FI84602C

FI84602C - Foerfarande foer framstaellning av ett terapeutiskt aktivt 2,4-difenyl-1,3-dioxanderivat.

Info

Publication number: FI84602C
Application number: FI861949A
Authority: FI
Inventors: Michael James Smithers; Andrew George Brewster; George Robert Brown
Original assignee: Ici Plc
Priority date: 1985-05-10
Filing date: 1986-05-09
Publication date: 1991-12-27
Also published as: ES8801813A1; ES8708221A1; NO861869L; US4775685A; CA1284330C; ES557599A0; GB8511890D0; ES557601A0; PT82546A; DK164164C; DD251749A5; ES8800193A1; NO169840B; EP0201354A3; ATE56716T1; IL78776A; US4895962A; EP0201354B1; AU5704486A; ES557600A0

Description

Menetelmä terapeuttisesti aktiivisten 2,4-difenyyli-l,3- dioksaanijohdannaisten valmistamiseksi 1 84602

Tämä keksintö kohdistuu uusien 1,3-dioksaanijohdan-5 naisten ja erityisesti uusien 4-(Z)-([2,4,5-cis]-2,4-difenyyli-l, 3-dioksan-5-yyli)-hekseenihappojen valmistusmenetelmään. Nämä yhdisteet antagonisoivat yhtä tai useampaa tromboksaani A2:n (josta tästä lähtien käytetään nimitystä "TXA2" ) vaikutusta ja ovat arvokkaita terapeuttisina ainei-10 na. Nämä keksinnön mukaisesti valmistettavat yhdisteet ovat 2,4-difenyyli-l,3-dioksaanijohdannaisia, joilla on kaava I

H

/v /CO.H

15 0 rT -

I2 4I

r i Y__ H H Ti x

^ JLJ

y 20 jossa X on fluori, kloori, bromi, trifluorimetyyli, syaani, metoksi tai nitro; ja toinen ryhmistä Y ja Z on vety tai fluori ja toinen on vety; ja jossa dioksaanirenkaan 25 2-, 4- ja 5-asemissa olevilla ryhmillä on suhteellinen cis-konfiguraatio, tai niiden farmaseuttisesti hyväksyttäviä suoloja.

On tunnettua, että TXA2 on voimakas verihiutaleiden aggregaattori ja tehokas verisuonia supistava aine. TXA2 30 on myös voimakas keuhkoputkien ja henkitorven sileiden lihasten supistaja. TXA2 voi näin ollen liittyä lukuisiin erilaisiin sairauksiin, esimerkiksi iskeemiseen sydänsairauteen kuten sydänlihaksen infarktiin, anginaan, aivoverenkierron sairauteen kuten ohimenevään aivojen iskemiaan, 35 migreeniin ja halvauskohtaukseen, ääreisverenkierron sai- 2 84602 rauksiin kuten ateroskleroosiin, hiussuonisairauksiin, verenpaineeseen ja veren hyytyrnisvajeisiin, jotka johtuvat lipidien epätasapainosta, ja keuhkosairauksiin kuten keuhkoemboliaan, keuhkoastmaan, keuhkoputkien tulehduk-5 seen, keuhkokuumeeseen, hengenahdistukseen ja ilmapöhöön.

Niinpä yhdisteiden, jotka antagonisoivat TXA2:n vaikutuksia, voidaan olettaa olevan terapeuttisesti arvokkaita ehkäistäessä tai hoidettaessa mitä tahansa yllä esitettyä sairautta tai mitä tahansa muuta sairaustilaa, jossa on 10 toivottavaa antagonisoida TXA2:n vaikutuksia.

On myös tunnettua eurooppalaisesta patenttihakemuksestamme 94 239, että 4-fenyyli-l,3-dioksan-5-yyli-alkee-nihappojohdannaisilla, joilla on kaava Z

15 H

(CH2)n-A-Y-CO-Rc

Ra^b 4

Z

Rb h NS

I B

20 jossa dioksaanirenkaan 4- ja 5-asemissa on suhteellinen cis-stereokemia ja joissa Ra ja Rb merkitsevät vetyä, al-25 kyyllä, halogeenialkyyliä, alkenyyliä tai mahdollisesti substituoitua aryyliä tai aralkyyliä, Rc on hydroksi, al-koksi tai alkaanisulfonamido, n on 1 tai 2, A on etyleeni tai vinyleeni, Y on (2-5C)polymetyyli, joka on mahdollisesti substituoitu alkyylillä, ja bentseenirenkaassa B on 30 mahdollisesti yksi tai kaksi substituenttia, kykenevät antagonisoimaan yhtä tai useampaa TXA2:n vaikutusta (tästä lähtien siitä käytetään nimitystä "TXA2-antagonismi"). Nyt on havaittu, että erityisen hyväksi TXA2-antagonistiksi osoittautui edellä kaavan I avulla määritelty ryhmä uusia 35 yhdisteitä, jotka vastaavat kaavaa Z, jossa Ra on substi- 3 84602 tuoitu fenyyli, Rb on vety, bentseenirengas B on o-hydrok-sifenyyli, n on 1, A on cis-vinyleeni, Y on etyleeni ja Rc on hydroksi.

On huomattava, että kaavan I mukaisissa yhdisteissä 5 on asymmetrisiä hiiliatomeja, ja ne voivat esiintyä ja ne voidaan eristää raseemisina ja optisesti aktiivisina muotoina. Keksintö käsittää sekä raseemisten muotojen että minkä tahansa optisesti aktiivisen muodon (tai niiden seokset), joka kykenee antagonisoimaan yhtä tai useampaa 10 TXA2:n vaikutusta, ja alalla on hyvin tunnettua, kuinka valmistetaan yksittäisiä optisesti aktiivisia isomeerejä (esimerkiksi syntetisoimalla optisesti aktiivisista lähtöaineista tai erottamalla raseeminen muoto optisesti aktiiviksi isomeereiksi) ja kuinka määritetään TXA2:n antagonis-15 tiset ominaisuudet käyttäen yhtä tai useampaa standardi- testiä, jotka esitetään jäljempänä.

Vaikka tässä selityksessä ja patenttivaatimuksissa annetuissa kemiallisissa kaavoissa on esitetty tietty konfiguraatio, tämä ei välttämättä vastaa absoluuttista kon-20 figuraatiota.

Erityisen kiinnostavia merkityksiä fenyylille, jossa on substituentti X, ovat esimerkiksi 2-fluori-, 2-kloo-ri-, 2-bromi-, 2-syano-, 2-trifluorimetyyli, 3-fluori-, 3-kloori-, 3-metoksi-, 4-kloori-, 4-syano-, 4-nitro- ja 4-25 metoksifenyyli.

Edullinen merkitys Y:lle on vety tai fluori ja Zrile vety.

Edullinen ryhmä keksinnön mukaisesti valmistettuja yhdisteitä ovat kaavan II mukaiset yhdisteet, joissa sekä 30 Y että Z on vety ja X1 on 2-kloori, 3-kloori, 2-syano, 4-syano, 3-nitro ja 4-nitro; ja ryhmissä dioksaanirenkaan asemissa 2, 4 ja 5 on suhteellinen cis-stereokemia; yhdessä niiden farmaseuttisesti hyväksyttävien suolojen kanssa.

Erityisen mielenkiintoisia kaavan I mukaisia yhdis-35 teitä on esitetty jäljempänä annetuissa esimerkeissä.

4 84602 Näistä yhdisteet, jotka on esitetty esimerkeissä 1, 2, 3, 13, 14, 15 ja 20, ovat edullisia, ja esimerkeissä 1, 2 ja 13 esitetyt ovat kaikkein edullisimpia, samoin kuin niiden farmaseuttisesti hyväksyttävät suolat.

5 Erityisiä kaavan I mukaisten happojen farmaseutti sesti hyväksyttäviä suoloja ovat esimerkiksi alkalimetal-li- ja maa-alkalimetallisuolat, kuten litium-, natrium-, kalium-, magnesium- ja kaliumsuolat, alumiini- ja ammo-niumsuolat, ja suolat orgaanisten amiinien ja kvaternää-10 risten emästen kanssa, jotka muodostavat fysiologisesti hyväksyttäviä kationeja, kuten suolat metyyliamiinin, di-metyyliamiinin, trimetyyliamiinin, etyleenidiamiinin, pi-peridiinin, morfoliinin, pyrrolidiinin, piperatsiinin, etanolamiinin, trietanolamiinin, N-metyyliglukamiinin, 15 tetrametyyliammoniumhydroksidin ja bentsyylitrimetyyliam-moniumhydroksidin kanssa.

Kaavan I mukaisia yhdisteitä valmistetaan keksinnön mukaisesti tavanomaisilla tavoilla, jotka orgaanisen kemian alalla ovat hyvin tunnettuja valmistettaessa raken-20 teellisesti analogisia yhdisteitä siten, että (a) aldehydi, jolla on kaava III

cr^f^^CHO

χ__^Υ^°τγ^γζ

Y

30 jossa X, Y ja Z ovat edellä määritellyt, saatetaan reagoimaan Wittig-reagenssin kanssa, jolla on kaava R13P=CH(CH2)2C02‘M*, jossa R1 on (l-6C)alkyyli tai aryyli ja M* on kationi,

35 (b) fenolijohdannaisesta, jolla on kaava IV

II

5 84602 h

5 ^ --- I H H || ^ IV

^ R^cA^

Y

10 jossa X, Y ja Z ovat edellä määritellyt ja R1 on suojaryh-mä, poistetaan suojaus;

(c) erytro-diolijohdannainen, jolla on kaava V

15 1 .co2h XT' 20 *

jossa Y ja Z ovat edellä määritellyt ja toinen ryhmistä Q1 ja Q2 on vety ja toinen on vety tai ryhmä -CRaRb*OH, jossa Ra ja Rb ovat samoja tai erilaisia (l-4C)alkyylejä, saa-25 tetaan reagoimaan bentsaldehydijohdannaisen kansa, jolla on kaava VI

σΟΗΟ

VI

jossa X on edellä määritelty, tai sen asetaalin, hemiase-taalin tai hydraatin kanssa; tai

(d) yhdiste, jolla on kaava VII

35 6 84602

H

r^XC^C02H

5 Rb h yr ^vz I vii

Y

10 jossa Y ja Z ovat edellä määritellyt ja toinen ryhmistä Ra ja Rb on vety, metyyli tai etyyli, ja toinen on metyyli tai etyyli, saatetaan reagoimaan ylimäärän kanssa kaavan VI mukaista bentsaldehydijohdannaista tai sen asetaalia, hemiasetaalia tai hydraattia happokatalyytin läsnäollessa; 15 jolloin haluttaessa kaavan I mukaisen yhdisteen optisesti aktiivinen muoto jokin yllä kuvatuista menetelmistä suoritetaan käyttäen optisesti aktiivista lähtöainetta; ja kun halutaan farmaseuttisesti hyväksyttävä suola, 20 saatetaan kaavan I mukainen yhdiste reagoimaan sopivan emäksen kanssa, joka luovuttaa farmaseuttisesti hyväksyttävän kationin.

Kun menetelmävaihtoehdossa (a) käytettävässä Wit-tig-reagenssissa R1 on aryyli, se on erityisesti fenyyli, 25 ja kationi M* on esimerkiksi alkalimetallikationi, kuten litium-, natrium- tai kaliumkationi.

Menetelmä tuottaa yleensä haluttuja kaavan I mukaisia yhdisteitä, joissa substituenteilla kaksoissidoksen vieressä on pääasiassa suhteellinen cis-stereokemia, toi-30 sin sanoen "Z"-isomeeri. Kuitenkin menetelmä tuottaa myös analogisia yhdisteitä, joilla on suhteellinen trans-ste-reokemia, nämä voidaan poistaa tavanomaisilla menetelmillä kuten kromatografiällä tai kiteyttämällä.

Menetelmä suoritetaan edullisesti sopivassa liuot-35 timessa tai laimentimessa, esimerkiksi aromaattisessa 7 Ö4602 liuottimessa kuten bentseenissä, tolueenissa tai kloori-bentseenissä, eetterissä kuten 1,2-dimetoksietaanissa, t-butyylimetyylieetterissä, dibutyylieetterissä tai tetra-hydrofuraanissa, dimetyylisulfoksidissa tai tetrametylee-5 nisulfonissa, tai yhden tai useamman tällaisen liuottimen tai laimentimen seoksessa. Menetelmä suoritetaan yleensä lämpötilassa, joka vaihtelee välillä esim. -80-40°C, mutta käytännöllisyyssyistä se suoritetaan huoneen lämpötilassa tai lähellä sitä, esimerkiksi välillä 0-35°C.

10 Menetelmävaihtoehdossa (b) käytettävässä kaavan (IV) mukaisessa fenolijohdannaisessa suojaryhmä R1 on esimerkiksi (1-6C)alkyyli, (kuten metyyli tai etyyli), asyyli (kuten asetyyli, bentsoyyli, metaanisulfonyyli tai p-to-lueenisulfonyyli), allyyli, tetrahydropyran-2-yyli tai 15 trimetyylisilyyli.

Suojauksen poistossa käytettävät olosuhteet riippuvat suojaryhmän R1 luonteesta. Niinpä esimerkiksi kun se on metyyli tai etyyli, suojaus voidaan poistaa kuumentamalla natriumtioetoksidin kanssa sopivassa liuottimessa 20 (kuten N,N-dimetyyliformamidissa tai N,N-dimetyyli- 2,4,5,6-tetrahydro-2(lH)-pyrimidinonissa) lämpötilassa, joka vaihtelee esimerkiksi välillä 50-160°C. Vaihtoehtoisesti etyyli- tai metyylisuojaryhmä voidaan poistaa reaktiolla litiumdifenyylifosfidin kanssa sopivassa liuotti-25 messa (kuten tetrahydrofuraanissa tai metyyli-t-butyyli- eetterissä) lämpötilassa, joka vaihtelee esimerkiksi välillä 0-60°C. Kun suojaryhmä on asyyliryhmä, se voidaan poistaa esimerkiksi hydrolyysillä emäksen (kuten natrium-tai kaliumhydroksidin) läsnäollessa sopivassa vesipitoi-30 sessa liuottimessa [kuten vesipitoisessa (l-4C)alkanolis- sa] lämpötilassa, joka vaihtelee esimerkiksi välillä 0-60°C. Kun suojaryhmä on allyyli tai tetrahydropyran-2-yyli, se voidaan poistaa esimerkiksi käsittelemällä vahvalla hapolla kuten trifluorietikkahapolla, ja kun se on trime-35 tyylisilyyli, se voidaan poistaa esimerkiksi reaktiolla 8 64002 vesipitoisen tetrabutyyliammoniumfluoridin tai natrium-fluoridin kanssa käyttäen tavanomaisia menetelmiä.

Menetelmävaihtoehdossa (c) kaavan VI mukaista bentsaldehydiä [tai sen hydraattia, tai sen asetaalia tai 5 hemiasetaalia (1-4C)alkanolin (kuten metanolin tai etanolin) kanssa], voi mukavasti olla läsnä ylimäärin.

Reaktio suoritetaan yleensä happokatalyytin kuten kloorivedyn, bromivedyn, rikkihapon, fosforihapon, metaani sulfonihapon tai p-tolueenisulfonihapon läsnäollessa, 10 mukavasti sopivassa liuottimessa tai laimentimessa, kuten tolueenissa, ksyleenissä tai eetterissä, esimerkiksi tet-rahydrofuraanissa, dibutyylieetterissä, metyyli-t-butyy-lieetterissä tai 1,2-dimetoksietaanissa, ja lämpötilassa, joka vaihtelee esimerkiksi välillä 0-80°C.

15 Niitä kaavan V mukaisia lähtöaineita, joissa Q1 ja Q2 molemmat ovat vetyjä, voidaan valmistaa esimerkiksi kaavan VII mukaisessa yhdisteessä, jossa Ra ja Rb on kumpikin alkyyli kuten metyyli tai etyyli, olevan dioksaanirenkaan lievällä, happokatalysoidulla hydrolyysillä tai alkoholyy-20 sillä; tämä lähtöaine saadaan analogisesti edellä esitetyn menetelmän (a) kanssa. Hydrolyysi tai alkoholyysi suoritetaan tavallisesti lämpötilassa, joka vaihtelee välillä 10-80°C, käyttäen vesipitoista mineraalihappoa kuten kloorive-tyhappoa alkanolissa kuten etanolissa tai 2-propanolissa 25 tai eetterissä (kuten tetrahydrofuraanissa) liuottimena.

Kaavan V mukaiset lähtöaineet, joissa toinen ryhmistä Q1 ja Q2 on vety ja toinen on kaavan -CRaRb*0H mukainen ryhmä, ovat välituotteita muodostettaessa yllä mainittuja kaavan V mukaisia lähtöaineita, joissa Q1 ja Q2 ovat 30 molemmat vetyjä. Kuitenkaan kyseisiä välituotteita ei tavallisesti eristetä tai karakterisoida. Tällöin kyseessä oleva menetemän (c) muunnos on keksinnön mukainen menetel-mävaihtoehto (d). Tässä menetelmässä käytetään happokata-lyyttinä esim. jostakin yllä mainituista katalyyteistä 35 sopivasti lämpötilassa, joka vaihtelee esimerkiksi välil- 9 8 4 ό ϋ 2 lä 10-80°C, ja mahdollisesti sopivan liuottimen tai laimen-timen (kuten jonkin yllä esitetyistä) läsnäollessa.

Lähtöaineita käytettäväksi edellä kuvatuissa menetelmissä voidaan valmistaa orgaanisen kemian yleisillä 5 menetelmillä, joita tunnetaan rakenteellisesti läheisten yhdisteiden valmistamiseksi. Niinpä kaavan III mukaisia aldehydejä voidaan valmistaa esimerkiksi menetelmällä, joka on kuvattu kaaviossa I.

ίο b4602 V^CHO U> P-T°:4

Ho\^rNx<T THF H3C0 T

h3co^^

Y

(ii) LiPPh2 ν'

./ THF, AH

Y

(iii) 03, CH2C12, sitten PPh3 ψ

Y

Tos = p-tolueenir.ulionvyli

Ph = fenyyli 11 li ö 4 6 ϋ 2

Kaavan IV mukaisia suojattuja fenolijohdannaisia voidaan valmistaa esimerkiksi edellä kuvatun menetelmän (a) kanssa analogisella menetelmällä käyttäen kaavan III mukaisen aldehydin kanssa analogista aldehydiä, jossa kui-5 tenkin fenoliryhmä on suojattu ryhmällä R1, joka aldehydi on valmistettu esimerkiksi kaavion I mukaisella menetelmällä, mutta jättäen pois suojauksen poisto (ii). Niitä kaavan VII mukaisia lähtöaineita, jotka ovat uusia, voidaan valmistaa eurooppalaisessa patenttihakemuksessa 10 94 239 kuvattujen menetelmien kanssa analogisilla menetel millä.

Tarvittavia Wittig-reagensseja voidaan valmistaa tavanomaisilla menetelmillä, esimerkiksi käsittelemällä vastaavia fosfoniumhalogenideja vahvalla emäksellä, kuten 15 natriumhydridillä, litiumdi-isopropyyliamidilla, kalium- t-butoksidilla tai butyylilitiumilla. Ne valmistetaan yleensä in situ juuri ennen yllä kuvatun kondensaatiomene-telmän (a) suorittamista.

Kun halutaan kaavan I mukaisen yhdisteen suola, se 20 saadaan reaktiolla sopivan emäksen kanssa, josta saadaan fysiologisesti hyväksyttävä kationi, tai millä tahansa muulla tavanomaisella menetelmällä.

Edelleen, milloin halutaan kaavan I mukaisen yhdisteen optisesti aktiivinen muoto, jokin yllä kuvatuista me-25 netelmistä voidaan suorittaa käyttäen optisesti aktiivis ta lähtöainetta. Vaihtoehtoisesti kaavan I mukaisen yhdisteen raseemisen muodon voidaan antaa reagoida sopivan emäksen, esimerkiksi efedriinin, N,N,N-trimetyyli-(1-fe-nyylietyyli)-ammoniumhydroksidin tai 1-fenyylietyyliimii-30 nin, optisesti aktiivisen muodon kanssa, minkä jälkeen näin saatujen suolojen diastereoisomeerinen seos erotetaan tavanomaisesti, esimerkiksi fraktiokiteyttämällä sopivasta liuottimesta, esimerkiksi (l-4C)alkanolista, jonka jälkeen kaavan I mukaisen yhdisteen optisesti aktiivinen muoto 35 voidaan vapauttaa käsittelemällä hapolla tavanomaisten 12 ö 4 υ O 2 menetelmien mukaisesti, esimerkiksi käyttäen vesipitoista mineraalihappoa kuten laimeaa kloorivetyhappoa.

Monet tässä kuvatuista välituotteista ovat uusia, esimerkiksi kaavojen III, IV, V ja VII mukaiset yhdisteet, 5 ja ne esitetään erillisenä osana keksintöä.

Kuten aiemmin esitettiin, kaavan I mukaiset yhdisteet ovat antagonisteja yhdelle tai useammalle TXA2:n vaikutukselle, esimerkiksi sen tietyille vaikutuksille verihiutaleisiin, verisuonistoon ja/tai keuhkoihin. Antagonis-10 mi voidaan osoittaa yhdellä tai useammalla seuraavista standarditesteistä: (a) Kaniinin aortan suikale -malli, jonka ovat esittäneet Piper ja Vane (Nature, 1969, 223, 29-35), käyttäen agonistina juuri valmistettua TXA2-näytettä, joka on 15 kehitetty lisäämällä arakidonihappoa (25 pg) sitraatilla käsiteltyyn, runsaasti verihiutaleita sisältävää kaniinin plasmaan (250 μΐ) ja antamalla seoksen aggregoitua täydellisesti 90 sekuntin aikana ennen käyttöä; vaihtoehtoisesti agonistina voidaan käyttää TXA2:a jäljittelevää ainetta, 20 tunnettu U46619:nä (kuvanneet R L Jones et alia, "Chemistry, Biochemistry and Pharmacological Activity of Prostanoids", julkaisija S M Roberts ja F Scheinmann, sivu 211; Pergamon Press, 1979); ja (b) verihiutaleiden aggregaatio-testi, joka perus-25 tuu Bornin kuvaamaan (Nature, 1862, 194, 927-929) ja jossa: (i) aggregoidaan ihmisen sitraatilla käsiteltyä, runsaasti verihiutaleita sisältävää plasmaa lisäämällä TXA2:a jäljittelevää ainetta U46619 niin, että saadaan annos-vaste- 30 käyrä; (ii) muodostetaan annos-vaste-käyrä U46619:n stimuloimalle verihiutaleiden aggregaatiolle, kun läsnä on kasvava määrä testattavaa yhdistettä (yleensä alueella 10'5M -10'10M) ja 35 (iii) lasketaan KB-arvo, joka kuvaa testattavan yhdisteen TXA2-antagonismin tehoa, keskiarvona useista konsentraa- i3 8 4 602 tioista, lasketusta 50 %:n vasteen arvosta U46619:n aiheuttamalle aggregaatiolle testattavan yhdisteen läsnäollessa ja ilman; ja (c) keuhkoputkien supistus-testi, jossa mitataan 5 testattavan yhdisteen aiheuttama inhibitio keuhkoputkien supistelussa, joka aiheutetaan Konzett-Rossler'in nukutettu marsu -mallissa (modifioineet Collier ja James, Brit.J. Pharmacol., 1967, 30, 283-307) antamalla suonensisäisesti TXA2:a jäljittelevää ainetta, U46619, jossa: 10 (i) muodostetaan kumulatiivinen annos-vaste-käyrä U46619:llä aiheutetulle keuhkoputkien supistelulle antamalla suonensisäisesti U46619:ää vakiotilavuuksia, joissa on kasvavia konsentraatioita (0,2-4 pg/kg), fysiologisessa suolaliuoksessa, ja esittämällä keuhkoputkien supistelu 15 maksimina teoreettisesti mahdollisesta, jossa ilmaa ei ollenkaan virtaa testattavaan eläimeen; (ii) muodostamalla kumulatiivinen annos-vaste-käyrä U46619:llä aiheutetulle keuhkoputkien supistelulle 30 minuutin välein 3 tuntia testattavan yhdisteen oraalisen 20 annostelun jälkeen; ja (iii) laskemalla testattavalle yhdisteelle annossuhde (eli U46619:n konsentraation, joka tarvitaan aiheuttamaan 50 %:n keuhkoputkien supistelu testattavan yhdisteen läsnäollessa, suhde vastaavaan konsentraatioon, kun testattavaa 25 yhdistettä ei ole läsnä), joka osoittaa TXA2-antagonismin tehon.

Antagonismi TXA2:n verisuonistoon kohdistuviin vaikutuksiin voidaan osoittaa esimerkiksi rotilla seuraavalla tavalla: 30 (d) Urospuoliset rotat (suku Alderley Park) nuku tetaan natriumpentobarbitaalilla ja verenpainetta seurataan kaulavaltimosta. TXA2:a jäljittelevää ainetta U46619 annetaan suonensisäisesti 5 pg/kg kaulasuonen kautta, jotta saavutetaan 20-30 mm/Hg:n (2640-3970 pascal) nousu sys-35 tolisessa verenpaineessa. Prosessi toistetaan kahdesti, jotta varmistetaan riittävä vaste. Testattavaa yhdistettä i4 o 4 602 annetaan sitten joko suonensisäisesti (kaulasuonen kautta) tai suun kautta (kanyylin avulla) suoraan vatsalaukkuun, ja eläin, joka on altistettu U466l9:lle, viisi minuuttia testattavan yhdisteen annostelun jälkeen ja sitten aina 5 kymmenen minuutin välein kunnes U46619:n hypertensiivinen vaikutus ei enää ole estynyt.

Edelleen TXA2:n vaikutusten antagonismi in vivo voidaan osoittaa esimerkiksi määrittämällä testattavan yhdisteen vaikutukset verihiutaleiden, jotka oli saatu sen jäl-10 keen kun testattavaa yhdistettä oli annettu testattavalle eläimelle, kuten kaniinille, rotalle, marsulle tai koiralle, aggregaatioon, käyttäen samantapaisia tavanomaisia menetelmiä kuin on kuvattu kohdassa (a) yllä. Kuitenkin kun tutkitaan koiran verihiutaleiden aggregaatiota, on 15 välttämätöntä käyttää ennalta määritettyä kynnyskonsent-raatiota verihiutaleita sakkauttavaa ainetta adenosiini-difosfaattia (noin 0,4-1,2 x 10'6M) yhdessä TXA2:a jäljittelevän aineen, U46619:n kanssa.

Käyttämällä yllä kuvattuja testimenetelmiä (a)-(c) 20 saatiin seuraavat kuvaavat tulokset kaavan I mukaisille yhdisteille, joissa sekä Y että Z on vety ja (i) X1 on 2-kloori, (ii) X1 on 2-syaani; tai (iii) X1 on 4-syaani, vastaavasti:

Testi (a), pA2 (+0,05): (i) 8,02, (ii) 8,09, (iii) 7,45 25 Testi (b), KB: (i) 2,92 x 10‘9M, (ii) 8,34 x 10'10M, (iii) 5,49 x 10'9

Testi (C), annos-suhde: (i) >1500, (ii) >32, (iii) >350, 2 tuntia oraalisen annostelun, 0,05 mg/kg jälkeen.

30 Samalla tavalla käyttäen yllä kuvattua testimene telmää (d) saatiin seuraavat kuvaavat tulokset U46619:llä aiheutetun verenpaineen nousun inhibitiolle yllä määritellyille kaavan I mukaisille yhdisteille:

Yhdiste (i): >80 % inhibitio 1 tunti oraalisen annoste- 35 lun 0,5 mg/kg jälkeen; is ϋ4602

Yhdiste (ii): >80 % inhibitio 1 tuntia oraalisen annoste lun, 0,5 mg/kg, jälkeen;

Yhdiste (iii); >40 % inhibitio 1 tunti oraalisen annoste lun, 0,5 mg/kg jälkeen.

5 Yleisesti ottaen muilla kaavan I mukaisilla yhdis teillä oli samantyyppiset TXA2-antabonisoivat ominaisuudet yhdessä tai useammassa yllä kuvatuista testeistä, esim. testi (a) pA2 >7,0; testi (b) KB: >1,0 x 10'7M; testi (c) annos-suhde >5, 2 tuntia oraalisen annostelun, 0,1 mg/kg, 10 jälkeen, ja/tai testi (d), merkittävä inhibitio U46619:llä aiheutettua verenpaineen nousua vastaan ainakin 1 tunti oraalisen annostelun, 5 mg/kg tai vähemmän, jälkeen.

Edellä esitettyihin verrattuna rakenteellisesti läheisillä yhdisteillä 5(Z)-7-([2,4,5-cis]-2-o-kloorife-15 nyyli-4-fenyyli-l,3-dioksan-5-yyli)-hepteenihapolla (iv) ja 5(Z)-7-([2,4,5-cis]-2-p-syanofenyyli-4-fenyyli-l,3-di-oksan-5-yyli)heptee-nihapolla (v), jotka on kuvattu muiden muassa eurooppalaisessa patenttihakemuksessa 94 239, on merkittävästi alhaisemmat TXA2-antagonistiset ominaisuudet. 20 Niinpä esimerkiksi käytettäessä yllä kuvattua testimene telmää (a) niille saatiin pA2-arvot 6,22 (iv) ja 5,65 (v).

Yllä kuvatut tulokset osoittavat kaavan I mukaisten yhdisteiden yllättävän ylivoimaiset TXA2-antagonisoivat ominaisuudet.

25 Kuten yllä esitettiin, kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää hoidettaessa ja ennaltaehkäistessä lämminveristen eläinten sairaustiloja, joissa on toivottavaa an-tagonisoida yhtä tai useampaa TXA2:n vaikutusta. Yleensä kaavan I mukaista happoa annetaan tässä tarkoituksessa 30 suun kautta, peräsuoleen, suonensisäisesti, ihonalaisesti, lihaksensisäisesti tai inhalaatiolla, niin että annos, esimerkiksi välillä 0,01-5 mg/painokilo, annetaan korkeintaan neljä kertaa päivässä, vaihdellen annostelutavan, tilan vakavuuden ja hoidettavan potilaan koon ja iän mu-35 kaan.

i6 8 4 6 ύ 2

Kaavan I mukaisia yhdisteitä yleensä käytetään farmaseuttisten valmisteiden muodossa, jotka sisältävät kaavan I mukaista yhdistettä, tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävää suolaa, kuten aiemmin on määritelty, yhdessä far-5 maseuttisesti hyväksyttävän laimentimen tai kantajan kanssa. Tällainen valmiste voi olla lukuisina erilaisina an-nosmuotoina. Esimerkiksi se voi olla tablettien, kapseleiden, liuosten tai suspensioiden, jotka on tarkoitettu suun kautta otettaviksi, muodossa; peräsuolen kautta annetta-10 vien peräpuikkojen muodossa; steriilin liuoksen tai suspension muodossa annettavaksi suonen- tai lihaksensisäisenä injektiona; aerosolin tai sumutettavan liuoksen tai suspension muodossa annettavaksi inhalaatiolla; ja jauheen muodossa, yhdessä farmaseuttisesti hyväksyttävän inertin 15 kiinteän laimentimen kuten laktoosin kanssa, annettavaksi sisään puhaltamalla.

Farmaseuttisia valmisteita voidaan valmistaa tavanomaisilla menetelmillä käyttäen farmaseuttisesti hyväksyttäviä laimentimia ja kantajia, jotka ovat alalla hyvin 20 tunnettuja. Suun kautta annettavat tabletit ja kapselit voidaan mukavasti valmistaa enteerisellä päällystyksellä, esimerkiksi sisältäen selluloosa-asetaattiftalaattia, jolloin minimoidaan kaavan I mukaisen aktiivisen aineen kosketus vatsahappojen kanssa.

25 Nämä farmaseuttiset valmisteet voivat myös sisältää yhtä tai useampaa ainetta, joka tunnetusti on arvokas sairauksissa ja tiloissa, joita on tarkoitus hoitaa; esimerkiksi tunnettua verihiutaleiden sakkautumista estävää ainetta, lipidipitoisuutta alentavaa ainetta, verenpainetta 30 alentavaa ainetta, B-adrenergistä salpaajaa tai verisuonia laajentavaa ainetta voi myös olla tällaisessa farmaseuttisessa valmisteessa hoidettaessa sydän- tai verisuonisairauksia. Samalla tavalla esimerkiksi antihistamiinia, steroidia (kuten beklometasonidipropionaattia), natriumkromi-35 glykaattia, fosfodiesteraasin estäjää tai B-adrenergistä i7 34602 stimulanttia voi myös olla läsnä tällaisessa kaavan I mukaista yhdistettä sisältävässä farmaseuttisessa valmisteessa, jota käytetään hoidettaessa keuhkosairauksia.

Sen lisäksi, että kaavan I mukaisia yhdisteitä voi-5 daan käyttää terapeuttisesti lääkkeissä, ne ovat myös hyödyllisiä farmakologisia tuotteita kehitettäessä ja standardisoitaessa testisysteemejä, joilla arvioidaan TXA2:n vaikutuksia laboratorioeläimiin, kuten kissoihin, koiriin, kaniineihin, apinoihin, rottiin ja hiiriin, osa-10 na uusien terapeuttisten aineiden etsimistä. Kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan niiden TXA2-antagonistisien ominaisuuksien vuoksi käyttää myös apuna ylläpidettäessä lämminveristen eläinten veren ja verenkiertoelinten (tai niiden osien) elinkelpoisuutta keinotekoisessa ruumiin ulko-15 puolisessa verenkierrossa, esimerkiksi raajojen tai elinten siirtojen aikana. Käytettäessä tähän tarkoitukseen kaavan I mukaista happoa tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävää suolaa sitä annetaan tavallisesti niin, että saavutetaan veressä vakiokonsentraatio esimerkiksi alueella 20 0,1-10 mg litraa kohti.

Keksintöä havainnollistetaan seuraavissa ei-rajoit-tavissa esimerkeissä, joissa, ellei toisin ole esitetty: (i) haihdutukset suoritettiin pyöröhaihduttajassa vakuu-missa; 25 (ii) operaatiot suoritettiin huoneen lämpötilassa, eli välillä 18-26°C, ja inertissä kaasussa, kuten argonatmos-fäärissä; (iii) flash-pylväskromatografointi suoritettiin Merck Kie-selgelillä (Art. 9385), valmistaja E. Merck, Darmstadt, L- 30 Saksa; (iv) saannot on annettu vain havainnollistamiseksi, eivätkä ne välttämättä ole suurimpia mahdollisia; (v) protoni-NMR-spektri määritettiin normaalisti 90 tai 200 MHz:ssa CDCl3:ssa käyttäen tetrametyylisilaania (TMS) 35 sisäisenä standardina, ja esitettiin kemiallisina siirty- ie 34602 minä (delta-arvoina) miljoonasosina suhteessa TMS:iin käyttäen tavanomaisia lyhenteitä osoittamaan pääpiikkejä: s singletti; m multipletti; t tripletti, Br leveä; d dub-letti; 5 (vi) kaikki lopputuotteet eristettiin rasemaatteina.

Esimerkki 1

Natriumhydridiä (247 mg, 50-paino-%:inen dispersio mineraaliöljyssä) lisättiin sekoitettuun suspensioon, joka sisälsi 4(Z)-6-[2,4,5-cis]-2-o-syaanifenyyli-4-o-metoksi-10 fenyyli-1,3-dioksan-5-yyli)hekseenihappoa (350 mg) 1,3-dimetyyli-3,4,5,6-tetrahydro-2(lH)-pyrimidinonissa (DMPU) (8 ml) 0-5°C:ssa. Viiden minuutin kuluttua lisättiin etaa-nitiolia (320 mg) tipoittain 3 minuutin aikana. Seos pidettiin 0-5°C:ssa 30 minuuttia ja sitten kuumennettiin 15 90°C:ssa 6 tuntia. Jäähtynyt reaktioseos laimennettiin vedellä (40 ml) ja uutettiin dikloorimetaanilla (2 x 50 ml). Vesipitoinen faasi tehtiin happamaksi, pH 4, etikkahapolla ja uutettiin dietyylieetterillä (3 x 30 ml). Uutteet pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella (2 x 30 ml), kuivattiin 20 (MgS04) ja haihdutettiin. Saatu öljy puhdistettiin flash- pylväskromatografialla silikageelillä eluoimalla toluee-ni/etyyliasetaatti/etikkahapolla (tilavuussuhde 80:20:2), jolloin saatiin 4(Z)-6-( [2,4,5-cis]^-o-syanofenyyli^-o-hydroksifenyyli-l, 3-dioksan-5-yyliJhekseenihappo värittö-25 mänä kiinteänä aineena (253 mg, 75 %), sp. 118-121°C; NMR: 1,91 (2H, m), 2,38 (4H, d), 2,85 (1H, m) 4,26 (2H, m), 5,46 (3H, m), 6,02 (1H, s), (2H, m), 7,15 (3H, m) ja 7,63 (4H, m); m/e: 393 (M*).

Lähtöaineena käytetty happo saatiin seuraavasti: 30 Kalium-t-butoksidia (12,3 g) lisättiin 2 minuutin aikana sekoitettuun suspensioon, joka sisälsi (3-karboksi-propyyli)trifenyylifosfoniumbromidia (23,6 g) tetrahydro-furaanissa (THF) (230 ml) 0-5°C:ssa. Seosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa 30 minuuttia ja jäähdytettiin 0°C:seen 35 ennen kuin lisättiin (4-o-metoksifenyyli-2,2-dimetyyli- ie 84602 1.3- dioksan-cis-5-yyli)asetaldehydiä (5,9 g) 5 minuutin aikana. Seosta sekoitettiin 45 minuuttia ja vettä (50 ml) lisättiin. Liuotin poistettiin haihduttamalla. Jäännös liuotettiin veteen (250 ml). Liuos pestiin etyyliasetaa- 5 tiliä (3 x 100 ml) ja tehtiin sitten happamaksi, pH 4, etikkahapolla. Vapautunutta öljyä uutettiin etyyliasetaatilla (3 x 100 ml). Nämä uutteet pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella (2 x 100 ml), kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin, jolloin saatiin öljy. Öljy puhdistettiin flash-10 pylväskromatografialla silikageelillä eluoimalla toluee-ni/etyyliasetaatti/etikkahapolla (tilavuussuhde 80:20:1), jolloin saatiin 4(Z)-6-(4-o-metoksifenyyli-2,2-dimetyyli- 1.3- dioksan-cis-5-yyli)hekseenihappo (A) värittömänä kiinteänä aineena (6,0 g, 82 %), sp. 92-96°C; 15 NMR: 1,65 (8H, m), 2,35 (5H, m), 3,85 (5H, m), 5,28 (3H, m) ja 7,1 (4H, m); (huom. uudelleenkiteyttämällä etyyliasetaatti /heksaanista voidaan saada ainetta, jonka sp. on 99-101°C - katso esim. 20(i)) o-syaanibentsaldehydiä (400 mg) ja p-tolueenisulfo-20 nihappoa (5 mg) lisättiin A:n (668 mg) tolueeniliuokseen (12 ml), ja seosta kuumennettiin palautusjäähdyttäen 100-105°C:ssa 30 minuuttia. Jäähtynyt seos puhdistettiin flash-pylväskromatografiällä silikageelillä eluoimalla toluee-ni/etyyliasetaatti/etikkahapolla (tilavuussuhde 80:20:1), 25 jolloin saatiin 4(Z )-6-([2,4,5-cis]-2-o-syaanifenyyli-4- o-metoksi fenyyli-1,3-dioksan-5-yyli)hekseenihappovärittö-mänä öljynä (410 mg, 50 %); NMR: 1,7 (1H, m), 1,97 (1H, m), 2,3 (4H, m), 2,7 (1H, m), 3,82 (3H, s), 4,2 (2H, d), 5,35 (3H, m), 6,02 (1H, s), 6,9 30 (2H, m), 7,22 (2H, m), 7,45 (2H, m), 7,65 (2H, m) ja 7,85 (1H, m).

Esimerkit 2-5 Käyttäen esimerkissä 1 kuvattua menetelmää, mutta lähtien sopivasta kaavan IV mukaisesta 4-o-metoksifenyyli-35 johdannaisesta (R1=metyyli; Y=Z=H), saatiin seuraavat kaavan I mukaiset hapot (Y*Z=H) 29-73 %:n saannoin: 20 34602

Esim. X Sp. °C Osittaiset NMR-arvot nro ,__^^_

| 2 | 2-C1 | 111-114*1 6.12 (lH,s), 6,9 (2H,m) I

III | 7,35 (5H,m), 7,87 (lH,m) |

5 I I I I I

| 3 | 3-C1 | öljy I 5;7 UH,s), 7,15 (9H,m). |

I I I I I

| 4 I 3-CN | 113-117 | 5r78 (lH,s), 6,89 (2H,m). | 10 | | | i 7,24 (2H,m), 7,12 (4H,m). |

I I I I I

III | 6,05 (1H,s), 6,95 (4H,m). | | 5 | 2-CF3| öljy I 7^6 (3H,m), 7,95 (lH,d). |

I_|_\_!_I

15 *)Sulamispiste 125-126°C uudelleenkiteytettynä etyyliase-taatti/heksaanista.

Tarvittavat kaavan IV mukaiset välituotteet (Rx=me-tyyli) saatiin 25-72 %:n saannoin käyttäen samaa menetel-20 mää kuin on kuvattu esimerkissä 1 analogiselle aineelle, mutta lähtien sopivasti substituoidusta kaavan VI mukaisesta bentsaldehydistä: x SP· <°c) Osittaiset NMR-arvot (ppm)

' 25 1 I I I

12- C1 1147-150 |6,02 (lH,s), 6,9 (2H,m) 7,32 (5H,m), | I I 17,87 (lH,m) |

111 I

·' 1 1 I I

35 I2-CF3 I öljy 16,08 (lH,s), 7,17 (7H,m), 8,1 (lH,d) |

I_!_!___I

II

2i 84602

Esimerkki 6 o-klooribentsaldehydiä (260 mg) ja p-tolueenisulfo-nihappoa (5 mg) lisättiin liuokseen, joka sisälsi 4(Z)6-(4-o-hydroksifenyyli-2,2-dimetyyli-l,3-dioksan-cis-5-5 yyli)hekseenihappoa (B) (480 mg) tolueenissa (5 ml). Seos ta sekoitettiin 3 tuntia. Tuote eristettiin flash-pylväs-kromatografoimalla reaktioseos silikageelillä käyttäen eluenttina etanoli/metyleenikloridilla (tilavuussuhde 1:19), jolloin saatiin 4(Z )-6-([2,4,5-cis]-2-o-kloorife-10 nyyli-4-o-hydroksifenyyli-l, 3-dioksan-5-yyli ) -hekseenihap- po (380 mg, 63 %), sp. 111-114°C (sp. 125-126°C etyyliase-taatti/heksaanista uudelleenkiteyttämisen jälkeen); NMR: 1,82 (1H, m), 1,96 (1H, m), 2,36 (4H, m), 2,8 (1H, m), 4,2 (2H, m), 5,41 (3H, m), 6,9 (2H, m), 7,35 (5H, m) 15 ka 7,87 (1H, m); m/e: 402 (M+).

Lähtöaineena käytetty happo (B) valmistettiin seuraavasti :

Natriumhydridiä (432 mg, 50 paino-%:inen disp.ersio mineraaliöljyssä) lisättiin sekoitettuun liuokseen, joka 20 sisälsi 4(Z )-6-(4-o-metoksifenyyli-2,2-dimetyyli-l,3-di- oksan-cis-5-yyli)hekseenihappoa (500 mg) DMPU:ssa (7,5 ml) 0-5°C:ssa. Viiden minuutin kuluttua lisättiin etaanitiolia (0,66 ml) tipoittain 3 minuutin aikana. Seos pidettiin 0-5°C:ssa 10 minuuttia ja sitten kuumennettiin 135-140°C:ssa 25 50 minuuttia. Jäähtynyt reaktioseos laimennettiin vedellä (15 ml) ja sitten pestiin dikloorimetaanilla (2 x 30 ml). Vesipitoinen kerros tehtiin happamaksi, pH 4, etikkahapol-la ja uutettiin dietyylieetterillä (4 x 30 ml). Eetteri-uutteet kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin. Saatu öljy 30 puhdistettiin flash-pylväskromatografoimalla silikagee lillä eluenttina tolueeni/etyyliasetaatti/etikkahappo (tilavuussuhde 80:20:2), jolloin saatiin 4(Z)-6-(4-o-hydrok-sifenyyli-2,2-dimetyyli-l, 3-dioksan-cis-5-yyli )hekseeni-happoa värittömänä kiinteänä aineena (95 mg, 31 %), sp. 35 85-89°C; 22 84602 NMR: 1,6 (7H, m), 1,82 (1H, m), 2,32 (5H, m), 2,7 (1H, m), 3,83 (1H, dd), 4,12 (1H, qq), 5,24 (3h, M), 6,88 (3h, M), 7,17 (2h, M) JA 8,47 (lh, S); M/E: 320 (M+).

Esimerkit 7-18 5 Käyttäen esimerkissä 6 kuvattua menetelmää, mutta lähtien sopivasti substituoidusta kaavan VI mukaisesta bentsaldehydistä, saatiin seuraavat kaavan I mukaiset hapot (Y-Z-H) saannoilla 29-74 %: 10 Esim. X Sp (°C) Osittaiset NMR-arvot nro____________ 7 | 4-Cl | 53-55 | 5,68 (lH,s), 7,15 (10H,m) , III ' 8 | 2-F I 94-98 | 5,97 (lH,s), 6,85 (2H,m), 1 III 7f02 (2H,m), 7,18 (3H,m), ,

| | | 7|44 (1H,m), 7f65 (lH,m). I

| 1 I '

9 | 3-F | ö‘ljy | 5,7 (lH,s), 6f86 (2H,ra), I

j I I 7t2 (6H,m) I

20 I

10 4-F | 141-153 | 5f7 (lH,s), 7,2 (8H,m) I

11 1 2-CN| 118-121 | 6,02 (3H,m), 6,86 (2H,m), I

I | | 7,15 (3H,m), 7;63 (4H,m) I

‘ 25 III I

12 | 3-CNI 113-117 | 5f78 (lH,s), 6,89 (2H,m) I

I I 7,24 <2H,m), 7,72 (4H,m) I

13 4-CN| 153-155*1 5,78 (lH,s), 6,82 (2H,t), 7rl | 30 1 I |(2H,m), 7,28 (2H,d), 7,7 (4H,s)|

14 1 3-N02| öljy | 5,81 <lH,s), 7,6 (9H,m) I

15 1 4-N02| 168-170 | 5,82 (lH,s), 6,83 (2H,m)/ I

35 I | | 7,08 (lH,m) 7,3 (lH,m), 7,8 |

I | | (2H,d), 8,26 (2H,d) I

®s^m* X Sp (°C) Osittaiset NMR-arvot 23 84002

till I

I 16 I 2-BrI öljy .1 6,05 (lH,s), 7,3 (9H,m) |

5 I I I I I

I 17 I3-MeOI öljy I 5,7 (lH,s), 7,2 (9H,m) I

I I I I I

I 18 I4-MeO| öljy I 5,66 (lH,s), 7f32 (8H,m). |

I_I I_!_ I

10 *) Sp. 161-163eC etyyliasetaatti/heksaanista uudelleen-kiteyttämisen jälkeen.

Esimerkki 19 15 Seosta, joka sisälsi 4(Z)-6-(4-[3-fluori-2-hydrok- sifenyyli]-2,2-dimetyyli-l,3-dioksan-cis-5-yyli)hekseeni-happoa (340 mg), 2-klooribentsaldehydiä (170 mg), p-tolu-eenisulfonihappoa (2 mg) ja kuivaa tolueenia (2 ml), sekoitettiin argon-ilmakehässä 3,5 tuntia. Sitten koko seok-20 selle suoritettiin flash-pylväskromatografointi eluoimalla tolueeni/etyyliasetaatti/etikkahapolla (80:20:2 til/til), jolloin saatiin 4(Z)-6-([2,4,5-cis]-2-o-kloorifenyyli-4-[3-fluori-2-hydroksifenyyli]-1,3-dioksan-5-yyli)hekseeni-happo (295 mg) valkoisena vaahtona; 25 NMR: 2,2-2,9 (7H, m), 4,1-4,4 (2H, m), 5,2-5,6 (2H, m) 5,5 (1H, d, J=3 Hz), 6,1 (1H, s) ja 6,7-7,9 (7H, m).

Lähtöaine valmistettiin seuraavasti: (i) Seosta, joka sisälsi 3-fluorisalisyylihappoa (30 g) [saatu valkoisina kiteinä, sp. 145-147°C, menetel-30 mällä, Jonka ovat kuvanneet L N Ferguson et ai., J. Amer. Chem. Soc., 1950, 72, 5315], jodimetaania (60 g), kalium-karbonaattia (40 g) ja asetonia (200 ml), kuumennettiin palautusjäähdyttäen 24 tuntia. Vettä (500 ml) lisättiin ja seosta uutettiin eetterillä (3 x 150 ml). Yhdistetyt uut-35 teet kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin, jolloin saatiin 24 8 4 602 metyyli-3-fluori-2-metoksibentsoaatti (B) (21 g) keltaisena öljynä, joka käytettiin edelleen puhdistamatta; NMR: 3,85 (3H, s), 3,95 (3H, s) ja 6,8-7,6 (3H, m).

(ii) Liuosta, joka sisälsi B:tä (15,9 g), kalium-5 hydroksidia (25 g) ja vettä (5 ml) metanolissa (200 ml), sekoitettiin 4 tuntia. Liuotin haihdutettiin ja jäännös liuotettiin veteen (200 ml). Vesipitoista liuosta pestiin eetterillä (100 ml) ja tehtiin happamaksi, pH 2, väkevällä kloorlvetyhapolla. Valkoinen saostuma otettiin talteen 10 suodattamalla ja uudelleenkiteytettiin heksaanista, jolloin saatiin 3-fluori-2-metoksibentsoehappo (C) (14,2 g) valkoisina kiteinä. [Lisää tuotetta C (6,1 g) saatiin uuttamalla suodosta etyyliasetaatilla (100 ml)].

(iii) C:n (20 g) liuosta tionyylikloridissa (25 ml) 15 kuumennettiin palautusjäähdyttäen 3 tuntia. Ylimäärä tio- nyylikloridia poistettiin tislaamalla ja jäännösöljy liuotettiin tolueeniin (25 ml). Liuos haihdutettiin, jolloin saatiin 3-fluori-2-metoksibentsoyylikloridi (D) öljynä, joka käytettiin edelleen puhdistamatta.

20 (iv) Sekoitettua liuosta, joka sisälsi etyylivety- 2-allyylimalonaattia (20,3 g) kuivassa THFissa (200 ml), käsiteltiin magnesiumetoksidilla (21,5 g), ja seosta kuumennettiin palautusjäähdyttäen 90 minuuttia. Seos jäähdytettiin 0°C:seen ja D:n liuos kuivassa THF:ssa (10 ml) li-25 sättiin sellaisella nopeudella, ettei reaktion lämpötila noussut yli 5°C:n. Sekoitusta jatkettiin tunnin ajan ja seoksen annettiin seistä 3 päivää. Ammoniurnkloridin kyllästettyä vesiliuosta (150 ml) lisättiin ja seosta uutettiin etyyliasetaatilla (3 x 100 ml). Yhdistetyt uutteet 30 pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella (150 ml), kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin, jolloin saatiin öljyä, joka puhdistettiin f lash-pylväskromatograf iällä eluoimalla etyyli-asetaatti/heksaanilla (1:9 til/til), jolloin saatiin etyy-li-2-allyyli-3-(3-metoksifenyyli)-3-okso-propionaatti (E) 35 (16,1 g) värittömänä öljynä; 25 84602 NMR: 1,2 (3H, t, 3=7 Hz), 2,7 (2H, t, 3=7 Hz), 4,0 (3H, d, J=3 Hz), 3,9-4,5 (3H, m), 4,8-5,3 (2H, m), 5,5-6,1 (1H, m) ja 6,9-7,6 (3H, m).

(v) E:n (15,0 g) liuos kuivassa THFrssa (30 ml) 5 lisättiin sekoittaen ja jäähdyttäen suspensioon, joka sisälsi litiumboorihydridiä (3,0 g) kuivassa tetrahydrofu-raanissa (150 ml), sellaisella nopeudella, että reaktion lämpötila ei noussut yli 10°C:n. Sekoitusta jatkettiin 15 tuntia huoneen lämpötilassa. Seos tehtiin happamaksi pH- 10 arvoon 2 lisäämällä varovasti 2M kloorivetyhappoa samalla jäähdyttäen. Sitten lisättiin vettä (100 ml). Seosta uutettiin etyyliasetaatilla (3 x 200 ml). Yhdistetyt uutteet pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella (150 ml), kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin, jolloin saatiin 2-al-15 lyyli-1-(3-fluori-2-metoksifenyyli)-propaani-l,3-dioli (pääasiassa cis-diolia) öljynä (13,1 g). Tähän öljyyn lisättiin liuos, joka sisälsi p-tolueenisulfonihappoa (5 mg) 2,2-dimetoksipropaanissa (100 ml), ja saadun liuoksen annettiin seistä yön yli. Trietyyliamiinia (3 tippaa) lisät-20 tiin ja liuotin haihdutettiin. Jäännös puhdistettiin flash-pylväskromatografialla eluoimalla etyyliasetaatti/-heksaanilla (4:96 til/til), jolloin saatiin (4,5-cis)-5-allyyli-4-( 3-fluori-2-metoksifenyyli )-2,2-dimetyyli-l, 3-dioksaani (F) (4,96 g) värittömänä öljynä; 25 NMR: 1,5 (3H, s), 1,55 (3H, s), 1,5-1,9 (1H, m), 2,22,5 (2H, m), 3,8 (1H, dd, J=ll, 15 Hz), 3,95 (3H, d, J=3,3 Hz), 4,15 (1H, d m, J=ll Hz), 4,85-5,05 (2H, m), 5,4 (1H, d, J=3 Hz), 5,4-5,7 (1H, m) ja 6,9-7,3 (3H, m).

(vi) Otsonia johdettiin läpi F:n (4,95 g) liuoksen 30 etyyliasetaatissa (200 ml) -78°C:ssa, kunnes pysyvä sininen väri kehittyi. Liuosta huuhdeltiin argonilla kunnes se oli väritön. Lisättiin liuos, joka sisälsi trifenyylifosfiinia (5 g) etyyliasetaatissa (50 ml). Seoksen annettiin lämmetä huoneen lämpötilaan, jossa sen annettiin seistä 24 tun-35 tia. Liuotin haihdutettiin ja jäännös puhdistettiin flash-pylväskromatografialla eluoimalla kloroformilla, 26 84602 jolloin saatiin (4-(3-fluori-2-metoksifenyyli-2,2-dimetyy-li-l,3-dioksan-cis-5-yyli)asetaldehydi (G) (4,5 g) värittömänä öljynä; NMR: 1,5 (3H, s), 1,55 (3H,s), 2,3 (1H, dd, J=12, 1,5 Hz), 5 2,45 (1H, m), 2,75 (1H, dd, J=18, 8 Hz), 4,0 (3H, d, J=3

Hz), 4,3 (1H, dm, J=12 Hz), 5,4 (1H, d, J=3 Hz), 6,9-7,4 (3H, m) ja 9,55 (1H, s).

(vii) Liuos, joka sisälsi kalium-t-butoksidia (7,2 g) kuivassa THF:ssa (100 ml), lisättiin sekoitettuun sus- 10 pensioon, joka sisälsi (3-karboksipropyyli)trifenyylifos- foniumbromidia (15,0 g) kuivassa THF:ssa (150 ml), 0°C:ssa argon-ilmakehässä. Seosta sekoitettiin 30 minuuttia. Sitten lisättiin G:n (4,5 g) liuos kuivassa THF:ssa (50 ml). Vettä (250 ml) lisättiin 1,5 tunnin kuluttua, ja haihtuva 15 liuotin haihdutettiin alennetussa paineessa. Vesipitoinen liuos pestiin etyyliasetaatilla, tehtiin happamaksi pH-arvoon 5 etikkahapolla ja uutettiin etyyliasetaatilla. Uutteet pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella, kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin. Saatu öljy puhdistettiin flash-20 pylväskromatografiällä eluoimalla etyyliasetaatti/toluee- ni/etikkahapolla (20:80:2 til/til), jolloin saatiin 4(Z)- 6-( 4- [3-fluori-2-metoksifenyyli] -2,2-dimetyyli-l, 3-diok-san-cis-5-yyli)hekseenihappo (H) öljynä (4,1 g); NMR: 1,5 (3H, s), 1,55 (3H, s), 2,1-2,7 (7H, m), 3,8 (1H, 25 dm, J=12, 1,5 Hz), 3,95 (3H, d, J=3Hz), 4,15 (1H, dm, J=12 Hz), 5,1-5,5 (2H, m), 5,4 (1H, d, J=3 Hz) ja 6,9-7,3 (3H, m).

(viii) Etaanitiolia (4,5 ml) lisättiin sekoitettuun suspensioon, joka sisälsi natriumhydridiä (2,9 g, 50 pai- 30 no-% dispersio mineraaliöljyssä) DMPU:ssa (50 ml), 0°C:ssa argon-ilmakehässä. H:n (2,9 g) liuos DMPU:ssa (50 ml) lisättiin 30 minuutin kuluttua. Seosta kuumennettiin 140°C:s-sa 3 tuntia, se jäähdytettiin ja kaadettiin jääveteen (100 ml). Vesipitoinen seosta pestiin dikloorimetaanilla (3 x 35 100 ml). Vesipitoinen kerros tehtiin happamaksi pH-arvoon 5 etikkahapolla ja uutettiin etyyliasetaatilla (3 x 100 27 84 602 ml). Nämä uutteet pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella (100 ml), kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin. Saatu öljy puhdistettiin flash-pylväskromatografiällä eluoimalla etyyliasetaatti/tolueeni/etikkahapolla (50:50:2 til/til), 5 jolloin saatiin 4(Z)-6-(4-[3-fluori-2-hydroksifenyyli]- 2,2-dimetyyli-l,3-dioksan-cis-5-yyli)hekseenihappoa (2,05 g) värittömänä öljynä; NMR: 1,55 (3H, s), 1,6 (3H, s), 2,2-2,8 (7H, m), 3,8 (1H, dd, J=12, 1,5 Hz), 4,1 (1H, dm, J=12 Hz), 5,15,5 (2H, m), 10 5,5 (1H, d, J=3 Hz) ja 6,7-7,1 (3H, m).

Esimerkki 20

Seosta, joka sisälsi 2-klooribentsaldehydiä (100 mg) p-tolueenisulfonihappoa (2 mg) ja 4(Z)-erytro-8-hydr-oksi-7-hydroksimetyyli-8-o-hydroksifenyyli-4-okteenihappoa 15 (140 mg), sekoitettiin tolueenissa (2 ml) 20 tuntia. Sit ten reaktioseos puhdistettiin flash-pylväskromatografoi-malla silikageelillä eluenttina heksaani/etyyliasetaatti/-etikkahappo (tilavuussuhde 80:20:2), jolloin saatiin 4(Z)- 6-([2,4,5-cis]-2-o-kloorifenyyli-4-o-hydroksifenyyli-l,3-20 dioksan-5-yyli)hekseenihappo (86 mg, 43 %), sp. 123-125°C, jonka spektroskooppiset ominaisuudet olivat identtiset esimerkissä 6 kuvattujen kanssa.

Lähtöaineena käytetty happo saatiin seuraavasti:

Natriumhydridiä (980 mg, 60-paino-%:inen dispersio 25 mineraaliöljyssä) lisättiin sekoitettuun suspensioon, joka sisälsi 4(Z)-erytro-8-hydroksi-7-hydroksimetyyli-8-o-met-oksifenyyli-4-okteenihappoa (A) (900 mg) DMPU:ssa (35 ml) ja jota pidettiin 0-5°C:ssa. Kolmen minuutin kuluttua lisättiin etaanitiolia (1,5 ml) ja seosta kuumennettiin 1-30 30°C:ssa 2 tuntia. Jäähtynyt seos laimennettiin vedellä (40 ml) ja pestiin dikloorimetaanilla (2 x 45 ml). Vesipitoinen kerros tehtiin happamaksi pH-arvoon 4 etikkahapolla ja uutettiin eetterillä (4 x 45 ml). Uutteet kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin. Näin saatu öljy puhdistettiin 35 flash-kromatografiällä silikageelillä eluenttina toluee- ni/etyyliasetaatti/etikkahappo (tilavuussuhde 60:40:2), 28 84602 jolloin saatiin 4(Z)-erytro-8-hydroksi-7-hydroksimetyyli- 8-o-hydroksifenyyli-4-okteenihappo (785 mg, 92 %) värittömänä öljynä; NMR: 1,2 (t, 2H), 1,83 (m, 1H), 2,44 (m, 6H), 3,73 (m, 5 3H), 4,5 (m, 2H), 5,3 (m, 3H) ja 7,0 (m, 4H); m/e 280 280 (M+).

Lähtöaineena käytetty okteenihappojohdannainen A valmistettiin seuraavasti: (i) Liuos, joka sisälsi (4-o-metoksifenyyli-2,2-10 dimetyyli-1,3-dioksan-cis-5-yyli)asetaldehydiä (15,8 g) kuivassa THF:ssa (75 ml), lisättiin argon-ilmakehässä sekoitettuun, jäillä jäähdytettyyn liuokseen, joka sisälsi ylidiä, joka oli valmistettu (3-karboksipropyyli)trifenyy-lifosfoniumbromidista (51,48 g) ja kalium-t-butoksidista 15 (26,88 g) kuivassa THFissa (400 ml). Seosta sekoitettiin 15 minuuttia 4°C:ssa, sitten 1,5 tuntia huoneen lämpötilassa ja sitten se kaadettiin jääveteen (1 litra). Näin saatu seos pestiin eetteri/heksaanilla (tilavuussuhde 50:50)/ (2 x 250 ml) runsaan neutraalin aineksen poistamiseksi. 20 Vesipitoinen kerros tehtiin happamaksi pH-arvoon 5 etikka-hapolla ja uutettiin eetterillä (4 x 300 ml). Nämä uutteet pestiin ensin vedellä (3 x 150 ml), sitten kyllästetyllä suolaliuoksella (2 x 100 ml), ja kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin. Jäännös puhdistettiin flash-kromatografial-25 la eluoimalla tolueeni/etyyliasetaatti/etikkahapolla (ti lavuussuhde 80:20:2). Saatu kiinteä aine kiteytettiin 10-tilavuus-%:isesta etyyliasetaatti/heksaanista (250 ml), jolloin saatiin 4(Z)-6-(4-o-metoksifenyyli-2,2-dimetyyli- 1,3-dioksan-cis-5-yyli)hekseenihappo (B) (13,0 g), sp. 99-30 101°C; NMR: 1,52 (3H, s), 1,54 (1H, m), 1,56 (3H, s), 1,80 (1H, m), 2,28 (4H, m), 2,49 (1H, m), 3,77 (1H, dd J=ll, 1 Hz), 3,82 (3H, s), 4,16 (1H, dm, J=ll Hz), 5,28 (2H, m), 5,45 (1H, d, J=2 Hz), 6,83 (1H, dd, J=7,l Hz), 6,97 (1H, td, 35 J-7,1 Hz), 7,22 (1H, td, J=8,l Hz), 7,48 (1H, dm, J=8 Hz).

29 84602 (ii) B:n (4,20 g) liuosta veden (12 ml), 2M kloori-vetyhapon (0,5 ml) ja THF:n (40 ml) seoksessa kuumennettiin sekoittaen 60-70°C:ssa. Kahden tunnin kuluttua seos jäähdytettiin huoneen lämpötilaan ja kaadettiin veteen 5 (100 ml). Vesipitoista kerrosta uutettiin eetterillä (3 x 50 ml). Yhdistetyt uutteet pestiin ensin vedellä (2 x 40 ml) ja sitten kyllästetyllä suolaliuoksella (40 ml), sitten kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin, jolloin saatiin 4( Z )-erytro-8-hydroksi-7-hydroksimetyyli-8-o-metoksifenyy-10 li-4-okteenihappo värittömänä öljynä (3,80 g); NMR: 1,95 (1H, m), 2,11 (1H, m), 2,37 (5H, m), 3,67 (2H, m), 3,83 (3H, s), 4,84 (3H, br), 5,22 (1H, d, J=4 Hz), 5,38 (2H, m), 6,88 (1H, br d, J=7 Hz), 6,98 (1H, bt, J=7 Hz), 7,25 (1H, td, J=7, 1,5 Hz), 7,42 (1H, dd, J=7, 1,5 15 Hz).

Esimerkki 21

Esimerkissä 6 kuvatun menetelmän mukaisesti, mutta lähtien(- )-4(Z)-6-(4-o-hydroksifenyyli-2,2-dimetyyli-l,3-dioksan-cis-5-yyli)hekseenihaposta A, saatiin (-)-3(Z)-6-20 ( [2,4,5-cis]-2-o-kloorifenyyli-4-o-hydroksifenyyli-l,3- dioksan-5-yyliJhekseenihappoa 64 %:n saannoin kiinteänä aineena, sp. 32-35°C; 25[a]D -119° (c 0,49; EtOAc), jonka NMR oli oleellisesti sama kuin esimerkissä 6 kuvatulla raseemisella muodolla.

25 Lähtöaineena tarvittava happo A saatiin seuraavas ti: (i) Kiinteää kalium-t-butoksidia (4,48 g) lisättiin argonilmakehässä sekoitettuun, jäillä jäähdytettyyn seokseen, joka sisälsi (3-karboksipropyyli)trifenyylifosfo-30 niumbromidia (6,44 g) ja (-)-[2,3-trans]-tetrahydro-5-hyd-roksi-3-hydroksimetyyli-2-o-metoksifenyylifuraania (B) (2,24 g) kuivassa THF:ssa (75 ml). Seosta sekoitettiin 15 minuuttia 4°C:ssa, sitten 1 tunti huoneen lämpötilassa ja sitten se kaadettiin jääveteen (150 ml). Näin saatu seos 35 pestiin eetterillä (2 x 50 ml) runsaan neutraalin aineksen 30 84602 poistamiseksi. Vesipitoinen kerros tehtiin happamaksi pH-arvoon 4 IM kloorivetyhapolla ja uutettiin eetterillä (1 x 100 ml, 2 x 50 ml). Yhdistetyt uutteet pestiin ensin vedellä (2 x 50 ml) ja sitten kyllästetyllä suolaliuoksella 5 (2 x 50 ml), kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin. Jäännös puhdistettiin flash-kromatografialla eluoimalla eetteri/-heksaani/etikkahapolla (tilavuussuhde 80:20:1), jolloin saatiin (-)-erytro-4(Z)-8-hydroksimetyyli-8-o-metoksife-nyyli-4-okteenihappo (C) värittömänä öljynä (2,76 g); Z2[a]0 10 -68,3° (c 1,1, metanoli); NMR: 1,92 (1H, m), 2,0-2,6 (6H, m), 3,67 (2H, m), 3,82 (3H, s), 5,21 (1H, d, J=5 Hz), 5,37 (2H, m), 6,87 (1H, dd J=8,1 Hz), 6,98 (1H, td J=7 Hz), 7,25 (1H, m), 7,42 (1H, dd, J=7, 1 Hz); m/e 294 (M*).

15 (ii) C:n (2,57 g) liuosta 2,2-dimetoksipropaanissa (8,5 ml) käsiteltiin "Amberlyst"-15:11a (Rohm and Haas Companyn tavaramerkki), voimakkaasti happamalla makroreti-kulaarisella ioninvaihtohartsilla (0,5 g), ja seosta sekoitettiin 2,5 tuntia huoneen lämpötilassa. Kiinteä aine 20 poistettiin suodattamalla ja pestiin eetterillä (10 ml).

Suodos ja pesuliuokset väkevöitiin vakuumissa ja jäännös puhdistettiin MPLC:lla eluoimalla heksaani/etyyliasetaat-ti/etikkahapolla (tilavuussuhde 80:20:1). Saatiin kirkasta öljyä, joka hitaasti kiteytyi, jolloin saatiin (-)-4(Z)-25 6-(4-o-metoksifenyyli-2,2-dimetyyli-l,3-dioksan-cis-5- yyli)hekseenihappoa (D) (2,48 g). Uudelleenkiteyttämällä heksaanista saatiin kiinteä aine, sp. 71-73°C, 23[a]D -145,5° (c 1,1, metanoli) ja NMR-spektri oleellisesti sama kuin vastaavan rasemaatin (yhdiste A esimerkissä 1).

30 (iii) Hekseenihapon D annettiin reagoida natrium- tioetoksidin kanssa DMPU:ssa käyttäen samaa menetelmää kuin vastaavalle rasemaatille on kuvattu esimerkissä 6. Näin saatiin (-)-4-(Z)-6-(4-o-hydroksifenyyli-2,2-dimetyyli-l, 3-dioksan-cis-5-yyli)hekseenihappoa (A) 94 %:n saan-35 noin värittömänä öljynä; 25[a]„ -128,6° (c 0,53; EtOAC), 3i 84602 jonka NMR-spektri oli oleellisesti sama kuin esimerkissä 6 kuvatun rasemaatin.

Furaanijohdannainen B valmistettiin seuraavasti: (iv) Sukkiinianhydridiä (22 g), o-metoksibentsalde-5 hydiä (20 g) ja vedetöntä sinkkikloridia (44 g) lisättiin dikloorimetaaniin (kuivattu alumiinioksidilla, 200 ml) ja seosta sekoitettiin argon-ilmakehässä. Trietyyliamiinia (41 ml) lisättiin jäällä jäähdytettyyn seokseen 20 minuutin aikana. Reaktioseosta sekoitettiin sitten 20-25°C:ssa 10 18 tuntia, jonka jälkeen lisättiin kloorivetyhappoa (2M, 130 ml) ja etyyliasetaattia (200 ml). Saatua seosta sekoitettiin 5 minuuttia. Vesipitoinen kerros erotettiin ja uutettiin etyyliasetaatilla (150 ml). Yhdistetyt uutteet pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella (50 ml) ja sitten 15 uutettiin kyllästetyllä natriumbikarbonaattiliuoksella (3 x 200 ml). Yhdistetyt vesipitoiset uutteet pestiin etyyliasetaatilla, ja tehtiin sitten happamiksi pH-arvoon 2 väkevällä kloorivetyhapolla. Erottunutta öljyä uutettiin etyyliasetaatilla (2 x 150 ml). Yhdistettyjä uutteita pes-20 tiin kyllästetyllä suolaliuoksella (4 x 50 ml), kunnes ne olivat haposta vapaita, kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin. Jäännökseen lisättiin tolueenia (300 ml) ja seosta tislattiin ilmakehän paineessa kunnes jäännösmateriaali saavutti lämpötilan 110°C. Jäähdyttämällä 20°C:seen, jol-25 loin erottui tetrahydro-2-o-metoksifenyyli-5-okso-3-furaa- nikarboksyylihappo kiteisenä kiinteänä valkoisena aineena (27,2 g, 78 %) (sp. 106°C), jonka NMR osoitti olevan [2,3-cis]- ja [2,3-trans]isomeerin seos: 2,8-3,0 (2H, m), 3,1- 3,6 (1H, m), 3,8 (3H, s), 5,82 (3/4H, d) [trans], 5,95 30 (1/4H, d) [cis], 6,8-7,5 (4H, m).

(v) [2,3-cis]- ja [2,3-trans]-tetrahydro-2-o-metok-sifenyyli-5-okso-3-furaanikarboksyylihapon seos (188,6 g) lisättiin jäillä jäähdytettyyn liuokseen, joka sisälsi väkevää rikkihappoa (320 ml) vedessä (480 ml), ja sekoi- 35 tettiin 20-25°C:ssa 18 tuntia. Sitten lisättiin vettä (800 32 8 4 602 ml) ja seosta uutettiin etyyliasetaatilla (2 x 750 ml). Yhdistettyjä uutteita pestiin suolaliuoksella (4 x 500 ml) kunnes ne olivat vapaita haposta, kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin pieneen tilavuuteen. Tolueenia (1 litra) 5 lisättiin ja tislausta jatkettiin ilmakehän paineessa kunnes aine saavutti 110°C:sen lämpötilan. Jäähdytettäessä erottui puhdas [2,3-trans]-tetrahydro-2-o-metoksifenyyli- 5-okso-3-furaanikarboksyylihappo valkoisena kiinteänä aineena (169,5 g, 90 %), sp. 133-134°C; 10 NMR: 2,8-3,0 (2H, d), 3,3-3,6 (1H, m), 3,8 (3H, s), 5,82 (1H, d), 6,8-7,4 (4H, m).

(vi) Liuos, joka sisälsi d-efedriiniä (61,2 g) kuumassa etyyliasetaatissa (150 ml), lisättiin liuokseen, joka sisälsi [2,3-trans]-tetrahydro-2-o-metoksifenyyli-5-15 okso-3-furaanikarboksyylihappoa (87,6 g) kuumassa etyyliasetaatissa (350 ml). Seoksen annettiin jäähtyä huoneen lämpötilaan 2 tunnin aikana, ja muodostunut kiteinen suola erotettiin suodattamalla, jolloin saatiin 62 g kiinteää ainetta, 25[a]D +40,2° (metanoli). Tämä aine uudelleenkitey-20 tettiin kahdesti etyyliasetaatista, jolloin saatiin 48 g optisesti puhdasta kiinteää ainetta, 25[a]D +50,3° (metanoli). Tämä kiinteä aine lisättiin etyyliasetaatin (1 litra) ja 2 M kloorivetyhapon (150 ml) seokseen. Etyyliasetaatti-kerrosta pestiin suolaliuoksella (2 x 100 ml), kunnes pe-25 suliuosten pH oli 2-3, ja sitten se kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin. Jäännös liuotettiin kiehuvaan tolueeniin (200 ml). Liukenematon aines poistettiin suodattamalla. Suodoksen annettiin jäähtyä, jolloin saatiin (+)-[2,3-trans]-tetrahydro-2-o-metoksifenyyli-5-okso-3-furaanikar-30 boksyylihappo (E) (27,4 g), 25[a]D +33,0° (metanoli). Uudel-leenkiteyttämällä tolueenista saatiin ainetta, jonka 25[a]0 oli +33,8° (metanoli), sp. 125-127°C (hajoten), ja se osoittauttui 98-%risesti optisesti puhtaaksi, kun pieni näyte muutettiin (-)-amyyliesteriksi ja tutkittiin 13C-NMR-35 spektri.

33 84602 (vii) E:n (97,5 g) liuos kuivassa tetrahydrofuraanissa (150 ml) jäähdytettiin 15°C:seen ja sitä käsiteltiin boraanin tetrahydrofuraaniliuoksella (500 ml) (IM liuos) lämpötilan ollessa 20-25°C. Reaktio oli lopussa 30 minuutin 5 kuluttua (varmistettu TLC-analyysillä), jolloin lisättiin hitaasti vettä (200 ml) hajottamaan boraaniylimäärä. Seos väkevöitiin vakuumissa ja jäännös sekoitettiin etyyliasetaattiin (500 ml). Orgaaninen kerros pestiin ensin kyllästetyllä kaliumkarbonaattiliuoksella (2 x 100 ml) ja 10 sitten kyllästetyllä suolaliuoksella, kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin, jolloin saatiin [4,5-trans]-tetrahydro-4-hydroksimetyyli-5-o-metoksifenyylifuran-2-oni (F) viskoosina öljynä (81,8 g), 25[a]„ -14,2° (metanoli) ja tyydyttävä NMR-spektri (d6-asetoni): 2,6 (3H, m), 3,7 (2H, m), 15 3,8 (3H, s), 4,1 (1H, br), 5,55 (1H, m), 6,8-7,5 (4H, m).

(viii) F:n (saatu edellä) liuos 1,2-dimetoksietaa-nissa (150 ml) ja kuivassa tolueenissa (500 ml) jäähdytettiin typpi-ilmakehässä -60°C:seen. Di-isobutyylialumiini-hydridin tolueeniliuosta (672 ml 1,23 M liuosta) lisättiin 20 sitten hitaasti. Reaktio sammutettiin 30 minuutin kuluttua lisäämällä metanolia (50 ml) ja seoksen annettiin lämmetä huoneen lämpötilaan. Sitten lisättiin 2M kloorivetyhappoa (1 litra) ja etyyliasetaattia (500 ml) ja seosta sekoitettiin. Vesipitoinen kerros erottui ja sitä uutettiin etyy-25 liasetaatilla (2 x 500 ml). Etyyliasetaattikerros ja uutteet yhdistettiin, kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin. Jäännösöljy liuotettiin kuumaan tolueeniin (500 ml). Liuoksesta saatiin jäähdyttämällä (-)-[2,3-trans]tetrahyd-ro-5-hydroksi-3-hydroksimetyyli-2-o-metoksifenyylifuraani 30 (B) valkoisena kiinteänä aineena (63,3 g), 25[a]„ -24,2° (metanoli), sp. 110-111°C; NMR: 1,5-2,4 (3H, m), 3,4-4,0 (2H, m), 3,8 (3H, s), 4,2- 4,8 (2H, br), 5,25 (1H, m), 5,6 (1H, m), 6,9-7,9 (4H, m).

35 34 846C2

Esimerkit 22-23

Esimerkissä 1 kuvattua menetelmää käyttäen saatiin seuraavat yhdisteet: (Esimerkki 22): (-)-4(Z)-6-([2,4,5-cis]-2-o-syaani-5 fenyyli-4-o-hydroksifenyyli-l, 3-dioksan-5-yyli )hekseeni-happo, 74 %:n saannoin öljynä, 25[a]„ -103,6° (c 2,58;

EtOAc), lähtien (-)-4(Z)-6-([2,4,5-cis]-2-o-syaanifenyyli- 4-o-metoksifenyyli-l,3-dioksan-5-yyli)hekseenihaposta [joka taas saatiin öljynä 57 %:n saannoin, 25[a]D -112,8°

10 (c 0,454; EtOAc), lähtien D:stä esimerkissä 21(ii), NMR

oleellisesti identtinen rasemaatista saadun kanssa, analogisella tavalla kuin vastaava lähtöaine esimerkissä 1]; ja (Esimerkki 23 ): (- )-4(Z)-6-([2,4,5-cis]-2-p-syaanifenyyli- 4-o-hydroksifenyyli-l,3-dioksan-5-yyli)hekseenihappo 36 15 %:n saannoin valkoisena kiinteänä aineena, sp. 53-55°C; 25[a]0 -132,5° (c 0,4; EtOAc), lähtien ( - )-4( Z )-( [2,4, 5-cis] -2-p-syaanifenyyli-4-o-metoksifenyyli-l, 3-dioksan-5-yyli)hekseenihaposta [joka oli saatu öljynä 49 %:n saannoin; 1,65 (m, 1H), 2,0 (m, 1H), 2,30 (m, 4H), 2,54 (m, 20 1H9, 3,83 (s, 3H), 4,18 (m, 2H), 5,31 (m, 3H), 5,77 (s, 1H), 6,91 (m, 2H), 7,27 (m, 1H), 7,53 (m, 1H) ja 7,68 (s, 4H); m/e 420 (M*), lähtien D:stä esimerkissä 21(ii), analogisella tavalla kuin vastaava lähtöaine esimerkissä 1].

Esimerkki 24 25 Natriumvetykarbonaatin (22 mg) liuos vedessä (2,5 ml) lisättiin sekoitettuun suspensioon, joka sisälsi 4-(Z)-6-([2,4,5-cis]-2-o-kloorifenyyli-4-o-hydroksifenyyli- 1,3-dioksan-5-yyli)hekseenihappoa (100 mg) metanolissa (2,5 ml). Seos haihdutettiin kuiviin vakuumissa 30 minuu-30 tin kuluttua. Jäännösvesi poistettiin jäännöksestä atseo-trooppisella haihdutuksella tolueenin kanssa, jolloin saatiin natrium-4(Z)-6-([2,4,5-cis]-2-o-kloorifenyyli-4-o-hydroksifenyyli-1,3-dioksan-5-yyli)heksenoaattiavalkoise-na kiinteänä aineena (101 mg, 95 %), sp. 97-100°C.

35 Samalla tavalla, mutta käyttäen kaliumbikarbonaat- tia lähtöaineena valmistettiin 4(Z)-6-([2,4,5-cis]-2-o- 35 84602 kloorifenyyli-4-o-hydroksifenyyli-l,3-dioksan-5-yyli)hek-seenihapon kaliumsuola (sp. 63-65°C).

Esimerkki 25

Piperidiiniä (43 mg) lisättiin liuokseen, joka si-5 sälsi 4(Z)-6-(2-o-kloorifenyyli-4-o-hydroksifenyyli-l,3-dioksan-cis-5-yyli)hekseenihappoa (201 mg) etyyliasetaatissa (1 ml). Seos jäähdytettiin 0-5°C:seen ja heksaania lisättiin (5 ml). Emäliuos poistettiin jäännöskumista de-kantoimalla. Trituroimalla kumia heksaanilla saatiin valio koista kiinteää ainetta, joka kiteytettiin heksaanin ja dikloorimetaanin seoksesta (tilavuussuhde 1:1), jolloin saatiin 4(Z )-6-([2,4,5-cis]-2-o-hydroksifenyyli-l,3-diok-san-5-yyli) hekseenihapon piperidiinisuola valkoisena kiinteänä aineena (111 mg, 46 %), sp. 68-69°C.

15 Esimerkit 26-28 Käyttäen esimerkissä 19 kuvattua menetelmää, mutta lähtien sopivasta kaavan VII mukaisesta 2,2-dimetyyli-l,3-dioksaanijohdannaisesta (Ra=Rb=metyyli), saatiin seuraavat kaavan I mukaiset yhdisteet: 20

Esim. X Y Z Saanto Sulamispiste nro (*) (°C) I 26 |4-CN | H | F | 69 | 162-164 |

I I I I I I I

I 27 |2-CN | H | F | 39 | 48-52 | 25 I I I I I I | I 28 |4-CN | F | H | 62 | 135-140 |

I_I l I_I_!_I

Osittaiset NMR-spektrien arvot yllä esitetyille 30 yhdisteille ovat seuraavat: (Esimerkki 26): 5,40 (d, J=2 Hz, 1H, dioksaani-C4-H), 5,75 (1H, s, dioksaani-C2-H), 6,73-7,07 (m, 3 aromaattista H), 7,70 (s, 4 aromaattista H); (Esimerkki 27): 5,45 (1H, d J-2 Hz, dioksaani-4C-H), 6,0 35 (1H, s, dioksaani-C2-H), 6,66-6,93 (m, 3 aromaattista H), 7,45-7,85 (4 aromaattista H); 36 84602 (Esimerkki 28): 5,45 (1H, d J=2 Hz, dioksaani-C4-H), 5,8 (1H s, dioksaani-C2-H), 6,7-7,1 (m, 3 aromaattista H), 7,70 (s, 4 aromaattista H).

Esimerkkien 26 ja 27 lähtöaine valmistettiin seu-5 raavasti, yleisesti analogisesti esimerkissä 19 kuvatun kanssa: (i) Trietyyliamiinia (42 ml) lisättiin sekoittaen ja jäähdyttäen argon-ilmakehässä liuokseen, joka sisälsi 5-fluori-2-metoksibentsaldehydiä (23,1 g) [valmistettu 10 valkoisena kiinteänä aineena, sp. 41-43°C, analogisesti US-patentissa 4 367 234 kuvatun kanssa] ja vedetöntä sinkki-kloridia (45 g) kuivassa dikloorimetaanissa (250 ml), sellaisella nopeudella, että reaktion lämpötila ei noussut yli 25°C:n. Sekoitusta jatkettiin 15 tuntia. Seos tehtiin 15 happamaksi pH-arvoon 2 2 M kloorivetyhapolla ja uutettiin etyyliasetaatilla (3 x 150 ml). Yhdistetyt uutteet pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella (6 x 100 ml) ja uutettiin kyllästetyllä natriumvetykarbonaattiliuoksella (4 x 60 ml). Yhdistetyt vesipitoiset uutteet pestiin etyyliasetaa-20 tiliä (50 ml), tehtiin happamaksi pH-arvoon 2 käyttäen väkevää kloorivetyhappoa, ja uutettiin etyyliasetaatilla (4 x 100 ml). Nämä uutteet pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella (6 x 50 ml), kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin, jolloin saatiin tetrahydro-2-(5-fluori-2-metoksi-25 fenyyli)-5-okso-3-furaanikarboksyylihappo (40 g) öljymäi-senä [2,3-cis]- ja [2,3-trans]-diastereomeerien seoksena (A) (39:61 korkeapainenestekromatografia [HPLC] analyysissä); NMR: 2,93 (2H, d, J=8 Hz), 3,44 (1H, m), 3,88 (3H, s), 30 5,82 (1H, d, J=5, 7 Hz) ja 7,10 (3H, m).

(ii) Diastereomeerien seos A (35 g) lisättiin liuokseen, joka oli valmistettu väkevästä rikkihaposta (68 ml) ja vedestä (83 ml). Seosta sekoitettiin voimakkaasti 72 tuntia. Vettä (160 ml) lisättiin samalla jäähdyttäen, 35 ja seosta uutettiin etyyliasetaatilla (3 x 150 ml). Yhdistetyt uutteet pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella (6 x 37 8 4602 100 ml), kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin, jolloin saatiin tetrahydro-2-(5-fluori-2-metoksifenyyli)-5-okso-3-furaanikarboksyylihappo valkoisena kiinteänä aineena (26,4 g; 14:86 [2,3-cis]-:[2,3-trans]-diastereomeeri HPLC:llä).

5 Uudelleenkiteyttämällä tolueenista saatiin edelleen rikastettua [2,3-trans]-isomeeriä (20,7 g; 8:92 cis:trans). Tämä uudelleenkoteytetty aine lisättiin liuokseen, joka oli valmistettu rikkihaposta (41 ml) ja vedestä (95 ml). Seosta kuumennettiin 60°C:ssa 2,5 tuntia. Vettä (100 ml) 10 lisättiin ja seos uutettiin etyyliasetaatilla (3 x 100 ml). Yhdistetyt uutteet pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella (6 x 100 ml), kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin, jolloin saatiin [2,3-trans-tetrahydro-2-(5-fluori-2-metok-sifenyyli)-5-okso-3-furaanikarboksyylihappo valkoisena 15 kiinteänä aineena (B) (20 g; sisälsi 2 paino-% [2,3-cis]-diastereomeeriä HPLC-analyysin mukaan).

(iii) Liuos, joka sisälsi boraani-tetrahydrofuraa-nikompleksia (115 ml, 1 M tetrahydrofuraanissa), lisättiin sekoitettuun jäillä jäähdytettyyn B:n (19,3 g) liuokseen 20 kuivassa THF:ssa (100 ml) argon-ilmakehässä. Seoksen annettiin lämmetä huoneen lämpötilaan ja sekoitusta jatkettiin 15 tuntia. Vettä (40 ml) lisättiin varovasti samalla jäähdyttäen, ja liuotin poistettiin haihduttamalla. Jäännös liuotettiin etyyliasetaattiin. Saatu liuos pestiin 25 ensin kyllästetyllä kaliumkarbonaattiliuoksella (20 ml) ja sitten kyllästetyllä suolaliuoksella (50 ml), kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin, jolloin saatiin [4,5-trans]-tet-rahydro-5-( 5-fluori-2-metoksifenyyli )-4-hydroksimetyylifu-raani-2-oni öljynä (C) (20,5 g); 30 NMR: 2,5-2,8 (3H, m), 3,6-4,0 (5H, m), 5,57 (1H, d, J=5,5 Hz) ja 6,68-7,06 (3H, m).

(iv) Di-isobutyylialumiinihydridin liuos (114 ml, 1,5 M tolueenissa) lisättiin 45 minuutin aikana sekoitettuun seokseen, joka sisälsi C:tä (20,2 g), kuivaa toluee- 35 nia (90 ml) ja kuivaa 1,2-dimetoksietaania (22 ml), -70°C:ssa argonissa. Sekoitusta jatkettiin 2 tuntia. Sitten } ί 38 8 4 6C2 ! lisättiin metanolia (3 ml), ja seoksen annettiin lämmetä huoneen lämpötilaan. Kyllästettyä suolaliuosta (120 ml) ja etyyliasetaattia (300 ml) lisättiin. Liukenematon aines poistettiin suodattamalla. Orgaaninen kerros erotettiin ja | 5 vesipitoinen kerros uutettiin etyyliasetaatilla (100 ml).

Yhdistetyt etyyliasetaattijakeet pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella (2 x 100 ml), kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin. Jäljelle jäänyt öljy puhdistettiin flash-kromato-grafiällä eluoimalla petrolieetterin (kiehumispiste 40-; 10 60°C) ja etyyliasetaatin seoksella (tilavuussuhde 1:4), ; jolloin saatiin [2,3-trans]-tetrahydro-2-(5-fluori-2-me- toksifenyyli)-5-hydroksi-3-hydroksimetyylifuraani valkoi-: sena kiinteänä aineena (D) (9,2 g); i NMR: 1,75-2,45 (3H, m), 3,65-4,05 (2H, m), 3,85 (3H, s), ! 15 4,45 (1H, t, J=4 Hz), 5,25 (1H, d J=3 Hz), 5,65 (2H, br s) ja 6,86-7,23 (3H, m).

(v) Seosta, joka sisälsi (3-karboksipropyyli)trife-' nyylifosfoniumbromidia (49,8 g), kalium-t-butoksidia (26,0 g) ja kuivaa tolueenia (300 ml), sekoitettiin 80°C:ssa 30 20 minuuttia argon-ilmakehässä, jonka jälkeen sen annettiin jäähtyä huoneen lämpötilaan. D:n (7,0 g) liuos kuivassa tetrahydrofuraanissa (40 ml) lisättiin ja sekoitusta jatkettiin 1 tunti. Vettä (140 ml) lisättiin, samalla jääve-dellä jäähdyttäen, ja seos pestiin etyyliasetaatilla (3 x 25 60 ml). Vesipitoinen kerros tehtiin happamaksi pH-arvoon 5 oksaalihapolla ja uutettiin etyyliasetaatilla (3 x 100 ml). Nämä uutteet yhdistettiin, kiinteä aine poistettiin suodattamalla ja suodos haihdutettiin. Jäännös sekoitettiin eetteriin (100 ml), ja jäljelle jäänyt kiinteä aine 30 poistettiin suodattamalla. Tätä suodosta uutettiin sitten kyllästetyllä natriumvetykarbonaatin liuoksella (3 x 100 ml). Yhdistetyt uutteet pestiin etyyliasetaatilla (100 ml). Vesipitoinen kerros tehtiin happamaksi pH-arvoon 5 oksaalihapolla ja uutettiin etyyliasetaatilla (3 x 100 35 ml). Nämä yhdistetyt uutteet pestiin kyllästetyllä suolaliuoksella (150 ml), kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin,

II

39 84602 jolloin saatiin erytro-4(Z)-8-hydroksi-7-hydroksimetyyli- 8-(5-fluori-2-metoksifenyyli)okteenihappo öljynä (E) (9,0 g); NMR: 1,8-2,6 (7H, m), 3,75 (2H, m), 3,78 (3H, s), 5,2-5,5 5 (3H, m), 6,2 (3H, br s) ja 6,7-7,3 (3H, m).

(vi) Seoksen, joka sisälsi E:tä (6,3 g), p-toluee-nisulfonihappoa (5 mg) ja 2,2-dimetoksipropaania (40 ml), annettiin seistä 16 tuntia huoneen lämpötilassa. Trietyy-liamiinia (3 tippaa) lisättiin ja liuotin haihdutettiin.

10 Jäljelle jäänyt öljy puhdistettiin flash-kromatografiällä eluoimalla tolueeni/etyyliasetaatti/etikkahapolla (tilavuussuhde 85:15:2), jolloin saatiin 4(Z)-6-(4-[5-fluori- 2-metoksifenyyli] -2,2-dimetyyli-l, 3-dioksan-cis-5-yyli ) -hekseenihappo värittömänä öljynä (F) (6,4 g); 15 NMR: 1,45 (3H, s) 1,48 (3H, s), 1,6-2,5 (7H, m), 3,74 (3H, s) 3,62-3,78 (1H, dm, J=ll Hz), 4,02-4,13 (1H, dm J=ll Hz), 5,05-5,38 (2H, m), 5,3 (1H, d, J=3 Hz) ja 6,6-7,15 (3H, m).

(vii) Etaanitiolia (4,4 ml) lisättiin sekoitettuun 20 suspensioon, joka sisälsi natriumhydridiä (2,62 g, 50- paino-%:inen dispersio mineraaliöljyssä) DMPUrssa (80 ml), 0°C:ssa argonissa. Tunnin kuluttua seos kuumennettiin 85°C:seen ja sitten annettiin jäähtyä huoneen lämpötilaan. F:n (3,52 g) liuos DMPUrssa (20 ml) lisättiin ja seosta 25 kuumennettiin 85°C:ssa 2 tuntia. Jäähtynyt seos kaadettiin jääveteen (160 ml) ja uutettiin dikloorimetaanilla (2 x 100 ml). Vesipitoinen kerros tehtiin happamaksi pH-arvoon 3 2M kloorivetyhapolla ja uutettiin eetterillä (3 x 150 ml). Yhdistetyt uutteet pestiin ensin vedellä (2 x 100 ml) 30 ja sitten kyllästetyllä suolaliuoksella (100 ml), kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin. Jäljelle jäänyt öljy puhdistettiin flash-kromatografilla eluoimalla tolueeni/etyyli-asetaatti/etikkahapolla (tilavuussuhde 80:20:2), jolloin saatiin 4(Z)-6(4-[5-fluori-2-hydroksifenyyli]-2,2-dime- 35 tyyli-1,3-dioksan-cis-5-yyli)hekseenihappo värittömänä öljynä (2,62 g); 40 8 4602 NMR: 1,5 (3H, s), 1,55 (3H, s), 2,2-2,8 (7H, m), 3,8 (1H, dd J=12, 1,5 Hz), 4,1 (1H, dm J=12 Hz), 5,1-5,6 (2H, m), 5,4 (1H, d J=3 Hz) ja 6,7-7,3 (3H, m).

Esimerkki 29 5 Käyttäen samanlaista Wittig-menetelmää kuin on ku vattu esimerkin 20 osassa (i), mutta lähtien ([2,4,5-cis]-2-o-kloorifenyyli-4-o-hydroksifenyyli-l, 3-dioksan-5-yyli ) -asetaldehydistä ja ylidistä, joka oli valmistettu (3-karb-oksipropyyli)trifenyylifosfoniumbromidista ja kalium-t-10 butoksidista, voidaan valmistaa 23 %:n saannoin 4(Z)-6-( [2,4,5-cis]-2-o-kloorifenyyli-4-o-hydroksifenyyli-l, 3-dioksan-5-yyli)hekseenihappo, joka on oleellisesti identtistä esimerkeissä 20, 6 ja 2 eristettyjen kanssa.

Lähtöaineena käytettävä asetaldehydijohdannainen 15 voidaan valmistaa seuraavasti: (a) Liuosta, joka sisälsi [4,5-cis]-5-allyyli-4-o-metoksifenyyli-2,2-dimetyyli-l,3-dioksaania (7,86 g) kuivassa THF:ssa (10 ml), käsiteltiin 4°C:ssa argon-ilmakehässä liuoksella, joka sisälsi litiumdifosfidia, joka oli 20 valmistettu kloorifenyylifosfiinista (16,60 g) ja litium- metallista (2,1 g) kuivassa THF:ssa (75 ml). Seosta sekoitettiin 0,5 tuntia 4°C:ssa, sitten 3,5 tuntia 50°C:ssa, jäähdytettiin 10°C:seen ja kaadettiin jään ja veden seokseen (500 ml). Vesipitoinen seos tehtiin happamaksi etik-25 kahapolla ja uutettiin eetterillä (3 x 200 ml). Yhdistetyt uutteet pestiin vedellä (3 x 100 ml) ja kyllästetyllä suolaliuoksella (2 x 100 ml), sitten kuivattiin (MgS0«) ja liuotin haihdutettiin. Saatu öljy puhdistettiin flash-kro-matografialla eluoimalla 12,5 tilavuus-% etyyliasetaatti/-30 heksaanilla, jolloin saatiin [4, 5-cis]-5-allyyli-4-o-hyd- roksifenyyli-2,2-dimetyyli-l, 3-dioksaani kiinteänä aineena (7,20 g), sp. 49-51°C, jolla oli tyydyttävä NMR-spektri.

(b) Liuosta, joka sisälsi 2-klooribentsaldehydiä (1 ml), p-tolueenisulfonihappoa (20 mg) ja [4,5-cis]-5-allyy- 35 li-2,2-dimetyyli-4-o-hydroksifenyyli-l,3-dioksaani (500 mg), sekoitettiin tolueenissa (1 ml) 2 tuntia argon-ilma- 4i 84602 kehässä. Eetteriä (50 ml) lisättiin ja koko seos pestiin 0,5 M natriumhydroksidiliuoksella (2 x 25 ml). Eetteriker-ros pestiin edelleen kyllästetyllä suolaliuoksella (3 x 40 ml), kuivattiin (MgS04) ja haihdutettiin. Jäännös puhdis-5 tettiin flash-pylväskromatografiällä silikageelillä.

Eluoimalla 12 tilavuus-%:isella etyyliasetaatti/heksaanil-la saatiin [2,4,5-cis]-5-allyyli-2-o-kloorifenyyli-4-o-hydroksifenyyli-1,3-dioksaani värittömänä kiinteänä aineena, sp. 87-89°C (494 mg; 74,5 %); 10 NMR: 1,85 (m, 1H), 2,15 (m, 1H), 2,68 (m, 1H), 4,26 (m, 2H), 5,07 (m, 2H), 5,50 (d, 1H), 5,68 (m, 1H), 6,06 (s, 1H), 7,10 (m, 7H) ja 7,72 (m, 2H).

(c) Otsonia johdettiin läpi liuoksen, joka sisälsi [2,4, 5-cis] -5-allyyli-2-o-kloorifenyyli-4-o-hydroksifenyy-15 li-1,3-dioksaania (370 mg) metyleenikloridissa (35 ml), -78°C:ssa, kunnes pysyvä sininen väri kehittyi. Liuosta huuhdeltiin argonilla, kunnes se oli väritön, ja trifenyy-lifosfiinia (390 mg) lisättiin. Seoksen annettiin saavuttaa huoneen lämpötila, ja se puhdistettiin flash-pylväs-20 kromatografiällä silikageelillä. Eluoimalla 30 tilavuus- % etyyliasetaatti/heksaanilla saatiin ([2,4,5-cis]-2-o-kloorifenyyli-4-o-hydroksifenyyli-l, 3-dioksan-5-yyli )aset-aldehydi värittömänä öljynä (167 mg; 45 %); NMR: 2,62 (m, 2H), 3,15 (m, 1H), 4,28 (m, 2H), 5,47 (d, 25 1H), 6,05 (s, 1H), 7,43 (m, 8H) ja 9,70 (s, 1H); m/e 333 (M* +H).

Esimerkki 30 Käyttämällä esimerkissä 20 kuvattua menetelmää valmistettiin (- )-4(Z)-6-([2,4,5-cis]-2-o-kloorifenyyli-4-o-30 hydroksifenyyli-1,3-dioksan-5-yyli)hekseenihapon natrium- suola, sp. 65-69°C, ja kaliumsuola, sp. 96-98°C (hygroskooppinen), käyttäen vastaavasti natrium- ja kaliumvety-karbonaattia.

Claims

42 8 4 602

1. Menetelmä terapeuttisesti aktiivisen 2,4-dife-nyyli-1,3-dioksaanijohdannaisen valmistamiseksi, jolla on 5 kaava I 0 __ ^ co2h X--I H H T Ί Y 15 jossa X on fluori, kloori, bromi, trifluorimetyyli, syaani, metoksi tai nitro; ja toinen ryhmistä Y ja Z on vety tai fluori ja toinen on vety; ja jossa dioksaanirenkaan 2-, 4- ja 5-asemissa olevilla ryhmillä on suhteellinen cis-konfiguraatio; tai sen farmaseuttisesti hyväskyttävän 20 suolan valmistamiseksi raseemisena tai optisesti aktiivi sena muotona, tunnettu siitä, että (a) aldehydi, jolla on kaava III (y'^'T ^CHO

25. T Y 30 jossa X, Y ja Z ovat edellä määritellyt, saatetaan reagoimaan Wittig-reagenssin kanssa, jolla on kaava H13P=CH(CH2)2C02'M*, jossa R1 on (1-6C)alkyyli tai aryyli ja

35 M* on kationi, (b) fenolijohdannaisesta, jolla on kaava IV H 43 84602

5 X_0 sVV2 IV i Y 10 jossa X, Y ja Z ovat edellä määritellyt ja R1 on suojaryh-mä, poistetaan suojaus; (c) erytro-diolijohdannainen, jolla on kaava V 15 1 ^-\^C02H Uh v Q2'0 ho^N^ 20 | jossa Y ja Z ovat edellä määritellyt ja toinen ryhmistä Q1 ja Q2 on vety ja toinen on vety tai ryhmä -CRaRb*OH, jossa Ra ja Rb ovat samoja tai erilaisia (1-4C)alkyylejä, saa-25 tetaan reagoimaan bentsaldehydijohdannaisen kansa, jolla on kaava VI aCHO VI jossa X on edellä määritelty, tai sen asetaalin, hemiase-taalin tai hydraatin kanssa; tai (d) yhdiste, jolla on kaava VII 35 44 84602 Rb H Π VI1 5 HO Y jossa Y ja Z ovat edellä määritellyt ja toinen ryhmistä Ra ja Rb on vety, metyyli tai etyyli, ja toinen on metyyli 10 tai etyyli, saatetaan reagoimaan ylimäärän kanssa kaavan VI mukaista bentsaldehydijohdannaista tai sen asetaalia, hemiasetaalia tai hydraattia happokatalyytin läsnäollessa; jolloin haluttaessa kaavan I mukaisen yhdisteen optisesti aktiivinen muoto jokin yllä kuvatuista menetel-15 mistä suoritetaan käyttäen optisesti aktiivista lähtöainetta; ja kun halutaan farmaseuttisesti hyväksyttävä suola, saatetaan kaavan I mukainen yhdiste reagoimaan sopivan emäksen kanssa, joka luovuttaa farmaseuttisesti hyväksyt-20 tävän kationin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 4(Z)-6-( [2,4,5-cis]-2-o-syaanifenyyli-4-o-hydroksifenyyli-l,3-dioksan-5-yyli)hekseenihapon tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävän suolan valmistamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 4(Z)-6- ( [2,4,5-cis]-2-o-kloorifenyyli-4-o-hydroksifenyyli-l,3-dioksan-5-yyli)hekseenihapon tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävän suolan valmistamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 4(Z)-6-30 ([2,4,5-cis]-2-p-syaanifenyyli-4-o-hydroksifenyyli-l,3- dioksan-5-yyli)hekseenihapon tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävän suolan valmistamiseksi. 45 84602