FI82902C - Kraeppschaber. - Google Patents

Description

82902

Kreppauskaavin

Kräppschaber 5 Tämän keksinnön kohteena on kreppauskaavin pehmopaperirainan irtikreppaa-miseksi jenkkisylinteristä käsittäen rinnan jenkkisylinterin kanssa ja sen vaippa-pinnan läheisyyteen jäljestetyn sisätilalla varustetun kantopalkin, kaavinterän, kantopalkkiin kiinnitetyn kaapimenpitimen, elimet alipaineen tuottamiseksi kantopalkin sisätilaan ja ensimmäisen imuliitoksen, joka yhdistää kantopalkin 10 sisätilan ulkoisen pölynkehitystilan kanssa, joka sijaitsee kaavinterän ja irtikrepa-tun pehmopaperiradan välissä.

Patentissa SE-B-381899 kuvataan kreppauskaapimessa oleva laite pölyn poisjoh-tamiseksi, jota vapautuu kuitujen ja muiden hiukkasten muodossa paperirainasta, 15 kun sitä krepataan irti jenkkisylinteristä, joka laite käsittää alapuolella sijaitsevan pölynkehitysalueen ja kantopalkin sivuun järjestetyn keräilysäiliön, johon on yhdistetty osittain paineilmajohto ja osittain imujohto pölyä sisältävän ilman poiskuljettamiseksi, jonka paineilmasuihkut tempaavat mukaansa, joita on järjestetty eri kohtiin rainan kulkusuunnan poikki. Tällainen laite on kömpelö, 20 tilaavievä ja melko tehoton. Se ei huolehdi pölystä, jota vapautuu kaavinterän siltä puolelta, joka kääntyy jenkkisylinterin vaippapintaa kohti, ja kreppauskaapi-meen jää lisäksi keräilysäiliön ja kantopalkin väliin välitila, jonka läpi pölyä voi kulkeutua keräilysäiliöön imeytymättä. Koska laite on tilaavievä, kaavinterän vaihto on hankalaa.

25

Patentissa DE 1 104 319 kuvataan erityisesti paperikoneen kuivatussylintereitä varten tarkoitettu kaavin, jolla on kaavinterä kuivatussylinterin vaippapinnan puhdistamiseksi, joka kaavinterä sijaitsee alhaisella paineella vaippapintaa vasten siten, että massakuidut, täyteaineet ja vastaavat kaapiutuvat siitä irti. Kaapimella ‘ 30 on kaapimenpidin, joka on asennettu putkessa olevaan konsoliin. Painelaatassa, joka sijaitsee kaavinterää vasten, on useita imuaukkoja, jotka ovat yhteydessä putken imutilan kanssa kaapimenpitimen ja konsolin läpi johtavan kanavan kautta. Tätä tunnettua kaavinta ei voida käyttää kreppauskaapimena mm. siitä syystä, että sitä ei ole suunniteltu selviytymään suuresta viivapaineesta, noin 360- ______ - τ 2 82902 500 kg/m, jonka kaavinterä kohdistaa jenkkisylinterin vaippapintaan. Sanotuista imuaukoista putken sisäosaan johtavaa imuliitosta ei ole myöskään järjestetty ja suunniteltu niille suhteellisen suurille pölymäärille, joita vapautuu paperirainaa jenkkisylinteristä krepattaessa. Patentissa DE 1 268 955 kuvataan vastaava 5 kaavin, jota täydennetään paineilmakanavilla, jotka johtavat kaavinterän läheisyy teen, ja erityisillä sulkukansilla, joilla imuilmaa säädetään putkea pitkin. Tämä tunnettu kaavin ei myöskään sovellu jenkkisylinterin kreppauskaapimeksi samoista syistä kuin patentin DE 1 104 319 kaapimen yhteydessä.

10 Ongelma, jota ei ole lähemmin käsitelty patenttikirjallisuudessa ja joka esiintyy erityisesti paperirainaa jenkkisylinteristä krepattaessa, liittyy kaavinterää ennen muodostuvaan pölyyn, ts. kaavinterän sille puolelle muodostuvaan pölyyn, joka kääntyy jenkkisylinterin vaippapintaa vasten ja jonka kanssa kaavinterä muodostaa terävän kulman. Tämän sisäisestä pölynkehitystilasta tulevan pölyn on 15 havaittu muodostavan kuitukimppuja, jotka kerääntyvät kreppauskaapimeen ja sen kantopalkkiin ja jotka kasvavat niin suuriksi, että ne tempautuvat jenkkisylinterin mukaan ja kiinnittyvät sen tahmeaan vaippapintaan. Jos puhdistus-kaavinta ei ole järjestetty myötävirtaan kreppauskaapimesta tai jos se on tilapäisesti pois päältä, nämä kuitukimput seuraavat jenkkisylinterin mukana yhden tai 20 useamman kierroksen ja peittyvät paperirainan alle, jonka kanssa ne yhdistyvät ja huonontavat siten laatua. Vaarana on myös ratakatkon syntyminen. Tämän lisäksi on olemassa vaara, että tämä kaavinterän eteen keräytynyt pöly ja sanotut kuitukimput voivat syttyä kipinöistä, joita voi muodostua jenkkisylinterin liimat-tomiin ulko-osiin siitä syystä, että metallista valmistettu kaavinterä puristuu 25 korkealla viivapaineella (noin 360-500 kg/m) suurella nopeudella pyörivän jenkkisylinterin vaippapintaa vasten. Ongelmia aiheuttaa myös kaavinterän vaihdon yhteydessä pöly, jota on vaippapinnan ja vaihdon yhteydessä jonkin verran alaspäin käännetyn kreppauskaapimen ja sen kääntyvän kantopalkin välissä ja jota vapautuu samalla tavoin kuin aikaisemminkin, mutta jonkin verran 30 vastavirtaan sijaitsevan irrotuskaapimen kohdalla. Lisäongelman muodostavat suuret lämpötilaerot, jotka vallitsevat kantopalkin molemmilla puolilla johtuen siitä, että kantopalkin lämpimää jenkkisylinteriä vasten käännetyn puolen lämpötila on korkeampi kuin vastakkaisen puolen lämpötila. Nämä lämpötilaerot aiheuttavat vastaavia eroja pituuslaajentumiseen siten, että kantopalkki ja 3 82902 kreppauskaavin menettävät toivotun suoruutensa, mikä merkitsee puolestaan sitä, että kaavinterän viivapaine muodostuu epätasaisesti jenkkisylinteriä pitkin siten, että kreppausteho lakkaa, mikä voi aiheuttaa ratakatkon ja sitä myötä seisokin.

5 Tämän keksinnön tavoitteena on saada aikaan parannettu kreppauskaavin, jonka avulla on mahdollista kuljettaa tehokkaasti pois pöly, jota vapautuu kreppaus-kaapimen kaavinterän molemmilta puolilta, joka vie tunnettuihin kreppauskaapi-miin verrattuna olennaisesti vähemmän tilaa ja joka takaa kantopalkin suomu· 10 den säilymisen.

Tämä saavutetaan keksinnön mukaisesti siten, että kantopalkin sisätila jaetaan ensimmäiseen pituussuuntaiseen imukammioon ja toiseen pituussuuntaiseen imukammioon ja että kreppauskaavin sisältää tämän lisäksi toisen imuliitoksen, 15 joka yhdistää kantopalkin toisen imukammion sisäisen pölynkehitystilan kanssa, joka sijaitsee kaavinterän ja jenkkisylinterin vaippapinnan välissä, kun taas sanottu ensimmäisen imuliitos yhdistää ulkoisen pölynkehitystilan ensimmäisen imukammion kanssa.

20 Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin oheisiin piirustuksiin viitaten.

Kuvio 1 on päätykuva paperikoneen osasta, joka käsittää jenkkisylinterin ja keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon mukaisen kreppauskaapimen.

25 Kuvio 2 on kuviota 1 vastaava kuva kreppauskaapimesta nuolen A osoittamaan suuntaan katsottuna, josta kuviosta krepattu pehmopaperiraina on jätetty pois.

Kuvio 3 on poikkileikkaus kreppauskaapimesta kuvion 2 linjaa B-B pitkin.

30 Kuvio 4 on päätykuva paperikoneesta osasta, joka käsittää jenkkisylinterin ja keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisen kreppauskaapimen.

Kuvio 5 on kuviota 4 vastaava kuva kreppauskaapimesta nuolen "C" osoittamaan suuntaan katsottuna.

________ -· l 4 82902

Kuvio 6 esittää sisäpuhallusputkea, joka sisältyy kuvion 4 mukaiseen kreppaus-kaapimeen.

Kuvio 7 on poikkileikkaus puhallusputkesta kuvion 6 linjaa D-D pitkin.

5

Kuvio 8 on tasokuva ulkopuhallusputkella varustetusta ohjauslevystä, joka sisältyy kuvion 4 mukaiseen kreppauskaapimeen.

Kuvio 9 on päätykuva kuvion 8 mukaisesta ohjauslevystä ja puhallusputkesta.

10

Kuvio 10 on poikkileikkaus puhallusputkesta kuvion 8 linjaa E-E pitkin.

Kuviossa 1 esitetään paperikoneen osa, joka käsittää vastapäivään pyörivän jenkkisylinterin 1 ja kreppauskaapimen 2. Paperiraina 3, joka kiinnittyy jenk-15 kisylinterin 1 vaippapintaa vasten, laskeutuu alaspäin kreppauskaapimeen 2, jossa paperiraina 3 krepataan irti jenkkisylinteristä 1 kreppauskaapimen 2 avulla. Kreppauskaavin 2 käsittää rinnan jenkkisylinterin 1 kanssa ja sen vaippapinnan läheisyyteen järjestetyn onton kantopalkin 4, kantopalkkiin 4 järjestetyn kaapi-menpitimen 5 ja kaapimenpitimeen 5 asennetun kaavinterän 6. Kreppauskaapi-20 mesta 2 krepattu paperiraina 3 kulkee vinosti alaspäin ja voi ohittaa useita erilaisia elimiä, joita ei ole esitetty, kuten neliömassaskannerin ja levityslaitteet, ennen kuin se saapuu rullaustelineeseen (ei esitetty), jossa krepattu paperiraina kiinnirullataan pehmopaperirullien muodostamiseksi.

25 Kreppauksen yhteydessä paperirainasta 3 vapautuu pölyä, ja osa tästä pölystä tempautuu mukaan suurella nopeudella liikkuvan krepatun paperirainan 3 kummallakin puolella olevaan rajakerrokseen. Olennainen osa sanotuissa rajakerroksissa olevasta pölystä otetaan talteen ja kuljetetaan pois erikois-laitteiden avulla, jotka on asennettu krepatun paperirainan 3 kummallekin 30 puolelle sopiviin paikkoihin kreppauskaapimen 2 ja sanotun ei-esitetyn neliömassaskannerin väliin. Lähes kaikki jäljelläoleva pöly putoaa alas kaavinterän 6 ja sen kaapimenpitimen 5 molemmilla puolilla olevista tiloista.

Keksinnön tarkoituksena on ottaa talteen ainakin suuri osa sanotusta pölystä, 5 82902 jota vapautuu paperirainasta 3 sitä jenkkisylinteristä 1 irtikrepattaessa, mutta joka ei tempaudu mukaan sanottuun rajakerrokseen, vaan putoaa alaspäin sekä kreppauskaapimen 2 ja paperirainan 3 välisestä ulkoisesta pölynkehitystilasta 7 että kreppauskaapimen 2 ja jenkldsylinterin 1 välisestä sisäisestä pölynkehitysti-5 lasta 8.

Kuten kuviosta 2 käy tarkemmin ilmi, kantopalkki 3 on varustettu päädyistään 9,10 akselitapeilla 11,12, jotka on laakeroitu runkoon (ei esitetty) siten, että kreppauskaavinta 2 voidaan kääntää akselitappien 11,12 ympäri ala-asennosta, 10 jossa kaavinterä 6 voidaan vaihtaa, yläkäyttöasentoon, jossa kaavinterä 6 puristuu jenkkisylinterin 1 vaippapintaa vasten ennaltamääritetyllä paineella, tavallisesti viipaineella noin 360-500 kg/m.

Ontto kantopalkki 4 on yhdistetty edelleen imulähteeseen (ei esitetty) pölyn 15 poiskuljettamiseksi kaavinterän 6 molemmilla puolilla olevista pölynkehityspai-koista 7,8 kantopalkissa 4 olevien, alla lähemmin kuvattavien ensimmäisten ja toisten imuliitosten kautta ja kantopalkin sisätilan kautta, jolla on näin ollen kaksi tehtävää, eli kannattaa kaapimenpidintä 5 ja muodostaa pölynimulaatikko. Sanotut imuliitokset etenevät kantopalkin päätyjen välissä tai aivan niiden edessä 20 olevista paikoista, eivätkä niitä katkaise mitkään muut kuin sisäänasennetut tukielimet, jotka kannattavat imuliitosten seinämiä.

Kantopalkki 4 käsittää yläseinämän 13, takasivuseinämän 14, pohjaseinämän 15 ja etusivuseinämän 16, jotka seinämät etenevät kantopalkin päätyjen 9,10 välissä. 25 Kantopalkki 4 on poikkileikkaukseltaan sopivasti ei-suorakulmaisen suunnikkaan muotoinen ja säädetty ajoasentoon siten, että yläseinämä 13 muodostaa pienen kulman, esim. noin 2-5% jonka tangentti kulkee kaavinterän 6 reunan kohdalla olevan paperirainan 3 hidastuspisteen läpi, ja siten, että etusivuseinämälle 16 tulee hyvin pieni kallistus, esim. 5-15% pystytasoon nähden. Pohjaseinämä 15 30 tulee jonkin verran etusivuseinämän 16 ulkopuolelle muodostaen tuen imukan-nelle 17, joka etenee etusivuseinämän 16 ulkopuolelle lyhyelle etäisyydelle siitä, esim. 35-45 mm, suositeltavasti 40-42 mm, siten, että niiden välille muodostuu imukanava 18, jolloin etusivuseinämän 16 alareuna sijaitsee ennaltamääritetyllä lyhyellä etäisyydellä pohjaseinämästä 15 siten, että niiden väliin muodostuu 6 82902 imurako 19, joka yhdistää imukanavan 18 kantopalkin 4 sisätilaan. Imukansi 17 valmistetaan suositeltavasti ohuesta pellistä, jonka paksuus on esim. 2 mm, ja sopivat poikittaiset tukielementit 20 (ks. kuvio 2) asennetaan imukannen 17 ja etusivuseinämän 16 väliin imukannen 17 tukemiseksi ja tasaisen leveyden 5 aikaansaamiseksi imukanavaan 18 siten, ettei siihen synny kapenemiskohtia. Imukansi 17 on varustettu imuaukolla 21, joka sijaitsee sopivasti sen yläosassa, ts. mahdollisimman lähellä ulkoista pölynkehitystilaa 17, ja joka etenee kanto-palkkia pitkin. Imuaukot 21 päädyt sijaitsevat välimatkan päässä kantopalkin päädyistä 9,10 siten, että imukanteen 17 saadaan muodostetuksi läpäisemättö-10 mät päätyosat 46,47, jotka takaavat sen, etteivät paperirainaa vastavirtaan leikattaessa saadut reunanauhat imeydy kiinni kantopalkkiin, vaan voivat pudota vapaasti alaspäin kantopalkin 4 ohi keräämistä varten. Imuaukko 21 voi muodostua jatkuvasta imuraosta tai kuviossa 2 esitetyn suoritusmuodon mukaisesti useista pienistä rei’ista 22 tai rerityksistä, joilla on yhdessä ennaltamääritetty 15 läpivirtauspinta-ala siten, että tietyssä ilman nopeudessa saadaan toivottu ilman läpivirtausmäärä. Sanottu imuaukko 21 muodostaa yhdessä imukanavan 18 ja imuraon 19 kanssa sanotun ensimmäisen imuliitoksen, jonka pienin läpivirtauspinta-ala on sen tuloaukon kohdalla, ts. imuaukon 21 kohdalla, mikä varmistaa ilman tasaisen läpivirtauksen pitkin koko imuaukkoa.

20

Kantopalkin 4 sisätila on jaettu pituussuuntaisen väliseinämän 23 avulla ensimmäiseen imukammioon 24 ja toiseen imukammioon 25, jolloin imukammiot ovat yhteydessä sanottuun imulähteeseen imujohtonsa kautta (ei esitetty), jossa on venttiililaite ilmavirran säätämiseksi imukammioiden läpi nollasta toivottuun 25 ylempään arvoon ja ilmavirran jakamiseksi käytön aikana ensimmäisen imukam-mion 24 ja toisen imukammion 25 välille arvoon noin 2:1. Ulkoinen pölynkehi-tystila 7 on yhdistetty ensimmäiseen imukammioon 24 sanotun ensimmäisen imuliitoksen kautta, joka muodostuu imuaukosta 21, imukanavasta 18 ja imuraosta 19, kun taas sisäinen pölynkehitystila 8 on yhdistetty toiseen imukammioon 30 25 toisen imuliitoksen kautta, jota kuvataan alla lähemmin. Kantopalkin 4 alapuolella sen toisessa päädyssä 10 on liitoslaatikko 26, joka on jaettu vä-liseinämällä 27 kahteen tilaan 28,29, joista ensimmäinen tila 28 on yhteydessä ensimmäiseen imukammioon 24 pohjaseinämässä 15 olevan reiän 30 kautta ja toinen tila 29 toiseen imukammioon 25 pohjaseinämässä 15 olevan reiän 31 7 82902 kautta. Liitoslaatikossa on vaakasuorat putki-istukat 32,33 sanottujen imujohtojen liittämiseksi imulähteeseen.

Kantopalkin 4 yläseinämä 13 päättyy välimatkan päähän etusivuseinämästä 16 5 aukon muodostamiseksi, johon voidaan asentaa mm. kaapimenpidin 5 ja suora tasainen taso 34, joka etenee vinosti ylöspäin ja riittävästi kantopalkin 4 ulkopuolelle siten, että imukansi 17 voidaan kiinnittää tason 34 yläpäätyosaan ja siten, että kaapimenpitimelle 5 saadaan riittävästi kantopintaa. Taso 34 muodostaa samanaikaisesti sanotun väliseinämän 23 yläosan ja etenee vinosti alaspäin 10 väliseinämän 23 alaosaa kohti, joka on samansuuntainen sivuseinämien 14,16 kanssa. Kaapimenpitimellä 5 on tukilevy 35, jonka avulla se asennetaan kiinteästi tason 34 ulostyöntyvään yläosaan, sekä kaksi kiristyslaukaa 36,37, joiden avulla kaavinterä 6 asennetaan irrotettavasti ja jotka ruuvataan kiinni tukilevyyn 35. Tukilevystä työntyy ulos tukiohjauslista 38, joka sijaitsee kaavinterän 6 alapuolta 15 vasten. Sopiva joustava elin 39 on järjestetty tukilevyssä 35 olevaan sisäuraan toimimaan yhdessä tukiohjauslistan 38 kanssa siten, että sen puristuminen kaavinterää 6 vasten tapahtuu peräänantavasti.

Taso 34, joka sijaitsee etusivuseinämässä 16 ja on yhdistetty siihen kiinteästi, 20 etenee ennaltamääritetyllä etäisyydellä yläseinämästä 13 siten, että niiden väliin muodostuu pituussuuntainen imurako 40. Taivutetusta pellistä muodostettu, ilmavirran ohjaamiseen tarkoitettu ohjauselementti 41 on kiinnitetty yläseinä-mään 13, ja se etenee sopivan matkan sisäänpäin kaapimenpitimen 5 yli ja ennaltamääritetylle etäisyydelle siitä ja tasosta 34 siten, että niiden väliin 25 muodostuu imukanava 42 sekä imukanavan 42 suun kohdalle hyvin määritetty pituussuuntainen imuaukko 43, joka sijoittuu tällä tavoin mahdollisimman lähelle kreppauspaikkaa. Ohjauspellin 41 ja jenkkisylinterin väliin rajoittuu vapaa tila 45, jonka läpi tarvittava ilmamäärä voidaan imeä ympäristöstä sisäiseen pölynke-hitystilaan 8 vapautuneen pölyn kuljettamiseksi toiseen imukammioon 25 30 sanotun toisen imuliitoksen kautta, jonka siis muodostavat sanottu imuaukko 32, imukanava 42 ja imurako 40. Imurakoon 40 on järjestetty useita rullan muotoisia tukielcmenttejä 44 sopivalle etäisyydelle toisistaan, jotka tukevat yläseinämää 13 tasoon 34 nähden. Tällöin voidaan taata, että imuraon 40 leveydestä tulee koko pituudeltaan vakio, mikä koskee myös imuaukon 43 leveyttä, koska ohjauspelti ..._ ·· r 8 82902 41 on asennettu kiinteästi yläseinämään 13. Tukielementit 44 on hitsattu suosi-teltavasti kiinni tasoon 34 ja yläseinämään 13, ja ne ovat lyhyitä, jotta niiden välinen ilmanvirtaus muodostuu riittäväksi. Imuaukon 43 päätyosiin voidaan järjestää sopivat läpät imuaukon pituuden säätämiseksi. Koska ympäristöstä 5 imetty ilma kulkee tilan 45 läpi, lämmin jenkkisylinteri lämmittää sen siten, että korkeassa lämpötilassa oleva ilma imeytyy sisään toisen imuliitoksen 43,42,40 ja kulkee toisen imukammion 25 läpi, jonka sivu- ja pohjaseinämät lämpenevät. Tämä kantopalkin 4 lämpeneminen johtaa lämpötilaerojen pienenemiseen kantopalkin jenkkisylinteriä vasten käännettujen osien ja niiden osien välillä, 10 jotka kääntyvät tästä, siten, että pituuslaajeneminen on sama tai pääosin sama kantopalkin eri osissa, jonka suoruus voidaan puolestaan varmistaa siten, että kantopalkkiin kiinteästi yhdistetty kaavinterä 6 tuottaa tasaisen viivapaineen koko jenkkisylinteriä pitkin. Keksinnön yhtenä olennaisena etuna on siis se, ettei mitään erityisiä lämmityselimiä tarvitse ylipäätään käyttää kantopalkin suoruuden 15 varmistamiseksi tai että kantopalkkiin on ainoastaan tietyissä tapauksissa, esimerkiksi suhteellisten pitkien kreppauskaapimien yhteydessä, liitettävä tällaiset erityiset lämmityselimet, kuten alla selvitetään.

Jotta imuliitoksiin voitaisiin saada aikaan ilmavirtojen toivottava tasainen 20 jakautuminen, erityisesti pitkien kreppauskaapimien yhteydessä voi olla hyödyllistä muodostaa imukammiot 24,25 siten, että niiden läpivirtauspinta-alat kasvavat liitoslaatikon 26 suuntaan. Imukammioon 24 voidaan järjestää tällöin esimerkiksi sisäseinämä, joka etenee päädystä 9 ja joka muodostaa kiilan muotoisen erillisen tilan väliseinän 23 kanssa (kiilan käijen ollessa päädyn 10 kohdalla tai sen 25 läheisyydessä), ja imukammioon 25 vastaava sisäseinämä, joka muodostaa kiilan muotoisen erillisen tilan sivuseinämän 14 tai pohjaseinämän 15 kanssa. Erityiset lämmityselimet voidaan järjestää tarvittaessa sinänsä tunnetulla tavalla kantopalkin sisä- tai ulkopuolelle.

30 Toiseen päätyyn tai molempiin päätyihin 9,10 voidaan järjestää haluttaessa luukut tai vastaavat suljettavat aukot, joiden avulla imukammiot 24,25 voidaan tutkia ja mahdollisesti puhdistaa.

Kuvioissa 4 ja 5 esitetään kreppauskaavin, joka on pääasiassa kuvioissa 1-3 9 82902 esitetyn kreppauskaapimen mukainen, mutta jota on täydennetty puhalluselimil-lä, jotka on järjestetty kytkettäviksi jaksottain siten, että ne tuottavat paineil-masuihkuja imuliitosten ja/tai imukammioiden puhdistamiseksi pölystä, joka voi kiinnittyä ja keräytyä niihin. Vastaavista tai samoista rakenneyksityiskohdista 5 käytetään samoja viitenumerolta kuin ensimmäiseksi kuvatun suoritusmuodon yhteydessä. Kuten kuviosta 5 käy ilmi, imukannessa 17 oleva imuaukko 21 muodostuu tässä toisessa suoritusmuodossa useista vinoon asetetuista tasaisesti jaetuista raoista 48, joilla on yhdessä ennaltamääritetty läpivirtauspinta-ala siten, että toivottava ilmamäärä virtaa niiden läpi tietyllä ilman nopeudella. Päädyt 9, 10 10 on varustettu luukuilla 49, jotka sulkevat imukammioiden 24,25 tarkastami seen ja mahdolliseen lisäpuhdistukseen tarkoitetut aukot. Sanotut puhalluselimet käsittävät ensimmäiset ja toiset sisäpuhallusputket 50 ja 51. Ensimmäinen sisäpuhallusputki 50 on jäljestetty ensimmäiseen imukammioon 24 etusivu-seinämän 16 lähelle ja toinen sisäpuhallusputki 51 toiseen imukammioon 25 15 takasivuseinämän 14 lähelle. Nämä kaksi sisäpuhallusputkea 50,51 etenevät päätyjen 9,10 läpi ja on laakeroitu niihin käännettäväsi. Kaksi sulkuelementtiä 52 on jäljestetty toiseen päätyyn kummallakin puhallusputkella 50,51 olevan kahden laipan 53 (kuvio 6) väliin siten, että ne estävät puhallusputkien aksiaalisen liikkeen. Toisessa päädyssä kummallakin sisäpuhallusputkella on kädensija 20 54, jonka avulla puhallusputkea voidaan kääntää edestakaisin. Kumpikin sisäpu hallusputki 50,51 on yhdistetty toisestä päästään johtoon (ei esitetty), joka on yhteydessä paineilmalähteeseen (ei esitetty). Puhallusputket voidaan järjestää haluttaessa myös aksiaalisesti edestakaisin siirrettäviksi, jolloin sulkuelementtejä 52 ei siis käytetä. Puhallusputket 50,51 on varustettu useilla pienillä rePillä 55, 25 jotka on jaettu ensimmäisiin ja toisiin tyhmiin siten, että kunkin ryhmän reiät sijaitsevat aksiaalista linjaa pitkin sopivalla etäisyydellä toisistaan, esim. 5-25 cm. Reikäryhmät on siirretty 90s kehän suuntaisesti toisiinsa nähden siten, että toisen ryhmän reiät suuntaavat paineilmasuihkut 56 alaspäin etusivuseinämää 16 ja takasivuseinämää 14 vasten, kun taas toisen ryhmän reiät suuntaavat painei Ι-ΒΟ masuihkut 57 väliseiniä 23 vasten.

Puhalluselimet käsittävät tämän lisäksi ulkopuhallusputken 58 (ks. kuviot 4 ja 8-10; jätetty pois kuviosta 5), jota kannattaa ohjauspelti 41, joka rajoittaa ulospäin imukanavaa 42 ja sen imuaukkoa 43. Kreppauskaapimen 2 tässä suoritusmuodos- __ — τ—: 10 82902 sa ohjauspelti 41 on varustettu ulospäin suunnatulla päätytaivutuksella 59, johon puhallusputki 58 on hitsattu kiinni. Ohjauspelti 41 kannattaa lisäksi jakoputkea 60, joka on kytketty toisesta päästään T-putkella 61 puhallusputken 58 keskelle ja yhdistetty toisesta päästään johtoon (ei esitetty), joka on yhteydessä sanotun 5 paineilmalähteen kanssa.

Puhallusputki 58 on varustettu useilla pienillä rei’illä 62, jotka on jaettu ensimmäisiin ja toisiin ryhmiin siten, että kunkin ryhmän reiät sijaitsevat aksiaalista linjaa pitkin sopivan välimatkan päässä toisistaan, esim. 5-25 cm. Reikäryhmät 10 on siirretty 120° kehän suuntaisesti toisiinsa nähden siten, että toisen ryhmän reiät suuntaavat paineilmasuihkut 63 vinosti kaapimenpidintä 5 vasten, kun taas toisen ryhmän reiät suuntaavat paineilmasuihkut 64 sisäänpäin tasoa 34 ja imurakoa 40 vasten. Ulkopuhallusputken 58 johto on varustettu säätölaitteella (ei esitetty), joka käsittää venttiilin paineilman kytkemiseksi haluttaessa puhallus-15 putkeen. Tämä tapahtuu esimerkiksi käsiohjauksen avulla tai automaattioh-jauksella ennaltamääritetyin aikavälein, kuten esiasetetun ajastimen avulla. Samaa tai toista säätölaitetta voidaan käyttää sisäpuhallusputkien 50,51 päälle-ja poiskytkemiseen. Esitetyssä suoritusmuodossa sisäohjauspelti 65 on järjestetty peittämään kaapimenpitimen 5 ja tukilevyn 35 sisäpäätyosat siten, että imu-20 kanavaa 42 rajoittaa sisältä sisäohjauspelti 65, joka eliminoi näin kulmat ja reunat, joihin pöly voi kiinnittyä ja kasautua. Ulkoohjauspelti 41 on varustettu lisäksi pitkänomaisilla pulttirefillä 66 siten, että ohjauspelti 41 voidaan kiinnittää eri asentoihin eteenpäin työnnetyn ja taaksepäin vedetyn asennon välille imu-kanavan 42 leveyden säätämiseksi.

25

Puhallusputkissa 50,51,58 olevat reiät 55,62 voivat olla säteittäisesti suunnattuja, kuten on esitetty. Ne voidaan suunnata vaihtoehtoisesti myös vinoon millä tahansa sopivalla tavalla. Reiät voivat muodostua esitetyn mukaisesti yksinkertaisista porausrei’istä tai erityisistä suuttimista, jotka asennetaan puhallusputkiin.

• 30

Ulkopuhallusputki voidaan jäljestää tarvittaessa imukannen 17 läheisyyteen paineilmasuihkujen suuntaamiseksi imuaukkoa 21 vasten siten, että siihen keräytyvä pöly tempautuu irti ja poistuu samalla tavalla kuin yllä on kuvattu. Sisäpuhallusputki voidaan asentaa tämän lisäksi tarvittaessa imukanavaan 18.

Claims (15)

1. Kreppauskaavin (2) pehmopaperirainan (3) irtikreppaamiseksi jenkkisylinteris-tä (1) käsittäen rinnan jenkkisylinterin (1) kanssa ja sen vaippapinnan läheisyy- 5 teen jäljestetyn sisätilalla varustetun kantopalkin (4), kaavinterän (6) , kanto-palkkiin (4) kiinnitetyn kaapimenpitimen (5), elimet alipaineen tuottamiseksi kantopalkin (4) sisätilaan ja ensimmäisen imuliitoksen (18,19,21), joka yhdistää kantopalkin (4) sisätilan ulkoisen pölynkehitystilan (7) kanssa, joka sijaitsee kaavinterän (6) ja irtikrepatun pehmopaperiradan (3) välissä, tunnettu 10 siitä, että kantopalkin (4) sisätila jaetaan ensimmäiseen pituussuuntaiseen imukammioon (24) ja toiseen pituussuuntaiseen imukammioon (25) ja että kreppauskaavin sisältää tämän lisäksi toisen imuliitoksen (40,42,43), joka yhdistää kantopalkin (4) toisen imukammion (25) sisäisen pölynkehitystilan (8) kanssa, joka sijaitsee kaavinterän (6) ja jenkkisylinterin (1) vaippapinnan välissä, 15 kun taas ensimmäinen imuliitos (18,19,21) yhdistää ulkoisen pölynkehitystilan (7) ensimmäisen imukammion (24) kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kreppauskaavin, tunnettu siitä, että pituussuuntaisia sanottuja imukammioita (24,25) erottava väliseinä (23) käsittää 20 yläosan, joka on muodostettu tasoksi (34), joka ulottuu kantopalkin (4) ulkopuolelle pääasiassa rinnan kaavinterän (6) kanssa, jotta se voi jenkkisylinterin (1) vaippapintaa vasten käännetyltä puoleltaan kannattaa kaapimenpidintä (5).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kreppauskaavin, tunnettu siitä, että 25 kantopalkissa (4) olevassa pituussuuntaisessa yläseinämässä (13) on aukko, jonka läpi taso (34) etenee, että taso (34) ja yläseinän (13) vastakkainen sivureuna rajoittavat välilleen pituussuuntaisen imuraon (40) ja että ohjauselementti (41) on järjestetty työntymään ylös yläseinämästä (13) siten, että se rajoittaa itsensä ja kaapimenpitimen (5) välille imukanavan (42) ja muodostaa pituussuuntaisen 30 imuaukon (43), joka kääntyy sisäistä pölynkehitystilaa (8) kohti, joka imuaukko (43), imukanuva (42) ja imurako (40) muodostavat sanotun toisen imuliitoksen.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kreppauskaavin, tunnettu siitä, että krepattua pehmopaperirainaa (3) vasten käännetty, kantopalkissa (4) ____ — . 12 82902 oleva pituussuuntainen etusivuseinämä (16) rajoittaa osittain imuraon (19) alareunansa ja kantopalkissa (4) olevan pohjaseinämän (15) väliin ja osittain imukanavan (18) itsensä ja etusivuseinämän (16) ulkopuolelle järjestetyn pituussuuntainen imukannen (17) väliin, joka etenee pohjaseinämän (15) ja sanotun 5 tason (34) välissä ja jolla on pituussuuntainen imuaukko (21), joka kääntyy ulkoiseen pölynkehitystilaan (7) päin, joka imuaukko (21), imukanava (18) ja imurako (19) muodostavat sanotun ensimmäisen imuliitoksen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kreppauskaavin, tunnettu siitä, että 10 imukannessa (17) oleva imuaukko (21) on järjestetty lähimpänä tasoa (34) sijaitsevalle rajoitetulle alueelle.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen kreppauskaavin, tunnettu siitä, että imuaukko (21) muodostuu useista tasaisesti jaetuista refistä (22) tai imu- 15 kanteen (17) vinoon asetetuista raoista (48).

7. Patenttivaatimuksen 3 ja jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen kreppauskaavin, tunnettu siitä, että kahdessa imuliitoksessa olevalla kullakin sisääntuloaukon muodostavalla imuaukolla (21) on pienin imuliitokseen johtava 20 läpivirtauspinta-ala.

8. Jonkin ylläolevan patenttivaatimuksen mukainen kreppauskaavin, tunnettu siitä, että ensimmäisen imuliitoksen (18,19,21) ja ensimmäisen imu-kammion (24) välinen ilmanvirtaus on olennaisesti suurempi kuin toisen imulii- 25 toksen (40,42,43) ja toisen imukammion (25) välinen ilmanvirtaus.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kreppauskaavin, tunnettu siitä, että ensimmäisen imuliitoksen (18,19,21) ja ensimmäisen imukammion (24) läpi kulkevan ilmanvirtauksen ja toisen imuliitoksen (40,42,43) ja toisen imukammi- 30 on (25) läpi kulkevan ilmanvirtauksen välinen suhde on noin 2:1.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen kreppauskaavin, tunnettu siitä, että se käsittää puhalluselimet (50,51,58), joiden avulla imuliitokset (18, 19,21 ;40,42,43) ja/tai imukammiot (24,25) voidaan puhdistaa ajoittain niihin i3 82902 käytön aikana kerääntyneestä pölystä.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kreppauskaavin, tunnettu siitä, että puhalluselimet käsittävät sisäpuhallusputket (50,51), jotka on järjestetty sanottui- 5 hin imukammioihin (24,25) ja jotka etenevät kantopalkin (4) päätyjen (9,10) läpi.

11 82902

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen kreppauskaavin, tunnettu siitä, että puhalluselimet käsittävät ulkopuhallusputken (58), joka on järjestetty 10 imukanavan (42) imuaukkoon (43).

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kreppauskaavin, tunnettu siitä, että sisäpuhallusputket (50,51) on laakeroitu liikkuvasti päätyihin (9,10), jotta puhallusputkiin järjestettyjä reikiä (55) voidaan säätää eri asentoihin paineil- 15 masuihkuja varten.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen kreppauskaavin, tunnettu siitä, että sisäpuhallusputket (50,51) on laakeroitu käännettävästi.

15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen kreppauskaavin, tunnettu siitä, että ulkopuhallusputki on asennettu kiinteästi ohjauselementtiin (41) ja varustettu ensimmäisellä reikäryhmällä (62), joka on jäljestetty suuntaamaan paineilmasuih-kut (63) kaapimenpidintä (5) vasten, ja toisella reikäryhmällä (62), joka on järjestetty suuntaamaan paineilmasuihkut (64) imukanavaan (42). 25 i4 82902