FI85778B - Flamdetektor. - Google Patents

Description

1 85778

Liekinilmais in Tämä keksintö liittyy liekinilmaisimeen, joka on sovitettu havaitsemaan liekit liekkien lepatusominaisuuksien muutoksien perusteella, jotka saadaan palon liekeistä.

Aikaisemmin on ehdotettu lepatustyyppisiä liekinilmaisimia, jotka perustuvat tietoon, että liekeille ominainen leoatus-taajuus on alueella 0,5-20 Hz ja jotka on sovitettu havaitsemaan liekit liekeille ominaisen leoatuksen muutosten perusteella. Tällainen leoatustyyppinen liekiniImaisin sisältää liekin havaitsevan tuntoelimen, esim. valosähköisen muuntimen, joka antaa liekkien säteilemän valoenerqian suuruutta vastaavat signaalit, ja 1iekiniImaisin on sovitettu erottamaan liekeille ominaiset taajuuskomponentit liekin havaitsevan tuntoelimen signaaleista kapeakaistaisen suotimen avulla, vertaamaan liekkisio-naalien amplitudiarvoja ennalta-asetettuun vertailuarvoon ja suorittamaan vaaditun tietojenkäsittelyn, kun liekkisignaalit ylittävät vertailuarvon liekkien läsnäolon havaitsemiseksi.

Edellä selitetyn mukaisissa tavanomaisissa liekinilmaisimissa vertailuarvo liekkien erottamiseksi häiriöistä asetetaan kiin-/·· teään arvoon ja signaalit määritetään häiriöiksi, kun liekki- •·.: signaalit ovat pienempiä kuin vertailuarvo, ja signaalit määri- ··· tetään liekiksi, kun signaalit ylittävät vertailuarvon.

Tavanomaisen liekinilmaisimen ongelmana on kuitenkin, että se • pyrkii toimimaan virheellisesti, kun syntyy ohimenevä häiriö seurauksena henkilön kulkemisesta liekinilmaisimen editse tai toisenlainen häiriö, jolla on iskumainen aaltomuoto, kuten impulssihäiriö, ja jos häiriön taso ylittää vertailuarvon.

·· · Lisäksi vaikka liekit olisivat kooltaan yhtäsuuria, palavien aineiden säteilemisen energioiden suuruudet ovat joskus eri suuria. Jos esimerkiksi oletetaan, että liekit bensiinin 2 85778 palaessa ja sanomalehtiarkkien palaessa ovat kooltaan yhtä suuria, bensiinipalon liekki säteilee voimakkaammin valo-energiaa ja paperipalon liekit säteilevät heikommin valo-energiaa.

Tästä syystä edellä selitetyn tyyppiseen tavanomaiseen liekinilmaisimeen liittyy se ongelma, että jos vertailuarvo asetetaan suureksi siten, että se sopii bensiinipalon liekkeihin, paperipalon liekeistä tulevia signaaleja ei voida havaita riittävästi, mistä on seurauksena liekinilmaisun viivästyminen tai epäonnistuminen. Jos sitä vastoin vertailuarvo asetetaan pieneksi siten, että se sopii paperi-palon liekkeihin, myös bensiinipalon liekit voidaan havaita nopeasti, mutta häiriövalosta voi aiheutua virhetoimintoja, koska pieni vertailuarvo on sama kuin suuri ilmaisuherkkyys. Liekinilmaisutoiminnasta tulee siten epästabiili.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saadan aikaan luotettava liekinilmaisin, joka voi havaita liekit varmasti aiheuttamatta virhetoimintaa, vaikka vastaanotettaisiin tilapäinen häiriö, joka ylittää asetetun vertailuarvon. Toisena tarkoituksena on saada aikaan liekinilmaisin, joka kykenee havaitsemaan liekit varmasti ja stabiilisti riippumatta palavien aineiden laadusta tai liekkien säteilemän energian intensiteetistä.

Näiden päämäärien saavuttamiseksi esillä oleva keksintö kohdistuu sellaiseen liekinilmaisimeen, johon sisältyy liekin havaitseva tuntoelin, muistiosa ennalta määrätyn vertailuarvon tallentamiseksi ja vertailuosa liekin havaitsevalta tuntoelimeltä tulevan signaalin, jonka amplitudi muuttuu liekkien lepatuksen muutosta vastaavasti, arvon vertaamiseksi mainittuun vertailuarvoon ja joka on sovitettu antamaan ilmaisun liekeistä, kun mainitun signaalin arvo ylittää vertailuarvon ja keksinnön mukainen liekinilmaisin ____: tunnetaan siitä, että siinä on lisäksi liekkien määritysosa, jossa on laskentaosa liekkien lepatuksen muutoksien negatiivisen muutoskomponentin amplitudiarvon ja positiivisen muutoskomponentin amplitudiarvon suhteen laskemiseksi, li 3 85778 jolloin mainittuun muistiosaan on tallennettu ennalta asetettu ensimmäinen kynnysarvo ja ennalta asetettu toinen kynnysarvo, joka on suurempi kuin mainittu ensimmäinen kynnysarvo, ja jolloin liekkien määritysosa on sovitettu osoittamaan liekkien esiintymistä, kun signaalin amplitudiarvojen suhde on suurempi kuin ensimmäinen kynnysarvo ja pienempi kuin toinen kynnysarvo.

Kuvio 1 on lohkokaavio esillä olevan keksinnön sisältävän liekinilmaisimen ensimmäisen muodon koko järjestelmästä, kuvio 2 on vuokaavio sen toiminnasta, kuvio 3 on kaavio, joka esittää lepatusmuutoksen ilmaisuvälineen lähtösignaalin muutoksia, jotka johtuvat liekkien lepatuksen muutoksista, kuvio 4A on lohkokaavio, joka esittää kuvion 1 vaihtovir-tavahvistimen yksityiskohtia ja kuviot 4B ja 4C ovat lähtö-aaltomuotojen käyriä kuvion 4A pisteissä Dl ja D2, kuvio 5 on lohkokaavio esillä olevan keksinnön sisältävän liekinilmaisimen toisen muodon koko järjestelmästä, kuvio 6 on lohkokaavio esillä olevan keksinnön sisältävän liekinilmaisimen vielä erään muodon koko järjestelmästä ja kuvio 7 on käyrä, joka esittää kuviossa 6 esitetyn määritys-osan toimintaa.

Seuraavassa selitetään joitakin keksinnön edullisia suo-ritusmuotoja piirustuksiin viitaten.

Ensiksi selitetään kuvioissa 1-4 esitettyä suoritusmuotoa. Kuvioissa 1 tarkoittaa liekkejä, 2 optista laitetta ja 3 lepatusmuutoksen ilmaisuvälinettä muutoksen havaitsemiseksi liekkien lepatuksessa. Lepatusmuutoksen ilmaisuväline 3 vastaanottaa valoenergian liekeistä 1 optisen laitteen 2 kautta. Lepatusmuutoksen ilmaisuväline 3 sisältää valosähköisen muunninpiirin 4, joka sisältää valodiodin, valotran-*:··; sistorin tai vastaavan valosignaalin muuntamiseksi sähköi- —: seksi signaaliksi ja kapeakaistaisen suotimen 5 suurtaa- juuskomponenttien poistamiseksi liekeille ominaisesta taajuusalueesta kuten 0,5-20 Hz, ja se syöttää ilmaisusignaalin - vaihtovirtavahvistinpiirille 6. Vaihtovirta- 4 85778 vahvistinpiiri 6 vahvistaa liekeistä tulevaa ilmaisusignaalia jonka lepatustaajuus on alueella 1-10 Hz, ja syöttää signaalin A/D-muunninpiirille 7. A/D-muunninpiiri 7 stiorittaa vaihto-virtavahvistinpiiriltä 6 tulevan signaalin A/D-muunnoksen ja syöttää signaalin liekinmääritysosaan 9 tulo/lähtöliitännän 8 kautta.

Määritysosa 9 sisältää mikrotietokoneen ja se antaa signaalin häly tyspi iri 1 le 10 tulo/lähtöliitännän 8 kautta hälytysilmoi-tusta varten, kun se dekoodaa lepatusmuutoksen ilmaisuvälineen 3 ilmaisusignaalin ja määrittää sen liekeiksi.

Seuraavassa esitetään määritysosan 9 sisäistä kokoonpanoa.

11 on laskennanohjausosa, joka syöttää lepatusmuutoksen ilmaisuvälineeltä 3 tulo/lähtöliitännän 8 saadun ilmaisusignaalin muistiosaan 12 ja vertailuosaan 13. Laskennanohjausosa 11 laskee maksimiamplitudin A ja lähtösuhteen B kuten myöhemmin selitetään yksityiskohtaisesti. Muistiosa 12 asettaa muistiin tallennetuksi arvoksi laskennanohjausosasta 11 ensiksi saadun palosignaalin tason ja tämän jälkeen se uudistaa ilmaisusignaalin tason tallennetun arvon valitsemalla laskennanohjausosalta Il peräkkäin saaduista ilmaisusignaaleista sen, joka on synkro-nismissa vertailuosasta 13 syötetyn signaalin kanssa.

1 1 Muistiosaan 12 tallennettavan arvon asetus selitetään konkreet tisesti kuvioon 3 liittyen. Kun kuviossa 3 esitetyn kaltai--·- nen ilmaisusignaali saadaan, ilmaisusignaali Pl asetetaan posi- tiivisen muutoksen tallennetuksi arvoksi Pmax ja ilmaisusignaali P2 asetetaan negatiivisen muutoksen tallennetuksi arvoksi Pmin. Tallennettuja arvoja Pmax ja Pmin uudistetaan tämän jälkeen toisistaan riippumatta vertailuosalta 13 tulevan lähtösignaalin -:*·* perusteella. Vertailuosa 13 vertaa laskennanohjausosalta 11 tulevan signaalin tasoa muistiosaan 12 asetettuun tallennettuun • t arvoon Pmax tai Pmin.

***** Täsmällisemmin esitettynä ilmaisusignaalin positiivisen muutoksen komponentin signaalitasoa verrataan tallennettuun 5 85778 arvoon Pmax ja ilmaisusignaalin negatiivisen muutoksen signaali-tasoa verrataan tallennettuun arvoon Pmin. Kun ilmaisusignaa-lin amplitudi ylittää tallennetun arvon Pmax tai Pmin, molemmissa tapauksissa muistiosalle 12 syötetään signaali asetetun arvon uudistamiseksi ja samanaikaisesti vertailusignaali syötetään laskuriosalle 14. Laskuriosaan 14 on asetettu ennalta-määrätty laskenta-arvo. Laskuriosa 14 laskee vertailuosai ta 13 saadut vertailusignaalit ja se antaa signaalin laskennanohjaus-osalle 11, kun laskettu lukumäärä saavuttaa ennaltamäärätyn laskenta-arvon. 15 on kellopiiri, joka lähettää jatkuvasti aika-tietoa laskennanohjausosalle 11. Laskennanohjausosa 11 valvoo kulunutta aikaa siitä, kun lepatusmuutoksen ilmaisuväline on antanut ensimmäisen ilmaisusignaalin tulo/lähtöliitännän 8 kautta, ja se aloittaa laskentatoimitusten sarjan, jos laskuriosalta 14 saadaan signaali ennaltamäärätyn ajan To sisällä.

Laskentakäsittely selitetään seuraavassa konkreettisemmin. Muistiosaan 12 asetetut viimeksi tallennetut arvot Pmax ja Pmin otetaan ulos ja vastaavat itseisarvot lisätään maksimi-amplitudin A saamiseksi. Täsmällisemmin esitettynä suoritetaan kaavan (1) esittämä laskutoimitus.

A = |Pmax| + |Pmin| (1) | ; Jos maksimiamplitudin A arvo on ennaltamäärätyn kynnystason Cl •suuruinen tai suurempi, lasketaan tallennetun arvon Pmax itseis-arvon suhde tallennetun arvon Pmin itseisarvoon lähtö suhteen B saamiseksi. Täsmällisemmin selitettynä suoritetaan kaavan : : : (2) laskutoimitus.

B = |Pmin| / |Pmax| (2)

Laskennanohjausosaan 11 on asetettu ensimmäinen kynnysarvo C2 ja ensimmäistä kynnysarvoa C2 suurempi toinen kynnysarvo C3 ja . se määrittää liekkien esiintyvän, kun lähtösuhteen B arvo on ' ; nimenomaisella alueella C2 < B < C3, johon sisältyy arvo 1, esimerkiksi 0,5 < B < 2. Kun laskennanohjausosa 11 määrittää 6 85778 liekkien esiintyvän laskennan tuloksen perusteella, hälytys-piirille 10 syötetään tulo/lähtöliitännän 8 kautta signaali hälytyksen antamiseksi. Tämä perustuu siihen tietoon, että liekkien tapauksessa lepatuksen muutoksilla on oleellisesti yhtäsuuret arvot positiivisella puolella ja negatiivisella puolella, kuten kuviossa 3 on esitetty.

Laskennanohjausosa 11 määrittää häiriön esiintyvän ja palauttaa laskentaosan 14 laskentatoimituksen, kun laskentaosasta 14 ei vastaanoteta signaalia ennaltamääräyn ajan sisällä. Vaihtoehtoisesti laskennanohjausosa 11 voi määrittää liekkien esiintyvän, kun laskuriosasta 14 annetaan signaali, niin että häly-tyspiirille 10 annetaan signaali tulo/lähtöliitännän 8 kautta.

Kun tässä järjestelmässä laskettu lukumäärä saavuttaa ennalta-määrätyn arvon ennältamäärätyn aikajakson To sisällä, päätellään, että ilmaisusignaalin arvot kasvavat tai pienenevät ja että liekkien voima on kasvamassa.

Kuvio 4A esittää yksinkertaisesti vaihtovirtavahvistinpiirin 6 toimintaa. Lähtöjänniteaaltomuoto vahvistimen 6a lähtönavassa Dl on aaltomuoto, jossa on vaihtovirtakomponentti superponoituna signaalin tasavirtakomponenttiin kuten kuviossa 4B on esitetty, . . kun taas lähtöjänniteaaltomuoto kondensaattorin 6b lähtönavassa ‘ . on pelkän vaihtovirtakomponentin aaltomuoto kuten kuviossa • / 4C on esitetty.

..." Kummassakin kuviossa 4B ja 4C sen vasen osa esittää muutoksia ilmaisulähdössä, kun optisen laitteen 2 ohi kulkeva henkilö : : - estää liekit. Täsmällisemmin esitettynä henkilön ohikulkiessa lähtösignaali näkyy pienenevään suuntaan siirtyvänä lähtönä. Lähtösignaali palautuu henkilön kuljettua ohi helposti kohdassa Dl, mutta lähtö kohdassa D2 ei palaudu ilman pientä ylitystä, • ^ kuten kuviossa 4C on esitetty. Kummankin kuvion 4B ja 4C käyrän "· keskiosa esittää muutoksia ilmaisulähdössä, kun optiseen ’· * laitteeseen 2 osuu häiriövalo, kuten taskulamppu. Lähtösignaa-li näkyy ohimenevästi kasvavaan suuntaan siirtyvänä lähtönä.

7 85778

Kun häiriövalo häviää, lähtösignaali palautuu helposti alkuperäiselle tasolle kohdassa Dl samoin kuin henkilön suorittaman eston tapauksessa, mutta kohdassa D2 lähtö palautuu tasoonsa vasta pienen ylityksen jälkeen. Kummankin kuvion 4B ja 4C käyrän oikea osa esittää palon kasvavien liekkien aiheuttamia siqnaalilähdön muutoksia. Tämä osa on esitetty suurennettuna kuviossa 3.

Tavanomaisessa ilmaisimessa palonmääritys tapahtuu aina, kun maksimiamplitudi A on suurempi kuin ennaltamäärätty arvo riippumatta häiriön luonteesta. Esillä olevan keksinnön mukaan sitä vastoin häiriö näkyy erittäin suurena suhteena Pmin/Pmax (henkilön estäessä) tai erittäin pienenä suhteena Pmin/Pmax (taskulampun osuessa) kuten kuvioista 4B ja 4C ilmenee. Tästä syystä häiriötä ei määritetä virheellisesti liekeiksi.

Esillä olevan suoritusmuodon toimintaa selitetään kuvioihin 2 ja 3 viitaten.

Kuviossa 2 lohkossa a laskuriosan laskettu lukumäärä laskuri-osassa asetetaan ennaltamäärättyyn arvoon ja muistin sisältö nollataan alustuksen suorittamiseksi. Kun lepatusmuutoksen ilmaisuväline 3 havaitsee liekeistä 1 tulevan valoenergian ja .·. : siihen syötetään kuviossa 3 esitetyn kaltainen ilmaisusignaali I . P1, vaihe etenee lohkoon d lohkon c kautta, koska laskuriosa 14 ei ole laskenut loppuun asti lohkossa b. Vertailuosassa 13 ··* laskennanohjausosasta 11 saadun ilmaisusignaalin Pl signaalita- -··' soa verrataan muistiosaan 12 tallennettuun arvoon Pmax. Koska tallennettu arvo Pmax on asetettu nollaksi muistiosassa 12, vaihe etenee lohkodsta d lohkoon e, missä ilmaisusignaalin Pl signaalitaso asetetaan tallennetuksi arvoksi Pmax muistiosaan ·;*·· 12. Lohkossa f laskuriosa 14 laskee vertailulähdöt vertailu- osalta 13. Vaihe palaa lohkosta f lohkoon b. Kun kuviossa 3 . esitetyn kaltainen ilmaisusignaali P2 syötetään, vaihe etenee *· · lohkoon d lohkon c kautta, koska laskuriosa 14 ei ole laskenut ' ' ennaltamäärättyä lukumäärää. Lohkossa d vertailuosa 13 vertaa laskennanohjausosalta 11 saadun ilmaisusignaalin P2 signaali- 8 85778 tasoa muistiosaan asetettuun tallennettuun arvoon Pmax (=P1). Koska ilmaisusignaalin P2 signaalitaso on pienempi kuin tallennettu arvo Pl, vaihe etenee lohkoon g. Lohkossa g vertailu-osa 13 vertaa ilmaisusignaalin P2 signaalitasoa muistiosaan 12 asetettuun tallennettuun arvoon Pmin. Koska tallennettu arvo Pmin on asetettu nollaksi muistiosassa 12, vaihe etenee lohkosta g lohkoon h ilmaisusignaalin P2 signaalitason asettamiseksi tallennetuksi arvoksi Pmin. Lohkossa i laskuriosa 14 laskee arvon +1 jokaisella vertailuosalta 13 tulevalla vertailiilähdöllä ja vaihe palaa jälleen lohkoon b. Kun tällöin syötetään ilmaisu-signaali P3, vaihe etenee lohkoon d lohkon c kautta, koska las-kuripiiri 14 ei ole laskenut loppuun asti. Lohkossa d vertailuosa 13 vertaa ilmaisusignaalin P3 signaalitasoa muistiosaan 12 aikaisemmin tallennetuksi arvoksi Pmax asetettuun arvoon Pl.

Koska ilmaisusignaalin P3 signaalitaso on suurempi kuin tallennettu arvo Pl, vaihe etenee lohkoon e. Lohkossa e ilmaisusignaalin P3 signaalitaso asetetaan uudeksi tallennetuksi arvoksi Pmax muistiosaan 12. Vaihe etenee edelleen lohkoon f, missä laskuri-osa 14 laskee vertailulähdön vertailuosalta 13.

Samalla tavoin joka kerran ilmaisusignaalien P4, P5, P6 tapauksessa muistiosaa 12 verrataan ilmaisusignaalien signaalitasoihin ja jos ilmaisusignaalin signaalitaso on suurempi kuin tallennettu arvo Pmax tai pienempi kuin tallennettu arvo Pmin, muistiosan * ; tallennettu arvo asetetaan uudistetusti ja laskuriosa 14 las- - kee arvon +1.

Jos laskuriosa 14 laskee tällöin loppuun ennaltamäärättyyn : arvoon asti lohkossa b, vaihe etenee lohkosta b lohkoon j. Loh- : kossa j laskennanohjausosa 11 valvoo ensimmäisen ilmaisusignaalin

Pl syöttämisestä kulunutta aikaa ja määrittää onko laskuriosan ____: 14 laskentalähtö asetetun aikajakson eli To sisällä vai ei. Jos -·. asetettu aika To on kulunut, lohkossa j määritetään häiriön esiintyvän ja vaihe palaa jälleen lohkoon a lohkosta j liekkien . *: valvomisen jatkamiseksi.

9 85778

Kuten kuviossa 3 on esitetty jos laskuriosalta 14 saadaan laskentalähtö ajan To sisällä, vaihe etenee lohkosta j lohkoon k maksimiamplitudin A laskemiseksi. Täsmällisemmin selitettynä laskennanohjausosa 11 ottaa ulos muistiosaan 12 tallennetut arvot Pmax ja Pmin ja summaa asianomaiset iteis-arvot. Lohkossa 1 määritetään onko maksimiamplitudi A suurempi kuin ennaltamäärätty kynnystaso Cl vai ei. Kun maksimi-amplitudi A on pienempi kuin kynnysarvo Cl, määritetään häiriön esiintyvän ja vaihe palaa jälleen lohkoon a liekkien valvonnan jatkamiseksi. Kun lohkossa l maksimlamplitudi A on suurempi kuin kynnystaso Cl, vaihe etenee lohkoon m lähtösuh-teen B laskemiseksi. Täsmällisemmin esitettynä laskennanoh-jausosa 11 laskee viimeksi tallennetun arvon Pmin itseisarvon ja viimeksi tallennetun arvon Pmax itseisarvon suhteen. Vaihe etenee lohkoon q ja lohkoon r. Lohkossa q ja lohkossa r on asetettu kynnysarvo C2 = 0,5, joka on pienempi kuin 1, ja kynnysarvo C3 = 2, joka on suurempi kuin 1. Lähtösuhteen B arvo on keksijöiden suorittamien eräiden kokeiden tuloksen mukaan oleellisesti 1. Ja on harkittu, että arvo voidaan asettaa, kuten edellä on mainittu, välille 0,5-2. Siten suoritetaan määritys onko lähtösuhde B suurempi kuin kynnysarvo C2 ja pienempi kuin kynnysarvo C3 vai ei. Kun lähtösuhde B on pienempi kuin kynnysarvo C2, tai lähtösuhde B on suurempi kuin kynnysarvo C3, määritetään häiriön esiintyvän ja vaihe palaa jälleen lohkoon a liekkien valvomisen jatkamiseksi. Kun lohkossa ' q ja lohkossa r lähtösuhde B on suurempi kuin kynnysarvo C2 ja pienempi kuin kynnysarvo C3, määritetään liekkien esiinty-vän ja vaihe etenee lohkoon s hälytyspiirin 10 ohjaamiseksi hälytyksen ilmoittamista varten.

Seuraavassa selitetään toista suoritusesimerkkiä. Tässä toisessa suoritusesimerkissä määritysosalle 9 annetaan siqnaa-* li vain kun lepatusmuutoksen ilmaisuvälineeltä 3 tulevien • : lepatusmuutosten positiivisten ja negatiivisten komponent- : tien asianomaiset amplitudiarvot ylittävät ennaltamäärätyn * . vertailuarvon Co. Kun ne ovat pienempiä kuin vertailuarvo . Co, signaalin antaminen määritysosalle 9 estetään laskenta-työn pienentämiseksi määritysosassa 9.

10 85778 Täsmällisemmin selitettynä vaihtovirtavahvistinpiirin 6 ja A/D-muunninpiirin 7 väliin on sijotettu kytkinväline 16.

Lisäksi laitteessa on itseisarvomuunninpiiri 17 vaihtovirta-vahvistimelta 6 tulevan ilmaisusignaalin amplitudiarvon itseisarvonmuunnosta varten ja vertailuarvonasetuspiiri 18 ennaltamäärätyn vertailuarvon asettamiseksi. Itseisarvonmuun-ninpiiriltä 17 tulevaa itseisarvosignaalia ja vertailuarvon-asetuspiiriltä 18 tulevaa vertailuarvoa Co verrataan komparaattorissa 19. Kun ilmaisusignaalin signaalitaso ylittää vertailuarvon Co, kytkinväline 16 suljetaan komparaattorin 19 lähdön perusteella.

Tämän suoritusmuodon muu kokoonpano ja toiminta on oleellisesti sama kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa.

Seuraavassa selitetään kolmatta suoritusmuotoa. Tässä suoritusmuodossa määritysosan muodostavat piirit, joissa ei käytetä mikrotietokonetta ,

Kuviossa 6 20 on suhteenlaskentapiiri, joka ottaa tallennetut arvot Pmax ja Pmin maksimiarvontallennuspiiristä 21 ja minimi-arvontallennuspiiristä 22, jotka on sijoitettu vaihtovirtavah-vistinpiirin 6 ja suhteen B laskevan suhteenlaskentapiirin 20 : väliin. Suhteenlaskentapiirin 20 jälkeen on kytketty vertailu- .·. ; piiri 23. Tämä vertailupiiri 23 on ikkunakomparaattori ja se vertaa suhdetta B = |Pmin| / |Pmax| ensimmäiseen kynnysarvoon C2 ja toiseen kynnysarvoon C3, jotka ovat samanlaisia kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa, ja määrittää onko suhde näiden kahden kynnysarvon välillä vai ei. Kun suhde B on näiden kah-den kynnysarvon C2 ja C3 välillä, kehitetään lähtö JA-piirille 24.

: ; ; Vaihtovirtavahvistinpiirin 6 lähtönäpä on kytketty kahteen ver- / . tailupiiriin 25 ja 26 rinnan maksimiarvontallennuspiiriin 21 ja • ; minimiarvontallennuspiirin 22 kanssa.

n 85778

Vertai1upiiri 25 määrittää onko vertailuosan 9 toimittava vai ei ilmaisusignaalin positiivisen muutoskomponentin signaalita-son vertailun perusteella. Täsmällisemmin selitettynä kun ilmaisusignaalin arvo ylittää asetetun arvon T, vertailupiiri 25 kehittää lähdön. Tämä lähtö aktivoi ajastinpiirin 27 ja ajas-tinpiiri 27 lähettää aktivointisignaalin suhteenlaskentapiiril-le 20. Vertailupiirin 25 lähtö syötetään myös JA-oiirille 32. Kuten kuviossa 7 on esitetty ajastinpiirin 27 lähtö syötetään JA-piirille 32. JA-piiri 32 kehittää lähdön monostabiilille pulssipiirille 33. Ja monostabiili pulssipiiri 33 kehittää palautussignaalin, joka on esitetty kuviossa 7 kapeana kertaouls-sina, maksimiarvon tallennuspiirille 21 ja minimiarvon tallen-nuspiirille 22. Lisäksi ajastinpiirin 27 lähtö siirtyy alemmalle tasolle pienellä aikaviiveellä, kuten kuviossa 7 on esitetty, ja se palaa ylemmälle tasolle ennaltamäärätyn ajan Τ' jälkeen. Aika Τ' on määrätty ennakolta vastaamaan vaihtovirta-vahvistinpiirin 6 lähdön muutoksen yhtä jaksoa. Siten ajastin-piirin 27 aikalähtö on alemmalla tasollaan ja piiri 33 ei anna palautussingaalia. Jos vaihtovirtavahvistinpiirin 6 lähtösig-naali värähtelee ennaltamäärätyn arvon T läheisyydessä, kuten on esitetty kuvion 7 jälkimmäisessä puolikkaassa, vertailupiiri 25 kehittää jatkuvasti useita lähtöjä. Tässä tapauksessa ajas-tinpiirin 27 lähtö on esitetyllä tavalla alemmalla tasolla sen jälkeen kun toinen ja seuraavat lähdöt saadaan vertailupiirin 25 ensimmäisen lähdön jälkeen, joten toista palautussingaalia ‘ ·. · ei esiinny.

Tästä syystä kun vertailupiiri 25 kehittää lähdön, tallennus-piireihin 21 ja 22 tallennetut sisällöt nollataan ja nollauksen jälkeen ensiksi syötetyt ilmaisusingaalin positiivisen muutos-• * komponentin ja negatiivisen muutoskomponentin suurimmat arvot tallennetaan maksimiarvoksi Pmax ja minimiarvoksi Pmin ja syö-*- * tetään suhteenlaskentapiirille 20 edellä selitetyllä tavalla.

: Tässä tapauksessa ilmaisusingaalin positiivisen muutoskomponen- .·. : tin ja negatiivisen muutoskomponentin suurimpien arvojen tallen- • tamiseen tarvitaan yksi signaalimuutosten jakso. Ajastinpiiri . 27 asetetaan tästä syystä siten, että suhteenlaskentapiiri 20 voidaan pitää toiminnassa jakson ajan.

i2 85778

Lisäksi ennaltamäärätty aika Τ' ja odotettu jakso voidaan asettaa toisistaan riippumattomasti tai asettaa riippumaan jotenkin toisistaan, esim. samaksi arvoksi.

Vertailupiirin 25 lähtö syötetään myös toiselle ajastinpii-rille 28. Tässä ajastinpiirissä 28 asetetaan valvonta-aika To ilmaisusignaalille ja ajastinpiiri 28 antaa palautussignaa-lin laskuripiireille 29 ja 30 ja muistipiirille 31, kuten selitetään yksityiskohtaisesti myöhemmin, sen jälkeen kun aika To on kulunut vertailupiirin 25 ensimmäisestä lähdöstä.

Vertailupiiri 26 vertaa muistipiiriin 31 tallennettua ilmaisu-signaalin positiivisen muutoskomponentin maksimiarvoa m ilmai-susignaalin arvoon ja kehittää lähdön, kun iImaisusiqnaalin arvo ylittää tallennetun arvon m.

Muistipiiriin 31 tallennetaan ensiksi ensimmäinen lähtö maksimiarvon tailennuspiiri1tä 21 ja tallennettu sisältö uudistetaan aina, kun vertailupiiri 26 kehittää lähdön. Muistipiiri 31 sisältää siten aina viimeisimmän maksimiarvon. Toisin sanoen vertailupiiri 26 toimii myös muistipiirin 31 ohjauspiirinä.

Vertailupiiri 26 kehittää lähdön laskuripiirille 30. Laskuri-piiri 30 laskee arvon +1 jokaisella vertailupiirin 26 lähdöllä . . ja kehittää lähdön JA-piirille 24, kun laskenta-arvo saavuttaa ' ‘ ennaltamäärätyn arvon. JA-piiri 24 kehittää ohjaussignaalin - hälytyspiirille 10 ja muille ohjauspiireille, kun saadaan sekä ·--· vertailupiirin 23 (ikkunakomparaattorin) lähtö että lähtö ver-·...1 tailupiiriltä 26.

- : : Vertailupiirin 23 ja JA-piirin 24 välille on kytketty laskuri- piiri 29 estämään häiriöiden aiheuttamat virhemääritykset.

Tämä laskuripiiri 29 laskee arvon +1 jokaisella vertailupiirin 23 lähdöllä. Kun laskenta-arvo saavuttaa ennalta määrätyn lukuarvon, JA-piirille 24 kehitetään lähtö ensimmäisen kerran.

'1"· Laskuripiirien 29 ja 30 ja muistipiirin 31 sisällöt nollaa palautussignaali ajastinpiiriltä 28, kuten edellä on selitetty.

i3 85778 Täsmällisemmin selitettynä, laskuripiirien 29 ja 30 ja muistin 31 sisällöt palautetaan nollaan, kun asetettu aika To, joka määrää valvonta jakson, on kulunut. Siten jos jompikumpi las-kuripiireistä 29 ja 30 kehittää lähdön ajan To sisällä, määrityksen tulos on sellainen, että liekkejä ei esiinny tai että esiintyy vain yksi häiriöistä johtuva lähtö. Muistipiiri 31 asetetaan valmiustilaan vastaanottamaan ja tallentamaan ilmai-susignaalin uuden maksimiarvon uudella valvontajaksolla.

Kuitenkin JA-piiri 24 voidaan jättää pois. Tässä tapauksessa kummankin laskuripiirin 29 tai 30 lähtöä voidaan käyttää mää-ritysosan 9 lähtönä.

Muut osat ovat samanlaisia kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa ja samat tai samankaltaiset ovat ja lohkot on merkitty samoilla numeroilla kuviossa 6.

« · · * » · 1 · t. · ·

Claims (5)

1. Liekinilmaisin, johon kuuluu liekin havaitseva tuntoelin (3), muistiosa (12) ennalta määrätyn vertailuarvon tallentamiseksi ja vertailuosa (13) liekin havaitsevalta tuntoelimeltä tulevan signaalin, jonka amplitudi muuttuu liekkien lepatuksen muutosta vastaavasti, arvon vertaamiseksi mainittuun vertailuarvoon ja joka vertailuosa on sovitettu antamaan ilmaisun liekeistä, kun mainitun signaalin arvo ylittää vertailuarvon, tunnettu siitä, että siinä on lisäksi liekkien määritysosa (9), jossa on laskentaosa (14) liekkien lepatuksen aiheuttaman negatiivisen muutoskomponentin ampli-tudiarvon ja postitiivisen muutoskomponentin amplitudiarvon suhteen laskemiseksi, jolloin mainittuun muistiosaan (12) on tallennettu ennalta asetettu ensimmäinen kynnysarvo ja ennalta asetettu toinen kynnysarvo, joka on suurempi kuin mainittu ensimmäinen kynnysarvo, ja jolloin liekkien määritysosa (9) on sovitettu osoittamaan liekkien esiintymistä, kun signaalin amplitudiarvojen suhde on suurempi kuin ensimmäinen kynnysarvo ja pienempi kuin toinen kynnysarvo.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liekinilmaisin, tunnettu siitä, että mainitussa liekkien määritysosassa (9) on ohjausosa (11) mainitun signaalin maksimiarvon ja/tai mini- ! miarvon asettamiseksi uudistavasti muistiosaan (12) vertai- luosan (13) lähdön perusteella ja laskuriosa (14), joka laskee vertailuosan lähdöt ja antaa signaalin liekkien esiintymisen määrittämistä varten, kun laskettu lukumäärä saavuttaa ennalta määrätyn arvon.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liekinilmaisin, tunnettu siitä, että mainitussa liekkien määritysosassa (9) ennalta asetetuksi ensimmäiseksi kynnysarvoksi asetetaan 0,5 ja ennalta asetetuksi toiseksi kynnysarvoksi asetetaan 2 ja määritysosa (9) määrittää palon esiintyvän, kun signaa--·. lien amplitudiarvojen suhde on näiden kahden kynnysarvon välillä. is 8 5778

4. Jonkin patenttivaatimuksien 1-3 mukainen liekinilmai-sin, tunnettu siitä, että siihen sisältyy lisäksi kytkinvä-line (16), joka kytkeytyy toimintaan liekin havaitsevan tuntoelimen (3) signaalin syöttämiseksi liekkien määritys-osalle (9), kun signaalin, jonka amplitudi muuttuu liekkien lepatuksen muutosta vastaavasti, arvo ylittää ennalta määrätyn arvon.

5. Jonkin patenttivaatimuksien 1-4 mukainen liekinilmai-sin, tunnettu siitä, että liekkien määritysosa (9) sisältää lisäksi vertailuvälineen (19), joka sallii määritysosan toiminnan, kun liekin havaitsevan tuntoelimen (3) signaali, jonka amplitudi muuttuu liekin lepatuksen muutosta vastaavasti, ylittää ennalta määrätyn arvon.