FI81828B - Foerfarande och anordning foer produktion av olefiner fraon tungt och laett kolvaete. - Google Patents

Foerfarande och anordning foer produktion av olefiner fraon tungt och laett kolvaete. Download PDF

Info

Publication number
FI81828B
FI81828B FI842146A FI842146A FI81828B FI 81828 B FI81828 B FI 81828B FI 842146 A FI842146 A FI 842146A FI 842146 A FI842146 A FI 842146A FI 81828 B FI81828 B FI 81828B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
hydrocarbons
heavy
cracked
light
convection
Prior art date
Application number
FI842146A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI81828C (fi
FI842146A0 (fi
FI842146A (fi
Inventor
Axel R Johnson
Swami Narayana
Herman N Woebcke
Original Assignee
Stone & Webster Eng Corp
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Stone & Webster Eng Corp filed Critical Stone & Webster Eng Corp
Publication of FI842146A0 publication Critical patent/FI842146A0/fi
Publication of FI842146A publication Critical patent/FI842146A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI81828B publication Critical patent/FI81828B/fi
Publication of FI81828C publication Critical patent/FI81828C/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10GCRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G9/00Thermal non-catalytic cracking, in the absence of hydrogen, of hydrocarbon oils
    • C10G9/14Thermal non-catalytic cracking, in the absence of hydrogen, of hydrocarbon oils in pipes or coils with or without auxiliary means, e.g. digesters, soaking drums, expansion means
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C10PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10GCRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
    • C10G2400/00Products obtained by processes covered by groups C10G9/00 - C10G69/14
    • C10G2400/20C2-C4 olefins

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Physics & Mathematics (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Thermal Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Production Of Liquid Hydrocarbon Mixture For Refining Petroleum (AREA)
  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
  • Preparation Of Compounds By Using Micro-Organisms (AREA)
  • Peptides Or Proteins (AREA)
  • Fats And Perfumes (AREA)
  • Water Treatment By Sorption (AREA)

Description

1 81828
Menetelmä ja laitteisto olefUnien tuottamiseksi sekä raskaista että kevyistä hiilivedyistä
Keksinnön kenttä 5 Tämä keksintö koskee yleisesti hiilivetyjen ter mistä krakkausta olefUnien tuottamiseksi. Tarkemmin ilmaistuna keksintö koskee raskaiden hiilivetyjen, kuten raskasbensiinin, petrolin, suoratislauskaasuöljyn, tyhjö-kaasuöljyn ja tislausjäännösten, krakkausta olefiinien 10 tuottamiseksi. Erityisimmin keksintö koskee krakattujen kevyiden hiilivetyjen käyttöä laimennusaineena ja lämmön-lähteenä raskaiden hiilivetyjen krakkaukseen.
Tunnettujen menetelmien kuvaus
Nykyään on käytettävissä joukko menetelmiä raskai-15 den hiilivetyjen krakkaamiseksi olefiinien tuottamiseksi. Tyypillisesti krakattava hiilivety johdetaan uuniin, joka sisältää sekä konvektio- että säteilyvyöhykkeen tai -osan. Hiilivedyn lämpötilaa kohotetaan aluksi konvektiovyöhyk-keessä, ja se johdetaan sitten säteilyvyöhykkeeseen, jossa 20 se joutuu säteilypolttimista tulevan voimakkaan lämmön kohteeksi. Esimerkki tavanomaisesta uunista ja menetelmästä esitetään US-patenttijulkaisussa 3 487 121 (Hallee). Ulosvirtaus jäähdytetään nopeasti krakkauksen jälkeen krakkautumisreaktioiden pysäyttämiseksi.
' 25 On myös tunnettua käyttää vesihöyryä laimennusai neena hiilivetyjen krakkauksessa. Laimennusvesihöyry alentaa seoksen molekyylipainoa ja pienentää hiilivetyjen osa-painetta krakkauskierukoissa. Alennettu osapaine estää epätoivottavien koksituotteiden muodostumisen säteilyput-30 kien sisäpinnoille. Lisäksi laimennusvesihöyryn määrän lisääminen parantaa haluttujen tuotteiden saantoa krakkauksessa. Toisaalta vesihöyryn käyttö hiilivetyvirrassa vaatii suurempaa uunikapasiteettia ja laitteistoa kuin mitä tarvittaisiin hiilivedyille ilman vesihöyryä. Lisäksi 35 käytettäessä vesihöyryä tarvitaan energiaa ja laitteita 2 81828 vesihöyryn muodostamiseen ja tulistamiseen. Kaiken kaikkiaan taloudellinen optimi on suosinut toimimista pienimmällä mahdollisella vesihöyry-hiilivetysuhteella.
Aiemmin käytettiin yleisesti kevyitä hiilivetyjä 5 olefiinien tuottamiseen lämpökrakkausprosesseissa. Kevyet hiilivedyt voidaan yleensä krakata käyttäen 0,3-0,6 kg laimennusvesihöyryä/1 kg hiilivetyjä. Viime aikoina olefiinien kysyntä on ylittänyt kevyiden hiilivetyjen tarjonnan. Siten teollisuus on ryhtynyt käyttämään raskaampia 10 hiilivetyjä olefiinituotannon raaka-aineena. On havaittu, että raskaammille hiilivedyille tarvitaan suurempi määrä laimennusvesihöyryä kuin kevyemmille hiilivedyille. On havaittu, että raskaat hiilivedyt vaativat noin 0,7-1,0 kg laimennusvesihöyryä/1 kg hiilivetyjä. Yleisesti esitettynä 15 raskaammille hiilivedyille tarvitaan suurempia määriä laimennusvesihöyryä, jotta saadaan aikaan toivottu hiilivety-virran osapaine, jota vaaditaan koksin muodostumisen vähentämiseksi säteilykierukoissa lämpökrakkauksen aikana. Laimennusvesihöyryn tarve vaatii vastaavasti suurempaa 20 uunikokoa ja suurta tuotantohyödykkeiden kulutusta.
Teollisuudessa on aiemmin ehdotettu muita laimen-nusaineita kuin vesihöyryä lämpökrakkaukseen. Esimerkiksi US-patenttijulkaisussa 4 102 501 (Dyer) ehdotetaan butee-nin käyttämistä laimennusaineena krakkausprosessissa. US-25 patenttijulkaisussa 4 002 556 (Satchell) ehdotetaan, että käytettäisiin laimennusaineena vedyn luovuttajaa. Tällöin vedyn luovuttaja on aine, joka on osittain hydrogenoitu ja luovuttaa helposti vetyä lämpökrakkausolosuhteissa. Aine ruiskutetaan krakkausyksikköön lukuisissa pisteissä vedyn-30 siirron ja krakkautumissuhteen välisen suhteen pitämiseksi suurinpiirtein yhtenäisellä tasolla koko yksikön läpi.
. . Teollisuudessa on myös käytetty jäähdytysaineena hiilivetyjä pyrolyysiulosvirtauksen suoraan jäähdytykseen. US-patenttijulkaisun 2 928 886 mukaan (Nisbet) krakattu 35 kaasu-ulosvirtaus jäähdytetään saattamalla se suoraan kos-
II
3 81828 ketukseen öljy-vesiemulsion (5-15 % öljyä) kanssa. Lisäksi on tunnettua käyttää aromaattisia hiilivetyjä ja kaasuöl-jyjä jäähdytysöljynä krakatun raaka-aineen olefiinisaannon parantamiseksi. FR-patenttijulkaisu 1 349 292 (Metallge-5 sellschaft) ja JP-patenttijulkaisu 41/19886 (Sumitomo Chemical) käsittelevät tätä perusmallia.
Aivan viimeaikoina on kehitetty menetelmä kevyiden hiilivetyjen krakkaamiseksi ankarissa olosuhteissa ja krakatun ulosvirtauksen jäähdyttämiseksi sen jälkeen raskail-10 la hiilivedyillä ja jäähdytykseen käytettävien raskaiden hiilivetyjen krakkaamiseksi samanaikaisesti lievissä olosuhteissa käyttämällä krakatun ulosvirtauksen vapaata lämpöä. US-patenttijulkaisu 4 268 375 (Johnson).
Kaikkien tunnettujen menetelmien joukossa ei ole 15 menetelmää, jossa raskaat hiilivedyt ensin osittain kraka-taan käyttäen hyvin pientä laimennusvesihöyrymäärää ja krakataan sitten täydellisesti ankarissa olosuhteissa käyttäen krakatuista kevyistä hiilivedyistä koostuvia ulosvirtauksia laimennusaineena.
20 Yhteenveto keksinnöstä
Keksinnön yhtenä tavoitteena on saada aikaan menetelmä, jolla raskaat hiilivedyt voidaan krakata käyttäen hyvin pientä laimennusvesihöyrymäärää, so. menetelmä, jossa laimennusvesihöyryn määrä on selvästi pienempi kuin 25 tavanomainen 0,7-1,0 kg vesihöyryä/1 kg hiilivetyjä.
Keksinnön toisena tavoitteena on krakata raskaita hiilivetyjä ja kevyitä hiilivetyjä yhdistetyssä prosessissa.
Keksinnön lisätavoitteena on saada aikaan menetel-30 mä, jossa kevyet hiilivedyt krakataan suurin piirtein mak-simikonversioonsa kierukan ulostulolämpötilan ollessa korkea ja raskaat hiilivedyt krakataan samanaikaisesti väli-asteelle ja sen jälkeen yhdistetään krakatuista kevyistä hiilivedyistä koostuva ulosvirtaus osittain krakatuista 35 raskaista hiilivedyistä koostuvaan ulosvirtaukseen ras- 4 81828 kaiden hiilivetyjen laimennusaineeksi.
Keksinnön lisätavoitteena on vielä saada aikaan menetelmä raskaiden hiilivetyjen krakkaamiseksi, jossa menetelmässä laitteiston koko ja tuotantohyödykkeiden tar-5 ve on tehty pienemmäksi kuin raskaiden hiilivetyjen krak-kauksessa tällä hetkellä vallitseva, haluttujen olefiinien saannon heikentymättä verrattuna tavanomaiseen krakkauk-seen, jossa laimennusvesihöyryn määrä on suuri.
Keksinnön tavoitteena on edelleen saada aikaan 10 oleellinen tuotantohyödykkeiden tarpeen pieneneminen, säästöjä laitoskustannuksissa pienentyneen pinta-alatar-peen ansiosta sekä laitteistoon liittyvän laimennusvesihöyryn muodostuslaitteen saaminen mahdollisimman pieneksi.
Tätä varten tarjotaan käytettäväksi menetelmä ja 15 laitteisto kevyistä hiilivedyistä koostuvan raaka-aine-syötön ja raskaista hiilivedyistä koostuvan raaka-aine-syötön krakkaamiseksi yhdistetyssä järjestelmässä.
Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että 20 (a) raskaista hiilivedyistä koostuva syöttö laimennetaan vesihöyryllä suhteessa enintään 0,2 kg vesihöyryä/1 kg raskaita hiilivetyjä; (b) raskaiden hiilivetyjen ja laimennusvesihöyryn yhdistelmän lämpötila korotetaan sellaiseen arvoon, että saa- 25 daan aikaan osittainen lämpökrakkaus; (c) kevyistä hiilivedyistä koostuvaan raaka-ainesyöttövir-taan sekoitetaan laimennusvesihöyryä; (d) kevyistä hiilivedyistä koostuva raaka-ainesyöttö läm-pökrakataan hyväksyttävään maksimikonversioon;; 30 (e) maksimikonversioon krakattujen kevyiden hiilivetyjen ulosvirtaus johdetaan osittain krakatuista raskaista hiilivedyistä koostuvaan virtaan, jolloin ulosvirtaus toimii osittain krakattujen raskaiden hiilivetyjen laimennusai-neena; 35 (f) raskaita hiilivetyjä krakataan edelleen; ja 5 81828 (g) raskaista ja kevyistä hiilivedyistä koostuva yhdistetty virta jäähdytetään reaktioiden päättämiseksi.
Raskaista hiilivedyistä koostuvaan raaka-ainesyöt-töön lisätään pieni määrä laimennusvesihöyryä ja sen läm-5 pötila nostetaan uunin konvektiovyöhykkeessä noin 540°C:seen. Sen jälkeen raskaista hiilivedyistä koostuva raaka-ainesyöttö krakataan osittain säteilyvyöhykkeessä lämpötilassa 590-790eC.
Korkealla konversiolla krakattu kevyistä hiilive-10 dyistä koostuva raaka-ainesyöttö ja osittain krakattu raskaista hiilivedyistä koostuva raaka-ainesyöttö yhdistetään. Raskaiden hiilivetyjen krakkautuminen edelleen voi tapahtua jollakin monista malleista: (i) säteilyvyöhykkeessä - kuumennuksen suoran vaikutuksen 15 alaisena, (ii) säteilyvyöhykkeessä - mutta säteilyn suoran vaikutusalueen ulkopuolella, (iii) adiabaattisesti - täysin eristettynä säteilyn ja konvektion vaikutukselta, mahdollisesti uunin ulkopuolel- 20 la, ja (iv) millä tahansa näiden mallien yhdistelmällä.
Yhteisessä linjassa kevyestä raaka-ainesyötöstä tuleva krakattu pyrolyysikaasu itse asiassa jäähdytetään kevyen ulosvirtauksen reaktioiden päättämiseksi tai vähen-25 tämiseksi. Samanaikaisesti suurella konversiolla krakatus- ta kevyistä hiilivedyistä koostuvasta raaka-ainesyötöstä saatava lämpöenergia antaa lisälämpöä raskaista hiilivedyistä koostuvan raaka-ainesyötön krakkaamiseen edelleen.
Menetelmää varten kehitetyssä uunimallissa on uuni-30 vyöhyke, joka soveltuu raskaista hiilivedyistä koostuvan raaka-ainesyötön osittaiseen krakkaukseen, vyöhyke kevyistä hiilivedyistä koostuvan raaka-ainesyötön konversion maksimoimiseksi ja vyöhyke, jolla itsenäisesti säädellään lämpömäärää, joka syötetään yhteiseen linjaan, jossa ke-35 vyistä hiilivedyistä syntynyt pyrolyysikaasu jäähdytetään 6 81828 ja osittain krakattu raskaista hiilivedyistä saatu ulosvirtaus krakataan edelleen halutulle konversiotasolle.
Myös tavanomaisia jäähdytysmenetelmiä ja tavanomaista erotusjärjestelmää käytetään prosessiin täyden-5 tämiseksi.
Piirrosten kuvaus
Keksintö on helpompi ymmärtää, kun sitä tarkastellaan yhdessä piirrosten kanssa, joissa kuv. 1 on kaaviokuva keksinnön mukaisesta menetel-10 mästä, joka on sovellettu käytettäväksi tavanomaisen pyro-lyysiuunin yhteydessä; ja kuv. 2 on kaaviopiirros uunista, joka on erityisesti suunniteltu kevyiden ja raskaiden hiilivetyjen krak-kaamiseen tämän keksinnön mukaisella menetelmällä.
15 Edullisen toteutusmuodon kuvaus
Kuten äskeisessä kerrottiin, on tämän keksinnön tarkoituksena tarjota keino raskaista hiilivedyistä koostuvan raaka-ainesyötön krakkaamiseksi tarvitsematta suurta laimennusvesihöyrymäärää. Aiemmin tämä suuri vesihöy-20 rytarve oli välttämätön, jotta saataisiin aikaan niin suuret osapaineet, että koksinmuodostus estyy krakkausuunin säteilyosassa. Kyseeseen tulevat raskaista hiilivedyistä koostuvat raaka-aineet ovat raskasbensiini, petroli, suo-ratislauskaasuöljy, tyhjötislauskaasuöljy ja tislausjään-25 nökset. Keksinnön mukainen menetelmä voidaan lisäksi toteuttaa tavanomaisessa uunilaitteistossa, keksintö tarjoaa kuitenkin, kuten jäljempänä nähdään, myös tämän keksinnön mukaista menetelmää varten ainutlaatuisesti soveltuen ja erityisesti suunnitellun uunin. Keksinnön mukaista 30 menetelmää voidaan mukavasti luonnehtia sanalla "DUOCRACKING".
Kuten parhaiten ilmenee kuvasta 1, käytetään tavanomaista uunia 2, joka koostuu konvektiovyöhykkeestä 6 ja säteilyvyöhykkeestä 8, ja jossa konvektio- ja säteilyvyö-35 hykelinjat pystyvät suoriutumaan keksinnön mukaisesta me- 7 81828 netelmästä.
Tämän keksinnön mukainen konvektiovyöhyke on järjestetty siten, että siihen tulee kevyistä hiilivedyistä koostuvan syötettävän raaka-aineen tulolinja 10 ja ras-5 kaista hiilivedyistä koostuvan raaka-ainesyötön tulolinja 18. Kierukat 12 ja 20, joiden kautta kevyistä hiilivedyistä koostuva raaka-ainesyöttö ja vastaavasti raskaista hiilivedyistä koostuva raaka-ainesyöttö kulkevat, sijaitsevat uunin 2 konvektiovyöhykkeessä 6. Linjat 14 ja 22 ovat lai-10 mennusvesihöyryn tuomiseksi konvektiokierukoihin 12 ja vastaavasti 20.
Säteilyvyöhykkeessä 8 on kierukat 16 kevyistä hiilivedyistä koostuvan raaka-ainesyötön krakkaamiseksi suurella konversiolla sekä kierukat 24 raskaista hiilivedyis-15 tä koostuva raaka-ainesyötön krakkaamiseksi osittain.
Laitteistossa on myös yhteinen kierukka 26, jossa raskaista hiilivedyistä koostuva raaka-ainesyöttö krakataan voimakkaasti millä tahansa edellä esitetyistä neljästä mallista ja kevyistä hiilivedyistä saatu ulosvirtaus tosi-20 asiassa jäähdytetään reaktioiden päättämiseksi. Laitteis tossa on myös ulosvirtauksen siirtolinja 28 ja tavanomainen jäähdytyslaite, kuten USX (kaksoisputkivaihdin) ja/ tai TLX (moniputkinen siirtolinjavaihdin) krakatun ulosvirtauksen jäähdyttämiseksi.
25 Järjestelmä sisältää myös erotusjärjestelmän 4, joka on tavanomainen. Kuten kuvasta 1 ilmenee, on erotus-järjestelmä 4 sovellettu jakamaan jäähdytysulosvirtaus jäännöskaasuksi (linja 32), etyleenituotteeksi (linja 34), propyleenituotteeksi (linja 36), butadieeni/C4-tuotteeksi 30 (linja 38), raakapyrolyysibensiini/BTX-tuotteeksi (linja 40), kevyeksi polttoöljytuotteeksi (linja 42) ja poltto-öljytuotteeksi (linja 44).
Laitteisto sisältää mahdollisesti linjan 24A osittain krakattujen raskaiden hiilivetyjen johtamiseksi suo-35 raan konvektiokierukasta 20 yhteiseen linjaan 26. Tietyis- β 81828 sä olosuhteissa raskaat hiilivedyt voivat osittain krak-kautua konvektiovyöhykkeessä 6, jolloin lisäkrakkaus sä-teilyvyöhykkeessä käy tarpeettomaksi.
Lyhyesti ilmaistuna tämän keksinnön mukainen mene-5 telmä toteutetaan johtamalla kevyistä hiilivedyistä koostuva raaka-ainesyöttö, kuten etaani, propaani, n- ja iso-butaani, propyleeni, niiden seos, jokin raffinaatti tai bensiini, linjaa 10 uunin 2 konvektio-osassa 6 oleviin konvektiokierukoihin 12. Raskaista hiilivedyistä koostuva 10 raaka-ainesyöttö, kuten raskasbensiini, petroli, suoratis-lauskaasuöljy tai tyhjötislauskaasuöljy, syötetään linjaa 18 konvektiokierukoihin 20.
Laimennusvesihöyry syötetään linjaa 14 konvektiokierukoihin 12, joiden läpi kevyistä hiilivedyistä koos-15 tuva syöttö kulkee. On edullista, että laimennusvesihöyry on tulistettua vesihöyryä, jonka lämpötila on 430-540eC. Laimennuvesihöyryä sekoitetaan kevyistä hiilivedyistä koostuvaan raaka-ainesyöttöön suunnilleen suhteessa 0,3-0,6 kg vesihöyryä/1 kg raaka-ainetta. Kevyen raaka-aine-20 syötön ja laimennusvesihöyryn yhdistelmän lämpötila kohotetaan noin 540-650°C:een konvektiovyöhykkeessä 6. Sen jälkeen kuumennetut hiilivedyt kulkevat uunin 2 säteily-vyöhykkeessä 8 olevan kierukan 16 läpi. Säteilyvyöhykkees-sä kevyistä hiilivedyistä koostuva raaka-ainesyöttö kraka-25 taan edullisesti ankarissa olosuhteissa lämpötilaan 820-930eC viipymäajan ollessa noin 0,1-0,3 s.
Samanaikaisesti syötetään raskaista hiilivedyistä koostuva raaka-ainesyöttö linjaa 18 pitkin uunin 2 konvektiovyöhykkeessä 6 oleviin kierukoihin 20. Laimennus-30 vesihöyryä johdetaan linjaa 22 pitkin konvektiokierukoihin 20 raskaiden hiilivetyjen sekaan suhteessa suunnilleen 0,150,20 kg vesihöyryä/1 kg hiilivetyjä. Seoksen lämpötila nostetaan 450-650°C:seen, edullisesti 480-540*C:seen, uunin 2 konvektiovyöhykkeessä 6. Sen jälkeen konvektiovyö-35 hykkeestä 6 tuleva raskaista hiilivedyistä koostuva raaka- 9 81828 ainesyöttö krakataan osittain miedoissa - ankaruudeltaan keskinkertaisissa olosuhteissa lämpötilaan noin 680-790°C viipymäajan ollessa noin 0,05-0,20 s.
Osittain krakattu raskaista hiilivedyistä koostuva 5 raaka-ainesyöttö johdetaan yhteiseen linjaan 26, ja täydellisesti krakattu kevyistä hiilivedyistä saatava pyro-lyysikaasu linjasta 16 johdetaan myös yhteiseen linjaan 26. Yhteisessä linjassa 26 täydellisesti krakattu kevyistä hiilivedyistä saatava ulosvirtaus antaa lämpöä saaden ai-10 kaan osittain krakattujen raskaiden hiilivetyjen täydellisemmän krakkautumisen. Samanaikaisesti alemmassa lämpötilassa oleva osittain krakattu raskaista hiilivedyistä koostuva raaka-ainesyöttö jäähdyttää kevyistä hiilivedyistä koostuvasta raaka-aineesta saatavan ulosvirtauksen yh-15 teisessä linjassa 26. Yhdistelmäseos krakataan edelleen, jäähdytetään sitten tavanomaisessa jäähdytyslaitteessa ja jaetaan sen jälkeen erilaisiksi erityistuotteiksi.
Kuvan 2 mukainen uuni 102 on kehitetty erityisesti keksinnön mukaista menetelmää varten. Kuten tavanomaises-20 sakin uunissa, laitteistossa on konvektiovyöhyke 106 ja säteilyvyöhyke 108. Konvektiovyöhykkeessä on kuitenkin myös erillinen kierukka 120 raskaiden hiilivetyjen kulkua varten ja erillinen kierukka 112 kevyiden hiilivetyjen kulkua varten.
25 Säteilyvyöhykkeeseen 108 on asennettu säteilykie- rukka 116 ja lukuisia polttimia 140 kevyistä hiilivedyistä koostuvan raaka-ainesyötön krakkaamiseksi ankarissa olosuhteissa. Käytäntö on osoittanut, että kierukka 116 voi olla moniputkikierukka, jonka polttimilla on sellai-30 nen yhdistetty kuumennuskapasiteetti, että saavutetaan konversiotaso noin 60-65 % etäänille, 85-95 % propaanille, 90-95 % C4-hiilivedyille ja 95-98 % raffinaateille ja kevyelle polttoöljylle. Lyhyellä kierukalla 116 saadaan aikaan lyhyt viipymäaika, mutta korkea kierukan ulos-35 tulolämpötila. Tällainen lyhyt kierukka edistää selek- 10 81 828 tiivisyyttä. Myös pidempää kierukkaa 116, joka voi saada aikaan edellä mainitut kevyempien komponenttien konversiot, voidaan käyttää alemman kierukan ulostulolämpötilan aikaansaamiseksi. Kumpaakin niistä voidaan menestyksel-5 lisesti käyttää, kuten alan asiantuntijat tietävät.
Rivi säteilypolttimia 140 saa aikaan tarvittavan lämmön kevyiden hiilivetyjen krakkaamiseksi ankarissa olosuhteissa kierukoissa 116.
Säteilyvyöhykkeessä 108 on myös raskaiden hiili-10 vetyjen osittaiseen krakkaamiseen käytettävä kierukka 124, joka voi olla yksiputkinen. Rivi polttimia 142 saa aikaan raskaiden hiilivetyjen osittaiseen krakkaukseen tarvittavan lämmön.
Rivi polttimia 146, jotka sijaitsevat yhteisen put-15 ken 126 vastakkaisilla puolilla, saa aikaan yhteisen putken 126, jossa raskaat hiilivedyt krakataan täydellisesti ja kevyistä hiilivedyistä saatava ulosvirtaus jäähdytetään, erillisen lämmityksen.
Kevyistä hiilivedyistä saatavasta ulosvirtauksesta 20 saatavissa oleva lämpö tarjoaa nyt entalpiaa raskaiden hiilivetyjen hajoamiseen edelleen. Valitsemalla asianmukaiset kevyistä ja raskaista hiilivedyistä koostuvien virtojen virtausmäärät voidaan saada aikaan tarpeellinen lämpömäärä raskaiden hiilivetyjen hajoamisen loppuunsaattami-25 seksi.
Putkea 126 voidaan nyt kuitenkin kuumentaa erikseen polttimilla 146, jotta saadaan aikaan lisälämpö, jota tarvitaan kevyistä hiilivedyistä saatavan ulosvirtauksen tarjoaman lämmön lisäksi.
30 Pitämällä kierukka 126 tulipesäympäristön sisäpuo lella saadaan aikaan olosuhteet, joissa raskaat hiilivedyt absorboivat isotermisesti lämpöä kevyistä ulosvirtauksista kontrolloiduissa olosuhteissa. Raskaat hiilivedyt, jotka välittömästi saavuttavat korkeamman lämpötilan sekoituksen 35 ansiosta, pidetään seoksen lämpötilassa noin 760°C lyhyt 11 81828 viipymäaika, noin 0,02-0,05 s, haluttuun konversiotasoon pääsemiseksi.
Pitämällä kierukka 124A suojattuna suoralta säteilyltä saadaan aikaan olosuhteet, joissa raskaat hiilivedyt 5 absorboivat adiabaattisesti lämpöä kevyistä ulosvirtauk sista. Krakatuista kevyistä hiilivedyistä koostuvien ulosvirtauksien peräkkäisellä syötöllä raskaista hiilivedyistä koostuvaan virtaan kierukassa 124A saataisiin aikaan myös kontrolloitu kasvava lämpötilaprofiili raskaiden hiilive-10 tyjen suhteen.
Raskaiden hiilivetyjen korkeampia konversiotasoja saavutetaan kohottamalla seoksen lämpötila 820-870°C:een lisäämällä tarvittaessa lisälämpöä polttimilla 146. Näissä lisätyn kuumennuksen olosuhteissa saadaan lyhyemmillä 15 viipymäajoilla, 0,01-0,02 s, aikaan raskaiden hiilivetyjen täydellinen konversio.
Esimerkki tämän keksinnön mukaisesta menetelmästä verrattuna tavanomaiseen menetelmään tuo esiin keksinnön saantoedut. Esimerkissä käytettiin seuraavia prosessiolo-20 suhteita.
Raaka-ainesyöttö Tavanomainen DUOCRACKING
Kuwait-kaasuöljy Kuwait-kaasuöljy 45 kg/h ekvivalentti 45 kg/h (linja 18) 25 ekvivalenttietaani _27 kg/h (linja 10)
Kaasuöljy
Krakkausvoimakkuus* 2,2 2,2
Konvektio-osan ulos- 30 tulolämpötila 566°C (linja 20) (linja 12)
538 °C 627 °C
Laimennusvesihöyry kg/kg hiilivetyjä 1,07 0,18 0,5 Säteilyvyöhyke (linja 24) (linja 16) 35 Viipymisaika 0,3 s 0,1 0,25 « 81828
Ulostulolämpötila 804 "C 789"C 829“C
Täydentävä laimennus kg krakattua etaania + 5 vesihöyryä/kg raskasta 0,0 0,89 (linja 26) kaasuöljyä Kokonais1aimennus kg/kg raskasta kaasu- 1,07 1,07 öljyä 10 DUOCRACKING-kierukka
Viipymäaika 0,06
Ulostulolämpötila 829eC
Saannot, p-% raskaasta kaasuöljystä 15 CH4 12,5 13,0
Lopullinen C2H4 23,0 26,4 C3H6 13,0 13,2 C4H6 3,5 2,6
Kokonais-olefiinit 39,5 42,2 20 C5-400F 16,1 14,3 BTX 9,7 10,1 400F+ 25,9 24,4 *) Määritetty kineettisenä voimakkuusfunktiona, 25 analyyttinen.
Esimerkissä ilmoitetut DUOCRACKING-saantotiedot ovat vain kaasuöljyn osuuksia yhdistetyssä krakkauspro-sessissa. Etaanin osuus saatiin antamalla puhtaan etaanin 30 krakkautua samanlaisissa prosessiolosuhteissa kuin seoksen. Sitten etaanin osuus vähennettiin seossaannoista, jolloin saatiin vain kaasuöljyn osuus DUOCRACKING-proses-siolosuhteissa.
Il

Claims (13)

13 81 828
1. Menetelmä raskaista hiilivedyistä koostuvan syötön krakkaamiseksi olefiineiksi, tunnettu siitä, 5 että (a) raskaista hiilivedyistä koostuva syöttö laimennetaan vesihöyryllä suhteessa enintään 0,2 kg vesihöyryä/1 kg raskaita hiilivetyjä; (b) raskaiden hiilivetyjen ja laimennusvesihöyryn yhdis- 10 telmän lämpötila korotetaan sellaiseen arvoon, että saadaan aikaan osittainen lämpökrakkaus; (c) kevyistä hiilivedyistä koostuvaan raaka-ainesyöttövir-taan sekoitetaan laimennusvesihöyryä; (d) kevyistä hiilivedyistä koostuva raaka-ainesyöttö läm 15 pökrakataan hyväksyttävään maksimikonversioon; (e) maksimikonversioon krakattujen kevyiden hiilivetyjen ulosvirtaus johdetaan osittain krakatuista raskaista hiilivedyistä koostuvaan virtaan, jolloin ulosvirtaus toimii osittain krakattujen raskaiden hiilivetyjen 20 laimennusaineena; (f) raskaita hiilivetyjä krakataan edelleen; ja (g) raskaista ja kevyistä hiilivedyistä koostuva yhdistetty virta jäähdytetään reaktioiden päättämiseksi.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että laimennusvesihöyryä johdetaan kevyistä hiilivedyistä koostuvaan virtaan suhteessa 0,3-0,6 kg vesihöyryä/1 kg kevyitä hiilivetyjä.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laimennusvirta on tulistettu virta, 30 jonka lämpötila on 185-540eC.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raskas hiilivetymateriaali on ras-kasbensiini, petroli, suoratislauskaasuöljy, tyhjötislaus-kaasuöljy tai tislausjäännös.
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetel- 14 81 828 mä, tunnettu siitä, että kevyt hiilivetymateriaali on etaani, propaani, propyleeni, n- ja iso-butaani, jokin raffinaatti tai bensiinijae tai niiden seos.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että kevyet hiilivedyt krakataan ankarissa olosuhteissa viipymäajan ollessa lyhyt.
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raskaat hiilivedyt krakataan osittain kohtalaisen ankarissa krakkausolosuhteissa.
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että raskaiden hiilivetyjen lämpötila korotetaan noin 540°C: seen pyrolyysiuunin konvektiovyöhyk-keessä, kevyiden hiilivetyjen lämpötila korotetaan noin 650eC:seen pyrolyysiuunin samassa konvektiovyöhykkeessä, 15 kevyet hiilivedyt krakataan suurimmalla mahdollisella konversiolla pyrolyysiuunin säteilyvyöhykkeessä ja täydellisesti krakatut kevyet hiilivedyt ja konvektiovyöhykkeestä tulevat raskaat hiilivedyt johdetaan yhteiseen linjaan, jossa raskaat hiilivedyt sitten krakataan haluttuun loppu-20 tulokseen.
9. Pyrolyysiuuni (2), joka käsittää konvektio-osan (6) ja säteilyosan (8) raskaiden hiilivetyjen ja kevyiden hiilivetyjen krakkaamiseksi samanaikaisesti, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää: 25 (a) raskaiden hiilivetyjen konvektiokierukat (20) (b) kevyiden hiilivetyjen konvektiokierukat (12) (c) säteilyvyöhykkeelle (8) sovitetut säteilykierukat (16) jotka ovat suorassa yhteydessä kevyiden hiilivetyjen konvektiokierukoihin (12) 30 (d) säteilyvyöhykkeelle (8) sovitetut säteilykierukat (24), jotka ovat suorassa yhteydessä raskaiden hiilivetyjen konvenktiokierukoihin (20), ja (e) säteilyvyöhykkeelle (8) sovitettu yhteinen kierukka (26), johon säteilykierukat (16,24), jotka ovat yh-35 teydessä raskaiden hiilivetyjen konvektiokierukoihin II is 81828 (20) ja kevyiden hiilivetyjen konvektiokierukoihin (12), päättyvät.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen pyrolysiuuni, tunnettu siitä, että osa säteilyvyöhykkeestä (8) on 5 eristetty adiabaattisen ympäristön aikaansaamiseksi.
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen pyrolyysiuuni, tunnettu siitä, että ne säteilyvyöhykkeen kierukat (16), jotka ovat yhteydessä kevyiden hiilivetyjen konvektiokierukoihin (12), koostuvat moniputkikierukasta (116), 10 joka on sovitettu tuottamaan riittävä lämmitysteho kevyiden hiilivetyjen hyväksyttävän konversion aikaansaamiseksi.
12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen pyrolyysiuuni, tunnettu siitä, että se säteilyvyöhykkeen 15 kierukka (24), joka on yhteydessä raskaiden hiilivetyjen konvektiokierukkaan (20), on yksiputkikierukka (124), joka on sovitettu siten, että saadaan riittävä lämpömäärä raskaiden hiilivetyjen osittaista konversiota varten.
13. Patenttivaatimusten 10 tai 11 mukainen pyrolyy- 20 siuuni, tunnettu siitä, että se käsittää yhteisen yksiputkikierukan (126), johon säteilyvyöhykkeen kierukat päättyvät (116,124), ja että kierukka sijaitsee siten, että voidaan lisätä tai ylläpitää erillisiä lämpömääriä raskaiden hiilivetyjen konversion tarvittavan täydelli-25 syysasteen aikaansaamiseksi. 16 81 828
FI842146A 1982-09-30 1984-05-29 Foerfarande och anordning foer produktion av olefiner fraon tungt och laett kolvaete. FI81828C (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US43158882 1982-09-30
US06/431,588 US4492624A (en) 1982-09-30 1982-09-30 Duocracking process for the production of olefins from both heavy and light hydrocarbons
US8301512 1983-09-27
PCT/US1983/001512 WO1984001310A1 (en) 1982-09-30 1983-09-27 Process and apparatus for the production of olefins from both heavy and light hydrocarbons

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI842146A0 FI842146A0 (fi) 1984-05-29
FI842146A FI842146A (fi) 1984-05-29
FI81828B true FI81828B (fi) 1990-08-31
FI81828C FI81828C (fi) 1990-12-10

Family

ID=23712596

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI842146A FI81828C (fi) 1982-09-30 1984-05-29 Foerfarande och anordning foer produktion av olefiner fraon tungt och laett kolvaete.

Country Status (12)

Country Link
US (1) US4492624A (fi)
EP (1) EP0110433B1 (fi)
AT (1) ATE29041T1 (fi)
AU (1) AU565561B2 (fi)
CA (1) CA1199340A (fi)
DE (1) DE3373112D1 (fi)
ES (2) ES8602093A1 (fi)
FI (1) FI81828C (fi)
GB (1) GB2128201B (fi)
MX (1) MX162131A (fi)
WO (1) WO1984001310A1 (fi)
ZA (1) ZA836860B (fi)

Families Citing this family (26)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4726893A (en) * 1984-04-27 1988-02-23 Phillips Petroleum Company Catalytic crackins process control
US4747912A (en) * 1984-04-27 1988-05-31 Phillips Petroleum Company Cracking furnace control
US4615795A (en) * 1984-10-09 1986-10-07 Stone & Webster Engineering Corporation Integrated heavy oil pyrolysis process
US4940828A (en) * 1989-10-13 1990-07-10 The M. W. Kellogg Company Steam cracking feed gas saturation
US5147511A (en) * 1990-11-29 1992-09-15 Stone & Webster Engineering Corp. Apparatus for pyrolysis of hydrocarbons
US5271827A (en) * 1990-11-29 1993-12-21 Stone & Webster Engineering Corp. Process for pyrolysis of hydrocarbons
US5362382A (en) * 1991-06-24 1994-11-08 Mobil Oil Corporation Resid hydrocracking using dispersed metal catalysts
US5151158A (en) * 1991-07-16 1992-09-29 Stone & Webster Engineering Corporation Thermal cracking furnace
US5401387A (en) * 1991-12-13 1995-03-28 Mobil Oil Corporation Catalytic cracking in two stages
DE4241144A1 (de) * 1992-08-28 1994-03-03 Linde Ag Verfahren zur Spaltung von Kohlenwasserstoff-Einsätzen und unhydrierten C¶4¶-Fraktionen
FR2710070A1 (fr) * 1993-09-17 1995-03-24 Procedes Petroliers Petrochim Procédé et dispositif de vapocraquage d'une charge légère et d'une charge lourde.
US5409675A (en) * 1994-04-22 1995-04-25 Narayanan; Swami Hydrocarbon pyrolysis reactor with reduced pressure drop and increased olefin yield and selectivity
FR2748273B1 (fr) 1996-05-06 1998-06-26 Inst Francais Du Petrole Procede et dispositif de conversion thermique d'hydrocarbures en hydrocarbures aliphatiques plus insatures que les produits de depart, combinant une etape de vapocraquage et une etape de pyrolyse
FR2768154A1 (fr) * 1997-09-09 1999-03-12 Procedes Petroliers Petrochim Procede et installation de vapocraquage d'hydrocarbures a charge flexible
GB9720334D0 (en) * 1997-09-24 1997-11-26 Bp Chem Int Ltd Chemical process
ZA989153B (en) 1997-10-15 1999-05-10 Equistar Chem Lp Method of producing olefins and feedstocks for use in olefin production from petroleum residua which have low pentane insolubles and high hydrogen content
MXPA02007325A (es) * 2000-01-28 2002-12-09 Stone & Webster Eng Corp Horno para pirolisis de multiples zonas.
AT411256B (de) * 2001-12-06 2003-11-25 Oemv Ag Vorrichtung zum spalten von vorwiegend gesättigten kohlenwasserstoffen
US8696888B2 (en) 2005-10-20 2014-04-15 Exxonmobil Chemical Patents Inc. Hydrocarbon resid processing
TWI434922B (zh) * 2007-08-23 2014-04-21 Shell Int Research 利用部份汽化作用及裂解線圈之個別控制組自烴進料產生低碳數烯烴之改良方法
CN101734990B (zh) * 2008-11-25 2013-09-04 中国石油天然气股份有限公司 一种管式裂解炉蒸汽裂解制乙烯的方法
US8815080B2 (en) 2009-01-26 2014-08-26 Lummus Technology Inc. Adiabatic reactor to produce olefins
RU2640592C2 (ru) 2012-10-29 2018-01-10 Чайна Петролеум Энд Кемикал Корпорейшн Способ парового крекинга
SG11201508904WA (en) * 2013-07-02 2016-01-28 Saudi Basic Ind Corp Method for cracking a hydrocarbon feedstock in a steam cracker unit
JP6364075B2 (ja) * 2013-07-02 2018-07-25 サウディ ベーシック インダストリーズ コーポレイション 炭化水素原料から軽質オレフィンおよび芳香族化合物を製造する方法
CN107532820B (zh) 2015-06-30 2020-05-12 环球油品公司 用于火焰工艺加热器的膜温度优化器

Family Cites Families (33)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2076855A (en) * 1934-07-02 1937-04-13 Universal Oil Prod Co Heating of fluids
US2149860A (en) * 1936-06-27 1939-03-07 Universal Oil Prod Co Conversion of hydrocarbon oils
US2320127A (en) * 1940-09-09 1943-05-25 Phillips Petroleum Co Treatment of hydrocarbons
US2653903A (en) * 1950-06-09 1953-09-29 Phillips Petroleum Co Hydrocarbon conversion
US2890256A (en) * 1955-05-03 1959-06-09 Kellogg M W Co Pyrolitic hydrocarbon conversion process for making ethylene
US2928886A (en) * 1955-08-19 1960-03-15 Monsanto Chemicals Production of ethylene
GB789049A (en) * 1956-03-20 1958-01-15 Bergwerksgesellschaft Hibernia Process for the production of gases rich in olefins from hydrocarbon oils
US2945076A (en) * 1957-04-15 1960-07-12 Gulf Research Development Co Process for producing olefins
US2943994A (en) * 1958-02-14 1960-07-05 Exxon Research Engineering Co Chemicals coking quenching system
GB886006A (en) * 1958-11-24 1962-01-03 Du Pont Process for the production of ethylene and its homologues
FR1348293A (fr) * 1962-03-01 1964-01-04 Metallgesellschaft Ag Procédé de refroidissement rapide de gaz de craquage
GB1049046A (en) * 1964-06-08 1966-11-23 Goodyear Tire & Rubber Synthesis of olefins
US3487121A (en) * 1966-06-13 1969-12-30 Stone & Webster Eng Corp Hydrocarbon process
FR1596939A (fi) * 1967-12-18 1970-06-22
US3579601A (en) * 1968-06-10 1971-05-18 Exxon Research Engineering Co Pyrolysis of hydrocarbons
US3641183A (en) * 1968-07-09 1972-02-08 Exxon Research Engineering Co Injection of an electrically heated stream into a steam cracked product
US3580838A (en) * 1969-02-24 1971-05-25 Lummus Co Hydrocarbon pyrolysis process
BE760340A (nl) * 1969-12-22 1971-06-15 Shell Int Research Werkwijze en inrichting voor het afschrikken van onstabiel gas
US3676519A (en) * 1970-01-02 1972-07-11 Lummus Co Quench process
JPS501002B1 (fi) * 1970-03-24 1975-01-14
US3579438A (en) * 1970-04-20 1971-05-18 Monsanto Co Thermal cracking
US3711568A (en) * 1970-09-24 1973-01-16 H Cooper Pyrolysis process
DD100697A1 (fi) * 1972-01-10 1973-10-05
US3842122A (en) * 1972-12-29 1974-10-15 Hydrocarbon Research Inc Treating tar sands bitumen
US3907661A (en) * 1973-01-29 1975-09-23 Shell Oil Co Process and apparatus for quenching unstable gas
JPS5249964B2 (fi) * 1973-10-09 1977-12-21
US3878088A (en) * 1974-03-04 1975-04-15 Robert S Nahas Integrated production of olefins and coke
GB1475738A (en) * 1974-08-28 1977-06-01 Ici Ltd Thermal cracking of hydrocarbons
JPS5265203A (en) * 1975-11-25 1977-05-30 Mitsubishi Chem Ind Ltd Olefin production
US4002556A (en) * 1976-04-12 1977-01-11 Continental Oil Company Multiple point injection of hydrogen donor diluent in thermal cracking
US4097544A (en) * 1977-04-25 1978-06-27 Standard Oil Company System for steam-cracking hydrocarbons and transfer-line exchanger therefor
US4268375A (en) * 1979-10-05 1981-05-19 Johnson Axel R Sequential thermal cracking process
DE3173374D1 (en) * 1981-09-08 1986-02-13 Dow Chemical Nederland Process and apparatus for cracking hydrocarbon; mixing device; apparatus and process for producing superheated steam; radiation block structure

Also Published As

Publication number Publication date
DE3373112D1 (en) 1987-09-24
ZA836860B (en) 1984-04-25
FI81828C (fi) 1990-12-10
CA1199340A (en) 1986-01-14
FI842146A0 (fi) 1984-05-29
AU565561B2 (en) 1987-09-17
GB2128201A (en) 1984-04-26
ATE29041T1 (de) 1987-09-15
WO1984001310A1 (en) 1984-04-12
FI842146A (fi) 1984-05-29
EP0110433B1 (en) 1987-08-19
US4492624A (en) 1985-01-08
ES526083A0 (es) 1985-11-16
ES8602093A1 (es) 1985-11-16
ES543738A0 (es) 1986-02-01
GB8324463D0 (en) 1983-10-12
ES8604634A1 (es) 1986-02-01
EP0110433A1 (en) 1984-06-13
AU2129583A (en) 1984-04-24
MX162131A (es) 1991-04-01
GB2128201B (en) 1986-04-09

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI81828B (fi) Foerfarande och anordning foer produktion av olefiner fraon tungt och laett kolvaete.
US4552644A (en) Duocracking process for the production of olefins from both heavy and light hydrocarbons
KR102366168B1 (ko) 화학물질에 대한 원유의 통합된 열분해 및 수첨분해 장치
US8815080B2 (en) Adiabatic reactor to produce olefins
FI81829C (fi) Integrerat pyrolytiskt foerfarande foer tunga petroleumfraktioner.
AU560602B2 (en) Benzene, toluene, xylene process for the production of aromatics, (btx) from heavy hydrocarbons
CA1255242A (en) Process for the selective production of petrochemical products
US20080142411A1 (en) Cracking Furnace
CA2728567C (en) Process for the on-stream decoking of a furnace for cracking a hydrocarbon feed
JPH0662959B2 (ja) オレフイン類をガソリン及び中間留分に変換する方法
KR20210149140A (ko) 수소 첨가 및 탄소 제거의 혼합을 이용하여 원유 및 응축물을 화학물질로 변환하는 공정
US4906442A (en) Process and apparatus for the production of olefins from both heavy and light hydrocarbons
US11713287B2 (en) Energy efficient steam cracking process
CN110527555B (zh) 一种宽馏分原油热裂解制乙烯的系统
JPS6360078B2 (fi)
US2147399A (en) Process for cracking hydrocarbons
NO164784B (no) Fremgangsmaate ved termisk cracing av tunge hydrokarbon-foeder for fremstilling av olefiner.
CN105541531A (zh) 一种蒸汽裂解方法
CN117487587A (zh) 一种重质烃蒸汽裂解产生烯烃的方法和系统
NO164783B (no) Fremgangsmaate ved fremstilling av aromatene, benzen, toluen, xylen (btx) fra tunge hydrokarboner.
JPS62218486A (ja) 炭化水素から石油化学製品を製造するための選択的熱分解方法
JPS62218487A (ja) 炭化水素から石油化学製品を製造するための熱分解法
JPS6329916B2 (fi)
JPS62218485A (ja) 炭化水素から石油化学製品を製造するための熱分解方法
JPH0542478B2 (fi)

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: STONE & WEBSTER ENGINEERING CORPORATION