FI81725B - Foerfarande och anordning foer behandling av fibersuspension. - Google Patents

Description

81725

Menetelmä ja laite kuitususpension käsittelemiseksi

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä ja laite kuitu-suspension käsittelemiseksi, jossa menetelmässä kuitususpen-sio syötetään paineistettuun käsittelylaitteeseen, jossa käsittely suoritetaan ylipaineessa ilmattomassa tilassa. Keksinnön mukaista menetelmää sovelletaan uudentyyppisessä kiekkosuodatintyyppisessä käsittelylaitteessa, joka on kehitetty toimimaan paineistettuna.

Ennalta tunnetaan periaatteessa kahta eri tyyppiä olevia massankäsittelylaitteita. Useimmissa tapauksissa yksinkertaisin laite on normaali-ilmanpaineessa toimiva saostin, seula tai pesuri, jolloin laitteen ei tarvitse olla paineenkestävä eikä tietenkään täysin ilmatiivis ja jolloin nesteen siirtyminen saadaan aikaan alipaineen avulla. Siten laite voidaan rakentaa huomattavasti kevyemmäksi ,jolloin sen valmistuskustannukset jäävät suhteellisen pieniksi ja tehtaille tällaisen laitteen hankinta tulee edulliseksi. Toisaalta, johtuen juuri laitteen toimintaan ts. ominaiskapasiteettiin vaikuttavista pienistä paine-eroista, laitteen koon on oltava suuri, jotta tietty kokonaiskapasiteetti voitaisiin saavuttaa. Joissakin tapauksissa on myös haitallista, jos käsiteltävään massaan joutuu ilmaa tai muuta kaasua. Jotta mainitut haittapuolet voitaisiin ainakin osittain poistaa, on kehitetty paineelli-sia massankäsittelylaitteita. Lisäksi käyttämällä tällaisia laitteita voidaan myös suuret suodossäiliöt poistaa.

Ennalta tunnetuista massankäsittelylaitteista ovat yleisesti olleet paineistettuja ainoastaan rumputyyppiset suodattimet, saostimet ja seulat. Näillä saavutettavia etuja ovat olleet mm. tehtailla säästynyt tila, huomattavasti paineistamattomia laitteita suurempi ominaiskapasiteetti ja massan käsittelyt!- p645/a 2 81725 lan ilmattomuus, jolloin massan laatu pysyy parempana. Voidaan jopa ajatella, että kokonaisen tehtaan kapasiteettia on mahdollista nostaa, jos vanhat paineistamattomat käsittelylaitteet pystytään korvaamaan uudentyyppisillä suuremmilla paine-eroilla toimivilla laitteilla.

Koska ylipaineella toimivilla rumputyyppisillä massankäsitte-lylaitteilla on samat ongelmat kuin muillakin rumputyyppisillä laitteilla eli esimerkiksi suodatinkäytössä ns. samean veden pitkä viipymä laitteistossa ennen sen mahdollista palautusta takaisin laitteistoon kirkastettavaksi. Rumputyyppi-sissä laitteissa kuitususpensio tavallisesti syötetään sihti-pinnan ulkokehälle ja suodos poistetaan sihtipinnan sisäpuolella olevien rummun kuhunkin sektoriin liittyvien rummun pituussuuntaisten kanavien ja rummun päädyssä olevan venttii-lielimen kautta edelleen. Mikäli samea neste halutaan palauttaa takaisin rumpuun kirkastettavaksi, on otettava huomioon nesteen pitkään kestänyt virtaus kanavia, pituudeltaan useita metrejä, pitkin rummun päätyyn ja sieltä edelleen syöttökoh-taan. Tällöin on käytännössä mahdotonta jakaa kanavasta vir-taava neste sameaan ja kirkkaaseen osaan ts. rumpuun palautettavaan ja laitteistosta poistettavaan tai eri vaiheeseen syötettävään osaan, koska samea ja sitä seuraava kirkas suodos ovat ehtineet sekoittua keskenään, jolloin on palautettava suuret määrät myös kirkasta suodosta takaisin rumpuun.

Koska kiekkotyyppisillä laitteilla suodoksen viipymä on vain murto-osa rumputyyppisen laitteen viipymästä, ovat kiekko-tyyppiset massankäsittelylaitteet viime aikoina yleistyneet, samalla niiltä on kuitenkin alettu vaatia suurempaa ominais-kapasiteettia, parempaa säädettävyyttä ja kirkkaampaa suodosta, jolloin ainoana mahdollisuutena on niiden paineistaminen. FI - patentissa 68005 ja FI - patenttihakemuksessa 861791 on ansiokkaasti esitetty syitä kiekkosuodattimien paineistuksel-le. Käytettäessä alipainetta nesteen poistamiseen kuitusus-pensiosta tarvitaan paineistamattomassa kiekkosuodattimessa 6 - 10 m korkea imujalka riittävän suuren alipaineen kehittämä. -

II

p645/a 3 81725 seksi suodatinsektorien sisälle, joten suodatin on asennettava mainitulle korkeudelle, jonne koko käsiteltävä massa-määrä on pumpattava. Toisena alipaineen kehitystapana on tietenkin tyhjöpumpun käyttäminen, joka sekin lisää kustannuksia. Lisäksi alipaineen käyttöä rajoittaa käsiteltävän massasuspension lämpötila, joka ei saa nousta yli 80-90 °C, koska alipaineen vaikutuksesta neste alkaisi alipainepuolella kiehua. Lisäksi maksimaalisena paine-erona on 101 kPa, jota ei voida tunnetusti ylittää.

Mainittujen ongelmien poistamiseksi on mainituissa julkaisuissa esitelty ratkaisu, jossa paine-ero suodatuspintojen yli voidaan nostaa arvoon 300 - 400 kPa ilman mitään rajoituksia käsiteltävän kuitususpension lämpötiloille. Laite koostuu tavanomaisista akselille kiinnitetyistä suodatinkiek-koyksiköistä, jotka on järjestetty paineistettavissa olevan kuoren sisälle. Paine-ero suodattimeen aikaansaadaan puhalti-mella, jolla paineastiaan, sen yläosaan, synnytetään haluttu ylipaineellinen kaasukerros. Mainitun FI-hakemuksen mukaiseen laitteeseen kuuluu lisäksi säätöjärjestelmä, jolla kaasuker-roksen koko pidetään haluttuna, toisin sanoen olennaisesti samankokoisena kuin tavanomaisissa kiekkosuodattimissa. Siten ainoaksi eroksi tavanomaisiin kiekkosuodattimiin jää mainitussa FI-hakemuksen ratkaisussa laitteen ulkovaippana oleva paineastia ja puhaltimella suodattimeen saatava ylipaine, joilla ratkaisuilla kyllä voidaan välttää imujalka tai tyhjö-pumppu ja aikaansaada korkeampi paine-ero suodatinpintojen yli, mutta laitteistoon on tullut lisäkomponentteina puhallin, paineensäätöjärjestelmä sekä suodokseen joutuneen ilman poisto- ja kierrätysjärjestelmä, joten kokonaisuudessaan laite on tullut entistä monimutkaisemmaksi. Lisäksi laitteesta ei ole voitu poistaa kiekkosuodattimen tunnetuinta epäkohtaa, mikä on sen suhteellisen lyhyt massakakun muodostumis-jakson pituus, noin 180 - 200 astetta koko suodatinkiekon kehästä, mikä huomattavasti rajoittaa laitteen ominaiskapasi-teettia. Toisaalta myöskään tällainen paineistetun ilman tai muun kaasun johtaminen kuitususpension yhteyteen ei ole kai- p64b/a 4 81725 kissa tapauksissa suotavaa, koska ilmapitoisuuden lisääntyminen suspensiossa haittaa monia prosessivaiheita aiheuttaen mm. limaongelmia ja vaikeuttaen massan siirtoa pumppaamalla.

Edellä esitettyjen julkaisujen mukaisten ratkaisujen haittapuolet on pystytty poistamaan keksinnön mukaisella menetelmällä ja laiteratkaisulla, joille on ominaista, että massan käsittely suoritetaan suljetussa paineellisessa laitteessa, jossa ei ole kaasutilaa eikä edellä mainitulle FI hakemuksen mukaiselle laitteelle ominaisia kaasunpoisto- ja paineensää-töjärjestelmiä. Lisäksi laitteelle on ominaista, että laitteessa oleva sihtipinta pystytään hyödyntämään lähes kokonaisuudessaan.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusmerkillistä, että kyseinen käsittelylaite syötetään täyteen suodatettavaa seosta niin, että käsittely tapahtuu suljetussa ilmattomassa tilassa.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusmerkillistä, että peräkkäisistä suodatuspintaisista sektoreista muodostunut rengasmainen pinta on jaettu kahteen tai useampaan toisistaan eristettyyn osaan laitteen vaippaan nähden liikkumattomilla elimillä, jotka erottavat kuitususpension eri käsittelyvaiheet toisistaan.

Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta kuvataan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen erään yksinkertaisen suoritusmuodon osittain leikattuna, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista ratkaisua aksiaalileikkauk-sena, kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen laitteen kiekkosektorin erään edullisen rakennevaihtoehdon, kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen laitteen erään toisen edullisen suoritusmuodon, li p645/a 5 81725 kuvio 5 esittää keksinnön mukaisen laitteen kuviossa 4 esitetyn suoritusmuodon erään sovellutustavan, ja kuvio 6 esittää vielä erään keksinnön edullisen suoritusmuodon.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti koostuu keksinnön mukainen massan käsittelylaite 1 pääasiassa paineenkestävän olennaisesti paineenkestävän vaipan 2 sisälle akselille 3 järjestetyistä sektoreista 4 kootuista kiekoista 5. Sektorit 4 on liitetty akselille 3 siten, että akselissa 3 on jokaiselle sektorille oma nesteenpoisto-/-syöttökanava 6, joka on yhdistetty sektorin nestetilaan 7, jota rajoittavat tunnetulla tavalla suoda-tinpinnat. Keksinnön mukaisesti käsiteltävä kuitususpensio syötetään paineellisena vaipan 2 sisälle siten, että vaipan sisäpuolinen tila on täynnä suspensiota.

Kuten edellä esitetystä huomataan, on keksinnön mukaisen laitteen suodoksen viipymä laitteessa esimerkiksi saostuskäy-tössä erittäin lyhyt. Johdettaessa suodosneste akselin kautta sektoreilta pois, tarvitsee nesteen kulkea maksimissaan vain akselin mitta päästäkseen laitteen ulkopuoliseen venttiili-laitteeseen, josta neste johdetaan edelleen. Siten samea ja kirkas suodos eivät ehdi sekoittua keskenään, eikä takaisin laitteeseen mahdollisesti palautettavan samean suodoksen määrä ole olennaisesti todellista samean määrää suurempi. On myös mahdollista nopeuttaa nesteen johtamista venttiililait-teeseen järjestämällä venttiililaite laitteen keskiosaan, toisin sanoen akselin keskivaiheille, jolloin edellä mainitut viipymät puolittuvat. Vielä edullisemmaksi tulee tilanne silloin, kun suodosneste tai vastaava johdetaankin sektorin nestetilasta ulospäin sektorin ulkokehälle, jolle voidaan järjestää venttiililaite, jolla ohjataan nesteen kulkua joko takaisin laitteen johonkin osaan, käsittelyvyöhykkeeseen tai laitteesta pois. Vastaavasti kunkin sektorin ja akselin väliseen liittymäkohtaan on mahdollista järjestää vastaava kullekin sektorille oma erillinen venttiililaitteensa, joka edellistä suoritusmuotoa vastaten ohjaa nesteen kulkua. Näissä p645/a 6 81725 kahdessa viimeksimainitussa tapauksessa nesteen viipymä laitteessa on minimoitu siten, että ainoaksi viipymään vaikuttavaksi ajaksi jää se aika, joka kuluu nesteen virtaamiseen sektorin venttiililaitteeseen nähden vastakkaisesta päästä venttiililaitteelle.

Käytettäessä keksinnön mukaista laitetta saostimena aiheuttaa kuitususpensiossa oleva paine nesteen puristumisen sektorien suodatuspintojen läpi nestetilaan 7, poistokanavaan 6 ja sitä kautta kokonaan pois laitteesta. Tällöin lähestulkoon koko kiekkosuodattimen suodatuspinta on tehollisessa käytössä. Nesteenpoistoon on käytettävissä lähes koko kiekon pinta lukuunottamatta sitä osaa tai niitä sektoreita, joilta saostunutta massakakkua ollaan poistamassa. Kuvioissa 1 ja 2 esitetään eräs suoritusmuoto massakakun poistamisen järjestämiseksi sektoreilta. Kunkin suodatinkiekon 5 molemmille puolille on järjestetty ainakin yhdelle kohdalle kiekon 5 kehää tiivistyselimet, joilla estetään vaipan sisällä vallitsevan paineen purkautuminen massakakun irroituskohtaan. Kuviossa 1 esitetyssä ratkaisussa tiivistyselin muodostuu sektorimaises-ta levystä 8, jonka keskellä on kiekkosektorin suodatuspintaa suurempi aukko 9, jota kautta massakakku pudotetaan tai siirretään edelleen käsiteltäväksi. Kahden viereisen kiekon levyt 8 muodostavat muusta käsittelylaitteen tilasta erottuvan alaspäin ( kuvion tapauksessa) aukenevan tilan 10, jota kautta massakakku poistuu käsittelylaitteesta. Siten levyjen 8 alueella vaipan 2 sisäpuolisessa tilassa ei ole kuitusus-pensiota ollenkaan. Levyjen 8 koko määräytyy kiekon 5 sektoreiden 4 mukaan siten, että kaikissa kiekon kulma-asennoissa levy 8 tiivistää vaipan 2 sisätilan niin, että paine ei pääse poistotilaan 10. Siten tila 10 on tietenkin myös tiivistetty akselin 3 puoleiselta osaltaan joko kaarevalla tai suoralla levyllä 11.

Kuviossa 3 esitetään eräs edullisen suoritusmuodon mukainen kiekkosektori 40, joka koostuu suodatuspintaisesta keskiosasta 41 ja keskiosaan nähden korotetuista reunaosista 42 -45, li p645/a 7 81725 joiden viirapintaan nähden uloin taso muodostaa tiivistyspin-nan edeltävissä kuvioissa esitetyn levyn 8 kiekon puoleisen pinnan kanssa. Siten kunkin sektorin 40 suodatuspinta 41 ikäänkuin muodostaa lokeron 46 pohjapinnan, johon lokeroon massakakku muodostuu laitteen toimiessa saostimena. Reunaosien korkeus on edullisesti määritetty niin, että maksimaali-sessakaan saostustilanteessa massakakun paksuus ei ylitä reunaosien korkeutta, ts. massakakku ei koskaan ulotu levyn 8 pinnan kanssa kosketuksiin. Tämä siitä syystä, että kitka massakakun ja levyn 8 välillä nostaisi nopeasti laitteen energiankulutusta.

Kuten jo edellä todettiin, on levyn 8 ehjän pinnan aukon 9 molemmin puolin oltava vähintään kiekon 5 sektorin 4 kokoinen paineen karkaamisen estämiseksi. Käytettäessä korkeita käsit-telypaineita, on edullista järjestää leveämpi ehjä osuus levyyn, jolloin yhden tiivistyspinnan ei tarvitse kantaa koko rasitusta. Toisaalta suuria käsittelypaineita käytettäessä voi olla tarpeen järjestää kiekon kehälle useampia massakakun irroitus- ja poistokohtia, koska massakakun muodostumisnopeus on suuri. Siten järjestämällä useita poistokohtia voidaan pienentää kiekkojen pyörimisnopeutta.

Kuviossa 4 esitetään keksinnön mukaisen laitteen eräs edullinen suoritusmuoto, joka on tarkoitettu lähinnä ns. nollakui-dun, ts. paperikoneessa rainasta poistetun veden mukana kulkeutuneen hienon kiintoaineen, talteenottoon tai vastaavaan tarkoitukseen. Kunkin kiekon pinta on jaettu useampaan osaan 21, 22 ja 23 tiivistyseliminä toimivilla levyillä 24, 25 ja 26. Osalle 21 syötetään pitkäkuituista suspensiota, josta muodostetaan viirapinnoille ns. pohjamassa, ts. kuitukerros, joka toimii varsinaisen saostettavan nollakuidun suodatinvä-liaineena, jonka päälle muodostuu massakakku nollakuitua sisältävästä massasta. Tiivistyselin ts. levy 24 erottaa osan 21 varsinaisesta saostusosasta 22, joka kuvion tapauksessa on noin 250 astetta kiekon pinnasta. Tiivistyselin 25 erottaa puolestaan kiekon osan 23 saostusosasta 22. Osalla 23 massa- p645/a 8 81725 kakku irrotetaan suodatinpinnalta ja poistetaan siirtolaitteilla 27 edelleen. Poisto-osa 23 puolestaan on erotettu pohjamassan muodostusosasta 21 levyllä 26. Kuten jo edellä on käynyt ilmi täytyy kunkin tiiviste-elimen olla kehän suuntaiselta leveydeltään vähintään yhtä suuri kuin kiekolla olevan sektorin leveys, jotta tiivistyksen minimivaatimukset tulevat täytetyiksi. Mikäli tiivistystä halutaan parantaa on mainitun tiivistyspinnan leveyden edullisesti oltava kiekon sektorin leveyden monikerta. Kuviosta huomataan myös, että tiivistys-elimet voivat olla toisiinsa nähden irrallisia tai myös tässä suoritusmuodossa muodostaa yhtenäisen levypinnan, jossa on aukot syöttöä ja massakakun poistoa varten.

Kuviossa 5 esitetään kaaviona kuviossa 4 esitetyn laitteen käyttö nollaveden suodatukseen. Laitteeseen 1 syötetään apu-massaa ts. pitkäkuituista massaa kuvion 4 osalle 21 pohjamassan muodostamiseksi yhteestä 31 ja nollavettä varsinaiselle saostusvyöhykkeelle (22, kuvio 4) yhteestä 32. Pohjamassan muodostusosalta tuleva alkusuodos 33 johdetaan nollaveden syötön kautta takaisin suodatuslaitteeseen 1, josta saadaan kirkas suodos yhteestä 34. Mikäli saostuneen massakakun irrottaminen tapahtuu vesisuihkuja hyväksikäyttämällä, voidaan yhteestä 34 saatavaa suodosta käyttää tähän tarkoitukseen ottamalla siitä osa ja syöttämällä pumpun 35 ja yhteen 36 kautta takaisin käsittelylaitteeseen. Massakakun irrotus voidaan järjestää tapahtumaan kiekon sektorien sisältäpäin ohjaamalla suihkuvesi akselin nesteenpoistokanavia pitkin tavanomaiseen suuntaansa nähden vastakkaiseen suuntaan.

Mitä tulee massakakun irroitukseen suodatuspinnoilta niissä tapauksissa, joissa laitetta käytetään saostimena, voidaan irrotuksessa käyttää kirkasta suodosta, jota johdetaan akselin 3 suodoskanavien tai vastaavien kautta takaisin kiekon sektorien sisälle ja joka puristuu suodatuspinnan aukkojen läpi ja työntää massakakun irti suodatuspinnasta ja samalla huuhtelee suodatinväliaineen. Tietenkin voidaan samaa kana-vistoa pitkin puhaltaa myös kaasua massakakun irrottamiseksi.

li p645/a 9 81725

On myös helppo järjestää tavanomaisella periaatteella toimiva nestesuihkulaite suihkuttamaan vettä, joko erillisestä lähteestä tai kirkasta suodosta, suodatuspinnan ja massakakun väliin. Kolmantena periaatteellisena vaihtoehtona tulevat tietenkin kyseeseen erilaiset kaavinratkaisut, jotka on myös mahdollista järjestää pyyhkimään viirapintaa silloin, kun se on tyhjennysaukon kohdalla, ja nousemaan ylemmäksi silloin, kun sektorien reunakohoumat kulkevat kaapimien ohitse.

Keksinnön mukaista laitetta on myös mahdollista käyttää nol-lakuidun suodatukseen ilman erikseen tapahtuvaa apumassan syöttöä siten, että nollaveden yhteydessä syötetään jatkuvasti apumassaa, jolloin saostusvaiheen alussa nollakuituja menee viirapinnan läpi. Kuitenkin apumassasta muodostuu nopeasti viirapinnalle pohjamassa, jolloin nollakuidut eivät enää läpäise suodatinväliainetta. Pohjamassa muodostuu käytännössä niin nopeasti, että tällainenkin ratkaisu tulee kysymykseen, koska laitteeseen palautettavan samean suodoksen määrä ei lisäänny kohtuuttomasti. Apumassan käyttö on todettu nollaveden suodatuksessa välttämättömäksi, koska, jos suoda-tinväliaine tehdään niin pieniaukkoiseksi, että nollakuidut eivät sitä läpäise, se tukkeutuu välittömästi suodatusvaiheen alussa ilman, että massakakkua ehtisi muodostua.

Kuviossa 6 on esitetty vielä eräs keksinnön mukaisen laitteen edullinen suoritusmuoto, jossa laitteeseen on lisätty kuvioon 4 nähden vielä yksi tiivistyselementti 28 ja yksi massankä-sittelyosa 29. Tiivistyselementti on jo edellä esitettyjen kaltainen, mutta osaa 29 voidaan käyttää vaikkapa massakakun viimeistelykuivatukseen puhaltamalla kuivauskaasua lokeroon siten, että kaasu syrjäyttää nestettä pois massakakusta. Tällaista menettelyä käytetään silloin, kun halutaan korkea kuiva-ainepitoisuus eikä kaasun joutumisesta massaan ei ole mitään haittaa.

Vastaavalla tavalla voidaan laitteeseen lisätä tiivistyseli-millä erotettuja lokeroita erilaisiin tarkoituksiin, kuten p645/a 10 81 725 esimerkiksi suodatinväliaineen pesua varten tai jos laitetta käytetään massan pesurina, on mahdollista hoitaa samalla laitteella kaikki pesussa tarvittavat vaiheet järjestämällä riittävä määrä eri vyöhykkeitä ts. massankäsittelyosia. Laitetta on mahdollista käyttää monivaihepesurina esimerkiksi siten, että pestävä kuitususpensio syötetään pesujärjestyk-sessä ensimmäiseen käsittelylokeroon, johon pesunesteeksi syötetään pesujärjestyksessä toisen käsittelylokeron suodos-ta. Seuraavaksi suspensio siirtyy käsittelykiekon kiertyessä toiseen käsittelyvaiheeseen, johon pesunesteeksi johdetaan kolmannen käsittelyvaiheen suodos. Näin jatketaan kunnes kuitususpensio on saavuttanut riittävän puhtausasteen, jonka jälkeen se poistetaan laitteesta.

On tietenkin mahdollista järjestää pesu myös niin, että kunkin pesuvaiheen pesunesteeksi ei johdeta järjestyksessä välittömästi seuraavan vaiheen suodosta, vaan jonkin myöhemmän vaiheen suodos, jolloin pesunesteen ja pestävän suspension puhtausasteen ero on suurempi Ja nesteen pesuvaikutus jonkin verran tehokkaampi.

Kuten edellä esitetystä huomataan, että on kehitetty uuden-tyyppinen, tekniikan tason mukaisten laitteiden haittapuolet poistava monipuolinen massankäsittelylaite, josta on edellä esitetty vain muutamia edullisia suoritusmuotoja, joilla ei millään muotoa ole tarkoitus rajata keksinnön suojapiiriä siitä, mikä on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

p64 ii/ a

II

Claims (20)

1. Menetelmä kuitususpension käsittelemiseksi kiekkotyyp-5 pisessä massankäsittelylaitteessa, johon käsiteltävä kui- tususpensio syötetään ylipaineessa, jossa laitteessa mainittu suspensio seostetaan mainitun paineen vaikutuksesta massakakuksi kunkin yksittäisistä suodatinsektoreista koostuvan suodatinkiekon pinnalle, joiden sektoreiden 10 sisälle suotautunut suodos poistetaan laitteesta akselin kautta, ja josta laitteesta käsitelty massa poistetaan, tunnettu siitä, että kyseinen käsittelylaite syötetään täyteen suodatettavaa seosta niin, että käsittely tapahtuu suljetussa ilmattomassa tilassa. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäistä kuitususpensiota syötetään ensimmäiseen käsittelyvaiheeseen, josta saatu suodos syötetään yhdessä toisen kuitususpension kanssa toiseen käsittelyvai- 20 heeseen, josta poistetaan suodos ja käsitelty massa siirretään seuraavaan vaiheeseen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäistä kuitususpensiota syötetään ensimmäi- ! 25 seen käsittelyvaiheeseen, josta saatu suodos syötetään yhdessä toisen kuitususpension kanssa toiseen käsittelyvaiheeseen, josta saadusta suodoksesta erotetaan osa, jonka avulla massakakku irrotetaan viirapinnasta kolmannessa käsittelyvaiheessa. 30

4. Patenttivaatimusten 2 ja 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen vaiheeseen syötetään ensimmäisenä kuitususpensiona pitkäkuituista korkealuokkaista kuitususpensiota pohjamassan muodostamiseksi viirapinnal- 35 le, jolloin toisessa käsittelyvaiheessa toisena kuitususpensiona syötettävässä ns. nollavedessä oleva hieno kuituaines . P645FIVA.RE1/PR03 12 81 725 on saostettaissa sekä pohjamassan päälle että Itse pöh jämässään.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että ensimmäinen kuitususpensio yhdessä toisen kuitu- suspension kanssa syötetään ensimmäiseen käsittelyvaiheeseen, jonka ensimmäisiltä vyöhykkeiltä saatava suodos palautetaan takaisin syötettäväksi ensimmäiseen käsittelyvaiheeseen yhdessä mainittujen kuitususpensioiden kanssa. 10

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisessä vaiheessa käsitelty kuitususpensio poistetaan käsittelylaitteesta toisessa vaiheessa käyttämällä hyväksi ensimmäisen käsittelyvaiheen loppupään vyöhyk- 15 keiltä saatua kirkasta suodosta.

7. Patenttivaatimusten 5 ja 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäiseen vaiheeseen syötetään samanaikaisesti ensimmäisenä kuitususpensiona apumassaa 20 pohjamassakerroksen muodostamiseksi viirapinnoille ja toisena kuitususpensiona ns. nollavettä, jolloin mainitun käsittelyvaiheen alkupäästä saadaan sameaa suodosta, joka palautetaan syötettäväksi takaisin mainittuun vaiheeseen yhdessä ensimmäisen ja toisen kuitususpension kanssa. 25

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuitususpensiota syötetään käsittelyvaiheeseen, jossa suspensiosta erotetaan nestettä ja annetaan massakakun muodostua suodatuspinnalle, ja että näin muodostettu massa- 30 kakku viedään seuraavaan käsittelyvaiheeseen, jossa massa- kakkuun kohdistetaan painekaasusyrjäytys tai vastaava nesteen poistumisen tehostamiseksi massakakusta, jonka jälkeen massakakku viedään seuraavaan käsittelyvaiheeseen, missä se irrotetaan suodatuspinnasta ja siirretään edelleen. 35 li P645FIVA.RE1/PR03 is 81725

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuitususpensio syötetään ensimmäiseen käsittelyvaiheeseen, jossa suspensioon syötetään pesunestettä, joka saadaan seuraavan käsittelyvaiheen suodoksena, jonka jälkeen 5 kuitususpensiota siirretään seuraaviin käsittelyvaiheisiin, joihin johdetaan aina käsittelysuunnassa seuraavan vaiheen suodosta pesunesteeksi.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 10 siitä, että kuitususpensio syötetään ensimmäiseen käsittelyvaiheeseen, jossa suspensioon syötetään kolmannen käsittelyvaiheen suodosta pesunesteeksi, minkä jälkeen kuitususpensio siirretään seuraaviin käsittelyvaiheisiin, joihin johdetaan vastaavasti mainittua kolmatta vaihetta seuraavien vaiheiden 15 suodosta pesunesteeksi.

11. Laite massan käsittelemiseksi, joka laite pääasiassa koostuu paineenkestävästä vaipasta (2), sen sisällä pyöri-västi järjestetystä akselista (3) ja akselille (3) rinnak- 20 käin järjestetyistä kiekoista (5), jotka puolestaan koostuvat lukuisista suodatuspintaisista sektoreista (4),joiden pintojen väliin jäävä nestetila on yhdistetty nesteen poistolaitteisiin, tunnettu siitä, että peräkkäisistä suodatuspintaisista sektoreista (4) muodostunut rengasmainen 25 pinta on jaettu kahteen tai useampaan toisistaan eristettyyn osaan (23,24, 25;28) laitteen vaippaan (2) nähden liik kumattomilla elimillä (25,26,27;29 ), jotka erottavat kuitususpension eri käsittelyvaiheet toisistaan.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että elimet (25,26,27;28) ovat tiivistyselimiä, joilla yksi tai useampia sektoreita (4) kerrallaan on erotettavissa muista sektoreista (4).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että sektorit (4;40) muodostuvat kahdesta vastakkai- P645FIVA. RE1/PR03 1« 81725 sesta suodatuspinnasta (41), joita kaikilta sivuilta rajoittavat reunaosat (42, 43, 44, 45).

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu 5 siitä, että reunaosat (42 - 45) ulottuvat suodatuspinnan (41) tason ulkopuolelle muodostaen suodatuspinnan kanssa lokeron, jossa massan käsittely tapahtuu tai johon massakak-ku muodostuu.

15. Patenttivaatimusten 12 ja 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että reunaosien (42 - 45) ulommat suodatuspinnan (41) suuntaiset tasot yhdessä elinten (25, 26, 27, 29) sektorien puoleisten pintojen kanssa muodostavat tiivistyksen, joka erottaa käsittelyvaiheet toisistaan.

16. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että nesteen poistolaitteet koostuvat akselin (3) yhteyteen järjestetyistä suodoksen siirtokanavista (6) ja näiden yhteyteen järjestetystä venttiililaitteesta, jolla 20 suodoksen kulkua ohjataan.

17. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että nesteen poistolaitteet koostuvat kunkin sektorin (4) ulkokehälle järjestetystä kanavasta ja vaipan (2) sisäpuo- 25 lelle mainitun kanavan kanssa yhdessä toimivasta venttiili-laitteesta, jolla suodoksen kulkua ohjataan.

18. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että nesteen poistolaitteet koostuvat kunkin sektorin 30 (4) ja akselin (3) liittymäkohtaan järjestetystä venttiili- laitteesta ja siitä eteenpäin johtavista kanavista.

19. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että nesteen poistolaitteet koostuvat akselin (3) 35 yhteyteen järjestetyistä kanavista (6) ja laitteen keskivai- II P645FIVA.RE1/PR03 15 81 725 heille akselille (3) järjestetystä venttiililaitteesta, jolla nesteen kulkua edelleen ohjataan.

20. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu 5 siitä, että laite pyörii joko jatkuvasti tai jaksottaisesti. P645FIVA.RE1/PR03 81725