FI84529C - Roekdetektor. - Google Patents

Description

1 84529

SavuniImaisin Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen savunilmaisin.

Tunnetaan ennestään savunilmaisin, jossa valoalähettävä osa ja valonvastaanotto-osa on sijoitettu toisiaan vastapäätä tietyn etäisyyden päähän toisistaan rajoittaen väliinsä havaitsemisalu-een sellaisen pulssivalon vaimentumisen tai katkeamisen ilmaisemiseksi, joka lähetetään ajoittaisesti valoalähettävästä osasta. Savunilmaisin on varustettu tarkkailupäätteellä fotosignaalia vastaavan tarkkailusignaalin antamiseksi optisen akselin säätö-toimintaa ja fototulostustason säätöä varten ilmaisinta asennettaessa. Koetusta ja säätöä varten mittauslaite, kuten ampeeri-mittari on yhdistetty ulkopuolisesti ja säätö suoritetaan tarkkaamalla tarkkailusignaalia.

Tämän tyyppisessä savunilmaisimessa pulssivalon lähetys suoritetaan kuitenkin esim. 3 sekunnin välein tehonkulutuksen säästämiseksi. Sen vuoksi, ellei tarkkailujaksoa muuteta koetusta ja säätöä varten, aiheutetaan tarkkailujaksoa vastaava viivästys ennen kuin muutos ilmenee tarkkailupäätteen antosignaalissa säädön suorittamisen jälkeen. Niinpä tämän tyyppisessä savunilmaisimessa esiintyy se ongelma, että kuluu liian paljon aikaa säätötoiminnan suorittamiseen.

Lisäksi on olemassa toinen ongelma. Kun savunilmaisimen valoalähettävä osa ja valonvastaanotto-osa on asetettu kattoon tai sentapaiseen, optisen akselin säätö valoalähettävän osan ja valonvastaanotto-osan väillä suoritetaan ensin ja sen jälkeen fototulostustason säätö fotosignaalin tason asettamiseksi haluttuun tasoon tilanteessa, jolloin ei esiinny lainkaan savua havaitsemisalueella. Kuitenkin tavanmukaisessa savunilmaisimessa valonvastaanotto-osaa ja valoalähettävää osaa syötetään teholla keskussignaaliasemalta ja niiden ollessa toiminnassa säätöä suoritettaessa, niin että jos valonvastaanotto-osan jokin foto-detektori epähuomiossa katkaistaan, fotosignaalin taso alenee kynnystason alapuolelle ja ilmaisusignaali lähetetään keskussig- 2 84529 naaliasemalle. Koska useita savunilmaisimia on yhdistetty kes-kussignaaliasemalta johtavaan samaan johtoon ja palosignaali tuotetaan saattamalla keskussignaaliasemalta tuleva johto alhaiseen impedanssiin, keskusasema ei voi vastaanottaa todellista palonhavaitsemissignaalia, jos muu kuin säädön alaisena oleva savunilmaisin havaitsee palon. Vaihtoehtoisesti hälytyssysteemi voidaan alustavasti erottaa niin, että keskussignaaliasemaa estetään toimimasta sellaisen palonhavaitsemissignaalin vaikutuksesta, joka on virheellisesti tuotettu säätötoiminnan aikana. Tässä tapauksessa ei myöskään voida saavuttaa normaalia valvon-tatoimintaa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada savunilmaisin, joka kykenee lyhentämään pulssivalonlähetysväliä, kun mittauslaite on ulkopuolisesti liitetty tarkkailupäätteeseen tarkkailu-toiminnan suorittamiseksi, ja joka kykenee tarkkaamaan tarkkai-lusignaalia olennaisesti tosiajalla, siten helpottaen säätötoi-mintaa. Keksinnön tunnusmerkit selviävät patenttivaatimuksesta 1.

Keksinnön toisena tarkoituksena on aikaansaada savunilmaisin, joka kykenee suorittamaan koetuksen ja säädön haittaamatta muiden samaan johtoon yhdistettyjen ilmaisimien palonvalvonta-toimintaa.

Piirustuksissa:

Kuvio 1 on keksinnön mukaisen savunilmaisimen erään sovellutus-muodon valonvastaanotto-osan lohkokaavio, kuvio 2 on lohkokaavio esittäen tarkemmin kuvion 1 tärkeimmän osan, kuvio 2a on lohkokaavio tarkkailusignaalinanto-osan eräästä toisesta sovellutusmuodosta, kuvio 3 on kuvion 1 kellopulssigeneraattorin erään esimerkin kytkentäkaavio, kuvio 4 on vuokaavio esittäen säätömenettelyn kuvion 1 valonvas-taanotto-osassa, kuvio 5 on aikakaavio esittäen kellopulssijaksot suhteessa tarkkailuun, 3 84529 kuvio 6 on sellaisen välineen erään toisen esimerkin kytkentäkaavio, joka on tarkoitettu estämään valonvastaanotto-osassa tuotetun ilmaisusignaalin annon, ja kuvio 7 on lohkokaavio esittäen täydellistä palonvalvontasysteemiä, jossa käytetään keksinnön mukaista savunilmaisinta.

Aluksi selostetaan koko palonvalvontasysteemi, jossa käytetään keksinnön mukaisia savunilmaisimia, keksinnön parempaa ymmärtämistä varten.

Kuvio 7 esittää systeemin yleistä järjestelyä. Teho/signaalijohto Li, koetussignaalijohto L2 ja yhteisjohto L3 on johdettu kes-kussignaaliasemalta 1, ja niihin on yhdistetty rinnakkain useita valonvastaanotto-osia 2a-2n. Valoalähettävät osat 3a-3n on sijoitettu asemiin, joissa ne ovat vastapäätä vastaavia valonvastaanotto-osia 2a-2n, näiden osaryhmien sijaitessa esim. 15 metrin etäisyydellä toisistaan ja rajoittaessa väliinsä savunilmaisualueen 4. Valoalähettävät osat 3a-3n on yhdistetty vastaaviin valonvastaan-otto-osiin 2a-2n signaalijohdoilla L4 ja L5 , ja valonemissionoh-jaussignaali lähetetään keskussignaaliasemalta. Valoalähettävissä osissa 3a-3n on vastaavasti valoalähettävät elementit 5a-5n, kun taas valonvastaanotto-osissa 2a-2n on vastaavasti fotodetek-torit 6a-6n savunilmaisualueen 4 läpi kulkeneen valon vastaanottamiseksi.

Valonvastaanotto-osien ja valoalähettävien osien piirien toiminnat selostetaan seuraavassa yleisesti. Kukin valonvastaanotto-osista 2a-2n asettaa ja rekisteröi vertausarvon, joka perustuu ensiksi saatuun fototulostustasoon säädön päätyttyä asennuksen aikana tai tehon jälleenkytkemisen jälkeen, laskee vertausarvoon perustuvan kynnysarvon ja aina saadessaan savunilmaisusignaalin vertaa sitä kynnysarvoon tulipalon määrittämiseksi. Lisäksi kussakin valonvastaanotto-osassa on tarkkailupääte, kuten myöhemmin tarkemmin selitetään. Kustakin fotodetektorista 6a-6n saapuvaa fotosignaalia vastaava tarkkailusignaali annetaan tarkkailu-päätteestä, niin että signaalia voidaan tarkkailla yhdistämällä mittausväline kuten ampeerimittari tarkkailupäätteeseen.

4 84529

Valoalähettäviä osia 3a-3n syötetään jatkuvasti teholla vastaavista valonvastaanotto-osista 2a-2n signaali johtojen L4 ja L5 kautta. Syötetyn tehon varaa varausväline kuten kondensaattori (ei esitetty kuvioissa), ja varaus.purkautuu valon lähettämiseksi valonvastaanotto-osan 2a-2n ohjauksen mukaan. Koska valoalähettä-vän osan 3a-3n valonemissio kuluttaa suuren määrän virtaa, valon-lähetys suoritetaan hetkellisesti niin lyhyinä aikoina kuin esim.

20 s. Tunnettua välinettä, kuten infrapunavaloa lähettävää diodia (LED) voidaan käyttää valoalähettävänä välineenä.

Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty valonvastaanotto-osa 2 yksityiskohtaisesti .

Jännitteensäätöpiiriä 6 syötetään teholla keskussignaaliasemalta 1, ja se lähettää tehonlähteenjännitteen, esim. 15V. Ohjausosa 7 käsittää mikrotietokoneen, ja sitä käytetään jännitteensäätö-piiristä 8 saadun tehonlähdejännitteen VI (esim. 5V) syötön jälkeen suorittamaan valoalähettävän osan valonemissionohjaus, laskemaan asetusherkkyyteen perustuva kynnysarvo tulipalon toteamista varten sekä ohjauskäsittelemään palosignaalinanto, koetussignaa-linanto, kun tehonsyötössä esiintyy jotakin epäsäännöllisyyttä, tai tarkkailusignaalinanto.

Kello-oskillaattori 9 tuottaa kellopulssin, jonka avulla ohjausosa 7 suorittaa erilaisia ohjaustoimintoja. Kello-oskillaattorina 9 voi olla ohjelmoitavan yksiliitostransistorin (PUT) käsittävä värähtelypiiri, ja se värähtelee tuottaen kellopulssin, jonka värähtelyjakso Tl vastaa ulkopuolisesti yhdistettyjen kondensaattorien Cl ja C2 yhteisen kapasitanssin (Cl + C2) määräämää aikavakiota. Kellopulssin värähtelyjakso asetetaan yleensä arvoon 3 s muuttumattomissa valvontaolosuhteissa.

Viite 10 merkitsee valonemissionohjausosaa valoalähettävän osan 3 toiminnan ohjaamiseksi. Valonemissionohjausosan 10 ohjaaminen aikaansaadaan ohjausosasta 7 saapuvan, kellopulssioskillaatto-rista 9 saapuvaan kellopulssiin perustuvan tulostuksen avulla.

Viite 11 merkitsee vastaanotto- ja ohjausosaa, joka antaa 5 84529 ohjaussignaalin jokaisella valvontajaksoila Tl ohjausosasta 7 saapuvan, kellopulssiin perustuvan tulostuksen vaikutuksesta jän-nitteensäätöpiiriin 12 ja vertausjännitelähteeseen 13. Jännit-teensäätöpiiri 12 syöttää tehonlähteenjännitteen Vm, joka on esim. 10V, valonvastaanottopiiriin 14 ohjaussignaalin vaikutuksesta.

11a on tehonlähteenjännitteenvalvontapiiri, johon syötetään tulostusjännite vastaanotto- ja ohjausosasta 11 tehonlähteen-jännitteen Vh painumisen valvomiseksi. Se myös havaitsee tehon-syötön katkeamisen keskussignaaliasemalta 1, valvoo tehonsyötön palautumisesta johtuvaa tehonlähteenjännitteen nousua sekä lähettää valvontatiedon ohjausosaan 7 A/D-muuttopiirin 15 kautta.

Valonvastaanottopiiri 14 käsittää fotodetektorin 6a pulssivalon vastaanottamiseksi valoalähettävästä osasta 3. Valonvastaanottopiiri 14 ottaa näytteitä fotodetektorin 6a fotosignaalista ennalta-määrätyllä ajoituksella ohjausosasta 7 saapuvan valonvastaanoton-ohjaussignaalin perusteella ja antaa huippuarvon fotosignaalina. Valonvastaanottopiiri 14 käsittää erityisesti fototulostustason-säätöpiirin 14a ja fotosignaalinkäsittelypiirin 14b. Fotosignaa-linkäsittelypiirissä 14b käytetään tunnettuja välineitä sähköisten tulostusarvojen säätämiseen ja käsittelyyn, kuten vahvistinta, suodatinta, huipputasonpitopiiriä tai sentapaista (ei esitetty kuvioissa). Fototulostustasonsäätöpiiri 14a käsittää esimerkiksi fotodetektoriin 6a yhdistetyn säätövastuksen fotode-tektorista 6a saapuvaa fototulostusta vastaavan sähkösignaalin säätämiseksi sopivaan tasoon. Myös muita välineitä voidaan vaihtoehtoisesti käyttää fototulostustasonsäätöpiirissä 14a.

Vertailujännitteenlähteestä 13 syötetty vertailujännite Vr, esim. 2,5V, johdetaan vaihto-/tasavirta- eli A/D-muuttopiiriin 15 vertailujännitteeksi A/D-muuttoa varten. A/D-muuttopiiri 15 muuttaa sen jälkeen valonvastaanottopiiristä 14 saapuvan fotosig-naalin digitaalisignaaliksi syöttäen sen ohjausosaan 7. A/D-muun-nin muuttaa myös herkkyydenasettelupiirin 16 tuottamaan herk-kyydenasettelusignaalin digitaalisignaaliksi sekä toimittaa sen ohjausosaan 7.

6 84529

Herkkyydenasetuspiiri 16 jakaa vertailujännitelähteestä 13 syötetyn vertailujännitteen Vr kiertokytkimen kytkentäasentojen mukaisesti asettaen herkkyydet kynnysarvojen laskemiseksi esim. tulipalon seitsemässä asteessa määritystä varten. Erityisesti vertailujännitelähteestä 13 saatu vertailujännite Vr syötetään herkkyydenasetuspiiriin 16 vastuksen Ro kautta. Erilaiset resistanssit omaavat vastukset Ra, Rb-Rn on selektiivisesti yhdistetty vastukseen Ro johtavaan johtoon kiertokytkimen 16a kautta.

Vertailujännite Vr jaetaan vastusten Ra, Rb, kiertokytkimen 16a ja vastuksen Ro avulla. Jaettu jännite johdetaan A/D-muutto-piiriin 15 havaitsemisherkkyyden asettamiseksi valvontaa varten valoalähettävän osan 2 ja valonvastaanotto-osan 3 välisen etäisyyden jne. mukaisesti. Kiertokytkimellä 16a on toinen säätöasen-to, joka on yhdistetty oikosulkujohtoon. Kun säätöasento on valittu ja vastukseen Ro johtava yhdistys johto on maadoitettu, herkkyydenasetuspiirin 16 säätötoimintaan ei vaikuteta.

Ohjausosasta 7 saapuvat tulostukset johdetaan palosignaalinanto-osaan 17, koetussignaalinanto-osaan 18 ja tarkkailusignaalinanto-osaan 19. Palosignaalinanto-osa 17 saattaa keskussignaaliasemal-ta 1 johtavan teho/signaalijohdon Li ja yhteisjohdon L3 oiko-sulkeutumaan pieneen impedanssiin ohjausosasta 7 saapuvan palon-ilmaisusignaalin vaikutuksesta ja lähettää palonilmaisusignaalin keskussignaaliasemalle 1. Koetussignaalinanto-osa 18 antaa koetussignaalin keskussignaaliasemalle, kun ohjausosa 7 toteaa tehonlähteenjännitteen painuman tai epäsäännöllisyyttä vertailu-arvossa, joka perustuu vertailuarvona palonmääritystä varten rekisteröityyn fotosignaaliin, kun ilmaisimen asennus on päättynyt tai teho kytketään uudelleen.

Tarkkailusignaalinanto-osan 19 tehtävänä on muuttaa jälleen va-lonvastaanottopiirin 14 fotosignaalia vastaava digitaalisignaali, joka on syötetty ohjausosaan 7 A/D-muuttopiiristä 15, analogia-signaaliksi ja pitotulostaa se. Erityisesti tarkkailusignaalin-anto-osa 19 käsittää D/A-muuttopiirin 19a, näytteenottopiirin 19b ja tarkkailusignaalinantopiirin 19c. Tiedonotto ohjausosaan 7 A/D-muuttopiiristä 15 syötetään D/A-muuttopiiriin 19a samanaikai- 7 84529 sesti muun käsittelytoiminnan kanssa, ja D/A-muuttopiiri 19a antaa tietoa vastaavan analogiasignaalin näytteenottopiiriin 19b, niin että piiri 19b ottaa näytteen siitä. Tarkkailusignaali syötetään tarkkailusignaalinanto-osaan 19 ohjausosasta 7 jokaisella valvontajaksolla vastaten kello-oskillaattorista 9 saapuvia pulsseja, ja signaali pidetään jakson ajan. Todellinen valvonta-jakso on sellainen, että esimerkiksi valoalähettävän osan 3 valon-lähetysjakso ja valonvastaanotto-osan 2 tulostusjakso asetetaan arvoon 3 s, niin että ne vastaavat kellopulssien jaksoa Tl, ja kolme fototulostusta saatetaan siirtymään tarkkailusignaalin antamiseksi keskimäärin joka kolmas sekunti. Erilaiset kohinat eliminoidaan siirtämällä keskimääräistä toimintaa. Kuitenkin, selityksen yksinkertaistamiseksi, valoalähettävän osan 3 valon-lähetysjakson, valonvastaanotto-osan 2 tulostusjakson ja valvonta-jakson oletetaan kunkin asetetuksi kellopulssien jaksoon Tl.

Tarkkailusignaalinanto-osan 19 toinen järjestely on esitetty kuviossa 2a. Erityisesti järjestely käsittää 8 bitin D-liipaisinpii-rin näytteenottopiirinä sekä resistiivisen tikapuuverkon 19e D/A-muuttopiirinä. Resistiivisessä tikapuuverkossa 19e on vastukset r, jotka vastaavat D-liipaisinpiirin 19d bittejä. D-lii-paisinpiiriin 19d syötetään ensin ohjaussignaali ja 8 bitin tieto-signaali ohjausosasta 7, niin että tietosignaali luetaan ohjaussignaalin ilmaantuessa. D-liipaisinpiirin 19d tulostus pidetään kunnes ohjaussignaalin lukema tieto on selvitetty ja muutettu analogiseksi suureeksi resistiivisen tikapuuverkon 19e avulla sekä sen jälkeen annettu. Tästä syystä piirirakenteeltaan monimutkainen D/A-muutin voidaan jättää pois. D-liipaisinpiirin bittien lukumäärä ei ole rajoitettu esimerkissä esitettyyn, mikäli se vastaa tietosignaalin bittien lukumäärää.

Valonvastaanotto-osa 2 käsittää edelleen jakin 20 tarkkailupäät-teenä. Kun mittauslaite on liitetty jakkiin 20, tarkkailusignaali, josta tarkkailusignaalinantopiiri 19c ottaa näytteen, mitataan tavanmukaisesta. Näytteenottopiiri 19b pitää annetun tulostus-arvon kunnes seuraava fotosignaali syötetään ohjausosasta D/A-muut-topiirin 19a kautta.

8 84529

Jakissa 20 on pääte 20a, joka on yhdistetty tarkkailusignaalin-anto-osaan 19, ja toinen pääte 20b, joka on yhdistetty kondensaattorin C2 negatiiviselle puolelle. Kondensaattori on vuorostaan ulkopuolisesti yhdistetty kello-oskillaattoriin 9. Jakin 20 pääte 20c on maadoitettu. Esitetyssä tapauksessa, jossa mitään mittauslaitetta kuten ampeerimittaria ei ole liitetty jakkiin 20, päätteet 20b ja 20c on yhdistetty, niin että kello-oskillaattorin 9 kondensaattori C2 on maadoitettu ja kello-oskillaattorin 9 värähtelyjakson määrää kondensaattorien Cl ja C2 yhteiskapasitanssi (Cl + C2). Kun mittauslaite kuten ampee-rimittari on liitetty jakkiin 20, päätteet 20b ja 20c on erotettu toisistaan, niin että kello-oskillaattorin 9 kondensaattorin C2 toiminta on jäänyt pois. Tästä johtuen värähtelyjakso muuttuu värähtelyjaksoksi, jonka kondensaattorin Cl kapasitanssi määrää, ja värähtelyjakson määräävän kondensaattorin kapasitanssi pienenee. Sen vuoksi kellopulssien värähtelyjakso lyhenee. Esimerkiksi, jos Cl = C2, kellopulssien värähtelyjakso lyhenee puoleen.

Kuvio 3 on kuvion 1 kello-oskillaattorin 9 tiivistetyn järjestelyn kytkentäkaavio. Vastusten Rl ja R2 jakamalla määrittämä ver-tailujännite asetetaan PUT-transistorin 21 veräjään G. Transistorin 21 anodi A on yhdistetty vastuksen R3 ja kondensaattorien Cl ja C2 rinnakkaispiirin liitoskohtaan kuormitusvastuksen R4 kautta. Veräjä G on yhdistetty tulostuspiiriin, joka käsittää vastukset R5-R8 sekä transistorin 22. Kondensaattori C2 on maadoitettu jakin 20 päätteiden 20b ja 20c kautta, ja pääte 20a on yhdistetty tarkkailusignaalinanto-osaan 19, kuten edellä on selostettu.

Kello-oskillaattorin 9, jossa käytetään kuviossa 3 esitettyä PUT-transistoria, toiminta on seuraava. Kun mitään mittauslaitetta ei ole liitetty jakkiin 20, kondensaattorit Cl ja C2 varautuvat rinnakkain aikavakiolla, jonka vastus R3 ja kondensaattorien Cl ja C2 yhteiskapasitanssi määrää. Kun kondensaattorien Cl ja C2 napajännite ylittää PUT-transistorin 21 veräjäjännitteen ennaltamäärätyllä tasolla, PUT tulee johtavaksi ja transistori 22 kytkeytyy antamaan kellopulsseja vastuksen R7 kautta.

9 84529

Kun mittauslaite liitetään jakkiin 20, kondensaattori C2 irrot-tuu ja PUT-transistorin anodijännite kohoaa aikavakiolla, jonka vastus R3 ja kondensaattori Cl määräävät. Koska aikavakio pienenee, värähtelyjakso PUT-transistorin 21 johtavaksitulon jälkeen lyhenee.

Tämän sovellutusmuodon koko toiminta selostetaan seuraavassa viitaten kuvion 4 vuokaavioon.

Kun valonvastaanotto-osat 2a-2n ja valoalähettävät osat 3a-3n on asennettu, optisen akselin säätö suoritetaan valoalähettävien elementtien 5a-5n ja vastaavien fotodetektorien 6a-6n välillä, ja fototulostustason säätö suoritetaan valonvastaanotto-osille 2a-2n.

Säädettäessä herkkyydenasetuspiirin 16 kiertokytkin voidaan kytkeä säätöasentoon jännitteen poistamiseksi piiristä 16, niin että ohjausosa 7 voi todeta palodetektorin olevan säädön alaisena.

Kuviossa 4 tilanteenmääritys suoritetaan lohkossa a siinä suhteessa, onko detektori säädön vai valvonnan alaisena. Koska kierto-kytkin on säätöasennossa säädön aikana detektorin asennuksen jälkeen, lohkossa b määritetään, että detektori on säädön alaisena. Kun säätötilanne on määritetty lohkossa b, ohjelma etenee lohkoon c palonmäärityksen pysäyttämiseksi ja palosignaalin lähetyksen estämiseksi palosignaalinlähetysosasta 21.

Ohjelma etenee edelleen lohkoon d, jossa pulssivalon valoalähettä-västä osasta saavuttua saatu fotosignaali rekisteröidään vertailuarvona kynnysarvon laskemiseksi palonmääritystä varten. Sen jälkeen lohkossa e annetaan hetkellinen fotosignaali tarkkailu-signaalina jakkiin 20 tarkkailusignaalinanto-osasta 19. Lohkojen a-e menettelytoiminnat toistetaan kunnes detektorin asennus on suoritettu loppuun ja kiertokytkin on käännetty haluttuun herk-kyydenasetusasentoon. Menettelyjaksolla on kello-oskillaattorin kellojaksoa Tl vastaava periodi, jonka kondensaattorien Cl ja C2 yhteiskapasitanssi määrää, kun mittauslaitetta ei ole liitetty jakkiin 20.

10 84529

Niinpä operaattori voi suorittaa optisen akselin säädön valoa-lähettävän osan 3 ja valonvastaanotto-osan 2 välillä sekä fototu-lostustason säädön, samalla varmistaen säädön tarkkailusignaalin avulla, ilman että hänellä on mitään käsitystä palosignaalin virheellisestä lähetyksestä säätötoiminnan aikana. Kun herkkyyden-asetuspiiriin 16 liitettyä kiertokytkintä 16a kierretään säädön päätyttyä halutun ilmaisuherkkyyden, esim. herkkyyden 50 % valitsemiseksi, lohkossa b määritetään, ettei detektori ole säädön alaisena, ja ohjelma etenee lohkoon f.

Lohkossa f määritetään, onko valvontajännite normaali. Erityisesti tehonlähteenjännitteenvalvontapiiri 11a valvoo tehonlähteen-jännitteen muuttumista. Määritys siitä, onko tehonlähteenjännite normaali vai ei, tehdään valvontatiedon perusteella. Jos tehonlähteen jännite on pieni tai painunut ja todetaan, ettei jännite ole normaali valvontajännite, ohjelma etenee lohkoon c palosignaalin annon estämiseksi, kuten edellä on selostettu. Toisaalta, jos tehonlähteenjännitteen on todettu olevan normaali, ohjelma etenee lohkoon g. Lohkossa g määritetään, onko lohkossa d rekisteröity vertailuarvo normaali vai ei. Jos vertailuarvon ei todeta olevan normaali johtuen mahdollisesta vikasäädÖstä jne., ohjelma etenee lohkoon k koetussignaalin tuottamiseksi koetussignaalinanto-osasta. Jos vertailuarvon todetaan olevan normaali, ohjelma etenee lohkosta g lohkoon h. Lohkossa h asetusherkkyyden arvo 50 % kerrotaan lohkossa d rekisteröidyllä vertailuarvolla kynnysarvon laskemiseksi. Lohkossa i laskettua kynnysarvoa verrataan valon-vastaanottopiiristä 14 saapuneeseen ilmaisusignaaliin palonmää-rityksen suorittamiseksi. Kun valonvähenemä on pieni, ts. kun ilmaisusignaali on suurempi kuin kynnysarvo, se määritetään normaaliksi, ja ohjelma palautetaan lohkoon a valvontatoiminnan jatkamiseksi. Kun valonvähenemä tulee suureksi johtuen savun tunkeutumisesta ilmaisualueeseen ja ilmaisusignaali tulee pienemmäksi kuin kynnysarvo, määritetään tulipalon esiintyvän, ja ohjelma etenee lohkoon j, jossa palosignaalinanto-osa 17 saatetaan toimimaan ja lähettämään välittömästi palosignaalin.

Km mittauslaite kuten ampeerimittari on liitetään valonvastaanotto-osan jakkiin 20 säädön ajaksi, kello-oskillaattorin 9 kondensaat- 11 84529 tori C2 irrottuu ja kellojakso Tl muuttuu lyhyemmäksi kellojaksoksi T2, jonka kondensaattori C2 määrää sinä aikana, jona mittauslaite on liitettynä jakkiin 20. Niinpä valoalähettävän osan 2 elementti lähettää valoa kellojaksolla T2. Erityisesti, tarkkailun aikana tarkkailusignaali annetaan lohkossa e valvontajak-solla T2, joka on lyhyempi kuin normaali valvontajakso Tl. Sen vuoksi tarkkailusignaalia, joka edustaa optisen akselin säädön tai fototulostustason säädön tulosta, voidaan tarkata tosiajalla. Koska säädön tulokset välittömästi ilmenevät tarkkailusignaalin muodossa, riittävä säätötoiminta voidaan suorittaa ottamatta huomioon tarkkailusignaalin viivästystä. Lisäksi, koska valvon-tajakso tarkkailusignaalin antoa varten lyhenee automaattisesti ainoastaan liittämällä mittauslaite jakkiin 20, operaattori voi suorittaa säätötoiminnan kiinnittämättä lainkaan huomiota valvon-tajaksojen muuttumiseen.

Kellojaksot Tl ja T2 voidaan määrittää halutulla tavalla. Esitetyssä sovellutusmuodossa jakso T2 on puolet jaksosta Tl. Kuitenkin jos jakso T2 on liian lyhyt, häiriöt aiheuttavat haitallista vaihtelua tiedoissa johtuen ilmantiheyden vaihtelusta ilmaisu-alueella. Sen vuoksi optimiarvo olisi määritettävä kokeellisesti.

Kuvio 6 on kytkentäkaavio keksinnön erään toisen sovellutusmuodon olennaisimmasta osasta. Tässä sovellutusmuodossa, kun herkkyy-denasetuspiiriin 16 sijoitettu kiertokytkin 16a, kuten on esitetty kuviossa 2, asetetaan säätöasentoon, tyristorin SCR veräjäpuolen potentiaali alennetaan maadoitustasoon tyristorin SCR toiminnan pysäyttämiseksi palosignaalin lähetyksen estämistä varten. Palon-valvonta-aikana kiertokytkin 16a asetetaan haluttuun herkkyys-asentoon. Kun tyristorin SCR ilmaisutoiminta alkaa ja ohjausosa 7 määrittää tulipalon, tietyn jännitteen omaava ohjesignaali johdetaan vastuksen Rs kautta varauspiiriin, joka käsittää kondensaattorin C ja vastuksen Rg, tyristorin SCR käynnistämiseksi.

Tästä johtuen hälytystä osoittava lamppu LED syttyy ja palosig-naali lähetetään keskussignaaliasemalle 1 palauttamalla vastuksen Rf määräämä johtovirta.

12 84529

Vaikka sovellutusmuodot on edellä selostettu viitaten erityis-tyyppiseen savunilmaisimeen, tämä keksintö ei rajoitu tämäntyyppiseen savunilmaisimeen, ja keksintöä voidaan soveltaa täplä-tyyppiseen savunilmaisimeen, jossa valoalähettävä osa ja valon-vastaanotto-osa on sijoitettu koteloon. Keksintö on myös sovellettavissa valosähköiseen kytkimeen, jollaista yleisesti käytetään tuotantolinjassa.

Claims (4)

13 84529

1. Savunilmaisin, joka käsittää valoa lähettävän osan (3a-3n) pulssivalon säteilyttämiseksi ilmaisualueelle (4) ennalta määrätyllä jaksolla, valon vastaanotto-osan (2a-2n) sijoitettuna vastapäätä valoa lähettävää osaa (3a-3n), il-maisualueen (4) rajoittuessa niiden väliin, ilmaisualueen läpäisseen pulssivalon vastaanottamiseksi sekä ilmaisualu-eella esiintyvästä savusta johtuvan, valon läpäisyominaisuu-den muutoksen ilmaisemiseksi, tunnettu siitä, että valon vastaanotto-osaan (2a-2n) sisältyy välineet (14) sellaisen ilmaisusignaalin synnyttämiseksi, joka edustaa pulssitetun valon valonläpäisykyvyn muutosta ilmaisualueen läpi; väline (19) sellaisen tarkkailusignaalin antamiseksi mittauslaitteella suoritettua koetusta varten, joka vastaa vastaanotto-osan (2a-2n) vastaanottaman pulssivalon muutosta; ja väline (20) valon lähetysjakson muuttamiseksi mainitusta ennalta määrätystä jaksosta lyhyemmäksi jaksoksi, kun mittauslaite liitetään mainittuun tarkkailusignaalinantovälineeseen (19).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen savunilmaisin, tunnettu siitä, että valon vastaanotto-osa (2a-2n) käsittää lisäksi herkkyydenasetusvälineen valoherkkyyden muuttamiseksi etäisyyden valoa lähettävästä osasta mukaan, sekä välineen ilmaisusignaalin annon estämiseksi, kun herkkyydenasetus-väline on irtikytkettynä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen savunilmaisin, tunnettu siitä, että valon vastaanotto-osa (2a-2n) käsittää lisäksi välineen (19b) tietyn arvon omaavan tarkkailusignaalin pitotulostamiseksi pulssivalon lähetyksen ja seuraavan pulssivalon lähetyksen välisenä ajanjaksona.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen savunilmaisin, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää välineen tarkkailusignaalin tason säätämiseksi. i4 84529