FI83007B - Digitalt dataoeverfoeringssystem. - Google Patents

Description

1 83007

Digitaalinen tiedonsiirtojärjestelmä

Keksinnön kohteena on digitaalinen tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää useiden solmuasemien ja niitä yh-5 distävien suurinopeuksisten runkoyhteyksien muodostaman tiedonsiirtoverkon, jossa kukin solmuasema sisältää useita pieninopeuksisia, verkonhallintajärjestelmän valvomia rinnakkaismuotoisia tilaajaliitäntöjä, joihin tilaaja-asemat voivat liittyä etäisyydestä riippuen joko suoraan tai sar-10 jamuotoisen modeemiyhteyden välityksellä.

Tekniikan kehittyessä on televerkko muuttumassa nopeasti digitaaliseksi. Euroopassa on eri valmistajien laitteiden yhteensopivuuden varmistamiseksi määritelty standardit erilaisille televerkon laitteille. Nämä stan-15 dardit koskevat kanavoinnissa käytettyjä kehysrakenteita sekä järjestelmien ja laitteiden sähköisiä rajapintoja. Perustaksi on otettu 2M-peruskanavointi, jossa puhekanavat ovat 64 kbit/s digitaalisia kanavia, jotka kanavoidaan kehysrakenteeseen tietyllä standardoidulla tavalla. Kehys-20 rakenteen aikaväleistä kolmekymmentä kappaletta on varattu puhekanaville ja kaksi muuhun tiedonsiirtoon ja tahdistukseen. Näillä laitteilla on sitten tyypillisesti rakennettu keskusten välisiä yhteyksiä.

Datasiirron yleistyessä on myös datasiirtoa alettu 25 siirtää saman järjestelmän avulla. Eri laitevalmistajat ovat kehittäneet erilaisia liitäntäyksiköitä dataliitännän aikaansaamiseksi televerkkoon. Koska perusnopeus puhekana-voinnissa on 64 kbit/s ja datasiirrossa käytetyt nopeudet ovat tyypillisesti 1200, 2400, 4800, 9600 ja 19200 bit/s, 30 on ollut tarpeen kehittää tietty alikanavointi, jolla yhteen 64 k-kanavaan saadaan useampi datansiirtokanava. Tätä kanavointia varten on syntynyt useita kansainvälisiä stan-dardeja, kuten X.50, X.58 ja V.110, suositukset. Myös da-tansiirtoliitännällä on omat standardinsa, joista yleisim-35 min käytetty on V.24/V.28-suositus.

2 83007

Televerkossa siirretyn datan määrän kasvaessa on tullut järkeväksi rakentaa oma itsenäinen verkko puhtaasti datansiirtotarkoituksiin esimerkiksi kaupunki- tai maakohtaisesti. Tällaisen verkon avulla pyritään tyydyttämään 5 nimenomaan kiinteiden datansiirtoyhteyksien tarve. Yhteydet ovat kiinteitä, mutta niihin joudutaan tyypillisesti tekemään usein muutoksia (esim. nopeusmuutoksia). Onkin arvioitu, että kiinteä datansiirtoyhteys muuttuu keskimäärin kerran kahdessa vuodessa.

10 Kun kiinteiden yhteyksien lukumäärä on kasvanut riittävän suureksi, on yhteyksien rakentaminen ja muutoksien tekoon tarvittava työmäärä kasvanut liian suureksi. On kehitetty verkkorakenteita, jossa yhteyksiä pystytään joustavasti rakentamaan kahden pisteen välille. Tätä var-15 ten verkossa tarvitaan ristikytkentälaitteita, jotka kytkevät standardikehysrakenteiden kanavia halutulla tavalla, sekä verkon hallintalaitteita, jotka ohjaavat verkon kyt-kentätapahtumia ja esimerkiksi nopeusmuutoksia. Tällä tavoin voidaan muodostaa hyvinkin laajoja verkkoja ja säily-20 tetään kuitenkin verkon hallittavuus.

Koska standardointi ei ole kattanut verkon hallintaa, on eri valmistajilla omat valmistajakohtaiset järjestelmänsä. Verkkoa voidaan hallita yhdestä tai useammasta pisteestä. Yleensä verkonhallintajärjestelmä pystyy val-25 vomaan ja ohjaamaan myös solmujen yksittäisiä rinnakkaismuotoisia tilaajaliitäntöjä, joiden kautta tilaajalaitteet liittyvät verkkoon, ja sitä kautta tarpeen mukaan muuttamaan liitännän konfiguraatiota, siirtonopeutta tai erilaisia signaaliviiveitä. Kun tilaajalaite on kytketty suoraan 30 tilaajaliitäntään, saavutetaan täydellinen verkon hallinta ja valvonta aina tilaajalaitteille saakka.

Useissa tapauksissa, ja varsinkin kun kyseessä on telelaitoksen järjestämä palvelu, verkon solmupiste, joka sisältää ristikytkentälaitteet, kanavointilaitteet ja ti-35 laajaliitännät, sijaitsee keskitetysti telelaitoksen ti- I: 3 83007 loissa ja tilaajalaitteet ovat asiakkaiden tiloissa muutaman kilometrin säteellä solmuasemasta. Tällöin tilaaja-liitännän ja tilaajalaitteen välille muodostetaan sarjamuotoinen siirtoyhteys modeemien avulla, millä saavutetaan 5 suhteellisen pitkät siirtoetäisyydet. Koska yhteyspituus on yleensä vain muutamia kilometrejä, voidaan käyttää suhteellisen yksinkertaisia kantataajuusmodeemeja.

Modeemiyhteyttä käytettäessä muodostuu ongelmaksi se, miten myös modeemiyhteys saataisiin verkonhallintajär-10 jestelmän alaisuuteen. Vaikka verkonhallintajärjestelmä kykenee nykyisellään hallitsemaan tilaajaliitäntää, tästä ei ole mitään hyötyä, jos järjestelmä ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan modeemiyhteyden konfiguraatioon, esimerkiksi siirtonopeuteen. Myöskään modeemiyhteyden kuntoa ei pys-15 tytä keskitetysti tarkkailemaan.

Ongelmaa vaikeuttaa myös se, että digitaalisia verkkoja on monenlaisia ja monilla valmistajilla ja eri verkoissa on erilainen valvontajärjestelmä, koska mitään standardia ei ole olemassa. Yleensä modeemien valmistajat 20 ovat eri valmistajia kuin muiden verkon laitteiden valmistajat ja modeemivalmistajan pitäisi sovittaa laitteensa erilaisiin verkonhallintajärjestelmiin. Tämä on tietysti mahdollista, mutta modeemivalmistajän kannalta epätaloudellista pienten valmistussarjojen ja tarvittavien lukuis-25 ten erilaisten mallien vuoksi. Toisaalta myös tiedonsiirtoverkon valmistajan on tehtävä verkonhallintajärjestelmäänsä modeemeja tukevat ohjelmistot.

Vastaavalla tavalla on myös pakettikytkentäisessä verkossa standardirajapinnat ja valmistajakohtaiset ver-30 konhallintajärjestelmät, joihin modeemien yhdistäminen on yhtä ongelmallista kuin yllä on esitetty.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on aikanasaada digitaalinen tiedonsiirtojärjestelmä, jossa myös tilaaja-liitännän ja tilaajalaitteen välinen modeemiyhteys on ver-35 konhallintajärjestelmän alaisuudessa ilman että tarvitaan 4 83007 oleellisesti erilaisia modeemeja eri verkkoihin tai monimutkaisia modeemien valvontaohjelmia verkonhallintajärjestelmässä.

Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä 5 tiedonsiirtojärjestelmällä, jolle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että mainittu modeemiyhteys siirtää rinnakkaismuotoisen tilaajaliitännän kaikki data-, ohjaus- ja ajastussignaalit sarjamuodossa molempiin suuntiin muodostaen tilaaja-aseman puoleiseen päähän tilaajaliitäntää 10 vastaavan rinnakkaismuotoisen orjaliitännän, jonka signaalien tilat seuraavat tilaajaliitännän signaalien tiloja ja joka on siten tilaajaliitännän kautta suoraan verkonhallinta j ärjestelmä hallittavissa.

Keksinnön perusajatuksena on, että siirtämällä mo-15 deemiyhteydellä tilaajaliitännän signaalien kaikki tilat sellaisenaan molempiin suuntiin saadaan tilaajaliitäntä efektiivisesti siirrettyä tai "venytettyä" tilaaja-aseman luo, jolloin myös verkon hallintajärjestelmän valvonta saadaan automaattisesti ulottumaan tilaaja-asemalle asti. 20 Keksinnön ansiosta tilaajaliitäntä liittyy modeemiyhteyden takana olevaan tilaajalaitteeseen täsmälleen samalla tavoin, kuin jos rinnakkaismuotoinen tilaajaliitäntä ja tilaaja-asema olisi liitetty toisiinsa sopivalla monijohti-misella jänniteliitäntäkaapelilla ilman välissä olevaa 25 tilaajaverkkoa, jolloin mielivaltainen digitaalinen tietoliikennejärjestelmä voi valvoa ja ohjata modeemiyhteyden päässä olevaa orjaliitäntää ja siihen liitettyä tilaaja-laitetta aivan samalla tavoin, kuin se valvoisi suoraan tilaajaliitäntää ja siihen liitettyä tilaajalaitetta.

30 Keksinnön toteuttavat modeemit soveltuvat erilai siin tiedonsiirtojärjestelmiin ja verkonhallinta järjestelmiin digitaalisen verkon valmistajasta riippumatta, ja toisaalta verkon valvontajärjestelmään ei tarvita erillisiä valvontaväyliä modeemeilta valvontatietokoneelle tai 35 modeemeja tukevaa valvontaohjelmaa.

5 83007

Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa modeemiyhteys kuitenkin käsittää yhteystestivälineet modeemiyhteyden kunnon tarkkailemiseksi ja välineet yhteysvikahä-lytyksen antamiseksi, mikäli yhteys todetaan vialliseksi.

5 Keksintöä selitetään nyt yksityiskohtaisemmin suo ri tusesimerkkien avulla viitaten oheisiin piirroksiin, joissa kuvio 1 havainnollistaa kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista digitaalista siirtojärjestelmää, 10 kuvio 2 esittää kaavion digitaalisen verkon tilaa- jaliitännästä sekä keksinnön mukaisesta modeemiyhteydestä ja orjaliitännästä, kuvio 3 esittää lohkokaaviomuodossa erään keksinnön mukaisen modeemin kanavointi ja sarjaliikenneyksikköä, ja 15 kuvio 4 havainnollistaa keksinnön mukaisen sarja muotoisen signaalin kehysrakennetta.

Kuviossa 1 esitetty digitaalinen tiedonsiirtojärjestelmä käsittää useiden solmuasemien A1-A4 ja niitä yhdistävien runkoyhteyksien 1-5 muodostaman digitaalisen 20 tiedonsiirtoverkon. Solmuasemiin A1-A5 liittyy kuhunkin tilaajalaitteita tai päätelaitteita pieninopeuksisen rinnakkaismuotoisen standardiliitännän kautta joko suoraan, kuten tilaajalaite B1 solmuasemaan A2, tai sarjamuotoisen modeemiyhteyden kautta, kuten tilaajalaitteet B2-B5 modee-25 miyhteyksien 10-13 kautta solmuasemiin AI, A2, A3 ja A4. Lisäksi tiedonsiirtoverkossa on ainakin yksi verkonhallin-tatietokone 6, joka ohjaa ja valvoo verkon toimintaa sekä kykenee konfiguroimaan ja valvomaan mainittuja tilaajalii-täntöjä.

30 Koska keksintö kohdistuu ensisijaisesti tiedonsiir toverkon tilaajaliitäntään sekä sen tilaajalaitteen väliseen modeemiyhteyteen, se soveltuu jokaiseen verkkotyyppiin, jossa myös mainittu modeemiyhteys halutaan verkonhallinta järjestelmän alaisuuteen. Verkko voi olla periaat-35 teeltaan aikajakoinen tai pakettikytkentäinen verkko.

6 83007

Verkko voi muodostua joko kiinteistä yhteyksistä tai sisältää ristikytkentälaitteita, joilla voidaan vapaasti muodostaa yhteyksiä eri tilaajalaitteiden välille.

Tyypillisin verkkorakenne on kuitenkin aikajakoinen 5 kytketty verkko, jossa runkoyhteyksien 1-5 nopeus on eurooppalaisen El-standardin mukaan 2048 kbit/s tai yhdysvaltalaisen Tl-standardin mukaan 1544 kbit/s. Runkoyhteydet voivat myös olla keskenään erinopeuksisia esimerkiksi 64 kbit/s ja 2048 kbit/s. Muutamia tällaisia verkkoratkai-10 suja ja niissä käytettyjä laitteita on kuvattu mm. artik kelissa "The dynamics of private wire networks", A.M. Henderson, Communication and Broadcasting, Number 29, sivut 31-39. Keksintöä voidaan soveltaa esimerkiksi tässä artikkelissa esitetyissä verkkoratkaisuissa.

15 Tilaajaliitäntä on tyypillisesti V.24/V.28, V.24/V.35 tai V.24/V.11 -liitäntä ja sen nopeudet ovat tyypillisesti 300, 1200, 2400, 4800, 9600 tai 19200 kbit/s. V.24/V.28:ssa, yli 19,2 käytetään V.ll ja V.36.

Kuviossa 2 on havainnollistettu keksinnön mukaista 20 modeemiyhteyttä tilaajaliitännälle. Digitaalisen siirtoverkon tilaajaliitännän kaikkien rinnakkaismuotoisten data-, ohjaus- ja ajastussignaalien tilat siirretään modeemiyhteyden avulla molempiin suuntiin. Tätä varten on tilaajaliitäntään liitetty keksinnön mukainen modeemiyk-25 sikkö 21, jossa on sisäänrakennettu kanavointi- ja sarja-liikennöintiyksikkö, joka muuntaa tilaajaliitännän data-ja ohjaussignaalit esimerkiksi aikajakokanavoimalla sarjamuotoiseksi signaaliksi, joka lähetetään siirtokanavan 23, esim. johdinpari tai optinen kuitu, kautta toiselle 30 samanlaiselle modeemiyksikölle 22. Vastaanotetun sarjamuotoisen signaalin modeemiyksikön kanavointiyksikkö muuttaa takaisin rinnakkaismuotoisiksi signaaleiksi, jotka syötetään tilaajaliitännälle. Modeemiyksikkö 22 suorittaa samat toimenpiteet tilaajalaitteen signaaleille. Näin modeemi-35 yksikkö 22 muodostaa rinnakkaismuotoisen orjaliitännän, 7 83007 jonka signaalitilat seuraavat reaaliaikaisesti tilaajalii-tännän signaalitiloja.

Kun digitaalinen siirtoverkko asettaa tilaajalii-tännän kello- ja kontrollisignaalit tiettyyn tilaan, ne 5 näkyvät sellaisenaan orjaliitännässä. Vastaavasti tilaajalaitteen signaalien tilat siirtyvät toiseen suuntaan. Tämän ansiosta tilaajaliitännän datan tai kellosignaalien nopeudenmuutos, siirtyminen synkronisesta liikennöinnistä asynkroniseen tai päinvastoin, siirtyminen half-duplex-10 liikennöinnistä duplexiin tai päinvastoin sekä erilaisten signaaliviiveiden tai ohjausten muuttaminen ei vaadi mitään muutoksia modeemeissa.

Nyt viitataan kuvioon 3, joka esittää keksinnön mukaisten modeemien kanavointi- ja sarjaliikennöintiyksi-15 kön yksityiskohtaisemman lohkokaavion. Yksikkö käsittää multipleksointipiiristön 52 ja demultipleksointipiiristön 54. Multipleksointipiiristöllä 52 on yksi datasisääntulo, kaksi rinnakkaista kellosisääntuloa ja kuusi rinnakkaista ohjaussisääntuloa. Demultipleksointipiiristössä 54 on vas-20 taava määrä rinnakkaisia data-, kello- ja ohjausulostulo-ja. Multipleksointipiiristölle 52 tuleva datasignaali koodataan koodauslohkossa 521 ennen multiplekserille 524 syöttämistä. Multipleksointipiiristölle 52 syötettävät kaksi kellosignaalia ja kuusi ohjaussignaalia sovitetaan 25 ajallisesti datasignaaliin nähden lohkoissa 522 ja vastaavasti 523 huomioiden niiden informaatiosisältö ja siirto-nopeusvaatimus. Lohkojen 521, 522 ja 523 ulostulosignaalit syötetään multiplekserille 524, joka muuttaa rinnakkaismuotoiset signaalit sarjamuotoon tavanomaisella aikajako-30 kanavoinnilla. Multiplekseri voi muodostaa esimerkiksi kuvion 4 mukaisen kehyksen, joka käsittää synkronointibi-tin S, datan ja kellojen siirtoon varatut aikavälit B0...B7 sekä alemman tason eli hitaampien signaalien siirtoon varatun aikavälin C. Alemman tason aikaväli C käsit-35 tää edelleen alemman tason synkronointibitin SC sekä hi- β 83007 taiden ohjaussignaalien sekä yhteystestisignaalin siirtoon varatut aikavälit C0...C8.

Multiplekserin 524 sarjamuotoinen ulostulosignaali syötetään lähettimelle 53, joka suorittaa sarjamuotoiselle 5 signaalille linjakoodauksen lohkossa 531. Lähetin voi olla esimerkiksi kantataajuusmodeemi tai optinen lähetin. Lähettimen 53 ulostulosignaali syötetään linjalle 56.

Linjalta 56 tuleva sarjamuotoinen signaali vastaanotetaan vastaanottimella 55, joka sisältää vastaanotetun 10 signaalin ilmaisun 551, dekoodauksen 552 sekä vastaanoton ajastuksen 553. Vastaanottimen 55 ulostulosignaali syötetään demultipleksointipiiristölle 54, jossa multiplekseri 544 purkaa sarjerimuotoisen signaalin kehyksen ja muodostaa rinnakkaismuotoiset data-, kello- ja ohjaussignaalit. 15 Näille signaaleille suoritetaan lohkoissa 541, 542 ja 543 vastakkaiset operaatiot multipleksointipiiristön 52 lohkojen 521, 522 ja 523 suorittamiin operaatioihin verrattuna. Modeemiyksikkö 21 tai 22 käsittää edullisesti myös I/O-piirin 51, jonka avulla multipleksointipiiristön 52 20 sisääntulot ja demultipleksointivälineen 54 ulostulot sovitetaan sähköisesti tilaaja- tai orjaliitäntään.

Tarkkailemalla orjaliitännästä modeemiyhteyden yli siirrettäviä signaalitiloja voidaan tarkkailla myös yhtey-denkuntoa ja tilaajalaitteiden vikaa.

25 Esimerkiksi signaali 108 on tyypillisesti jatkuvas ti ON-tilassa. Mikäli ainoastaan ko. signaalin tila muuttuu voidaan päätellä vian olevan tilaajalaitteessa, esim. tilaajalaitteesta on sähköt kytketty pois tai orjaliitän-nän ja tilaajalaitteen kaapeli on irti.

30 Jos tilaajayhteys katkeaa esim. linjan katkettua tai tilaajalaitteen päässä olevan modeemin virta on kytketty pois päältä muuttuvat tilaajaliitännän signaalit äkillisesti, esim. kellosignaalit häviävät ja vika voidaan havaita.

35 Jos verkkoa ohjaava verkonvalvontajärjestelmä ei li 9 83007 tue riittävästi signaalien tarkkailua, jotta haluttu valvonta saataisiin aikaan voidaan tilaajaliitäntään muodostaa erillisiä hälytyssignaaleja.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa tarkkaillaan 5 lisäksi modeemiyhteyden kuntoa ja sitä, onko tilaajalaitteen päässä olevan modeemin 22 virta kytketty pois päältä. Yhteystesti voidaan edullisesti suorittaa sijoittamalla modeemiyksikössä 21 yhteen alemman tason aikaväleistä CO...C8 testidataa, joka lähetetään modeemiyksikölle 22, 10 joka puolestaan palauttaa testidatan sijoittamalla sen takaisin lähetettävään signaalikehykseen. Modeemiyksikössä 21 valvontalohko 59 valvoo, että testidata vastaanotetaan takaisin ennalta määrätyn ajan kuluessa lähettämisestä. Mikäli testidataa ei vastaanoteta valvontalohko 59 muodos-15 taa hälytyksen syöttämällä I/O-yksikön 51 kautta LINE-OFF signaalin.

Vastaava tieto siirtoyhteyden laadusta saadaan vaihtoehtoisesti myös tarkkailemalla kehysrakenteen synk-ronointibitin virheitä. Virheelliset bitit voidaan havai-20 ta, koska normaalisti synkronointibitti toistuu säännöllisesti, mutta vikatilanteessa ei, jolloin vikatilanne voidaan havaita suurena synkronointibittivirhemääränä.

Kun modeemilta 22 poistetaan virransyöttö se lähettää yhdessä alemman tason aikaväleistä C0...C8 ilmoitus-25 datan, jonka modeemiyksikön 21 valvontalohko 59 vastaanottaa ja antaa tämän seurauksena I/O-liitäntäyksikön 51 kautta PWR-0FF signaalin.

Yhteyden testisilmukointiin tarkoitetussa signaalissa 140, 141, 142 esiintyy eri valmistajien laitteissa 30 erilaista käytäntöä. 141 ohjaa paikallissilmukkaa, 140 kaukosilmukkaa ja 142 indikoi että haluttu silmukka on saatu aikaan. Signaalit ovat joko kuten kuvassa 2, jolloin esim. signaalin 141 ON-tila aiheuttaa paikallissilmukan digitaalisessa verkossa ja 142-signaali siirtyy ON-tilaan 35 verkon kytkeytyessä silmukkaan.

10 83007

Kuvion 2 mukaisessa järjestelmässä vastaava silmu-kointi saadaan aikaan orjaliitännästä käsin.

Signaalit voivat esiintyä myös toiseen suuntaan, jolloin silmukoinnit aktivoidaan digitaalisesta verkosta 5 käsin. Tällöin keksinnön mukaisessa laitteessa silmukoin-nin aktivointi voidaan järjestää kuten modeemiyhteydellä tyypillisesti. Tällöin 141-signaalin ohjaus ON-tilaan aiheuttaa simukan digitaalisen verkon päässä olevassa modeemissa ja 140 vastaavasti orjamodeemissa.

10 Edellä olevassa selityksessä termiä modeemiyksikkö on käytetty sen laajimmassa merkityksessä tarkoittamaan kaikkia laitteita tai välineitä, joilla rinnakkaismuotoiset signaalit voidaan keksinnön mukaisella tavalla muuttaa siirtoa varten sarjamuotoon ja siirron jälkeen palauttaa 15 rinnakkaismuotoiseksi.

Tällöin siirtotie voi olla myös optinen kuitu ja modeemiyksiköt sisältää optisen lähettimen ja optisen vastaanottimen.

Muutoinkin kuviot ja niihin liittyvä selitys on 20 tarkoitettu ainoastaan havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksinnön mukainen liitäntäyksikkö voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

i.

Claims (8)

11 83007

1. Digitaalinen tiedonsiirtojärjestelmä, joka käsittää useiden solmuasemien (A1-A4) ja niitä yhdistävien 5 suurinopeuksisten runkoyhteyksien (1-5) muodostaman tiedonsiirtoverkon, jossa kukin solmuasema sisältää useita pieninopeuksisia, verkonhanintäjärjestelmän (6) valvomia rinnakkaismuotoisia tilaajaliitäntöjä, joihin tilaaja-asemat (B1-B5) voivat liittyä etäisyydestä riippuen joko suo-10 raan tai sarjamuotoisen modeemiyhteyden (10-13) välityksellä, tunnettu siitä, että mainittu modeemiyhteys (10-13) siirtää rinnakkaismuotoisen tilaajaliitännän kaikki data-, ohjaus- ja ajastussignaalit sarjamuodossa molempiin suuntiin muodostaen tilaaja-aseman (B2-B5) puo-15 leiseen päähän tilaajaliitäntää vastaavan rinnakkaismuotoisen orjaliitännän, jonka signaalien tilat seuraavat tilaajaliitännän signaalien tiloja ja joka on siten tilaa-jaliitännän kautta suoraan verkonhan intä j är j estelmän hallittavissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen digitaalinen tie donsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että modeemiyhteys käsittää välineet (59) yhteystestisignaalin lähettämiseksi toistuvasti solmuaseman puoleisesta päästä tilaaja-aseman puoleiseen päähän ja palauttamiseksi takai-25 sin, sekä yhteysvikahälytyksen antamiseksi, mikäli yhteys-testisignaali ei palaudu solmuaseman puoleiseen päähän ennalta määrätyn ajan sisällä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen digitaalinen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että rin- 30 nakkaismuotoiset signaalit aikajakokanavoidaan sarjamuotoon, ja että kummassakin siirtosuunnasa on ainakin yksi aikaväli varattu mainitulle yhteystestisignaalille.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että modeemiyhteyden kuntoa val- 35 votaan tarkkailemalla synkronointibittivirheiden määrää. i2 85007

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että modeemiyhteyden kuntoa valvotaan tarkkailemalla yhtä tai useampaa orjaliitännästä tilaajaliitäntään siirrettyä signaalia, jonka tila normaa- 5 litoiminnassa tunnetaan ja jonka tila vikatilanteessa muuttuu.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen digitaalinen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että tiedonsiirtoverkko on aikajakoinen verkko, 10 jossa runkoyhteyksien siirtonopeus on 2048 kbit/s ja tilaa jaliitäntöjen nopeus on 1,2-19,2 kbit/s.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen digitaalinen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että tiedonsiirtoverkko on pakettivälitteinen verkko.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen di gitaalinen tiedonsiirtojärjestelmä, tunnettu siitä, että ainakin osa solmuasemista sisältää ristikytken-tävälineet. n 13 83007