FI84979B

FI84979B - Filter foer separering av partiklar fraon en het gasstroem.

Info

Publication number: FI84979B
Application number: FI901747A
Authority: FI
Inventors: Juhani Isaksson
Original assignee: Ahlstroem Oy
Priority date: 1990-04-06
Filing date: 1990-04-06
Publication date: 1991-11-15
Also published as: US5110332A; FI901747A0; JPH05269322A; JPH0759290B2; FI84979C; FI901747A

Description

84979

SUODIN HIUKKASTEN SUODATTAMISEKSI KUUMASTA KAASUVIRRASTA FILTER FÖR SEPARERING AV PARTIKLAR FRAN EN HET GASSTRÖM

Keksintö kohdistuu suotimeen hiukkasten suodattamiseksi kuumasta kaasuvirrasta, joka suodatin käsittää suodinkammi-on, johon on sovitettu useita suodinelementtejä ja ainakin 5 yksi suodinelementtien läpimentävillä aukoilla varustettu kannatus- ja/tai jakolevy, joka jakaa suodinkammmion ainakin kahteen erilliseen kammioon. Keksintö soveltuu erikoisesti käytettäväksi suotimissa, joissa suodinelementteinä on käytetty suodinputkia.

10

Nykyiset poltto- ja kaasutusmenetelmät vaativat luotettavia hiukkaserottimia, jotka pystyvät tehokkaasti erottamaan hiukkasia kuumista savukaasuista tai polttokaasuista. Erikoisesti poltossa tai kaasutuksessa leijukerroskiertope-15 tireaktorissa syntyvät kuumat kaasut sisältävät suuren määrän hiukkasia, tuhkaa, petimateriaalia, palamatonta polttoainetta, absorbointiaineita jne. Hiukkaserottimien on näissä olosuhteissa kestettävä sekä kuumuutta että kulutusta.

20

Uudenaikaisissa yhdistetyissä kaasu- ja höyryturbiinivoima-loissa, joissa kaasut paisutetaan kaasuturbiinissa, tehokkaalla kaasunpuhdistuksella ennen turbiinia on ratkaiseva merkitys turbiinin jatkuvan toiminnan kannalta. Kuuman 25 kaasun mahdollisesti sisältämät hiukkaset lisäävät huomattavasti turbiinin siipien syöpymistä ja kulumista.

Tänä päivänä on myös ympäristön kannalta pyrittävä mahdollisimman pieniin hiukkaspäästöihin kaikissa kaasua ympäristöön '---'30 päästävissä prosesseissa.

-- Kuumien kaasujen puhdistamiseen on olemassa erilaisia 2 84979 hiukkaserottimia, kuten pystysykloneja, vaakasykloneja ja erilaisia suotimia. Viime vuosina kaasuja läpäisevät lämmönkestävät suotimet ovat osoittautuneet varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi tavanomaisille kuumakaasusykloneille.

5 Syklonit vaativat tilaa sekä syklonille että syklonin tukijärjestelmille. Suotimet ovat sitä vastoin yksinkertaisia ja tilaa säästäviä. Huokoisista erikoismetalleista tai keraamisista aineista valmistetut suotimet kestävät hyvin korkean lämpötilan asettamat vaatimukset eivätkä 10 vaadi jäähdytystä tai muurattuja lämmöneristeitä samalla tavoin kuin syklonit. Paineistetuissa prosesseissa suotimet on helppo yhdistää paineenalaisiin poltto- tai kaasutusjärjestelmiin.

15 Suotimissa hiukkasia kertyy vähitellen huokoisen materiaalin pinnalle, jolloin suodin on aika ajoin puhdistettava. Suuren hiukkasmäärän kerääntyessä suotimen pinnalle tarvitaan suuri paine-ero suotimen molemmille puolille kaasun johtamiseksi suotimen läpi. Suotimet voidaan puhdistaa 20 ravistamalla, jos suodinmateriaali kestää tällaista käsittelyä, tai esim. takaisinpuhaltamalla puhdasta kaasua suotimen läpi, niin että suotimelle kerääntyneet hiukkaset irtoavat.

Suotimen molemmin puolin vallitseva suuri paine-ero, joka 25 tarvitaan kaasun johtamiseksi suotimen läpi, johtaa siihen, että kaasua pyrkii kulkeutumaan korkeamman paineen puolelta eli likaisen kaasun tulopuolelta alemman paineen puolelle eli puhtaan kaasun poistopuolelle myös muita mahdollisia teitä kuin suotimen läpi, esim. suodatinputken ja kannatus-30 levyn välisistä raoista. Takaisinpuhalluksen eli puhdistus-vaiheen aikana kaasunpaine nostetaan vastaavasti hetkellisesti korkeammaksi puhtaan kaasun puolella, jolloin myös on tärkeätä, että puhdistuskaasu todella kulkee suotimen läpi ja puhdistaa suotimen eikä pääse vuotamaan läpi muista 35 epätiiviistä raoista.

Pystysuorassa suodattimessa suodatinputket ovat yleensä yläosastaan kiinnitetyt esim. laippaliitoksilla vaakasuoraan 3 84979 kannatuslevyyn, joka samalla jakaa suodatinkammion likaisen kaasun ja puhtaan kaasun kaasutilaan. Kannatuslevyyn on muodostettu suodinputkien läpimentäviä aukkoja, joihin suodinputket on kiinnitetty. Suodinputken ja aukon välinen 5 rako pyritään tiivistämään, niin että likaista kaasua ei pääsisi kulkeutumaan likaisen kaasun kaasutilasta puhtaan kaasun kaasutilaan.

Suodinputken ja kannatuslevyn välinen rako on pyritty 10 tiivistämään mm. kiristämällä putket tiukasti kannatuslevyyn. Tämä on kuitenkin usein hankalaa, koska putkia on tiheästi vieri vieressä kuumassa kaasutilassa, niin että kannatuslevyyn ei jää paljonkaan tilaa mahdollisille kiristyslaitteille, jotka lisäksi tekisivät suotimesta 15 erittäin monimutkaisen.

Putkien ja aukkojen välinen rako on myös pyritty tiivistämään esim. siten, että kannatuslevyyn tehty aukko on kartion muotoinen ja suodinputken yläpää on kaarevasti ylöspäin 20 laajeneva siten, että kartion muotoinen aukko kannattaa suodinputkea sen yläosasta ja samalla tiivistää rakoa putken ja aukon välillä. Saksalaisessa patenttijulkaisussa DE 35 15 365 on esitetty tämäntyyppinen kaasusuodatin.

25 Suomalaisessa patenttihakemuksessa FI 892368 on lisäksi näytetty, että kannatuslevyn aukoissa voi olla sisäänpäin suunnattu laippa, suodinputken yläosassa vastaavasti ulospäin ulottuva uloke ja laipan ja ulokkeen välissä tiiviste, niin että rako putken seinämien ja kannatyslevyn 30 välillä tiivistyy. Suodatinputki voidaan kiristää puristus-levyllä tai jousella kannatuslevyä vasten. Suodatinputki voidaan myös painaa kannatuslevyä vasten lisäämällä putken päälle tarpeeksi suuri teräspaino, joka pitää putken tiiviisti kiinni kannatuslevyssä. Painojen käyttäminen 35 lisää huomattavasti kannatuslevyn kuormitusta.

Edellä mainituissa, aikaisemmin tunnetuissa ratkaisuissa joudutaan suodatinputken yläpää muotoilemaan siten, että 4 84979 sen halkaisija on suurempi kuin aukon halkaisija vastaavassa levyssä, mikä asettaa määrättyjä rajoituksia ratkaisun käytölle. Pystysuorat suodattimet ovat usein korkeita, jolloin suodatinputket vaativat ehkä kaksi tai kolme 5 kannatus- tai tukilevyä ylimmän kannatuslevyn lisäksi, tai mahdollisesti suodinkammio on jaettava jakolevyillä muista syistä useampaan puhtaan kaasun kaasutilaan. Myös näiden lisälevyjen aukkojen ja suodinputkien väliset raot tiivistetään.

10

On huomattavasti hankalampi asentaa suodatinputkia, jos suodattimessa on useita jakolevyjä, erikoisesti jos suoda-tinputkien halkaisija ei ole vakio, vaan putkissa on ulokkeita putkien kannattamiseksi tai tiivistämiseksi 15 jakolevyihin. Mikäli kaikissa kannatus- ja jakolevyissä olevat putkien läpimentävät aukot ovat yhtä suuret, joudutaan putket joissa on ulokkeita asentamaan sivulta päin jokainen putki omalta tasoltaan jakolevyihin. Tällöin tarvitaan paljon asennustilaa pitkien suodinputkien siirtä-20 miseksi ja pujottamiseksi kyseiseen jakolevyyn.

On tietenkin mahdollista, mutta tuskin kovin edullista, käyttää eri tasoilla halkaisijaltaan erisuuruisia suodin-putkia ja vastaavasti erisuuruisia aukkoja eri kannatus- 25 tai jakolevyissä siten, että alemmille tasoille tulevat putket mahtuisivat ulokkeineen ylempien aukkojen läpi ja kiinnittyisivät vasta oikella tasolla aukkoihin. Tällöin kaikki alaosaan tulevat suodinputket sopivat kulkemaan levyn ylempien aukkojen läpi omalle tasolleen ja jäävät 30 vasta omalla tasollaan kiinni ulokkeistaan pienempiin aukkoihin. Tällä tavoin pienennetään kuitenkin tarpeettomasti suodinpinta-alaa suotimen alaosassa, koska halkaisijal-: : : taan pienemmillä suodinputkilla on myös pienempi suodin- pinta-ala. Lisäksi suotimen alaosaan jää hyödytöntä tyhjää 35 tilaa suodinputkien väliin, koska putkijako on sama niin ;·; ylimmällä kuin alemmallakin tasolla.

Kiinteitä, tiiviitä suodinputkien ja kannatus- tai jakolevy- 5 84979 jen välisiä liitoksia ei voida käyttää kuumissa olosuhteissa putkien ja levyjen erisuuruisten lämpölaajenemisien vuoksi. Putkien ja levyjen välisen liitoksen on voitava elää. Siksi onkin ehdotettu käytettäväksi erilaisia ratkai-5 suja, joissa putki yhdistetään palkeilla kannatus- tai jakolevyyn. Palkeet ovat kuitenkin erikoisesti kuumissa olosuhteissa herkkiä kulumiselle. Amerikkalaisessa patentissa US 4,838,581 on ehdotettu ratkaisua, jossa palkeiden ja kuuman suodinputken väliin sovitetaan eriste palkeen 10 suojaamiseen kuumuudelta. Ratkaisu on monimutkainen.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on esittää tunnettua tekniikkaa parempi suodin, jossa edellä esitetyt tunnetun tekniikan haitat on minimoitu. Tarkoituksena on erikoisesti 15 aikaansaada suodinrakenne, jossa on yksinkertainen ja luotettava tiivistys suodinputken ja kannatus- tai jakole-vyssä olevien aukkojen seinämien välillä, siten että estetään kaasun virtaus aukkojen läpi.

20 Keksinnön tarkoituksena on myös mahdollistaa yksinkertaisten, kuumankestävistä materiaaleista valmistettujen tiivisteiden käyttö suotimessa.

Keksinnön tarkoituksena on edelleen aikaansaada suodinputki-25 liitos kannatus- tai jakolevyyn, mikä mahdollistaa putken liikkumisen esim. lämpölaajenemisen johdosta.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi mahdollistaa yksinkertainen suodinputkien asennus ja minimoida suodinputkien 30 vahingoittumisvaara asennuksen aikana. Keksinnön tarkoituksena on myös aikaansaada suodinrakenne, jossa kaikki suodinputket voidaan asentaa suotimeen samalta tasolta.

Edellä esitettyjen tarkoitusperien saavuttamiseksi esillä 35 oleva keksintö on tunnettu siitä, että kannatus- ja/tai jakolevyssä olevien aukkojen ja niiden läpi kulkevien suodinelementtien välinen rako on tiivistetty sovittamalla rakoon pienen välimatkan päähän toisistaan ainakin kaksi 6 84979 oleellisesti raon muotoista tiivistettä. Keksintö kohdistuu esimerkiksi suotimeen, johon on sovitettu useita vierekkäisiä suodinputkia, jotka on kiinnitetty kannatuslevyn ympyrän muotoisiin aukkoihin ja jossa aukon ja putken välinen 5 renkaan muotoinen rako tällöin tiivistetään pääasiallisesti renkaan muotoisilla tiivisteillä. Tiivisteet ovat edullisesti valmistetut männänrenkaan muotoisista elementeistä tai renkaan muotoisista elementeistä, joissa on katkoskohta, joka antaa elementille joustovaraa. Joustavat elementit 10 voidaan yksinkertaisesti kuristaa kiinni esimerkiksi suodinputken ympärille tai jännittää kiinni kannatus- tai jakolevyn aukon seinämään.

Tiivisteen kiinnittämiseksi suodinputkeen tai aukkoon on 15 edullista muodostaa putkeen tai aukon seinämään ura, johon tiiviste osittain on upotettu.

Ura voidaan jyrsiä esim. suoraan keraamisen suodinputken pintaan tai levyn aukon seinämän sisäpintaan. Voi kuitenkin 20 valmistusteknisistä syistä olla edullisempaa kiinnittää holkki putken päähän tai aukon sisäseinään ja muodostaa urat siihen. Holkkiratkaisulla voidaan myös joissakin tapauksissa saavuttaa parempi tiivistys. Putken yläosaan kiinnitetty holkki voi olla varustettu laipalla, jolla 25 putki kiinnitetään ylimpään kannatuslevyyn.

Suotimessa suodinputket voivat olla nk. läpivirtausputkia, jolloin putket ovat avoimet molemmista päistään. Likaista kaasua johdetaan sisään suodinputkeen sen yläosasta. Puhdas 30 kaasu kulkee putkenseinämän muodostaman suotimen läpi, ja kaasusta erotetut hiukkaset jäävät osittain kiinni suotimen pintaan, osittain valuvat putken sisässä alaspäin ja ulos suotimesta. Läpivirtausputket voivat olla yläpäästään tai alapäästään tuetut. Edullisesti putket on kiinnitetty 35 esim. laippaliitoksella ylimpään kannatuslevyyn.

Suotimet voivat myös olla alapäästään suljettuja, jolloin likainen kaasu johdetaan suodinputkien ulkopuolella olevaan 7 84979 kaasutilaan, ja puhdas kaasu kulkee putkien suodinpinnan läpi putkien sisään ja sieltä edelleen ulos suotimesta. Hiukkaset jäävät suodinputkien ulkopinnalle ja irtoavat siitä itsekseen tai esim. takaisinpuhalluksella ja ne 5 voidaan poistaa suotimelta.

Tiivisteen tehokkuutta putkien ja levyn välissä voidaan tehostaa johtamalla tiivistys- tai pursotuskaasua, esim. ilmaa tai puhdasta kaasua putken ja levyn väliseen rakoon. 10 Rakoon syötetty pursotuskaasu estää muodostamallaan ylipaineella likaisen kaasun virtauksen likaisen kaasun kaasuti-lasta raon läpi puhtaan kaasun kaasutilaan. Tiivistyskaasuna voidaan käyttää samaa kaasua, esim. ilmaa, jolla kannatus-tai jakolevyjä jäähdytetään. Levyyn voidaan raon kohdalle 15 yksinkertaisesti järjestää kaasun syöttöaukkoja, joista kaasua jatkuvasti virtaa tiivistettävään rakoon.

Erään sovellutuksen mukaan kaasua syötetään levyn aukkojen seinämiin muodostettuihin uriin tiivisterenkaan takapuolel-20 le, siten että syötetty kaasu painaa tiivisteen suodinputken seinämää vasten ja siten lisää tiivistyksen tehokkuutta.

Keksinnön mukainen tiivistys mahdollistaa oleellisesti tasapaksujen suodinputkien käytön suodattimissa, tiivistyk-25 sen tehokkuuden siitä kärsimättä. Tasapaksut suodinputket on helppo asentaa, koska kaikki putket voidaan tuoda suoti-meen samasta asennusaukosta, esim. suotimen yläosasta tai alaosasta, eikä tarvita erillisiä suuria asennusaukkoja putkille suotimen sivuissa.

30

Tiiviste voidaan muodostaa yksinkertaisesti käyttäen tarpeen mukaan kahta tai useampaa yksinkertaista tiivistysrengasta. Ei tarvita palkeita tai muita monimutkaisia, tilaa vieviä, raskaita ja kalliita tiivistyksiä. Esim. männänrenkaan 35 muotoiset tiivisteet ovat hyvin yksinkertaisesti asennettavissa putkiin tai aukkoihin.

Keksinnön mukainen tiiviste mahdollistaa lämpölaajenemisesta 8 84979 johtuvan suodinputkien liikkumisen kannatuslevyn aukossa. Keksinnön mukainen tiiviste on kevyt eikä täten oleellisesti lisää kannatuslevylle tulevaa kuormitusta.

5 Seuraavassa keksintöä selostetaan lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää erästä keksinnön mukaista suodinta kaaviomaisena pystyleikkauksena, kuvio 2 esittää suurennettuna kuvion 1 mukaisen suotimen 10 erästä kohtaa, jossa näkyy suodinputken tiivistys kannatus-levyn aukossa, kuvio 3 esittää kuvion 2 esittämää kohtaa suotimesta poikkileikkauksen viivaa AA pitkin, ja kuviot 4-8 esittävät keksinnön toisten sovellutusten 15 mukaisia suodinputken tiivistyksiä kannatuslevyn aukossa.

Kuviossa 1 on esitetty suodin 10, jossa on likaisen kaasun sisääntuloaukko 12, puhtaan kaasun ulosmenoaukot 14 ja 16, ja kaasusta erotettujen hiukkasten ulosmenoaukko 18.

20

Suodinkammio 20 on kolmella jakolevyllä 22, 24 ja 26 jaettu likaisen kaasun kammioon 28, puhtaan kaasun kammioihin 30 ja 32, ja hiukkasten keräilykammioon 34. Jakolevyjen väliin on sovitettu suuri määrä suodinputkia 36. Ylimpään jakole-25 vyyn 22, joka samalla toimii suodinputkien kannatinle-vynä, on muodostettu suodinputkien läpimentäviä aukkoja 38, joihin suodinputket 36 on kiinnitetty yläpäästään. Kahteen alempaan jakolevyyn 24 ja 26 on muodostettu vastaavasti suodinputken läpimentäviä aukkoja 40 ja 42, jotka 30 ovat samankeskeisiä ylimpään levyyn muodostettujen aukkojen 38 kanssa siten, että suodinputket voidaan sovittaa kulkemaan ylimmästä levystä 22 keskimmäisen jakolevyn 24 läpi alimpaan jakolevyyn 26. Suodinputket yhdistävät likaisen kaasun tilan 28 hiukkasten keräilytilaan 34.

Puhdistettava kaasu johdetaan sisääntuloaukosta 12 suodattimen likaisen kaasun kammioon 28 ja siitä edelleen suodinput-kiin 36. Suodinputket on muodostettu huokoisesta keraamises- I: 35 9 84979 ta materiaalista tai muusta lämmönkestävästä huokoisesta materiaalista. Suodatinputkista puhdas kaasu virtaa suoda-tinputkien seinämien läpi puhtaan kaasun kammioihin 30 ja 32. Kaasujen sisältämät hiukkaset erottuvat putkien sisäpin-5 nalle ja valuvat siitä osittain painovoiman vaikutuksesta alaspäin hiukkasten keräilykammioon 34. Putkien seinämille tarttuvat hiukkaset voidaan aika ajoin irrottaa esim. takaisinpuhaltamalla kaasua suodatinputkien puhtaalta puolelta likaiselle puolelle, jolloin hiukkaset pääsevät 10 valumaan alaspäin hiukkasten keräilykammioon. Kuviossa takaisinpuhallusta ei ole esitetty.

Kuvioissa 2 ja 3 on esitetty suurennuksena suodatinputken 36 ulkoseinämän 44 ja jakolevyn 24 aukon 40 seinämän 46 15 välisen raon 48 tiivistäminen. Suodatinputken seinämään 44, putken kehälle, on muodostettu ympyrän muotoisia uria 50, joihin on sovitettu tiivisterenkaita 52. Tiivisterenkaat työntyvät osittain ulos urasta 50 niin, että ne tiivistävät suodatinputken ja aukon seinämän väliin muodostuneen raon. 20 Tiivisterenkaat voivat olla valmistetut esim. metallista esim. teräksestä, tai lämmönkestävästä keraamisesta kuidusta. Teräksiset tiivisteet kestävät yli 1000°C:n lämpötiloja. Tiivisterenkaat 52 ovat männänrenkaan muotoiset kuten kuviossa 3 on esitetty. Renkaissa on katkoskohta 54, joka 25 antaa renkaalle joustovaraa asennettaessa sitä suodinputken päälle. Kun tiivisterenkaita on esim. kolme päällekkäin kuten kuvion 2 esittämässä sovellutuksessa, tiivisterenkaat asennetaan suodinputken päälle siten, että katkoskohdat 54 tulevat eri puolille suodinputken kehää.

30

Jakolevyt 24 ovat yleensä jäähdytetyt järjestämällä levyn sisään kammio 56, jonka läpi johdetaan jäähdyttävää kaasua • tai nestettä. Jäähdytyksellä myös tiiviste jäähtyy. Jako- levy voidaan edullisesti jäähdyttää esim. ilmalla. Suodin-35 putken ja jakolevyn välisen tiivistyksen tehostamiseksi on jakolevyn seinämään muodostettu aukkoja 58, joista jäähdy-tyskaasua johdetaan putken ja levyn väliseen rakoon 48. Jäähdytyskaasu muodostaa raossa jakolevyä ympäröivien 10 84979 kaasukammioiden 30 ja 32 väliin puskurivyöhykkeen, joka varmistaa raon tiivistyksen ja sen, että kaasua ei pääse virtaamaan kammiosta toiseen.

5 Kuviossa 4 on esitetty toinen keksinnön mukainen tiivistys-ratkaisu, jossa jakolevyn seinämään 46 on muodostettu uria 60, johon tiivisteet on upotettu. Jakolevyn seinämään on tiivisteurien kohdalle muodostettu aukkoja 62 jäähdytys-kaasun johtamiseksi jakolevyn jäähdytystilasta 56 tiivistet-10 tävään rakoon 48. Jäähdytystilasta ulos pursuava kaasu painaa tiivisterenkaan 52 urasta kohti suodinputkea, jolloin raon tiivistys paranee.

Joissakin tapauksissa saattaa olla edullista hoikilla 15 tukea suodinputken rakennetta. Tällöin holkki soveltuu hyvin tiivisterenkaiden tueksi. Kuviossa 5 on esitetty keksinnön suoritusmuoto, jossa suodinputken ympärille jakolevyn tasolle muodostettuun leveään uraan 64 on kiinnitetty metalliholkki 66. Hoikkiin on muodostettu pienempiä 20 uria 50, joihin tiivisterenkaat 52 on upotettu. Kuvion 5 esittämässä sovellutusmuodossa jakolevy on jäähdytetty levyn sisään johdetulla nesteellä.

Kuviossa 6 on esitetty keksinnön sovellutusmuoto, jossa 25 suodinputki on halkaisijaltaan jakolevyn aukkoa oleellisesti pienempi. Suodinputken ympärille on kiinnitetty holkki 68, jonka ulkohalkaisija on oleellisesti aukon suuruinen. Hoikkiin on muodostettu uria 50 tiivisterenkaille 52. Näin voidaan hoikin avulla tiivistää halkaisijaltaan liian 30 pieni putki jakolevyyn.

: Kuviossa 7 on esitetty suodinputken 36 yläpään tiivistämi- nen ylimpään jakolevyyn eli kannatuslevyyn 22. Putken yläpäähän on muodostettu leveä ura 70, johon on kiinnitetty '."35 uran levyinen holkki 72. Hoikin yläpäässä on ulospäin *...· taivutettu laippa 74, joka on kiinnitetty kiinnityselemen-l tiliä 76 kannatuslevyn 22 yläpintaan. Hoikin pystysuoraan seinämään on muodostettu uria 50, joihin on sovitettu li tiivisterenkaita 52.

11 84979

Kuviossa 8 on esitetty sovellutusmuoto, jossa vastaavanlainen laipallinen holkki 76 on tiiviisti kiinnitetty kannatus-5 levyn aukkoon. Hoikkiin on muodostettu uria, joihin on upotettu tiivisterenkaita. Suodinputki on tässä tapauksessa tuettu sen alaosasta.

Suodinputken tiivistämiseksi jakolevyn tai kannatuslevyn 10 aukkoon käytetään edullisesti kahta tai useampaa renkaan muotoista tiivistettä. Tiivisteiden lukumäärään vaikuttaa mm. tiivistettävän raon suuruus, kammioiden välinen paine ja tiivistemateriaali.

15 Keksinnön mukaista putken ja jakolevyn tiivistettä voidaan soveltaa erilaisiin suotimiin, myös esim. sellaisiin, joissa toisesta päästään suljetut suodinputket on sovitettu kannatinlevyyn ja joissa kaasut virtaavat suodinputkien ulkopuolelta suodinputkien sisään. Suotimessa kannatinlevyn 20 Ja suodinelementtien välinen rako on tiivistetty tiivisteellä, Joka edullisesti on tehty joustavaksi männänrenkaan tapaan.

Claims

1. Suodin (10) hiukkasten suodattamiseksi kuumasta kaasuvir-rasta, joka suodatin käsittää suodinkammion (20), johon on 5 sovitettu useita suodinelementtejä (36) ja ainakin yksi suodinelementtien läpimentävillä aukoilla varustettu kannatus- ja/tai jakolevy (24), joka jakaa suodinkammion ainakin kahteen erilliseen kaasutilaan (28,30), tunnettu siitä, että 10 kannatus- ja/tai jakolevyssä (24) olevien aukkojen (38) ja niiden läpi kulkevien suodinelementtien (36) välinen rako on tiivistetty sovittamalla rakoon pienen välimatkan päähän toisistaan ainakin kaksi oleellisesti raon muotoista tiivistettä (52) . 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodin, tunnettu siitä, että suodatinputkien (36) ja kannatus- ja/tai jakolevyn (24) väliseen rakoon (48) on sovitettu kaksi tai useampia oleellisesti renkaan muotoisia tiivisteitä (52). 20

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodin, tunnettu siitä, että tiivisteet (52) ovat oleellisesti männänrenkaan muotoisia. : -..25

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodin, tunnettu siitä, että suodinelementteihin (36) on muodostettu uria (50), joihin tiivisteet (52) on sovitettu.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen suodin, tunnettu siitä, .30 että suodinputkien (36) ympärille on kiinnitetty holkki (68)/ johon on muodostettu uria, johon tiivisteet on ’ upotettu.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen suodin, tunnettu siitä, .:.35 että pystysuoran suodinputken (36) yläpään ympärille on kiinnitetty holkki (72), jossa on laippa (74), jolla putki : ·' on kiinnitetty kannatinlevyyn (24). n 13 84979

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodin, tunnettu siitä, että kannatus- ja/tai jakolevyyn (24) on muodostettu aukon seinämään uria (60), joihin tiivisteet (52) on upotettu.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodin, tunnettu siitä, että jakolevyn (24) aukkoon on kiinnitetty holkki (76), johon on muodostettu uria, joihin tiivisteet on upotettu.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodin, tunnettu siitä, 10 että pystysuorat suodinelementit (36) on tuettu niiden alapäästä.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodin, tunnettu siitä, että suodinelementti (36) on avoin molemmista päistä. 15

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodin, tunnettu siitä, että kaasu virtaa suodinelementin (36) sisältä suodinelemen-tin seinämän läpi suodinelementtiä (36) ympäröivään tilaan.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodin, tunnettu siitä, että suodinelementti (36) on avoin ainoastaan yläpäästään.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen suodin, tunnettu siitä, että kaasu virtaa suodinelementtiä (36) ympäröivästä tilasta --’25 suodinelementin seinämän (44) läpi suodinelementin (36) sisään.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodin, tunnettu siitä, että raon muotoiseen tilaan (48) on järjestetty kaasunsyöt- 30 töaukkoja (58,62) tiivistyskaasun syöttämiseksi rakoon (48).

• - 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen suodin, tunnettu siitä, että kaasunsyöttöaukot (58,62) on järjestetty uriin (60), joihin raon muotoiset tiivisteet (52) on sovitettu, jolloin "‘35 tiiviste (52) syötetyn kaasun vaikutuksesta painuu urasta (60) tiivistettävää pintaa kohti.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen suodin, tunnettu siitä, i4 84979 että raon muotoiseen tilaan (48) on järjestetty kaasunsyöt-töaukkoja (58,62). I: is 84979