FI81994B - Foerfarande foer framstaellning av taktegel av betong. - Google Patents

Description

1 81994

Menetelmä betonisten kattotiilien valmistamiseksi Tämä keksintö koskee menetelmää uudentyyppisen tiilen valmistusta varten.

5 Kattotiilet tehdään yleensä betonista ja viime vuo sina on ponnisteltu tuntuvasti sellaisten tiilien valmistamiseksi, joissa on selväpiirteiset profiilit ja värit, niin että katon ulkonäkö voidaan saada paremmaksi.

Julkaisusta GB-A-1 577 321 tunnetaan menetelmä be-10 tonisten kattotiilien valmistamiseksi, jolloin värillistä pigmenttiä lisätään annokseen perustiilimateriaalin muodostavaa laastia ja sekoitetaan sen kanssa, laastiannos syötetään suppiloon, suppilossa olevaan laastiannokseen lisätään sekundäärinen materiaali, joka sisältää toisen 15 värillisen pigmentin, jonka väri on erilainen kuin ensimmäisen pigmentin, laastiannos ja sekundäärinen materiaali sekoitetaan osittain suppilossa niin, että saadaan vaihtelevan värinen laastimassa, joka sisältää oleellisesti alueita, joiden värin määrää pääasiallisesti ensimmäi-20 nen pigmentti ja alueita, joiden värin määrää pääasiallisesti toinen pigmentti, ja laastimassa puristetaan peräkkäin liikkuville nostolaudoille muodostamaan perusnauha, joka puristetaan ja leikataan yksittäisiksi tiiliksi, joilla on vaihteleva väri.

25 Menetelmässä, joka on kuvattu julkaisussa 1 577 321, sekundäärisenä materiaalina on pieni määrä pig-mentoitua massaa, jota käytetään siten, että sillä aikaansaadaan selvästi erottuvia raitoja ainoastaan tiilen pintaan. Tiilen perusväri pysyy muuttumattomana.

30 DE-julkaisusta 174122 tunnetaan tavanomaisen keino tekoisen marmorin valmistusmenetelmä, jossa on kolmea laastia erillisissä suppiloissa, jotka laastit sitten levitetään välissä olevalle kuviolevylle.

DE-julkaisusta 1 079 528 tunnetaan menetelmä, joka 35 vastaa DE-julkaisun 174122 menetelmää siinä, että eriväri- 2 81994 siä laasteja varten käytetään eri suppilolta. Eri laastien sekoittumista tapahtuu vasta kun suppilot tyhjennetään poistosuppilon kautta.

Myös DE-julkaisussa 1 170 850 esitetään erilliset 5 suppilot eri laasteille ja sekoittumista tapahtuu ainoastaan seuraavana olevassa marmorinmuodostulaitteessa.

DE-julkaisusta 915 913 tunnetaan keinotekoisen marmorin valmistukseen liittyvä erilaisten pigmenttien lisäämisen yhteen ainoaan perusmassan muodostavaan materiaa-10 liin.

Esillä olevalle keksinnölle on tunnusomaista, että sekundäärinen materiaali on toinen annos perustiilimateri-aalin muodostavaa laastia, jolloin toinen väripigmentti lisätään toiseen laastiannokseen ja sekoitetaan ainakin 15 osittain sen kanssa ennen suppiloon syöttämistä, jolloin läpi koko tiiliksi puristettavan laastimassan muodostuu oleellisesti alueiden, joiden värin määrää pääasiallisesti ensimmäinen pigmentti, lisäksi alueita, joiden värin määrää pääasiallisesti toinen pigmentti ja alueita, joiden 20 värin määrää ensimmäisen ja toisen pigmentin seos siten, että tiilillä on vastaavasti vaihteleva perusväri.

Siten vastakohtana pintaraitojen tuottamiselle keksinnön mukaisilla menetelmävaiheilla aikaansaadaan tiileen vaihteleva perusväri. Materiaaliin sekä ennen sen syöttä-25 mistä suppiloon että sen jälkeen lisättyjen pigmenttien värit voivat vaihdella, niin että voidaan saada laaja valikoima eri tavalla väritettyjä tiiliä. Esimerkiksi punaisia ja keltaisia perusväripigmenttejä voidaan lisätä vuorotellen materiaaliin ennen sen syöttämistä suppiloon, 30 niin että jokaisessa tiilierässä peräkkäisten valmiiden tiilien perusväri vaihtelee punaisesta keltaiseen oranssin sävyinä prosessin sekoittamisesta riippuen. Vaihtoehtoisesti kolme tai useampia erilaisia pigmenttejä voidaan lisätä.

35 Se tapa, jolla perusväripigmentit lisätään materi aaliin ennen sen syöttämistä suppiloon, voi vaihdella. Me- li 3 81994 netelmä on mieluimmin sellainen, että tapahtuu vain rajoitettua peruspigmenttien sekoittumista, jolloin jokaisen tiilen perusväri vaihtelee eikä ole vain pigmenttien värien tasainen yhdistelmä.

5 Se tapa, jolla pigmentit sekoitetaan tiilenmuodos- tusmateriaaliin, vaikuttaa perusvärivaihteluihin valmiissa tiilissä. Yksi pigmentti, joka on lisätty materiaaliin ennen sen syöttämistä suppiloon ja sekoitettu siihen vain osittain, saa aikaan värivaihteluita valmiissa tiilissä 10 mainitun pigmentin värin ja tiilenmuodostusmateriaalin luonnollisen värin välillä. Keksinnön mukaisessa menetelmässä kaksi pigmenttiä, jotka on samalla tavalla sekoitettu vain osittain materiaaliin suppilon ulkopuolella, aiheuttavat värivaihteluita jokaisessa tiilessä pigmenttien 15 värien välillä. Ei ole kuitenkaan oleellista, että pigmentit on vain osittain sekoitettu tiilenmuodostusmateriaa-liin. Esimerkiksi pääasiassa tasaisesti eri pigmenteillä väritettyjä materiaalieriä voidaan syöttää suppiloon, ja suppilossa tapahtuva normaali materiaalin itsesekoittumi-20 nen saa aikaan perusvärien epätasaisen sekoittumisen. Tällä tavoin tiilien hallitseva perusväri voi vaihdella kahden tai useamman värin välillä tietyssä valmistussarjassa. Edellä mainittujen tapauksien yhdistelmä, toisin sanoen jokaisen pigmentin epätäydellinen sekoittuminen materiaa-25 liin ja väriltään erilaisten materiaalierien itsesekoit-tuminen suppilossa, saavat aikaan summittaiset värivaihte-lut jokaisessa tiilessä tietyn tuotantosarjan hallitsevissa perusväreissä tapahtuvien asteittaisten vaihtelujen lisäksi.

30 Tiilenmuodostusmateriaali voidaan syöttää suppiloon pitkänomaisella pyörivällä ruuvikuljettimellä, joka on tehokas sekä sekoittamaan tiilenmuodostusmateriaalin että siirtämään sen suppiloon. Tällaisella järjestelyllä väril-- - liset peruspigmentit voidaan lisätä materiaaliin kuljetti- 35 messa sopivassa kohdassa sen pituudella, niin että jokai- 4 81994 sen pigmentin tarvittava sekoitusaste tapahtuu. Mitä kauempana kuljettimessa pigmentti lisätään, sitä vähemmän sekoittumista perusmateriaaliin tapahtuu. Eri pigmentit voidaan lisätä materiaaliin sopivalla tavalla järjestetyin 5 aikavälein, niin että valmiisiin tiiliin saadaan halutut värivaihtelut. Aikavälit voi olla järjestetty säännöllisesti tai summittaisesti. Jokaisen pigmentin sekoitusaste kuljettimessa olevaan materiaaliin vaikuttaa jokaisen tiilen värivaihteluihin, kun sen sijaan ne aikavälit, joina 10 pigmentit lisätään materiaaliin, ja itsesekoitusaste suppilossa voi muuttaa hallitsevaa perusväriä kauttaaltaan tietyssä tuotantosarjassa.

Vaihtoehtoisesti tiilenmuodostusmateriaali voidaan sekoittaa yhdellä tai useammalla eräsekoittimella, toisin 15 sanoen suuressa lieriön muotoisessa pannussa tai sopivassa säiliössä,jossa on sekoituselementti ja josta materiaali siirretään suppiloon joko suoraan tai sopivalla kuljetti-mella. Tällaisella järjestelyllä yksi pigmentti voidaan lisätä yhteen eräsekoittimeen ja yksi lisäpigmentti voi-20 daan lisätä toiseen eräsekoittimeen, niin että kummankin sekoittimen materiaalin väri on pääasiassa yhtenäinen ja poikkeaa toisessa sekoittimessa olevasta väristä. Materiaali syötetään sitten molemmista sekoittimista suppiloon, niin että osittainen sekoittuminen tapahtuu joko 25 itse suppilossa tai kuljetettaessa materiaali suppiloon.

Kummastakin sekoittimesta materiaali voidaan siirtää suppiloon sopivalla tavalla järjestetyin aikavälein, niin että valmiille tiilille saadaan halutut värivaihtelut kauttaaltaan tietyssä tuotantosarjassa.

30 Vaihtoehtoisesti materiaali voidaan sekoittaa yh dessä eräsekoittimessa, jolloin ensimmäinen pigmentti lisätään yhteen erään, toinen pigmentti seuraavaan ja niin edelleen seuraavien erien eri tavalla väritetyn materiaalin sekoittumisen tapahtuessa osittain joko suppilossa tai 35 kuljettimessa.

5 81994

Vaihtelevan perusvärin lisäksi voi olla toivottavaa muodostaa myös pintaraitoja lisäämällä pintaväripigmenttiä tai -pigmenttejä suppilossa olevaan materiaaliin. Musta sekundääripigmentti voidaan lisätä suppilossa olevaan ma-5 teriaaliin, niin että tiilen pintaan saadaan mustia raitoja. Vaihtoehtoisesti suppiloon voidaan syöttää lukuisia eri tavalla väritettyjä sekundääripigmenttejä, niin että saadaan monivärisiä raitoja. Lisäys voidaan tehdä syöttölaitteiden avulla, jotka liikkuvat sivuttain edestakaisin 10 suppiloon nähden, niin että tiilien raitojen sijainti muuttuu. Eräässä tavanomaisessa suppilossa laite, joka puristaa tiilenmuodostusmateriaalin nostolautoja vasten, käsittää telan, joka pyörii poikittaisakselissa, ja onkin todettu, että lisäämällä sekundääripigmenttiä tai -pig-15 menttejä materiaalin pintaan tiettyyn kohtaan telan yläpuolelle tiilen yläpintaan muodostuu raitoja. Sekundää-ripigmentin syöttölaitteen sivuttaisliike telan päällä aiheuttaa vaihteluita raitojen sijainnissa tiilen yläpinnassa. Syöttölaitteen pitkittäissiirtyminen pois telasta ei 20 ole toivottavaa, koska tämä muuttaa raitojen syvyyden ja voi aiheuttaa tarpeetonta raitojen muodostumista tiilen pinnan alapuolella.

Keksinnön erästä suoritusmuotoa selostetaan nyt vain esimerkkinä viittaamalla oheisiin piirustuksiin, 25 joissa kuvio 1 on kaaviokuva keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseen tarkoitetusta laitteesta, ja kuvio 2 esittää osaa laitteesta kuvion 1 nuolen II suunnassa.

30 Kuviossa 1 esitetty tiilenmuodostuslaite käsittää suppilon 1, joka on tarkoitettu ottamaan vastaan tiilen-muodostusmateriaali, esimerkiksi betonilaasti, joka syötetään syöttökuljettimesta 2 kourua 3 pitkin. Kuljetin 2 käsittää tuloaukot 4 kuivan hiekan/sementin seosta ja vettä 35 varten ja pyörivän ruuvin 5, joka on tarkoitettu sekoitta- 6 81994 maan laasti ja pakottamaan se poistoaukkoon 6, joka on sijoitettu kourun 3 yläpuolelle. Suppilossa oleva pyörivä lapa 7 pakottaa laastin alas telaa 9 päin, joka puristaa materiaalin kokoon peräkkäisien nostolautojen 8 päällä.

5 Nostolaudat 8 on liitetty yhteen ja ne liikkuvat oikealle kuviossa 1 esitetyllä tavalla. Laasti menee sitten liuku-kengän 10 alle, joka puristaa laastin lopullisesti kokoon ja muotoilee sen yläpinnan. Laasti tulee ulos yhtäjaksoisena nauhana 11, joka katkaistaan leikkurin 14 terällä 13 10 erillisiksi tiiliksi 12. Sen jälkeen tiilien lisäkäsitte-ly on tavanomaista.

Syöttökuljetin käsittää lisäksi tuloaukot 15, jotka sijaitsevat sen ulostulosuunnassa, pigmenttidispersion tai -suspension syöttämiseksi kuljettimessa olevaan laastiin. 15 Kaksi tai useampia eri tavalla väritettyjä pigmenttejä voidaan syöttää laastiin säännöllisin tai summittaisin väliajoin, ja järjestely on sellainen, että osittainen sekoittaminen tapahtuu kuljettimen myötävirtapäässä ja suppilossa, jolloin valmiit tiilet 12 saavat vaihtelevan 20 perusvärin. Esimerkiksi punaisia ja keltaisia pigmentti-dispersioita voidaan syöttää laastiin vastaavasti viiden ja kymmenen sekunnin väliajoin, niin että suppiloon tulevan laastin väri muuttuu punaisesta oranssin erilaisten sävyjen kautta keltaiseksi ja sitten takaisin oranssista 25 punaiseksi. Jokaisen erän puristetut tiilet sisältävät näin ollen tietyn seoksen näitä värejä eri asteisina.

Värimateriaali lisätään myös tiilenmuodostusmateri-aaliin suppilossa putkien 16 kautta ja tällä tavalla värilliset raidat saadaan nauhan 11 yläpintaan. Kuten ku-30 viossa 2 esitetään, kuusi syöttöputkea 16 on asennettu kolmen ryhminä kisko-osiin 17, jotka suuntautuvat sivuttain suppilon yli, putkien ollessa kytketty moottorin 18 pyöriviin varsiin 27, jolloin putket liikkuvat edestakaisin telan ja suppilossa olevan materiaalin yläpuolella. 35 Tällä tavalla nauhan yläpintaan muodostettujen raitojen

II

7 81994 sijainti muuttuu. Esitetyn järjestelyn kapasiteetti on enintään kuusi erilaista raitaväriä ja väripigmentit voidaan pumpata putkiin 16 säännöllisin tai summittaisin väliajoin.

5 Eräs vaihtoehtoinen järjestely esitetään kuviossa 3, jossa sekundäärisuppiloita 20 on sijoitettu pääsuppilon 1 yläpuolelle. Esitetyllä tavalla sekundäärisuppilot on tarkoitettu ottamaan vastaan kolme eri tavalla väritettyä materiaalierää, jotka voidaan valmistaa yksitellen yhdessä 10 eräsekoittimessa tai kolmessa erillisessä eräsekoittimes-sa. Sekundäärisuppiloista materiaali päästetään pääsuppi-loon sopivin väliajoin, ja itsesekoittuminen pääsuppilossa on sellainen, että tiilien perusväri vaihtelee kolmen erän värien välillä.

15 Muuttuvan perusvärin ja yläpinnassa olevien raito jen yhdistelmällä saadaan aikaan suositettava tiili, joka on tehty keksinnön mukaisesti ja jolla on selväpiirteinen ja miellyttävä ulkomuoto.

Claims (10)

1. Menetelmä betonisten kattotiilien (12) valmistamiseksi, jolloin värillistä pigmenttiä lisätään annok- 5 seen perustiilimateriaalin muodostavaa laastia ja sekoitetaan sen kanssa, laastiannos syötetään suppiloon (1), suppilossa (1) olevaan laastiannokseen lisätään sekundäärinen materiaali, joka sisältää toisen värillisen pigmentin, jonka väri on erilainen kuin ensimmäisen pigmentin, 10 laastiannos ja sekundäärinen materiaali sekoitetaan osittain suppilossa (1) niin, että saadaan vaihtelevan värinen laastimassa, joka sisältää oleellisesti alueita, joiden värin määrää pääasiallisesti ensimmäinen pigmentti ja alueita, joiden värin määrää pääasiallisesti toinen pig-15 mentti, ja laastimassa puristetaan peräkkäin liikkuville nostolaudoille (8) muodostamaan perusnauha (11), joka puristetaan ja leikataan yksittäisiksi tiiliksi (12), joilla on vaihteleva väri, tunnettu siitä, että sekundäärinen materiaali on toinen annos perustiilimateriaalin 20 muodostavaa laastia, jolloin toinen väripigmentti lisätään toiseen laastiannokseen ja sekoitetaan ainakin osittain sen kanssa ennen suppiloon (1) syöttämistä, jolloin läpi koko tiiliksi (12) puristettavan laastimassan muodostuu oleellisesti alueiden, joiden värin määrää pääasiallisesti 25 ensimmäinen pigmentti, lisäksi alueita, joiden värin määrää pääasiallisesti toinen pigmentti ja alueita, joiden värin määrää ensimmäisen ja toisen pigmentin seos siten, että tiilillä on vastaavasti vaihteleva perusväri.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n-30 n e t t u siitä, että suppiloon (1) viedään laastivirta ja että ensimmäistä ja toista pigmenttiä syötetään laastivir-taan ajoittain siten, että suppiloon (1) syötetyssä virrassa on laastiannoksia, joiden värin määrää pääasiallisesti ensimmäinen pigmentti ja annoksia, joiden värin mää-35 rää pääasiallisesti toinen pigmentti. Il 9 81994

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäistä ja toista pigmenttiä syötetään siten, että tapahtuu epätäydellinen sekoittuminen niitä vastaavien laastiannosten kanssa ennen suppiloon 5 (1) joutumista.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laastivirran saa aikaan ruuvikulje-tin (5) ja että pigmentit syötetään laastiin ruuvikuljet-timen (5) poistoaukon (6) vastakkaiselta puolelta (15).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että ensimmäinen ja toinen pigmentti on esisekoitettu vastaavien laastiannosten kanssa ja sovitettu annoksiksi (20), jotka syötetään ajoittain suppiloon (1).

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäksi vähintään yhtä, väriltään erilaista pigmenttiä syötetään laastiin samaan tapaan kuin toista pigmenttiä.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-6 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintaväri- pigmenttiä syötetään suppiloon (1) siten, että tiilien (12) ulkopinnalle muodostuu väriraitoja muitten pigmenttien aiheuttaman vaihtelevan perusvärin lisäksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, t u n- 25. e t t u siitä, että pintaväripigmenttiä lisätään suppilossa (1) olevan laastipinnan yläpuolelle sovitettujen syöttölaitteiden (16) avulla.

8 81994

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suppiloon (1) on järjestetty tela 30 (9) puristamaan laastia nostolautoja (8) vasten ja syöttö laitteet (16) on sovitettu telan (9) yläpuolelle.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syöttölaitteita (16) liikutetaan sivuttain edestakaisin suppilon (1) suhteen. 35 10 81 994