FI85035C - Roterande avskiljningsanordning. - Google Patents

Description

1 85035

Pyörivä erotinlaite Roterande avskiljningsanordning

Esillä oleva keksintö liittyy erottimeen ja kohdistuu täsmällisemmin pyörivään erottimeen hienojen hiukkasten eli nolla-kuitujen erottamiseksi sauvamaisista lastuista eli tikkuhak-keesta selluloosatehtaissa.

Selluloosatehtaissa on tärkeää erotella nollakuidut tikkuhak-keesta, jolloin nollakuidut tavallisesti poltetaan, koska niissä ei ole paperinvalmistuksessa tarvittavia pitkiä kuituja.

Hienot pyörivät seulat, sähköiset dynaamiset erottimet, täry-seulat ja vastaavat, jotka ovat nykyisin tavanomaisia, ovat kalliita tai tehokkuudeltaan alhaisia.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on siten saada aikaan pyörivä erotin, joka on kustannusedullinen, tehokas ja erotuskyvyltään säädettävä, jolloin keksinnön tarkemmat kohteet ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista.

Edellä oleva tavoite saavutetaan esillä olevan keksinnön mukaan käyttämällä keskipakovoimaa yhdessä ilmavirtauksen kanssa nollakuitujen erottamiseksi tikkuhakkeesta, erotuksen ylläpitämiseksi ja nollakuitujen kuljettamiseksi poistettavaksi. Nollakuitujen ja tikkuhakkeen seos syötetään syöttökourun avulla vaakasuoran pyörivän levyn keskelle, joka levy levittää ja linkoaa materiaalin levyn kehän ohi. Koska on osoittautunut, että hieno jauho ei seuraa ballistista käyrää ilmassa yhtä hyvin kuin painavammat osaset, tikkuhake kulkee ulospäin mää-ritellympiä ballistisia käyriä pitkin nollakuitujen kulkiessa lyhyempiä ratoja pitkin. Pyörivien levyjen kehän alapuolelle ja ulkopuolelle on siten muodostettu kaksi samankeskeistä — kammiota, jolloin ulompi kammio vastaanottaa tikkuhakkeen ja sisempi kammio vastaanottaa nollakuidut. Ulompi kammio sisäl- 2 85035 tää pohjassaan poistoaukon tikkuhakkeen poistamiseksi kuljet-timelle ja muodostamaan ilman tuloaukon edellä mainitun ilmavirran kanssa yhteydessä olevan ilmavirran muodostamiseksi.

Sisäkammio on sitävastoin matalapainevyöhyke, joka on yhteydessä ilmavirtoihin, niin että siihen vastaanotetut nollakui-dut tulevat siepatuiksi ensiksi mainittuun ilmavirtaan ja kuljetettavaksi pois poistoa varten.

Keksinnön ensimmäisessä suoritusmuodossa roottori käsittää pyörivän levyn, jolla on sileä yläpinta keskipakovoimien kohdistamiseksi materiaaliin. Toisessa suoritusmuodossa yläpintaan on sijoitettu joukko kaarevia siipiä materiaalin suuntaamiseksi levyn kehää kohti. Kolmannessa suoritusmuodossa pyörivä levy käsittää joukon uria, jotka kulkevat ja avautuvat levyn kehää kohti. Neljännessä suoritusmuodossa pyörivä levy käsittää joukon puolia tai siipiä alapinnallaan ja joukon levyn läpi meneviä rakoja, jotka aikaansaavat tikkuhakkeen ja nollakuitujen erottelun nollakuitujen pudotessa rakojen läpi sisäkammioon.

Esillä olevan keksinnön pyörivässä erottimessa on joukko ohjauslaitteita keskipakovoiman muuttamiseksi, materiaalin putoamiskohdan muuttamiseksi ja nollakuidut mukaan sieppaavan ilmavirran muuttamiseksi. Keskipakovoimaa muutetaan ohjaamalla pyörintänopeutta, mikä voidaan toteuttaa esimerkiksi käyttämällä säätönopeuskäyttöä. Putoamiskohtaa voidaan muuttaa asettelemalla roottorin vertikaalista korkeutta. Ilmavirtaa voidaan muuttaa yksinkertaisesti käyttämällä säädettävää läppää.

Kuvio 1 on kaaviollinen esitys erotusjärjestelmästä, joka käsittää erottimen, joka on esitetty leikattuna, puhaltimen ja syklonin,

Kuvio 2 on osittainen päällyskuvanto roottorista, jota voidaan käyttää kuvion 1 laitteessa, 3 85035

Kuvio 3 on erottimen osittainen leikkauskuvanto, joka esittää esillä olevan keksinnön mukaisesti konstruoidun roottorin kolmannen suoritusmuodon,

Kuvio 4 on osittainen päällyskuvanto kuvion 3 roottorista,

Kuvio 5 on osittainen päätykuvanto kuvioiden 3 ja 4 roottorista,

Kuvio 6 on osittainen leikkauskuvanto erottimesta, jossa käytetään esillä olevan keksinnön mukaisesti konstruoidun roottorin vielä erästä suoritusmuotoa,

Kuvio 7 on osittainen päällyskuvanto kuviossa 6 esitetystä roottorista, ja

Kuvio 8 on leikkauskuvanto oleellisesti pitkin kuvion 7 viivaa VIII-VIII.

Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty erottelujärjestelmä, joka käsittää erottimen 10, joka on yhteydessä sykloniin 12 puhaltimen 14 välityksellä.

Erotin 10 käsittää kotelon, johon sisältyy yläseinämä 16, suppeneva alaseinämä ja kansiseinämä 56. Poikittaistankoraken-ne 20 kannattaa sisäseinämää 22, joka on välimatkan päässä seinämästä 18 ulkokammion 24 ja sisäkammion 26 muodostamiseksi. Seinämä 18 muodostaa myös poistoaukon 28, joka on yhteydessä kuljettimeen 30. Sisäseinämä 22 muodostaa alapäähänsä poistoaukon 32, joka on yhteydessä kanavaan 34. Kanava 34 ohjaa ilmavirran säädettävästä aukosta 36, jota ohjataan läpällä 60, puhaltimen 14 ja syklonin 12 läpi poistoon 62.

Roottori 38 on asennettu pyörimään kammioiden 24 ja 26 yläpuolelle ja siinä on sileä yläpinta. Kuten kuviosta 2 parhaiten ilmenee, roottori 38' käsittää levyn 40, joka kannattaa joukkoa kaarevia siipiä 42. Roottori 38 (kuvio 1) tai 38' 4 85035 (kuvio 2) on asennettu pyörimään akselille 44, jota kannattaa laakeri 46, joka on asennettu poikittaistankoon 20. Akselia 44 käytetään vaihdelaatikon 48 avulla, joka on kytketty moottoriin 50 kytkinelimen 52, kuten kiilahihnan tai muun käyttölaitteen avulla. Moottori 50 voi edullisesti olla nopeussää-töinen moottori, jota ohjataan nopeussäätöisen moottorin ohjaimella 64 roottorin aikaansaaman keskipakovoiman muuttamiseksi.

Laakerikotelo 48 on edullisesti pystysuunnassa aseteltava, esimerkiksi säätöruuvien tai korvakkeiden 54 avulla, roottorin 38 vertikaalisen korkeuden asettelemiseksi ja erotettavan materiaalin pudotuskohdan muuttamiseksi tämän avulla.

Läppä 60 muuttaa luonnollisesti kanavaan 34 tulevaa ilmavirtaa.

Laitteen toimiessa tikkuhakkeen ja nollakuitujen seosta syötetään erottimeen syöttökourun 58 avulla ja johdetaan roottorin 38 keskiosaan, missä seokseen kohdistuu keskipakovoima ja seos linkoutuu levyn kehän ohi. Tikkuhake, jolla on pienempi pinta-alan ja massan suhde kuin nollakuiduilla, kulkee viitemerkillä A osoitettuja ratoja ja joutuu kammioon 24. Nollakuidut puolestaan kulkevat viitemerkillä B osoitettua rataa pitkin ja joutuvat kammioon 26. Kaikki nollakuidut ja jauho, jotka joutuvat saannekammioon 24 tulevat siepatuiksi ilmavirtaan C ja kuljetetuiksi poistekammioon 26.

Seinämä 18 ohjaa tikkuhakkeen alaspäin poistoon 28 ja se kuljetetaan pois käsiteltäväksi kuljettimella 30. Nollakuidut puolestaan joutuvat kammion 26 matalapainevyöhykkeeseen ilmavirran C ja kanavan 34 kautta kulkevan ilmavirran vaikutuksesta ja kulkevat poistoaukon 32 läpi tullakseen siepatuiksi ilmavirtaan ja kuljetetuiksi sykloniin 12 puhaltimen 14 avulla. Lopuksi nollakuidut poistetaan, kuten kohdassa 62 on esitetty, syklonista 12.

5 85035

Kuvioissa 3, 4, ja 5 on esitetty keksinnön toinen suoritus muoto, jossa roottori 64 on asennettu pyörimään akselin 44 mukana ja se on tuettu poikittaistangon 20 kannattamaan laakeriin 46. Roottori 64 on konstruoitu hitsatuksi koveraksi rakenteeksi, jonka alapinta on esimerkiksi 0,5* kulmassa. Kuten parhaiten ilmenee kuvioista 4 ja 5, roottorissa on roottorin kehää kohti kulkevien urien 68 kenttä 66. Urat voivat olla esimerkiksi 0,478 cm syviö ja 0,478 cm leveitä. Urien tarkoituksena on kerätä niin paljon nollakuituja kuin mahdollista, urakuvio on tämän vuoksi muodostettu siten, että urat ovat pidempiä kuin jos ne olisivat säteen suuntaisia. Kun nollakuidut ovat urissa, kuituihin vaikuttaa kaksi kitkavoimaa, nimittäin alaspäin ja pitkin asianomaisen uran sivuseinä-mää. Kuten voidaan odottaa, toisen voiman suuntautuessa alaspäin ja toisen uran seinämää vastaan aikaansaadaan nollakuidun säteensuuntaisen nopeuden pieneneminen, niin että nollakuidut putoavat helposti kammion 26 poistevyöhykkeeseen. Koetulokset ovat osoittaneet, että urat lisäävät erottimen tehokkuutta.

Urat myös ravistavat irti tikkuhakkeeseen kiinnittyneet nolla-kuidut. Tikkuhake estää uria tukkeutumasta.

Pyörivän erottimen läpi kulkeva puhallintoiminnan ilmavirta huolehtii pienimmistä lentävistä hiukkasista, lyhentää nolla-kuitujen virtausmatkaa ja kuljettaa nollakuidut kammion 26 poistevyöhykkeeseen.

Kuvioissa 6, 7 ja 8 on esitetty keksinnön vielä eräs suoritus muoto, jossa erotin on varustettu roottorilla 70.

Kuten kuvioista 7 ja 8 parhaiten ilmenee, roottori 70 käsittää kaksi rengasta 72 ja 74, jotka on liitetty yhteen välimatkan päässä toisistaan olevilla puolilla 76. Renkaisiin 72, 74 on kiinnitetty levy 78 ruuveilla 80 ja siinä on joukko rakoja 82. Tällä rakenteella on mahdollista kehittää alipaine roottorin ____ yläpuolelle roottorin alapuolella olevilla puolilla tai puhal- 6 85035 linsiivillä 76. Roottorin pyörintä on vastakkainen edellä mainittuun urilla varustettuun roottoriin nähden.

On huomattava, että kuvion 6 kammio 26 on mitoitettu siten, että se ulottuu vain roottorin alapuolelle ja tässä suoritusmuodossa nollakuidut erotellaan rakojen 82 läpi.

On myös huomattava, että kuvioiden 3-5 ja 6-8 suoritusmuotoja voidaan käyttää kanavan 34 yhteydessä, joka muodostaa ilmavirran nollakuitujen sieppaamiseksi ja niiden kuljettamiseksi lopullisesti poistettavaksi.

On ilmeistä, että edellä oleva selitys liittyy erottimeen, joka on suunniteltu erottamaan materiaalin yhden jakeen (ensisijaisesti puulastut) seoksen yhdestä tai useammasta muusta ainesosasta. Materiaali syötetään vaakasuunnassa pyörivän roottorin keskikohtaan ja keskipakovoimat heittävät sen ulos kahteen tai useampaan osaan. Toinen osa koostuu saanteista, jotka vastaanotetaan ulompaan vyöhykkeeseen, ja toinen osa koostuu poisteista eli nollakuiduista, jotka joutuvat sisem-pään vyöhykkeeseen. Järjestelmän ohjaamiseksi käytetään ilmaa materiaalin virtaukseen nähden vastakkaisena virtauksena. Laite aikaansaa muihin järjestelmiin verrattuna etuja, jotka perustuvat pääasiassa pieniin kustannuksiin, sen tyyppisten reikien tai rakojen puuttumiseen, jotka normaalisti tukkeutuisivat kuten täryseuloissa, suurten kuluvien elementtien puuttumiseen, jollaisia on levyseuloissa, suureen tehokkuuteen ja ohjauksen helppouteen, suljettuun laitteeseen, joten pöly-ongelmaa ei ole, ja suureen kapasiteettiin.

Esillä olevan keksinnön täysikokoinen malli on rakennettu ja sitä on käytetty. Käyttämällä vain pyörivän levyn kohdistamia keskipakovoimia ja ilman ilmavirtaa on saavutettu 75% erotus-tehokkuus. Kapasiteetti ja tehokkuus ovat vielä yhtä hyviä tai parempia kuin tunnetuissa erottimissa. Käyttämällä edellä käsitellyn mukaisesti ilmavirtaa on saavutettu 88% erotus-tehokkuus. Toisin sanoen erotin toimii erittäin hyvin ilma- 7 85035 virtaa käyttämättä ja toimii äärimmäisen hyvin ilmavirtaa käytettäessä.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa käytetään roottoria, jossa on erikoisurat, jotka on kehitetty suorittamaan jauhon erotuksen tikkuhakkeesta. Urakuvio on esitetty kuviossa 4. Urien tarkoituksena on erottaa niin paljon nollakuituja/jauhoa kuin mahdollista ja kahdesta kitkavoimasta johtuen nopeutta voidaan pienentää niin paljon kuin mahdollista ennen kuin hiukkaset poistuvat roottorista. Tämän vuoksi käytetään roottorin negatiivista pyörintää kuten kuviossa 4 on esitetty. Hiukkasten energiasta ja ilmavirrasta johtuen hiukkaset menevät sisäkar-tion sisä- tai ulkopuolelle. Suuret hiukkaset aikaansaavat urien itsepuhdistumisen. Keskelle on mahdollista sijoittaa tarvittaessa jäänmurtaja. Kapasiteetin lisäämiseksi on myös mahdollista sijoittaa toinen materiaalin syöttökouru kuviossa 1 esitettyä vastapäätä, koska kuten edellä on selitetty, kuvion 1 laitteessa käytetään kerrallaan vain puolta roottorista.

Kuten edellä on mainittu, erottimen läpi kulkeva ilmavirta on tärkeä useista syistä. Ensinnäkin on tärkeää kerätä pienimmät hiukkaset. Tässä pienimmillä hiukkasilla tarkoitetaan hiukkasia, joiden keskihalkaisijana mitattu koko on alle 1 mm, kuten pölyä. Toiseksi ilmavirta on tärkeä häiritsemään ja estämään materiaalin pientä jaetta kulkemasta samaa ballistista käyrää pitkin kuin suuri jae erotuksen aikaansaamiseksi. Ilmavirta on myös tärkeä pienten jakeiden kuljettamiseksi haluttuun paikkaan poistettavaksi ja saanteiden pneumaattisen puhdistamisen aikaansaamiseksi vastavirtauksen avulla.

Pienimpien hiukkasten keräilyn osalta voidaan todeta, että kaikki saanteet kulkevat vastakkaissuuntaisessa ilmavirrassa, jolla on alhainen nopeus, koska suurin osa sisääntulevasta ilmasta tulee saanteiden poistokohdan kautta. Vastavirta kerää pienimmät hiukkaset, jotka voidaan helposti kuljettaa pienellä ilman nopeudella, erottimen uiko- ja sisäkartioiden välillä. Roottori kehittää pyörimisensä avulla ilman liikkeen ja pienimmät hiukkaset pyrkivät liikkumaan ylöspäin pölypilvessä ja joissakin tapauksissa seuraamaan saanteita, mikäli ei olisi vastavirtausta, joka kerää hienot hiukkaset ja kuljettaa ne poisteiden kammioon.

8 85035

Hienon jakeen häiriytymisen yhteydessä on otettava huomioon seuraavaa. Tyhjössä hiukkasen heittomatka on riippumaton hiukkasen koosta ja se noudattaa riippuvuutta W = Voa x sin 2a , 9 missä W on heittopituus metreissä, Vo on alkunopeus metriä sekunnissa, a on heittokulma asteissa ja g on maan vetovoiman kiihtyvyys yksikkönä m/s2.

On kuitenkin yleisesti tunnettua, että pieni ilman nopeus voi häiritä pieniä hiukkasia pienellä energialla ja pienet hiukkaset voidaan saattaa kulkemaan suoran ballistisen käyrän sijasta erilaista tietä, esimerkiksi sinikäyrää pitkin. Tästä syystä on mahdollista erottaa yksi tai useampi jae muista käyttämällä keskipakovoimaa yhdessä ilmavirtauksen kanssa.

Kuten myös edellä on mainittu, hienot jakeet on suotavaa kuljettaa haluttuun paikkaan. Nollakuidut/jauhejae kuljetetaan pneumaattisella kuljetuksella, jonka etuina ovat alhaiset investointikustannukset, pölytiivis järjestelmä ja muutosten helppous. On siten edullista käyttää samaa ilmavirtaa pyörivän erottimen sisällä pienimmän jakeen kuljettamiseksi haluttuun paikkaan, joka voi olla jonkin matkan päässä.

Koska kaikki saanteet kulkevat ilmavirrassa erottimen läpi kulkiessaan, jopa suurempiin hiukkasiin esim. kosteuden ja vastaavan avulla kiinnittyvät pienet hiukkaset voidaan erottaa.

Konstruktioon voidaan tehdä vaihtoehtoja, esimerkiksi voidaan käyttää useampaa kuin kahta samankeskeistä kammiota seoksen 9 85035 kahta useamman ainesosan erottamiseksi. Kuten edellä on mainittu, myös yhtä useampia syöttöjä voidaan käyttää tehon lisäämiseksi ja esimerkiksi erottimen keskellä voidaan käyttää j äänmurtaj aa.

Vaikka keksintöä on edellä selitetty sen tiettyyn havainnollistavaan suoritusmuotoon viitaten, alan ammattimiehet voivat löytää monia keksinnön muutoksia ja muunnoksia sen ajatuksesta ja piiristä poikkeamatta. Kaikki tällaiset muutokset ja muunnokset on siten tarkoitettu sisällytettäväksi myönnettävään patenttiin siinä laajuudessa kuin tässä esitetyn tekniikan edistysaskeleen piiriin voidaan kohtuullisesti ja asianmukaisesti sisällyttää.

Claims (18)

1. Erotinlaite useiden erikokoisten hiukkasaineosien seoksen erottamiseksi, joka laite käsittää: kammioelimet, jotka muodostavat joukon samankeskeisiä kammioita (24, 26), kunkin kammioista (24, 26) käsittäessä tuloaukon asianomaisen hiuk- kasainesosan vastaanottamiseksi ja poistoaukon (28, 32) asianomaisen hiukkasainesosan poistamiseksi; roottorin (38), joka on asennettu kammioiden (24, 26) yläpuolelle; käyttöelimet (48, 50, 52), jotka on kytketty roottoriin (38) ja joita voidaan käyttää pyörittämään roottoria; syöttöelimet (58) hiuk-kasainesosien seoksen syöttämiseksi roottorille (38) seoksen saattamiseksi alttiiksi keskipakovoimille, jotka poistavat hiukkasainesosat roottorin (38) kehän yli; ja ilmanvirtauseli-met (14, 60, 36, 34), jotka ovat yhteydessä kammioiden (24, 26. poistoaukkoihin (28, 32), ilmavirran (C) aikaansaamiseksi pienempien hiukkasainesosien sieppaamiseksi ja kuljettamiseksi pois suuremmista hiukkasainesosista ja pienempien hiukkasainesosien reittien johtamiseksi kohti sisintä mainituista samankeskeisistä kammioista (24, 26); roottorin (38) suorittaessa alustavan erotuksen suurten ja pienten hiukkasten ainesosien välillä ja poistaessa mainitut ainesosat pitkin eri reittejä (A, B), jotka riippuvat näiden hiukkasten asianomaisista pinnan pinta-alan ja massan suhteista siten, että ne putoavat alas kulloinkin samankeskeisten kammioiden (24, 26) vastaavasti sijaitsevaan tuloaukkoon, tunnettu siitä, että roottorin (38) kehä on säteittäisesti välimatkan päässä samankeskeisistä kammioista (24, 26) sisimmän kammion seinä mästä tai että se ulottuu levynä, jossa on sen läpi kulkevat raot, samankeskeisistä kammioista (24, 26) sisimmän kammion seinämän yli.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen erotinlaite, tunnet-t u siitä, että roottorissa (38) on sileä yläpinta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen erotinlaite, tunnet-t u siitä, että rottori (38) käsittää levyn (40), jossa on H 85035 ylä- ja alapinta ja mainitun yläpinnan kannattamat siivet (42).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen erotinlaite, tunnet-t u siitä, että siivet (42) ovat kaarevia ja kulkevat yleisesti levyn (40) säteen suuntaisesti.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen erotinlaite, tunnet-t u siitä, että roottori (38) käsittää levyn, jossa on ylä- ja alapinta ja mainitulla yläpinnalla urakuvio (68), joka avautuu levyn kehän läpi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen erotinlaite, tunnet-t u siitä, että se on tarkoitettu käytettäväksi tikkuhakkeen ja nollakuitujen erottamiseksi niiden seoksesta.

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 6 mukainen erotinlaite, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi kotelon, joka sisältää mainitut kammioelimet, jolloin kumpikin kammio (24, 26) käsittää ainakin yhden seinämän (18, 22), joka suppenee alaspäin kohti roottorin (38) pyörintäakselia ja päättyy asianomaisen poistoelimen (28, 32) kohdalla.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen erotinlaite, tunnet-t u siitä, että kotelo käsittää lisäksi yläseinämän (56), johon käyttöelimet (48, 50, 52) on asennettu.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen erotinlaite, tunnet-t u siitä, että syöttöelimet käsittävät syöttökourun (58), joka on sijoitettu suuntaamaan tikkuhakkeen ja nollakuitujen seoksen roottorin (38) keskiosaan.

10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen erotinlaite, tunnet-t u siitä, että käyttöelimet käsittävät käyttölaitteen (48, 50) ja käyttölaitteeseen yhdistetyn ja roottoria (38) kannattavan akselin (44). i2 85035

10 85035

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen erotinlaite, tunnet-t u siitä, että käyttölaite käsittää nopeussäätöisen moottorin (50) roottorin (38) pyörintänopeuden ja tikkuhakkeen ja nollakuitujen seokseen kohdistettujen keskipakovoimien muuttamiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen erotinlaite, tunnet-t u siitä, että käyttölaite käsittää säädettävät elimet (54) roottorin (38) korkeuden ja tikkuhakkeen ja nollakuitujen asianomaisiin kammioihinsa (24, 26) johtavien reittien muuttamiseksi.

13. Patenttivaatimuksen 6 mukainen erotinlaite, tunnet-t u siitä, että ilmanvirtauselimet käsittävät kanavan (34), joka on kytketty yhteyteen ensimmäisten poistoelinten (32) kanssa, ja puhallinelimet (14), jotka on kytketty kanavaan (34) ilmavirran kehittämiseksi sen läpi.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen erotinlaite, tunnet-t u siitä, että kanava (34) käsittää aseteltavan läpän (60) ilmavirran säätämiseksi.

15. Patenttivaatimuksen 6 mukainen erotinlaite, tunnet-t u siitä, että se käsittää lisäksi kuljettimen (30) toisten poistoelimien (28) alapuolella tikkuhakkeen kuljettamiseksi pois.

16. Patenttivaatimuksen 6 mukainen erotinlaite, tunnet-t u siitä, että se käsittää lisäksi: kotelon, johon sisältyy yläseinämä (56), ainakin yksi yläseinämästä alaspäin jatkuva sivuseinämä (16), poikittaistanko (20), joka ulottuu mainitusta ainakin yhdestä sivuseinämästä, ensimmäinen alaspäin suppeneva seinämä (22), joka jatkuu alaspäin poikittaistangosta (20) muodostaen nollakuitujen poistekammion (26) ja joka päättyy nollakuitujen poistoaukkoon (32), ja toinen alaspäin suppeneva seinämä (18), joka jatkuu alaspäin mainitusta ainakin yhdestä sivuseinämästä (16) välimatkan päässä mainitusta i3 8 5 0 35 ensimmäisestä alaspäin suppenevasta seinämästä (22) muodostaen tikkuhakkeen saannekammion (24) ja joka päättyy tikkuhakkeen poistoaukon (28) kohdalle, jolloin käyttöelimet on asennettu mainittuun yläseinämään (56) ja sisältävät mainitun yläseinä-män läpi ulottuvan pyöritettävän akselin (44), joka on laakeroitu poikittaistankoon (20), syöttökourun (58) seoksen syöttämiseksi erotinlaitteeseen, kuljettimen (30) tikkuhakkeen poistoaukon (28) alapuolella tikkuhakkeen kuljettamiseksi pois, kanavan (34), joka kulkee saanteiden kammion (24) läpi ja on erotettu siitä ja kytketty yhteyteen nollakuitujen pois-toaukkoon (32), ja elimet (14) ilmavirran aikaansaamiseksi kanavan (34) läpi ja ulottumaan tikkuhakkeen poistoaukosta (28) kanavaan (34) saanteiden ja poisteiden kammioiden (24, 26) kautta nollakuitujen sieppaamiseksi mukaan ja kuljettamiseksi pois, jolloin roottori (38) on akselin (44) kannattama syöttökourun (58) läheisyydessä ja saanteiden ja poisteiden kammioiden (24, 26) yläpuolella seoksen vastaanottamiseksi roottorille ja keskipakovoimien kohdistamiseksi tikkuhakkee-seen ja nollakuituihin tikkuhakkeen ja nollakuitujen kuljettamiseksi roottorin (38) kehän yli ja asianomaisten saanteiden ja poisteiden kammioiden (24, 26) sisälle.

17. Menetelmä tikkuhakkeen ja nollakuitujen seoksen erottamiseksi ainesosiinsa, joka menetelmä käsittää vaiheina: tikku-hakkeen ja nollakuitujen seoksen syöttämisen erotusasemalle; keskipakovoimien kohdistaminen roottorin avulla tikkuhakkee-seen ja nollakuituihin niiden saattamiseksi kulkemaan säteit-täisesti ulospäin erotusasemasta; aineosien poistamisen roottorin kehän yli; tikkuhakkeen keräämisen toiseen vyöhykkeeseen, joka sijaitsee erotusaseman alla ja säteittäisesti ulospäin siitä, jolloin osa tikkuhakkeesta kannattaa mukanaan nollakuituja; ilmavirran kehittämisen ylöspäin mainitun toisen vyöhykkeen läpi nollakuitujen puhdistamiseksi siitä osasta tikkuhaketta, jotka kuljettavat niitä, ja näiden nollakuitujen kuljettamisen mainitun toisen vyöhykkeen vieressä sijaitsevaan ensimmäiseen vyöhykkeeseen ja alaspäin ensimmäisen vyöhykkeen läpi nollakuitujen sieppaamiseksi mukaan ja kuljettamiseksi i4 8 5 0 35 pois nollakuitujen poisteena; ja tikkuhakkeen poistamisen mainitusta toisesta vyöhykkeestä; jolloin keskipakovoiman avulla aikaansaadaan tikkuhakkeelle erilaiset säteittäiset liikeradat kuin nollakuiduille niin, että tikkuhake kulkee pitkin asianomaisia reittejä mainittuun toisen vyöhykkeeseen ja nollakuidut kulkevat pitkin asianomaisia, säteensuunnassa ulompia reittejä mainitun toisen vyöhykkeen vieressä sijaitsevaan ensimmäiseen vyöhykkeeseen; ja olennaisen osan nolla-kuiduista keräämisen erillään tikkuhakkeesta; tunnettu siitä, että käytetään roottoria, jonka kehä on säteittäisesti välimatkan päässä mainitusta toisesta vyöhykkeestä tai ulottuu mainitun toisen vyöhykkeen seinämän yli levynä, jossa on sen läpi kulkevat raot.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että se käsittää vaiheen, jossa seosta ravistellaan nollakuitujen irrottamiseksi tikkuhakkeesta. is 85035