FI82424C - Boggiekonstruktion foer jaernvaegsvagn. - Google Patents

Description

! 82424

Rautatievaunun telirakenne

Keksintö koskee teliä kiskoajoneuvoa varten, joka teli 5 muodostuu ainakin kahdesta toisiinsa kytkentänivelellä kiinnitetystä ja kääntymään ja kiertymään pääsevästä telin pyörärungon osasta, joihin kumpaankin on laakeroitu pyörät tai pyöräkerta ja joihin telin kannatusrunko on kytketty kiskoajoneuvon jousituksen välityksellä.

10

Kiskoajoneuvoissa kuten vetureissa ja vaunuissa tai vastaavissa nykyisin käytössä olevat telirakenteet ovat useimmiten sellaisia, että telin runkorakenne on jäykkä ja siihen on jousitettu kiskoajoneuvon pyöräkerrat. Jäykkään telirunkoon 15 liittyy useita haittapuolia, joista eräs oleellisimmista tulee esille varsinkin kaarreajossa. Kun telirunko on jäykkä, telin pyöräkerrat eivät pääse ohjautumaan kaarteessa radiaalisesti vaan pyöräkerran pyörät kiilautuvat vasten kiskoja siten, että siitä on seurauksena pyörien ja kiskojen 20 voimakasta kulumista. Tällaisen kiilautumisvaikutuksen johdosta esim. osa veturin vetovoimasta "häviää" kaarrevas-tuksiin. Kaarreajo tällaisella jäykkätelisellä kiskoajoneu-volla mahdollistuu vain käyttämällä aksiaalivälystä laakeri-pesän ja telirungon välillä (rakennetyyppi Y25). Suoraan 25 ajettaessa tällainen telirakenne käyttäytyy hyvin, mutta kaarteessa se "puskee" kuten edellä on kuvattu. Tätä kuvattua rakennetta voidaan muuntaa tekemällä pyöräkerrat selvästi itseohjautuviksi, jolloin kukin akseli mukautuu toisista akseleista riippumatta kiskojen kulkusuuntaan (rakenne 30 65sd). Tämä rakenne toimii pienillä nopeuksilla hyvin sekä kaarteessa että suoralla, mutta nostettaessa nopeutta alkaa akseleissa esiintyä akselin keskiviivaa vastaan pystysuoran linjan ympäri tapahtuvaa värähtelyä, ns. sinikulkua (hunting). Tämä tekee nopean ajon tämän tyyppisillä teleillä 35 rauhattomaksi ja jopa vaaralliseksi.

Edellä kuvattuja haittapuolia on pyritty ratkaisemaan usealla eri tavalla. Esimerkiksi julkaisuissa FI-76296, 2 82424 US-4 478 153, EP-165752, EP-161729 ja US-3 528 374 on esi- tetty erilaisia telirakenteita, joissa telirunko on jaettu kahteen osaan ja nivelöity keskeltä toisiinsa siten, että telin pyöräkerrat pääsevät kääntymään toisiinsa nähden ja 5 siten mukautumaan kaarteissa kaarteen säteen mukaisesti, ts. radiaalisesti. Näille kaikille radiaalisesti ohjatuille telirakenteille on tunnusmerkillistä se, että niitä nimenomaan ohjataan kaarteen säteen perusteella, jolloin ohjaus perustuu esim. telin ja vaunun rungon välille kaarteessa 10 syntyvän kulmaeron mekaaniseen havaitsemiseen ja tämän kulmaeron muuntamiseen kaarteen sädettä vastaavaksi telin kahden osan kulmaeroksi. Kyse on yleisesti ottaen matemaattisesta tehtävästä, jolla jokin todettu suure muunnetaan toiseksi säädetyksi suureeksi. Vain mekanismeissa, joilla 15 tämä mainituissa julkaisuissa toteutetaan, on eroa. Tällaisilla rakenteilla on haittapuolena se, että rakenteista tulee monimutkaisia ja kalliita sekä painavia, kuten mainituista julkaisuista on nähtävissä. Esim. julkaisussa FI-76296 estää telit yhdistävä tanko telien välisen tilan 20 tehokkaan käytön kuormaa varten. Käytettäessä taas julkaisun US-3 528 374 mukaista nestekytkentää telien välillä voidaan mainittua tilaa hyödyntää, mutta rakenteesta tulee huollon kannalta kallis ja helposti vioittuva.

25 Käytettäessä esim. julkaisun 4 478 153 rakennetapaa, jossa telin pyöräkertoja ei pakko-ohjata, vaan niiden annetaan ohjautua elastisten elementtien välityksellä, ollaan ajo-ominaisuuksien suhteen jossakin edellä kuvattujen pakko-ohjattujen telien ja vapaasti ohjautuvien pyöräkertojen 30 välimailla. Tekemällä tässä telin akseliväli suureksi paranee kulkustabiilisuus, mutta suurentunut telikoko vie muutoin käyttökelpoista tilaa telien välissä.

Haluttaessa saada esim. tavaravaunun kuormatila mahdollisim-35 man suureksi, jolloin telit on tehtävä mahdollisimman lyhyiksi, merkitsee tämä joko kulkuominaisuuksien huononemista tai sitten monimutkaista teliosien ohjausta. Kun kuljetustila halutaan maksimoida, on myöskin vaunun kantavien 3 82424 rakenteiden mitat pyrittävä saamaan mahdollisimman pieniksi, mikä edellyttäisi sitä, että esim. sivupalkkeja tulisi voida jatkaa telien kohdalle. Tästä taas on seurauksena, että telien laakerointi ja jousitus on tehtävä perinteisestä 5 tavasta poiketen pyörien sisäpuolelle. Vaikka sivupalkkeja ei vedettäisikään telin sivuille, on ainakin jousitus, toisiinsa nivelöityjen kaksiosaisten telien kyseessä ollessa, sijoitettava pyörien sisäpuolelle, koska jousien kautta tuleva kuormitus on tuotava pyörien akseliviivan kautta 10 kulkevassa pystytasossa momentin välttämiseksi telinivelessä tai erittäin mutkikkaan rakenteen välttämiseksi. Tästä taas on tuloksena itse vaunuosan huomattavaa kallistelua kaarteissa, koska vaunun leveyssuunnassa myös jousien tukiväli kapenee.

15

Edellä kuvatut ongelmat vielä korostuvat sellaisissa tilanteissa, joita todellisuudessa rautateillä runsaasti esiin-tyy, ts. tilanteissa, joissa radan epätasaisuuden vuoksi esim. jokin telin pyörä nousee ylemmäksi tai laskee alemmak-20 si kuin muut pyörät, kuten esim. ratapiha-alueilla vaihteistojen kohdalla tai kaarretta lähestyttäessä, jolloin kaar-·.: teen ulommainen kisko alkaa nousta toiseen nähden, tai kaar teesta poistuttaessa, jolloin uloin kisko laskee toiseen nähden. Tällöin telin kaksi osaa kiertyvät toisiinsa nähden ! 25 vaunun pituussuuntaisen akselin ympäri. Kun tähän yhdiste tään vielä kaarteen aiheuttama kääntymä ja keskipakoisvoiman aiheuttama kallistumispyrkimys, on todettava, ettei mikään tunnettu ratkaisu anna tyydyttävää ajotulosta. Voidaan tietysti kuvitella, että yhdistetään eri julkaisuista saata-30 va tekninen tieto, esim. julkaisun DE-2 422 825 kallistuk-senvaimennin, em. telirakenteisiin. Tällöin periaatteessa pitäisi saada toimiva rakenne, mutta siitä tulisi niin monimutkainen, painava, paljon huoltoa vaativa ja kallis, ettei se ole realistinen.

35

Keksinnön tavoitteena on siten aikaansaada sellainen kisko-·· ajoneuvon teli, jossa on radiaalisesti ohjautuvat toisiinsa kytketyt pyöräkerrat, ts. pyöräkerroissa on itseohjautu- 4 82424 vuus eikä pakko-ohjausta, mutta joka soveltuu nopeaan ajoon ilman haitallisia ilmiöitä. Keksinnön tavoitteena on myös saada aikaan telirakenne, jossa vaunurunkoa kannattava osa on jousitettu telirunkoon nähden ja pääsee liikkumaan teli-5 runkoon nähden myös vaakatason suunnissa, mutta jolla rakenteella vaunurungon kallistuminen sivuttaiskiihtyvyyksien tai epäkeskeisen kuorman vaikutuksesta on rajoitettavissa niin pieneksi kuin kulloinkin on tarpeen. Erityisesti keksinnön tavoitteena on saada aikaan telirakenne, jossa kallo listusvoimat jakaantuvat tasan perättäisille telin pyörille siitä riippumatta, ovatko telin kaikki pyörät samalla tasolla vai kaikki vaikkapa eri korkeuksilla. Vielä keksinnön tavoitteena on saada aikaan rakenne, jossa mm. jarrulaitteet ja muut vastaavat toimielimet ovat ilman muuta asennettavis-15 sa siten, että ne pysyvät pyöriin nähden muuttumattomissa kohdissa ajotilanteesta riippumatta. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on saada aikaan telirakenne, jolla kaikki edellä mainitut tavoitteet saadaan toteutettua yksinkertaisella, luotettavalla ja kustannuksiltaan edullisella kon-20 struktiolla.

Keksinnön mukaisen telirakenteen avulla saadaan aikaan ratkaiseva parannus edellä esitetyissä epäkohdissa ja toteutettua edellä määritellyt tavoitteet. Tämän aikaansaami-] 1 25 seksi on keksinnön mukaiselle laitteelle tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön tärkeimpinä etuina voidaan pitää sitä, että sillä saadaan toteutettua nopeassakin ajossa hyvin toimiva telira-30 kenne ilman jäykän telin kaarreajovaikeuksia ja pakko-ohjatun telin monimutkaista rakennetta. Keksinnön etuna on myöskin se, että se mahdollistaa pieniakselivälisen telin käytön ja tässä sisäpuolisen runkolaakeroinnin ja jousituksen, samalla kun vaunun kallistelu saadaan niin pieneksi 35 kuin halutaan ja pyöräkuormat pidettyä tasaisina. Lisäksi keksinnön etuna on, että näin telirakenteesta saadaan pienikokoinen ja kevyt sekä rakenteellisesti yksinkertainen ja toimintavarma ja että vaunun hyötytilavuus saadaan entis-

II

s 82424 tä suuremmaksi sekä telin pienenemisen että rungon mahdollisen toisen tyyppisen sivurakenteen vuoksi.

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin oheisiin 5 piirustuksiin viittaamalla.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen telirakenne perspektiivikuvana kaaviomaisesti sivulta päin.

10 Kuvio 2 esittää kuvion 1 rakennetta perspektiivikuvana kaaviomaisesti ylhäältäpäin.

Kuvio 3 esittää rakennetta samasta suunnasta kuin kuviossa 2 osittain aukileikattuna.

15

Kuvio 4 esittää erästä keksinnön mukaista vakainrakennetta yksityiskohtaisesti osittaisena leikkauksena sivulta päin.

Kuvio 5 esittää erästä toista keksinnön mukaisen vakainra-20 kenteen toteutusmuotoa kaaviomaisesti sivulta päin.

Kuvio 6 esittää vielä erästä keksinnön mukaisen vakainraken-teen toteutusmuotoa kaaviomaisesti sivulta päin.

. ; 25 Kuviossa 1 on esitetty yleiskuvana keksinnön mukainen teli 1, joka käsittää kaksi pyörärungon osaa 2 ja 3, joihin kumpaankin on sijoitettu pyöräkerta 4 ja 5. Kannatusrunko 6 käsittää poikkipalkin 7 ja sivupalkit 8a ja 8b. Sivupalkit 8 ja poikkipalkki 7 ovat jäykästi kiinni toisissaan ja 30 lepäävät jousien tai jousipakkojen 9a, 9b varassa pyörärun-kojen 2 ja 3 päällä siten, että jousien kautta tuleva vaunun : kuormavoima kohdistuu pyörärungon osiin ainakin likimain pyöräparien akseliviivan kautta kulkevassa pystytasossa ja sallivat pyörärungon liikkeen vaakatasossa jousiin nähden.

35 Vaunurunko, jota ei ole esitetty, kytketään poikkipalkin 7 päällä olevaan telikeskiöön 10, joka on rakenteeltaan tunnettua standardoitua tyyppiä. Kallistuessaan vaunurunko vastaa sivutukiin 11a, 11b.

6 82424

Kuviossa 3 näkyvät pyörärungot 2 ja 3, jotka kumpikin muodostuvat lähinnä esimerkiksi vaakasuorassa olevasta U-muo-toisesta runkokappaleesta, joissa on sivuosat 14a, 14b ja 5 vastaavasti 15a, 15b sekä poikittainen kantaosa 12a ja vastaavasti 12b. Runkokappaleet on vaunun keskilinjan kautta kulkevassa pystytasossa kytketty nivelellä 13 toisiinsa kantaosistaan 12a ja 12b. Tämä kytkentänivel 13 on rakenteeltaan sellainen, että se päästää pyörärungon osat 2 ja 10 3 kääntymään toisiinsa nähden sekä vaakatasossa että pysty- tasossa ja tämän lisäksi sallii pyörärungon osien 2 ja 3 kiertymisen toisiinsa nähden vaunun pituussuuntaisen akselin ympäri. Tällaisia nivelrakenteita on olemassa useita erilaisia ja myöskin nivelistä ja tangoista koostuvia, joista 15 joitakin on esitetty mainituissa viitejulkaisuissa, joten sitä ei tässä selosteta tarkemmin. Pyöräkerrat 4 ja 5 tai vastaavasti pyörät on jäykästi laakeroitu kummankin U-muo-toisen runkopalkin haaroihin 14a, 14b, 15a, 15b siten, että vierintäsuunta tulee haarojen suuntaiseksi. Näin pyörärungon 20 osat 2 ja 3 muodostavat sellaisen telin rakenteen, jossa on kytketyt radiaalisesti ohjautuvat pyöräkerrat.

Keksinnön mukaisesti on pyörärungon osat 2 ja 3 yhdistetty runkokappaleiden U-muotojen toisen sivuparin 14a, 15a lähei-I 25 syydestä ja toisen sivuparin 14b, 15b läheisyydestä joustavasti toisiinsa kahdella oleellisesti samanlaisella vakain-rakenteella, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 16. Nämä kaksi vakainrakennetta 16 on lisäksi kiinnitetty nivel-tyvästi kannatusrungon 6 sivupalkkeihin 8a ja vastaavasti 30 8b. Kukin vakainrakenne 16 on konstruoitu sellaiseksi, että se sallii, kun tarkastellaan pyörärungon osien 2 ja 3 liikettä toisiinsa nähden, näiden sivureunojen 14a ja 15a tai vastaavasti 14b ja 15b liikkumisen telin kulkusuunnassa ja pystysuunnassa ainakin hieman toisiinsa nähden. Kukin 35 vakainrakenne on kytketty niveltyvästi kannatusrungon 6 sivupalkkeihin 8a ja 8b siten, että kannatusrunko 6 ja pyörärunko 2, 3 pääsevät liikkumaan toisiinsa nähden vaakatasossa. Edellä kuvattu rakenneyhdistelmä mahdollistaa sen, 7 82424 että kytkentänivel 13 voi olla herkkä ja ilman jäykistäviä rakenteita.

Rakenteen toiminta on seuraava: 5

Kun kiskoajoneuvo ajaa kaarteeseen, pyrkii keskipakoisvoima kääntämään vaunukoria telikeskiön 10 ympäri, jolloin vaunu-kori tukeutuu sivutukea 11a tai 11b vasten. Ilman mitään vakainrakennetta tällöin ulkokaarteen puoleinen jousi pai-10 nuisi ja sisäkaarteen puoleinen jousi nousisi aiheuttaen vaunurungon kallistumisen kaarteen ulkoreunaan päin. Keksinnön mukainen vakainrakenne kuitenkin estää tämän siirtäessään esim. alaspäin painavan sivupalkkiin tuesta 11a tai 11b kohdistuvan voiman tästä sivupalkista 8a tai 8b vakain-15 rakenteen 16 kautta pyörärunkojen osiin 2 ja 3 molempiin samanlaisena ja näiden runkokappaleiden kantaosien 12a ja 12b kautta runkokappaleen leveydelle. Koska kantaosat 12a ja 12b ovat vakainrakenteiden 16 vuoksi poikkisuuntaiseen momenttiin nähden jäykkiä ja jäykästi kiinnitetty rakenne 20 ei ulkokaarteen puoleinen kannatusrungon sivu pääse painumaan eikä sisäkaarteen puoleinen sivu pääse nousemaan, ts. vakainrakenteet 16 muodostavat kallistuksen vaimentimen.

Koska pyörärungon osat 2 ja 3 pääsevät vaakatasossa käänty-25 mään toisiinsa nähden, säilyy mainittu pyöräkerran radiaa-linen itseohjautuvuus. Koska pyörärungon osat 2 ja 3 pääsevät kääntymään kytkentänivelen 13 kautta kulkevan vaaka-akselin ympäri toisiinsa nähden, mahdollistaa tämä jousto-liikkeen, joka on riippumaton kallistelusta tai sen vaimen-30 tamisesta, kun vakainrakenteiden 16 vuoksi sivupari 14a, 15a ja vastaavasti 14b ja 15b joustavat aina saman määrän. Koska kytkentänivel 13 sallii pyörärunkojen osien 2 ja 3 kiertymisen toisiinsa nähden vaunun pituussuunnassa, minkä myös vakainrakenteet 16 sallivat joustonsa ja niveliensä 35 ansiosta, pääsevät pyöräkerrat 4 ja 5 mukautumaan kiskojen epätasaisuuksiin ja kiertymisiin. Järjestämällä vaimenninra-kenteeseen 16 sopiva kimmoisuus tai muu vaimennus voidaan ohjautuvuutta säätää ja telin toiminta saada halutunlaisek- 8 82424 si, ts. käytännössä kaikki vaatimukset täyttäväksi. Koska kallistelu ja kulku saadaan näin säädettyä juuri halutuksi, voidaan telin mittoja pienentää ja jouset ja laakerit sijoittaa pyörien sisäpuolelle, jolloin koko telirakenteesta 5 tulee pieni ja säästetty tila voidaan hyödyntää vaunurun-gossa. Lisäetuna on vielä se, että esim. jarrumekanismit voidaan kiinnittää pyörärungon osiin, jolloin ne ajo-olosuhteista riippumatta pysyvät aina tarkasti samassa asennossa pyöriin nähden.

10

Yhteenvetona vakainrakenteiden 16 toiminnasta voidaan vielä sanoa, että ne aikaansaavat sen, että vaunurungon painosta aiheutuva kuormitus jakautuu tasan molemmille telirungon osille 2, 3 ja että kaarteen aiheuttama keskipakoisvoima 15 jakautuu tasan aina kahdelle peräkkäiselle pyörälle telissä ja vaunurungon kallistuminen estyy ja että edellä mainitut ominaisuudet säilyvät radan epätasaisuuksista riippumatta, ts. riippumatta siitä ovatko pyörärungon osat 2 ja 3 toisiinsa nähden kiertyneitä vai eivät.

20

Seuraavassa selostetaan yksityiskohtaisemmin erästä keksin-·.· non mukaista vakainrakenteen 16 konstruktiota. Tämä vakain- rakenne on esitetty kuviossa 4 yksityiskohtaisesti ja vastaa kuvioissa 1-3 kaaviomaisesti esitettyä vakainrakennetta.

| 25 Kuten edellä on kuvattu, on kussakin telissä tällaisia va- kainrakenteita 16 kaksi kappaletta, yksi telin kummallakin sivulla.

Tässä toteutusmuodossa vakainrakenne 16 muodostuu lähinnä 30 pystysuuntaisesta reaktiotangosta 17, joka on nivelellä 18 kiinnitetty kannatusrungon pitkittäispalkkien 8a tai 8b ulkoreunaan tai alaosaan. Reaktiotangon 17 toinen pää on tässä tapauksessa kiinnitetty toisella nivelellä 19 lähinnä vaakasuoraan tankomaiseen tai levymäiseen tasaimeen 20 sen 35 keskelle. Tämä tasain 20 ulottuu pyörärunkojen osien kummallakin sivulla haarojen 14a ja 15a ja vastaavasti 14b ja 15b sisälle tai sivuitse, siten että tanko 17 on näiden välissä ja pituussuunnassa likimain keskellä rakoa 23, kun 9 82424 pyöräkerrat ovat lepotilassa ja yhdensuuntaiset. Pyörärun-kojen kunkin sivuosan 14a, 15a, 14b, 15b sisälle tai vastaavaan kohtaan on sijoitettu kahdesta joustinyksiköstä 21a, 21b muodostuvat joustavat rakenteet 25a, 25b, jolloin tasain 5 20 ulottuu näiden joustinyksiköiden 21a, 21b väliin ja on niiden puristuksessa. Joustinyksiköt 21a, 21b on kiinnitetty kiinteästi elimillä 22 pyörärungon mainittuun sivuosaan. Pyörärunkojen sivuosissa 14a, 15a, 14b, 15b on esimerkiksi pyörärunkojen 2 ja 3 väliseen rakoon 23 päin aukenevat kolot 10 31 tai vastaavat ja näihin koloihin on sijoitettu mainitut joustinyksiköt 21a, 21b siten, että ne puristavat välissään olevaa tasainta 20 likimain reaktiotangon 17 pituuden suunnassa. Tämä mahdollistaa sen, että tasain 20 pääsee liikkumaan vaakatasossa VT olevissa kaikissa suunnissa liukumal-15 la näiden yksiköiden toisiaan kohti osoittavien pintojen 24a, 24b välissä ja pääsee kallistumaan samassa vaakatasossa olevien näennäisten kääntöakselien ympäri. Näin pyörärunko-jen sivut 14a ja 15a ja vastaavasti 14b ja 15b pääsevät etääntymään toisistaan ja lähenemään toisiaan sekä liikku-20 maan hieman toisiinsa nähden ylös tai alaspäin voiman tullessa pyörärungon osista päin telin ohjautuessa radan mukaan. Nivelet 18 ja 19 huolehtivat siitä, että pyörärunkojen :. sivuihin nähden keskimäärin paikallaan pysyviin pitkittäis- palkkeihin 8a ja 8b pysyy voimaa välittävä yhteys reaktio-I 25 tangolla 17. Reaktiotangosta 17 päin tulevat voimat ts.

kuorma- ja kallistusvoimat sen sijaan jakautuvat tasaimen 20 vaikutuksesta tasan molemmille vaununrungon osille 2, 3. Vakainrakenne siis välittää eri suunnista tulevat voimat eri tavoin eteenpäin.

30

Kuviossa 5 on esitetty toinen vakainrakenteen toteutustapa kaaviomaisesti, jossa samoista osista käytetään samoja viitenumerolta kuin edellä. Tässä toteutusmuodossa on pit-kittäispalkki 8a ja 8b kytketty nivelen 18 välityksellä 35 reaktiotankoon 26 likimain sen keskelle ja tangon 26 päät on kytketty joustavilla rakenteilla 25a, 25b pyörärungon sivuosiin 14a ja 15a ja vastaavasti 14b ja 15b. Joustava : rakenne 25a, 25b muodostuu tässä reaktiotankoon 26 kulloin- 10 82424 kin kiinnitetystä nivelestä 27, tästä nivelestä kulmassa, edullisesti likimain suorassa kulmassa, tankoon 26 nähden kulkevasta varresta 28 ja tämän varren 28 ja kulloiseenkin sivuosaan 14a, 14b, 15a, 15b kytkevistä nivelistä 29. Myös 5 tämä rakenne mahdollistaa samat liikkeet ja toiminnot kuin kuvion 4 vakainrakenne.

Kuviossa 6 on esitetty muunnos kuvion 4 toteutusmuodosta ja siinä on käytetty samoista osista samoja viitenumerolta. 10 Kuvion 6 toteutusmuodossa ovat nivelet 18 ja 19 sekä reak-tiotanko 17 ja vakain 20 vastaavia osia kuin kuviossa 4.

, Joustavat rakenteet 25a, 25b on tässä muunnettu rakenteeksi, jossa tasain 20 työntyy esim. sivuosien 14a, 14b, 15a, 15b sisään ja sen päässä on kaikkiin suuntiin kääntymisen salli-15 va nivelrakenne kuten pallonivel 30. Kun tämä pallonivel on lisäksi järjestetty sivuosiin 14a, 14b, 15a, 15b nähden vaakatasossa liukuvaksi, saadaan aikaan samat toiminnot kuin kuvion 4 ja 5 rakenteilla.

20 Kuvioiden 5 ja 6 toteutusmuodoilla on se ero kuvion 4 toteutusmuotoon verrattuna, että ne toimivat kallistuksen vakaa-jana täysin jäykästi, ts. ne eivät salli minkäänlaista kallistelua keskipakoisvoiman vaikutuksesta. Kuvion 4 toteutus-muoto taas sallii pienen kallistuksen, koska viereisissä 25 sivuosissa kulloinkin olevat joustavien rakenteiden 25a ja 25b vastaavat alemmat joustinyksiköt 21b voivat puristua yhtäaikaa kokoon niille tasaimen vaikutuksesta tasan jakautuvan voiman vaikutuksesta samalla kun yläpuolella olevat joustinosat 21a pitenevät tai päinvastoin. On itsestään 30 selvää, että kuvioiden 5 ja 6 periaatteellisiin rakenteisiin voidaan helposti yhdistää kuvion 4 rakenteen joustoa vastaavan jouston mahdollistavat elimet, joita ei tässä tarkemmin esitetä joko nivelien 27, 29, 30 yhteyteen tai varsien 28 : : yhteyteen. Myös tukinivel 18 ja tasaimen kiinnitysnivel 35 19 voidaan jousittaa samoin kuin reaktiotanko 17, 26 ja tasain 20. Voidaan käyttää myös muita vaimentavia elimiä. Nivel 19 ei laitteen toiminnan kannalta ole aivan välttämätön, vaan sen tilalla voi olla jäykkä kytkentä, ts. reak- U 82424 tiotanko 17 ja tasain 20 voivat olla samaa kappaletta, mutta tällöin tuloksena on huomattavasti suurentuneita voimia, mikä johtanee turhan järeään ja muutoinkin epäedulliseen rakenteeseen. Muitakin nivel-tanko-yhdistelmiä kuin mitä 5 edellä on esitetty on kehitettävissä. Oleellista on, että ne aikaansaavat patenttivaatimuksissa mainitut toiminnot.

Jarrulaitteet kiinnitetään pyörärunkoon 2, 3 ja hidastuvuus-voimat kannatusrungosta pyörärunkoon siirtää rajoitinrakenne 10 pyörärungon osien 12a, 12b ja poikkipalkin 7 välillä, joita rakenteita kuvissa ei ole esitetty.

Claims (10)

12 82424

1. Teli kiskoajoneuvoa varten, joka teli muodostuu ainakin kahdesta toisiinsa nivelletystä ja kääntymään ja kiertymään pääsevästä telin pyörärungon osasta (2, 3), joihin kumpaan- 5 kin on laakeroitu pyörät tai pyöräkerta (4, 5) ja joihin telin kannatusrunko (6) on kytketty kiskoajoneuvon jousituksen (9a, 9b) välityksellä, tunnettu siitä, että telissä pyörärungon mainitut kaksi osaa (2, 3) on sivuraken-teistaan (14a, 15a; 14b, 15b) tai niiden läheltä kytketty 10 joustavasti toisiinsa kahdella toisiaan vastaavalla vakain-rakenteella (16), joista kumpikin on kiinnitetty niveltyväs-ti kannatusrunkoon (6).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen teli, tunnettu 15 siitä, että kiskoajoneuvon jousitukset (9a, 9b) tukeutuvat pyörärungon osiin (2, 3) pyöräkertojen (4, 5) tai pyörien akselilinjojen kautta kulkevassa pystytasossa tai niiden läheisyydessä, jolloin pyörärungon kaksi osaa kääntyvät toisiinsa nähden yhden (13) tai useamman kytkentänivelen 20 välityksellä ja että vakainrakenne muodostuu tukinivelellä (18) kannatusrungon (6) sivuosiin (8a; 8b) kiinnitetystä reaktiotangosta (17; 26), joka on kytketty aina molempiin pyörärungon osien sivurakenteisiin (14a ja 15a; 14b ja 15b) joustorakenteilla (25a, 25b), jotka mahdollistavat reak-: 25 tiotangon (17; 26) tai sen jatkeen liikkumisen ainakin kaikissa vaakatason (VT) suunnissa ja kiertymisen kuhunkin sivuosaan (14a, 14b, 15a, 15b) nähden.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen teli, tunnettu 30 siitä, että kukin joustorakenne (25a, 25b) muodostuu kahdesta joustinyksiköstä (21a, 21b), jotka ovat kiinteästi kussakin sivurakenteessa (14a, 15a, 14b, 15b), ja että likimain reaktiotankoa (17) vastaan kohtisuora siihen liitetty tasain (20) on osalta pintaansa puristuneena joustinyksiköiden 35 (21a, 21b) väliin. i3 82424

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen teli, tunnettu siitä, että kukin joustorakenne (25a, 25b) muodostuu pal-lonivelestä (30) tai vastaavasta, johon on kiinnitetty reaktiotankoon (17) nähden likimain kohtisuorassa oleva ja 5 siihen liitetty tasain (20), ja että kukin nivel (30) tai vastaava on järjestetty kussakin sivurakenteessa (14a, 14b, 15a, 15b) likimain vaakasuorissa suunnissa liukuvaksi.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen teli, t u n - 10. e t t u siitä, että reaktiotanko (17) on liitetty tasai-meen (20) nivelen (19) välityksellä.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen teli, tunnettu siitä, että pallonivelet (30) tai vastaavat on 15 järjestetty sivurakenteisiin (14a, 14b, 15a, 15b) nähden lähinnä pystysuunnassa jousitetusti ja että pallonivelien (30) tai vastaavien yhteyteen on järjestetty välineet vaakasuoran liikkeen vaimentamiseksi.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 3-6 mukainen teli, tunnettu siitä, että joustinyksiköt (21a, 21b) ‘‘ ja/tai muut vastaavat jousitukset on toteutettu kumijousia käyttäen.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen teli, tunnettu siitä, että kukin joustorakenne (25a, 25b) muodostuu varresta (28), joka on toisesta päästään nivelellä (27) kiinnitetty reaktiotangon (26) päähän ja toisesta päästään nivelellä (29) kulloiseenkin sivurakenteeseen (14a, 14b, 15a, 15b), 30 ja että reaktiotangon (26) liitos tukiniveleen (18) on tehty oleellisesti keskeltä reaktiotankoa (26). ·] 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen teli, tunnettu siitä, että varren (28) kiinnitysniveliin (27, 29) tai itse 35 varteen on järjestetty joustavia elementtejä. i4 82424

10. Jonkin patenttivaatimuksista 2-9 mukainen teli, tunnettu siitä, että tukinivel (18) ja/tai tasaimen kiinnitysnivel (19) on joustava nivel ja/tai reaktiotanko (17) ja/tai tasaimeen (20) on järjestetty joustavia elimiä 5 ja/tai vaimentavia elimiä. is 82424