FI84490B - Brandhaemmande fenolskum och foerfarande foer dess framstaellning. - Google Patents

Description

! 84490

Palamista hidastava fenolivaahto ja menetelmä sen valmistamiseksi Tämä keksintö kohdistuu palamista hidastavaan fe-5 nolialdehydivaahtoon, jota tämän jälkeen kutsutaan palamista hidastavaksi fenolivaahdoksi, sekä menetelmään sen valmistamiseksi.

Fenolivaahtoja käytetään kasvavassa määrässä ra-kennussovellutuksissa, joissa niiden lämmöneristyskyky ja 10 palamista hidastavat ominaisuudet ovat arvokkaita. Tällaisten fenolivaahtojen valmistusta on aikaisemmin kuvattu ja se käsittää alalla resolina tunnettua tyyppiä olevan fenoli/formaldehydi-hartsin sekoittamisen ponneaineen, solun stabilisaattorin ja kovettimen kanssa, joka 15 on tyypillisesti mineraalihappo tai voimakas orgaaninen happo. Sekoitetut aineosat kaadetaan tavallisesti muottiin, joka sitten sijoitetaan lämpimään uuniin vaahdon muodostamiseksi, kovetetaan ja viimeistellään. Vaihtoehtoisesti keskenään sekoitetut aineosat voidaan muuttaa 20 kovettuneeksi vaahdoksi jatkuvassa menetelmässä, esimerkiksi levittämällä keskenään sekoitetut komponentit liikkuvalle nauhalle.

Solun stabilisaattoreita kutsutaan alalla myös pinta-aktiivisiksi aineiksi tai solun stabiloiviksi pin-25 ta-aktiivisiksi aineiksi. Mukavuussyistä termiä solun stabilisaattori käytetään esillä olevassa selityksessä ja vaatimuksissa.

Solun stabilisaattoreita on aikaisemmin esitetty GB-patenteissa 1 537 947, 1 062 850 ja 1 274 148 ja nii-30 hin kuuluvat risiiniöljyn etoksiloidut johdannaiset, joita tyypillisesti valmistetaan antamalla 40 etyleeni-oksidimoolin reagoida yhden moolin kanssa risiiniöljyä. Siloksaani/oksialkyleeni-kopolymeerejä on myös esitetty FR-patentissa 2 354 361.

35 Eräs tavanomaisesti valmistettujen, alhaisen läm mön j ohtokyvyn omaavien fenolivaahtojen epäkohdista on, 2 84490 että ne ovat taipuvia pintasäröilyyn aitietuessaan säteilylle tai tulelle.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena oli menetelmän kehittäminen palamista hidastavien fenolivaahtojen 5 valmistamiseksi, joiden ominaisuudet, esimerkiksi veden absorptiokyky, kosteuden läpäisykyky, lämmönjohtokyky ovat parantuneet ja suljettujen solujen pitoisuus kasvanut käytettäessä mainituissa vaahdoissa palamista hidastavaa ainetta, Joka ei vaikuta haitallisesti fenoli-10 vaahdon lämmöneristysominaisuuksiin. Annetun vaahdon läm- mönjohtokyky esitetään "k-arvon" avulla ja se mitataan 10eC:n lämpötilassa BS 4370, osan 2 mukaan. Lämmönjohto-kykyä kutsutaan tämän jälkeen "k-arvoksi". Mitä pienempi k-arvo on, sitä alhaisempi on lämmönjohtokyky ja sitä 15 edullisempi vaahtoa varten.

Siten esillä oleva keksintö kohdistuu palamista hidastavaan fenolivaahtoon, jolle on tunnusomaista, että sen k-arvo on pienempi kuin 0,020 W/mk ja että vaahtoon on lisätty palamista hidastavaa ainetta, joka koostuu 20 (i) halogeenilla substituoidusta difenyylioksidis- ta, jolloin fenoliydin voi olla substituoitu lisähiilive-tyryhmillä, ja (ii) orgaanisesta fosfaatista tai orgaanisesta fosfonaatista.

25 Palamista hidastava aine lisätään edullisesti vaahtoon resolihartsin vaahdotuksen aikana tavanomaisia menetelmiä käyttäen. Esimerkiksi palamista hidastava aine lisätään fenoli/aldehydihartsin, solun stabilisaattorin, ponneaineen ja happokovettimen yhdistelmään.

30 Esillä olevan keksinnön piirteenä on sellaisen pa lamista hidastavan aineen valinta, joka säilyttää oleellisesti vaahdon k-arvon muuttumattomana.

Palamista hidastavan aineen halogeenilla substituoitu difenyylioksidiaineosa (i) voi olla mono-, di-35 tai polyhalosubstituoitu difenyylioksidi, jolloin pen-tahalodifenyylioksidi on edullinen.

3 84490

Halogeenisubstituentti difenyylioksidissa voi olla kloori, bromi tai jodi, mutta on se edullisesti bromi. Täten eräs esimerkki halogeenilla substituoidusta dife-nyylioksidista on pentabromidifenyylioksidi.

5 Halogeenilla substituoitu difenyylioksidi voi si sältää hiilivetysubstituentteja, esimerkiksi alkyyli- tai aryyliryhmiä, fenyyliytimessä.

Orgaaninen fosforiyhdisteaineosa (ii) palamista hidastavassa aineessa on sopivasti orgaaninen fosfaatti 10 tai orgaaninen fosfonaatti. Esimerkkeihin orgaanisista fosforiyhdisteistä kuuluvat: (a) fosfaatit ja fosfonaatit, jotka sisältävät alifaattisia tai aromaattisia ryhmiä, kuten alkyyli-, ha-loalkyyli- ja aryyliryhmiä, halosubstituoituja aryyli- ja 15 aryylioksiryhmiä; (b) suuren molekyylipainon omaavat fosfaatit halo-substituenttien kanssa tai ilman niitä; (c) suuren molekyylipainon omaavat fosfonaatit ha-losubstituenttien kanssa tai ilman niitä; 20 (d) fosfonaatit, jotka sisältävät aminoalkyyli- ja hydroksialkyyliryhmiä.

Suositeltava esimerkki orgaanisesta fosforiyhdis-teestä on kresyylidifenyylifosfaatti.

Palamista hidastavassa aineessa, jotka käytetään 25 resolihartsia vaahdotettaessa, halosubstituoidun difenyy-lioksidiaineosan painosuhde orgaaniseen fosforiyhdistee-seen on sopivasti alueella 5:95-95:5, edullisesti välillä 55:45-85:15.

On edullista käyttää kahden aineosan seosta ja se-30 koltusta voidaan edistää, jos nämä kaksi aineosaa ovat joko sekoitettavia tai nestemäisessä muodossa. Nestemäinen palamista hidastava aine edistää myös sen tasaista sekoittamista vaahdon muodostaviin aineosiin. Täten pen-tabromidifenyylioksidin (70 paino-%) ja tolyylidifenyy-35 lifosfaatin (30 paino-%) nestemäinen seos on kaikkein edullisin.

4 84490

Palamista hidastava aine lisätään edullisesti aineisiin, joita käytetään resolihartsin vaahdottamiseen. Käytetyn palamista hidastavan aineen määrä on sopivasti 0,5-20 paino-osaa 100 paino-osaa kohti vaahdotettavaa re-5 solihartsia, edullisesti 3-7 paino-osaa.

Alan asiantuntijat tuntevat hyvin käytettävän vaahdotusmenetelmän. Erikoisen suositeltava menetelmä fe-nolivaahtojen valmistamiseksi, joiden k-arvo on pienempi kuin 0,020 Wm*1 k'1, on esitetty julkaisussa EP-A-170357.

10 On havaittu, että palamista hidastava aine voidaan lisätä vaahdotusmenetelmään, joka on esitetty julkaisussa EP-A-170357, ja dispergoida tasaisesti tämäntyyppiseen järjestelmään sekoittamalla ja sitten resolihartsin vaah-dotus suoritetaan, kuten edellä on esitetty.

15 Esillä olevan keksinnön koskee siten myös menetel mää palamista hidastavien fenolivaahtojen valmistamiseksi kovettamalla fenolihartsia ponnekaasun, kovettimen, solun stabilisaattorin, palamista hidastavan aineen ja hartsin kanssa yhteensopivan liuottimen kanssa. Keksinnön mukai- 20 selle menetelmälle on tunnusomaista, että kovetettavan seoksen karakteristikat ovat seuraavat: (a) fenolihartsin formaldehydin ja fenolin välinen moolisuhde on 1:1-2,5:1 ja yhdistelmänä jonkin luonnostaan läsnäolevan liuottimen kanssa on hartsin viskosi- 25 teetti 500-10 000 cST 25°C:n lämpötilassa, (b) ponneaine on halogenoitu hiilivety, (c) kovetin on mineraalihappo, (d) solun stabilisaattori on valmistettu oksialky-loimalla risiiniöljyä tai sen hydrogenoitua johdannaista 30 etyleenioksidin tai sen ja propyleenioksidin ja/tai buty-leenioksidin seoksen kanssa, (e) palamista hidastava aine koostuu halogeenilla substituoidusta difenyylioksidista ja orgaanisesta fosfaatista tai orgaanisesta fosfonaatista, 35 (f) reaktioseoksen yhteensopivien liuottimien ko konaismäärä mukaanluettuna hartsiin sisältyvä liuotin on 7-30 paino-%, josta vähintään 40 paino-% on vettä ja 5 84490 (g) kovetettavan hartsiseoksen lämpötila on enintään 85°C.

Fenoliformaldehydihartseja, jotka tunnetaan myös "resolien" nimellä, voidaan valmistaa kondensoimalla 1 5 moolia fenolia 1-2,5 moolin kanssa formaldehydiä emäska-talyyttiä, esimerkiksi natriumhydroksidia, käyttäen. Resole ja valmistetaan edullisesti kondensoimalla 1 mooli fenolia 1,4-2,1 moolin kanssa formaldehydiä.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksia varten on 10 alan asiantuntijoille ilmeistä, että lähtömateriaaleina voidaan käyttää verrattain suuren viskositeetin omaavia fenolihartseja edellyttäen, että kovetettavan reaktio-seoksen yhteensopivien liuottimien kokonaismäärä pidetään annetulla alueella. On kuitenkin sopivaa käyttää 15 fenolihartsia, joka luonnostaan sisältää yhteensopivaa liuotinta ja jonka viskositeetti on 1000-10 000 senti-stokea.

Käytettävän fenolihartsin (resolin) viskositeetti on sopivasti 1000-8000 sentistokea, edullisesti 1000-5000 20 sentistokea, 25°C:n lämpötilassa, siinä läsnäolevan liuottimen vuoksi. Hartsissa oleva liuotin on sopivasti polaarinen liuotin ja voi se olla vettä. Hartsin vesitä! liuotinpitoisuus voi olla 8-27 paino-%, tyypillisesti 10-22 paino-%, vaikka osa tai kaikki vesipitoisuudesta 25 voidaan korvata muilla, hartsin kanssa yhteensopivilla liuottimilla. Jos hartsin vesipitoisuus on 20 paino-%, voidaan esimerkiksi aina 50 prosenttiin saakka tästä vesisisällöstä korvata muilla yhteensopivilla liuottimilla. Esimerkkeihin näistä yhteensopivista liuottimista kuulu-30 vat alifaattiset tai allsykliset hydroksiyhdisteet ja niiden esterit. Erikoisesti hydroksiyhdisteet voidaan valita ryhmästä, johon kuuluvat etyleeniglykoli, propylee-niglykoli, dietyleeniglykoli ja dipropyleeniglykoli ja esteri on sopivasti johdettu mono-, di- tai polykarbok-35 syylihaposta ja se voi olla esimerkiksi ftalaattiesteri, 6 84490 kuten dimetyyliftalaatti, esimerkiksi dimetyyli-isofta-laatti.

Ponneaine on edullisesti halogenoitu metaani tai etaani, esimerkiksi triklooritrifluorietaani (myydään 5 kauppanimellä Freon 113) tai trikloorifluorimetaani (Freon 11) ja nämä ponneaineet muodostavat tuotteeseen pienemmän lämmönjohtokyvyn kuin käytettäessä hiilivety-ponneaineita kuten pentaania.

Kovetin on sopivasti vesipitoinen mineraalihappo, 10 edullisesti vesipitoinen rikkihappo ja edullisimmin vesi-liuos, joka sisältää 50-75 painoprosenttia rikkihappoa. Reaktioseoksen yhteensopivien liuottimien kokonaismäärä, mukaanluettuna esimerkiksi fenolihartsissa oleva vesi tai muu liuotin ja käytetyssä vesipitoisessa kovettimessa 15 oleva vesi, on 7-30 paino-%, edullisesti 10-22 painoprosenttia. Liuottimien kokonaismäärästä vähintään 40 paino-% on vettä, edullisesti vähintään 50 paino-% on vettä.

Risiiniöljy on glyseridi, jossa glyseroli on este-röity pääasiassa risiiniöljyhapolla. Solun stabilisaatto-20 ri valmistetaan risiiniöljystä itsestään tai sen hydroge-noidusta johdannaisesta. Hydrogenoidut johdannaiset voivat olla joko täysin tai osittain hydrogenoituja risiini-öljyhappo-osan tyydyttämättömyyden suhteen. Täten risiiniöljy tai sen hydrogenoitu johdannainen voidaan oksial-25 kyloida etyleenioksidilla tai sen seoksilla propyleeniok-sidin ja/tai butyleenioksidin kanssa. Jos propyleenioksi-din ja etyleenioksidin seosta käytetään, oksialkyloitu tuote sisältää sopivasti 60 propyleenioksidiyksikköä ja korkeintaan 200 etyleenioksidiyksikköä solun stabilisaat-30 torin muodostamiseksi. Solun stabilisaattori sisältää edullisesti korkeintaan 40 propyleenioksidiyksikköä ja 20-60 etyleenioksidiyksikköä. Oksialkyleeniyksiköt voivat sijaita satunnaisesti tai järjestäytyneinä segmentteihin, Joista edellinen on suositeltava.

35 Yksityiskohdat palamista hidastavan aineen ja käy tettävän määrän suhteen on jo esitetty edellä.

. jf 7 84490

Vaahdotus- ja kovetusreaktio on eksoterminen ja hartsi sekä kovetin valitaan lopputuotteen luonteen mukaan. On oleellista, että kovetettavan hartsiseoksen lämpötila on korkeintaan 85°C, se on sopivasti välillä 50-5 85°C ja edullisesti 60-80°C. Tietyllä vaahdon tiheydellä nopeus, jolla lämpö poistuu vaahdosta ympäristöön kove-tusreaktion aikana, riippuu vaahdon pinta/tilavuussuh-teesta. Suuret pinta/tilavuussuhteet nopeuttavat lämmön poistumista. Siten kovetusreaktiota varten valitun hart-10 sin ja kovettajan yhdistelmä riippuu halutun vaahdon pin-ta/tilavuus-suhteesta. Täten valmistettaessa ohutta lami-naattia, jonka pinta-ala on suuri ja jolla siten on suuri lämmön poistumisnopeus, voidaan hartsi/kovettaja-yhdis-telmäksi valita sellainen, joka on huomattavasti eksoter-15 misempi kuin yhdistelmä, joka valitaan paksua vaahtohark-koa varten.

Esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä sallii suljettusoluisten, palamista hidastavien vaahtojen valmistamisen, joiden ominaisuudet ovat seuraavat: 20 (i) veden absorptiokyky on pienempi kuin 6,0 % (ISO 2896, 50 cm kuutio, 7 vuorokauden upotus, tilavuus- %), (ii) vesihöyryn läpäisykyky (MVT) on pienempi kuin 25 mikrogrammametriä/Newton tuntia kohti (BS 4370 osa 2), 25 (iii) stabiili, suljettujen solujen pitoisuus suu rempi kuin 80 % (ASTM D 2856-70, uudelleenhyväksyntä 1976, menettely C) ja (iv) k-arvo on pienempi kuin 0,020 Wm-1 K"1 normin BS 4370, osa 2 mukaan 10°C:ssa.

30 Aineosien sekoitus, vaahdotus ja kovetus voidaan suorittaa jonkun nykyisin käytetyn menetelmän avulla joko erissä tai jatkuvasti.

Esillä olevan keksinnön ominaisuus on, että saatujen fenolivaahtojen palamista hidastavat ominaisuudet 35 ovat parantuneet merkittävästi vaikuttamatta haitallises- β 84490 ti niille ominaiseen suljettujen solujen rakenteeseen ja vaahdon k-arvon fysikaalisiin ominaisuuksiin.

On myös havaittu, että suljettusoluisen, fenoli-vaahtoeristemateriaalin, jota on käsitelty esillä olevan 5 keksinnön mukaisesti, taipumus pintasäröilyyn on selvästi alentunut sen altistuessa säteilylämmölle tai liekille.

Esillä olevaa keksintöä esitellään edelleen seu-raavien esimerkkien avulla.

Esimerkki 1 10 Kaikki määrät ovat paino-osia, ellei toisin ole mainittu.

A. Hartsin valmistus

Fenoliresoli valmistettiin tavanomaisella tavalla. Vesipitoisen formaldehydin (36,6 %; 1,5 moolia) annettiin 15 reagoida fenolin (1 mooli) kanssa käyttäen katalyyttinä natriumhydroksidia (1,23 paino-% fenolimäärästä).

Reaktioseos kuumennettiin 60°C:n lämpötilaan 45 minuutin aikana ja sitä pidettiin 60°C:n lämpötilassa 30 minuuttia. Lämpötila nostettiin varovasti arvoon 80°C ja 20 pidettiin siinä 30 minuuttia. Lämpötilaa nostettiin uudestaan 45 minuutin palautuskuumennuksen suorittamiseksi. Sitten poistettiin vettä tislaamalla tyhjiössä materiaalin saamiseksi, jonka vesisisältö oli 20 %. Sitä pidettiin sitten 70°C:n lämpötilassa materiaalin saamisek-25 si, jonka viskositeetti on 3338 sentistokea 25°C:n lämpötilassa. 100 osaan tätä materiaalia lisättiin 4 osaa di-etyleeniglykolia. Saadun hartsin viskositeetti oli 2550 sentistokea 25°C:n lämpötilassa ja sen vesipitoisuus oli 19,2 paino-%. Saatu hartsi varastoitiin 10°C:n lämpöti-30 lassa käyttöön saakka.

B. Vaahdon valmistus

Esimerkissä käytettiin seuraavaa koostumusta, jolloin CO tarkoittaa risiiniöljyä, 35 EO tarkoittaa etyleenioksidia, PO tarkoittaa propyleenioksidia, g 84490

Koostumus Paino-osaa

Fenolihartsi (kohta A) 100

Solun stabilisaattori CO + 50 EO + 15 PO 2 5 Palamista hidastava lisäaine (pentabromifenyylioksidin (70 paino-%) ja kresyylidifenyylifosfaatin (30 pai-no-%) nestemäinen seos 5

Freon 113 (kauppanimi) 10 10 Freon 11 (kauppanimi) 5

Vesipitoista rikkihappokovetinta (50 prosenttista) 10

Solun stabilisaattori ja palamista hidastava aine 15 sekoitettiin kohdassa A. edellä valmistetun hartsin kanssa ja seos esilämmitettiin 30-32°C:n lämpötilaan. Sitten lisättiin Freon-seos ja sekoitettiin, kunnes oli muodostunut tasainen emulsio ja lopuksi lisättiin rikkihappo. Reaktioseoksen kokonaisliuotinpitoisuus oli 22,5 pai-20 no-%.

Seos kaadettiin puumuottiin, joka oli esikuumen-nettu 40°C:n lämpötilaan, sen annettiin paisua, kovettua ja asettua uunissa 50°C:n lämpötilassa 2 tunnin ajan. Vaahto poistettiin sitten muotista ja varastoitiin 3 vuo-25 rokautta ympäristön lämpötilassa ennen leikkaamista ja testausta.

C. Testaus

Tulokset testeistä lämmönjohtokyvyn suhteen ja ranskalaisista ja saksalaisista palotesteistä on esitetty 30 taulukossa. Tulokset vaahdolle, joka on valmistettu esimerkin IB mukaan, on verrattu vaahtoon, joka on valmistettu ilman palamista hidastavaa lisäainetta.

35 10 84490 x)

Lisäaineen kanssa Ilman lisäainetta Lämmönjohtokyky (k-arvo) 141 päivän jälkeen 23°C lämpöti- _ lassa, Wm"1 k”1 0,0175 0,0165 5

Ranskalainen säteilylämpö-testi, NFP

Syttymisindeksi i 0 0,95

Liekin kehittymisindeksi s 0 0,06

Suurin liekkikorkeus- 10 indeksi h 0 0,15

Pintasäröily vähän paljon

Saksalainen savuhormi-testi DIN 4102 Pt.l (1)

Liekin suurin korkeus, cm 60 100 _ Suurin polttokaasun 15 lämpötila, °C 134 421

Suurin savulukema (valon absorptio) % 7 77

Keskim. jäännöspituus, cm 15 ND(2) vähän paljon 20 *) ' pentabromifenyylioksidin (70 paino-%) ja kresyylidife-nyylifosfaatin nestemäinen seos (1) näytteen paksuus 80 mm 25 (2) ND ei määritetty

Vaahdon lämmönjohtokyky ei merkittävästi kasva lisättäessä palamista hidastavaa lisäainetta.

Pintasäröilyn merkittävä pieneneminen havaittiin 30 palamista hidastavassa vaahdossa ranskalaisen säteilyläm-pötestin aikana; nolla oleva optimitulos saatiin palamis-indeksille.

Pintasäröilyn huomattava pieneneminen havaittiin myös saksalaisessa palohormitestissä. Näytteen paksuuden 35 ollessa 80 mm ilman lisäainetta olevan vaahdon pintasä- röilyjätteitä kerääntyi siinä määrin, että esiintyi erit- 11 84490 täin nopeaa liekin leviämistä ja epähyväksyttävän suuri nousu palokaasujen lämpötilassa.

Seuraava vertailutesti (ei keksinnönmukainen) osoittaa tavanomaisen palamista hidastavan aineen haitai-5 lisen vaikutuksen fenolihartsin "pienen k-arvon" saamiseksi .

Vertailutesti (ei keksinnönmukainen)

Esimerkin 1 kohdan A mukaan valmistettu hartsi muutettiin vaahdoksi käyttäen seuraavaa koostumusta, jos-10 sa CO tarkoittaa risiiniöljyä, EO tarkoittaa etyleeniok-sidia ja PO tarkoittaa propyleenioksidia.

Fenolihartsia 100

Solun stabilisaattoria CO + 50 EO + 15 PO 2 15 Solun stabilisaattoria CO + 40 EO 2

Palamista hidastavaa ainetta (disyanididiamidihartsi "Melflam" ^ 131), (kauppanimi) 5

Freon 113 10 20 Freon 11 5

Vesipitoista rikkihappoa 10 *) 'tämä on halogeenivapaa tuote, joka sisältää fosfori-yhdistettä yhdessä hartsin kanssa vesiliuoksessa.

Seoksen vaahdotus ja kovetus suoritettiin esimer-25 kin 1 kohdan B mukaan. Vaahdon lämmönjohtokyky 2 vuorokauden jälkeen 23°C:n lämpötilassa oli 0,025 Wm'1 k'1 ja 6 vuorokauden jälkeen 0,030 Wm'1 k'1, mikä osoittaa vaahdon ominaisuuksien heikkenemistä.

Claims (9)

1. Palamista hidastava fenolivaahto, tunnet-t u siitä, että sen k-arvo on pienempi kuin 0,020 W/mk

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen fenolivaahto, tunnettu siitä, että halogeenilla substituoitu difenyylioksidi on mono-, di- tai polyhalosubstituoitu 15 difenyylioksidi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen fenolivaahto, tunnettu siitä, että halogeenilla substituoitu difenyylioksidi on pentabromidifenyylioksidi.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 20 fenolivaahto, tunnettu siitä, että orgaaninen fosfaatti on tolyylidifenyylifosfaatti.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen fenolivaahto, tunnettu siitä, että halogeenilla substituoidun difenyylioksidikomponentin painosuhde or- 25 gaaniseen fosforikomponenttiin palamista hidastavassa ai neessa on alueella 5:95 - 95:5.

5 Ja että vaahtoon on lisätty palamista hidastavaa ainetta, joka koostuu (i) halogeenilla substituoidusta difenyylioksidis-ta, jolloin fenoliydin voi olla substituoitu lisähiilive-tyryhmillä, ja 10 (ii) orgaanisesta fosfaatista tai orgaanisesta fosfonaatista.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen fenolivaahto, tunnettu siitä, että palamista hidastava aine käytetään halogeenilla substituoidun dife- 30 nyylioksidin (70 paino-%) ja orgaanisen fosforiyhdisteen (30 paino-%) nestemäisenä seoksena.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen fenolivaahto, tunnettu siitä, että palamista hidastavan aineen määrä on 0,5 - 20 paino-osaa 100 paino- 35 osaa kohti fenoliresolihartsia. 13 84490

8. Menetelmä palamista hidastavan fenolivaahdon valmistamiseksi kovettamalla fenolihartsia yhdessä ponnekaasun, kovettimen, solun stabilisaattorin, palamista hidastavan aineen ja sellaisen liuottimen kanssa, joka on 5 yhteensopiva hartsin kanssa, tunnettu siitä, että kovetettavan seoksen karakteristikat ovat seuraavat: (a) fenolihartsin formaldehydin ja fenolin välinen moollsuhde on 1:1 - 2,5:1 ja yhdistelmänä jonkin luonnostaan läsnäolevan liuottimen kanssa on hartsin viskosi- 10 teetti 500-10 000 cSt 25°C:n lämpötilassa, (b) ponneaine on halogenoitu hiilivety, (c) kovetin on mineraalihappo, (d) solun stabilisaattori on valmistettu oksialky-loimalla risiiniöljyä tai sen hydrogenoitua johdannaista 15 etyleenioksidin tai sen ja propyleenioksidin ja/tai buty-leenioksidin seoksen kanssa, (e) palamista hidastava aine koostuu halogeenilla substituoidusta difenyylioksidista ja orgaanisesta fosfaatista tai orgaanisesta fosfonaatista, 20 (f) reaktioseoksen yhteensopivien liuottimien ko konaispitoisuus mukaanluettuna hartsiin sisältyvä liuotin on 7-30 paino-%, josta vähintään 40 paino-% on vettä ja (g) kovetettavan hartsiseoksen lämpötila on enintään 85°C.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palamista hidastava aine sekoitetaan ensin hartsin ja solun stabilisaattorin kanssa, esilämmitetään, sekoitetaan sitten ponneaineen kanssa emulsion muodostamiseksi ja lopuksi sekoitetaan kovet- 30 timen kanssa ja annetaan kovettua vaahdoksi korotetussa lämpötilassa. 14 84490