FI83788B - Behandling av nafta som har en hoeg koncentration av normalparaffiner. - Google Patents

Description

1 83788

Normaaliparaffiinien suuren konsentraation omaavien teollisuusbensiinien käsittely Behandling av nafta som har en hög koncentration av normalparaffiner

Keksintö kohdistuu normaaliparaffiinien erottamiseen hiilivetyjen höyrymäisistä seoksista, jotka muodostuvat normaaliparaf fiineistä sekä ei-normaalimuotoisista hiilivedyistä. Keksintö kohdistuu erityisemmin mainittujen, raakaöljyn teolli-suusbensiinijakeissa suurina pitoisuuksina läsnä olevien normaaliparaf fiinien erottamiseen.

Alalla on kehitetty menetelmä normaaliparaffiinien erottamiseksi hiilivetyjen höyrymäisistä syöttövirroista, kuten nimellä Avery myönnetty US-patenttijulkaisu 3 422 005 osoittaa. Tässä patenttijulkaisussa esitetään erityisesti kaasuöljy- ja petrolisyöttöihin perustuen isobaariset vaiheet, joissa toteutetaan (1) adsorptio, eli normaaliparaffiinien selektiivinen adsorptio; (2) kaasuhuuhtelu myötävirtaan n-heksaanilla välitilaan jääneen, adsorboitumattomia komponentteja, eli ei-nor-maalimuotoisia hiilivetyjä, suurina pitoisuuksina sisältävän höyryn työntämiseksi ulos petin ylemmästä eli poistevirran päästä, sekä (3) huuhtelu vastavirtaan n-heksaanilla normaali-muotoisten hiilivetyjen desorboimiseksi ja poistamiseksi petin pohjalta eli syöttöpäästä. Alan asiantuntijalle on selvää, että tällaisiin jalostustekniikoihin saattaa olla välttämätöntä tai toivottavaa tehdä erilaisia muutoksia tai muunnoksia, mikäli niillä on tarkoitus käsitellä muita syöttöjä normaali-paraffiinien ja ei-normaalimuotoisten paraffiinien erottamiseksi toisistaan. Raakaöljyssä saatuja, sekä keveitä että raskaita teollisuusbensiinejä käsiteltäessä käytetään tavallisesti nelivaiheista, jaksottaista prosessimuunnosta, johon kuuluu (1) myötävirtaan toteutettava kaasuhuuhtelu ja adsorptio, eli normaaliparaffiinien selektiivinen adsorptio petin pohjalle eli syöttöpäähän johdetusta syöttökaasusta, jolloin adsorboitumatta jäävät ei-normaalimuotoiset paraffiinit syr- 2 83788 jäyttävät edellisestä jaksosta petiin jääneen huuhtelukaasun ja työntävät sen ulos petin huipusta eli poistevirran päästä, jota mainittua vaihetta nimitetään ohessa joskus vaiheeksi A-l; (2) myötävirtaan toteutettava syöttö ja adsorptio, jossa syöttökaasun lisämääriä sekoitetaan seuraavasta peräkkäisestä, vastavirtaan toteutetusta huuhteluvaiheesta saatavaan huuhtelukaasun poisteeseen ja johdetaan petin pohjalle, jolloin adsorboituneiden normaaliparaffiinien adsorptiorintama saadaan etenemään petin huippua kohden, ja ei-normaalimuotoiset pa-raffiinit saadaan syrjäytymään petistä sen huipun kautta niiden ottamiseksi talteen oheistuotteen virtana, jota mainittua vaihetta nimitetään ohessa joskus vaiheeksi A-2; (3) vastavirtaan toteutettava huuhtelu, jossa irroittavaa (strippaus-)kaasua johdetaan petin huippuun, jolloin petin pohjalta saadaan huuhtelupoiste, joka käsittää mainittua irroittavaa kaasua, syötöstä jääneitä komponentteja, loppuosan adsorboitumattomis-ta, ei-normaalimuotoisista paraffiineista sekä jonkin verran desorboituneita normaaliparaffiinejä, ja joka poiste kierrätetään syöttökaasuun sekoittamista ja toisen petin pohjalle johtamista varten, jota mainittua vastavirtaan toteutettavaa huuhteluvaihetta nimitetään ohessa joskus vaiheeksi D-l; sekä (4) vastavirtaan toteutettava syrjäyttäminen, jossa mainittua irroittavaa kaasua johdetaan petin huippuun, jolloin petin pohjalta saadaan normaaliparaffiineja ja irroittavaa kaasua sisältävä tuotevirta, jota mainittua vastavirtaan toteutettavaa syrjäyttämisvaihetta nimitetään ohessa joskus vaiheeksi D-2. Huomattakoon, että mainittua jaksottaista prosessia käytetään tavallisesti lukuisia petejä käsittävissä järjestelmissä, joissa on tyypillisesti vähintään neljä petiä, ja joissa mainitut prosessivaiheet toteutetaan jaksottain kussakin petissä osittain tai päällekkäin menevässä peräkkäisessä käsittelyjärjestyksessä.

Tätä nelivaiheista prosessia toteutettaessa vaiheen A-l syöt-tökaasuna käytetään hiilivedyistä koostuvan syöttökaasun pako-virtaa. Hiilivedyistä koostuvan syöttökaasun loppuosa sekoitetaan vaiheesta D-l saatavaan poisteeseen sekoitusrummussa vaiheessa A-2 käytettävän syöttökaasun muodostamiseksi. Se-

II

3 83788 koitusrummulla helpotetaan tasaisen, vaiheessa A-2 käytettävän syöttökoosteen aikaansaamista jakson sellaisina aikoina, jolloin kaksi petiä on samanaikaisesti vaiheessa A-2. Seuraavassa taulukossa I havainnollistetaan tekniikan nykytilan mukaista prosessijaksoa viisi petiä käsittävään järjestelmään sovellettuna :

Taulukko I

Petin nro Jakso 1 jl I li ~ 1

2 P-» f i I t 0-1 JS

3 f ! I M A~2 | p-i J,Y»-!_!·*,. Jl.I ,l .Jl . u >-» I 0-1 n »-» I »-*

Taulukosta nähdään, että vaiheessa A-l syöttönä käytetyn syöt-tökaasun pakovirtajärjestelmässä on jatkuva, tällaisen A-l-syötön alkaessa petissä 2 vaiheen A-l päättyessä petissä 1, sen alkaessa petissä 3 mainitun vaiheen päättyessä petissä 2, ja ηϋη edelleen. Samoin vaihe D-l toteutetaan jatkuvana millä tahansa tietyllä hetkellä järjestelmän yhdessä petissä. Täten vaiheen D-l päättyminen petissä 3 johtaa mainitun vaiheen alkamiseen petissä 4, tämän vaiheen päättyminen petissä 4 johtaa sen alkamiseen petissä 5, ja niin edelleen. Samoin nähdään, että vaiheet A-2 ja D-2 toteutetaan osittain päällekkäin menevässä peräkkäisessä järjestyksessä siten, että vaihtoehtoisesti joko yksi peti tai kaksi petiä on samanaikaisesti mainitussa vaiheessa koko prosessijakson millä tahansa tietyllä hetkellä. Vaiheessa A-l syöttökaasuna käytettyyn pakovir-taan ja vaiheen D-l huuhtelukaasuun sijoitetut virtauksen säätölaitteet toimivat näin ollen jatkuvasti niihin liittyvien säätöventtiilien läpi kulkevan, tarvittavan virtausmäärän säätämiseksi. Tässä järjestelmässä ei tarvita erityistä ohitusta eikä säätölaitteen salpaamista mainittujen venttiilien suojaamiseksi sellaisessa prosessijakson osana olevassa vaiheessa, jossa ei esiinny virtausta.

4 83788

Nimellä Holcombe myönnetyssä US-patenttijulkaisussa 4 176 053 edelleen kuvattuja, tällaisia raakaöljystä saatujen teolli-suusbensiinien erotustoimenpiteitä toteutettaessa on todettu, että viisi petiä käsittävän järjestelmän käyttö on välttämätöntä käsiteltäessä syöttöjä, joissa normaaliparaffiinien pitoisuus on suuri. Nämä syötöt ovat tyypillisesti niitä, joiden tapauksessa noin 80 % tai enemmän koko syöttökaasusta tarvittaisiin vaiheen A-l syöttökaasuksi nelipetisessä järjestelmässä. Vaiheen A-l aikana normaaliparaffiinit adsorboituvat selektiivisesti petiin, ja jäljelle jäävät, adsorboitumattomat ei-normaalimuotoiset hiilivedyt työntävät petiin edellisestä D-2-vaiheesta jääneen irroittavan kaasun ulos petin huipusta. Mikäli normaaliparaffiinien pitoisuus hiilivetysyötössä on suuri, tarvitaan suuri osa koko hiilivetysyötöstä irroittavan kaasun tarvittavan määrän poistamiseksi petistä mainitun ad-sorptiovaiheen A-l aikana. Mikäli normaaliparaffiinien pitoisuus on suuri, on nelipetisessä järjestelmässä mahdollista, että olennaisesti koko järjestelmään johdettava syöttö tarvitaan vaiheessa A-l, jolloin alkuperäistä syöttöä ei jää jäljelle juuri lainkaan vastavirtaan toteutetusta huuhteluvai-heesta, eli vaiheesta D-l, saatavaan poisteeseen sekoittamista sekä vaiheessa A-2 käyttöä varten. Käytettäessä viisipetistä järjestelmää, joka sisältää adsorbenttimateriaalia saman kokonaismäärän, vaihe A-l voidaan toteuttaa pienemmällä syöttöno-peudella, koska se toteutetaan jatkuvana läpi koko jakson. Näin ollen irroittavan kaasun määrä, joka on poistettava petistä vaiheen A-l aikana, poistetaan vastaavaan nelipetiseen järjestelmään verrattuna pitemmän ajanjakson aikana, jolloin suurempi osuus jakson kokonaisajasta on käytettävissä huuhteluun.

Tavanomaisella viisipetisellä järjestelmällä yritetään päästä eroon niistä haitoista, joita esiintyy pyrittäessä käsittelemään runsaasti normaaliparaffiinejä sisältäviä syöttöjä vastaavassa nelipetisessä järjestelmässä, mutta kuitenkin tällaisissa sovellutuksissa olisi toivottavaa käyttää nelipetisiä järjestelmiä. Investointikustannuksissa päästäisiin merkittäviin säästöihin, mikäli adsorbenttipetejä käytettäisiin yhtä il 5 83788 vähemmän, järjestelmään liittyvän jakoputkiston pienentyessä tällöin vastaavasti, ja tällöin yhteensä kuusi järjestelmään kuuluvaa kaukokäyttöistä venttiiliä (ROV) voitaisiin jättää pois, mikäli tässä sovellutuksessa voitaisiin käyttää tehokkaasti sopivaa nelipetistä järjestelmää.

Näin ollen keksinnön tavoitteena on saada aikaan parannettu menetelmä ja järjestelmä normaaliparaffiinien erottamiseksi höyrymäisistä seoksista, jotka muodostuvat normaaliparaffiineistä sekä ei-normaalimuotoisista paraffiineistä.

Keksinnön toisena tavoitteena on saada aikaan parannettu menetelmä ja järjestelmä tällaisia erotustoimenpiteitä varten, jotka erotustoimenpiteet soveltuvat syöttöjen, joissa normaali-paraffiinien pitoisuus on suuri, käsittelemiseksi.

Keksinnön tavoitteena on edelleen saada aikaan neljä petiä käsittävä menetelmä ja järjestelmä höyryfaaeina olevien, normaaliparaf fiineistä ja ei-normaalimuotoisista paraffiineistä muodostuvien seosten suurina pitoisuuksina sisältämien normaaliparaf fiinien erottamiseksi.

Keksintöä kuvataan seuraavassa edelleen yksityiskohtaisesti sen mainitut sekä muut tavoitteet mielessä pitäen ja sen uusia piirteitä erityisesti korostaen liitteenä olevissa patenttivaatimuksissa.

Yhteenveto keksinnöstä

Keksinnön tavoitteet saavutetaan käyttämällä prosessijakson muunnelmaa, missä adsorptiovaihe, eli vaihe A-l, sekä vastavirtaan tapahtuva huuhteluvaihe, eli vaihe D-l, toteutetaan epäjatkuvina nelipetisessä jaksossa ja järjestelmässä, jossa vaiheet A-2 ja D-2 toteutetaan osittain päällekkäin menevässä peräkkäisessä järjestyksessä siten, että vaihtoehtoisesti yksi tai kaksi petiä on kummassakin mainitussa prosessivaiheessa tietyllä hetkellä koko jaksollisen toiminnan aikana. Järjestelmään on sisällytetty säätölaitteet sovittamaan aikavälit, 6 83788 joiden aikana A-l- tai D-l-syöttövirtoja ei johdeta järjestelmässä olevaan petiin. Toisin kuin tavanomaisissa neli- tai viisipetisissä toiminnoissa kaikki hiilivedyistä muodostuva syöttökaasu johdetaan sekoitusrumpuun vaiheesta D-l saatavaan poistekaasuun sekoittamista varten, ja vaiheen A-l syöttökaasu poistetaan sekoitusrummusta ja johdetaan millä tahansa tietyllä hetkellä kokonaisen jakson aikana vaiheessa A-l olevaan adsorptiopetiin.

Piirustuksen lyhyt kuvaus

Keksintöä kuvataan seuraavassa oheenliitetyn yhden piirustuksen avulla, joka piirustus esittää keksintöä havainnollistavan nelipetisen suoritusmuodon kaavamaista virtauskaaviota.

Yksityiskohtainen kuvaus keksinnöstä

Keksintö tekee mahdolliseksi sen, että neljä petiä käsittäviä adsorptiojärjestelmiä voidaan käyttää edullisesti normaalipa-raffiinien ja ei-normaaLimuotoisten paraffiinien erottamiseen jalostettaessa runsaasti normaaliparaffiinejä sisältäviä hii-livetysyöttöjä, joita varten on tähän saakka tarvittu viisi petiä käsittäviä järjestelmiä. Näin ollen toimenpiteet, joissa edellä mainittu tavanomainen nelipetinen menetelmä ja järjestelmä edellyttäisivät sitä, että 80 % tai enemmän koko syöttövirrasta käytettäisiin vaiheessa A-l, mikä on johtanut alalla viisi petiä käsittävien järjestelmien käyttöön tällaisissa tapauksisa, voidaan toteuttaa tehokkaasti nelipetisissä järjestelmissä, joiden toiminta on keksinnön mukainen.

Keksinnön ymmärretään käsittävän jaksottaisen toiminnan, jossa neljä edellä mainittua perinteistä prosessivaihetta, eli vaiheet A-l, A-2, D-l ja D-2, toteutetaan alla olevassa taulukossa II havainnollistetun, neljä petiä käsittävän suoritusmuodon mukaisesti: li 7 83788

Taulukko II

Petin nro Jakso 1 j *~‘ ^ . *·* i B — i

3 L—-i M -J. ~ 1 >· H ) - , ~J

4 *·’ I -» 1¾ -» 1 *·» K H

Taulukossa II vaiheet A-l, A-2, D-l ja D-2 ovat edellä tavanomaisen jalostuksen yhteydessä kuvattujen vaiheiden mukaiset. Kuten taulukossa I esitetyn perinteisen viisipetisen jaksonkin tapauksessa, kuvassa II havainnollistetussa jaksossa vaiheet A-2 ja D-2 menevät osittain päällekkäin prosessin jaksottaisen toiminnan aikana. Koko jaksoon kuuluvina tiettyinä aikoina todetaan, että vaihe A-2 ja vaihe D-2 toteutuu vain yhdessä petissä, kun taas toisina aikaväleinä järjestelmän neljästä petistä kaksi on näissä vaiheissa. Täten vaiheen A-2 alkaessa petissä 1 voidaan todeta, että vaihetta A-2 ollaan suorittamassa loppuun petissä 4. Kun vaihe A-2 on saatu suoritetuksi loppuun petissä 4, on tietyn aikavälin aikana vain peti 1 vaiheessa A-2. Kun vaihe A-2 lähestyy loppuaan petissä 1, vaihe A-2 alkaa petissä 2, jolloin ne etenevät kummassakin petissä samanaikaisesti niin kauan, kunnee vaihe A-2 on edennyt loppuun mainitussa petissä 1. Samoin vaiheen D-2 alku petissä 1 joutuu päällekkäin mainitun vaiheen D-2 päättymisen kanssa petissä 4, minkä jälkeen ainoastaan peti 1 on vaiheessa D-2 tietyn aikavälin ajan. Sitten vaiheen D-2 päättyminen petissä 1 joutuu päällekkäin petissä 2 mainitun vaiheen alun kanssa, jonka jälkeen ainoastaan peti 2 on vaiheessa D-2 tietyn aikavälin ajan sen jälkeen, kun vaihe D-2 on päättynyt mainitussa petissä 1. Sekä vaiheen A-2 että vaiheen D-2 osittaisella päällekkäisyydellä kahdessa petissä pyritään tasoittamaan pitoisuuksien ja virtauksien vaihteluja, joita esiintyy luonnostaan prosessin toiminnan aikana.

Tällaisen toivotun päällekkäisyyden aikaansaamiseksi neljän petin toiminnan aikana keksinnön käytäntöön soveltaminen käsittää aikavälin, jonka aikana yksikään peti ei ole vaiheessa 8 83788 A-l eikä vaiheessa D-l. Tällaista aikaväliä, joka on tyypillisesti noin 35 % jakson kokonaisajasta, ei esiinny tekniikan nykytilan mukaisessa, taulukossa I esitetyssä jaksossa, jossa jakson millä tahansa tietyllä hetkellä yksi peti on vaiheessa A-l ja toinen peti on vaiheessa D-l. Taulukosta II nähdään, että epäjatkuvuuden aikaväli on sama sekä vaiheelle A-l että vaiheelle D-l, ja että aikavälit, jolloin sekä mainittu vaihe A-l että mainittu vaihe D-l toteutetaan, osuvat täysin päällekkäin, epäjatkuvuusaikojen osuessa samoin täysin päällekkäin. Täten vaihe A-l toteutetaan petissä samalla aikavälillä kuin vaihe D-l petissä 3. Epäjatkuvuuden, jolloin mikään peti ei ole vaiheessa A-l eikä vaiheessa D-l johtuen edellä esitetystä päällekkäisyydestä, jossa kaksi petiä on vaiheessa A-2 ja kaksi petiä on vaiheessa D-2, saman aikavälin jälkeen vaiheen A-l alkaminen petissä 2 tapahtuu samanaikaisesti kuin vaiheen D-l alkaminen petissä 4. Tämän seurauksena keksinnön käytännön suoritusmuoto käsittää venttiilien toimintajärjestystä säätävän laitteen, jolloin ensimmäisen adsorptiovaiheen A-l ja vastavirtaan tapahtuvan huuhteluvaiheen D-l toteuttamiseksi tarvittavan syöttökaasun kulkua säätävät, virtausta säätävät venttiilit voidaan kytkeä päälle eli virtausta säätävään asentoon, sekä pois päältä, eli virtauksen salpaavaan asentoon. On selvää, ettei tällaista venttiilien toimimisjär-jestyksen säätöä tarvitse käyttää edellä olevassa taulukossa I havainnollistettua, tavanomaista menetelmää käytäntöön toteutettaessa, koska vaiheet A-l ja D-l toteutetaan jatkuvina tällaisten tavanomaisten toimenpiteiden prosessijaksossa.

Kuten edellä mainittiin, perinteisessä käytännön sovellutuksessa hiilivedyistä muodostuvan höyrymäisen syöttövirran pako-virtaa käytetään syöttökaasuna vaiheessa A-l. Loput syöttö-kaasusta sekoitetaan tämän jälkeen vaiheesta D-l saatavaan poisteeseen sekoitusrummussa vaiheessa A-2 käytettävän syöttö-kaasun muodostamiseksi. Tällainen menettelytapa ei ole kannattavaa taulukossa II havainnollistettua, keksinnön mukaista uutta jaksoa käytäntöön sovellettaessa, koska tällöin syöttö-kaasua jäisi jäljelle hyvin vähän tai ei lainkaan vaiheesta D-l saatavaan poisteeseen sekoittamista varten johtuen siitä li 9 83788 määrästä, joka tarvittaisiin vaiheessa A-l. Tästä syystä keksintöä käytäntöön sovellettaessa kaikki hiilivedyistä muodostuva höyrymäinen syöttövirta johdetaan sekoitusrumpuun vaiheesta D-l saatavaan poisteeseen sekoittamista varten. Tämän jälkeen sekoitusrummusta poistetaan vaiheen A-l syöttö, ja sen virtaus säädetään vaiheessa A-l olevaan asianmukaiseen adsor-benttipetiin johtamiseksi kokonaisjaksoon kuuluvalla erityisellä aikavälillä. Jäljelle jäävä syöttövirta, jota ei poisteta sekoitusrummusta osana vaiheen A-l syöttöä, sekä vaiheesta D-l saatu poiste, johon se on sekoitettu, johdetaan vaiheessa A-2 olevaan erityiseen petiin tai peteihin kokonaisjaksoon kuuluvilla erityisillä aikaväleillä.

Seuraavassa viitataan piirustukseen, jossa havainnollistettu nelipetinen järjestelmä sisältää neljä petiä, nimittäin petit 1, 2, 3 ja 4, joiden toiminta on edellä olevassa taulukossa II esitetyn nelivaiheisen jaksottaisen prosessin mukainen osittain päällekkäin menevässä peräkkäisessä järjestyksessä. Kaikki järjestelmään syötettävä kaasu johdetaan sekoitusrumpuun 5 sisäänmenolinjaa 6 pitkin, johon linjaan 6 on sijoitettu prosessin säätöventtiili 7. Kaikki syöttökaasu sekoitetaan vaiheesta D-l saatuun poisteeseen mainitussa sekoitusrummussa 5, johon mainittu vaiheesta D-l saatu poiste johdetaan vuoron perään peteistä 1, 2, 3 ja 4 linjoja 8, 9, 10 ja 11 pitkin, vastaavasti, joista linjoista kukin käsittää tavanomaisen kaukokäyttöisen venttiilin (ROV), eli venttiilit 12, 13, 14 ja 15, vastaavasti.

Vaiheen A-l syöttö poistetaan sekoitusrummusta 5 linjaa 16 pitkin ja johdetaan jalostuksen aikana asianmukaisessa järjestyksessä peteihin 1, 2, 3 ja 4 vastaavasti venttiilien (ROV) 17, 18, 19 ja 20 läpi. Vaiheen D-l syöttö, eli vastavirtaan toteutettavaan huuhteluun käytetty irroittava kaasu, johdetaan järjestelmään linjaa 21 pitkin ja se kulkee peteihin 1, 2, 3 tai 4 asianmukaisessa järjestyksessä linjoja 22, 23, 24 tai 25 pitkin, vastaavasti, joista linjoista kukin käsittää kauko-‘ käyttöisen venttiilin, eli venttiilin ROV 26, 27, 28 tai 29, vastaavasti.

10 83788

Vaiheen D-2 syöttö, eli vastavirtaan toteutetussa syrjäyttämisessä käytetty irroittava kaasu, johdetaan järjestelmään prosessin säätöventtiilin 31 käsittävää linjaa 30 pitkin, ja se kulkee edelleen mainittuihin peteihin 1, 2, 3 tai 4 venttii lien ROV 32, 33, 34 tai 35 läpi ja mainittuja linjoja 22, 23, 24 tai 25 pitkin, vastaavasti. Huomautettakoon, että linjaa 30 käytetään myös toiseen suuntaan vaiheesta A-l saatavalle poisteelle. Täten mainittu, vaiheesta A-l saatava poiste poistuu esimerkiksi petistä 1 linjaa 22 pitkin ja kulkee venttiilin ROV 32 läpi ja mainittua linjaa 30 pitkin poistuakseen järjestelmästä. Vaiheen A-l poiste poistuu puolestaan peteistä 2, 3 ja 4 linjoja 23, 24 ja 25 pitkin ja venttiilien ROV 33, 34 ja 35 kautta, vastaavasti, jonka jälkeen se johdetaan linjaa 30 pitkin ulos järjestelmästä.

Kuten piirustuksesta nähdään, linjoja 8, 9, 10 ja 11, joita käytettiin vaiheesta D-l saadun poisteen johtamiseksi sekoi-tusrumpuun, voidaan käyttää myös syötön A-2 johtamiseksi mainitusta sekoitusrummusta peteihin 1, 2, 3 ja 4, vastaavasti. Jäljelle jäävät virrat, eli vaiheen D-2 poiste ja vaiheen A-2 poiste, poistetaan vaivattomasti järjestelmästä poistolinjoja 36 ja 37 pitkin, vastaavasti. Normaaliparaffiineista ja ir-roittavasta kaasusta muodostuva tuotevirta, eli vaiheen D-l poiste, johdetaan peteistä 1, 2, 3 ja 4 mainittuun linjaan 36 venttiilien 38, 39, 40 ja 41 läpi, vastaavasti. Samalla tavalla ei-normaalimuotoisista paraffiineistä muodostuva oheistuo-tevirta, eli vaiheen A-2 poiste, johdetaan peteistä 1, 2, 3 ja 4 mainittuun linjaan 37 venttiilien ROV 42, 43, 44 ja 45 läpi, vastaavasti.

Todetaan, että järjestelmän kuhunkin petiin liittyy yhteensä kuusi kaukokäyttöistä venttiiliä (ROV). Keksinnön mukaista nelipetistä suoritusmuotoa vastaavassa tavanomaisessa viisipe-tisesä järjestelmässä kuhunkin adsorbenttipetiin liittyy samalla tavalla yhteensä kuusi kaukokäyttöistä venttiiliä. Tämä on perusta sille edellä esitetylle havainnolle, että kuusi ROV-venttiiliä voitaisiin jättää pois järjestelmästä yhdessä li li 83 7 88 yhden adsorbenttipetin ja siihen liittyvän jakoputkiston kanssa, kun nelipetistä järjestelmää kehitetään toivotulla tavalla tekniikan nykytilan mukaisen, perinteisen viisipetisen järjestelmän korvaamiseksi.

Kuten edellä esitetään ja kuten taulukosta II nähdään, keksinnön mukaisessa prosessijaksossa esiintyy merkittävä aikaväli, jonka aikana yksikään järjestelmään kuuluvasta neljästä petistä ei ole vaiheessa A-l. Tämän saman aikavälin aikana yksikään peteistä ei ole vaiheessa D-l. Tätä vastoin tavanomainen viisipetinen järjestelmä on sellainen, että yksi peteistä on vaiheessa A-l millä tahansa tietyllä prosessijaksoon kuuluvalla hetkellä, ja toinen peti on vaiheessa D-l millä tahansa tietyllä hetkellä. Näin ollen tavanomaisessa järjestelmässä ei tarvita erityistä ohitusta eikä tietyllä tavalla sovitettuja säätölaitteita suojaamaan vaiheiden A-l ja D-l syöttölinjoissa sijaitsevia, virtausta säätäviä venttiilejä aikavälillä, jonka aikana ei esiinny virtausta. Tätä vastoin tulee huomata, että järjestelmässä on huolehdittava joko syöttöjen A-l ja D-l ohittamisesta tai virtausventtiilien, eli vaiheen D-l syöttölinjassa 21 sijaitsevan virtausta säätävän venttiilin 46 sekä vaiheen A-l syöttölinjassa 16 sijaitsevan virtausta säätävän venttiilin 47, "jähmettämisestä". Mikäli jotkut näistä säätöpiireistä puuttuvat ja kun kummankin erityisen vaiheen A-l ja D-l syöttö päättyy ja mikään peti ei ole ! 1 vaiheessa A-l tai D-l, eivät virtauksen säätölaitteet havaitse virtausta ja ne avautuvat mahdollisimman auki pyrkien mahdollistamaan virtauksen. Kun sitten vaihe A-l alkaa jossakin petissä epäjatkuvuuden toivotun aikavälin kuluttua, voi syöt-tökaasu kulkeutua suurena hyökynä peteihin, ennen kuin virtauksen säätölaite kykenee säätämään sitä, mikä aiheuttaa järjestelmässä mahdollisesti paineiskuja sekä molekyyliseulan ' - epätoivottua liikkumista.

Sovellettaessa keksintöä käytäntöön tämä vaikeus voitetaan yhdistämällä vaiheiden A-l ja D-l syöttövirroissa sijaitsevat kaksi virtauksen säätölaitetta, eli virtauksen säätölaitteet 47 ja 46, vastaavasti, tavanomaiseen venttiilin toimintajär- i2 83 788 jestystä säätävään laitteeseen (VSC), jota ei esitetä yksityiskohtaisesti, mutta johon kuitenkin viitataan yleisesti numerolla 48, jolloin tämä VSC säätää mainittuja virtauksen säätölaitteita päälle kytkeytyneen asennon, eli virtausta säätävän asennon, sekä päältä pois kytkeytyneen asennon, eli "jähmettävän" asennon välillä koko prosessijaksoon sisältyvän ajan mukaisesti ja riippuen siitä, toteutetaanko vaiheet A-l ja D-l vai keskeytetäänkö ne prosessijakson kyseisellä hetkellä. Kun virtauksien A-l ja D-l säätölaitteet kytketään täten järjestelmään kuuluvaan VCS-laitteeseen 48, ja kun käytetään signaalia, joka saa venttiilin toimimaan, ja joka mahdollistaa venttiilin jähmettymisen VSC-laitteen osoittamaan asemaan, voivat virtauksien A-l ja D-l säätölaitteet pysyä tässä asennossa, mikäli VSC osoittaa tämän asennon asianmukaiseksi pro-sessijakson erityisissä kohdissa. Tästä syystä vaiheiden A-l ja D-l lopussa VSC lähettää signaalin, joka katkaisee virtauksen säätölaitteen signaalin, jolloin venttiilit jähmettyvät viimeksi säädettyyn asentoonsa. Kun vaiheiden A-2 ja D-2 edellä mainitut päällekkäisyydet päättyvät ja kun vaiheet A-l ja D-l alkavat uudestaan, lähettää VSC signaalin, joka yhdistää virtauksen säätölaitteen signaalin uudestaan virtausta säätävään venttiiliin, jolloin virtausnopeuksien säätäminen saadaan jälleen mahdolliseksi.

Havainnollistavassa esimerkissä tyypillinen, pelkästään tislaamalla saatu, kevyestä teollisuusbensiinistä muodostuva syöttö, joka käsittää C5-I6O °F (n. 71 °C) materiaaleja, sisältäen 40...50 % normaaliparaffiineja, 7...10 % nafteeneja, 2 % bentseeniä ja alle 1 % Cy-materiaaleja, johdetaan olennaisesti piirustuksessa kuvatun kaltaiseen nelipetiseen järjestelmään syötön jalostamiseksi keksinnön mukaisesti noin 600 ...650 °F (n. 315...345 °C) lämpötilassa ja noin 250 psi:n absoluuttisessa paineessa (psia) (n. 1725 kPa). Kun virtauksen säätölaitteet 46 ja 47 yhdistetään venttiilin toimintajärjestystä säätävään laitteeseen (VSC) 48, saadaan mainitut virtauksen säätölaitteet pysymään jähmettyneessä asennossa vaiheiden D-l ja A-l syötön loppuessa tietyissä peteissä. Tämä jähmettynyt asento säilytetään niin kauan, kunnes aikavälin, li i3 83 7 88 jolloin mainitut vaiheet ovat epäjatkuvia, loppu on saavutettu, minkä jälkeen mainitut vaiheet D-l ja A-l alkavat uudestaan järjestelmän seuraavissa peteissä taulukossa II esitetyn prosessijakson mukaisesti. Keksinnön mukaista menetelmää käyttäen syöttöä voidaan jalostaa vaivattomasti normaaliparaffii-nien ja ei-normaalimuotoisten hiilivetyjen erottamiseksi mainitussa nelipetisessä järjestelmässä, käyttäen irroittavana kaasuna vetyä. Tätä vastoin tekniikan nykytilan mukainen, taulukossa I esitetty prosessiketju edellyttää viidennen ad-sorbenttipetin ja siihen liittyvien venttiilien, putkistojen ja säätölaitteiden käyttöä, koska normaaliparaffiinien suuri pitoisuus syötössä on sellainen, että yli 80 % koko syötöstä tarvittaisiin vaiheen A-l syötöksi.

Alan asiantuntijoille on selvää, että ohessa kuvatun ja havainnollistetun menetelmän ja laitteiston yksityiskohtiin voidaan tehdä lukuisia muutoksia ja muunnoksia liitteenä olevissa patenttivaatimuksissa määritellyn keksinnön tavoitteista poikkeamatta. Vaikka keksintö kuvattiinkin neljän adsorbentti-petin toivottuun käyttöön nojautuen eikä perinteistä käytäntöä noudattavan viiden petin avulla, huomattakoon kuitenkin, ettei keksinnön käyttö rajoitu nelipetisiin järjestelmiin. Näin ollen keksintö voidaan toteuttaa myös viisi tai useampia petejä käsittävillä järjestelmillä, mukaan lukien järjestelmät, joissa lukuisia käsittelyvaiheita toteutetaan rinnakkain useammassa kuin yhdessä petissä, tai sarjassa petejä, millä tahansa tietyllä hetkellä. Lisäksi tulee ymmärtää, että keksinnön mukaisesti käsiteltävissä oleva syöttö koostuu mistä tahansa kaupallisesta, raakaöljystä saadusta teollisuusbensii-nistä tai muusta samankaltaisesta syötöstä, jossa normaalipa-raffiinien pitoisuus on niin suuri, että edellä mainitusti noin 80 % tai sitä enemmän kaikesta syöttokaasusta tarvittaisiin vaiheen A-l syöttökaasuksi toivotussa järjestelmässä, jota käytetään tekniikan nykytilaa vastaavan prosessiketjun mukaisesti. Tällaisissa olosuhteissa alkuperäistä syöttöä on yleensä käytettävissä riittämätön määrä vaiheesta D-l saatuun poisteeseen sekoittamiseksi vaiheessa A-2 käyttöä varten.

i4 83 788

Syötöt, jotka sisältävät normaaliparaffiinejä noin 40 % tai enemmän mainituista normaaliparaffiineistä ja ei-normaalimuo-toisista paraffiineistä muodostuvana seoksena, voidaan erottaa edullisesti oheisen keksinnön mukaisesti pikemminkin kuin tekniikan nykytilaa vastaavalla, edellä mainitulla menetelmällä. Alan asiantuntijoille on selvää, että myös muita syöttöjä voidaan käsitellä keksinnön mukaisesti. Keksinnön mukaisesti voidaan käsitellä esimerkiksi myös raakaöljystä saatuja teol-lisuusbensiinejä, joissa normaaliparaffiinien pitoisuus on alhaisempi, noin 35 % tai enemmän, ja keksinnön soveltaminen tällaisiin syöttöihin voi myös tehdä mahdolliseksi laitteiston ja jalostuksen yksinkertaistamisen verrattuna tekniikan nykytilaa vastaavan perinteisen, edellä kuvatun lähestymistavan toteutukseen. Yleisesti ottaen keksintö on erityisen käyttökelpoinen käsiteltäessä neljästä noin kymmeneen hiiliatomia sisältäviä materiaaleja, kuten pelkästään tislaamalla saatua kevyttä teollisuusbensiiniä, joka käsittää neljästä jopa noin seitsemän hiiliatomia sisältäviä, tai noin 200 °F (n. 93 °C) lämpötilassa kiehuvia, materiaaleja, sekä pelkästään tislaamalla saatua raskasta teollisuusbensiiniä, joka käsittää kuudesta kymmeneen hiiliatomia sisältäviä, tai noin 200...400 °F (n. 90...205 °C) lämpötilassa kiehuvia, materiaaleja. Edellä mainitun tyypillisen syötön lisäksi toinen tavallinen syöttö, jota kutsutaan joskus kevyeksi luonnolliseksi bensiiniksi, käsittää C5-I7O °F (n. 77 °C) materiaalia, sisältäen 35...45 % normaaliparaffiinejä, 7...10 % nafteeneja, 1 % bentseeniä ja alle 1 % C7-hiilivetyjä.

Keksinnön toteuttamiseen käytettävä adsorbentti voi olla mitä tahansa sopivaa, kaupallisesti saatavaa materiaalia, joka kykenee helpottamaan normaaliparaffiinien toivottua selektiivistä adsorboitumista syötettävästä kaasuseoksesta helpommin adsorboituvana komponenttina, ei-normaalimuotoisten paraffii-nien muodostaessa syötettävästä kaasuseoksesta vaikeammin adsorboituvan komponentin. Kiteiset, zeoliittiset molekyyli-seulat ovat erityisen käyttökelpoisia tässä sovellutuksessa. Nämä materiaalit voivat olla mitä tahansa luonnossa esiintyviä tai synteettisesti valmistettuja, kolmiulotteisia, kiteisiä, il is 83788 zeoliittisia aluminosilikaatteja, joista niihin liittynyt vesi voidaan poistaa kidehilan menemättä kasaan, ja jotka alumino-silikaatit adsorboivat molekyylikokoon perustuen selektiivisesti normaaliparaffiinejä seoksista, jotka muodostuvat nor-maaliparaffiineistä ja ketjultaan haaroittuneista ja/tai rengasmaisista paraffiineistä, ja jotka muodostavat syöttövirran. Koska normaaliparaffiinien poikkileikkauksen pienin halkaisija on noin 5 Angströmiä, käytetään oheista keksintöä toteutettaessa mielellään molekyyliseuloja, joissa huokosten halkaisija on noin 5 Angströmiä. Erityisen sopivia ovat zeoliitin A ka-tionimuodot, joissa huokosten halkaisija on noin 5 Angströmiä. Zeoliitti A tunnetaan alalla hyvin synteettisenä zeoliittina, jonka adsorptiokyky on hyvin suuri, ja jossa huokosten ilmeiset halkaisijat ovat noin kolmesta noin viiteen Angströmiä, riippuen läsnäolevasta kationista. Kun zeoliitti A valmistetaan natriumkationiseen muotoon, on sen huokosten halkaisija noin 4 Angströmiä. Kun 25 %, mielellään vähintään 40 % nat-riumkationeista vaihdetaan kalsium- ja/tai magnesiumkationeik-si, kasvaa huokosten tehollinen halkaisija noin 5 Ängströmiin. Oheisessa kuvauksessa ja patenttivaatimuksissa esiintyvällä zeoliitilla A tarkoitetaan US-patenttijulkaisussa 2 882 243 kuvattua ja määriteltyä zeoliittia. Esimerkkeinä muista zeo-liittisista molekyyliseuloista, joissa huokosten halkaisija asianmukaisessa kationimuodossa on noin 5 Angströmiä, ja joita voidaan käyttää keksinnössä, vaikka niiden adsorptiokyky onkin pienempi kuin zeoliitilla A, mainittakoon US-patenttijulkaisun 2 950 952 mukainen zeoliitti T sekä mineraalit tsabasiitti ja erioniitti.

Keksintöä toteutettaessa irroittavana kaasuna käytetään mielellään vetyä, mutta irroitava kaasu voi olla mitä tahansa muuta ei-sorboituvaa pysyvää kaasua tai kaasujen seosta, jossa kaasumolekyylien ulottuvuudet ovat niin pienet, että kaasu kykenee tunkeutumaan molekyyliseulassa kiteen sisäisiin onka-loihin tai muissa adsorbenttimateriaaleissa muihin onkaloihin, mutta jotka kaasut eivät itse adsorboidu riittävän voimakkaasti syrjäyttääkseen molekyyliseulan pinnalle adsorboituneita normaalimuotoisia hiilivetyjä merkittävässä määrin. Typpi, i6 8 3 788 helium ja metaani ovat eräitä niistä muista kaasuista, joita voidaan mahdollisesti käyttää keksintöä toteutettaessa, muiden lukuisten tunnettujen kaasujen ollessa myös käyttökelpoisia, mutta niitä ei ole tavallisesti kaupallisesti saatavilla kohtuulliseen hintaan.

Huomattakoon, että keksinnön mukainen menetelmä toteutetaan yleensä olennaisesti isobaarisissä ja isotermisissä olosuhteissa. Näin ollen keksinnössä käytetty käyttöpaineen alue on tyypillisesti noin 50...400 psia (n. 345...2760 kPa), vaikka myös tämän alueen ulkopuolella olevia paineita voidaan käyttää tietyissä oloissa. Yleisesti ottaen, tietyssä sovellutuksessa käytetty paine riippuu erityisestä käsiteltävästä syötöstä, jolloin korkeampia paineita käytetään helpommin haihtuvien syöttöjen tapauksessa parantamaan saavutettavaa erottumista sekä helpottamaan tuotepoisteiden tiivistämistä. Huomattakoon, ettei minkään syötössä läsnäolevan komponentin tiivistyminen adsorbenttipetin välitiloihin ole toivottavaa, koska tällaista nestefaasina olevaa materiaalia ei saada poistetuksi keksinnössä yleensä käytettävillä määrillä ei-sorboituvaa huuhtelu-kaasua.

Menetelmä toteutetaan olennaisesti yhtenäisessä lämpötilassa, joka on yleensä alueella noin 350...750 °F (n. 175...400 °C) . Lämpötiloissa, jotka ovat alle noin 350 °F (n. 175 °C) , ei-sorboituvan irroittavan kaasun tehokkuus laskee pisteeseen, jossa epätoivotun suuria määriä irroittavaa kaasua tarvitaan normaaliparaffiinien poistamiseksi riittävässä määrin petistä. Toisaalta lämpötiloissa, jotka ovat yli noin 750 °F (n. 400 °C), hiilikarstan kertymisnopeus kasvaa nopeasti, ja on todettu, että tällöin adsorbenttimateriaali tarvitsee useammin hapettavaa regenerointia. Alan asiantuntijoille on selvää, että menetelmän isoterminen luonne tarkoittaa sitä, että syöt-tökaasun ja irroittavan kaasun lämpötilat ovat olennaisesti samat, eli tyypillisesti korkeintaan noin 30 °F asteen (n.

16,5 °C) päässä toisistaan siinä pisteessä, jossa ne johdetaan adsorbenttipetiin. Tulee ymmärtää, että kuten muissakin ad-sorptio-desorptio-jaksoissa, petiin voi mahdollisesti kehittyä li I’ 83788 lämpögradientteja menetelmän toteutukseen liittyvistä adsorptio- ja desorptiolämmöistä johtuen.

Voidaan todeta, että keksinnössä saadaan aikaan hyvin käyttökelpoinen parannus menetelmään suurena pitoisuutena läsnäolevien normaaliparaffiinien erottamiseksi ei-normaalimuotoisista paraffiineistä, esimerkiksi raakaöljystä saadusta kevyestä teollisuusbensiinistä. Kun tällaisen erottamisen toteuttaminen tehdään mahdolliseksi nelipetisissä järjestelmissä, saadaan tekniikan nykytilaa vastavassa lähestymistavassa viiden petin välttämättömään käyttöön verrattuna tällaisten erotustoimenpi-teiden teknis-taloudellinen kokonaiskannattavuus paremmaksi, ja hiilivetyjen erottamiseen liittyvää alaa saadaan viedyksi merkittävästi eteenpäin.

Claims (12)

1. Isobaarinen menetelmä normaaliparaffiinien erottamiseksi höyrymäisen syöttövirran sisältämistä ei-normaalimuotoisista hiilivedyistä (1) myötävirtaan toteutettavalla kaasuhuuhtelu-ja adsorptiovaiheella (A-l), jossa normaaliparaffiinit adsorboidaan selektiivisesti johtamalla mainittu syöttökaasuvirta adsorbenttipetin syöttöpäähän järjestelmässä, johon kuuluu neljä tai useampia petejä, jolloin adsorboitumatta jäävät ei-normaalimuotoiset hiilivedyt syrjäyttävät petiin jääneen huuhtelukaasun ja työntävät sen ulos petin poistepäästä; (2) myötävirtaan toteutettavalla syöttö- ja adsorptiovaiheella (A-2), jossa seuraavasta peräkkäisestä, vastavirtaan toteutetusta kaasuhuuhteluvaiheesta (3) saatuun huuhtelukaasun poisteeseen sekoitettuja syöttökaasun lisämääriä johdetaan petin syöttöpäähän, jolloin adsorboituneiden normaaliparaffiinien adsorptiorintama saadaan etenemään petin poistepäätä kohden, ja jolloin ei-normaalimuotoiset hiilivedyt saadaan syrjäytymään petistä sen poistepään kautta niiden ottamiseksi talteen oheistuotteen virtana, (3) vastavirtaan toteutettavalla kaasu-huuhteluvaiheella (D-l), jossa irroittavaa kaasua johdetaan petin poistepäähän, jolloin petin syöttöpäästä saadaan huuh-telupoiste, joka käsittää irroittavaa kaasua, jäljelle jääneitä adsorboitumattomia, ei-normaalimuotoisia paraffiinejä sekä jonkin verran desorboituneita normaaliparaffiineja, ja jota huuhtelupoistetta kierrätetään mainittuun järjestelmään kuuluvan toisen petin pohjalle syöttökaasuun sekoittamista varten, sekä (4) vastavirtaan toteutettavalla syrjäyttämis-vaiheella (D-2), jossa irroittavaa kaasua johdetaan petin huippuun, jolloin petin pohjalta saadaan normaaliparaffiineja sekä irroittavaa kaasua sisältävä tuotevirta, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää esitetyn prosessiketjun toteuttamisen siten, että yhdessä petissä myötävirtaan toteutettavan kaasuhuuhtelu- ja adsorptiovaiheen (A-l) sekä vastavirtaan toteutettavan kaasuhuuhteluvaiheen (D-l) lopussa syöttökaasun johtaminen myötävirtaan toteutettavaan kaasuhuuhtelu- ja adsorptiovaiheeseen (A-l) sekä irroittavan kaasun johtaminen II 83788 vastavirtaan toteutettavaan kaasuhuuhteluvaiheeseen (D-l) keskeytetään aikaväliksi, jonka aikana myötävirtaan toteutettava syöttö- ja adsorptiovaihe (A-2) sekä vastavirtaan toteutettava syrjäyttämisvaihe (D-2) suoritetaan osittain päällekkäisinä siten, että vähintään kaksi petiä on kummassakin vaiheessa (A-2 ja D-2) mainitun aikavälin aikana, missä järjestelmässä syöttökaasua johdetaan järjestelmään antamalla sen kulkea ensin sekoitusrumpuun (5), josta syöttökaasua saadaan myötävirtaan toteutettavaa kaasuhuuhtelu- ja adsorptio-vaihetta (A-1) varten sekä myötävirtaan toteutettavaa syöttöjä adsorptiovaihetta (A-2) varten, ja missä vastavirtaan toteutetusta kaasuhuuhteluvaiheesta (3) saatu poiste johdetaan sekoitusrumpuun (5) syöttökaasuun sekoittamista varten ja sen johtamiseksi adsorbenttipetiin osana myötävirtaan toteutettavan kaasuhuuhtelu- ja adsorptiovaiheen (A-l) sekä myötävirtaan toteutettavan syöttövaiheen (A-2) syöttökaasua, jolla vaiheiden päällekkäisyydellä voidaan torjua menetelmään liittyvät, pitoisuuden ja/tai virtauksen vaihtelut, ja menetelmä voidaan toteuttaa edullisesti kooltaan toivotulla tavalla pienentyneellä adsorptiojärjestelmällä ja siihen liittyvällä laitteistolla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu adsorptiojärjestelmä käsittää neljä ad-sorbenttipetiä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu syöttökaasun virta sisältää vähintään noin 35 % normaaliparaf fiinej a.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu syöttökaasun virta käsittää raakaöljystä saadun, teollisuusbensiinistä muodostuvan syötön, josta vähintään noin 80 % tarvittaisiin myötävirtaan toteutettavaan kaasuhuuhtelu- ja adsorptiovaiheeeeen (A-l) mainitun vaiheen (A-l) sekä vastavirtaan toteutettavan kaasuhuuhteluvaiheen (D-l) epäjatkuvuuden puuttuessa sellaisessa nelipetisessä 20 8 3'/ 8 8 järjestelmässä, jossa myötävirtaan toteutettavan kaasuhuuh-telu- ja adsorptiovaiheen (A-l) syöttö otetaan syöttökaasun virrasta ennen syöttökaasun virran johtamista sekoitusrumpuun (5).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu irroittava kaasu käsittää vetyä.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää myötävirtaan toteutettavaan kaasuhuuh-telu- ja adsorptiovaiheeseen (A-l) johdettavan syöttökaasun virtauksen sekä vastavirtaan toteutettavaan kaasuhuuhtelu-vaiheeseen (D-l) johdettavan irroittavan kaasun virtauksen säätämisen siten, että säätölaitteet jähmetetään myötävirtaan toteutettavan kaasuhuuhtelu- ja adsorptiovaiheen (A-l) sekä vastavirtaan toteutettavan kaasuhuuhteluvaiheen (D-l) lopussa saavutettuun asentoon mainitun aikavälin pituiseksi ajaksi, jolloin syöttökaasua tai irroittavaa kaasua ei virtaa lainkaan mainittuihin vaiheisiin, millä voidaan välttää tehokkaasti kaasuhyökyjen aiheuttamat paineiskut sekä adsorbentin liikkuminen adsorbenttipeteissä aloitettassa syöttökaasun ja irroittavan kaasun johtaminen uudestaan mainittuihin vaiheisiin.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että adsorptiojärjestelmä käsittää neljä petiä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu syöttökaasun virta sisältää vähintään noin 35 % normaaliparaffiineja.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu syöttökaasun virta sisältää vähintään noin 40 % normaaliparaffiineja.

10. Vähintään neljä adsorbenttipetiä sisältävä adsorptiojär jestelmä, jonka kussakin petissä voidaan toteuttaa jaksottain prosessijakso, joka käsittää: (1) myötävirtaan toteutettavan II 2i 83 788 kaasuhuuhtelu- ja adsorptiovaiheen (A-l), jossa normaaliparaf-fiinit adsorboidaan selektiivisesti johtamalla normaaliparaf-fiineja sekä ei-normaalimuotoisia hiilivetyjä sisältävä syöttövirta petin syöttöpäähän, jolloin adsorboitumatta jäävät ei-normaalimuotoiset hiilivedyt syrjäyttävät petiin jääneen huuhtelukaasun ja työntävät sen ulos petin poistepäästä, (2) myötävirtaan toteutettavan syöttö- ja adsorptiovaiheen (A-2), jossa seuraavasta peräkkäisestä, vastavirtaan toteutetusta kaasuhuuhteluvaiheesta (3) saatavaan huuhtelukaasun poisteeseen sekoitettuja syöttökaasun lisämääriä johdetaan petin syöttöpäähän, jolloin adsorboituneiden normaaliparaffiinien adsorptiorintama saadaan etenemään petin poistepäätä kohden, ja jolloin ei-normaalimuotoiset hiilivedyt saadaan syrjäytymään ulos petistä sen poistepään kautta niiden ottamiseksi talteen oheistuotteen virtana, (3) vastavirtaan toteutettavan kaasuhuuhteluvaiheen (D-l), jossa irroittavaa kaasua johdetaan petin poistepäähän, jolloin petin syöttöpäästä saadaan huuh-telupoiste, joka käsittää irroittavaa kaasua, jäljelle jääneitä adsorboitumattomia ei-normaalimuotoisia paraffiinejä sekä jonkin verran desorboituneita normaaliparaffiinejä, jota huuh-telupoistetta kierrätetään syöttökaasuun sekoittamista varten järjestelmään kuuluvan petin pohjalle, sekä (4) vastavirtaan toteutettavan syrjäyttämisvaiheen (D-2), jossa irroittavaa kaasua johdetaan petin huippuun, jolloin petin pohjalta saadaan normaaliparaffiineja sekä irroittavaa kaasua sisältävä tuotevirta, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää: (a) välineet kaiken järjestelmään syötettävän kaasuvirran johtamiseksi sekoitusrumpuun (5) sen sekoittamiseksi rummussa vastavirtaan toteutetusta kaasuhuuhtelusta (D-l) saatavaan poisteeseen siten, ettei minkään osan syöttökaasun virrasta anneta ohittaa rumpua sen johtamiseksi suoraan petiin myötävirtaan toteutettavan kaasuhuuhtelu- ja adsorptiovaiheen (A-l) syöttönä; b) putkivirtausta säätävät välineet, joilla voidaan säännöstellä kaasun kulkua sekoitusrummusta (5) yhteen tai useampaan 22 83788 adsorbenttipeteistä toivotussa peräkkäisessä käsittelyjärjestyksessä; c) putkivirtausta säätävät välineet, joilla voidaan säännös tellä irroittavan kaasun kulkua yhteen tai useampaan adsor-benttipetiin toivotussa peräkkäisessä käsittelyjärjestyksessä vastavirtaan toteutettavaa kaasuhuuhteluvaihetta (D—1) varten, jolloin yksi peti on vastavirtaan toteutettavassa kaasuhuuh-teluvaiheessa (D-l), kun taas toinen peti on mainitussa myötävirtaan toteutettavassa kaasuhuuhtelu- ja adsorptiovaiheessa (A-l), peräkkäisen käsittelyjärjestyksen ollessa sellainen, että syöttökaasun johtaminen myötävirtaan toteutettavaan kaasuhuuhtelu- ja adsorptiovaiheeseen (A-l) ja irroittavan kaasun johtaminen vastavirtaan toteutettavaan kaasuhuuhteluvaiheeseen (D-l) keskeytetään aikaväliksi, jonka aikana myötävirtaan toteutettava syöttö- ja adsorptiovaihe (A-2) sekä vastavirtaan toteutettava syrjäyttämisvaihe (D-2) suoritetaan osittain päällekkäisinä siten, että vähintään kaksi petiä on kummassakin vaiheessa (A-2 ja D-2) mainitun aikavälin aikana; d) venttiilejä säätävät välineet mainittujen virtausta säätävien välineiden jähmettämiseksi siihen asentoon, joka on saavutettu myötävirtaan toteutetun kaasuhuuhtelu- ja adsorptio-vaiheen (A-l) sekä vastavirtaan toteutetun kaasuhuuhteluvai-heen (D-l) lopussa sen aikavälin ajaksi, jolloin syöttökaasua tai irroittavaa kaasua ei virtaa vaiheisiin (A-l ja D-l), millä voidaan välttää tehokkaasti kaasuhyökyjen aiheuttamat paineiskut sekä adsorbentin liikkuminen adsorbenttipeteissä aloitettaessa syöttökaasun ja irroittavan kaasun johtaminen uudestaan vaiheisiin (A-l ja D-l).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmä sisältää neljä adsorbentti-petiä. l! 23 83788

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestelmä, tunnet-t u siitä, että venttiilejä säätävät välineet huolehtivat siitä, että virtausta säätävät välineet (b) ja (c) aloittavat uudestaan virtauksen säätämisen syöttökaasun ja irroittavan kaasun alkaessa virrata uudestaan asianmukaisessa peräkkäisessä käsittelyjärjestyksessä.