FI82490B - Foerfarande foer behandling av luftgenomtraengliga substrat med skum. - Google Patents

Description

1 82490

Menetelmä ilmaa läpäisevien alustojen käsittelemiseksi vaahdolla Tämä keksintö koskee kuituisten materiaalien, 5 tekstiilialustojen ja kutomattomien alustojen ja mattojen vaahtokäsittelyä.

Kuituisten materiaalien ja alustojen käsittelyyn sisältyy usein vaihe, jossa käsittelyainetta kuten esimerkiksi väriä tai katalysaattoria viedään käsiteltävään 10 alustaan tietty määrä pinta-alayksikköä kohti. Kulloinkin käytettävän aineen määrä riippuu hyvin suuresti olosuhteista, kuitualustan luonteesta ja halutusta lopputuloksesta. Mikä tahansa alustan käsittely, jossa vaaditaan annetun ainemäärän tarkkaa lisäämistä, on tähän asti 15 edellyttänyt hyvin huolellista prosessiolosuhteiden ja lisättävän aineen fysikaalisen käyttötavan valvontaa. Usein, joskaan ei aina, aineet lisätään vesipitoisena liuoksena ja käyttötapa voi olla esimerkiksi suihkutus, painanta tai alustan upotus.

20 Kussakin tapauksessa on oleellista valvoa liuok sessa olevan aineen tarttuvuutta alustaan ja siten tähän kulkeutunutta määrää, ja valvontasysteemit, joilla saavutettaisiin tasainen värjäytyminen tai käsittely- ja vii-meistelyaineiden leviäminen alustalle, ovat olleet jatku-25 vasti kasvavan teknologisen kehitystyön kohteena.

On ehdotettu kuituisten alustojen käsittelyä käsi ttelykylvyssä, joka on vaahtomuotona. EP-patentissa 0 047 058 esimerkiksi kuvataan ja sen patenttivaatimusten kohteena on menetelmä alustan pinnan käsittelemiseksi kä-30 sittelyaineella; tässä menetelmässä mainittu käsittely-aine tai -aineet saatetaan nestefaasiin, tästä nestefaasista muodostetaan vaahto, tätä vaahtoa levitetään käsiteltävälle pinnalle niin, että pinnalle muodostuu vaahto-kerros ja aiheutetaan vaahdon hajoaminen jatkuvasti niin, 35 että käsittelyaine laskeutuu mainitulle pinnalle, ja 2 82490 menetelmälle on tunnusomaista, että vaahdon hajoaminen tapahtuu vaahdon ja käsiteltävän pinnan rajapinnalla ilman tyhjiötä ja sen jälkeen reagenssin saattaminen pinnalle lopetetaan poistamalla vaahtokerrokset, jolloin 5 vaahdon hajoaminen rajapinnalla päättyy. Tässä tapauksessa käsittelyainetta voi olla läsnä vesipitoisena liuoksena. Mainitun keksinnön olennainen sisältö koskee valvontaa, tässä tapauksessa vaahdon hajoamisen valvontaa alusta/vaahto-rajapinnalla; vaikkakin valvonta on helpom-10 min toteutettavissa tällaisessa vaahdon käyttötapauksessa, se on kuitenkin tarpeen sen varmentamiseksi, että saadaan käsittelyaineen tasainen ja tarkasti määrätty kiinnittyminen alustaan.

Alustaan kiinnittyvän määrän valvomiseksi on kai-15 kissa kankaiden käsittelyprosesseissa oleellisena piirteenä sen vuoksi ollut (i) kylvyn konsentraation valvonta ja (ii) käsittelyjakson tai -määrän tai käytetyn kylpymää- rän ja siitä käsiteltävään aineeseen pidättyneen 20 määrän valvonta.

On suhteellisen helppoa valvoa kylvyn aktiivisen aineen konsentraatiota, mutta on vaikeampaa valvoa käsiteltävän alustan pinta-alayksikköä kohti kiinnittyneen käsittelyaineen määrää; siten upotus, painaminen, suihku-25 tus tai vaahdon käyttö ovat aina perustuneet siihen, että lisätyn aktiivisen aineosan ja nestemäisen kantoaineen määrää valvotaan huolellisesti ja se levitetään tasaisesti käsiteltävän alustan koko pinnalle, niin että kuituiseen aineeseen sisältyvän aktiivisen aineosan lopullinen 30 määrä tunnetaan.

Samanaikaisesti vireillä olevassa PCT-patenttiha-kemuksessamme W0 84/01970 kuvataan ja sen patenttivaatimusten kohteena on ilmaa läpäisevän levymäisen aineen käsittelymenetelmä, jossa ilmaa läpäisevän levymäisen ai-35 neen toiselle pinnalle levitetään vaahtoa, joka sisältää 3 82490 tässä vaahdossa olevan nesteen pintajännitystä alentamaan pystyvää ainetta; vaahto pakotetaan tunkeutumaan levymäisen aineen sisässä oleviin rakoihin aikaansaamalla paine-gradientti levymäisen materiaalin poikki; ja vaahdon muo-5 dostanut neste poistetaan levymäisen aineen toiselta pinnalta.

Sellaisella menetelmällä on todettu olevan voimakkaasti vettä poistava vaikutus märkään levymäiseen aineeseen. Tähän asti on aina katsottu, että mikäli käsittely-10 kemikaalia tai -ainetta olisi levitettävä käsiteltävän aineen toiselle pinnalle ja poistettava sen toiselta pinnalta, kuten edellä mainitussa julkisessa patenttihakemuksessamme on esitetty, niin menetelmää ei enää pystyttäisi valvomaan.

15 Yllä mainitussa patenttihakemuksessa esitetään kuituiselle aineelle sekä käsittelymenetelmä että veden-poistomenetelmä. Tyypillisen alustamateriaalin ollessa kysymyksessä, jos tämä materiaali on täysin kuiva, saadaan tätä PCT-patenttihakemuksen WO 84/01970 mukaista me-20 netelmää sovellettaessa tulokseksi siten käsittelyaineen tarkka kiinnittyvyys alustaan riippumatta käytetystä kä-sittelynesteen määrästä.

Yllä mainitussa PCT-patenttihakemuksessa esitetään, että levittämällä vaahtoa sellaiselle aineelle, 25 että vaahto tunkeutuu alustamateriaalin sisässä oleviin rakoihin ja siten että vaahtoa poistetaan vastakkaiselta puolelta kuin mille sitä levitettiin, saadaan aikaan sellainen vedenpoistovaikutus, että käsittelyn jälkeen käsitellyn alustan vesi- tai nestepitoisuus on aina oleelli-30 sesti samaa suuruusluokkaa. Käsittelyn jälkeen alustaan jääneen nesteen paino mitattuna käsitellyn alustan kuiva-painoyksikköä kohti on aina oleellisesti sama riippumatta siitä, onko kuitumateriaali käsittelyn alussa kuiva vai märkä.

35 Tästä seuraa, että käsiteltäessä kuivaa materiaa- 4 82490 lia tällaisessa menetelmässä vaahdotetusta nesteestä materiaaliin jäävä määrä voidaan määrittää yksinkertaisella kokeella menetelmän alussa, ja käsittelyaineen konsent-raatiota nesteessä, joka sitten vaahdotetaan käsittelyn 5 suorittamista varten, voidaan valvoa niin, että saadaan haluttu materiaaliin kiinnittyneen aineen määrä käsiteltävän alustan paino-, tilavuus- tai pinta-alayksikköä kohti. Alustaan kiinnittyneen käsittelyaineen määrä on täysin riippumaton käytetystä vaahdon määrästä ja siten 10 yksi tähän saakka välttämätön täsmällisen valvonnan alue voidaan jättää huomioon ottamatta.

Tällaisen tarkkuuden saavuttamiseksi yllä mainitun PCT-patenttihakemuksen mukaisesti kuitenkin käsiteltävän materiaalin täytyy olla täysin kuiva eikä siinä saa olla 15 jäljellä vettä tai nestettä. Mikäli alustassa olisi ennen käsittelyä nestemääriä, tämä näyttäisi johtavan siihen, että tällaisella vaahtokäsittelyllä lisätyn materiaaliin kiinnittyvän käsittelyaineen määrää ei pystyttäisi valvomaan .

20 Yleensä vettä tai nestettä pidättyy kuituiseen ai neeseen kahdella tavalla. On absorboitunutta vettä, joka on sitoutunut tai muulla tavoin pidättynyt kuitujen ra-• · kenteeseen. Tämä absorboitunut vesi aiheuttaa normaalisti kuitujen paisumista ja "prosentuaalinen paisuvuus" tai 25 prosentuaalinen paisuminen, toisin sanoen paisuneisuus kyseessä olevassa tapauksessa verrattuna materiaalin mahdolliseen kokonaispaisuvuuteen, on materiaaliin absorboituneen veden mitta.

Toinen muoto, jolla vettä voi olla kuituisessa 30 alustassa tai kuituisessa materiaalissa, on adsorboitunut vesi. Tässä tapauksessa vesi on pidättynyt materiaaliin yksinkertaisesti liittymällä kuitujen pinnalle ja löyhästi kiinnittyneenä kuituiseen rakenteeseen. Adsorboitunut vesi on suhteellisen helposti poistettavissa ja se 35 voidaan poistaa tavanomaisilla menetelmillä, esimerkiksi li 5 82490 fysikaalisilla menetelmillä kuten linkoamalla, jolloin adsorboitunut vesi poistuu mutta absorboitunut vesi jää kuituiseen rakenteeseen.

Kun suoritetaan PCT-patenttihakemuksen W0 84/01970 5 mukainen vedenpoistomenettely, adsorboitunut vesi poistuu helposti ja absorboituneen veden määrä "täyttyy" sille mahdolliseen maksimiarvoon.

Alan ammattimies voi sen vuoksi päätellä, että silloinkin, kun käsiteltävässä alustassa on absorboitu-10 nutta vettä, PCT-hakemuksen WO 84/01970 mukaista käsittelymenetelmää voidaan soveltaa ennalta määrätyn kiinnittyneen käsittelyaineen määrän aikaansaamiseksi käyttämällä vaahtokäsittelyä ja että yksinkertaisesti mittaamalla materiaalissa olevan absorboituneen veden määrä on mahdol-15 lista päätellä määrä, joka voi kiinnittyä materiaaliin, kun sitä käsitellään edelleen, ja sen perusteella edelleen soveltamalla ko. menetelmää ja säätämällä vaahdotettavassa nesteessä olevan käsittelyaineen konsentraa-tio sopivaksi, ja siten soveltaa patenttihakemuksen 20 W084/01970 mukaista vaahtokäsittelyä, niin että saadaan haluttu käsittelyaineen kiinnittyminen alustaan.

Nyt on kuitenkin havaittu, että edellä esitetty ei toimi käytännössä.

On todettu, että kun käsittelyainetta sisältävää 25 vaahtoa käytetään ylimäärin, kaikki adsorboitunut vesi poistuu, kuten PCT-patenttihakemuksessa W0 84/01970 esitetyn perusteella voidaan olettaakin, mutta sen lisäksi tapahtuu käsittelyaineen kiinnittyminen määränä, joka on oleellisesti riippumaton kuituisen alustan alkuperäisestä 30 vesipitoisuudesta.

Tämän keksinnön mukaisesti esitetään siten menetelmä käsittelyaineen saattamiseksi ilmaa läpäisevälle alustalle; tämä menetelmä käsittää vaiheet, joissa (i) muodostetaan käsittelyainetta sisältävä nestekyl-35 py, 6 82490 (ii) muodostetaan tästä nestekylvystä vaahto, (iii) levitetään tätä vaahtoa alustan ensimmäiselle pinnalle, (iv) saatetaan vaahto tunkeutumaan alustan sisässä ole- 5 viin rakoihin kohdistamalla painegradientti alus tan poikki, ja (v) poistetaan vaahtonestettä alustan toiselta pinnalta, ja menetelmälle on tunnusomaista, että vaahtoa käytetään 10 ylimäärä, joka määritellään (i) alustassa olevan vaahdon siirtämän nestepitoisuu-den ja (ii) alustassa aluksi, ennen sen käsittelyä vaahdotetulla nestekylvyllä olevan nestepitoisuuden 15 välisenä suhteena.

Tässä selityksessä käytetään tästä lähtien kuivaan kuituiseen alustaan pidättyneen vaahdotetun nesteen määrästä ilmaisua "vaahdon siirtämä nestepitoisuus", so. se vaahdotetun nesteen määrä, joka on jäänyt alustaan sen 20 jälkeen, kun vaahto on kulkenut alustan läpi sellaisissa olosuhteissa, että vaahto poistuu sellaisenaan alustan pinnalta, joka on vastakkainen pinnalle, jolle vaahto levitettiin.

Kun on annettu tunnettu kuivaan kuituiseen alus-25 taan pidättyvä vaahdossa olevan nesteen määrä, voidaan siten määrittää haluttu reagenssikonsentraatio alusta-materiaaliin tapahtuvaa kiinnittymistä varten.

Siten voidaan valmistaa reagenssikylpy, jossa on haluttu käsittelyaineen konsentraatio, ja sen jälkeen 30 vaahdotetaan saatu reagenssikylpy ja käsittely toteutetaan PCT-patenttihakemuksessa n:o 84/01970 kuvatulla tavalla huolehtien jatkuvasti siitä, että vaahtoa on läsnä haluttu minimiylimäärä. Keksinnön eräässä sovellutusmuo-dossa käytettävä ylimäärä määritetään kaavasta:

II

35 5 7 82490 5(y + 20)

enln = - Kaava A

(x - y + 50) jossa x on edellä määritelty vaahdon siirtämä nes-tepitoisuus ja y on alustan alkuperäinen vesipitoisuus ennen käsittelyn aloittamista.

Luku emln on suhde, joka määrittelee vaahdotetun 10 nesteen minimiylimäärän, joka täytyy saattaa alustalle sen määrän lisäksi, joka pidättyy alustaan, kun vaahtoa on levitetty kuivalle alustamateriaalille, vaahdotetun nesteen alkuperäisen alustaan pidättyneen määrän, so. vaahdon siirtämän nestepitoisuuden määrittämiseksi. Jos 15 alustanäyte siten kuivataan aluksi, niin että kaikki absorboitunut vesi poistuu, ja sen jälkeen käsitellään erällä varsinaisessa käsittelyssä käytettävää vaahtoa, niin alunperin kuivaan alustaan pidättynyt määrä (tapauksesta riippuen paino tai tilavuus) vaahtoa on lähtö-20 arvona käytettävä määrä. Edellä esitetyn kaavan A avulla saatava e:n arvo on määrä, joka on kerrottava, jota käytetään lähtöarvona käytettävän vaahtomäärän kanssa, jotta saadaan määritetyksi vaahdon minimimäärä, joka sisältää mainittuun lähtöarvona käytettyyn määrään nähden ylimää-25 rän, joka on saatettava alustalle, jotta saadaan aikaan haluttu käsittelyaineen kiinnittymismäärä riippumatta alustassa alunperin olleesta vesimäärästä. Minimiylimäärä e voidaan ilmoittaa prosentteina vaahdon siirtämästä nes-tepitoisuudesta.

30 Edellä annetun kaavan A mukaisesta minimiylimää rän lausekkeesta voidaan nähdä, että mitä enemmän vettä kuitumateriaalissa on ennen vaahtokäsittelyn aloittamista sitä suurempi on tarvittava vaahdon minimiylimäärä halutun käsittelyaineen kiinnittymisen aikaansaamiseksi.

35 Silloinkin kun alustassa on sekä adsorboitunutta että absorboitunutta vettä, so. alustan alkuperäinen vesipitoisuus on suurempi kuin alustan lopullinen nestepitoisuus β 82490 käsittelyn jälkeen, alustaan kiinnittynyt määrä käsittelyainetta pysyy tietylle vaahtokoostumus-alusta-systee-mille oleellisesti vakiona edellyttäen, että käytetään riittävä ylimäärä vaahtoa.

5 Siten on selvää, että tyypillisessä alustan käsit telyssä tarvitaan ennen varsinaista käsittelyä seuraavat valmistelevat työt: 1. Kuituisen alustan vesipitoisuus tai vaahdon siirtämän nesteen pitoisuus täytyy määrittää edellä esitetyssä kaa- 10 vassa A olevan suureen x saamiseksi.

2. Kuitualustan vesipitoisuus ennen käsittelyä täytyy määrittää myös prosentteina kuivan kuitualustan painosta. Tästä saadaan edellä mainitun kaavan suure y.

Jotta saadaan määritetyksi lähtöarvona käytettävä 15 määrä, jota tarvitaan laskettaessa vaahdotetun nesteen todellinen määrä, joka sisältää edellä annetun kaavan A mukaisen minimiylimäärän, on tarpeen valmistaa vaahdotettua nestettä näyte-erä ja määrittää alustaan pidättyneen vaahdon suhteellinen osuus prosentteina kuivan alustan 20 painosta; tästä saadaan lähtöarvona käytettävä määrä, jonka avulla lasketaan alustan käsittelyssä tarvittava vaahdon ylimäärä.

Siten yleensä on kätevämpää ottaa kaavan A suureeksi x kuivan kuitualustan vaahdon siirtämä nestepitoi-25 suus (vaahdotetun nesteen absorptio) kuin alustan veden- pidätysominaisuus. Silloin kun vedenpidätyskyky so. pai-suvuus tunnetaan, tätä voidaan käyttää vaahdon siirtämän nestepitoisuuden sijasta ja siten vältytään edellä kohdassa 1 mainitulta valmistelevalta työvaiheelta.

30 Yleensä alustan vedenpidätyskyky on pienempi kuin vaahdon siirtämä nestepitoisuus ja siten edellä annetun kaavan A nimittäjä pienenee. Tämä suurentaa kaavasta laskettua vaahdon minimiylimäärää e jonkin verran, mutta koska e on minimi, näin laskettu ylimäärä kuuluu keksin-35 nön piiriin.

9 82490

Sen jälkeen määritetään minimiylimäärä kertomalla lähtöarvona käytettävä nestepitoisuus (vaahdon painona tai tilavuutena) luvulla eBln, joka on laskettu yllä annetusta kaavasta A, ja tällöin saadaan pinta-alayksikköä 5 kohti käytettävä vaahtomäärä joko tietyn vaahdon tilavuutena tai vaahdotetun nesteen painona; näin saatu määrä on riippumaton vaahdon ominaisuuksista.

Silloin, kun alusta ennen käsittelyä sisältää sekä absorboitunutta että adsorboitunutta vettä, voidaan 10 mainitun kaavan suure y maksimina ottaa yhtä suureksi kuin x.

Käsittelykylvyn vaahtosuhde voi olla mikä tahansa hyväksyttävä vaahtosuhde, joka on tarkemmin kuvattu PCT-patenttihakemuksessa W0 84/01970, johon edellä viitat-15 tiin, ja jonka asiasisältö kokonaisuudessaan esitetään tämän selityksen aineistona.

Kun käsittely toteutetaan tämän hakemuksen mukaisesti ja niin kuin on kuvattu PCT-patenttihakemuksessa W0 84/01970, keksinnön olennainen piirre on, että vaah-20 don pitäisi kulkea vaahtona alustan toiselta pinnalta toiselle. Vaikka edellä mainitussa PCT-patenttihakemuksessa W0 84/01970 esitetään, että vaahdon pitäisi tunkeutua levymäisen materiaalin sisässä oleviin rakoihin, on huomattava, että kunhan vain vaahdon kuplat ylettyvät kä-25 sitel-tävän levymateriaalin toiseen pintaan saakka, ei ole tarpeen poistaa vaahdotettua nestettä vaahtona tältä materiaalin toiselta pinnalta, vaikkakin tämä tietysti on useissa sovellutuksissa toivottavaa. Keksintöä rajoittava tekijä on, että silloin kun vaahdotettua nestettä poiste-30 taan käsiteltävän alustan toiselta pinnalta vaahdotettuna nesteenä, niin käytetyn vaahdon kuplat ylettyvät materiaalin läpi ja rajapintaan saakka, joka määrittelee alustan toisen pinnan ja ympäristön rajan.

Tämän keksinnön mukaista menetelmää voidaan sovel-35 taa väriaineisiin, valkaisuaineisiin, ja yleensä viimeis- 10 82490 telyaineisiin, jotka on vietävä kuituisten levymäisten materiaalien, erityisesti ilmaa läpäisevien kuituisten levymäisten materiaalien sisään.

Keksintö on myös erityisen käyttökelpoinen esimer-5 kiksi levymäisessä tekstiilimateriaalissa viimeistelyn jälkeen olevien ei-toivottujen tuotteiden poistamiseen ja/tai inaktivoimiseen. Siten selluloosapitoisessa levymäisessä tekstiilimateriaalissa olevat formaldehydi ja silloituskatalysaattorit voidaan poistaa tai muuttaa in-10 aktiivisiksi kuitutuotteen silloituskäsittelyn jälkeen.

Keksintöä voidaan soveltaa mihin tahansa ilmaa läpäisevään kuituiseen tai kuiduttomaan alustaan. Alusta voi olla esimerkiksi levymäinen tekstiilimateriaali, ku-tomaton matto kuten esimerkiksi paperi. Keksintöä voidaan 15 soveltaa hiukkasia sisältäviin alustoihin kuten massoihin tai lietteisiin.

Nestekylpy on tyypillisesti käsittelyaineen liuos nesteessä ja tavallisesti se on vesiliuos. Keksintöä voidaan kuitenkin soveltaa käsittelyaineen dispersioihin 20 kantajanesteessä, esimerkiksi pigmenttivärin dispersioon vedessä. Tällainen dispersio voi olla käsittelyaineen kolloidinen dispersio tai liuos kantajanesteessä tai se voi olla käsittelyaineen hienojakoisten hiukkasten dispersio kantajanesteessä.

25 Eräässä toisessa tämän keksinnön sovellutusmuodos- sa vaahdotettua käsittelykylpyä voidaan viedä käsiteltävän alustan kahden kerroksen väliin. Nämä kaksi kerrosta voidaan sitten puristaa telaparin välissä niin, että muodostuu painegradientti, joka aiheuttaa tai sallii vaahdon 30 kulkeutumisen kummankin alustan läpi ja tulemisen ulos näin muodostuneen "sandwich" -rakenteen kummaltakin ulkopinnalta.

Keksinnön lisäaspektin mukaan monikerroksinen alusta voidaan käsitellä samanaikaisesti, jolloin vaahto-35 määrä säädetään vastaavasti.

n il 82490

Oheistetut piirrokset havainnollistavat edellä kuvatun keksinnön piirteitä.

Piirroksissa:

Kuvio 1 on graafinen esitys, josta käy ilmi neste-5 käsittelyn ja vaahtokäsittelyn suhteellinen pidättyvyys alustaan.

Kuviossa 2 on esitetty diagrammina vaahdon vieminen samanaikaisesti kahteen alustakerrokseen.

Kuvio 1 esittää, paljonko käsittelyainetta (ordi-10 naatalla) pidättyy tiettyyn alustaan tietyssä käsittely-kylvyssä alustan alkuperäisen vesipitoisuuden (abskissa) funktiona.

Viiva A osoittaa käsittelyainemäärän, joka pidättyy alkuperäisiltä vesipitoisuuksiltaan vaihteleviin 15 alustanäytteisiin, kun nestekylpyä käytetään vaahtona tämän keksinnön mukaisesti.

Viiva B osoittaa käsittelyainemäärän, joka pidättyy saman alustan samanlaisiin näytteisiin silloin, kun käsittelyaine on viety alustaan nestekylpynä vaahdotta-20 matta.

Voidaan nähdä, että alustaan pidättynyt tai kiinnittynyt määrä käytettäessä vaahtoa muodostaa yhtäläisen ja oleellisesti tasaisen käsittelyaineen pidättymisen kuhunkin alustanäytteeseen tietyn vaahdon ollessa kyseessä 25 ja tämä pidättynyt määrä on oleellisesti riippumaton a) alustanäytteen alkuperäisestä vesipitoisuudesta ja b) käytetystä vaahtomäärästä edellyttäen, että vaahtoa käytetään ainakin annettu minimiylimäärä.

Kun käsittelyaine lisätään nesteenä, sen pidätty-30 vyys oli epätasainen ja siitä alustaan pidättynyt määrä pieneni alustanäytteen alkuperäisen vesipitoisuuden kasvaessa.

Kuviossa 2 alustalevypari 10 ja 11 viedään tela- parin 14 ja 15 väliin, jotka telat on säädetty siten, 35 että ne puristavat alustat 10 ja 11 yhteen. Ennen telojen i2 82490 14 ja 15 väliin viemistä, kohdassa 12 alustalevyt pidetään erillään ja vaahdotettua käsittelykylpyä ruiskutetaan kohdassa 16 tilaan 12, minkä jälkeen alustat 10 ja 11 puristetaan yhteen telojen 14 ja 15 avulla. Muodostuu pai-5 negradientti, joka pakottaa vaahdon alustojen läpi ja tulemaan ulos vaahtona alustojen ulkopinnoilta.

Seuraavassa keksintöä kuvataan esimerkkien avulla; nämä ovat koesarjoja, jotka havainnollistavat tämän keksinnön periaatetta.

10 Esimerkki 1

Puuvillaista leveää kangasta, joka painoi 118 g/cm2, käytettiin kokeessa tutkittavana kuitumateriaalina. Tämän materiaalin vedenpidätyskyky määritettiin käsittelemällä 1 gramman kangasnäytettä noin 100 ml:11a 15 tislattua vettä, joka sisälsi ionitonta kostutusainetta 1 g/l.

Materiaalia oli tasapainotettu 20 °C:ssa 65 %:n suhteellisessa kosteudessa ainakin 2 tuntia ennen imeyttämistä vedellä.

20 Puuvillainen leveä kangas upotettiin veteen 8 tun nin ajaksi ja sen jälkeen materiaali poistettiin astiasta ja puristettiin kevyesti käsin ja siirrettiin suodinput-keen. Putki asetettiin sentrifugiin, kuten on kuvattu selostuksessa Swiss Standard Reference n:o 198 592, ja lin-25 gottiin nopeudella 2800-3000 kierrosta minuutissa. Näyte poistettiin putkesta ja sen paino määritettiin tämän jälkeen välittömästi. Kastellun ja sentrifugoidun näytteen ja kankaan kuivapainon välinen ero määritettiin materiaalin vedenpidätyskykynä eli edellä annetun kaavan A suu-30 reena x. Tässä esimerkissä käytetyn puuvillaisen leveän kankaan vedenpidätyskyvyksi todettiin tällä tavalla 44 %.

Valmistettiin käsittelykylpy, jossa oli dimety-loli(dihydroksietyleeniureaa) 300 g/l ja joka sisälsi 62,3 % kiinteää ainetta, ja saatu kylpy vaahdotettiin 35 käyttäen puhallussuhdetta 55:1. Sitten valmistettiin n i3 82490 useita puuvillaisia kangasnäytteitä, joissa oli erilaiset vesipitoisuudet kuten seuraavassa on esitetty, ja vaahto-käsittely toteutettiin edellä mainitussa PCT-patenttiha-kemuksessa kuvatulla tavalla. Vaahto levitettiin tällöin 5 näytteen toiselle pinnalle ja poistettiin toiselta pinnalta osittaistyhjiön avulla niin, että vaahto tuli ulos vastakkaiselta puolelta kangasta kuin mille se oli levitetty.

Tulokset on esitetty jäljempänä taulukossa 1.

10 Havaitaan, että kussakin tapauksessa kankaan nes- tepitoisuus käsittelyn jälkeen on suhteellisen kapealla alueella.

Vaahdon ylimäärä ilmaistuna prosentuaalisen nes-tepitoisuuden suhteena kokeessa AI ja A2 on esitetty sa-15 rakkeessa "Kylvyn ylimäärä" ja kankaan läpi ajetun vaah-tokerroksen fysikaalinen paksuus millimetreinä on myös esitetty, jotta vaahtokerroksen paksuuden ja esitetyllä tavalla lasketun tosiasiallisen ylimäärän välinen suhde käy ilmi. Voidaan nähdä, että kun ylimäärä on kaavasta A 20 lasketun minimiylimäärän suuruusluokkaa tai tätä suurempi, on tuloksena oleellisesti yhtäläisen reagenssin kiinnittyminen kankaaseen, kun taas silloin kun käytetty ylimäärä on oleellisesti kaavan A avulla laskettua minimi-ylimäärää pienempi, kuten esimerkiksi tapauksissa El ja 25 Dl, on tuloksena paljon pienempi reagenssin kiinnittymisen suhteellinen määrä.

14 82490

Τΐ I I I I I I

iRiRIR · 2¾. ^R

QJ 3 ;rrt ΚΜΠ o o covo minin o o Ä-5 ή oo cr\QO -T-m t>~c— c^— m m ig c :3 ^ r- *“ *- <r<r<r vo vo g ^ -g -g -g

:(0 ^R^R 'iRX ^R3> ^.'R.'iR'iR ^iRX'R. Q

y mnr tr\<r trvnr ιγλ<γ «λ irwino m<rmo tl P:JS C'-m t^-tn f'-ir'i C'-itivd t>- u~\ c— C— C'-mC'-t'- 'g, p to κλ to ro vo κλ c— k^v t°i c^- to gj*

iH -H — T- r~ -P

___,____I

I a) S P~ ' 3 :§

£ η ε ΙΓ\ m mm mm m m a\ m m vo (N mmvooj (0 E

js W c m m mm rt (N T H (N T HO

> * I s

3,' I --------H

J-T (0 C o 03 o jo g -π

:3 ^ co σν ™ 00 m o t cnr-oo (N rH a en AjjjirO

”($ G C C m <n r^o I—I σν <τ\ o o ooovcno io mon Λί > :¾ 0) Ψ *H r—4 r-4 f-H ^ ι-H * r-H .¾ *ί3 till ____ * ri

H - H------- dP (U O

rH (fl m O 0)

_ C

% 3 W :j0 _ 3 -P (fl > 5 & - ti I 3 9 .8 lu C If ° avm οοσν in (Μ σι γί r~ oo m cn rs ιο io Wra-i-i

5 -HOSO................. (0 (0 -H

vj Qiii Φ (! H 1/1 h· m mm vovo^r rrmoofN r- co vo oo r-ι > >i t -Η -Η Λ! -H m h· i ^ m *r <r ^ »r tj· m h· -rr -rr -<r -rr Ή to 03 H (0 ·— — 3 ω :(0 :(0 P * <- tO > M -1-)- — E-t ________ ;· li

. to -H

.· q :(0 1# . ."h^ C r* m Γ'Μ (n m o o.—t σ> h^iott - a c ae c - - - * ' ' ' - - - '-*· ’ -H®>i-r mo Tfco vo (N oo m vo m vo vommco

• ω C rH IT OO mm mm mmCN ττ ·<τ -*r T VO VO t— VO

-: gSiU' nl m cn m cm m(\i m (N m m (N tOO" m rsi rr m 5 < < 03 CQ UCJ QQQ U W W W Cl. &l. Cn Ch

O m (Nm xrm VD Γ- OO ΙΟ Γ- OO σι <T\ O m (N

O O mm mm mm mmm r*· ρ» ρ~ f' m vo vo vo •m ·· < C __1___J____ is 82490

Esimerkki 2 Tämä on vertailuesimerkki, jonka avulla osoitetaan, kuinka paljon pienempi kuivakiinnittyminen on tuloksena, jossa kankaan (yllä olevan esimerkin 1 leveä kangas) 5 läpi imetään vaahdottamaton käsittelykoostumus (so. nesteenä) vaahdotetun kylvyn sijasta, tai vieläpä jos sama kangas upotetaan pitkäksi ajaksi vaahdottamattomaan kylpyyn. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa 2.

Kokeissa 63 ja 63A nestekylpy (vaahdottamaton), 10 joka sisälsi 300 g/1 DMDHEU:ta ja 2 g/1 Sandozin N/T:tä, imettiin kankaan läpi, joka sisälsi 43-44 % vettä.

Vaikkakin vesipitoisuus (so. märkäkiinnittyvyys) oli käsittelyn jälkeen huomattavasti suurempi (54-55 % noin 45 %:n sijasta), kuivakiinnittyvyys oli oleellisesti pie-15 nempi kuin käytettäessä vaahdotettua kylpyä (6,0-6,4 % 9-11 % sijasta), ja kokeessa 64 kangas, joka sisälsi 45 % vettä, upotettiin suureen ylimäärään käsittelykylpyä 4 tunniksi ja lingottiin sitten. Kokeessa 65 seurattiin samaa menettelyä kuin kokeessa 64, mutta upotusaika oli 24 tuntia.

ie 82490 3 tn I tn ω ·η 'ä α> g, ·* .ρ1 Ο •dr". >ι S m <*><#> <#> <#> Η - •S +3 0) — •Hw m in id in 4-1 c#> S4 (0 m in r" r— -μ •h m $ —. :3 :3 <*> <#> 3 3 M :3

:rg -—- -Η Ή O <—I

S'- OOW4Jtn4J 4-1 .-4 •J'-' σ' o d d d d Λ Φ Γΐ m 4J 3 (öin ·* o +> ο -μ ίο -h aa > e — dl·'* d ** >, 3 — nj d -μ tn '2 Ϊ l S +J c -P -H <#><#><#> <#> 3d

•d S lö -H

UUI^OOCN in -H

•rl C ^ ^ ^ ^ •H d ra ms to id rö:iö -¾ g g ^ m

d P S -5 OM

Ή d'3 5 -r-ι :rö

•h '3 1,,3 E

in 3 ·*; *.

3 -μ d 3 G

O' M +J +i Q) d Q) in I "m -H in d

rt > -H :3 d -μ a 0) -H

M n 33 in :3 Ό E

<N 3 C -V Λ Φ O .H 3 >1 r—t <u i—i g d4-i ohc3 §d'a >,«440

•V 'M Ή t> yj .pi S. 41 4t 4J ·Η -H i—I

-V > Ή ·— -rl * * * -K 4-» O d Ή d d :3 * :3 O C C O) 4J d Φ

Hd>(N:3 -M >1 rt dP dP dP dP E -H -H en da Ed) 's 7, S -h a -h -h

••rt — 'v. -μ -ri +) Έ n· m m r- MB

»1 < tp d «4-1(3 mmm m -H d >i HIEh-H <U -H ,¾ i—I 3 d 4-1 .:. > dl o -h >ιη^- o Ό n) 4-> O) 1- M ·Η φ -.4 dl r- >1 Φ d d d dp a d -h d

·· "· I *—* 1-4 -H 3 -M

...-^r-iinm ig rt >1 3 -h : : ai rt - ·* & -X d ,Χ E-i 4-1 O' <N «O <Dd:3:rt im -μ d io dc 4J φ φ x d :3 -h in d ό -p m in X W Φ 3 dP dP dP dP Φ Φ -H 3 d :rt .·.·. >i :3 3 D 0¾°4 d Φ Φ .-4 -M £ .-4 X .—t h n c m 'a* in 04 X -P r4 -h Φ O >H ffi -r-ι 4J 3 ·*·*·* •a· d rH C 3 Λί d 4-· 4-> -H Q afH (Ö d :3 -H 3 ··

4-» M > S m X "Π -H M dP dP

H -H d Q S -H 3 M C \ 2 -h d d d 3 O m ;3 in a r-4 o. xi <u φ 3 x d n· M l) \ ,d-a< φ tn d -h O 4-J :3 O' 'd -¾1 <N J4-Hd3rtd 4-> tn a> S' r4E4->r4a4-l M Φ > O dj M M :3 34->r4 4-1 •h d m o >, d d -m o ω 3 T- 3

•h dlrn 4-1 (N CM 4-> 4-1 AJ

«3 Φ dl dl 0 O ddin-Hoin d-n·· β WWa a Φ -H 3 d <- 3 o 3·· Ä d di in h «h x — h Ό d -μ >i x; ·· tn a 3<dM <c ~ 3E4r4>i ΠΓΟ'Τ in * 1- >a<C« £ £ ID l£) ID ID -K -K -— 2 17 82490

Esimerkki 3

Puuvillakangasta (leveä kangas, 0,15 cm paksu, 110 g/m , puhdistettu liimasta, kiillotettu, valkaistu, merseroitu, kyyppivärjätty) käsiteltiin vaahdotetussa 5 kylvyssä, joka sisälsi: 120 g/1 dimetyloli(dihydroksietyleeniureaa) (DMDHEU), (kiinteäainepitoisuus 50 %), 15 g/1 magnesiumkloridiheksahydraattia, 30 g/1 polyetyleenipehmennintä, 10 4 g/1 ionitonta vaahdotusainetta

Pyrittiin DMDHEU:n kiinnittymismäärään 2 % kankaan painosta.

Kankaan vesipitoisuus ennen käsittelyä oli 3 %; vedenpidätyskyky (mitattuna esimerkissä 1 kuvatulla menetel-15 mällä) oli 45 %.

Kangas vietiin vaakasuorasti nopeudella 60 m/min käsittelylaitteen läpi, joka käsitti veitsimäisen vaahdon-levittimen, vaahdon levittämiseksi kankaan yläpinnalle ennalta määrätyn paksuisena kerroksena ja hyvin lyhyen mat-20 kan päässä vaahdon levityskohdasta kankaan kulkusuunnassa siihen kohdistettiin alipaine, joka pakotti pinnalle levitetyn vaahdon kulkemaan nopeasti kankaan läpi.

Kylpy vaahdotettiin kiertovaahdottimessa puhallus-suhteella 20:1 ennen kuin se saatettiin kankaalle. Sen 25 puoliintumisaika [määritettynä antamalla sen seistä huoneen lämmössä (22°C) asteikolla varustetussa sylinterimäisessä dekantterilasissä] oli 40 minuuttia.

Kankaan läpi siirtyneen vaahdon tilavuus oli yhtä suuri kuin kylpymäärä, joka oli 2,5 kertaa kankaan veden-30 pidätyskyky, so. 150 %:n ylimäärä, vaahdon siirtymisnopeus 3 oli 4 cm neliösenttimetriä kohti minuutissa. Lopullinen ; märkäkiinnittyvyys oli 45 paino-%. Kun kangas oli käsitelty vaahdolla, se kuivattiin pingotuskehyksellä. DMDHEU:n 35 silloitusreaktio saatettiin tapahtumaan kuumentamalla kangasta 160°C:ssa 2,5 minuuttia.

18 82490

Kiinnittynyt määrä DMDHEU:ta oli 1,9-2,1 % kankaan painosta. Koe toistettiin ja kiinnittynyt määrä oli käytännöllisesti katsoen sama, kun vaahdon puhallussuhde nostettiin arvoon 50:1 tai kun nesteen läpi ajetun vaahtona 5 olevan nesteen ylimäärä 2-5-kertaistettiin tai pienennettiin puoleen.

Esimerkki 4

Esimerkissä 3 kuvattua kangasta käsiteltiin samalla vaahdotetulla kylvyllä mutta märkänä, so. kuivaamatta kan-10 gasta sen jälkeen kun se oli pesty värjäämisen jälkeen kiin-nittymättömän värin poistamiseksi.

Kankaan vesipitoisuus oli 65 paino-%.

Vaahdotettua kylpyä kierrätettiin, so. kankaan alapinnalta ulos tuleva ylimäärä käytettiin samalla tavalla, 15 jolloin puhallussuhde pidettiin suunnilleen alkuperäisellä tasolla ajamalla tarvittaessa staattisen vaahdottimen läpi.

Kankaan käsittely toteutettiin neljällä eri tavalla: 4 a) Kankaan käsittely suoritettiin esimerkissä 3 20 kuvatulla tavalla käyttäen vaahdotettua kylpyä, jota käytettiin ylimäärä, joka oli 20 kertaa vedenpidätysarvo (x=45%,y=45%+; kaavan A mukainen minimiylimäärä on 6,5 eikä sitä suurennettu tämän arvon yli koska y on suurempi kuin x). Näin vaahto vaikutti sekä vedenpoisto-25 että käsittelyaineena. Tämän vaahdotetun kylpy-ylimäärän siirtämiseksi kankaan läpi, vaahto levitettiin ja imettiin kankaan läpi kolmessa vaiheessa (kolme vaahdon levitin/ tyhjiö-laitetta asennettuna peräkkäin).

Kankaan nestepitoisuus käsittelyn jälkeen oli 30 45 paino-%, käsittelyaineen kiinnittyneisyys kuivaamisen ja kuumennuksen jälkeen oli alueella +10 % esimerkissä 3 saadusta kiinnittyneen käsittelyaineen määrästä.

Tässä käsittelyssä tarvittiin lisäksi tehostin vaahdon kierrätyksen aikana, so. oli tarpeen lisätä väke-35 vöityä kylpyä, jotta voitiin pitää vakiona kylvyn konsent- raatio, joka laimeni kun jäännösvettä poistettiin kankaasta.

II

19 82490 4 b) Kangas esikuivattiin kuivatussylintereillä ennen käsittelyä noin 25 %:n kosteuteen. Sen jälkeen sitä käsiteltiin esimerkissä 3 kuvatulla tavalla, paitsi että ylimäärä vaahdotettua kylpyä oli 5 kertaa suurempi 5 kuin vedenpidättyvyysarvo (x = 58, y = 25, minimiylimäärä 3,21), so. kankaalle levitettiin noin 5 mm:n kerros vaahtoa, jonka puhallussuhde oli 20:1. Kankaan nestepitoisuus käsittelyn jälkeen oli 45 paino-%, kiinteiden ainesten kiinnittivyys kuivaamisen ja kuumennuskäsittelyn jälkeen 10 oli oleellisesti sama kuin esimerkissä 3.

4 c) Märästä kankaasta poistettiin vesi menetelmällä, joka on kuvattu vireillä olevassa PCT-patenttihake-muksessa WO 34/01970, imemällä kankaan läpi vaahtoa, jonka puhallussuhde oli 35:1 (muodostettu vaahdottamalla vettä, 15 joka sisälsi 2 g/1 ionitonta vaahdotusainetta). Veden-poistokäsittelyn jälkeen kankaan vesipitoisuus oli 45 paino-%.

Kangasta, josta näin oli poistettu vesiylimäärä (vedenpidätysarvon ylittävä määrä), käsiteltiin sitten 20 kuten edellä kohdassa 4 a) on kuvattu, käsittelyn jälkeinen nesteen pidättyminen kankaaseen ja kuivaamisen/kuumennus-käsittelyn jälkeinen kiinteiden ainesten kiinnittymismäärä olivat samat kuin esimerkissä 4 a) saadut.

Esimerkki 5 25 Esimerkin 1 kokeiden E1-E4 käsittely toistettiin käyttäen samaa kangasta, paitsi että kolme kerrosta kangasta käsiteltiin samanaikaisesti. Käsittelyolosuhteet ja saadut tulokset olivat oleellisesti samat kuin esimerkissä 2 saadut; käytetyn vaahdotetun kylvyn tilavuus jne. luonnollisesti 30 säädetiin vastaamaan käsiteltävän kankaan kolminkertaista määrää. Kiinnittyneen käsittelyaineen kuivapaino näillä näytteillä oli oleellisesti identtinen taulukossa 1 kohdassa E3 esitettyjen kanssa.

20 82490

Esimerkki 6

Esimerkki 1 toistettiin silkkipaperinäytteille, 2 joiden paino oli 40 g/m . Tässä tapauksessa vesipitoinen käsittelykylpy oli märkälujuutta suurentava kylpy, joka 5 sisälsi:

Knittex TC Powder (77 % kiinteät) 200 g/1 Sandozin NT 2 g/1

Kylpy vaahdotettiin puhallussuhteeseen 35:1, ja sitä saatettiin yhdelle kerrokselle silkkipaperia esimer-10 kissa 1 kuvatulla tavalla. Saadut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa 3.

li 21 82490 . 3 $ S? 9° o o ooc o o c o o o o g ^ cm in c\i o. cm in cm <r cv inc in cm in o r-i-Hcw T-m τ- in τ- m τ-inco m Γ-cr τ- in τ- o S? >ι τ- τ- τ- Τ η m S m ”ε m en in n in ro m m on mmioiN m m vo cm

1 f) | r-Τ rH rH r-. rH rl IN 1 rH Csl «T

> JS ~_______

13-:?U

2 w de d c S i 000 10 c co vo o e- o m .

o 5 ti) c * k». ·** ·» * - * ·* ·* ^ ^ roc-H-H coco o o τ-σ o co τ— r- cm c σ o <r o

H ε 3 Si ^ r CM C\J CM τ— CM T- CM CM (M CM τ— CM CM CM

ί> ^______ ro | s ‘ iä X »c 3 n^1 ϊ n-co vom ioov-j· n- co o m n-r·-n- i-l H O .τ— CM CM τ- τ— τ— CM τ— τ- τ— τ— τ— τ- τ— τ- τ— μ Η Ο Ö τ-τ- τ-τ- τ- τ- τ- τ- τ- τ- τ- τ- τ- τ- r Οι 4-1 2 Ε"* ·Γ-| *Η C *r1 ω ω ω φ gajS&____ si <Jt- vo in m ο cn <τ τ- τ- -cr c^~ o en h tn _ ***· **· - » - *·* *»*» »

Q :rb dfi O O r- r~ O^O'· CMC^C^ VO CTi ΚΛ CM CM CM vO

-P .V ^ τ- τ- τ-r- mt CM CM -J CIA

a* s -S

ω C :t0 (0 il 2 >iÄ > o I—i ·

9} H <N r-l CM r-tCN HCin rl Cl ^°Γ<Ι rl (N KVJ

^ < < CQ 03 OO QOQ MUUN Cu h. Cu q t-cm m <f mvo C'-coo'i o τ- cm m m vo •n O T-T-T-r-T-T-T-T- < c _\______ 22 82490

Esimerkki 7

Seuraavissa koesarjoissa kahden tyyppisiä väriaine-koostumuksia imettiin aikaisemmissa kokeissa käytetyn leveän kankaan läpi vaahdotettuna ja vaahdottamattomana, jolloin 5 kangas oli toisessa koesarjassa kuiva ja toisessa märkä.

Kokeet 66, 67, 68, 68a ja 69 tehtiin kylvyllä, joka sisälsi:

3 g/1 Helizarin Blue RLW

100 g/1 Helizarin Binder FA

10 2 g/1 Sandozin NT

Kokeet 72, 73, 74, 74a ja 75 tehtiin kylvyllä, joka sisälsi:

3 g/1 Alizarin Brillian Blue RLW

2 g/1 Sandozin NT

15 Helizarin Blue on pigmenttiväriaine, Alizarin

Brilliant Blue on happoväri (jota käytetään tavallisesti värjättäessä amino- tai amidoryhmiä sisältäviä kuituja), joka ei tartu selluloosaan käytännöllisesti katsoen lainkaan.

20 Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa 4.

23 82490

Taulukko 4.

Paisumiskokeessa saatu vedenpidätyskyky 44 % 5 Koe Vesipitoi- Käyttötapa Vesipitoisuus n:o suus kasit- käsittelyn telemättö- jälkeen mänä 66 72 0 % imulla läpi ajettu 45 % vaahto, ylimäärä 15 % 10 67 73 44 % sama, ylimäärä 230 % 45 % (paisuvuus) 68 74 0 % vaahdottamaton, noin 58 % nestemäärä sama kuin kokeessa 67 15 68a 74a 0 % vaahdottamaton, noin 60 % nestemäärä kaksinkertainen verrattuna 67/73:een 20 69 75 44% vaahdottamaton, 58 % nesteylimäärä 230 % (kuten 67/63) 70 76 44 % upotettuna kylpyyn 57 % (50:1) 4 tuntia 25 71 77 kuten 70/76, mutta 61 % upotusaika 24 tuntia 66/72

Vaahdotettu kylpy imun avulla kankaan läpi, kangas kuiva kokeissa 66/72, sisälsi noin 45 % vettä kokeissa 67/73.

^ Jäännösnestepitoisuus suunnilleen sama kuin paisumiskokeessa saatu vesipitoisuus (44-45 %).

68/74

Kylpy (koostumukseltaan) (identtinen vaahdotettujen, 35 kokeissa 66/72 ja 67/73 käytettyjen kylpyjen kanssa) 24 82490 nesteenä (vaahdottamattona) imun avulla kankaan läpi. Kokeissa 68a/74a tilavuus kaksinkertaistettiin, koska nestetilavuus, jota käytettiin kokeissa 66/72 vaahdotettuna, ei riittänyt kastamaan värjättävää materiaalia 5 tasaisesti.

Tärkeää: Kankaan sisältämä kylpynestemäärä käsittelyn jälkeen käytettäessä vaahdottamatonta kylpyä oli noin 30 % suurempi kuin käytettäessä nesteen siirtoon vaahtoa kokeissa 66/72 ja 67/73, so. nesteellä käsitellyt näytteet 10 sisälsivät noin 30 % enemmän kylpynestettä.

Taulukossa 4 esitetyistä tuloksista havaitaan: 1. Kokeet 66 ja 67 antoivat suunnilleen samansyvyi-sen sävyn. Myös kokeet 72 ja 73 antoivat suunnilleen saman-syvyisen sävyn. Tämä merkitsee, että riippumatta kankaan 15 alkuperäisestä vesipitoisuudesta vaahdotetun värikylvyn käyttö antoi tulokseksi suunnilleen yhtä syvän sävyn.

2. Kokeet 68 ja 74 (vaahdottamattomat kylvyt, kumpikin määrältään sama kuin käytettiin vaahdon muodossa kokeissa 66 ja 72, ajettuna imun avulla kankaan läpi) 20 antoivat suunnilleen samat sävyt kuin kokeissa 66 ja 72 saatiin. Sävyn syvyyttä oli vaikea verrata, koska osoittautui vaikeaksi saada pieni nestemäärä leviämään tasaisesti koko kuivan kankaan pinnan yli.

3. Kokeet 68a ja 74a (vaahdottamaton värikylpy, 25 tilavuudeltaan kaksinkertainen kokeissa 66, 72 ja 73 käytettyyn nähden), joissa kylpy saatettiin kuivalle kankaalle sellaisenaan imun avulla, antoivat oleellisesti syvemmät sävyt kuin edelliset kokeet, kankaaseen jääneen värikylvyn jäännöstilavuuden ollessa melkein 30 % suurempi kuin sil- 30 loin, kun käytettiin vaahdotettua kylpyä.

4. Kokeet 69 ja 75 (vaahdottamaton värikylpy, '· tilavuudeltaan kaksinkertainen verrattuna värikylpyihin, jotka käytettiin vaahdotettuna kokeissa 66/67 ja 72/73, vietiin kankaaseen, joka sisälsi 44 % vettä, imemällä 35 märän kankaan läpi) antoivat kuitenkin sävyt, jotka sen

II

25 82490 lisäksi, että ne olivat oleellisesti vaaleammat kuin kokeissa 68a ja 74a saadut sävyt, olivat jopa paljon vaaleammat kuin kokeissa 66/67 ja 72/73 saadut. Tämä merkitsee, että jopa kaksinkertainen määrä vaahdottamatonta värikylpyä 5 sai aikaan huomattavasti vähäisemmän värin kiinnittymisen alustaan kuin mitä saatiin viemällä kylpy imun avulla kankaan läpi vaahtona.

Esimerkki 8

Toisessa värjäyskoesarjassa verrattiin sävyjen sy-10 vyyksiä raakakangasnäytteillä, joita oli käsitelty vaahdotetuilla ja vaahdottamattomilla värikylvyillä, jotka saatettiin imun avulla kuivan ja märän kankaan läpi yksikerros- ja monikerrossovellutuksina.

Käytetyt värikylvyt 15 Kokeet 14D - 23: 3 g/1 Sirius light scarlet BN 10 g/1 Nace 2 g/1 Na2C03

2 g/1 Sandozin NT

20 Kokeet 1-8: 3 g/1 Alizarin Brilliant Blue RLW (Bayer) 2 g/1 Sandozin NT kons.

Sirius light scarletilla on hyvä tarttuvuus puuvillaan, Alizarin-väriaine ei tartu siihen oleellisesti 25 lainkaan.

Koe N:o Vaahdolla käsitel- Käyttötapa tävän kankaan vesipitoisuus 14 1 44 % vaahto 30 16 44 % neste 17 - 0 % vaahto 18 - 0 % neste 20-22 3-5 44 % vaahto, 3 kerrosta 6-8 44 % vaahto, 3 kerrosta 26 82490

Tulokset: 1. Näytteellä 16 oli vaaleampi sävy kuin näytteellä 14, so. vähemmän kiinnittymistä oli tapahtunut.

2. Näytteellä 17 oli suunnilleen sama sävyn sy-5 vyys kuin näytteellä 14, vaahdon avulla saatiin käytännöllisesti katsoen samat sävyn syvyydet.

3. Näytteellä 18 oli lievästi vaaleampi sävy kuin näytteellä 17 mutta lievästi syvempi sävy kuin näytteellä 16.

Kokeet 20-22 ja 3-5 sekä 6-8 olivat monikerrosso-10 vellutuksia, joissa vaahdotettu värikylpy vietiin imun avulla kolmen kangaskerroksen läpi; näiden kokeiden tarkoituksena oli osoittaa, että kaikkiin kolmeen kangaskerrok-seen kiinnittynyt värimäärä oli suunnilleen sama.

4. Näytteissä 20-22 ja 3-5 sekä myös 6-8 voitiin 15 todeta vain vähäisiä jos lainkaan eroja näytteiden värisävyjen välillä, kun näytteet oli käsitelty asetettuina päällekkäin (jonkin verran läikykkäisyyttä, joka tapahtui vaahdon hajoamisesta, oli nähtävissä joillakin päällimmäisillä kerroksilla, minkä vuoksi näytteen takapinnat arvos- 20 teltiin).

Claims (15)

27 82490

1. Menetelmä käsittelyaineen saattamiseksi ilmaa läpäisevään alustaan, joka menetelmä käsittää vaiheet, 5 joissa (i) muodostetaan käsittelyainetta sisältävä nestekyl- py, (ii) muodostetaan tästä nestekylvystä vaahto, (iii) levitetään tätä vaahtoa alustan ensimmäiselle pin- 10 nalle, (iv) saatetaan vaahto tunkeutumaan alustan sisässä oleviin rakoihin kohdistamalla painegradientti alustan poikki, ja (v) poistetaan vaahtonestettä alustan toiselta pinnal- 15 ta, tunnettu siitä, että vaahtoa käytetään ylimäärä, joka määritellään (i) alustassa olevan vaahdon siirtämän nestepitoisuu-den ja 20 (ii) alustassa aluksi, ennen sen käsittelyä vaahdotetulla nestekylvyllä olevan nestepitoisuuden välisenä suhteena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alusta on ilmaa läpäisevä 25 kuituinen tai ei-kuituinen alusta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alusta on levymäinen tekstiilimateriaali tai kutomaton kuitualusta tai matto.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että alusta on paperi.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaahtonestettä poistetaan nesteenä alustan toiselta pinnalta.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen mene-35 telmä, tunnettu siitä, että vaahtonestettä pois- 28 82490 tetaan alustan toiselta pinnalta vaahtona.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytettävä ylimäärä määritetään kaavalla 5 5(y + 20) emin = - Kaava A (x - y + 50) 10 jossa x on vaahdon siirtämä nestepitoisuus ja y on alustan alkuperäinen nestepitoisuus ennen käsittelyn aloittamista.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mu-15 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittely- aine valitaan väriaineista, valkaisuaineista ja viimeis-telyaineista, joita on saatettava levymäiseen materiaaliin.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mu-20 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestekylpy käsittää käsittelyaineen dispersion kantajanesteessä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestekylpy käsittää käsittelyaineen kolloidisen dispersion kantajanesteessä.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestekylpy käsittää käsittelyaineen hienojakoisten hiukkasten dispersion kantaja-nesteessä.

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mu-30 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestekylpy on käsittelyaineen liuos nesteessä.

13. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kylpyneste on vesi.

14. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mu kainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaahto on II 29 82490 vesipitoisena vaahtona, jonka puhallussuhde on suurempi kuin 10:1.

15. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaah-5 don maksimi kuplakoko on enintään neljännes vaahdolla käsiteltävän levymäisen materiaalin paksuudesta. 30 82 490