FI83238B - Foerfarande foer framstaellning av cellulosa. - Google Patents

Description

1 83238

Menetelmä selluloosan valmistamiseksi. - Förfarande för framställning av cellulosa.

Tämän keksinnön kohteena on mekaanisten selluloosamassojen valmistusmenetelmä ja sillä saadut massat.

Selluloosamassojen ja erityisesti mekaanisten korkea-saantoselluloosamassojen valmistamiseksi tunnetaan monia menetelmiä. Näihin menetelmiin kuuluvat mekaaniset jauhatusmenetelmät (RMP), termo-mekaaniset menetelmät (TMP), kemiallis-mekaaniset menetelmät (CMP), termo-kemiallismekaaninen menetelmä (TCMP) ja kemiallis-termomekaaniset menetelmät (CTMP), mutta menetelmät eivät rajoitu mainittuihin. Nämä menetelmät, joita on kehitetty vuosien aikana, ovat oleellisesti RMP-perusmenetelmän kehitelmiä. Vaikkakin menetelmien väliset erot näyttävät pieniltä, ne ovat kuitenkin parannuksia, jotka ovat johtaneet parempilaatuisen massan tuottamiseen (usein, vaikka ei aina, yhdistettynä pienempään massa-saantoon). Menetelmien parannukset ovat kuitenkin yleensä useimmiten tapahtuneet tarvittavan paperinvalmistuksen *:* tai muiden loppukäyttöominaisuuksien vaatiman jauhatus- :energian kasvun kustannuksella.

Mekaanisen massan laitoksissa on tyypillisesti alhaisemmat spesifiset rakennuspääomakustannukset, ja mekaanisilla massoilla on tyypillisesti korkea saanto ja ne on halvempi valmistaa kuin kemialliset massat. Mekaaniset massat eivät lisäksi aiheuta saastumisongelmia, joita liittyy kemiallisiin massoihin. Mekaaniset massat eivät yleensä ____ ole olleet laadultaan yhtä hyviä kuin kemialliset massat.

Jotta saataisiin valmista massaa, jolla on tarvittava ‘1*. laatu .ia joka samalle on taloudellista valmistaa, on : - yleisesti tunnettua tekniikkaa, että yhdistetään mekaaniset ·.'· ja kemialliset massat. Edellä mainitut mekaanisten massojen menetelmien kehitelmät, jotka ovat peräisin 2 83238 RMP-perusprosessista, ovat johtaneet eräisiin mekaanisiin massoihin, joilla on kemiallisen massan ominaisuudet.

Näitä voidaan sen vuoksi käyttää joko kokonaan tai osittain korvaamaan kemiallisia massoja niissä sovellutuksissa, joissa on perinteisesti käytetty kemiallisia massoja.

Esimerkiksi kanadalaisissa patenttijulkaisuissa 1071805, 1145106 ja 11451U7, Ontario Paper Company Ltd, on esitetty valmi stusmenete Imiä mekaanisille massoille, joiden väitetään olevan hyödyllisiä kemiallisten massojen korvikkeina. Näissä menetelmissä on TMP-, RMP- tai TCMP-tyyppinen mekaaninen massa käsiteltävä suhteellisen suurella määrällä keittokemikaaleja tai sekoitettava näiden kanssa, esimerkiksi vesipitoisella natriumsul-fiittiliuoksella jauhatusvaiheen jälkeen ja näin käsitelty massa on painekeitettävä, jolloin mahdollisesti vielä jauhetaan keittovaiheen jälkeen.

*. US-patent.tijulkaisussa 4502918, MacMillan Bloedel Ltd, on esitetty massanvalmistusmenetelmä, jossa puupartikkelit käsitellään natriumsulfiitin vesiliuoksella, minkä - jälkeen käsitellyt partikkelit keitetään ja jauhetaan, ja tämän jälkeen saatu massa erotetaan hyväksytyksi jakeeksi ja hylkyjakeeksi tai pitkäkuituiseksi jakeeksi. Tämän jälkeen hyikyjae käsitellään vielä natriumsulfiit-tiliuoksella, keitetään ja jauhetaan, minkä jälkeen ... hyväksytty jae ja hyikyjae tai ainakin osa niistä yh distetään lopulliseksi massaksi.

Esillä olevan keksinnön perustana on yllättävä havainto, että massa kokonaisuudessaan voidaan käsitellä kaksivaiheisessa keitto- ja jauhatusmenetelmässä, suorittamalla vesipitoisen natriumsulfiittiliuoksen toinen lisäys, ennenkuin selluloosa-aines menee ensimmäiseen puhdistus-vaiheeseen tai sen kanssa tai sen jälkeen. Menetelmässä 3 83238 j voidaan saavuttaa merkittäviä säästäjä energiantarpeessa, vaikka massa kokonaisuudessaan käsitellään kahdessa keitto- ja jauhatusvaiheessa, ja samalla voidaan parantaa monia massan toivottuja ominaisuuksia lopullisissa käyttösovellutuksissa. Menetelmää voidaan erityisesti soveltaa joko yksinään tai yhdistelmänä pinus radiata-sydänpuuhun ja/tai pinus radiata-pintapuuhun, eukalyptuspuuhun ja Uuden Seelannin lehtipuihin, mutta sitä uskotaan voitavan soveltaa samalla tavoin myös muihin puutyppeihin ja -lajeihin.

Vaikkakin esillä olevassa keksinnössä tarvitaan suhteellisen suuri kokonaismäärä keittokemikaaleja, kokonaismäärä jaetaan kahteen erilliseen erään, joista ensimmäinen erä on alhaisempi, mutta tapahtuu mieluummin impregnointimenetelmänä kuin yksinkertaisena sekoitus-vaiheena. Saatu massa sisältää vähän hienojakoista kuitua ja sillä on hyvät lujuusominaisuudet, ja sen : valmistuksessa energiantarve on alhainen. Esillä olevassa keksinnössä kemikaalien kokonaismäärä on esimerkiksi ·; samaa suuruusluokkaa kuin mitä tarvitaan CMP-menetelmässö, .... mutta tässä menetelmässä ei tarvita CMP-menetelmän . . sitä suurta energiamäärää, joka tarvitaan eräille puutyy- , peille, erityisesti mäntylajeille ja lehtipuu/havupuu- * seoksille.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on tuoda esiin mekaanisten selluloosamassojen valmistusmenetelmä, "" jossa saadaan korkea saanto parempilaatuista massaa, :V jota voidaan käyttää kemiallisten massojen korvikkeena.

Tämä saavutetaan lisäämättä jauhatusenergian tarvetta tai vain vähäisin lisäyksin.

* · ·

At » : * Keksinnön voidaan karkeasti sanoen muodostuvan selluloosa- massan valmistusmenetelmästä, jossa käytetään kahta tai useampaa kemikaalien lisäys- ja keittovaihetta 4 83238 yhdessä mekaanisen massanvalmistustekniikan kanssa.

Nimityksellä "mekaaninen massanvalmistus” on tässä yhteydessä käytettynä normaali alan merkityksensä ja se viittaa menetelmään, jossa selluloosa-aines hajotetaan mekaanisesti tuotteeksi, joka muodostuu pääasiallisesti vapautuneista ja erillisistä yksittäisistä selluloosakuiduista ja niiden palasista ja jota voidaan käyttää paperin ja muiden tuotteiden valmistuksessa.

Tarkemmin sanoen keksintö käsittää selluloosamassan valmistusmenetelmän partikkelimuodossa olevasta puuaineksesta, jolle menetelmälle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

Keksinnön hyvänä pidettyjen muotojen seuraavassa yksityiskohtaisemmassa kuvauksessa viitataan mukaan liitettyyn piirustukseen, joka esittää kaaviollisesti menetelmän virtauskaaviota.

Menetelmän parhaana pidetyssä muodossa puulastut pestään pesurissa 10 ja siirretään tasaus/esihöyrystysastiaan 11. Tässä astiassa välittömän höyryn avulla poistetaan ilma ja esikuumennetaan lastut lämpötilavälille 80 - 100°C. Lastut puretaan astiasta li kontrolloidulla nopeudella puristavaan ruuvisyöttimeen 12, jossa poistetaan ylimääräinen neste ja lastuista poistetaan vesi yli 20 % kuivuuteen. Parhaana pidetyssä muodossa lastuista poistetaan vesi yli 40 % kuivuuteen. Sen jälkeen lastut johdetaan impregnointilait-teeseen 13 (parhaiten kalteva ruuvikuljetin).

li 5 83238

Keittokemikaalit johdetaan syöttölaitteeseen 12 ja/tai impregnointilaitteeseen 13 tai niiden väliin syötön lämpötilan ollessa alle 100°C, parhaiten alle 50°C.

Näiden vesipitoisessa muodossa olevien ligniinin-poistokemikaalien koostumus on tunnettu. Pääasiallisesti ne kuuluvat natriumsulfiittiryhmään. Niitä lisätään 0,5 - 5 % aktiivista kemikaalia uunikuivasta kuidusta laskettuna. Höyryn kondensoituminen lastujen sisällä aiheuttaa nesteen absorboitumisen lastuihin. Viipymäaika impregnointilaitteen 13 nestevyöhykkeessä on 5 - 20 minuuttia, mutta parhaiten yli 7 minuuttia.

Kun lastut poistuvat impregnointilaitteen 13 nestevyö-hykkeestä, ne voidaan kuumentaa suoralla höyryllä niin, että lastujen lämpötila nousee välille BO - 100°C. Impregnoidut lastut syötetään sen jälkeen pääkeittimeen 14 paineentiivistyslaitteen 13a, kuten puritusruuvin, pyörivän venttiilin tai vastaavan avulla. \/iipymäaika keittimessä 14 on välillä 3-20 minuuttia, mutta parhaiten 5-10 minuuttia. Kuumentaminen tapahtuu injisoimalle suoraa höyryä niin, että saadaan höyry f aasireaktio.

: · Pääkeittimen 14 paine on välillä 0 - B00 kPa ylipainetta, ”*.* mutta parhaiten 200 - 400 kPa ylipainetta.

Tuote pääkeittimestä 14 annostellaan kontrolloidulla tavalla tunnetuilla menetelmillä ja syötetään syötin/ painetiivisteen 15 kautta pääjauhimeen 16 (esimerkiksi kiekkojauhin) , joka toimii 0 - 600 kPa ylipaineessa, mutta mieluummin 200 - 300 kPa ylipaineessa. Koostumukseltaan tunnetunlaisia digestio- tai keittokemikaaleja lisätään uudelleen tuotesyöttöön pääjauhimeen 16 jälki-. . keittimessä 19 tapahtuvaa myöhempää reaktiota varten.

. Jauhimen toiminta sekoittaa keittokemikaalit pääjauhimessa 16 olevaan lastujen ja massan seokseen. Sulfiittipohjäisten keittokemikaalien lisäysmäärä on välillä 2 - 20 % aktii-vista kemikaalia uunikuivasta kuidusta laskettuna, 6 83238 parhaiten 5 - 10 % uunikuivasta kuidusta laskettuna.

Pääjauhimessa 16 muodostunut massa ja höyry puretaan yhteisen puskulinjan kautta sykloniin 17, jossa myöhemmän keittovaiheen konsistenssin säätöä varten lisätään vettä ja/tai prosessin jätelientä. Massa ja neste poistetaan syklonista 17 syöttölaite/painetiiviin laitteen 18 avulla (parhaiten puristusruuvi) jälkikeittimeen 19. Viipymäaika jäikikeittimessä 19 on välillä 20 -120 minuuttia, parhaiten 30 - 60 minuuttia 100 - 800 kPa ylipaineessa, mutta parhaiten 300 - 600 kPa ylipaineessa .

Jälkikeittimestä 19 purku tapahtuu injisoimalla vettä/ jätelientä putkien 20 ja 21 kautta jälkikeittimen 19 alaosaan ja sekoittamalla tämä massan kanssa. Keittimen sisäinen paine toimii massan purkavana liikevoimana.

Keitin voidaan vaihtoehtoisesti tyhjentää ruuvikul-jettimella tai muilla menetelmillä.

Poistettu massa johdetaan pesuriin 22, parhaiten puris-tuspesujärjestelmään, jossa se pestään ja puristetaan ja johdetaan syöttölaite/painetiivisteen 23 avulla jälkijauhimeen 24. Jälkijauhin 24 voi toimia painevälillä 0 - 600 kPa ylipainetta, mutta parhaiten 200 - 300 kPa ylipainetta. Höyry ja massa puretaan jälkijauhimesta \ 24 yhteisen puskulinjan kautta sykloniin 25, jossa ne erotetaan ja poistetaan oleellisesti samalla tavoin kuin pääjauhimesta 16.

Saatu massa voidaan sen jälkeen käsitellä hyväksyttyjen massanvalmistuskäytäntöjen mukaisesti, kuten jälkipoiston, seulonnan, puhdistuksen ja valkaisun avulla. Saatu * massatuote voidaan kuivata tai käyttää suoraan tai epäsuoraan aiotussa loppukäytössään.

Edellä kuvattua menetelmää voidaan muuntaa. Esimerkiksi 7 83238 toinen tai molemmat jauhatusvaiheet jauhamissa 16 ja 24 voivat tapahtua ilmakehän paineessa ruuveilla tai muilla poisto- ja siirtolaitteilla; ennen jälkikeitintä 19 tai sen jälkeen voi olla kaksi tai useampi jauhatus-vaihe; massa jälkikeittimestä 19 voidaan purkaa suoraan massanvalmistusprosessista, jota voidaan kuvata valitsi jälkijauhatusvaiheena. Ensimmäisen vaiheen keiton ja ensimmäisen vaiheen jauhatuksen väliin voidaan laittaa vaiheiden välinen pesu ja vedenpoisto; edelleen voidaan lisätä vaihe tai vaiheita, joissa lisätään kemikaaleja, jauhetaan, keitetään yhdessä välivaiheen pesun ja vedenpoiston kanssa tai ilman näitä. Ensimmäisen vaiheen impregnointi/keittokemikaalit voidaan lisätä mekaanisen sekoitusjärjestelmän kautta. Samoin toista keittovaihetta varten ne voidaan lisätä selluloosa-ainekseen pääjauhimen jälkeen mekaanisessa sekoitusjärjestelmässä.

Vaiheiden välillä sijaitsevan tai keitonjälkeisen vaiheen tarkoituksena on muuttaa kuidun ominaisuuksia parantamalla eräitä niistä. Erityisen merkityksellistä on jauhatus-energian tarpeen suuri pieneneminen niin, että samalla : saavutetaan halutut käyttöominaisuudet.

Esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan korkeasaantoista mekaanista massaa, jolla on vähintään . yhtä hyvä, mutta yleensä parempi laatu kuin massoilla, .*.· jotka saadaan samanlaisilla tunnetuilla menetelmillä mutta lisäämättä jauhatusenergian syöttöä tai lisäämällä vain vähän. Näin voidaan päästä korkeisiin yhteisrikin määriin samalla rasvaisuustasolla käyttämättä enempää tehoa kuin tavallisesti on asianlaita eräissä kemial-lis-mekaanisissa (CMP) tai kemiallis-termomekaanisissa (CTPM) menetelmissä. Seuraavissa taulukoissa massaa kutsutaan sulfonoiduksi kemiallis-termomekaaniseksi .··· massaksi (SCTMP).

8 83238

Keitto/jauhatusmenetelmä mahdollistaa suuremman sulfo-noitumisen saavuttamisen, jolloin saadaan parempi valkoisuus, absorptiokyky, pehmeys ja kuidun joustavuus ja samalla huomattavasti pienennetään jauhatusenergian tarvetta. Lisäksi menetelmällä saadaan kuidut eroamaan puhtaana, kuitujen saanto on parempi hienojakoisten kuitujen määrän ollessa pienempi, ja parempi kuohkeus, repäisyindeksi, vetoindeksi, venyvyys, puhkaisulujuus ja muut rainan märkä- ja kuivaominaisuudet.

Esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä on suoritettu koeajoja. Seuraavassa on annettu menetelmän massan ja RMP- ja CTMP-massan ominaisuuksien tulokset valkaisemattomalle seulotulle ja puhdistetulle massalle 2 (testattu SCAN-standardeilla käyttämällä 60 g/m käsi-arkkeja) .

Massatuote ennen valkaisuvaihetta (-vaiheita) sisältää hieman kuitukimppuja, so. oleellisesti alle 10 % ja parhaiten oleellisesti ei lainkaan.

. Menetelmää voidaan käyttää havupuille, havupuuseoksille ja havupuiden ja lehtipuiden seoksille. Jälkimmäisessä :· tapauksessa saadaan parempi laatu kuin käyttämällä muita korkeasaantomenetelmiä.

Mesh-koot seuraavassa taulukossa on mitattu Bauer McNett-menetelmällä. Tikkupitoisuus on mitattu Sommerville'n menetelmällä. Kaikki taulukon tulokset ovat koetuloksia Pinus Radiata-pintapuulastuille (saha-jätteet). Kaikki testit on suoritettu I.S.0.-standardien mukaisesti 60 q/m käsiarkeilla.

Seuraavat esimerkit, jotka koskevat esillä olevaa keksintöä ja tavanomaista kemiallis-termomekaanista massanvalmistusmenetelmää (CTMP) ja mekaanista jauha- 9 83238 tusmassamenetelmää (RMP), suoritettiin pilot-plant'ssa käyttämällä yleisesti saatavissa olevia uusiseelantilaisia puulajeja.

Esimerkki 1 RMP-menetelmä suoritettiin havupuulastuilla (Pinus Radiata, pinta-sahajäte), joiden kosteus oli noin 60 %. Lastut jauhettiin johtamalla kaksi kertaa kaksois-kiekkojauhimen läpi ilmakehän paineessa. Tulokset on annettu taulukossa pystyrivissä "RMP". Ne muodostavat vertailuperustan muille massanvalmistusmenetelmille.

Esimerkki 2

Suoritettiin tavanomainen CTMP-menetelmä. Eri puulajien ja puhtaiden puulajien seokset (kts. seuraavan taulukon ensimmäinen vaakarivi) käsiteltiin höyrytysastiassa 10 minuuttia noin 95°C lämpötilassa. Kondensaatti valutettiin pois ja astiaan lisättiin niin paljon kylmää natriumsulfiittia impregnointikemikaalina, : - että saatiin haluttu rikin loppupitoisuus. Impreg- nointineste kuumennettiin noin 95°C;een kierrättämällä ulkoisen lämmönvaihtimen läpi, minkä jälkeen neste *:** valutettiin. Impregnoidut lastut digestoitiin noin • .* 130°C:ssa 5 minuutin aikana injisoimalla suoraa höyryä.

Keitetyt lastut poistettiin ruuvikuljettimen avulla ja syötettiin paineenalaiseen kaksoiskiekkojauhimeen, joka toimi noin 2 barin ylipaineessa. Saatu massa jauhettiin uudelleen johtamalla toisen kerran saman jauhimen läpi samoissa paineolosuhteissa.

• « m m •

Menetelmien tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon ____ pystyrivien CTMP alle.

10 83238

Esimerkki 3

Suoritettiin esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä. Eri puulajien ja puhtaiden lajien lastujen seokset (kts. ensimmäinen vaakarivi seuraavassa taulukossa) käsiteltiin höyrytysastiassa 10 minuutin ajan noin 95°C:ssa. Kondensaatti valutettiin ja astiaan lisättiin niin paljon kylmää natriumsulfiittia impregnointike-mikaalina, että saatiin rikin haluttu loppupitoisuus. Impregnointineste kuumennettiin noin 95°C:een kierrättämällä ulkoisen lämmönvaihtimen läpi, minkä jälkeen neste valutettiin. Impregnoidut lastut keitettiin noin 130°C:ssa 5 minuutin ajan injisoimalla suoraa höyryä.

Keitetyt lastut poistettiin ruuvikuljettimen avulla ja syötettiin paineenalaiseen kaksoiskiekkojauhimeen. Jauhimen syöttökohdasse lisättiin haluttu konsentraatio jälkikeittokemikaalia (natriumsulfiittineste) niin, että saatiin haluttu lopullinen massan rikkipitoisuus. Massan ja nesteen seos vietiin jauhimen muodostaman höyryn avulla (puskettiin) takaisin pääkeittimeen ja keitettiin noin 60 minuuttia 160°C:ssa. Keitetty massa purettiin ja jauhettiin toisen kerran. Kummassakin jauhatusvaiheessa paine oli noin 2 barin ylipaine.

Menetelmien tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa pystyriveissä SCTMP.

Esimerkki 4

Suoritettiin esimerkin 3 menetelmä. Massaan lisättiin .· lisää keittokemikaaleja toisen vaiheen jauhimen syöttö- kohdassa ja suoritettiin kolmas keittovaihe, minkä jälkeen suoritettiin kolmas jauhatusvaihe ilmakehän paineessa. Tämän menetelmän tulokset on esitetty seuraavan n 83238 taulukon laitimmaisesa oikeassa pystyrivissä 'SCTMP'.

Edellä mainituissa esimerkeissä kaikki valmiit massat pestiin ja seulottiin 0,16 mm tasoseulan läpi ennen ominaisuuksien testausta tarkoituksena jäljitellä tyypillisen mekaanisen massatehtaan seulontaa/puhdistusta.

Keksinnön mukaisesta menetelmästä saatu massa sopii yllättäen uuteen jauhatusvaiheeseen, jossa parannetaan eri ominaisuuksia, erityisesti vetoindeksiä, puhkaisu-lujuutta, ilmankestävyyttä, jotka parantavat sen suorituskykyä valitussa käytössä.

Ei-keitetyssä ja keitetyssä vaiheessa se sopii sellaisiin käyttötarkoituksiin kuin kemiallisen massan korvikkeeksi joko suoraan tai osittain, sellaisiin tuotteisiin kuin hiertomassa ja eri papereihin, kuten, mutta ei ainoastaan, silkkipaperi, mekaaniset painatuslaadut, liner-kartonki ja kartonki.

• - »· 12 83238

MASSAN VALMISTUSMENETELMÄ RMP CTMP SCTMP CTMP SCTMP SCTMP CTMP SCTMP

Pinta P. Radiata, S 100 100 100 50 35 35

Nuori P. Radiata, % 100 100 50 35 35 E. Regnans, % 30

Tawa, % 30

Kanadal.standardin 169 389 386 562 435 289 325 235 rasvaisuus, ml

Vetoindeksi, Nm/g 31T1 34j2 36,4 20,8 27,4 38,3 15,9 47,2

Venyvyys, % 2,1 1,1 2,6 1,5 2,4 2,8

Repäisyindeksi, Nm m^/g 8^4 11,7 9,58 8,1 9,32 8,86 4,85 7,87

Puhkaisuindeksi, kPa m^/gl,69 1,74 2,11 1jO4 1,42 2,25 0,78 3,14

Rikkipitoisuus, % 0 0,51 0,56 0,41 0,40 0,72 0,12 0,59

Absorptiokyky, g/g 10,3 10,1 10,3 10,7 10,7 10,3 DCM-uuttoaineet, % 0,25 0,11 0,28 0,19 0,14 0,18 0,13 0,14

Kuohkeus, cm3/g 2,61 2,75 2,38 3,83 3,06 2,26 3,65 2,09

Tiheys, kg/m3 3&3 364 420 261 327 442 274 478

Valkoisuus, SIS0 52,4 49,7 53.2 54',8 57,5 51^6 47,9 53,8 B.McNett ^48 mesh, Ä 61,1 73,3 71,2 79,6 70,6 68,1 55,3 65,6 B.McNett -200 mesh, S 25j2 19f0 18>8 9.3 1?^g 20^6 18>4

Sommerville-tikut, % 0T25 0,12 0,10 0,04 0,02 0,05 0,80 0,07 PFI-minitikut, % 0,45 0,30 0,20 0,35 0,10 0,10 0,07 0,25

Spesifinen kokonais- 1,70 2,27 1,45 2,07 2,22 1,75 2,05 2/07 jauhatusenergia, MWh/tonni (100) HUOM. : 1) Pinta P. Radiata: Pinus Radiata sahajäte; nuori P. Radiata:

Pinus Radiata, alle 15 v/uoden ikäinen istutettu harvennus-puu; E. Begnaos: Eucalyptus Regnans, istuetttu täysikas- . . vuinen lehtipuu; Tau/a: uusseelantilainen luonnonmukainen lehtipuu.

2 2) Kaikki testit suoritettiin ISO-standardeilla 60 g/m käsiarkeilla.

li

Claims (9)

83238

1. Menetelmä selluloosamassan valmistamiseksi partikkelimuodossa olevasta puuaineksesta, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet: a) keittokemikaalien lisääminen ainekseen; b) vaiheen (a) jälkeen aineksen keittäminen keitetyn seoksen tuottamiseksi; c) vaiheen (b) jälkeen lisäkeittokemikaalien lisääminen keitettyyn materiaaliseokseen, ja d) vaiheen (c) jälkeen seoksen lisäkeittäminen massatuotteen tuottamiseksi; jolloin mainittu seos on mekaanisesti jauhettu ennen vaihetta (c), samanaikaisesti vaiheen (c) kanssa tai vaiheen (c) jälkeen aineksen pienentämiseksi pääasiallisesti kokonaisiksi kuiduiksi siten, että vaihe (d) suoritetaan jauhetulle seokselle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keittovaiheesta (d) saatu massatuote jauhetaan uudelleen mekaanisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheen (a) keittokemikaalit lisätään partikkelimaiseen ainekseen sen impregnoimiseksi alle 1Θ0*C lämpötilassa, aktiivisen kemikaalin määrän ollessa välillä noin θ,5 - 5 % laskettuna uunikuivasta kuidusta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että partikkelimaisen aineksen impregnointi tapahtuu noin 5-20 minuutin kuluessa.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että impregnoitu partikkelimainen aines syötetään lämpötilavälillä noin 80 - 100°C ensimmäiseen keittimeen, jossa sitä kuumennetaan noin 5-10 minuuttia suoralla U 83238 höyryllä ylipainevälillä noin 0 - 800 kPa noin 5-10 minuutin ajan vaiheen (b) suorittamiseksi.

6. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisestä keittimestä tuleva seos jauhetaan primäärijauhimessa lisäämällä keittimestä tulevaan seokseen (vaihe (c)) lisää keittokemikaaleja, jolloin nämä keittokemikaalit ovat sulfiittipohjaisia ja niiden aktiivisen kemikaalin määrä on välillä noin 2 - 20 % laskettuna uunikuivasta kuidusta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keittokemikaalia lisätään lisää (vaihe (c)), ennenkuin seos jauhetaan primäärijauhimessa.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keittokemikaaleja lisätään lisää (vaihe (c)), seokseen primäärijauhimessa.

9. Patenttivaatimuksen 6, 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että primäärijauhimesta tuleva massa ja neste keitetään (vaihe (d)) noin 30 - 60 minuuttia ylipaine-välillä noin 100 - 800 kPa. 15 83238