FI84420B - Mikrobicider. - Google Patents

Description

84420

Mikrobisidit - Mikrobicider Tämä keksintö koskee fungisidisia seoksia, joilla on syner-gisesti kohonnut vaikutus sieniä vastaan, ja menetelmää tällaisten seoksien käyttämiseksi.

Tämän keksinnön mukaiset aineet perustuvat kahteen aktiivi-aineeseen, jotka molemmat ovat tunnettuja ergosterolisyntee-sin estäjinä, niiden kuitenkin kuuluessa kahteen erilaiseen kemialliseen luokkaan.

Komponentti I on aktiiviaine propikonatsoli, l-[2-(2,4-di-kloorifenyyli)-4-propyyli-l,3-dioksolan-2-yylimetyyli]-1H- 1,2,4-triatsoli, jonka kaava on ·α· ψ ** tai sen suola. Aktiiviaine on kuvattu julkaisussa GB-l,522,657.

Komponentti II on aktiiviaine fenpropidiini, l-[3-(4-tert. butyylifenyyli)-2-metyylipropyyli]-piperidiini, jonka kaava (II) on

ch3-£—·( )—ch2-£h-k:h2-n( )· (ID

CHj ·=· ·-· tai sen suola. Aktiiviaine on kuvattu julkaisussa DE-OS 27 52 135.

Propikonatsoli, komponentti l, voi olla neljässä stereoiso-meerisessa muodossa, joilla on erilaiset fungisidiset vaiku- 2 84420 tukset. Fenpropidiini, komponentti II, esiintyy kahdessa enantiomeerisessa muodossa, joilla on niin ikään erilaiset fungisidiset vaikutukset. Keksintö koskee puhtaiden isomeerien (I) ja (II) seoksia.

Hapoista, joita voidaan käyttää kaavan (I) tai (II) mukaisten yhdisteiden suolojen valmistukseen, voidaan mainita: halogeenivetyhappo, kuten fluorivetyhappo, kloorivetyhappo, bromivetyhappo tai jodivetyhappo sekä rikkihappo, fosfori-happo, typpihappo ja orgaaniset hapot, kuten etikkahappo, trifluorietikkahappo, trikloorietikkahappo, propionihappo, glykolihappo, tiosyaanihappo, maitohappo, meripihkahappo, sitruunahappo, bentsoehappo, kanelihappo, oksaalihappo, muurahaishappo, bentseenisulfonihappo, p-tolueenisulfonihappo, metaanisulfonihappo, salisyylihappo, p-aminosalisyylihappo, 2-fenoksibentsoehappo, 2-asetoksibentsoehappo tai 1,2-nafta-liini-disulfonihappo.

Suoloihin kuuluvat myös molempien emäksisten komponenttien (I) ja (II) metallikompleksit. Nämä kompleksit voivat toisistaan riippumatta käsittää valinnaisesti ainoastaan yhden komponentin tai myös molemmat komponentit. Voidaan valmistaa myös metallikomplekseja, jotka sitovat molemmat aktiiviai-neet (I) ja (II) toisiinsa sekakompleksiksi.

Metallikompleksit muodostuvat perustana olevasta orgaanisesta molekyylistä ja epäorgaanisesta tai orgaanisesta metalli-suolasta, esimerkiksi halogenidista, nitraatista, sulfaatista, fosfaatista, asetaatista, trifluoriasetaatista, trikloo-riasetaatista, propionaatista, tartraatista, sulfonaatista, salisylaatista, bentsoaatista jne. toisen pääryhmän alkuaineesta, kuten kalsiumista ja magnesiumista, tinasta tai lyijystä sekä ensimmäisen - kahdeksannen alaryhmän alkuaineesta, kuten kromista, mangaanista, raudasta, koboltista, nikkelistä, kuparista, sinkistä jne. Edullisia ovat neljän- 3 84420 nen jakson alaryhmän alkuaineet. Metallit voivat tällöin esiintyä eriarvoisissa muodoissaan. Metallikompleksit voivat esiintyä yksi- tai useampiytimisinä, t.s. ne voivat sisältää yhden tai useamman orgaanisen molekyyliosan ligandina, kuten esimerkiksi edellä mainituissa seoskomplekseissa, jotka muodostuvat propikonatsolista ja fenpropidiinista.

Käytännössä käytetään mieluimmin puhtaita aktiiviaineita (I) ja (II), joihin voidaan lisätä myös muita maatalouskemialli-sia aktiiviaineita, kuten insektisidejä, akarisideja, nema-tisideja, herbisidejä, kasvua sääteleviä aineita ja lannoitteita, erityisesti kuitenkin muita mikrobisideja.

Alan ammattimies tietää, että yleensä aktiiviaineen fungisi-dispektri laajenee lisättäessä toista fungisidia, jolla on toisenlainen vaikutussuunta. Ammattimies toimii tällöin siten, että hän yhdistää kaksi aktiiviainetta, jotka kemiallisesti sopivat yhteen ja tarkoituksenmukaisesta vaikuttavat fungisideina erilaisilla biologisilla mekanismeilla. Niinpä kuvataan esim. GB-hakemuksessa nro 2,110,934 fungisidisia seoksia, joissa yksi komponentti on adenosiinidesaminaasi-estäjä, toinen ergosterolin biosynteesin inhibiittori (sienen solumembraanissa). Julkaisussa GB-2,110,934 mainitaan muiden aktiiviainetyyppien lisäksi ergosteroli-inhibiitto-reina sekä triatsolijohdannaiset että myös piperidiinijohdannaiset.

Yllättävällä tavalla on ilmennyt, että ergosterolin biosynteesin estäjinä tunnetut, samaan ryhmään kuuluvat fungisidi-set aktiiviaineet propikonatsoli ja fenpropidiini seoksessa tai välittömästi peräkkäin käytettyinä kehittävät vaihtelevasti parannetun vaikutuksen, joka ei ole ainoastaan parempi kuin yksittäisten komponenttien vaikutus, vaan joka on syn-ergistisessä mielessä selvästi yliadditiivinen.

Tällaisella aktiiviaineseoksella voitetaan täysin myös taudinaiheuttajat, joilla on alentunut herkkyys triatsoliluokan fungisideja vastaan.

4 84420 Tämän johdosta tämä keksintö aivan olennaisesti rikastuttaa tunnettua tekniikkaa.

Tämän keksinnön kohteena on kaksikomponenttisen seoksen lisäksi myös menetelmä sienien torjumiseksi, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että sienien sairastuttama tai niille alttiiksi joutunut kohta käsitellään mielivaltaisessa järjestyksessä tai samanaikaisesti a) kaavan I) mukaisella ak-tiiviaineella propikonatsolilla tai sen suolalla ja b) kaavan (II) mukaisella aktiiviaineella fenpropidiinilla tai sen suolalla, jolloin suolat voidaan valita myös siten, että molemmat aktiiviaineet ovat sitoutuneet happotähteeseen tai kun kyseessä on metallikompleksi, keskusmetallikationiin.

Molempien aktiiviaineiden edullisia seossuhteita ovat I:II = 20:1 - 1:20, erityisesti 10:1 - 1:20, edullisen suhteen ollessa I:II = 5:1 - 1:5. Useissa tapauksissa edullisia ovat seokset, joissa puhtaiden aktiiviaineiden seossuhde on I:II = 1:1 - 1:5, erityisesti 3:2 - 1:3, esim. 2:5.

Keksinnön mukaisilla aktiiviaineseoksilla I+II on erittäin edulliset, parantavat, estävät ja systeemiset fungisidiomi-naisuudet viljelykasvien suojaamiseksi. Näillä aktiiviaineseoksilla voidaan erilaisten hyötyviljelmien kasveilla tai kasvinosilla (hedelmät, kukat, lehdistö, varsi, sipulit, juuret) esiintyvät mikro-organismit ennalta ehkäistä tai hävittää, jolloin myös myöhemmin kasvavat kasvinosat säästyvät tällaisilta mikro-organismeilta. Tämä pätee erityisesti myös mikro-organismeilla, jotka ovat kehittäneet lievän resistenssin triatsoli-luokan fungisideja vastaan.

Aktiiviaineseokset ovat tehokkaita seuraaviin luokkiin kuuluvia kasvipatogeenisia sieniä vastaan: Ascomycetes (esim. Venturia, Podosphaera, Erysiphe, Monilinla, Uncinula); Basidiomycetes (esim. suvut, Hemilela, Rhlzoctonla,

Puccinia); Fungi imperfecti (esim. Botrytls, Helminthospo- 5 84420 rium, Rhynchosporlum, Fusarlum, Septoria, Cercospora, Alter-naria ja erityisesti Pyricularia). Aktiiviseokset vaikuttavat systeemisesti. Niitä voidaan käyttää myös peittausainei-na siemenviljan käsittelyssä (hedelmät, mukulat, jyvät) ja kasvipistokkailla sieni-infektioilta suojaamiseksi sekä maaperässä esiintyviä kasvipatogeenisia sieniä vastaan. Keksinnön mukaisten aktiiviaineseosten etuna on se, että kasvit sietävät niitä erityisen hyvin ja että ne ovat ympäristöystävällisiä.

Kohdeviljelminä tässä esitetyille indikaatioalueille sopivat tämän keksinnön puitteissa esim. seuraavat kasvilajit: viljat (vehnä, ohra, ruis, kaura, riisi, durra ja niiden sukulaiset); juurikkaat (sokerijuurikas ja rehunauris); siemen-, kivi- ja marjahedelmät (omenat, päärynät, luumut, persikat, mantelit, kirsikat, mansikat, vadelmat ja karhunmarjat); palkokasvit (pavut, linssit, herneet, soija); öljyviljelmät (rapsi, sinappi, unikko, oliivit, auringonkukka, kookos, risiini, kaakao, maapähkinä); kurkkukasvit (kurpitsa, kurkut, melonit) kuitukasvit (puuvilla, pellava, hamppu, juutti); sitrushedelmät (appelsiinit, sitruunat, grapet, mandariinit); vihanneslajit (pinaatti, keräsalaatti, parsa, kaalilajit, porkkanat, punasipuli, tomaatti, perunat, paprika); laakerikasvit (avokado, kaneli, kamferi) tai kasvit, kuten maissi, tupakka, pähkinät, kahvi, sokerijuurikas, tee, viinirypäleet, humala, banaani- ja luonnonkumikasvit sekä koristekasvit (kukat, pensaat, lehtipuut ja havupuut, kuten männyt). Tämä luettelo ei aseta kuitenkaan minkäänlaista rajoitusta.

Kaavojen (I) ja (II) aktiiviaineseoksia käytetään tavallisesti koostumusten muodossa. Kaavan (I) ja kaavan (II) mukaisia aktiiviaineita voidaan käyttää samanaikaisesti, mutta niitä voidaan käyttää myöskin peräkkäin 24 tunnin sisällä käsiteltäville pinnoille tai kasveille, yhdessä mahdollisesti muiden valmistustekniikassa tavallisten kantoaineiden, 6 84420 tensidien tai muiden annostuksen vaatimien lisäaineiden kanssa.

Sopivat kanto- ja lisäaineet voivat olla kiinteitä tai nesteitä ja vastaavat valmistustekniikassa tarkoituksenmukaisia aineita, kuten esim. luonnolliset tai regeneroidut mineraaliaineet, liuottimet, dispergoniti-, kostutus-, kiin-nitysaineet, paksuntavat aineet, sideaineet tai lannoitteet.

Edullinen menetelmä aktiiviaineseoksen, joka sisältää ainakin yhden näistä kaavan (I) ja (II) mukaisista aktiiviaineis-ta, levittämiseksi on levittäminen maanpäällisille kasvinosille, ennen muuta lehdistölle (lehtiannostus). Annostusten lukumäärä ja käyttömäärä määräytyvät taudinaiheuttajan biologisista ja ilmastollisista elinolosuhteista. Aktiiviaineet voivat joutua kasveihin myös maaperästä juuriston kautta (systeeminen vaikutus) siten, että kasvin kasvupaikka kastetaan nestemäisellä koostumuksella tai aine levitetään maahan kiinteässä muodossa esim. granulaattina (maa-annostus). Kaavojen (I) ja (II) mukaisia yhdisteitä voidaan käyttää myös siemenjyviin (Coating) siten, että jyvät joko kostutetaan peräkkäin yhden aktiiviaineen nestemäisessä valmisteessa tai ne päällystetään jo yhdistetyllä koostumuksella. Tämän lisäksi ovat kasveilla erityisissä tapauksissa muut annostus-tavat mahdollisia, esim. silmuihin tai hedelmiin kohdistuva käsittely.

Kombinaation yhdisteitä käytetään lisäksi muuttamattomina tai mieluimmin yhdessä valmistustekniikassa tavanomaisten apuaineiden kanssa ja valmistetaan siksi esim. emulsiokon-sentraateiksi, siveltäviksi tahnoiksi, suoraan ruiskutettaviksi tai laimennettaviksi liuoksiksi, laimeiksi emulsioiksi, ruiskutusjauheiksi, liukoisiksi jauheiksi, pölytteiksi, granulaateiksi, kapseloimalla esim. polymeerisiin aineisiin tunnetulla tavalla. Käyttömenetelmä, kuten ruiskutus, sumutus, pölytys, sirotus, sively tai kaataminen, samoin kuin 7 84420 aineen laatu valitaan toivottuja päämääriä ja annettuja olosuhteita vastaavasti. Sopivat käyttömäärät ovat yleensä 50 g - 2 kg aktiiviainetta/ha, erityisesti 100 g - 600 g aktiivi-ainetta/ha.

Valmisteet valmistetaan tunnetulla tavalla, esim. sekoittamalla ja/tai jauhamalla aktiiviaine hyvin levitysaineiden, kuten liuottimien, kiinteiden kantoaineiden ja mahdollisesti pinta-aktiivisten yhdisteiden (tensidien) kanssa.

Liuottimina kysymykseen voivat tulla: aromaattiset hiilivedyt, mieluimmin fraktiot CQ - C12, kuten esim. ksyieeni-seokset tai substituoidut naftaliinit, ftaalihappoesterit, kuten dibutyyli- tai dioktyyliftalaatti, alifaattiset hiilivedyt, kuten sykloheksaani tai parafiini, alkoholit ja glykolit, sekä niiden eetterit ja esterit, kuten etanoli, ety-leeniglykoli, etyleeniglykolimonometyyli tai -etyylieetteri, ketonit, kuten sykloheksanoni, vahvasti polaariset liuottimet, kuten N-metyyli-2-pyrrolidoni, dimetyylisulfoksidi tai dimetyyliformamidi sekä mahdollisesti epoksoidut kasviöljyt, kuten epoksoitu kookospähkinäöljy tai soijaöljy; tai vesi.

Kiinteinä kantoaineina, esim. pölytteisiin ja dispergoitu-viin jauheisiin, käytetään yleensä luonnollisia kivijauheita, kuten kalsiittia, talkkia, kaoliinia, montmorilloniittia tai attapulgiittia. Fysikaalisten ominaisuuksien parantamiseksi voidaan lisätä myös korkeadisperssiä piihappoa tai korkeadisperssejä, imukykyisiä polymeerejä. Rakeisina, ad-sorptiivisina granulaattikantoaineina kysymykseen tulevat tyypiltään huokoiset, kuten esim. hohkakivi, tiilimurske, sepioliitti tai bentoniitti, ei-sorptiivisina kantoaineina esim, kalsiitti tai hiekka. Tämän lisäksi voidaan käyttää lukuisia etukäteen rakeistettuja aineita, jotka ovat luonteeltaan epäorgaanisia tai orgaanisia, kuten erityisesti dolomiitti tai murskatut kasvijäännökset. Erityisen edullisia annostusta edistäviä lisäaineita, jotka voiavt vaikuttaa β 84420 käyttömäärän vähentämiseen, ovat myös luonnolliset (eläinperäiset tai kasviperäiset) tai synteettiset kefallini- ja le-sitiinisarjojen fosfolipidit, kuten esim. fosfatidyyli-eta-noliamiini, fosfatidyyliseriini, fosfatidyyliglyseroli, ly-solesitiini, plasmalogeenit tai kardiolipiini, joita voidaan saada esimerkiksi eläin- tai kasvisoluista, erityisesti aivoista, sydämestä, maksasta, munanruskuaisesta tai soijapavuista. Käyttökelpoisia kauppaseoksia ovat esim. fosfatidyy-likoliini-seokset. Synteettisiä fosfolipidejä ovat esim. dioktanoyyli-fosfatidyylikoliini ja dipalmitoyylifosfatidyy-likoliini.

Pinta-aktiivisina yhdisteinä kysymykseen tulevat riippuen aina valmistettavasta, kaavan (I) ja (II) mukaisesta aktii-viaineesta, ei-ionigeeniset, kationi- ja/tai anioni-aktiivi-set tensidit, joilla on hyvät emulgoivat, dispergoivat ja kostuttavat ominaisuudet. Tensideillä tarkoitetaan myös ten-sidiseoksia.

Seuraavassa tarkoittaa "aktiiviaine" seosta, jossa on kaavan (I) ja (II) mukaista yhdistettä suhteessa 3:2 - 1:3 (% = painoprosentti).

Ruiskutus-! auheet a) b) c) aktiiviainetta 25 % 50 % 75 %

Na-ligniinisulfonaattia 5 % 5 %

Na-lauryylisulfaattia 3 % - 5 %

Na-di-isobutyylinaftaliinisulfonaattia - 6 % 10 % oktyylifenolipolyetyleeniglykolieette- riä (7-8 moolia etyleenioksidia) - 2 % - korkeadisperssiä piihappoa 5 % 10 % 10 % kaoliinia 62 % 27 %

Aktiiviaine sekoitetaan hyvin lisäaineiden kanssa ja jauhetaan hyvin sopivassa myllyssä. Saadaan ruiskutusjauheet, 9 84420 jotka voidaan laimentaa vedellä kulloinkin halutun konsent-raation omaaviksi suspensioiksi.

Emulsiokonsentraattl aktiiviainetta 10 % oktyylifenolipolyetyleeniglykolieet-teriä (4-5 moolia etyleenioksidia) 3 %

Ca-dodekyylibentseenisulfonaattia 3 % risiiniölj ypolyglykolieetteriä (35 moolia etyleenioksidia) 4 % sykloheksanonia 30 % ksyleeniseosta 50 % Tästä konsentraatista voidaan valmistaa vedellä laimentamalla kulloinkin halutun konsentraation omaavat emulsiot.

Pölytteet a) b) aktiiviainetta 5 % 8 % talkkia 95 % kaoliinia - 92 %

Saadaan käyttövalmiit pölytteet siten, että aktiiviaine sekoitetaan kantoaineiden kanssa ja jauhetaan sopivassa myllyssä.

Ekstrudoitu granulaatti aktiiviainetta 10 %

Na-ligniinisulfonaattia 2 % karboksimetyyliselluloosaa 1 % kaoliinia 87 %

Aktiiviaine sekoitetaan lisäaineiden kanssa, jauhetaan ja kostutetaan vedellä. Tämä seos ekstrudoidaan ja lopuksi kuivataan ilmavirrassa.

10 84420 Päällystetty qranulaatti aktiivlainetta 3 % polyetyleeniglykolia (mol.p. 200) 3 % kaoliinia 94 % (mol.p. = molekyylipaino)

Hienoksi jauhettu aktiiviaine laitetaan sekoittimeen poly-etyleeniglykolilla kostutetun kaoliinin kanssa samanaikaisesti. Tällä tavalla saadaan pölyttömät päällystetyt granu-laatit.

Synergistinen vaikutus esiintyy fungisideilla aina silloin, kun aktiiviainekombinaation fungisidinen vaikutus on suurempi kuin yksittäin annostettujen aktiiviaineiden vaikutusta summa.

Odotusarvo E annetulle aktiiviaine-kombinaatiolle, esim. kahden fungisidin kombinaatiole, noudattaa niin sanottua COLBY-mallia [alunperin käytetty ainoastaan laskettaessa herbisidiseosten odotusarvoa E]:

X * Y

E = X + Y - - 100 jossa X = %:inen vaikutus fungisidilla I annoksella p g akti iviainetta/ha Y = %:inen vaikutus fungisidilla II annoksella q g ak-tiiviainetta/ha E = fungisidien (I) ja (II) odotusarvo annoksella p + q g aktiivlainetta hehtaaria kohden.

[1) COLBY, LR. "Calculating synergistic and antagonistic responses of herbicide combination". Weeds 15, s. 20-22.

n 84420 2) LIMPEL ja ai., 1062 "Weeds control by ... certain combinations". Proc. NEWCL. nide 16, s. 48-53]

Kun todellinen, havaittu vaikutus (O) on suurempi kuin laskettu (E), on kombinaatio vaikutukseltaan yliadditiivinen, t.s. sillä on synergistinen vaikutus.

Seuraavassa esimerkissä lasketaan E edellä esitetyn yhtälön mukaisesti.

Funqlsidlnen vaikutus "aitoa lehtihometta" (Echt Mehltau) vastaan talvivehnällä 11 senttimetriä syviin kylvömaljoihin (pinta 30 x 40 cm) kylvetään kasvihuoneessa 20eC:ssa noin 95 kasvia talvivehnä-lajiketta "Kanzler". 2-lehtivaiheessa kasvit ympätään Eryslphe qramlnis trltici isolaatilla joka on täysin sensitiivinen DMI-fungisideille.

Saastumisen tullessa näkyviin 5 päivän kuluttua ymppäyksestä (3-lehtivaihe; saastuneisuus 10-12 %) yksittäinen aktiiviai-ne tai fungisidiseos annostetaan vesipitoisena suspensiona ruiskutuslaitteella kenttäolosuhteissa. Annostuksen jälkeen saastumisen muuttuminen ymppäyksellä käsitellyissä kasvipin-noissa (primäärisaastumisen arviointi) määritettiin säännöllisin väliajoin.

Käytettiin taulukossa mainittuja käyttömääriä. Jokainen osa-koe (16 kpl) suoritettiin toistaen 3 kertaa. Seuraavassa on esitetty tulokset 22 päivän kuluttua.

Taulukko

Tulos 22 päivää annostuksen jälkeen -- ---r-----1 12 84420

Osakoe g aktiiviainetta/ I E O

nro ha sieni- laskettu saatu saastu- %:inen % iirien aktiivi- aktiivisi- neisuus vaikutus vaikutus aihetta I netta II %:ssa (COLBY) 1 (kontrolli) 100 2 10 - 97 3 3 30 - 47 - 53 4 50-16-84 5 10 95 5 6 30 87 - 13 7 50 63 37 8 10 10 83 12 17 9 10 30 63 19 37 10 10 50 22 41 78 11 30 10 37 55 63 12 30 30 16 59 84 13 30 50 4 70 96 14 50 10 7 85 93 15 50 30 9 86 91 16 50 50 2 90 98

Kuten nähdään, esiintyi aivan erilaisilla seossuhteilla osa-kokeissa nro 9 - nro 16 synergistisesti kohonnut fungisidi-vaikutus.

Samanlaiset, synergistisesti kohonneet vaikutukset saavutetaan myös ohralehtihometta, viljaruostetta (Puccinia spp.) ja muita patogeenejä vastaan.

Claims (8)

1. Fungisidinen aine, joka muodostuu ainakin kahdesta aktii-viaineesta, tunnettu siitä, että toinen aktiivi-aine on kaavan (I) mukainen propikonatsoli Cl—^ —K<r—CH2~N^ I (I) '•ΠΙ »S=B tai sen suola ja toinen aktiiviaine on kaavan (II) mukainen fenpropidiini CHjJiliy V-CHa-^H^CHa-N^ )· (II) CU) tai sen suola.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aine, tunnettu siitä, että painosuhde I:II on 20:1 - 1:20.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen aine, tunnettu siitä, että painosuhde I:II on 5:1 - 1:5.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen aine, tunnettu siitä, että painosuhde I:II on 3:2 - 1:3.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aine, tunnettu siitä, että painosuhde I:II on 10:1 - 1:20.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen aine, tunnettu siitä, että painosuhde I:II on 1:1 - 1:5. i4 84420

7. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen aktiiviainekombinaation käyttö sienien torjunnassa tai sienisairauksien ennalta ehkäisyssä.

8. Menetelmä sienien torjumiseksi, tunnettu siitä, että mielivaltaisessa järjestyksessä tai samanaikaisesti käsitellään sienillä saastuneet tai niille alttiiksi joutuneet paikat a) kaavan (I) mukaisella aktiiviaineella, propikonat-solilla /CsH?»» .-J1 i 6 N=! Cl—( ί U) tai sen suolalla ja b) kaavan (II) mukaisella aktiiviaineella, fenpropidiinilla (ID CHj ·=· tai sen suolalla.