FI82877C - Herbicida blandningar baserade pao foereningen av typen n-(fosfonometylglysyl)-sulfonylamin. - Google Patents

Description

1 82877

Herbisidiseokset, jotka perustuvat N-(fosfonometyyliglysyyli)-sulfonyyliamiinityyppiä olevaan yhdisteeseen

Kyseessä oleva keksintö koskee uusia herbisidikoostumuksia, jotka muodostuvat herbisidien seoksista ja sisältävät erikoisesti ainakin yhtä herbisidiä, joka kuuluu N-(fosfonometyyliglysyyli) -sulfonyyliamiinien kemialliseen luokkaan, sekä näiden herbisidikoostumuksien käyttämistä maanviljelyksessä.

Tunnetaan useita amonometyylifosfoniryhmään kuuluvia aineita, joilla on herbisidisiä ominaisuuksia, erikoisesti FR-patenteista 2129327, 2281375, 2251569, 2413398, 2463149, Eurooppa-patenteis-ta 53871, 54382, 73574, US-patenteista 3160632, 3455675, 3868407, 4388103, 4397676, GB-patentista 2090596, WO-julkai-susta 83/03608, BE-patenteista 894244, 894245, 894590, 894591, 894592, 894593, 894594, 894595.

On kuitenkin aina edullista laajentaa käytettävissä olevien herbisidiseosten kenttää niin että ne vastaisivat paremmin maanviljelijöiden kaikkia tarpeita. Jo aikaisemmin on tunnettu joitakin aminometyylifosfoniryhmään kuuluvia amideja, mutta nämä aineet olivat vain vähän tai ei lainkaan aktiivisia.

Tämän keksinnön kohteena on saada aikaan herbisidiseoksia, joilla on voimakas ja nopea vaikutus.

Tämän keksinnön toisena kohteena on saada aikaan herbisidiseoksia, jotka hajoavat hyvin luonnossa.

Tämän keksinnön kohteena on vielä saada aikaan kasvien oraalle nousun jälkeen vaikuttavia herbisidiseoksia, joilla on hyvin laaja vaikutusspektri ja joilla on ainakin osittain aleneva systeeminen vaikutus ja jotka ovat mahdollisesti selektiivisiä joidenkin viljelykasvien suhteen.

Keksinnön kohteena on vielä saada aikaan herbisidiseoksia, jotka ovat hyvin kestäviä maaperässä, erikoisesti riittävän 2 82877 kestäviä vaikuttamaan ajoittain orastaviin (so. rikkaruohoihin ja muihin kasveihin, jotka kasvavat ja kehittyvät pitemmän ajanjakson kuluessa).

Keksinnön muut tarkoitusperät ja edut käyvät ilmi seuraavan selostuksen kuluessa.

Nyt on keksitty, että näihin päämääriin voidaan päästä joko kokonaan tai osittain keksinnön mukaisten seosten avulla.

Keksinnön mukaiset herbisidiseokset ovat tunnetut siitä, että ne sisältävät vaikuttavaa ainetta, jonka kaava on: OR2 I , O = P - ch2 - nh - ch2 - CO - n - so2 - R1 (I)

OR3 R

jossa R1 on 1-18 hiiliatomia sisältävä hiilivetyradikaali, erikoisesti 1-7 hiiliatomia sisältävä alkyyli, fenyyli tai 3-7 hiiliatomia sisältävä sykloalkyyli, jotka radikaalit voivat olla mahdollisesti substituoituja seuraavilla ryhmillä: halogeeniatomit, fenyyli, syano, alkyyli, alkoksi, alkyyli-karboksyyli, joiden substituenttien alkyyliryhmät sisältävät 1-4 hiiliatomia; R* on edullisesti 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyliradikaali, joka sisältää mahdollisesti halogeeneja, erikoisesti kloori- tai fluoriatomeja, kuten esimerkiksi cf3, R on vetyatomi tai sillä on jokin niistä merkityksistä, jotka on annettu R^:lle ja se on edullisesti 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä, R2 ja R3 ovat vetyatomeja tai sellaisia ryhmiä, että OR2 ja OR3 ovat hydrolysoituvia ryhmiä; R2 ja R3 ovat erikoisesti 1-12 hiiliatomia sisältäviä alkyyli- tai aryyliradikaaleja (etupäässä 1-8 hiiliatomia sisältävä alkyyli tai fenyyli), jotka ovat mahdollisesti substituoituja niillä substituen-teilla, jotka on esitetty R^:n määritelmässä, 3 82877 ja mainittu vaikuttava aine, jonka kaava on I, käsittää myös näiden eri aineiden suolat (erikoisesti ryhmien P-OH suolat ja ryhmän NH typpiatomin suolat, josta ryhmästä tulee silloin ammoniumryhmä) ja erikoisesti näiden aineiden maanviljelyksessä käytettäviksi soveltuvat suolat (maanviljelyksessä soveltuvat suolat ovat alkalimetallisuoloja, erikoisesti natrium- ja ka-liumsuoloja, maa-alkalimetallisuoloja, primäärisiä, sekundäärisiä, tertiäärisiä tai kvaternäärisiä ammoniumsuoloja, sulfonium-suoloja. Muut keksinnön mukaiset suolat ovat additiosuoloja jonkin hapon kanssa kuten klorideja, sulfaatteja, fosfaatteja ja muita suoloja, jotka on johdettu hapoista, joiden pk on alle tai yhtä suuri kuin 2,5), ja mainittu kaavan I mukainen vaikuttava aine yhdistetään ainakin yhden vaikuttavan aineen kanssa ryhmästä II, eli vaikuttavan aineen kanssa, joka valitaan ryhmästä, johon kuuluvat kloori-asetamidit (erikoisesti alakloori ja metolakloori), triatrii-nit (erikoisesti simatsiini, atratsiini ja prometryyni), fenyyli-ureat (erikoisesti diuroni, isoproturoni ja linuroni), tiadiat-solyyliureat (erikoisesti tebutiuroni ja etidimuroni), sulfo-nyyliureat (erikoisesti sulfometuroni, kloorisulfuroni, met-sulfuroni), bentsotiatsolyyliureat (erikoisesti metabentstiatsu-roni), nitroaniliinit (erikoisesti orytsaliini ja trifluraliini), fenoksinikotiinianilidit (erikoisesti diflufenikaani), amidit (erikoisesti napromamidi, propaniili), oksadiatsolit (erikoisesti oksadiatsoni ja dimefuroni), aminotriatsoli, pikoliinihappo (piklorami), fenoksibentsoehapon johdannaiset (erikoisesti bi-fenoksi, asifluorifeeni, asifluorifeeninatrium, fomesafeeni, oksifluorifeeni ja asifluorifeenin ja alifaattisten alkoholien tai glykolaattien tai laktaattien esterit), fenoksipropioni-happojohdannaiset (erikoisesti kitsalofop-etyyli, fluatsifop- , butyyli), aryylioksihapot (erikoisesti 2,4-D, 2,4-DP, MCPA, MCPP), bentsoehapot (erikoisesti dikamba), propionihapot (erikoisesti dalaponi), triatsinonit (erikoisesti metributsiini), .. karbamaatit (erikoisesti karbetamidi, EPTC, asulaami), pyri-datsinonit (erikoisesti norfluratsoni), pyridonit (erikoisesti '·" fluridoni), kvaternääriset ammoniumyhdisteet (erikoisesti dikuat ja parakuat), urasiilit (erikoisesti bromasiili), hydroksibentso-nitriilit (erikoisesti bromoksynyyli ja ioksynyyli), imidatsoli-nonit (erikoisesti imatsakuini ja imatsapuri) .

4 82877

Kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa esimerkiksi Eurooppa-patenttihakemuksen n:o 135454 mukaisesti.

Ryhmän II aineet ovat tunnettuja ja suurin osa niistä on selostettu yksityiskohtaisesti eri teoksissa kuten "The pesticidal manual", julkaisija "The british crop protection council", ja sen 7. painos on vuodelta 1983. Esimerkeissä käytettyjen ryhmän II aineiden kemialliset nimet on ilmoitettu taulukossa IV.

Keksinnön mukaiset seokset ovat useimmiten binääristä tyyppiä (yksi ainoa vaikuttava aine ryhmästä II, mutta toisinaan käytetään ternäärisiä yhdistelmiä (kaksi vaikuttavaa ainetta ryhmästä II) tai kvaternäärisiä yhdistelmiä (kolme vaikuttavaa ainetta ryhmästä II).

Kaavan I mukaisen vaikuttavan aineen ja ryhmän II vaikuttavan aineen tai vaikuttavien aineiden painosuhde on tavallisesti välillä 0,2-10, etupäässä välillä 0,25-4; tämä suhde voi kuitenkin nousta korkeampiin arvoihin, jopa 100:aanasti sellaisten vaikut-. - tavien aineiden kuten pikloramin ja erikoisesti sulfonyyli-ureoiden kanssa.

Tässä keksinnössä ovat annetut esimerkit ei-rajoittavia ja ne havainnollistavat kuinka keksinnön mukaisia seoksia voidaan valmistaa ja käyttää; prosenttiluvut ovat, ellei toisin ilmoiteta, painoprosentteja; termejä "prelevee" ja "preemergence" on käytetty synonyymeinä kuten "ennen versoamista" ja "ennen orastamista"; ja samoin on asianlaita termien "postlevee" ja "post-emergence" eli "kasvien versottua", "oraiden tultua esiin" suhteen.

Kaavan I mukaisista yhdisteistä pidetään parhaina yhdisteitä, :. · joissa R ja R^ merkitsevät alkyyliryhmää, jossa on 1-4 hiili-2 . 3 . atomia, R ja R merkitsevät vetyatomia tai alkyyliryhmää, jossa on 1-4 hiiliatomia tai fenyyliryhmää samaten kuin näiden eri yhdisteiden suoloja.

Ryhmän II yhdisteistä ovat parhaina pidettyjä seuraavat yhdisteet silloin kun etsitään hyvää kestävyyttä: simatsiini, atrat- 5 82877 siini, prometryyni, diuroni, kloorisulfuroni, orytsaliini, napropamidi, oksadiatsoni, dimefuroni, piklorami, fomesa-feeni, bromasiili, imatsakuiini.

Keksinnön mukaisten seosten vaikuttavia aineita käytetään tavanmukaisessa käytännössä vain harvoin yksinään. Kaikkein useimmiten nämä herbisidiseokset sisältävät keksinnön mukaiset vaikuttavat aineet, jotka on esitetty edellä, yhdessä kiinteiden tai nestemäisten kantaja-aineiden kanssa, jotka soveltuvat maanviljelyksessä käytettäviksi ja samaten maanviljelyksessä hyväksyttävien pinta-aktiivisten aineiden kanssa, erikoisesti käytetään inerttejä ja tavallisia kantaja-aineita ja pinta-aktiivi-sia aineita. Nämä seokset ovat myös keksinnön osana.

Nämä seokset voivat sisältää myös kaikenlaisia muita aineosia kuten esimerkiksi kolloidisia suoja-aineita, liimoja, sakeuttavia aineita, tiksotrooppisia aineita, tunkeutumista edistäviä aineita, stabiloivia aineita, sekvestroivia aineita jne., samaten kuin muita pestisidiominaisuuksista tunnettuja vaikuttavia . . aineita (erikoisesti insektisidejä, fungisideja tai herbisidejä) * ; tai kasvien kasvua sääteleviä aineita. Keksinnön mukaisia aineita voidaan useimmiten yhdistää kaikkiin kiinteisiin tai nestemäisiin lisäaineisiin, jotka vastaavat tavanomaista reseptin valmistustekniikkaa.

Keksinnön mukaisesti käytettävien yhdisteiden annokset voivat vaihdella laajoissa rajoissa, erikoisesti hävitettävien rikkaruohojen luonteesta ja niiden alueiden saastumisasteesta riippuen, joista rikkaruohot on hävitettävä.

Keksinnön mukaiset seokset sisältävät yleensä suunnilleen . 0,05-95 % keksinnön mukaisia vaikuttavia aineita (kaava I) ja ryhmä (II)) ja suunnilleen 1 % - 95 % yhtä tai useampaa kiinteä-tä tai nestemäistä kantaja-ainetta ja mahdollisesti suunnilleen 0,1-50 % (etupäässä 5-40 %) yhtä tai useampaa pinta-aktiivista ainetta.

Kuten edellä on jo sanottu, keksinnössä käytettävät vaikuttavat aineet yhdistetään tavallisesti kantaja-aineisiin ja mahdollisesti pinta-aktiivisiin aineisiin.

6 82877

Termillä "kantaja-aine" tässä yhteydessä tarkoitetaan orgaanista tai epäorgaanista luonnosta saatavaa tai synteettistä ainetta, jonka kanssa vaikuttavat aineet yhdistetään, jotta helpotettaisiin niiden levittämistä kasvin, jyvästen tai mullan päälle. Tämä kantaja-aine on siis tavallisesti inerttiä ja sen on oltava maanviljelyksessä käytettäväksi hyväksyttävää, erikoisesti sopivaa käsiteltävälle kasville.

Kiinteinä kantaja-aineina (tai täyteaineina) voidaan mainita epäorgaaniset tai synteettiset täyteaineet kuten kaoliini, atta-pulgiitti, montmorilloniitti, bentoniitti, talkki, valkaisu-maa, piimää, piiguuri, kalsium- ja magnesiumkarbonaatit, saos-tettu synteettinen piidioksidi, alumiinioksidi, alkalimetalli-silikaatit ja -silikoaluminaatit, hartsit, vahat, kiinteät lannoitteet. Voidaan käyttää myös vesiliukoisia täyteaineita kuten natrium- tai ammoniumsulfaatteja ja ureaa.

Nestemäisistä kantaja-aineista voidaan mainita vesi, alkoholit (erikoisesti butanoli), esterit (erikoisesti metyyliglykoli-asetaatti), ketonit (erikoisesti sykloheksanoni ja isoforoni), petrolitisleet, aromaattiset hiilivedyt (erikoisesti ksyleenit) .·_ tai paraffiinihiilivedyt, klooratut alifaattiset hiilivedyt (erikoisesti trikloorietaani) tai klooratut aromaattiset hiilivedyt (erikoisesti klooribentseenit), vesiliukoiset liuottimet kuten dimetyyliformamidi, dimetyylisulfoksidi, N-metyylipyrro-- · lidoni.

Pinta-aktiivinen aine voi olla ionista tai ei-ionista tyyppiä oleva emulsoiva, dispergoiva tai kostuttava aine tai tällaisten pinta-aktiivisten aineiden seos.

• Ei-ionisista kostuttavista aineista voidaan mainita etyleeni-oksidilla käsitellyt alkyylifenolit (erikoisesti oktyyli-, nonyyli- ja tributyylifenolit, joissa on 6-18 oksietyleeni-yksikköä), etyleenioksidilla käsitellyt rasva-alkoholit (eri-.... koisesti C^Q-C^g-alkoholit, joissa on 6-18 oksietyleeniyksikköä) , etyleenioksidilla käsitellyt rasva-amiinit (erikoisesti rasvaamiini tai mäntyöljy, joissa on 2-40 oksietyleeniyksikköä), 7 82877 rasvahappojen ja polyolien (glyseriini- tai sokerityyppiä) esterit, joita on käsitelty etyleenioksidilla (erikoisesti sorbitaanilauraatti ja -stearaatti, joissa on 5-20 oksietylee-niyksikköä).

Kostuttavista aineista voidaan mainita alkyylinaftaleenisulfo-naattiesterisuolat (erikoisesti natrium- tai kaliumisopropyy-li-, -butyyli- ja -dibutyylinaftaleenisulfonaatit, rasva-alkoholien sulfaattiesterisuolat (erikoisesti natrium- tai kalium-lauryylisulfaatit), rasva-alkoholisulfosukkinaatti-esterisuolat (erikoisesti natrium- tai kalium-dioktyyli-sulfosukkinaatit, tauriinin johdannaiset (erikoisesti alkyylitauraatit, aryyli-N-metyylitauridit, natrium-oleyylimetyylitauridi).

Ei-ionisista dispergoivista aineista voidaan mainita etyleenioksidilla käsitellyt aryylifenolit (erikoisesti di- ja tri-(fe-nyylietyyli)-fenolit, jotka sisältävät 18-40 oksietyleeniyksik-köä) .

Anionisista dispergoivista aineista voidaan mainita suolan muodossa olevat polykarboksyylipolymeerit (kuten natrium-poly-karboksylaatti- ja -polyakrylaattipolymeerit), formaldehydin ja difenolisulfonaattien tai alkyylinaftaleenisulfonaattien polykondensaatit (erikoisesti natrium-metyylinaftaleenisulfo-naatti), etyleenioksidilla käsiteltyjen alkyyli- tai aryylife-nolien fosforihappo-esterisuolat tai happoesterit (erikoisesti nonyylifenolien fosforihappoesterit, joissa on 6-18 oksietylee-niyksikköä, happomuodossa tai kaliumsuolan muodossa, samoin kuin di- tai tri-(fenyylietyyli)-fenolin fosforihappoesterit, joissa on 18-40 oksietyleeniyksikköä hapon tai suolan muodossa), fosfatoidut, etyleenioksidilla käsitellyt rasva-alkoholit (erikoisesti Cll-C .^-rasva-alkoholit, joissa on 6-18 oksiety-leeni-yksikköä), ja alkalimetalli- tai maa-alkalimetalli-ligno-sulfonaatit.

Keksinnön mukaiset seokset, ennen kaikkea silloin kun kyseessä ovat autodispergoituvat granulat, voivat sisältää myös 1-50 paino-% luonnollista tai synteettistä sitovaa ainetta.

8 82877

Luonnosta peräisin olevista sitovista aineista voidaan mainita tärkkelys ja sen johdannaiset (erikoisesti muunneltu tärkkelys ja dekstriini), selluloosan johdannaiset (erikoisesti karboksimetyyliselluloosa, hydroksietyyliselluloosa, hydroksi-propyylimetyyliselluloosa), sokerit (kuten laktoosi, mannitoli, sorbitoli), kumit (kuten arabikumi ja ksantaanikumit).

Synteettisistä sideaineista voidaan mainita polymeerit (erikoisesti polyvinyylialkoholi, vinyylipolyasetaatti, polyvinyyli-pyrrolidoni, alkalimetallipolyakrylaatit), polykondensaatit (erikoisesti polyeetterit kuten polyglykolit; maleiinianhydri-din kopolykondensaatit; formaldehydin ja alkyylinaftaleenisul-fonaattien polykondensaatit (kuten formaldehydin ja natrium-metyylinaftaleenisulfonaatin polykondensaatti), alkalimetalli-lignosulfonaatit.

Ainakin yhden pinta-aktiivisen aineen mukanaolo keksinnön mukaisissa seoksissa on tavallisesti välttämätön silloin kun vaikuttavat aineet ja/tai inertti kantaja-aine eivät ole veteen liukenevia ja kun levittämisaineena on vesi.

Levittämistä varten ovat keksinnön mukaiset seokset useissa eri-; laisissa kiinteissä tai nestemäissä muodoissa; kyseessä ovat tällöin suhteellisen laimeat muodot, kun taas seokset, jotka soveltuvat kuljetukseen, myyntiin ja varastointiin, ovat sen sijaan konsentroituja seoksia.

Kiinteistä seoksista voidaan mainita kostutettavat jauheet ja pölytettävät jauheet (vaikuttavien aineiden pitoisuus voi niissä olla jopa 100 %) ja granulat (etupäässä autodispergoitu-... vat) erikoisesti pursottamalla, puristamalla, granuloitua kan-taja-ainetta impregnoimalla, tai granuloimalla jauhetta saadut (kaavan I mukaisten vaikuttavien aineiden pitoisuus ja ryhmän II mukaisten vaikuttavien aineiden pitoisuus näissä granuloissa on välillä 0,5-80 % näissä jälkimmäisissä tapauksissa) .

Nestemäisistä seosten muodoista tai niistä, jotka on tarkoitettu muutettaviksi nestemäisiksi seoksiksi levittämisen ajaksi 9 82877 voidaan mainita liuokset ja konsentroidut suspensiot tai vielä tahnat. Keksinnön mukaisesti pidetään parhaina konsentroituja seoksia kiinteässä muodossa.

Konsentroituja suspensioita, joita levitetään sumuttamalla, valmistetaan siten, että saadaan stabiilia juoksevaa ainetta, joka ei sakkaudu (hienojauhatus) ja ne sisältävät tavallisesti 10-75 % vaikuttavia aineita, 0,5-15 % pinta-aktiivisia aineita, 0,1-10 % tiksotrooppisia aineita, 0-10 % sopivia lisäaineita kuten vaahtoamista ehkäiseviä aineita, korroosiota ehkäiseviä aineita, stabiloivia aineita, kasveihin tukeutumista edistäviä aineita ja liimoja ja kantaja-aineena vettä tai orgaanista nestettä, johon vaikuttavat aineet ovat vähän liukoisia tai liukenemattomia: joitakin kiinteitä orgaanisia aineita tai epäorgaanisia suoloja voidaan liuottaa kantaja-aineeseen estämään sedimentoitumista tai veden jäätymistä ehkäisemään.

Esimerkki 1:

Konsentroitu suspensiokoostumus - vaikuttavat aineet 500 g - etyleenioksidin ja tristyryylifenoli- 50 g fosfaatin polykondensaatti ·": - etyleenioksidin ja alkyylifenolin 50 g polykondensaatti - natriumpolykarboksylaatti 20 g - etyleeniglykoli (jäätymistä ehkäisevä aine) 50 g - organopolysiloksaaniöljy 1 g (vaahtoamista ehkäisevä aine) 15a - polysakkaridi (sakeuttava aine) ' ^ - vesi 316,5 g Tämän esimerkin 1 mukaan voidaan suorittaa seuraavien aineiden yhdistämisiä:

Kaavan I mukaiset aineet

Yhdiste n:o 1: kaavan I mukainen yhdiste, jossa R ja F1 esittä- 2 3 vät metyyliryhmää ja R ja R ovat vetyatomeja ____ Yhdiste n:o 2: kaavan I mukainen yhdiste, jossa R ja R* esittä- 2 i vät metyyliryhmää ja R on vetyatomi ja R on fenyyliryhmä 10 82877

Yhdiste n:o 3: kaavan I mukainen yhdiste, jossa R ja R1 esittä- 2 3 vät metyyliryhmää ja R ja R ovat fenyyliryhmiä.

Ryhmän II mukaiset aineet: simatsiini, atratsiini, prometryyni, diuroni, isoproturoni, linuroni, metabentstiatsuroni, orytsa-liini, trifluraliini, diflufenikaani, naprcpamidi, propaniili, oksadiatsoni, aminotriatsoli, piklorami, bifenoksi, asifluori-feeni-natrium, kitsalofop, 2,4-D, MCPA, MCPP, karbetamidi, asulami, bromoksynyyli, ioksynyyli.

Esimerkin 1 mukaan suoritetaan esimerkit 2-10 käyttäen olosuhteita, jotka on määritelty seuraavassa taulukossa I:

Taulukko I

Yhdisteiden n:o 1-3 Ryhmän II yhdisteiden luonne Esimerkki määrä grammoissa ja määrä grammoissa_ 2 (n:o 1) 300 Atratsiini 200 3 (n:o 2) 250 Orytsaliini 250 4 (n:o 1) 450 Diflufenikani 50 5 (n:o 2) 350 Oksadiatsoni 150 6 (n:o 2) 250 Aminotriatsoli 250 ____ 7 (n:o 3) 300 Bifenoksi 200 8 (n:o 1) 350 Asif luorif eeni-Na 150 9 (n:o 3) 250 Asulaami 250 10 (n:o 1) 350 Bromoksyniili 150

Kostutettavat jauheet (tai sumutettava jauhe) ovat siis auto-dispergoituvien granuloiden kanssa keksinnön mukaisia parhaina pidettyjä koostumuksia. Kostutettavia jauheita valmistetaan tavallisesti siten, että ne sisältävät 20-95 % vaikuttavia aineita ja ne sisältävät tavallisesti kiinteän kantaja-aineen lisäksi 0-25 % kostuttavaa ainetta, 1-15 % dispergoivaa ainetta ja sil-‘ loin kun se on tarpeen, 0-10 % yhtä tai useampaa stabiloivaa '· ainetta ja/tai muita lisäaineita, kasveihin tunkeutumista edistäviä aineita, liimoja tai paakkuuntumista ehkäiseviä aineita, ·; - värejä ym.

n 82877

Esimerkki 11;

Erilaisia kostutettavien jauheiden koostumuksia: - vaikuttavat aineet 50 % - kalsiumlignosulfonaatti (mureniksi 5 % hajottava aine) - isopropyylinaftaleenisulfonaatti 1 % (anioninen kostuttava aine) - paakkuuntumista ehkäisevä piidioksidi 5 % - kaoliini (täyteaine) 39 %

Esimerkki 12: - vaikuttavat aineet 80 % - natriumalkyylinaftaleenisulfonaatti 2 % - natriumlignosulfonaatti 2 % - paakkuuntumista ehkäisevä piidioksidi 3 % - kaoliini 13 %

Esimerkki 13: - vaikuttavat aineet 50 % - natriumalkyylinaftaleenisulfonaatti 2 % - metyyliselluloosa, alhaisen viskosi- 2 % teetin omaava 46 % - purnaa Esimerkki 14: - vaikuttavat aineet 90 % - natriumdioktyylisulfosukkinaatti 0,2 % - synteettinen piidioksidi 9,8 %

Esimerkki 15: - vaikuttavat aineet 400 g - natriumlignosulfonaatti 50 g \ - natriumdibutyylinaftaleenisulfonaatti 10 g - piidioksidi 540 g - Esimerkki 16: - vaikuttavat aineet 250 g - iso-oktyylifenoksi-(polyoksietyleeni)etanoli 25 g - seos, jossa on yhtä suuret osat Champagnen 17 g liitua ja hydroksietyyliselluloosaa - natriumaluminosilikaatti Hi 2 - piiguuri 165 g i2 82877

Esimerkki 17; - vaikuttavat aineet 100 g - tyydytettyjen rasvahappojen sulfaattien 30 g natriumsuolojen seos - naftaleenisulfonihapon ja formaldehydin 50 g kondensaatiotuote - kaoliini 820 g

Esimerkki 18: - vaikuttavat aineet 40 % - natriumisopropyylinaftaleenisulfonaatti 2 % - natriumlignosulfonaatti 5 % - saostettu piidioksidi 10 % - kaoliini q.s.p. 100 %

Esimerkki 19: - vaikuttavat aineet 40 % - natriumlauryylisulfaatti 4 % - tri(fenyylietyyli)fenoli, jossa on 40 6 % oksietyleeniyksikköä - saostettu piidioksidi 15 % - attapulgiitti q.s.p. 100 %

Esimerkki 20: : - vaikuttavat aineet 40 % - rasva-amiini, joka sisältää 25 oksiety- 10 % leeniyksikköä - C^2~alkoholi f joka sisältää 6 oksietyleeni- 5 % yksikköä - saostettu piidioksidi 15 % - attapulgiitti, q.s.p. 100 %

Esimerkki 21: - vaikuttavat aineet 50 % :Y - natriumoleyylimetyylitauridi 2 % - natriummetyylinaftaleenisulfonaatti, joka 4 % on polykondensoitu formaldehydin kanssa - piimää 20 % - piiguuri q.s.p. 100 % f i3 82877

Esimerkki 22: - vaikuttavat aineet 50 % - nonyylifenoli, jossa on 18 oksietyleeni- 2 % yksikköä - nonyylifenyylifosfaatti, jossa on 10 4 % oksietyleeniyksikköä - saostettu piidioksidi 10 % - montmorilloniitti q.s.p. 100 %

Esimerkki 23: - vaikuttavat aineet 60 % - natriumdioktyylisulfosukkinaatti 2 % - polykondensoitu natriummetyylinaftaleeni- 3 % sulfonaatti - natriumsilikoaluminaatti 15 % - kaoliini q.s.p. 100 %

Esimerkki 24; - vaikuttavat aineet 60 % - sorbitaanistearaatti (dehydratun sorbitolin 5 % stearaatti), joka sisältää 25 oksietyleeniyksikköä - fosfatoitu tri(fenyylietyyli)fenoli, joka 3 % sisältää 18 oksietyleeniyksikköä - saostettu piidioksidi 10 % ... - piiguuri, q.s.p. 100 % •; Esimerkki 25 : - vaikuttavat aineet 60 % - natriumoleyylimetyylitauridi 2 % - fosfatoitu tri(fenyylietyyli)fenoli, joka 3 % sisältää 18 oksietyleeniyksikköä - synteettinen piidioksidi 15 % - kaoliini q.s.p. 100 %

Esimerkki 26: - vaikuttavat aineet 80 % - natriumisopropyylinaftaleenisulfonaatti 2 % - kondensoitu natriummetyylinaftaleenisulfonaatti 3 % - synteettinen piidioksidi 15 % - kaoliini q.s.p. 100 % 14 82877

Esimerkki 27: - vaikuttavat aineet 80 % - natriumlauryylisulfaatti 3 % - natriumpolykarboksylaatti 3 % - natriumsilikoaluminaatti q.s.p. 100 % Näissä esimerkeissä 11-27 käytetään vaikuttavina aineina yhtä, joka on yhdisteistä n:o 1-3 valittu ja toista, joka kuuluu seu-raavaan ryhmään: simatsiini, atratsiini, prometryyni, diuroni, isoproturoni, linuroni, metabentstiatsuroni, trifluraliini, diflufenikaani, napropamidi, oksadiatsoni, dimefuroni, bifenoksi, kitsalofop, dalaponi, karbetamidi ja muita vaikuttavia aineita taulukosta IV.

Tarkemmin sanottuna voidaan esimerkit 30-41 suorittaa taulukossa II määritellyissä olosuhteissa. Myös taulukossa V ilmoitettuja seoksia voitaisiin käyttää.

Taulukko II

Esimer- Yhdisteen 1-3 Ryhmän II yhdisteen laatu . . Esi- keistä määrä grammois- ja määrä grammoissa (tai ·. ·: merkki 11-17 pe- sa (tai prosen- prosenteissa) · räisin ole- teissä) _ va seos_ _____ 30 11 (n:o 1) 30 % Atratsiini 20 % 31 12 (n:o 2) 50 % Diuroni 30 % 32 13 (n:o 3) 30 % Simatsiini 20 % ' 33 14 (n:o 3) 60 % Dimefuroni 30 % 34 11 (n:o 2) 25 % Isoproturoni 25 % 35 16 (n:o 3) 150 g Bifenoksi 100 g 36 15 (n:o 1) 200 g Napropamidi 200 g 37 12 (n:o 1) 55 % Oksadiatsoni 25 % 38 17 (n:o 2) 85 g Kitsalofop-etyyli 15 g 39 13 (n:o 2) 20% Karbetamidi 30 % :/· 40 15 (n:o 3) 300 g Diflufenikaani 100 g 41 14 (n:o 1) 30 % Dalaponi 60 %

Sumutettavien tai kostutettavien jauheiden valmistamiseksi sekoitetaan vaikuttavat aineet hyvin tehokkaasti sopivissa sekoitin-laitteissa lisäaineiden kanssa tai sulatetut vaikuttavat 15 82877 aineet impregnoidaan huokoisen täyteaineen päälle ja jauhetaan ne myllyissä tai sopivissa muissa jauhatinlaitteissa. Näin saadaan sumutettavia jauheita, jotka voidaan kostuttaa tai suspendoida edullisesti; ne voidaan suspendoida veteen mihin tahansa haluttuun konsentraatioon ja tätä suspensiota voidaan käyttää edullisesti erikoisesti kasvien lehtien päälle levittämiseen.

"Autodispergoituvat" granulat (englanniksi "dry flowable"-granulat; kyseessä ovat tarkemmin sanottuna veteen helposti dispergoituvat granulat) ovat koostumukseltaan hyvin lähellä kostutettavien jauheiden koostumusta. Niitä voidaan valmistaa granuloimalla edellä selostettuja reseptikoostumuksia kostutettaville jauheille, joko märkämenetelmällä (hienojakoiset vaikuttavat aineet pannaan kontaktiin inertin täyteaineen ja pienen määrän kanssa vettä, esimerkiksi 1-20 %, tai dispergoivan aineen tai sideaineen vesiliuoksen kanssa (selostettu edellä) sitten kuivataan ja seulotaan), tai kuivamenetelmällä (puristaminen, sitten jauhatus ja seulonta).

Seuraavassa on joitakin autodispergoituvien granuloiden resep-·’.'·· tejä:

Esimerkki 50: - vaikuttavat aineet 800 g - natriumalkyylinaftaleenisulfonaatti 20 g - natriummetyleeni-bis-naftaleenisulfonaatti 80 g - kaoliini 100 g

Esimerkki 51: - vaikuttavat aineet 40 % - rasva-amiini, jossa on 25 oksietyleeniyksikköä 10 % - saostettu synteettinen piidioksidi 10 g - polyvinyylipyrrolidoni 5 % - bentoniitti q.s.p. 100 % ie 82877

Esimerkki 52: - vaikuttavat aineet 40 % - C^2“alkoholi, jossa on 6 oksietyleeni- 5 % yksikköä - saostettu synteettinen piidioksidi 5 % - ammoniumsulfaatti 20 % - hydroksietyyliselluloosa 2 % - tärkkelys q.s.p. 100 %

Esimerkki 53: - vaikuttavat aineet 40 % - nonyylifenoli, jossa on 10 oksietyleeni- 2 % yksikköä - kalsiumlignosulfaatti 10 % - polyvinyylipyrrolidoni 5 % - kaoliini q.s.p. 100 %

Vaikuttavien aineiden täsmälliset esimerkit ja kunkin osuudet näiden esikmerkkien 50-53 mukaan ovat samanlaisia kuin vaikuttavien aineiden seoksissa taulukoissa II ja V.

Kostutettavien jauheiden asemesta voidaan valmistaa tahnoja.

; Olosuhteet ja näiden tahnojen valmistustavat ja käyttötavat ovat samanlaiset kuin kostutettavien jauheiden tai sumutettavien jauheiden.

Kuten on jo mainittu, vesidispersiot ja vesiemulsiot, esimerkiksi vedellä laimentamalla kostutettavasta jauheesta saatavat tai keksinnön mukainen konsentroitu suspensio kuuluvat tässä keksinnössä käytettävien seosten yleiseen piiriin. Emulsiot voivat olla tyyppiä vettä-öljyssä tai öljyä-vedessä ja niillä voi olla paksu konsistenssi kuten "majoneesilla".

Kaikkia näitä vesidispersioita tai -emulsioita tai -liuoksia - - voidaan levittää alueille tai viljelmille, joista rikkaruohot on määrä hävittää, millä tahansa sopivalla tavalla, pääasiassa sumuttamalla ja annokset ovat tavallisesti suuruusluokkaa 50-1200 litraa liuosta hehtaaria kohti, etupäässä 80-250 1/ha.

i7 82877

Keksinnön mukaisen menetelmän avulla levitetään alueille, joista rikkaruohot on määrä hävittää, kaavan I mukaisia ja ryhmään II kuuluvia aineita yhdessä ja samassa levityksessä; näiden kahden vaikuttavan aineen sekoittaminen voidaan suorittaa etukäteen ja laimentaa konsentraattia vedellä käyttöhetkellä, tai kahden vaikuttavan aineen tai vaikuttavien aineiden konsentraattien sekoittaminen voi tapahtua suoraan sillä hetkellä veteen, jota käytetään levityksessä.

Keksintö koskee myös rikkaruohojen hävittämismenetelmää, jossa levitetään kasvien päälle, jotka on määrä hävittää, tehokas määrä keksinnön mukaista seosta.

Keksinnön mukaisia seoksia levitetään sopivasti kasvillisuuden päälle ja nimenomaan rikkaruohojen päälle, jotka on hävitettävä, silloin kun niissä on vihreän lehdet.

Herbisidiseoksia voidaan levittää myös hieman ennen sadonkorjuuta siten, että tuhotaan rikkaruohot, joiden juuret jäävät jäljelle sadonkorjuun jälkeen. Voidaan siis kylvää hyvin nopeasti sadonkorjuun jälkeen ilman, että olisi välttämätöntä suorittaa mekaanisia rikkaruohon poistamistöitä (kyntämistä tai muuta).

ie 82877

Yleisesti levitetään ryhmän I mukaista yhdistettä annoksina, jotka ovat 0,1-10 kg/ha, etupäässä välillä 0,1-6 kg/ha ja erikoisesti 0,1-4 kg/ha. Jäljessä tullaan antamaan parhaana pidetyt levittämismäärät muille vaikuttaville aineille.

Siten esimerkiksi triatsiinia, esimerkiksi atratsiinia, käytetään etupäässä 0,125-4 kg/ha ja painosuhde ryhmän I yhdisteen ja triatsiinin välillä on edullisesti 1:32-32:1, etupäässä välillä 1:16-8:1.

Silloin kun käytetään fenyyliureoiden luokkaan kuuluvia herbi-sidejä, esimerkiksi isoproturonia, levitetään etupäässä annoksia, jotka ovat välillä 0,125-2 kg/ha ja painosuhde ryhmän I yhdisteen ja fenyyliurean välillä on edullisesti välillä 1:16-32:1, erikoisesti välillä 1:12-8:1.

Silloin kun käytetään fenoksibentsoehappojen luokkaan kuuluvaa herbisidiä, esimerkiksi bifenoksia, levitetään yleensä 0,125-4 kg/ha, etupäässä 0,25-2 kg/ha ja painosuhde ryhmän I yhdisteen ja fenoksibentsoehapon johdannaisen välillä on 1:32-32:1, vielä edullisemmin välillä 1:16-8:1.

Silloin kun käytetään tähän samaan luokkaan kuuluvaa asifluori-feeniä ja/tai natrium-asifluorifeeniä, levitetään etupäässä 0,06 kg - 1 kg/ha ja painosuhde ryhmän I yhdisteen ja (natrium)-asifluorifeenin välillä on kaikkein useimmiten välillä 1:8-60:1, etupäässä välillä 1:4-32:1.

Silloin kun käytetään urasiilia, joka on tyyppiä bromasiili, levitetään tätä jälkimmäistä annoksina välillä 0,125-10 kg/ha ja erikoisesti välillä 0,125-3 kg/ha ja painosuhde ryhmän I yhdisteen ja urasiilin välillä on edullisesti välillä 1:80-32:1, etupäässä välillä 1:24-16:1.

- · Jos käytetään fenoksihapon johdannaista, esimerkiksi 2,4-D:tä, levitetään etupäässä annoksia, jotka ovat välillä 0,1-5 kg/ha ja vielä erikoisemmin välillä 0,1-2 kg/ha. Painosuhde ryhmän I yhdisteen ja fenoksihappojohdannaisen välillä on silloin edulli- i9 82877 sesti välillä 1:40-40:1, mieluummin välillä 1:16-20:1. Fenoksi-happoa käytetään edullisesti jonkin alkalimetallisuolansa muodossa ja erikoisesti amiinisuolojen muodossa tai estereiden muodossa.

Jos käytetään karbamaattia, esimerkiksi asulaamia, sitä levitetään tavallisesti annoksina, jotka ovat välillä 0,25-7 kg/ha ja erikoisesti välillä 0,25-4 kg/ha, ja painosuhde ryhmän I yhdisteen ja karbamaatin välillä on tavallisesti välillä 1:56-16:1 ja vielä edullisemmin välillä 1:32-8:1. Asulaami on mieluummin alkalimetallisuolan, erikoisesti natriumsuolan muodossa.

Kun käytetään aminotriatsolia, sitä levitetään etupäässä 0,5-4 kg/ha ja painosuhde ryhmän I yhdisteen ja aminotriatsolin välillä on tavallisesti 1:96-8:1, etupäässä välillä 1:32-4:1.

Jos käytetään propaniilia, levitetään sitä 0,25-6 kg/ha ja painosuhde ryhmän I yhdisteen ja propaniilin välillä on edullisesti välillä 1:48-16:1, etupäässä välillä 1:48-4:1.

Kun käytetään kitsalofop-etyyliä, sitä levitetään 0,016-1 kg/ha, erikoisesti 0,03-0,5 kg/ha, ja painosuhde ryhmän I yhdisteen ja kitsalofop -etyylin välillä on silloin tavallisesti välillä 1:8-250:1 ja vielä edullisemmin välillä 1:4-60:1.

Jos käytetään nikotiiniamidia kuten diflufenikaania, levitetään tavallisesti annoksia, jotka ovat välillä 0,1-2 kg/ha ja paino-suhde ryhmän I yhdisteen ja diflufenikaanin välillä on silloin tavallisesti välillä 1:16-40:1, etupäässä välillä 1:6-20:1.

Imidatsolinonien kemiallisesta luokasta voidaan käyttää imatsa-puria tai imatsakiiniä annoksina, jotka ovat välillä 0,016-0,5 kg/ha ja painosuhde ryhmän I yhdisteen ja imidatsolinonien luokkaan kuuluvan yhdisteen välillä on useimmiten välillä 1:4-250:1, erikoisesti välillä 1:4-80:1. Imatsapuria käytetään edullisesti amiinisuolojen muodossa, erikoisesti isopropyyliamiinisuolana.

Kun käytetään bentsonitriilin tyyppistä herbisidiä, esimerkiksi 2o 82877 bromoksinyyliä, levitetään sitä 0,06-1 kg/ha. Painosuhde ryhmän I yhdisteen ja bentsonitriilin johdannaisen välillä on edullisesti välillä 1:8-60:1, mieluummin välillä 1:5-32:1. Bromoksi-nyyli voi olla alkalimetallisuolojen muodossa tai edullisesti estereiden muodossa (oktonoaatti). Ioksinyyliä voidaan käyttää bromoksinyylin asemesta.

Voidaan käyttää myös tiadiatsolyyliureoita kuten etidimuronia. Etidimuronia käytetään silloin levittämiseen 0,125-7 kg/ha ja erikoisesti 0,25-2 kg/ha. Painosuhde ryhmän I yhdisteen ja tiadiatsolyyliurean välillä on useimmiten välillä 1:56-32:1, erikoisesti välillä 1:16-8:1.

Oksadiatsolien kemialliseen luokkaan kuuluvista aineista voidaan käyttää oksadiatsonia. Sitä levitetään annoksina välillä 0,25-4 kg/ha, erikoisesti 0,25-2,5 kg/ha. Painosuhde ryhmän I yhdisteen ja oksadiatsoliryhmän johdannaisen välillä on tavallisesti välillä 1:32-16:1, mieluummin välillä 1:20-8:1.

Samasta kemiallisesta luokasta voidaan käyttää samaten dime-furonia, jota levitetään mieluimmin 0,25-2 kg/ha, ja painosuhde j ·': ryhmän I yhdisteen ja oksadiatsolin välillä on silloin 1:8-16:1, erikoisesti välillä 1:8-8:1.

- Kun käytetään bentsoehappoa kuten dikambaa, sitä levitetään annoksina 0,05-5 kg/ha, etupäässä 0,05-0,3 kg/ha ja painosuhde ryhmän I yhdisteen ja bentsoehapon johdannaisen (nimenomaan dikamban) välillä on silloin edullisesti välillä 1:40-80:1, etupäässä välillä 1:3-20:1.

Myös kvaternäärisiä ammoniumyhdisteitä voidaan käyttää. Siten esimerkiksi parakuatia levitetään 0,125-2 kg/ha. Painosuhde ryhmän I yhdisteen ja parakuatin välillä on tavallisesti välillä 1:16-32:1, erikoisesti välillä 1:8-16:1.

:· Kun käytetään ryhmän I yhdistettä triatsiinin kanssa, voidaan havaita erikoisen hyvä kontrolli seuraavien rikkaruohojen suhteen: Xanthium pennsylvanicum, Ipomea purpurea, Polygonum 2i 82877 convolvulus, Echinochloa crus-galli, Chenopodium, Amaranthus, Sinapis, Capsella, Poa.

Kun käytetään ryhmän I yhdistettä fenyyliurean kanssa, on vaikutus erikoisen hyvä seuraavien rikkaruohojen suhteen: Abutilon theoprasti, Sesbania exaltata, Xanthium pennsylvanicum,

Polygonum convolvulus, Ipomea purpurea, Echinochloa crus-galli, Alopecurus, Apera, Poa, Atriplex, Sinapis, Chenopodium, Chrysanthemum, Matricaria, Ranunculus, Stellaria.

Kun käytetään ryhmän I yhdistettä fenoksibentsoehapon johdannaisten kanssa, havaitaan hyvä kontrolli seuraavien rikkaruohojen suhteen: Xanthium pennsylvanicum, Ipomea purpurea,

Sesbania exaltata, Abutilon theophrasti. Polygonum convolvulus, Amaranthus, Chenopodium, Sinapis, Datura, Solanum, Setaria, Euphorbia, Bidens, Galinsoga.

Kun käytetään ryhmän I yhdistettä urasiilin kanssa, ovat seuraa-vat rikkaruohot erikoisen hyvin kontrollissa: Xanthium pennsyl-. . vanicum, Ipomea purpurea, Echinochloa crus-galli, Lolium multi-florum, Setaria, Digitaria, Bromus, Ambrosia, Amaranthus,

Agropyron, Cynodon, Taraxacum, Plantago.

Kun käytetään ryhmän I yhdistettä fenoksihapon johdannaisen kanssa, voidaan havaita hyvä kontrolli seuraavien rikkaruohojen suhteen: Portulaca oleracea, Polygonum convolvulus, Abutilon theophrasti, Xanthium pennsylvanicum, Chenopodium, Sinapis, Solanum, Ranunculus, Amaranthus, Cirsium, Ipomea.

Kun käytetään ryhmän I yhdistettä karbamaatin kuten asulaamin kanssa, ovat seuraavat rikkaruohot erikoisen hyvin kontrollin alaisia: Xanthium pennsylvanicum, Abutilon theophrasti ja Sesbania exaltata, Sorghum halepense, Pteridium, Aquilinicum, •f. Eleusine, Panicum, Digitaria, Setaria, Rumex, Equisetum.

Kun käytetään ryhmän I yhdistettä aminotriatsolin kanssa, huomataan hyvä kontrollitulos seuraavien rikkaruohojen suhteen:

Portulaca oleracea, Abutilon theophrasti, Agropyron, Cynodon, Agrostis, Artemisia, Aristolochia, Rumex, Oxalis, Rubus,

Equisetum, Lepidium, Tussilago.

22 82877

Kun käytetään ryhmän I yhdistettä amidien kuten propaniilin kanssa, on vaikutus tehokasta seuraavien lajien suhteen:

Ipomea purpurea, Polygonum convolvulus, Abutilon theophrasti.

Kun käytetään ryhmän I mukaista yhdistettä fenoksipropioni-johdannaisten kanssa kuten kitsalofop-etyylin kanssa, havaitaan hyvä kontrolli seuraavien suhteen: Lolium multiflorum,

Echinochloa crus-galli, kuten myös Sesbania exaltata, Alopecurus, Digitaria, Hordeum, Panicum miliaceum, Setaria, Sorghum halepense.

Kun käytetään ryhmän I yhdistettä diflufenikaanin kanssa, tulee vaikutus erikoisen hyväksi seuraavien rikkaruohojen suhteen: Portulaca oleracea, Polygonum convolvulus, Abutilon theophrasti, Sesbania exaltata, Echinochloa crus-galli, Galium, Veronica, Stellaria, Matricaria, Anthemis, Chrysanthemum, Papaver rhoeas, Raphanus, Sinapis.

. . Kun käytetään ryhmän I yhdistettä imidatsolinonin kanssa, havaitaan hyvä kontrolli seuraavien rikkaruohojen suhteen:

Xanthium pennsylvanicum, Ipomea purpurea, Portulaca oleracea, Sesbania exaltata, Echinochloa crus-galli, Lolium multiflorum, Amaranthus, Chenopodium, Ambrosia, Hibiscus, Sida, Digitaria, '· Eleusine, Setaria, Cyperus esculentus, Abutilon theophrasti, : _ Polygonum.

Kun käytetään ryhmän I yhdistettä bentsonitriilin johdannaisen kanssa, on tehokkuus hyvä seuraavien suhteen: Ipomea purpurea, -·- Portulaca oleracea, Polygonum convolvulus, Amaranthus, Chenopodium, Solanum, Ambrosia, Matricaria, Atriplex, Sinapis, Xanthium.

Kun käytetään ryhmän I yhdistettä tiadiatsolyyliurean kanssa, on tehokkuus hyvä rikkaruohojen suhteen: Xanthium pennsylvanicum, Ipomea purpurea, Polygonum convolvulus, Abutilon theophrasti, Sesbania exaltata, Echinochloa crus-galli, Gallium, Sinapis, Stellaria, Chenopodium, Chrysanthemum, Setaria, Poa.

23 82877

Kun käytetään ryhmän I yhdistettä oksadiatsolien luokkaan kuuluvien herbisidien kanssa, havaitaan erikoisen hyvä kontrolli seuraavien rikkaruohojen suhteen: Xanthium pennsylvanicum, Polygonum convolvulus, Ipomea purpurea, Echinochloa crus-galli, Amaranthus, Sinapis, Capsella, Euphorbia, Portulaca, Agropyron, Agrostis, Rubus, Festuca, Dactylis, Galium, Polen-tilla.

Kun käytetään ryhmän I yhdistettä kvaternäärisen ammoniumjoh-dannaisen kanssa, on tehokkuus hyvä seuraavien suhteen:

Xanthium pennsylvanicum, Ipomea purpurea, Polygonum convolvulus, Alopecurus, Setaria, Sinapis, Raphanus, Chrysanthemum, Amaranthus.

Kun käytetään ryhmän I yhdistettä bentsoehapon kuten dikamban kanssa havaitaan hyvä kontrolli seuraavien suhteen: Ipomea, Xanthium, Chenopodium, Polygonum, Amaranthus, Abutilon, Galium, Matricaria, Stellaria, Mercurialis, Veronica, Rumex.

Keksinnön mukaisilla seoksilla on hyvin laaja vaikutusspektri ja hävitettävät rikkaruohot voivat olla yksi- tai monivuotisia, yksi- tai kaksisirkkaisia. Taulukkoon n:o III on koottu joitakin näistä rikkaruohoista, jotka on tärkeätä hävittää, jotta seuraavat viljelykasvit pääsisivät hyvin alkuun ja kehittyisivät sen jälkeen hyvin: viljakasvit, maissi, riisi, puuvilla, soija, juurikas (erikoisesti sokerijuurikas), auringonkukka, rapsi, sokeriruoko, vihannesviljelmät, sekä voitaisiin hävittää rikkaruohot monivuotisilta viljelmiltä (viinitarhat, hedelmä-puutarhat) . Joskus voidaan rikkaruohojen hävittämistehokkuutta parantaa suorittamalla peräkkäisiä käsittelyjä ja mahdollisesti yhdistämällä niihin mullan käsittelyä.

Seuraava esimerkki, joka on annettu ei-rajoittavassa mielessä, valaisee keksintöä ja osoittaa, kuinka se voidaan toteuttaa käytännössä.

24 82877

Esimerkki 55:

Herbisidivaikutus kasvilajeihin orastamisen jälkeen kasvihuoneissa__ 9 x 9 x 9 cm kokoisiin ruukkuihin, jotka ovat täynnä kevyttä viljelysmultaa, kylvetään siemeniä tietty määrä, joka on riippuvainen kasvilajista ja siemenen koosta.

Siemenet peitetään sitten noin 3 mm paksuisella multakerroksella.

Kun multa on kostutettu, annetaan kasvien nousta taimelle ja kasvaa noin 5-10 cm korkeiksi. Heinäkasvien käsittelyvaihe on "toisen lehden muodostumisvaihe". Kaksisirkkaisten käsittelyvaihe on "sirkkalehdet auenneet, ensimmäinen oikea lehti kehittymässä" .

Ruukkuja käsitellään sitten sumuttamaila sellaisella määrällä liuosta ruukkua kohti, mikä vastaa tilavuutta 500 1/ha ja sisältää vaikuttavaa ainetta halutun annoksen.

Kunkin vaikuttavan aineen kohdalla on liuos valmistettu laimentamalla määrätyllä vesimäärällä siten, että saadaan haluttu konsentraatio, yhtäältä dispergoituvaa granulatyyppiä oleva koostumus, joka sisältää 20 % vaikuttavaa ainetta, joka on yhdistettä n:o 1 ja toisaalta jokin ryhmän II vaikuttavan aineen koostumus.

Riippuen liuoksen sisältämän vaikuttavan aineen konsentraatios-ta vaihtelee vaikuttavan aineen levitetty määrä aineesta riippuen välillä 16-1000 g/ha.

Käsitellyt ruukut pannaan sitten altaisiin, jotka on tarkoitettu sellaisiksi, että kasteluvesi tulee alta, ja ruukkuja pidetään 35 vrk ajan ympäristön lämpötilassa 70 %:n suhteellisessa kosteudessa.

35 vrk:n kuluttua lasketaan elossa olevien kasvien lukumäärä ruukuissa, joita on käsitelty testattavaa vaikuttavaa ainetta 25 82877 sisältävällä liuoksella ja elossa olevien kasvien lukumäärä vertailuruukussa, jota on käsitelty samoissa olosuhteissa, mutta liuoksella, joka ei sisällä vaikuttavaa ainetta. Tällä tavoin määrätään käsiteltyjen kasvien tuhoutuminen prosenteissa suhteessa ei-käsiteltyyn vertailuruukkuun. Tuhoutumispro-sentti 100 % ilmaisee, että on tapahtunut täydellinen kyseisen kasvilajin tuhoutuminen ja prosenttiluku 0 % ilmaisee, että elävien kasvien lukumäärä käsitellyssä ruukussa on sama kuin vertailuruukussa.

Kasvilajit, joille on suoritettu testit, on ilmoitettu taulukossa III latinalaisen nimen vieressä lyhennyksinä.

Tulokset, jotka on saatu tämän esimerkin 55 mukaan, on esitetty taulukossa V. Vaikuttavien aineiden määrät, joita on käytetty tässä esimerkissä, ovat tavallisesti suhteellisen pieniä siten, että saadut tulokset vieläpä silloin kun ne ovat vaatimattomia, todistavat usein voimakkaasta potentiaalisesta vaikutuksesta. Suurempia annoksia käyttämällä (ilmeisesti kaksinkertaisia an-noksia) verrattuna ilmoitettuihin, päästään luonnollisesti vielä parempiin tuloksiin. Useissa tapauksissa osoittavat keksinnön mukaiset yhdistelmät synergististä vaikutusta suhteessa vaikuttaviin aineisiin yksinään.

26 82877

Taulukko III

Suomalainen nimi Amerikkalainen nimi Latinalainen nimi revonhäntä pigweed amaranthus retroflexus japaninruusu velvet leaf abutilon theophrasti (ABU) prickly sida sida spinosa sesbania sappiruoho cocklebur xanthium pennsylvanicum (XAN) bidens peltokierto convolvulus arvensis tähtimö chickweed stellaria media kehäkukka corn marigold chrysanthemum segetum sormustinkukka crabgrass digitaria sanguinalis giant foxtail setaria faberii koiso black nightshade solanum nigrum sarakasvi cyperus esculentus barnyardgrass echinochloa crus-galli (ECH) hukkakaura wild oat avena fatua rairuoho rye grass lolium multiflorum • puntarpää blackgrass alopecurus myosuroldes *: . quackgrass agropyron repens ·'' juolavehnä bermudagrass cynodon dactylon sinappi wild mustard sinapis arvensis ipomea morningglory ipomea purpurea (IPO) peltokierto bindweed calystegia sepium karhunvatukka blackberry rubus fructicosus paisuruoho purslane portulaca oleracea (POR) tattari wild buckwheat polygonum convolvulus (POL) hamppu hemp sesbania sesbania exaltata (SES) 27 82877

Taulukko IV

Tavalliset nimet Kemiallinen nimi (ranskalainen nimistö mutta anglosaksinen substituenttien paikan numerointi)

Atratsiini 2-kloori-4-etyyliaraino-6-isopropyyli- amino-1,3,5-triatsiini

Isoproturoni 3-(4'-isopropyylifenyyli)-1,1-dimetyyli- urea

Bifenoksi metyyli-5-(2',4'-dikloorifenoksi)-2-nitro- bentsoaatti

Bromasiili 5-bromi-3-sek.-butyyli-6-metyyliurasiili 2,4 D ammonium-(2,4-dikloorifenoksi)-asetaatti

Asulaami metyyli-4-aminobentseenisulfonyyli-karb- amaatti (natriumsuola)

Aminotriatsoli 3-amino-lH-l,2,4-triatsoli

Propaniili N-(3,4-dikloorifenyyli)-propionamidi

Kitsalofop-etyyli etyyli-2-/4-(6-kloori-2-kinoksalinyyIl oksi) -fenyylioksi7~propionaatti

Diflufenikaani N-(2,4-difluorofenyyli)-2-(3-trifluoro- metyylifenoksi)-nikotiiniamidi

Imatsapuri isopropyyliammonium-2-/4,5-dihydro-4-me- tyyli-4-(isopropyyli)-5-okso-lH-imidatsol- 2-yyli/-3-pyridiinikarboksylaatti Asifluorfeeninatrium natrium-5-/J'-kloori-4(trifluorimetyy- li) -fenoksi7"2-nitrobentsoaatti Bromoksyniili 3,5-dibromi-4-hydroksibentsonitriili- oktoaatti

Etidimuroni 1-(5-etyylisulfonyyli-l,3,5-tiadiatsol-2- yyli)-1,3-dimetyyliurea

Oksadiatsoni 5-tert.-butyyli-3-(21,4'-dikloori-51-iso- propyylioksifenyyli)-1,3,4-oksadioatso-lin-2-oni

Parakvatti 1,1'-dimetyyli-4,4'-bipyridiniumkloridi

Dimefuroni /lcloori-2-(dimetyyli-3,3-ureido)-4-fenyy- li7-3-(dimetyyli-l,l-etyyli)-5-3H-oksa-diatsol-1,3,4-oni-2

Dikamba dimetyyliammonium-3,6-dikloori-2-metoksi- bentsoaatti i 28 82877

Taulukko V

Yh4lste n:o 1 XAN IPO POR POL Laatu Annos g/ha _ _ _ _ 250 250 90 98 100 90

Atratsiini 500 125 80 100 100 100 _500_250_100 100 100 100 250 250 100 98 100 30 ronir°tU" 500 125 90 50 100 20 _500_250_90 · 98 100_60_ 500 250 90 90 100 100

Bifenoksi 1000 125 50 90 100 98 _1000_250_70 90 100 100 125 250 60 50 100 98

Bromasiili 250 125 100 98 100 100 _250_250_100 100 100 100 125 250 100 100 100 80 2,4-D 250 125 100 100 100 60 _250_250_100 100 100_98_

Asulaami 500 250 100 20 10 20 soli°triat” 1000 250 20 0 80 20 500 250 90 90 30 60 .. . Propaniili 1000 125 100 100 100 100 __1000_250_100 100_90 100 etyyli°f°P~ 31 250_20 0 50 20

Karbetamidi 4000 250 20 90 30 10 kaani6111" 1000 250 50 40 100 98 31 250 100 90 98 90

Imatsapuri 62 125 100 80 100 100 : : 62_250_100 90 100 100 Ϊ- · Asifluor- 62 250 80 100 100 100 feni- 125 125 100 100 100 100 natrium_125_250_100 100 100 100 29 82877

Taulukko V (jatkoa)

Yhdiste gY.^glP-.11 Yh4iste n;0 i xan ipo por pol

Laatu Annos q/ha _ _ _ _ 62 250 100 80 30 80

Bromok- 125 125 10o 10o 0 90 synyyli _125_250_90 100_90 100 125 250 100 100 100 100

Etidimuroni 250 125 100 100 100 100 _250_250_100 100_100_100 250 250 100 100 100 100

Oksadiatsoni 500 125 30 40 100 100 _500_250_100_100_100_100 125 250 100 100 98 98

Parakuat 250 125 98 50 100 90 _250_250_]J30_90_98_90

Dimefuroni 1000 250 30 10 100 90

Taulukko V (jatkoa)

Ryhmän II yhdiste Yhdiste n:o 1 ABU gES ECH

Laatu Annos g/ha_ _ _ _ 250 250 60 100 60

Atratsiini 500 125 - 100 98 _500_250_ 100_80_ 250 250 0 100 60

Isoproturoni 500 125 100 100 50 _500_250_100 100_100 500 250 90 100 20

Bifenoksi 1000 125 100 100 20 _1000_250_100 98_20_ 125 250 80 80 40

Bromasiili 250 125 90 100 98 _250_250_100 100_100 125 250 80 100 20 2,4-D 250 125 50 100 10 __250_250_100 100_50_

Asulaami 500 250 90 100 20 3o 82877

Taulukko V (jatkoa)

Ryhmän II yhdiste Yhdiste n:o 1 ABU SES ECH

Laatu Annos g/ha _ _ _

Aminotriatsoli 1000 250 100 100 60 500 250 60 100 10

Propaniili 1000 125 60 100 20 _1000_250_95_100_70 etyyli°f°P~_^_250_80_100 100

Karbetamidi 4000 250 80 100 20

Diflufenikaani 1000 250 100 100 80 31 250 100 90 90

Imatsapuri 62 125 100 95 90 _ 62_250_100_95 100 62 250 80 100 20 nit“rfeeni* 3» _125_250_80_100_30_ 62 250 20 90 30

Bromoksinyyli 125 125 50 95 10 _125_250_60_80_30_ 125 250 100 98 10 - Etidimuroni 250 125 100 95 10 __250_250_100_100_60_ 250 250 100 100 90

Oksadiatsoni 500 125 100 100 98 . -; 500_250_100_100 100 125 250 100 100 100

Parakvatti 250 125 100 100 95 _250_250_100_100 100

Dimefuroni 1000 250 100 100 50

Claims (9)

3i 82877

1. Herbisidinen seos, tunnettu siitä, että se sisältää vaikuttavaa ainetta, jonka kaava on: OR2 I , O - P - CH2 - NH - CH2 - CO - N - S02 - R1 (I) OR3 R jossa: R1 on 1-18 hiiliatomia sisältävä hiilivetyradikaali, erikoisesti 1-7 hiiliatomia sisältävä alkyyli, fenyyli tai 3-7 hiiliatomia sisältävä sykloalkyyli, jotka radikaalit mahdollisesti voivat olla substituoltuja seuraavilla ryhmillä: halogeeniatomit, fenyyli, syano, alkyyli, alkoksi, alkyyli-karboksyyli, joiden substituenttien alkyyliryhmät sisältävät 1-4 hiiliatomia, R on vetyatomi tai sillä on jokin niistä merkityksistä, jotka on annettu R^lle ja se on edullisesti 1-4 hiiliatomia sisältävä alkyyliryhmä, R2 ja R3 ovat vetyatomeja tai sellaisia ryhmiä, että OR2 ja OR3 ovat hydrolysoituvia ryhmiä ja ne ovat erikoisesti 1-12 hiiliatomia sisältäviä alkyyli- tai aryyliradikaaleja, jotka ovat mahdollisesti substituoituja niillä substituenteilla, jotka on esitetty R^n määritelmässä, tai tällaisen aineen suolaa, joka mainittu kaavan I mukainen vaikuttava aine on yhdistetty ainakin yhden vaikuttavan aineen kanssa ryhmästä II, eli vaikuttavan aineen kanssa, joka valitaan ryhmästä, johon kuuluvat: klooriasetamidit, triatsiinit, fenyyliureat, tiadiatsolyyliureat, sulfonyyliureat, bentsotiatsolyyliure-at, nitroaniliinit, fenoksinikotiinianilidit, amidit, oksa-diatsolit, aminotriatsoli, pikoliinihappo, fenoksibentsoe-hapon johdannaiset, fenoksipropionihappojohdannaiset, aryy-lioksihapot, bentsoehapot, propionihapot, triatsinonit, karbamaatit, pyridatsinonit, pyridonit, kvaternääriset ammoniumyhdisteet, urasiilit, hydroksibentsonitriilit ja imidatsolinonit. 32 82877

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seos, tunnettu siitä, että kaavassa I ovat R ja R1 1-4 hiiliatomia sisältäviä alkyyliradikaaleja ja R^ on vetyatomi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen seos, tunnettu siitä, että painosuhde kaavan I mukaisen yhdisteen ja ryhmän II yhdisteen tai yhdisteiden välillä on välillä 0,2-10, etupäässä välillä 0,25-4.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen seos, tunnettu siitä, että se sisältää vaikuttavia aineita yhdessä ainakin yhden inertin, tavanomaisen maanviljelyksessä hyväksyttävän kantaja-aineen kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen seos, tunnettu siitä, että se sisältää 0,05-95 % vaikuttavaa ainetta.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen seos, tunnettu siitä, että se sisältää 5-40 % pinta-aktiivista ainetta.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen seos, tunnettu siitä, että se on liukoisen jauheen, kostutettavan jauheen tai autodispergoituvien granuloiden muodossa.

8. Rikkaruohojen hävittämismenetelmä, tunnettu siitä, että levitetään tehokas annos jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukaista seosta kosketukseen hävitettävien kasvien lehtien kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levitetään sellainen määrä seosta, että vaikuttavien aineiden määrä on 0,1-10 kg/ha, etupäässä 0,5-8 kg/ha. 33 8 2 8 7 7