapauksessa ovat urien sivuseinämiä, kanssa niin, että se ei pyöri kannattimeen 3 yhdistetyn päätylevyn 31 suhteen ja pyörimisliike tästä syystä ei kuormita tiivisteitä 32.

Tiivistyslistat 21 ja 22 on kiinteästi kiinnitetty kannattimen osaan 18 ja niiden joustavuus on pieni. Ne toimivat yhdessä tasaisten tiivistyspintojen 33 ja 34 kanssa, jotka ovat kuormitustason 9 suuntaisia.

Käytössä telan vaippa 2 painautuu vastatelaa G päin pää-painekammiossa 11 ja primääripainekammioissa 23 olevan paineväliaineen avulla. Primääripainekammion 23 painetta voidaan säätää riippumatta pääpainekammion 11 paineesta ja : se voidaan tarkasti sovittaa telan pään olosuhteiden mu kaan. Vaipan 2 työpinnan 35 käyttökelpoinen pituus ulottuu erityisesti niin pitkälle telan päähän asti, että se ainakin osittain ulottuu laakerin 15 yli. Sekundääripainekam-miossa 24 oleva paineväliaine huolehtii telan vaipan asennon varmasta stabiloinnista koska painevoimat vaikuttavat sekä vastatelan G suuntaan että myös vastapäiseen suuntaan 180c>c:een sektorilla. Haluttu osakuormitus ja tarvittavat stabilointivoimat voidaan saada aikaan yksinkertaisen pai-nesäädön avulla. Koska primääripainekammion 23 ja sekun- 9 86093 dääripainekammion 24 voimien erotus vaikuttaa telan päihin voidaan säätää mikä tahansa haluttu stabilointivoima osa-kuormitusta muuttamatta laakereiden alueella siten, että kummankin painekammion paineita muutetaan niin, että voi-maerotus pysyy samana. Tällöin on mahdollista siirtää telan vaippa 2 ja laakerirengasta 14 säteensuunnassa kannattimen 3 suhteen. Kussakin halutussa asennossa saadaan aikaan stabiloituminen tai suojastuminen. On myös tärkeätä, että painevoimat primääripainekammiossa 23 voidaan säätää siten, että esimerkiksi käyttölaitteiden tai omapainon muodostamat ulkonevat painot voidaan tasata siten, että niillä ei ole mitään vaikutusta osakuormitukseen.

Kuvion 4 rakennemuoto eroaa kuvioiden 1-3 rakennemuodos-ta vain siinä mielessä, että painepehmuste pääpainekammi-ossa 11 ei toimi hydrostaattisena laakerilaitteena vaan on useita vierekkäin sijoitettuja laakerielementtejä 36, jotka hydrostaattisesta laakeripinnasta 37 pysyvät kosketuksessa telan vaipan sisäkehäpinnan 38 kanssa paineanturien 39, 40 avulla. Tämäntyyppisiä laakerielementtejä tunnetaan esimerkiksi patenttijulkaisusta DE-OS 30 22 491 ja niitä käytetään myös kuvion 5 rakenne-esimerkeissä. Kukin paine-anturi käsittää männän ja sylinterin ja se on varustettu painetilalla 41 vast. 42, joka kuristimen 43 vast. 44 kautta on yhteydessä laakeritaskuun 45 vast. 46. Painevä-liainetta syötetään johtojen 47, 48 kautta.

Näiden laakerielementtien avulla voidaan osakuormitus säätää hyvin tarkasti telan pituuden joka kohdasta. Primääri painekammion 23 avulla tämä säätömahdollisuus on aina telan päähän asti. Laakerielementtien 36 avulla yhdessä *, . sekundääripainekammioiden kanssa voidaan telan asento sta- ' '· biloida erityisen hyvin.

Kuvion 5 mukaisessa rakennemuodossa käytetään hydrostaat-* . tisena laakerilaitteena samanaikaisesti laakerielementtejä 10 86093 36 ja painepehmustetta pääpainekammiossa 11. Tällä on se etu, että suhteellisen pienellä pääpainekammion 11 ja pri-määripainekammion 32 paineella voidaan saada aikaan osa-kuormituksen pääosa samalla kun paineanturiin 39, 40 syötetään sellainen paine, että saadaan aikaan tarvittavat korjaukset.

Kuviossa 6 on esitetty laakerirengas 14 ja kannatin 3. Ero kuvioon 4 verrattuna on se, että kannatin porrastuksen 49 avulla tiivistää primääripainekammion 23 ja sekundääripai-nekammion 24 päätypuolelta. Lisäksi on esitetty että kukin paineväliaineliitosjohto 25, 26, 47 ja 48 johtaa sääti-meen, tässä yhteydessä paineensäätöventtiileihin 50 - 53, joita kaikkia syötetään yhteisen pumpun 54 avulla. Paineen-säätöventtiilit ylläpitävät määrätyn paineen yksittäisissä painetiloissa vast, painekammioissa ja niitä voidaan säätää joko käsin tai tunnetun säädön avulla, joka ottaa huomioon telanipissä S käsiteltävien ratojen arvot, telan vaipan sijaintiarvot, paine- ja lämpötila-arvoja jne. Lisäksi käytetään paine-erosäädintä 55, jonka avulla johdon 26 painetta voidaan pitää johdon 25 paineen alapuolella ennalta määrätyn arvon verran silloin, kun tämä on toi-vottavaa. Tällaisessa tapauksessa voidaan paineensäätövent-tiili 53 sulkea.

Kuvion 7 mukaisessa rakennemuodossa on vastaavien osien viitenumeroihin lisätty 100 aikaisemmin esitettyihin rakenne-esimerkkeihin verrattuna. Tiivistyslistat 121 ja 122 toimivat yhdessä sylinterinmuotoisten tiivistyspinto-jen 133 ja 134 kanssa. Tiivistyslistat ovat jousen 156 vast. 157 vaikutuksen alaisina niin, että ne laakeriele-: mentin 114 siirtyessä pystysuunnassa voivat painua hieman takaisin sisäänpäin. Lisäksi on esitetty, että sekä pri-määripainekammio 123 on varustettu kahdella liitosjohdolla 125 ja 125a että myös sekundääripainekammio 124 on varustettu kahdella liitosjohdolla 126 ja 126a siten, että pai- n 86093 neväliaine voi kiertää paineen säilyessä ennallaan ja tästä syystä kummassakin painekammiossa voi tapahtua nopeita paine- ja tilavuusmuutoksia.

Kuvion 8 mukaisessa rakennemuodossa käytetään vastaavia osia varten viitenumerolta, joihin on lisätty 200. Laake-rirenkaan 214 ja kannattimen osan 218 välissä ei ole vain primääripainekammio 223 ja sekundääripainekammio 224. Lisäksi käytetään vielä kaksi tertiääripainekammiota 258 ja 259. Tästä syystä on kokonaisuudessaan olemassa neljä tii-vistyslistaa 221, 221a, 222 ja 222a, jotka pareittain toimivat yhdessä samansuuntaisten tiivistyspintojen 233 ja 234 kanssa. Nämä tertiääripainekammiot ovat varustetut liitos johdoilla 260, 260a vast. 261, 261a paineväliaine-kiertoa varten.

Kun telan vaippa poikkivoimien vaikutuksesta liikkuu poik-kisuunnassa kannattimen suhteen määritetään tämä siirtyminen ainakin yhden etäisyystuntoelimen 262 avulla. Tämä on kuviossa 8 sijoitettu tertiääripainekammioon 258. Se voi kuitenkin myös olla sijoitettu telan ulkopuolelle laakeri-: ’-· renkaaseen 214 yhdistetyn elementin ja kannattimen osaan 218 yhdistetyn elementin väliin. Myös tertiääripainekammi-ossa 259 voi olla tällainen etäisyystuntoelin. Tertiääri-; ; ; painekammioiden 258 ja 259 paine säädetään sellaiseksi, että laakerirengas 214 ja siis telan vaippa pysyvät keski-asennossaan.

Sama tulos voidaan saavuttaa kuvion 9 mukaisen rakenteen avulla, jossa vastaavien osien viitenumeroihin on lisätty : " 300. Tässä tapauksessa on primääripainekammio 323 tiivis- tyslistan 363 avulla jaettua sekundääripainekammiota vas-tapäätä, joka sekundääripainekammio tämän mukaan on jaettu kahteen tertiääripainekammioon 358 ja 359. Näiden tertiää-ripainekammioiden paine säädetään sellaiseksi, että ehdot * ‘ stabiloinnin suhteen sekä kuormitustasossa että sen poik- ·’”· kisuunnassa ovat täytetyt.

i2 86093

Kuvioissa 10 - 12 on esitetty asetustoimenpide. Kannatin 3 on kummastakin päästä varustettu hydraulisella asetinlait-teella 64. Primääripainekammio 23 ja sekundääripainekammio 24 on esitetty vain kaaviomaisesti. Säätimillä 50 - 55 varustetun ohjauslaitteen vaikutuksesta johdetaan asetustoi-menpiteen alussa paineväliainetta primääripainekammioihin 23 ja laakerilaitteen painekammioihin 11 ja/tai 41, 42. Telan vaippa 2 asettuu tällöin kuviossa 10 esitettyyn asentoon, jolloin se määrätyn paineen vast, vastatelaan päin suunnatun osakuormituksen vaikutuksesta kaareutuu. Asetinlaitetta 64 käyttämällä siirretään telaa 1 vastatelaan G päin (kuv. 11), joka koskettaa telan vaippaa 2 aluksi keskeltä. Nipissä oleva tuoterata ei tästä syystä vahingoitu kun telan vaippaa painetaan edelleen vastatelaan päin kunnes telat ovat tarkasti samansuuntaiset. Asetin-laitteen 64 avulla tapahtuva lisäsäätö suoritetaan samalla kun primääripainekammiota 23 pienennetään ja sekundääri-painekammiota 24 suurennetaan, kuten kuviossa 12 on esitetty. Tällöin voidaan laakerielementteihin 36 vaikuttavaa osakuormitusta vast, pääpainekammion 11 painepehmustetta säätää mielivaltaisella tavalla.

Iskun pituus h voi olla hyvin pieni. Sen ei tarvitse olla suurempi kuin 10 mm. Yleensä 2 - 5 mm riittää. Hyvin lyhyen iskunpituuden vuoksi on yhdessä toimivien telojen vaip-paviivojen samansuuntaisuuden ylläpito työnippiä suljettaessa yksinkertaisesti ja tarkasti saavutettavissa. Lisäksi voidaan telan vaippa valmistaa vastaavasti pienellä sisä-ja ulkohalkaisijalla ja siis pienellä omapainolla. Lisäksi telan vaipan jäykkyys pienenee ja sen deformoitavuus suurenee. Tämän mukaan telan vaippaa pitkin johdettavan työ-nipin osakuormituksen ohjaus vast, säätökyky kasvaa. Pin-tapuristusta voidaan telan halkaisijan pienennystä vastaavasti (Hertz'in puristusta) korottaa osakuormituksen pysyessä ennallaan. Näiden toimenpiteiden ansiosta on telan vaipalla ja telalla kokonaisuudessaan ideaaliset ase-tuselinominaisuudet.

Claims (22)

1. Deformaatiosäätötela, jossa telan vaippa (2) on kiinteästi tuetun kannattimen (3) läpäisemä ja on tuettu tähän telaa pitkin ulottuvan hydrostaattisen laakerilaitteen avulla sekä on kummankin pään läheisyydessä varustettu laakerirenkaalla (14; 114; 214; 314), joka on varmistettu pyörimistä vastaan ja jota voidaan siirtää kannattimen (3) suhteen poikkileikkaustasossa, ainakin säteensuunnassa, jolloin laakerirenkaan (14; 114; 214; 314) ja sen ympäröimän kannattimen osan väliin jää välystila (17) ja pai-neväliaineen aikaansaama voima voi kohdistua laakerirenkaan sisäpintaan, tunnettu siitä, että välystila (17) on suljettu kummastakin päätypinnastaan ja on kannattimen (3) ja laakerirenkaan (14; 114; 214; 314) välillä ulottuvien tiivistyslistojen (21, 22; 121, 122; 221, 221a, 222, 222a; 321, 322; 363) avulla jaettu ainakin kahteen työtilaan, joista ainakin yksi toimii aktiivisena paine-kammiona (23, 24; 123, 124; 223, 224; 258, 259; 323; 358, 359. ja on yhdistetty paineväliaineliitokseen (25, 26; : 125 , 125a, 126, 126a; 225 , 225a, 226, 226a; 260, 260a, 262, 261a), ja että telan vaipan (2) kehän (35) käyttökel- .1:1 poinen pituus ainakin osittain ulottuu laakerirenkaan (14) ’ / päälle ja primääripainekammion (23) paineen tarkoituksena : on kehittää osakuormitus tällä ylityöntyvällä alueella. V.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen deformaatiosäätötela, tunnettu siitä, että aktiivinen painekammio (23; 123; 223; 323) on sijoitettu samalle puolelle kannatinta (3) kuin hydrostaattinen laakerilaite (primääripaine- kammio). t:: * «

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen deformaatiosäätö- tela, tunnettu siitä, että aktiivinen painekammio :1·· • 1 , » 14 86093 (24; 124; 224; 324) on sijoitettu hydrostaattista laakeri-laitetta vastapäätä olevalle kannattimen (3) puolelle (sekundääripainekairanio).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen deformaatiosäätötela, tunnettu siitä, että hydrostaattinen laakerilaite käsittää aksiaalisuunnassa vierekkäin sijoitettuja hydrostaattisia laakerielementtejä (36), joista kukin on kuormitettu ainakin kahden kehänsuunnassa siirretyn paineanturin (39 , 40) avulla.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen deformaatiosäätötela, tunnettu siitä, että hydrostaattinen laakerilaite on varustettu kannattimen (3) ja telan vaipan (2) välissä sijaitsevalla ja aksiaalisten tiivistyslistojen (7, 8) avulla rajoitetulla painekammiolla (11) (pääpaine-kammio) .

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen deformaatiosäätötela, tunnettu siitä, että aktiivisten painekammioiden painetta voidaan säätää.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 2-6 mukainen deformaa- '··· tiosäätötela, tunnettu siitä, että käytetään yhtä aktiivista primääripainekammiota (23; 123; 223; 323) ja yhtä aktiivista sekundääripainekammiota (24; 124; 224; 324. ja primääripainekammion paine on suurempi kuin sekun-dääripainekammion paine.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen deformaatiosäätötela, tunnettu siitä, että kaksi aktiivis-ta painekammiota (258, 259; 358, 359) on sijoitettu lähes symmetrisesti kuormitustason (9) suhteen (tertiääripaine-kammioita). 15 86093

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen deformaatiosäätötela, tunnettu siitä, että tertiääripainekammiot (258, 259. on sijoitettu primääri- ja sekundääripainekammioiden (223, 224) väliin.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen deformaatiosäätötela, tunnettu siitä, että tertiääripainekammiot (358, 359. on muodostettu jakamalla sekundääripainekammio (324) lähes kuormitustasoa (9) pitkin.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen deformaatiosäätötela, tunnettu siitä, että etäisyysanturit (262) määrittävät telan vaipan (2) asennon kannattimen (3) suhteen kuormitustason (9) poikkisuunnassa tertiääripaine-kammioiden (258, 259; 358, 359) paineen ohjaamiseksi.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen deformaatiosäätötela, tunnettu siitä, että tiivistyslistat (121, 122) deformoituvat elastisesti.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen deformaa- :- tiosäätötela, tunnettu siitä, että tiivistyslistat (121, 122) on kiinnitetty ohjauskiskoihin ja ovat kuormitetut jousivoiman avulla.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen deformaatiosäätötela , tunnettu siitä, että tiivistyslistat (21, 22; 221, 221a, 222, 222a; 321, 322) on kiinnitetty kannattimen osaan lähes kohtisuoraan kuormitustasoa vastaan ja toimivat yhdessä laakerirenkaan kuormitustason (9) suuntaisten tiivistyspintojen (33, 34; 233, 234; 333, 334) kanssa.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen deformaa-tiosäätötela, tunnettu siitä, että kukin aktiivi- ··· ie 86093 sista painekammioista (123, 124; 223, 224; 258, 259; 323; 358, 359) on yhdistetty paineväliaineen syöttöjohtoon ja painväliaineen poistojohtoon.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen deformaa-tiosäätötela, tunnettu siitä, että laakerirengas (14) on varustettu sisälaipalla (19), joka sulkee välysti-lan (17) ulospäin.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen deformaa-tiosäätötela, tunnettu siitä, että kannatin (3) on varustettu porrastuksella (49), joka sulkee välystilan (17) vaipan sisätilaa päin.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen deformaa-tiosäätötela, tunnettu siitä, että kannattimeen (3) yhdistetty rengaslevy (20), joka kannattaa laakeriren-kaan (14) vasteiden (30) kanssa yhdessä toimivia vääntömo-menttitukia (29), sulkee välystilan (17) vaipan sisätilaa päin.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 1-18 mukainen deformaa-tiosäätötela, tunnettu siitä, että aktiivisen pai-nekammion (23, 24) iskun pituus (h) on pienempi kuin 10 nm ja sopivimmin 2-5 mm.

20. Jonkin patenttivaatimuksen 1-19 mukainen deformaa- tiosäätötela, tunnettu siitä, että asetinlaitteet (64) vaikuttavat kannattimen päihin telan vaipan (2) asettamiseksi vastatelaa (G) kohti ja sen nostamiseksi irti siitä, ja että käytetään ohjauslaitetta (50 -55), joka asetusliikkeen ensimmäisen vaiheen aikana pitää primääripä inekammiota (23) kokonaan täytettynä paineväliaineella aina vastatelan saavuttamiseen asti ja asetusliikkeen toisen vaiheen aikana aikaansaa primääripainekammion osatyh-jentymisen. -·. : i7 86093

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen deformaatiosäätötela, tunnettu siitä, että ohjauslaite (50 -55) on rakenteeltaan sellainen, että se toisen vaiheen aikana aikaansaa siirtotäytön primääripainekammiosta (23) sekundääri pain ekairanioon (24).

22. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen deformaatiosäätötela, tunnettu siitä, että ohjauslaite (50 -55) on rakenteeltaan sellainen, että se jo ensimmäisen vaiheen aikana syöttää paineväliainetta hydrostaattisen laakerilaitteen painetiloihin (pääpainekammioon 11, laake-rielementtipainetiloihin 41, 42). • · « ie 86093