FI84526B - Brandalarmsystem. - Google Patents

Description

1 84526

Palohälytysj är j estelmä

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen palohälytysjärjestelmä, joka on sovitettu erottamaan tulipalon olosuhteet perustuen analogisiin signaaleihin, jotka on saatu havaitsemalla muutoksia ympäristön fyysisissä ominaisuuksissa, jotka johtuvat tulipalosta.

Ennestään on tunnettu järjestelmä, joka ilmaisee eri fyysisiä muutoksia, jotka johtuvat tulipalosta tulipalon olosuhteiden erottamiseksi, josta voidaan mainita esimerkkinä järjestelmä, joka on sovitettu ilmaisemaan palosta johtuva lisääntynyt savutiheys ja kaasukonsentraatio, sekä joka ilmaisee savutihey-den ja kaasukonsentraation luonteenomaista suhdetta ja määrittelee palon perustuen tähän suhteeseen. Tällainen tunnetaan patenttijulkaisusta US-4 316 184 (16.2.1982) sekä julkaisusta US-4 319 229 (9.3.1982).

Tavanomaisen järjestelmän erottelu riippuu kuitenkin ainoastaan palon aiheuttamien kahden fyysisen muutoksen suhteen kaltevuudesta. Siksi on vaikeata synteettisesti ja varmasti päätellä todellinen palovaara, ja mikäli palo-olosuhteet ovat ennalta asetettujen ominaiskäyrien ulkopuolella, on palon päätteleminen epätarkkaa, mikä aiheuttaa palohäly-tyksen viivästymisen tai väärän hälytyksen.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on ratkaista edellä mainitut ongelmat ja aikaansaada palohälytysjärj estelmä, joka pystyy määrittämään palon tarkasti, nopeasti riippumatta palon olosuhteista, ja joka pystyy erityisesti minimoimaan vääriä hälytyksiä.

2 84526 Tämän aikaansaamiseksi käsittää keksinnön mukainen palohälytysjärjestelmä lisäksi toisen laskentaosan sellaisten vektoreiden laskemiseksi, jotka edustavat mainittujen fysikaalisten ominaisuuksien nykyisiä tai tulevia olosuhteita lähtien muutosten tendensseistä, jotka on laskettu ensimmäisessä laskenta-osassa, ja n eri tietotyypistä mainitussa tallen-nusosassa; tietojenpoimintaosan tietojen poimimiseksi tallennusosasta ja näiden viemiseksi toiselle laskentaosalle; vertailuosan mainittujen vektoreiden, jotka on laskettu toisessa laskentaosassa, vertaamiseksi ennalta asetettuihin tietoihin, jotka vastaavat palotilanteen havaitsemista, ja annon generoimiseksi, mikäli näiden välinen suhde ei ole ennalta määrätyn rajan sisäpuolella; sekä hälytys-osan hälytyksen antamiseksi vertailuosan annon tuloksena.

Tällä järjestelyllä voi keksintömme synteettisesti määrittää palon aiheuttamien fyysisten muutosten tendenssit tulipalon olosuhteiden havaitsemiseksi, jolloin hälytyssignaalin luotettavuus paranee ja virhehälytyksen riski minimoituu.

Keksinnön mukaisesti voidaan suljettu pinta n-ulot-teisessa avaruudessa, joka vastaa vaaratasoa, sovittaa referenssiksi palon määrittämiseksi, ja tässä tapauksessa voidaan suljetun pinnan muoto n-ulottei-sessa avaruudessa sovittaa palotyypin mukaisesti (liekehtivä palo, kytevä palo, jne.) tai palon asteikon mukaisesti todellisten palo-olosuhteiden määrittämiseksi. Tämän tuloksena voidaan suorittaa vastaavat toimenpiteet, kuten palonehkäisylaitteiden ohjaus, palolaitteiden käyttö, pelastusoperaatioiden ohjaus, todettujen palo-olosuhteiden mukaisesti.

3 84526

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joissa kuvio 1 on lohkokaavio joka esittää keksinnön mukaisen järjestelmän periaatetta, kuvio 2 on diagramma kuvion 1 mukaisen järjestelmän toteutuksesta , kuvio 3 on keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon lohkokaavio, kuvio 4 on taulukko, joka esittää kuvion 3 tallennusosasta saatujen tietojen tallennustilat, kuvio 5 on selittävä diagramma, joka esittää tulipalon ennustusta käyttäen vektoria lämpötilan ja savutiheyden suhteena, kuvio 6 on diagramma, joka esittää laskennan alkutason, pa-lontason ja vaaratason välistä suhdetta, kuvio 7 on mikrotietokoneen virtauskaavio, jota käytetään esillä olevan keksinnön ensimmäisessä suoritusmuodossa, kuvio 8 on lohkokaavio keksinnön toisesta suoritusmuodosta, ja kuvio 9 on mikrotietokoneen virtauskaavio keksinnön toista suoritusmuotoa varten.

Ennen kuin selostetaan keksinnön edullisia suoritusmuotoja, kerrotaan keksinnön periaatteesta viittaamalla kuvioihin 1 ja 2.

Kuvioissa 1 ja 2 ovat la, Ib,...In analogisia ilmaisimia. Analogiset ilmaisimet la, Ib,...In ilmaisevat n (kaksi tai useampia) eri tyyppiä olevia fyysisiä muutoksia ja antavat analogisen signaalin, joka vastaa havaitun määrän vastaavasti. Siinä on n kappaletta ilmaisinyksikköä 3a...3n analogisten ilmaisimien la...In yhteydessä. Siirtoyksiköt 2a...2n muuntavat analogisilta ilmaisimilta la...In tulevat analogiset ilmaisinsignaalit digitaalisiksi signaaleiksi, ja siirtävät nämä digitaalisessa muodossa keskeiselle signaaliasemalle. Analogiset ilmaisimet la...In on asennettu samalle havainto-alueelle, ja ne on sijoitettu toistensa viereen, jolloin ne havaitsevat tulipalon samoissa olosuhteissa.

4 84526 4 on keskeisen signaaliaseman vastaanotto ja ohjausosa, joka käsittää vastaanottoyksikön 5, laskentayksikön 6 ja ohjausyksikön 7. Vastaanottoyksikkö 5 sisältää tietojen näytteen-ottoyksikön 8, johon ilmaisinosien 3a...3n siirtoyksiköiden 2a...2n antolinjat on kytketty. Digitaalisena siirtona siirtoyksiköiden 2a...2n ja vastaanottoyksikön 5 välillä voidaan käyttää mitä tahansa järjestelmää, kuten kiertokyselyjärjestelmää, jossa siirtoyksikköjä 2a...2n vuorotellen kysellään vastaanottoyksiköllä 5 digitaalisen tiedon saamiseksi, jossa järjestelmässä siirtoyksiköt 2a...2n vaiheittain siirtävät digitaalisten tiedon osoitekoodin kanssa, tai järjestelmä jossa siirtoyksiköt 2a...2n on kytketty vastaanottoyksikköön 5 erityisten signaalilinjojen välityksellä.

Laskentayksikkö 6 suorittaa laskutehtävän perustuen tietoihin, jotka on vaiheittain tullut ilmaisimilta vastaanottoyksikön 5 kautta. Kuten laskentayksikön 6 kohdalla voidaan myös vastaanottoyksikössä käyttää mikrotietokonetta. Laskentayksikkö 6 käsittää talennusosan 9, tietojen poimintaosan 10, muutostendenssien laskentaosan 11, ennustuslaskentaosan 12, ja vaara-asteen määritysosan 13. Tallennusosa 9 tallettaa tietojenke-ruuosasta 8 saadut tiedot vastaanottoyksikköön 5, erottaen tiedot n eri analogisilta ilmaisimilta. Tietojen poimintaosa 10 poimii tallennusosaan 9 talletetut tiedot näiden syöttämiseksi muutostendenssin laskentaosaan 11. Muutostendenssin laskentaosa 11 laskee n kappaleen tietojen tendenssit eli miten tiedot muuttuvat tulevaisuudessa. Ennustuslaskentaosa 12 laskee sektoreita n-ulotteisessa avaruudessa, jotka edustavat n kappaleen fyysisen muutoksen nykyisiä tai tulevia tiloja. Tätä laskentaa varten käytetään tietojen muutostendenssejä, jotka on laskettu muutostendenssin laskentaosassa 11, sekä tietoja, jotka on tallennettu tallennusosaan 9. Vaara-asteen määritysosa 13 tekee tulipalon päättelemisen tai vaaran päättelemisen perustuen ennustuslaskentaosan 12 laskemiin tuloksiin, ja generoi antosignaalin mikäli se tulee siihen tulokseen, että ympäristöolosuhteet ovat tietyllä alueella.

5 84526

Laskentayksiköltä 6 tuleva angosignaali viedään ohjausyksikköön 7, ja ohjausyksikkö 7 ohjaa palohälytystä ja sammutuslaitteistoa .

Seuraavassa selostetaan keksinnön mukaista palon määritystä.

Olettaen, että n kappaletta palon aiheuttamaa fyysistä muutosta, jotka on havaittu ilmaisimilla la...In, kutsutaan nimellä xl, x2,...xn ja että n-ulotteinen avaruus, jossa fyysiset muutokset xl...xn ovat ordinaattana tai abskissana, voidaan n-ulotteisen avaruuden synteettinen vektori x lausua: x = xlil + x2i2 +...xnin jossa ii (i + 1, 2,...n) edustaa yksikkövektoria vastaavissa koordinaattisuunnissa. Mikäli aikaelementti t sisällytetään synteettiseen vektoriin X, muuttuu synteettinen vektori x n-ulotteisessa avaruudessa tulenkehittymisen mukaisesti, ja vektorin paikka, piirrettynä synteettisen vektorin X pisteeseen osoittaa ympäristön muutoksen. Täten ympäristöolosuhteet johtuen tulipalosta voidaan lausua vektorin X(t) avulla n-ulotteisessa avaruudessa.

Mikäli fyysisten muutosten xl...xn arvot oletetaan positiivisiksi ja χΐ.,.χη valitaan siten, että fyysisten muutosten xl...xn arvot ovat suuremmat kuin tulipalon hajonta, on vaara, joka johtuu tulipalosta suurempi mikäli vektori X sijaitsee kauempana koordinaatiston keskipisteestä n-uurteisessa avaruudessa .

Esimerkiksi, mikäli valitaan lämpötila T, savutiheys Cs ja CO kaasukonsentraatio Cg fyysisinä muutoksina, ja mikäli tapahtuu lämpötilan muutos (T - TO) normaalilämpötilasta fyysisenä muutoksena xl, ja vastaavasti savutiheyden Cs ja CO-kaa-sun konsentraatio Cg muutokset vastaavat fyysisiä muutoksia x2 ja x3, sijoittuu fyysisten muutosten xl...x3 vektori X pois oregosta tulenkehittyessä.

6 84526 Tässä tapauksessa voidaan fyysinen muutos xl...xn sopivasti valita paikan mukaan, aineiden mukaan, hälytystavan mukaan, s.o. hälytys, joka varoittaa ihmisiä, tai hälytys joka käynnistää sammutusoperaation tai vastaavan. Mikäli esimerkiksi käytetään happikonsentraatiota CO-kaasun konsentraation Cg sijasta, voi fyysinen muutos x3 olla CgO...Cg (missä CgO on hapen normaali konsentraatio).

n-ulotteisessa avaruudessa, jonka määrittää n fyysistä muutosta, voidaan vaarataso, s.o. taso jolla ihminen pystyy elämään, asettaa n-ulotteiseksi suljetuksi pinnaksi, n-ulottei-nen suljettu pinta, joka määrittää vaaratason voidaan lausua seuraavasti: f(xl, x2,...xn) = 0 Tässä tapauksessa, kun vektorin X päätepiste, joka määräytyy fyysisistä muutoksista xl...xn, kulkee kaavan suljetun pinnan läpi, voidaan olettaa että tulipalo on saavuttanut vaarallisen tason.

Mikäli suljettu pinta f (χΐ.,.χη) = 0 on kolme-ulotteinen ellipsipinta, voidaan kaava lausua seuraavasti: 2 2 2 (alxl + a2x2 + a3x3 )-1=0

Mikäli vakiot ai...an sisältyvät arvoihin xl...xn ja standardisoidaan xl...xn:ksi, voidaan suljettu pinta, joka edustaa vaaratasoa katsoa kolme-ulotteiseksi pallopinnaksi, jonka halkaisija on r ja joka voidaan lausua seuraavasti: 7 84526 2 2 2 2 (xl + x2 + x3 ) - r =0

Ts., voidaan muuttaa vakioita ai...an vastaamaan analogista tietoa la...In palonilmaisun optimoimiseksi.

Sen jälkeen, että n-ulotteinen suljettu pinta vaaratason määrittämiseksi on asetettu, sovitetaan fyysiset muutosarvot xl(t)...xn(t), ajanhetkellä t ilmaistuina arvoille xl...xn yllä. Kun ehto f f (xi (t) )J> 0 täyttyy, kulkee sektorin x päätepiste suljetun pinnan läpi, yllä mainitun kaavion mukaisesti ja sijaitsee suljetun pinnan ulkopuolella, miksi voidaan päätellä, että palo-olosuhteet ylittävät vaaratason.

Tässä yhteydessä on huomattava, että vaikkakin mainitaan ainoastaan kaksi-ulotteista ellipsiä tai ympyräpintaa, tai kol-me-ulotteista ellipsiä tai pallopintaa suljetun pinnan f(x) esimerkkinä keksinnön suoritusmuodoissa selitysosassa, voi suljettu pinta f(x) olla minkä muotoinen tahansa kunhan se voidaan lausua fyysisten muutosten xl...xn funktiona.

Ensimmäistä suoritusmuotoa selostetaan nyt lähemmin viitta-maila kuvioihin 3...7.

Vaikkakin ilmaisinannot xi(t) analogisilta ilmaisimilta la -In käytetään sellaisinaan kuten yllä mainitussa periaatese-lostuksessa, perustuu tulipalon päätteleminen ensimmäisessä suoritusmuodossa vektorin x päätepisteen ennustukseen ennalta määrätyn ajan kuluessa nykyhetkestä.

Osat, jotka vastaavat tai muistuttavat kuvioiden 1 ja 2 järjestelmän osia on esitetty vastaavilla tai samoilla numeroilla, ja niiden selitykset on yksinkertaistettu tässä.

8 84526 la, lb...In ovat analogisia ilmaisimia, ja 2a, 2b...2n ovat siirtoyksikköjä. Kukin analogisista ilmaisimista la...In sisältää ilmaisinosan 3a, 3b...3n liitettynä vastaavaan lähetin-yksikköön 2a...2n. Ilmaisinosat 3a...3n havaitsevat muutoksia fyysisissä ominaisuuksissa, kuten lämpötilassa T, savutihey-dessa Cs, CO-kaasun konsentraatiossa Cg, jne. fyysisinä muutoksina xl, x2...xn.

Vastaanottoyksikkö 5 sisältää tietojen näytteenotto-osan 8, joka on kytketty siirtoyksiköiden 2a...2n antolinjoihin ja keskimääräistietojen laskentaosaan 14. Keskimääräistietojen laskentaosa 14 aikaansaa määrävälisen keskimääräisarvolaske-van toiminnon, antotiedoille, jotka ovat analogisilta ilmaisimilta la...In, ja jotka on kerätty tietojen näytteenotto- osassa 8. Erityisesti voidaan analogiselta ilmaisimelta la 1 2 saatu antotieto jaksottaisesti lausua muodossa xl , xl , m m+1 m+1 ... xl , xl ... ja viimeinen antotieto xa , nykyi-m m-1 nen tieto xa ja vanha tieto xa , ja näihin kohdistetaan aritmeettinen keskiarvoisoperaatio keskimääräistiedon m LDa saamiseksi. Tämä voidaan lausua seuraavasti: m m+1 m m-1 LDi =(xi + xi + xi )/3 jossa i = 1, 2 ... n.

Askel jolla lasketaan juokseva keskiarvo suoritetaan kun kukin analogisista ilmaisimista la...In saa viimesimmän tiedon m+1 m+1 m+1 xl , x2 ...xn . Yläindeksit 1, 2...m, m+1 edusta vat segmenttejä eikä potenssia.

Juokseva keskiarvo toimii suodattajana. Erityisesti voi juokseva keskiarvo eliminoida häiriöiden vaikutusta, kuten esim. tupakansavu, joka tuottaa erilaista tietoa verrattuna muuhun tietoon analogisilta ilmaisimilta, ottamalla keskiarvo tästä ja kahdesta muusta tiedosta.

9 84526 12 m

Juokseva keskimääräinen tieto LDi , LD ...LDi syötetään peräkkäin tallennusosaan 9 ja talletetaan siihen. Tieto talletetaan tallennusosaan 9 ilmaisinosilla 3a, 3b...3n kuten on osoitettu kuviossa 4. Vanhin tieto poistetaan kun uutta syötetään. Mikäli kuitenkin tallennusosan 9 kapasiteetti on suuri, voidaan käyttää muuta järjestelyä.

m

Vaihtoehtoisesti voidaan juoksevan keskimääräistiedon LDi aikaansaamiseksi yhdistää tietojen toimintaosa 10 ja juoksevan keskimääräistiedon laskentaosa 14 kuten on osoitettu katkoviivalla kuviossa 3# tämän laskemiseksi viimeisimmästä m+1 antotiedosta xi analogiselta ilmaisimilta la...In, sen- πι hetkisestä antotiedosta xi , ja viimeisestä juoksevasta m-1 keskimääräisestä tiedosta LDi . Häiriön poistoelimet eivät rajoitu yllä selostettuun, vaan voidaan käyttää myös muunlaisia häiriönpoistoelimiä. Siirtoyksiköt 2a...2n voidaan jättää pois mikäli analogisilla ilmaisimilla la...In on tietoja käsittelevä toiminto.

Laskinyksikkö 6 sisältää yllä selostetun tallennusosan 9 tietojen poimintaosan 10, ja tasonmääritysosan 15, muutostihey-den laskentaosan 11, ja ennustelaskentaosan 12, tietojenpoi-mintaosan 10 jälkeen.

Tasonmääritysosa 15 sisältää suljetun pinnan laskentaosan 16 ja suljetun pinnan vertailuosan 17. Tasonmääritysosa 15 laskee vektorin x, joka edustaa olosuhteiden senhetkistä tilaa, m viimeisimmästä juoksevasta keskimääräistiedosta LDi ja määrittelee onko muutostendenssin laskevaa osaa 11 seuraavas-sa vaiheessa käynnistettävä vai ei. Suljetun pinnan laskenta-osaan 16 on sovitettu kaava suljetulle pinnalle f(x) = 0, joka edustaa ennalta määrättyä laskennan alkuarvoa. Viimeiset n m m kappaletta juoksevaa keskimääräistietoa LDI , LD2 m LDn sovitetaan senhetkistä tilaa edustavan vektorin laskemiseksi. Esimerkiksi, mikäli määritetään funktio f(x), joka esittää suljettua pintaa, seuravasti ίο 84 526 f(x) = f (ai (xl) + a2(x2) + ... an(xn) )\ - l suoritetaan lasku suhteessa viimeiseen juoksevaan keskimää-m m räisarvoon LD1 ...LDn seuraavasti: m / m2 m2 f ( x) ={(al(LDl ) + a2 (LD2 ) 0 m2'\ a3 (LDn ) )j- 1 m

Suljetun pinnan vertailuosa 17 vertaa kahta f(x)^ arvoa.

Mikäli f(x) = 0, tai mikäli vektorin päätepiste, joka muo-0 dostuu viimeisestä juoksevasta keskiarvosta on arvoltaan m LD1 / joka edustaa laskennan alkuarvoa, generoidaan anto-signaali muutostiheyden laskentaosan 11 käynnistämiseksi. Laskennan alkuarvo määritetään tilanteen mukaan siten, että koko järjestelmää ei ohjata mikäli analogisilta ohjaimilta la. ..In tuleva tieto toimii näytteenä ja juokseva keskimääräis-tieto lasketaan, mutta ennustava laskenta voidaan suorittaa ainoastaan mikäli juokseva keskiarvotieto ylittää ennaltamää-rätyn tason. Täten voidaan varmistaa järjestelmän hyvä toiminta .

Muutostendenssien laskentaosa 11 käsittää sektorin kaltevuuden laskentaosan 18 ja vektorin kaltevuuden vertailuosan 19. Vektorin kaltevuuden laskentaosa 18 laskee kaksi synteettistä vektoria perustuen viimeisimpiin juokseviin keskimääräisin m m tietoihin LD1 , LD2 ...LDn analogisilta ilmaisimilta la - In tallennusosasta tietojen poimintaosasta 10, sekä laskee sektoreiden kaltevuuden.

Mikäli analogisten ilmaisimien la...In tietojen yksikkövekto-rit kutsutaan il, i2...in, voidaan vektori x lausua seuraavasti: il 84526 mm m x = LD1 il + LD2 i2 ... + LDn in

Siksi, mikäli synteettinen vektori x(tO) hetkellä tO ja synteettinen vektori x(tO - At) ajanhetkenä t aikaisemmin on annettu, voidaan vektorin kaltevuus (9X/3t) laskea.

to

Vektorin kaltevuus voidaan laskea seuraavasti: (3X/9t) =X(tO)-x(tO—At)/ t to Tätä kaltevuutta voidaan käyttää mikäli juokseva keskimää-räistieto LDi muuttuu lineaarisesti, mutta mikäli juokseva keskimääräinen tieto LDi muuttuu nopeasti, kuten sakara-aalto, voidaan kaltevuus laskea seuraavasti: 2 2 2 ( 3 X/at ) =X(tO)-2X(tO-At)+X(tO-2 At)/At to

Vektorin kaltevuuden vertailuosa 19 vertaa referenssitiedon (3X/3t) , joka on saatu ennakolta vektorin kaltevuuden s yhteydessä, yllä mainittuun vektorin kaltevuuteen (3 X/ t) . Ja mikäli to ( 3χ/ 3t) >( 3X/ 3t) tO " s generoidaan antosignaali suoraan ohjausosalle 7 ja minä hetkenä tahansa antosignaali generoidaan ennustuslaskentaosan 12 kautta.

Ennustuslaskentaosa 12 sisältää vektorielementin ennustuslaskentaosan 20 ja suljetun pinnan ennustuslaskentaosan 21. Vektorielementin ennustuslaskentaosa 20 laskee analogisten ilmaisinten la...In tietojen kaltevuuden juoksevista keskiar-m m voista LDI ...LDn vastaavalta analogiselta ilmaisimelta la...In ja laskee ennustavasti tietoja vastaavilla analogi- 12 84526 silla ilmaisimilla la...In ennalta määrätyn ajanjakson ta jälkeen nykyhetkestä tO.

n-ulotteisen vektorin x tulevan asennon ennustamiseksi lineaarisesti, lasketaan vektorin x(t) kaltevuus (3x/3t) t nykyhetkenä to suhteessa aikaan t ja vektori xt pidennetään samalla kaltevuudella, jolloin vektorin x päätepiste ennal-tamäärätyn ajanjakson jälkeen voidaan ennustaa.

Eritysesti voidaan vektori x(t0...ta) ta sekunnin kuluttua nykyhetkestä tO aproksimoida seuraavasti: X(tO - ta) = X(tO) 0 ta (3X1/3t) to

Kaltevuus (3X/3t) voidaan laskea vektoriasennon X(t - t 0

At) ajanhetkenä, joka sijaitsee ta verran nykyhetkestä menneisyyteen, javektoriasennon X(t) erotuksena seuraavasti: (3X/3t) =X( tO)-X( tO-At) / At to

Mikäli kaava lausutaan vastaavien fyysisten muutosten xl...xn avulla, saadaan seuraava: xl(tO+tta)=xl(tO)+ta( 3X1/3t) to « xn(tO+ta) = xn(tO)+ta( 3Xn/ 3t) to

Vastaavien analogisten ilmaisimien la...In tietojen kaltevuus voidaan lausua seuraavasti (3 xl/ St) =xl(tO)-xl(tO- At)/At to (3 x2/3t) =2x2(t0)-x2(t0-At)/At to m 84526 « (3xn/3t) =xn(t0=-xn(tO-Δt)/At to

Mikäli i = 1, 2 - n, xi(tO + ta) = xi + t (3 xi/31) , a , to (3 xi/31) =xi(tO)-xi( to mm m

Jos juokseva keskimääräistieto LD1 , LD2 ...LDn lasketaan nykyhetkenä t , ja kunkin ilmaisimen la...In fyysinen muutos ennaltamäärätyn ajanjakson ta kuluttua voidaan lausua seuraavasti: m+M m

xl =LD1 +M t(3xl/3t) m+M m Λ tO

x2 =LD2 +M t(3x2/3t) to 9 m+M m xn =LDn +M t(8xn/3t) to jossa ta= M t

Kaltevuudet lausutaan seuraavasti: , m m-1 , (9xl/3t) =LD1 -LD1 /At . tO m m-1 (3x2/at) =LD2 -LD2 /At to • / » m m-1 .

(axn/at) =LDn -LDn /At to

Suljetun pinnan ennustava laskentaosa 21 ennustaa synteettisen

m+M

vektorin X päätepisteen sijainnin käyttäen tietoja xl , m+M m+M

x2 ...xn ajanhetken ta päästä, joka on laskettu yllä i4 84526 selostetulla tavalla. Erityisesti näitä tietoja käytetään suljetun pinnan f(x) ennalta määrätylle kaavalle arvojen

D

laskemiseksi. Mikäli ennaltamäärätty kaava on seuraava: 2 2 2 f(x)D = + a2(x2) + ... + an (xn) )J - 1 lasketaan ajanhetken to päästä saatu suljettu pinta

f(x ) seuraavasti: m+M D

. / m+M 2 , m+M, 2 f(x ) = )(al(xl ) + a2(x2 ) +---+ m+M D t , m+M 2 (xn ) )j- 1

m+M

Koska xi yllä olevassa kaavassa sisältää aikaelementin, esitetään synteettisten vektoreiden X päätepisteiden sijainti, joka on saatu syntetisoimalla vastaavien tietojen tulevat arvot, suhteessa ennaltamäärättyyn suljettuun pintaan f(x) =0.

D

Vaaran asteen määritysosa 13 määrittää onko synteettisen vektorin päätepiste suljetulla pinnalla f(x) =0 vai tämän ulko-

. . D

puolella mikäli r m+M 2 , m+M 2 , m+M 2) £al(xl ) +a2(x2 ) + ... +an(xn ) j-1 0 ja generoi antosignaalin ohjausosalle 7.

Synteettisen vektorin X päätepisteen sijainnin approksimoi-miseksi neliömäiseksi pisteeksi, voidaan käyttää seuraavaa ne-liöapproksimaatiota ja differentiaalivakiota.

2 2 X( tO+ta) =X( tO ) + ta ( 3X( 9t) + (ta (3x(at ) /2? to 1 to -5 2 2 2 (3 X/at ) =X(tO)-2X(tO- At)+X(t0-2 Ato/ it to

Vektorin ennustus voidaan suorittaa samalla tavalla n(kolme tai enemmän)-asteisen approksimaation suhteen.

i5 84526

Kuviossa 5 esitetään diagramman avulla vektorin ennustavan laskennan palon määritys kuten selostettu yllä kahden fyysisen muutoksen, kuten lämpötilan ja savuntiheyden suhteen. Mi- o kä esimerkiksi lämpötilan vaarataso asetetaan 100 C ja sa-vutiheyden vaara-aste asetetaan 20 %/m sammumisen lukuina, on vaarataso, joka on esimerkiksi sektorin muotoisena esitetty jatkuvana viivana varustettu absoluuttisella vaarata-solla, joka esitetään piste-katkoviivalla. Vaarantaso sovitetaan aina absoluuttisen vaaratason sisälle.

Kaksi-ulotteisessa avaruudessa, jossa on lämpötila ja savun-tiheys, mikäli vektorin nykyhetken arvo on x(to), lasketaan ennustavasti vektorin X(t0 + ta) arvo ta ajan päästä nykyhetkestä. Mikäli laskettu vektori X(t0 + ta) kulkee vaara-tason läpi kuten esitetty kuviossa 5, päätellään että palaa ja hälytyssignaali generoidaan. Mikäli vektori X(t0 + ta) ei ulotu vaaratasolle, ei hälytyssignaalia generoida, ja lasketaan edelleen ennustavia laskuja sektorilla perustuen jatkuvaan näytteenottoon.

Vaihtoehtoisesti voidaan, kuten on esitetty kuviossa 6, suljettu pinta f(x) =0, joka edustaa palotasoa, sovittaa sul- k jetun pinnan f(x) =0, joka edustaa laskennan alkuarvoa, ja o suljetun pinnan f(x) =0, joka edustaa vaaratasoa, väliin.

D

Tässä tapauksessa voidaan valita joko vaarataso tai palotaso, ja hälytyksen sisältö voidaan muuttaa.

Seuraavassa selostetaan palonmääritysprosessia ensimmäisessä toteutuksessa viittaamalla mikrotietokoneen virtauskaavioon. Virtauskaaviossa saadaan lohkossa a digitaalinen tieto, joka on siirretty siirtoyksiköiltä 2a...2n vastaavassa analogisessa ilmaisimissa la...In analogisille ilmaisimille näytteenottoa varten. Lohkossa b eliminoidaan häiriöt, jotka sisältyvät digitaaliseen tietoon, joka on saatu yhtäaikaa tietojen näytteenoton kanssa, joka johtuu ilmaisimista itsestään tai häiriöistä jotka johtuvat ympäristön muutoksista, tai tietojen ie 84526 siirrosta laskemalla juokseva keskimääräinen prosessi juoksevien keskimääräisten tietojen LD1, LD2 - LDm fyysisille muutoksille, jotka johtuvat tulesta tai jotka ovat eri ilmaisimilla .

Lohkossa c poimitaan viimeiset juoksevat keskiarvoistiedot m m LD1 ...LDn vastaavilla analogisilla ilmaisimilla la...In.

Lohkossa d sovitetaan nämä tiedot suljetun pinnan yhtälöön f(x) , joka edustaa ennustavaa laskenta-alkuarvoa tason o laskemiseksi, ja lohkossa e määritetään, onko suljetun pinnan m m m kaava f(LDl , LD2 ...LDn ) suurempi tai pienempi o kuin 0. Mikäli arvo on pienempi kuin 0, ei seuraavia askeleita suoriteta, ja palataan takaisin lohkoon a. Mikäli arvo on 0 tai enemmän, suoritetaan laskenta ennusteen saamiseksi lohkoon f jälkeen.

m

Lohkossa f poimitaan juoksevat keskimääräistiedot LD1 m LDn vastaavilta analogisilta ilmaisimilta la...In ajanhet- m-1 kellä tO sekä juoksevat keskimääräistiedot LD1 ... m-1 LDn ajanhetken t aikaisemmin. Lohkossa g lasketaan vektorin kaltevuus (3X/3t)^ perustuen juoksevaan keski-määräistietoon.

Lohkossa h verrataan referenssitietoa (3χ/3 t) ja kalte- to vuutta ( 3X/ 3t) , ja mikäli ( 3X/ 3t) ( 3χ/3 t) , tO s jatketaan kohdasta m hälytyksen generoimiseksi. Muuten jatketaan kohdasta i.

Lohkossa i poimitaan vektorin kaltevuus ( 3x/3t) , ja to lohkossa j vektorin X sijainti lasketaan ennaltamäärätyn ajan ta jälkeen nykyhetkestä tO vastaaville fyysisille muutoksille χΐ.,.χη poimitusta vektorin kaltevuudesta ja vektorista X(t0) nykyhetkellä tO. Sen jälkeen, että vektoriele-mentin xi(t0 + ta) ennustava laskenta jakson ta jälkeen nykyhetkestä on suoritettu lohkossa j, suoritetaan vektorin ennustava laskenta, kuten esimerkiksi kulkeeko ennustettu vektori x(tO + tr) ennalta-asetetun suljetun pinnan f(x) = 0 17 84526 0 läpi nulotteisessa avaruudessa, joka edustaa vaaratasoa lohkossa k.

Seuraavassa määritetään lohkossa 1 onko f(x) =0 arvo, joka

D

on saatu ennustetusta vektorista ajan ta jälkeen lohkosta k, suurempi tai pienempi kuin 0. Kun ennustettu vektori kulkee suljetun pinnan f(x) =0 läpi, joka edustaa vaaratasoa,

D

on lasketulla arvolla lohkossa k positiivinen arvo, joka ylittää arvon 0, ja kun ennustettu vektori ei ulotu suljetulle pinnalle, joka edustaa vaaratasoa, on laskettu arvo pienempi kuin 0. Kun arvo on todettu suuremmaksi kuin 0 lohkossa 1 saadaan tämän tuloksena ennustettu vektori ajanjakson tr jälkeen, joka ulottuu suljetulle pinnalle, joka edustaa vaaran tasoa, ja hälytyssignaali, joka osoittaa tulipaloa annetaan lohkossa m. Toisaalta, mikäli laskettu arvo on pienempi kuin 0 lohkossa 1, määritetään, että ennustettu vektori ei ulotu suljetulle pinnalle, joka edustaa vaaratasoa, ja palataan lohkoon a samanlaisten ennustavien laskelmien suorittamiseksi .

Seuraavassa selostetaan keksinnön toista suoritusmuotoa, viittaamalla kuvioihin 8 ja 9. Osat jotka ovat samanlaisia tai samoja kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa on varustettu samanlaisilla tai samantapaisilla numeroilla, minkä vuoksi selitys yksinkertaistuu.

Toinen suoritusmuoto on sovitettu selvittämään kuinka paljon myöhemmin vektori X, joka edustaa nykytilaa saavuttaa vaa-ratason, tulipalon määrittämiseksi.

Analogiset ilmaisimet la...In ja siirtoyksiköt 2a...2n muodostavat ilmaisinosan 3a...3n. Tietojen näytteenotto-osa 8 ja juoksevan keskimääräistiedon laskentaosa 14 muodostavat vastaanottoyksikön 5. Tallennusosa 9 sisältää näyttenottotieto- is 84526 jen tallennusosan 25 ja juoksevan keskimääräistietojen tal-lennusosan 26. Näytteenottotietojen tallennusosa 25 sijaitsee tietojen näytteenotto-osan 8 ja juoksevan keskimääräisen tiedon laskentaosan 14 välissä.

Tietojen näytteenotto-osan 8 ja juoksevan keskimääräisen tiedon laskentaosan 14 välillä on edelleen laskennan alkuarvon vertaava osa 15a rinnakkain kytkettynä näytteenottotietojen talennusosan 25 kanssa. Laskennan alkuarvon vertailuosassa 15a asetetaan n kappaletta kynnysarvoja Ll...Ln vastaaville analogisille ilmaisimille la...In ilmaisimissa 3a...3n ja antosignaali generoidaan mikäli jokin näytteenottotiedoista xl...xn ylittää vastaavan kynnysarvon Ll...Ln. Juoksevaa keskimääräisen tiedon laskentaosaa 14 ei käynnistetä ennen kuin tämä antosignaali generoidaan. Siksi redusoidaan juoksevat keskimääräiset prosessointitoimenpiteet järjestelmän parantamiseksi. Juoksevan keskimääräisen tiedon laskentaosan 14 laskentatulokset talletetaan juoksevaan keskimääräistiedon tal-lennusosaan 26.

Juoksevan keskimääräisen tiedon tallennusosan 26 jälkeisessä kohdassa on tason määrittävä osa 15, joka on samantyyppinen kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa. Tason määrittävä osa 15 sisältää suljetun pinnan laskentaosan 16 ja suljetun pinnan vertailuosan 17, ja laskee vektorin X, joka edustaa ympäristön olosuhteita kyseisenä ajankohtana viimeisistä juokse- m vista keskimääräisistä tiedoista LDi sen määrittämiseksi, onko muutostendenssin laskentaosa 27 seuraavassa vaiheessa käynnistettävä vai ei. Tässä tapauksessa, toisaalta on suljettu pinta f(x) = 0, joka vastaa tasoa, joka edustaa tu- k lipaloa, suurempi kuin kynnysarvot Ll...Ln, jotka edustavat laskennan alkuarvoasetusta, ja asetetaan alussa suljetun pinnan vertailuosassa 17. Siksi generoi tasomääritysosa 15 ohjausosalle 7 signaalin, joka edustaa tulipaloa mikäli f(x) 0, s.o. mikäli vektorin X päätepiste, joka muo-k mm dostuu viimeisistä juoksevista keskiarvoista LDI ...LDn , i9 84526 sisältyy suljettuun pintaan, joka edustaa palotasoa, tai kulkee suljetun pinnan läpi. Muulloin generoidaan käynnistyssig-naali muutostendenssin laskentaosalle 27.

Muutostendenssin laskentaosa 27 sisältää regressioviivan las- kentaosan 28 regressioviivan aikaansaamiseksi juokseville 1 m keskimääräistiedoille LDi ...LDi vastaaville analogisille ilmaisimille la...In, ja kaltevuuden vertailuosan 29 kaltevuuden (dxl/dt, dx2/dt, dx3/dt ...) vertaamiseksi saadun regressioviivan ja ennalta-asetetun vertailukaltevuuden

S S S S

(dxl /dt, dx2 /dt, dx3 /dt, dxi /dt(i=l, 2...n) välillä. Regressioviivan (dxl/dt, dx2/dt...dxn/dt) kaltevuus on esitetty tyypillisesti ykkösenä.

Kaltevuuden vertailuosa 29 generoi antosignaalin suoraan ohjausosalle hälytyksen antamiseksi mikäli jokin regressio-viivan kaltevuuksista ylittää referenssiarvo. Mikäli joku kaltevuuksista on referenssiarvon alapuolella generoidaan antosignaali ennustalaskentaosalle 30 tämän käynnistämiseksi. Regressioviivan ja tämän kaltevuuden laskemisessa voidaan käyttää tunnettua tilastollista menetelmää.

Ennustalaskentaosa 30 käsittää kaltevuuden poimintaosan 31 ja aikaennustuksen laskentaosan 32. Kaltevuuden toimintaosa 31 poimii regressioviivojen kaltevuudet dxi/dt regressioviivan laskentaosasta 28 ja vie ne aikaennustuksen laskentaosaan 32.

Aikaennustuksen laskentaosassa 32 asetetaan lauseke, joka saadaan modifioimalla vaaratason suljettua pintaa f(x) = 0

D

ajan suhteen, ja aikaennustuksen laskentaosa 32 laskee ajan, joka tarvitaan vektorille X(t0) hetkellä to vaaratason saavuttamiseksi. Tapausta, jossa on kolme analogista ilmaisinta la, Ib, le, ja jossa suljettu pinta f(x) =0, joka

D

edustaa vaaratasoa, oletetaan pallopinnaksi, selostetaan seu-raavassa. Analogisten ilmaisimien la, Ib, le juokseva tieto 20 84526 mmm ajanhetkellä t oletetaan olevan LD1 , LD2 , LD3 0 ja aika joka kuluu vaaratason saavuttamiseksi oletetaan ole-

m+R

van tr, jolloin kunkin ilmaisimen la, Ib, le antotaso xl , m+R m+R

x2 , x3 ajanjakson tr jälkeen on seuraava m+R m xl =LD1 +tr(dxl/dt) m+R m x2 =LD2 +tr(dx2/dt) m+R m x3 =LD3 +tr(dx3/dt)

Yllä mainitut dxl/dt, dx2/dt, dx3/dt lausutaan kaltevuuksina, jotka on laskettu ilmaisimien la, Ib, le regressioviivoista.

Suljettu pinta f(x) lausutaan seuraavasti, koska pinnan

D

oletetaan olevan pallopinta: , , m+R 2 , m+R 2 m+R 2 2 f(x) =(xl ) +(x2 ) +(x3 ) -r =0

D

Edelleen r on pallopinnan säde.

Tämä tarkoittaa, että aika tr on helposti laskettavissa seu-raavasta toisen asteen yhtälöstä.

f (x) = ^LDim+tr (dxl/dt 2+ ^02™+tr (dx2/dt 2+ ^LD3m+tr (dx3/dt 2-r2=tr2 ^(dxl/dt) 2+ (dx2/dt)2+(dx3/dt) j+2tr£LDim(dxl/dt) m, m e m2 + LD2 (dx2/dt) + LD3 (dx3/dtR+ 3 (LD1 ) m2 m 2l 2 + (LD2 ) + (LD3 ) C-r =0 2i 84 526

Lasketaan, että vektorin päätepiste lävistää vaaratason sul jetun pinnan ajanjakson tr jälkeen.

Vaara-aika tD annetaan alunperin vaara-ajan määritysosalle 33, ja kun aika tr on yhtä suuri tai pienempi kuin vaara-aika td, generoidaan antosignaali ohjausyksikölle 7.

Ajanennustuslaskentaosa 32 toisessa suoritusmuodossa voidaan kuitenkin korvata suljetun pinnan ennustuslaskentaosalla 21 ensimmäisestä suoritusmuodosta määrittämisen tehostamiseksi perustuen tiedon tasoon. Regressioviivan lineaarinen approksimaatio voi vaihtoehtoisesti olla käyräregressioviivan approksimaatio. Kuviossa 8 on 34 ajanosoitusosa ajan tr osoittamiseksi jne. Esimerkiksi voi tr olla 5 minuuttia, 4 minuuttia, 3 minuuttia, 2 minuuttia ja 1 minuutti. Mikäli käytetään päättelyä, joka perustuu ensimmäisen suoritusmuodon tasoon, ja ennustettu vektori X(tr) ulottuu suljetulle pinnalle 5 minuutissa, on helposti osoitettavissa, että jäljellä oleva aika vaaratason saavuttamiseksi on 5 minuuttia. Samalla tavalla saadaan ennustusvektori X(tr) olettaen että tr = 4 minuuttia, ja mikäli vektori saavuttaa suljetun pinnan, osoitetaan että jäljellä oleva aika on 4 minuuttia. Samalla tavalla suoritetaan 3 minuutin, 2 minuutin ja 1 minuutin osoitus .

Tulipalon määrityksen prosessointitoimintaa selostetaan seu-raavassa viittaamalla kuvion 9 mukaiseen mikrotietokoneen virtauskaavioon. Tässä virtauskaaviossa vastaanotetaan digitaalinen tieto, joka on siirretty analogisilta ilmaisimilta la... In siirtoyksiköiden 2a...2n kautta, erottaen vastaavat analogiset ilmaisimet la...In tietojen näytteenottamiseksi. Lohkossa b verrataan tiedot xl...xn kynnysarvoihin Ll...Ln, jotka on määritetty vastaaville analogisille ilmaisimille la ... In, ja mikäli xl...xn on ssuurempi kuin Ll...Ln palataan lohkoon a, ja mikäli jokin xl...xn arvoista on suurempi kuin Ll...Ln, jatketaan lohkosta c ennustavan laskennan suoritta miseksi.

22 8 4 5 2 6

Lohkossa c lasketaan juoksevat keskimääräistiedot LDl...LDn vastaaville tiedoille xl...xn. Lohkossa d sovitetaan viimei- m m set juoksevat keskimääräistiedot LD1 ...LDn , jotka muodostavat vektorin X, joka edustaa senhetkisiä olosuhteita, suljetun pinnan yhtälön f(x) , joka edustaa palotasoa, las- k kemiseksi: mm m f(LD1 , LD2 ...LDn ) k

Lohkossa e määritetään, onko f(x) suurempi tai yhtä suuri k kuin 0 ja mikäli f(x)^ suurempi tai yhtä suuri 0, tehdään oletus että palaa, ja edetään lohkoon 1, jossa suoritetaan palohälytys ohjausyksikön 7 kautta. Mikäli f(x) pienempi k kuin O# jatketaan lohkosta f.

Lohkossa f poimitaan kaikki tai monta kymmentä viimesistä m m juoksevista keskimääräistiedoista LD1 ...LDn vastaavilla analogisilla ilmaisimilla la...In, jotka on talletettu tal- lennusosaan. Lohkossa g kunkin ilmaisimen la...In lineaarinen regressioviiva aikaansaadaan halutusta juoksevasta keskimää- m m räisäisestä tiedosta LD1 ...LDn , ja kaltevuudet dxl/dt lasketaan. Lohkossa h nämä kaltevuudet dxi/dt verrataan refe- s .

renssikaltevuuksim dxi /dt, ja mikäli jokin kaltevuus s dxi/dt ylittää referenssikaltevuuden dxi /dt, jatketaan lohkosta 1 palohälytyksen antamiseksi ohjausyksikön 7 kautta. Mikäli ei mikään kaltevuuksista ylitä referenssikaltevuutta, jatketaan lohkosta i.

Lohkossa i poimitaan viimeiset juoksevat keskimääräistiedot m , LDi ja kaltevuudet dxi/dt. Lohkossa j lasketaan aika tr näistä tiedoista. Lohkossa k tr verrataan ennaltamäärättyyn vaara-aikaan tD ja tr joka on pienempi tai yhtä suuri kuin kuin tD, ja määritetään että ympäristöolosuhteet ovat vaarallisia ja jatketaan lohkosta 1 hälytyksen antamiseksi. Mikäli 23 84526 tr on pienempi kuin tD, palataan lohkoon a seuraavan toiminnon suorittamiseksi.

Edelleen yllä mainituissa suoritusmuodoissa ensimmäinen suoritusmuoto tarjoaa erotusarvomenetelmän ja toinen suoritusmuoto tarjoaa toiminnan approksimointimenetelmä. On kuitenkin helposti ymmärrettävää, että voidaan sovittaa funktioapp-roksimointimenetelmä ensimmäiseen suoritusmuotoon ja erotus-arvomenetelmää voidaan soveltaa toisessa suoritusmuodossa.

Ja ilmaisinosaa ja laskentaosaa voidaan yhdistää käyttäen yhden sirun tietokonetta. Tällöin ei tarvita tietojen siir-toyksikköä.

Claims (11)

24 8 4 5 2 6

1. Palohälytysjärjestelmä, joka käsittää: n (kaksi tai useampia) ilmaisinosaa (3a-3n) ympäristön fysikaalisten ominaisuuksien muutosten havaitsemiseksi, jotka esiintyvät palon vaikutuksesta, ja analogisen tiedon antamiseksi, joka vastaa näitä muutoksia, jotka ilmaisinosat on sovitettu ilmaisemaan n (kaksi tai useampaa) muutostyyp-piä fysikaalisissa ominaisuuksissa ja antamaan vastaavasti analogisen tiedon; tietojen näytteenotto-osan (8) tietonäytteiden ottamiseksi mainituista ilmaisinosista ennalta määrätyillä jaksoilla; tallennusosan (9) näiden tietonäytteiden tallettamiseksi, jotka on saatu tietojen näytteenotto-osan lähtönä siten, että erotetaan ne ilmaisinosien suhteen; ja ensimmäisen laskentaosan (11) n eri tietonäytteiden poimimiseksi mainitusta tallennusosasta ja muutosten tendenssien laskemiseksi, tunnettu siitä, että järjestelmä lisäksi käsittää: toisen laskentaosan (12) sellaisten vektoreiden laskemiseksi, jotka edustavat mainittujen fysikaalisten ominaisuuksien nykyisiä tai tulevia olosuhteita lähtien muutosten tendensseistä, jotka on laskettu ensimmäisessä laskentaosas-sa (11), ja n eri tietotyypeistä mainitussa tallennusosassa; tietojenpoimintaosan (10) tietojen poimimiseksi tallennusosasta (9) ja näiden viemiseksi toiselle laskentaosalle (12); vertailuosan (13) mainittujen vektoreiden, jotka on laskettu toisessa laskentaosassa, vertaamiseksi ennalta asetettuihin tietoihin, jotka vastaavat palotilanteen havaitsemista ja annon generoimiseksi, mikäli näiden välinen suhde ei ole ennalta määrätyn rajan sisäpuolella; sekä hälytysosan (7) hälytyksen antamiseksi vertailuosan (13) annon tuloksena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että toinen laskentaosa (12) laskee niiden vektoreiden päätepisteet, jotka edustavat mainittujen fysi- 25 84526 kaalisten ominaisuuksien olosuhteita ennalta määrätyn ajanjakson jälkeen, ja vertailuosa (13) vertaa vektoreiden mainittuja päätepisteitä asetettuun suljettuun pintaan ("vaaran taso"; f(x)D), joka perustuu tasoihin, jotka on ennalta määrätty n eri fysikaalisten ominaisuuksien tyypille, ja generoi annon, mikäli mainitut vektoreiden päätepisteet ylittävät mainitun ennalta määrätyn suljetun pinnan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että toinen laskentaosa (12) laskee ajan, joka kuluu ennen kuin laskettujen vektoreiden päätepisteet sisältyvät tai ylittävät asetetut suljetut pinnat (f(x)D), jotka perustuvat ennalta määrättyihin tasoihin vastaaville n eri fysikaalisille ominaisuuksille, ja mainittu vertailuosa (13) vertaa toisen laskentaosan laskemia aikoja ennalta määrättyyn vaara-aikaan ja generoi annon mikäli toisen laskentaosan laskema aika on yhtä suuri tai lyhyempi kuin mainittu vaara-aika.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää tasonmääri-tysosan (15), joka on sovitettu tietojen näytteenotto-osan (8) tai tallennusosan (9) ja ensimmäisen laskentaosan (11) väliin, signaalin antamiseksi ensimmäisen laskentaosan käynnistämiseksi mikäli ainakin yksi n erityyppisen tiedon anto mainitusta tietojen näytteenotto-osasta ylittää ennalta määrätyn tason.

5. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen laskentaosa (11) laskee fysikaalisten ominaisuuksien muutosten tendenssit funktioapproksimaatiomenetelmällä tai erotusarvomenetelmäl-lä.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää tasonmääritysosan (15) tallennusosan (9) ja ensimmäisen laskentaosan (11) välillä signaalin antamiseksi ensimmäisen laskentaosan 26 84 526 käynnistämiseksi mikäli vektoreiden päätepisteet, jotka edustavat mainittujen fysikaalisten ominaisuuksien olosuhteita, jotka on laskettu perustuen mainitun tietojen näytteenotto-osan (8) antamiin tietoihin, ylittävät suljetun pinnan (f(x)D), joka on asetettu perustuen ennalta määrättyihin tasoihin n eri fysikaalisilla ominaisuuksilla.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 2, 5 tai 6 mukainen palohä-lytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että toinen laskentaosa (12) käsittää vektorielementtien laskentaosan (20) fysikaalisten ominaisuuksien arvojen ennustavaa laskemista varten, jotka arvot muuttuvat ennalta määrätyn ajanjakson jälkeen perustuen ensimmäisen laskentaosan (11) muutostendensseihin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen hälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen laskentaosa (11) sisältää kaltevuuden laskentaosan (18) fysikaalisten ominaisuuksien muutosten tendenssien laskemiseksi vektoreiden muodossa sekä kaltevuuden vertailuosan (19) kaltevuuden laskentaosan laskemien kaltevuuksien vertaamiseksi vektoreiden ennalta määrättyyn kaltevuuteen ja anto generoidaan mikäli lasketut kaltevuudet ylittävät mainitun ennalta määrätyn kaltevuuden hälytysosan käynnistämiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 3 mukainen hälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen laskentaosa (11) käsittää lineaarisen regressioviivalaskentaosan (28) fysikaalisten ominaisuuksien muutosten tendenssien laskemiseksi approksimoimalla lineaarisilla regressioviivoilla sekä lineaarisen regressioviivan kaltevuuden vertailuosan (29) lineaaristen regressioviivojen kaltevuuden vertaamiseksi, jotka on laskettu lineaarisen regressioviivan laskentaosassa, ennalta määrättyihin kaltevuuksiin ja anto generoidaan hälytysosan (7) käynnistämiseksi mikäli lasketut kaltevuudet ylittävät mainitun ennalta määrätyn kaltevuuden.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 3, 7, 8 tai 9 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että se edelleen 27 8 4 5 2 6 käsittää tasonmääritysosan (15) tallennusosan (9) ja ensimmäisen laskentaosan (11) välillä signaalien antamiseksi ensimmäisen laskentaosan käynnistämiseksi mikäli vektoreiden päätepisteet, jotka edustavat fysikaalisten ominaisuuksien olosuhteita, jotka on laskettu perustuen tietojen näytteenotto-osan (8) antamiin tietoihin, ylittävät suljetun pinnan (f(x)D), joka perustuu tasoihin, jotka on määritetty n kappaleelle eri fysikaalisia ominaisuuksia.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen palohälytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää tietojen käsittelyosan (14) tietojen näytteenotto-osan (8) ja tallennusosan (9) välillä juoksevan keskiarvon laskemiseksi tietojen näytteenotto-osan antamille tiedoille ja juoksevien keskiarvojen antamisen edelleen. 28 84526