FI82400C - Foerfarande foer aostadkommande av en kolv i en ihaolig, relativt styv roerformig produkt samt medelst foerfarandet aostadkommen elektriskt ledande anslutning. - Google Patents

Description

! 82400

Menetelmä männän aikaansaamiseksi onttoon, suhteellisen jäykkään putkimaiseen tuotteeseen sekä menetelmällä aikaansaatu sähköisesti johtava liitin Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä männän aikaansaamiseksi onttoon, suhteellisen jäykkään putkimaiseen tuotteeseen. Keksintö koskee myös tällä menetelmällä aikaansaatua sähköisesti johtavaa liitintä.

FI-patenttihakemuksessa 841414 on esitetty sähköisesti johtava liitin sähköisiä johteita varten. Joissakin toteutuksissa on juotteesta koostuva puristuspultti sijoitettu liittimen kantaan ja liitin on sitten kytketty virtapiiriin. Kun syötetään tarpeeksi lämpöä puristuspultin sulattamiseksi, puristuselin pakottaa juotteen johtimen ja liittimen sivuseinien väliin, ja jos käytetään kerrattua johtoa, johtimen säikeiden väliin. Edullinen puristus-elin koostuu männästä ja seoksesta, joka lämpöä syötettäessä kehittää kaasua. Lämmitystä jatkettaessa juote sulaa ja kehittyneen kaasun paine kohdistuu mäntään aiheuttaen sen liikkumisen kohti liittimen avointa päätä ja työntää juotteen johtimen ja liittimen väliin. Tämän toteutuksen yhteydessä havaittu ongelma on vaikeus muodostaa tiiviste männän ympärille, jotta voitaisiin estää kaasun tai kaasua kehittävän aineen vuotaminen, ennen kuin riittävä paine on kehittynyt.

Tässä keksinnössä esitetään suljinmäntä, jota voidaan käyttää tällaisessa liittimessä. Lisäksi suljinmäntää pystytään käyttämään muissa järjestelmissä tai laitteissa, kuten termisissä toimimoot-toreissa, jotka käyttävät esim. tasausventtiiliä. Tässä keksinnössä esitetään lämmöllä käynnistettävä suljinmäntä, joka putkeen asetettuna ja kuumennettuna laajenee ja muodostaa tiivisteen männän ja putken seinien välille, joka painetta kohdistettaessa pystyy aksiaaliseen liikkeeseen putken sisällä säilyttäen samalla tiivistyksen.

Lämmöstä laajenevat laitteet ovat tunnettuja. Esimerkiksi lämmöstä laajenevia niittejä ja sen kaltaisia on ehdotettu tekniikassa. Esimerkkinä voi katsoa CH-patenttia 423 209 ja US-patenttia 2 458 152. Lämmöstä laajenevia, näissä patenteissa esitettyjä niittejä käytetään esineen kiinnittämiseksi toiseen luotettavasti. Niitin liike 2 82400 asennuksen jälkeen ei ole mahdollista eikä se myöskään ole toivottavaa .

US-patentti 3 243 211 mainitsee lämmöstä laajenevien putkimaisten tuotteiden käytön. Tällaisia toisesta päästään suljettuja tuotteita voidaan käyttää esimerkiksi putkien tai muiden kanavien sulkemiseen. Wetmoren keksinnön mukaisesti asetetaan helposti sulava elin, esimerkiksi sideaine, laajenevalle tuotteelle. Lämpöä johdettaessa helposti sulava elin sulaa ja leviää. Seurauksena tulppa kytkeytyy luotettavasti putken sisäseiniin.

Suljinmännän käyttöä termisissä toimimoottoreissa on kuvattu US-patentissa 3 302 391. Tässä patentissa joustomuovista tulppaa käytetään suljinmäntänä putken sisällä. Tiivistyksen aikaansaamiseksi on tulpan molemmat päät varustettu tiivistysrenkailla, ja ruuvi, joka ulottuu tulpan ja tiivistysrenkaiden läpi, voidaan kiristää, jolloin tulppa laajenee säteittäisesti ja muodostaa siten tiivisteen tulpan ja putken seinien välille. Tulppa on sijoitettu putkeen lämmöstä laajenevasta aineesta koostuvan patsaan päälle, kuten esimerkiksi vahan, joka laajenee sulaessaan. Kuumennettaessa aine sulaa ja laajenee, ja koska se on suljettu putken seinien ansiosta, laajeneminen tapahtuu aksiaaliseen suuntaan. Joustomuoviseen tulppaan kohdistuu aksiaalinen voima, joka muodostaa lisäyksen säteit-täiseen paineeseen, joka kohdistuu tulppaan ja putken seiniin, ja saa tulpan liikkumaan pitkittäiseen suuntaan putkessa käyttäen näin tasausventtiiliä, johon se on kytketty. Laitetta voidaan käyttää esimerkiksi kuumavesitankissa. Samantapaisia laitteita on esitetty US-patenteissa 3 194 009 ja 3 319 467.

Tässä keksinnössä esitetään säteittäisesti laajeneva mäntä, joka asetettuna putkeen ja kuumennettuna laajenee muodostaen tiivisteen männän ja putken sisäseinien välille. Lisäksi, kun mäntään kohdistetaan riittävä aksiaalinen voima, mäntä pystyy pitämään mainitun tiivistyksen, kun se liikkuu aksiaaliseen suuntaan. Lämmöstä laajenemaan pystyvää mäntää voidaan käyttää sähköisessä liittimessä, kuten edellä on kuvattu, käyttäen paineistettua kaasua männän liikuttamiseksi ilman, että kohdataan ongelmia kaasuvuodon takia. Lisäksi, li 3 82400 männän alkuhalkaisija on pienempi kuin sen putken sisähalkaisija, jossa sitä käytetään, minkä ansiosta toimimoottorit tai sen kaltaiset, jotka käyttävät mäntää, ovat helpompia koota kuin sellaiset toimimoottorit, jotka on esitetty edellä mainituissa viitteissä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että siihen kuuluu sylinterimäisen kappaleen muodostaminen lämpölaajenevasta polymeeriaineesta, jolloin sylinterimäisen kappaleen halkaisijan suhde sen pituuteen on pienempi kuin 4,5:1; mainitun kappaleen sijoittaminen putkimaiseen tuotteeseen, jonka sisähalkaisija on jopa noin 300 % suurempi kuin sylinterimäisen kappaleen laajentu-maton halkaisija mutta pienempi kuin sen laajennut halkaisija; kuumentaminen, jotta saataisiin aikaan sylinterimäisen kappaleen säteittäinen laajeneminen, jolloin tämä kohdistaa painetta putkimaisen tuotteen seiniin muodostaen täten tiivisteen sylinterimäisen kappaleen ja putkimaisen tuotteen seinien välille, joka tiiviste säilyy vaikka sylinterimäinen kappale liikkuu akselin suuntaisesti putkimaisessa tuotteessa.

Keksinnön kohteena olevassa sähköisesti johtavassa liittimessä on vähintään yksi metallinen putkimainen hylsy, jolla on avonainen pää sähköjohtimen vastaanottamiseksi ja suljettu pää, jolloin hylsyn sisempi kehäseinä on esitinattu, ja hylsy kooltaan sellainen, että se vastaanottaa juotepalan lähelle suljettua päätä; sylinterimäinen kappale; sekä paineistuselin sylinterimäisen kappaleen ja hylsyn suljetun pään välillä, joka lämpöä syötettäessä kohdistaa riittävästi voimaa sylinterimäiseen kappaleeseen aiheuttaen sen liikkeen hylsyn avointa päätä kohti ja puristaen juotepalaa hylsyn avointa päätä kohti, kun juotepala on sulanut, ja liittimelle on tunnusomaista, että sylinterimäinen kappale käsittää kuumuudessa laajenevaa polymeeriainetta, jolloin kappaleen halkaisijan suhde pituuteen on pienempi kuin 4,5:1, ja sen halkaisija laajentumattomassa tilassa on pienempi kuin hylsyn sisähalkaisija ja laajentuneessa tilassa suurempi kuin hylsyn sisähalkaisija siten, että lämpöä syötettäessä sylinterimäinen kappale laajenee ja kohdistaa säteittäisen voiman hylsyn sisäseiniä vasten muodostaen näin tiivisteen kappaleen ja hylsyn seinien välille, joka tiiviste säilyy vaikka sylinterimäinen kappale liikkuu kohti hylsyn avointa päätä.

4 82400

Keksintöä ja sen muita piirteitä selostetaan seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin.

Kuvassa IA on poikittainen leikkaus sähköisestä liittimestä, joka sisältää laajentumattoman suljinmännän, kaasuntuotta-miselimet, juotteesta koostuvan puristuspultin sekä liittimen, joka on tarkoitus liittää johtimeen.

Kuvassa IB esitetään välivaihe liittimen asennuksesta näyttäen suljinmäntä sen laajentumisen jälkeen, jolloin se on muodostanut tiivistyksen männän ja hylsyn sisäseinän välille.

Kuvassa 1C esitetään lopullinen liityntä, jossa kaasunmuo-dostuselin on toiminut tiivistysmännän suhteen pakottaen sulaneen juotteen johtimen ja liittimen väliin.

Tämän keksinnön lämmöllä käynnistettävä suljinmäntä sisältää sylinterimäisen kappaleen, toisin sanoen sylinterin polymeerisestä aineesta, jonka sylinterin halkaisijan suhde pituuteen on pienempi kuin noin 4,5:1, edullisesti pienempi kuin noin 3,5:1 ja edullisimmin pienempi kuin noin 2,5:1. Polymeerinen aine voi olla kestomuovia, kovamuovia tai elasto-meeriä tai näiden yhdistelmää.

Termoplastisiin aineisiin, joita voidaan käyttää, kuuluvat esim. hartsit, esim. polyolefiinit ja olefiinin sekapolymee-rit, esim. polyeteeni, polypropeeni, eteeni/propeeni-seka-polymeerit ja polybuteeni; substituoidut polyolefiinit, esim. eteeni-vinyyliasetaatti-sekapolymeerit, eteeni-etyyliakrylaat-ti-sekapolymeerit tai muut eteenisekapolymeerit; substituoidut polyolefiinit, erityisesti halogeeni-substituoidut polyolefii-nit, esim. polyvinyylikloridi, polyvinylideenikloridi, poly-vinylideenifluoridi; Teflon 100 (Du Pont'in valmistama poly-tetrafluorieteeni), Teflon FEP (tetrafluorieteenin ja heksa-fluoripropeenin sekapolymeeri, valmistaja Du Pont), Teflon PFA (tetrafluorieteenin ja perfluorialkoksin osien sekapolymeeri, valmistaja Du Pont), Tefzel (eteeni- 5 82400 tetrafluorieteenin ja fluorisoidun monomeerin tripolymeeri, valmistaja Du Pont), ja Halar (eteenin ja klooritluorieteenin seka-polymeeri, valmistaja Allied Chemicals); polyesterit, erityisesti segmentoidut kopolyesteripolymeerit, esimerkiksi Hytrel (segmentoitu polyesteri-esteri-sekapolymeeri, saatuna tereftaaliha-posta, polytetrameteenieetteriglykolista ja 1,4-butaaniglykolista, valmistaja Du Pont); polyuretaanit; styreenilohkon sekapolymeerit, esimerkiksi Kraton, valmistaja Shell, jotka ovat styreeni-butadiee-nistyreeni, styreeni-isopreeni-styreeni ja styreeni-butyleeni-sty-reenilohkojen sekapolymeerit. Yhden tai useamman näiden hartsien sekoituksia voidaan käyttää, jotta sylinterille saadaan halutut ominaisuudet aiottua käyttöä varten.

Kovamuoviset aineet, joita voidaan käyttää, sisältävät esimerkiksi epoksihartsit, fenolihartsit, akryylihartsit, silikonihartsit, melamiinihartsit, butadieenihartsit, polyesterit ja polyuretaanit.

Elastomeerit, joita voidaan käyttää, sisältävät esimerkiksi dieenien sekapolymeerit olefiinisesti tyydyttämättömät monomeerit, esimerkiksi eteeni/propeeni/ei^konjugoitu- dieenitripolymeerit, butyyliku-mit ja dieenien sekapolymeerit, joilla on epätyydytettyjä polaarisia monomeereja, esimerkiksi akryylinitriili, metyylimetakrylaat-ti, etyyliakrylaatti, vinyylipyridiini ja metyylivinyyliketoni; halogeenia sisältävät elastomeerit, esimerkiksi kloropreeni, kloorattu polyeteeni, kloorisulfQnoitu polyeteeni, ja Viton (vinylideeni-fluoridin ja heksafluoripropyleenin sekapolymeeri, valmistaja Du Pont); olefiinien sekapolymeerit olefiinisesti epätyydytettyjen es-tereiden kanssa, esimerkiksi elastomeerinen eteeni/vinyyliasetaat-ti-sekapolymeerit, eteeni/akryylihappo-esteri-sekapolymeerit, esimerkiksi eteeni/etyyliakrylaatti ja metakryy1i-sekapolymeerit ja erityisesti eteeni/akryylikumit, esimerkiksi Vamac (eteenin, metyy-liakrylaatin ja kuresiittimonomeerin tripolymeeri, valmistaja Du Pont); akryylikumit, esimerkiksi polyetyyliakrylaatti, polybutyyli-akrylaatti, butyyliakrylaatti/etyyliakrylaatti-sekapolymeerit, ja butyyliakrylaatti/glysidimetakrylaatti-sekapolymeerit; silikonielas-trmeerjt, esimerkiksi polydiorgaanisiloksaanit, sekapolymeerit, lohko-sekapolymeerit, ja tripolymeerit monometyylisiloksaaneista, dimetyyli- 6 82400 siloksaaneista , metyylivinyylisiloksaaneista ja metyylitenyylisilok-saaneista, fluorisilikonit, esimerkiksi ne, jotka saadaan 3,3,3-trifluoripro pyylisiloksaaneista ja karboraanisiloksaaneista; elastoi.x eriset polyuretaanit; ja polyeetterit, esimerkiksi epikloori-hydriinlicumit. Kahden tai useamman elastomeerin sekoituksia voidaan myös käyttää.

Sylinteri voi koostua yhdestä ainoasta polymeerisestä aineesta tai se voi koostua kahdesta tai useammasta aineesta. Esimerkiksi sellaisen sylinterin muodostamiseksi, jolla on haluttu moduuli ja halutut pintaominaisuudet, sylinterillä voi olla keskisydän termoplastisesta aineesta ja sydäntä ympäröivä kerros elastomeerisesta aineesta. Vastakkaista voidaan myös käyttää, eli elastomeeri sta sydäntä ja termoplastista ulompaa kerrosta.

Aine on edullisesti ristikytketty säteilyttämällä tai kemiallisin keinoin. Aine voidaan esimerkiksi asettaa gammasäteilyn kohteeksi sellaisesta lähteestä, kuten koboltti 60, tai sitä voidaan sätei-lyttää elektronisuihkun korkeaenergisilla elektroneilla. Ristikyt-kennän edistäjiä, kuten allyyli-isosyanaatteja, allyylisyanaatteja, akrylaatti- ja metakrylaattimonomeereja tai sen kaltaisia voidaan yhdistää aineeseen, jotta saadaan aikaan haluttu määrä ristikytken-tää. Kemiallisin keinoin tapahtuva ristikytkentä sisältää ristikyt-kentäaineen yhdistämisen aineeseen ja sen ristikytkennän sallimisen. Kuumuutta voidaan kohdistaa tällaisen kemiallisen ristikytkennän aloittamiseksi. Ristikytkentäaineisiin, joita voidaan käyttää, kuuluvat orgaaniset peroksidit , hydroperoksidit, rikki, fe-noliset hartsit, kinonidioksiimi, nitrobentseeni ja metallioksidit. Ristikytkentä asettamalla polymeeri säteilylle alttiiksi on edullisempaa .

Eräs menetelmä sylinterin valmistamiseksi koostuu polymeerisestä materiaalista koostuvan levyn ruiskupuristamisesta siten, että sen paksuus on likimäärin sama kuin sylinterin haluttu pituus, esimerkiksi välillä 1-25 millimetriä. Halutun halkaisijan omaavat sylinterit voidaan sitten meistää levystä. Sylinteri voidaan myös valmistaa ruiskuvalamalla jatkuva tanko ainetta, jolla on sopiva halkaisija. Tanko voidaan sitten leikata yksittäisiksi sylintereiksi, joilla on haluttu pituus. Sylinterin halkaisijan suhteensen pituuteen 7 82400 täytyisi olla alle noin 4,5:1, edullisesti vähemmän kuin noin 3,5:1, ja edullisimmin vähemmän kuin 2,5:1. Jos halkaisijan suhde pituuteen on suurempi kuin noin 4,5:1, voi sylinteri kallistua putkimaisessa tuotteessa, eikä se silloin toimi suljinmäntänä, koska se kallistuttuaan ei pysty pitämään tiivistystä sylinterin ja putken seinien välillä.

Kun sylinteriä kuumennetaan, halkaisija kasvaa aineen lämpölaajenemisen ansiosta. Jotta pystyttäisiin muodostamaan tiivistys sylinterin ja putkimaisen tuotteen välille, tulisi sylinteri olla mitoitettu siten, että se laajentumattomassa tilassa on halkaisijaltaan pienempi kuin putken halkaisija, ja laajentuneena sen halkaisija on suurempi kuin putken sisähalkaisija. Sylinterin laajenevuuden tulisi olla alueella noin 5 %-30 % laajentumattoman tilan halkaisijasta. Polymeerisestä aineesta koostuva sylinteri laajenee tiettyyn rajaan aineen lämpölaajenemisen avulla. Joissakin sovellutuksissa lämpölaajenemisen aste on sopiva. Joissakin tapauksissa halutaan suurempaa laajenemisen astetta. Tämä voidaan saavuttaa venyttämällä sylinteriä aksiaalisessa suunnassa korkeassa lämpötilassa ja jäähdyttämällä sylinteri pitäen sitä venytetyssä tilassa. Sylinterin venyttäminen aiheuttaa sen halkaisijan pienenemisen. Lämmön kohdistaminen sylinteriin saa sen palaamaan venyttämättömään ulkomuotoon aiheuttaen halkaisijan palaamisen alkumittoihin tai näitä kohti. Niissä keksinnön toteutuksissa, joissa sylinteriä on venytetty pitkittäissuunnassa suuremman säteittäisen laajenemisen aikaansaamiseksi, tulisi sylinterin materiaalin koostua ristikyt-ketystä kestomuovista tai monikerrosrakenteesta, joilla esimerkiksi on sydän kestomuovia ja ulkokerros elastomeeria, tai päinvastoin.

Lämmön avulla laajennettavan suljinmännän käyttö keksinnön mukaisesti tulee täysin ymmärrettäväksi, kun viitataan liitteinä oleviin kuviin. Piirroksissa kuvat 1A, 1B ja 1C esittävät suljinmännän käyttöä sähköisessä liittimessä. Kuvissa lämmön avulla laajennettavissa oleva sylinteri 2, joka koostuu ristikytketystä tiheästä poly-eteenistä, on sijoitettu metalliseen putkimaiseen hylsyyn 4, jolla on avonainen pää ja suljettu pää. Kuten edellämainitussa myös vireillä olevassa FI-patenttihakemuksessa 841414, jonka selitys on liitetty tähän viitteeksi, on esitetty, tämä hylsy voi edustaa kos-ketuskärkeä sähköistä johdinta varten, tai se voi edustaa osaa 8 82400 liittimistä, joka liittää yhden tai useampia sähköisiä johtimia, esimerkiksi hylsyn suljettu pää voi olla yhteinen samanlaisen hylsyn kanssa, tai hylsy, jonka tarkoitus on vastaanottaa kaksi johdinta, ja näin ollen muodostaa Y-liitos kahden johtimen kanssa toiselta puolelta ja yhden toiselta. Kuten vireillä olevassa hakemuksessa on selitetty, on metallihylsyn sisäpinta edullisesti edeltäkäsin tinattu.

Sylinterin 2 ja suljetun pään välillä on kaasunmuodostava elin 6. Esitetty kaasunmuodostajaelin on levy silikonihartsia, joka sisältää kaasua muodostavaa ainetta, kuten 5-fenyylitetratsolia ja sen kalsium- tai bariumsuoloja, jotka kuumennettaessa muodostavat typpikaasua. Kuten yllämainitussa FI-patenttihakemuksessa 841414 on esitetty, voidaan käyttää muita paineistusmenetelmiä, esimerkiksi puristettua jousta, paineen kohdistamiseksi männälle.

Lämmön avulla laajenevan sylinterin pinnalla, joka on päin paineis-tuselintä, voi olla kovera rakenne. Tämän on havaittu olevan erityisen edullista silloin, kun paineistuselimet koostuvat kaasua muodostavista elimistä. Koveran pinnan muodostama syvennys sallii muodostuneen kaasun laajentua osittain ennen kuin juote on sulanut, ja seurauksena on suurempi kontrolli sille paineen määrälle, joka kohdistetaan sulaneeseen juotteeseen. Lisäksi onkaloitu tai kovera rakenne sallii sylinterin sivuseinien vääntymisen syvennykseen, jos sylinteri laajenee olennaisesti aksiaalisesti kuumennettaessa. Tämä estää sylinterin pitenemisen, mikä voisi muuten poistaa johtimen paikaltaan hylsyssä. Kun sylinterillä on kovera pinta, sylinterin tehollinen pituus on keskimääräinen etäisyys sylinterin läpi, kun otetaan huomioon kovera rakenne.

Juotteesta koostuva puristuspultti 8 on sijoitettu sylinterin viereen hylsyn avoimen pään puolelle. Johdin 10 on sijoitettu hylsyn avoimeen päähän ja se on kiinni juotepuristuspultissa 8. Kuvassa 1A esitetään liitin heti sen jälkeen, kun johdin on tuotu sisään. Kuvassa 1B lämpöä on kohdistettu propaanipolLLimen 12 avulla. Riiltä-vä lämpö on syötetty, jotta mäntä on saatu laajenemaan ja muodostamaan tiivisteen sylinterin 2 ja metallisen putkimaisen hylsyn 4 seinien sisäpintojen välille. Juotepuristuspultti 8 ei vielä ole sula- li 9 82400 nut. Kun kuumentamista jatketaan, kasvaa kaasunmuodostamiselimen 6 muodostaman kaasun paine. Kun riittävästi lämpöä on syötetty, juote sulaa ja kaasunmuodostamiselimen kasvattama paine pakottaa sylinterin 2 pakottamaan juotteen 8 johtimen 10 ja liittimen 4 väliin. Tämä on esitetty kuvassa 1C, jossa näytetään johtimen loppuun-suoritettu asennus. Kuten on selvää, sylinterin 2 ja hylsyn 4 välisen tiivistyksen kaasutiiviyspiirre mahdollistaa elimellä 6 muodostetun kaasun paineen kasvattamisen riittävälle tasolle, jotta se pakottaa sylinterin 2 kohti liittimen avointa päätä pakottaen sulaneen juotteen edellään. Kaasunmuodostuselinten tulisi siten muodostaa kaasua lämpötilassa, joka on jossain määrin alhaisempi kuin juotteen sulamispiste. Toisin sanoen, kuumennettaessa sylinterin tulisi laajeta ensin,minkä jälkeen kaasun tulisi muodostua ja paineistua, ja sitten juotteen sulaa.

Jäähdytettäessä asennettua liitintä sylinteri kutistuu, eikä enää muodosta tiivistystä sylinterin ja metallihylsyn välille, millä ei ole mitään seurauksia, koska juote silloin on työnnetty johtimen ja liittimen välille ja se on kiinteytynyt. Toisissa toteutuksissa tämä piirre kuitenkin muodostaa tiivistyksen palautuvuuden. Toisin sanoen sylinteri muodostaa kaasutiiviin tiivistyksen toistuvasti korkeissa lämpötiloissa. Tämä on edullista, kun sylinteriä käytetään mäntänä termisissä toimimoottoreissa, kuten tasausventtiileissä. Venttiili voidaan saada avautumaan, kun paine männän takana on riittävä saamaan tämän liikkumaan aksiaalisesti, ja kun olosuhteet ovat palanneet esimerkiksi ympäröivään lämpötilaan, mäntä kutistuu ja venttiilin sallitaan sulkeutua. Uudelleen kuumennettaessa jakso toistuu. Tämä mäntä sopii siis käytettäväksi tasausventtiilinä kuu-mavesitankkia tai sen kaltaista varten. Sen sijaan, että käytettäisiin tasausventtiiliä, voidaan suljinmännän liike kohdistaa mittausta! havainnointimekanismiin, jotta voitaisiin muodostaa keino tällaisessa järjestelmässä syntyvän paineen määräämiseksi.

Vaikka keksintöä tässä on kuvattu tiettyjen sen edullisten toteutusten mukaisesti, ovat lukuisat muunnelmat ja muutokset alan ammattimiesten nähtävissä. Tämän mukaisesti liitteenä olevien patenttivaatimusten on tarkoitus peittää kaikki tällaiset muunnelmat ja muutokset, jotka kuuluvat keksinnön henkeen ja suojapiiriin.

Claims (13)

1. Menetelmä männän aikaansaamiseksi onttoon, suhteellisen jäykkään putkimaiseen tuotteeseen sijoittamalla poly-meeriainetta oleva sylinterimäinen kappale (2) mainittuun onttoon putkeen (4) ja kohdistamalla sylinterimäiseen kappaleeseen akselinsuuntainen paine aiheuttaen sen siirtyminen akselin suuntaan putkimaisessa tuotteessa, tunnettu siitä, että siihen kuuluu sylinterimäisen kappaleen muodostaminen lämpölaajenevasta polymeeriaineesta, jolloin sylinterimäisen kappaleen halkaisijan suhde sen pituuteen on pienempi kuin 4,5:1; mainitun kappaleen sijoittaminen putkimaiseen tuotteeseen, jonka sisähalkaisija on jopa noin 300 % suurempi kuin sylinterimäisen kappaleen laajentumaton halkaisija mutta pienempi kuin sen laajennut halkaisija; kuumentaminen, jotta saataisiin aikaan sylinterimäisen kappaleen säteittäi-nen laajeneminen, jolloin tämä kohdistaa painetta putkimaisen tuotteen seiniin muodostaen täten tiivisteen sylinterimäisen kappaleen (2) ja putkimaisen tuotteen (4) seinien välille, joka tiiviste säilyy vaikka sylinterimäinen kappale liikkuu akselin suuntaisesti putkimaisessa tuotteessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paine kohdistetaan sylinterimäiseen kappaleeseen (2) paineistetun kaasun avulla.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineistettu kaasu muodostetaan paikan päällä kuumentamalla kaasunmuodostuselintä (6), joka on sijoitettu mainitun putkimaisen tuotteen sisälle.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sylinterimäistä kappaletta (2) on venytetty sen pituussuunnassa ennen kuumentamista, jolloin kuumentaminen aikaansaa kappaleen palautumisen kohti venyttämätöntä rakennetta niin, että aiheutuu kasvanut säteittäinen laajeneminen. li 11 82400

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sylinterimäinen kappale koostuu ristikytketystä termoplastisesta muovista.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ristikytketty termoplastinen muovi on ristikyt-kettyä polyeteeniä.

7. Sähköisesti johtava liitin sähköjohtimia varten, jossa liittimessä on vähintään yksi metallinen putkimainen hylsy (4), jolla on avonainen pää sähköjohtimen (10) vastaanottamiseksi ja suljettu pää, jolloin hylsyn sisempi kehäseinä on esitinattu, ja hylsy kooltaan sellainen, että se vastaanottaa juotepalan (8) lähelle suljettua päätä; sylinterimäinen kappale (2); sekä paineistuselin (6) sylin-terimäisen kappaleen (2) ja hylsyn (4) suljetun pään välillä, joka lämpöä syötettäessä kohdistaa riittävästi voimaa sylinterimäiseen kappaleeseen (2) aiheuttaen sen liikkeen hylsyn (4) avointa päätä kohti ja puristaen juote-palaa (8) hylsyn avointa päätä kohti, kun juotepala on sulanut, tunnettu siitä, että sylinterimäinen kappale (2) käsittää kuumuudessa laajenevaa polymeeriainetta, jolloin kappaleen (2) halkaisijan suhde pituuteen on pienempi kuin 4,5:1, ja sen halkaisija laajentumattomassa tilassa on pienempi kuin hylsyn sisähalkaisija ja laajentuneessa tilassa suurempi kuin hylsyn (4) sisähalkaisija siten, että lämpöä syötettäessä sylinterimäinen kappale (2) laajenee ja kohdistaa säteittäisen voiman hylsyn (4) sisäseiniä vasten muodostaen näin tiivisteen kappaleen ja hylsyn seinien välille, joka tiiviste säilyy vaikka sylinterimäinen kappale liikkuu kohti hylsyn avointa päätä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen liitin, tunnettu siitä, että sylinterimäinen kappale (2) koostuu ristikytketystä termoplastisesta muovista. i2 82400

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen liitin, tunnettu siitä, että ristikytketty termoplastinen muovi on ristikytkettyä polyeteeniä.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen liitin, tunnettu siitä, että paineistuselin (6) koostuu kaasua synnyttävästä aineesta.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen liitin, tunnettu siitä, että kaasua synnyttävä aine on 5-fenyylitetratsolia.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen liitin, tunnettu siitä, että kaasua synnyttävä aine on silikonikumia.

13. Patenttivaatimuksen 7 mukainen liitin, tunnettu siitä, että paineistuselin (6) on kokoonpuristettu jousi.