FI81716C - Spjaelgaller foer saengar. - Google Patents

Description

1 81716

Rimaritllä vuoteita varten

Keksinnön kohteena on vuoteita varten tarkoitettu rimaritllä, joka käsittää suorakulmaisen kehyksen, jossa 5 on lyhyiden sivujen suuntaiset, toisistaan erilleen sijoitetut poikkirimat, joiden kukin pää on liitetty kehyksen vastaavaan pitkittäiskannattimeen lehtijousen välityksellä, jolloin lehtijousi on taivutettu lähes Ω:n muotoiseksi ja on liitetty laestaan polkkiriman päähän ja tuettu mo-10 lemmista päistään kehyksen pitkittäiskannattimella sekä ' liitetty tähän, jolloin lakeen liittyvät sen kummallakin puolella pienessä kaarevuussäteessä sisäänpäin käännetyt, vinosti toisiinsa nähden alaspäin ulottuvat, olennaisesti suorat ylähaarat, joihin vuorostaan liittyvät pienessä 15 kaarevuussäteessä vinosti ulospäin taivutetut alahaarat.

Vuoteita varten tarkoitetut rimaritilät tunnetaan mitä erilaisimpina suoritusmuotoina. Yleensä puusta tehdyt rimat voidaan esimerkiksi tehdä itsestään joustaviksi ja kiinnittää kehykseen jäykästi tai joustavasti. Jousta-20 vaa kiinnitystä varten tunnetaan puolestaan lukuisia ehdotuksia, kuten esimerkiksi kimmoisat kumi- tai muoviele-mentit, puristuskierrejouset, suorat lehtijouset ja C:n muotoisiksi taivutetut lehti jouset. Viimemainitut voi olla sijoitettu joko poikkirimojen tai kehyksen pitkittäiskan-25 nattimien suuntaisiksi.

Rimaritilöiden poikkirimat on tunnetusti kiinnitettävä niiden pituussuunnassa, niin että ne eivät pääse siirtymään, kun taas poikkisuunnassa, siis rimaritilän pitkittäiskannattimien suunnassa, tulee niiden voida 30 kiertyä ja siirtyä tietyssä määrin. Samalla aikaa asetetaan poikkirimojen joustavalle kiinnitykselle kehykseen vaatimus, että ne kestävät pitkäaikaisesti väsymistä ja ylikuormaa. Jousielementtien, joilla on nämä ominaisuudet, tulee kuitenkin luonnollisesti olla valmistettavissa ja 35 kiinnitettävissä taloudellisesti.

2 81716

Vaikka joustavat kumi- tai muovielementit tuskin pystyvät tarjoamaan poikkirimojen tarvittavaa kiinnitystä niiden pituussuunnassa ja ennen kaikkea vanhenevat ja väsyvät nopeasti, ovat puri s tuskierre jouset ja lehti jouset 5 tosin pitkäikäisiä, sikäli kun ne asennetaan joustomatkaa rajoittavien elementtien yhteyteen, mutta poikkirimojen siirtymättömyys niiden pituussuunnassa sekä niiden kallis-tumattomuus ja siirtymättömyys poikkisuunnassa on kuitenkin vaikeaa saavuttaa puristuskierrejousilla. Lisäksi tar-10 vitaan puristuskierrejousien asennusta varten joukko lisäosia. Suorien tai C:n muotoisten lehtijousien valmistus ja asennus on tosin taloudellista, mutta riippuen niiden suunnasta poikkirimojen suhteen, ne eivät pysty estämään poikkirimojen siirtymistä pituussuunnassa tai niiden kal-15 listumista ja siirtymistä poikkisuunnassa. Lehtijousien pääasiallinen varjopuoli perustuu kuitenkin siihen, että niiden jousto-ominaiskäyrä on olennaisesti lineaarinen, niin että rimaritilän joutokovuus on haluttu vain kuormituksen ollessa symmetrinen ritilän pituuskeskiviivan suh-20 teen, mutta tulee lisääntyvässä määrin sitä pehmeämmäksi ja joustaa vastaavasti syvemmälle, mitä lähempänä reunaa kuormitus on. Tästä seurauksena oleva "kalteva taso" rima-ritilän tai sen päällä olevan patjan poikkisuunnassa on kuitenkin erittäin ei-toivottu.

25 Saksalaisessa hyödyllisyysmallissa 75 02 618 on esitetty johdannonmukaista tyyppiä oleva rimaritilä. Lehti jousi on yksikappaleinen osa kupua, joka vastaanottaa poikittaisriman pään. Vastaavasti lehtijousen haara ei myöskään ole välittömästi yhteydessä poikittaisriman pää-30 hän, vaan sen muodostaa tasomainen levy, joka muodostaa kupumaisen osan alapinnan. Lehtijousen haarojen alemmat päät muuttuvat yksikappaleisesti rimaritiläkehyksen pit-kittäiskannattimen yläpinnalla olevaksi tukilevyksi ja tämän pitkittäiskannattimen sivupinnalla olevaksi kiinnitys-35 laipaksi. Tämä monimutkainen muotoilu on ainoastaan mah-

II

3 81716 dollista toteuttaa muoveilla ja aiheuttaa suhteellisen korkeita valmistuskustannuksia. Muovinen joustoelementti on metalliseen verrattuna lyhytikäinen. Käyttöikää lyhentää edelleen se, että jousto on toteutettu pelkästään leh-5 tijousen haarojen välityksellä, jotka haarat ovat ylä- ja alapäistään kiinnitetyt niin, että niihin kohdistuu suuria taivutuskuormituksia varsinkin kun poikittaisrima lisäksi kääntyy pituusakselinsa ympäri tai kun esiintyy sen pituusakseliin nähden kohtisuoraan vaikuttavia siirtovoimia. 10 DE-hakemusjulkaisussa 23 64 030 on esitetty jousi- elementti, jota voidaan käyttää esimerkiksi vuoteiden ri-maritilöitä varten. Jousielementin muodostaa poikittais-rimapäähän asetettava kupu, johon liittyy yksikappaleises-ti kaksi alaspäin suuntautuvaa haaraa, joiden vapaat ala-15 päät ovat urissa tai vastaavissa erikoispitimissä, joilla kehyksen pitkittäiskannattimet on varustettu. Tämä jousi-elementti on kylläkin valmistettavissa myös metallista, mutta se edellyttää, että kehyksen pitkittäiskannattimissa on erityiset vastaanottolaitteet. Lisäksi jousielementin 20 vapaiden päiden tahaton irtoaminen ylöspäin mainituista ·.·. vastaanottolaitteista ei ole varmistettu.

DE-hakemusjulkaisusta 28 06 888 tunnetaan rimariti-lä vuoteita varten, jonka rimaritilän poikittaisrimojen päät on sovitettu hyvin monimutkaisesti muotoiltuihin, 25 elastista kumimateriaalia oleviin kiinnitysosiin, joista kukin käsittää olennaisesti kuvun ja pistotapilla varustetun kiinnitysalustan, joka on taipuisien lehtijousimais-ten haarojen välityksellä liitetty kupuun. Haarojen välissä kulkee kuvun alasivusta kiinnitysalustan suuntaan elas-30 tinen vaste-elin, joka rajoittaa joustomatkaa.

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan johdannossa annetunlainen rimaritilä, jonka poikkirimat on liitetty pitkittäiskehykseen taloudellisesti valmistettavilla ja yksinkertaisesti kiinnitettävillä jousielementeillä, jotka 35 tehokkaasti estävät poikkirimojen pituussuuntaisen siir- 4 81716 tymisen, mutta sallivat samanaikaisesti tietyn kallistumisen ja siirtymisen poikkisuunnassa, jotka ovat pitkittäisiä ja joiden jousto-ominaiskäyrä on epäsymmetrisen kuormituksen tasoittamiseksi erittäin progressiivinen.

5 Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että sivukuvassaan lehtijousi on lakensa alueella taivutettu tasaisen kuperaksi, ja että alahaarat muuttuvat suuressa kaarevuussätessä lehtijousen kulloisiksikin vaakasuoriksi päiksi.

10 Sellainen lehtijousi voidaan valmistaa edullisesti jaloteräksestä taivuttamalla ja voidaan yksikertaisimmassa tapauksessa ruuvata toisaalta pitkittäiskannattimeen, toisaalta vastaavaan poikkirimaan, voidaan siis kiinnittää nopeasti ja ilman lisäosia. Joustokovuutta voidaan muuttaa 15 yksinkertaisesti sekä materiaalin paksuuden että leveyden avulla. Lehtijousi päästää poikkirimat siirtymään vain vähän pituussuunnassaan, mutta sallii poikkisuunnassa tietyn liikkuvuuden, jota lisäksi voidaan helposti lisätä, jos lehtijousen laki liitetään poikkirimaan muuten kuin ruu-20 vaarnalla. Ennen kaikkea on lehtijousi erityisen muotonsa ansiosta suhteellisen kova materiaalinkulutuksen ollessa pieni ja sen jousto-ominaiskäyrä on voimakkaasti progressiivinen, mikä vastustaa patjan yksipuolisen kuormituksen aiheuttamaa ei-toivottua painimista. Näillä jousilla va-25 rustettu rimaritilä voidaan valmistaa taloudellisesti, sillä on halutut jousto-ominaisuudet ja se on pitkäikäinen.

Alivaatimuksissa esitetään rimaritilän tai sitä varten käytettyjen lehtijousien edullisia suoritusmuotoja. 30 Piirustus esittää keksinnön mukaista rimaritilää sekä useita, sen ominaisuuksille olennaisten lehtijousien suoritusesimerkkej ä.

Kuvio 1 on perspektiivinen osakuva rimaritilästä.

Kuvio 2 esittää perspektiivileikkausta erään poik-35 kirimän alueelta.

Il 5 81716

Kuvio 3a ja 3b esittävät kuviossa 2 esitettyä osa-leikkausta sivukuvassa sekä osittain leikattua otsapintaa.

Kuvio 4 on kuvion 2 kaltainen esitys eräänä muuna suoritusmuotona.

5 Kuvio 5 esittää erään muun suoritusmuodon sivuku vaa.

Kuviossa 1 esitetty rimaritilä muodostuu tunnetulla tavalla puukehyksestä, josta tässä esitetään vain molemmat yhdensuuntaiset pitkittäiskannattimet la ja Ib sekä poik-10 kikannatin 2. Pitkittäiskannattimien la ja Ib väliin on sijoitettu, tavallisesti myös puusta tehtyjä, poikkirimoja 3, jotka voivat mahdollisesti olla myös kuperasti kaarevia. Kukin poikkirima 3 on liitetty kummastakin päästään vastaavaan pitkittäiskannattimeen lähes Ω:η muotoisilla 15 lehtijousilla 4.

Kuvion 2 mukaan on Ω :n muotoinen lehtijousi 4 on ruuvattu laestaan poikkirimaan 3. Samoin on lehtijousen 4 molemmat vapaat päät ruuvattu kiinni pitkittäiskannatti-men la vaakasuoraan tukipintaan. Pitkittäiskannattimen la 20 poikkipinta on muodoltaan L, jonka pystysuora kylki toimii joustomatka rajoittimena tai vasteena ja estää siten leh-tijousen 4 ylikuormitukset, jotka voisivat johtaa sen murtumiseen.

Kuten kuvioista 3a ja 3b käy ilmi, on lehtijousessa 25 4 tasaisen kuperasti kaareutuva laki 4a, johon molemmin puolin liittyvät pienellä kaarevuussäteellä vinosti alaspäin ulottuvat, olennaisesti suorat ylähaarat 4b ja 4c, joihin liittyvät vuorostaan pienellä kaarevuussäteellä vinosti ulospäin taivutetut alahaarat 4d ja 4e, jotka suu-30 ressa kaarevuussäteessä muuttuvat vastaaviksi vaakasuoriksi päiksi 4f ja 4g. Ylähaarat 4b ja 4c ovat suunnilleen yhtä pitkät kuin alahaarat 4d ja 4e. Olennaista on, että lehtijousessa 4 on vain suhteellisen lyhyet pystysuorat osat. Kulloisetkin kaarevuussäteet ovat suunnilleen kuor-35 mittamattoman jousen kolmanneksen ja kahden kolmanneksen korkeudella.

6 81716

Johtuen sen kummankin pään 4f ja 4g pitkittäiskan-nattimeen la ruuvaamisen aiheuttamasta sen kummankin vapaan pään jännityksestä on lehtijousen joustokovuus luonnostaan suuri, ottaen huomioon sen materiaalin paksuuden 5 ja leveyden (vrt. kuvio 3b). Sen lisäksi on sen jousto-ominaiskäyrä voimakkaasti progressiivinen, mikä ainakin osittain johtuu siitä, että kun se joustaa, nojaa osa laesta 4a poikkirimaan 3 ja osa kummastakin alahaarasta pitkittäiskannattimeen la lisääntyvässä määrin, niin että 10 jousen 4 joustoon vaikuttavat osat lyhenevät. Tähän prog-ressiivisuuteen voidaan vastaavasti vaikuttaa muuttamalla toisaalta laen, toisaalta kummankin alahaaran kaarevuus-säteitä.

Kuvio 4 esittää rimaritilän samanlaisia suoritus-15 muotoja kuin kuviot 3a ja 3b, kuitenkin niin, että kuvion 4 tapauksessa käsittää rimaritilä pitkittäiskannattimet, joiden poikkileikkaus on suorakulmio, sekä kovakumipusku-rin 5, joka on kiinnitetty lehtijousen 4 laen 4a ja poik-kiriman 3 liitoskohtaan ja joka toimii kimmoisana vasteena 20 joustomatkan rajoittamiseksi.

Kuvio 5 esittää kuvion 3a kaltaista suoritusmuotoa. Joustokovuuden lisäämiseksi jälkeenpäin voidaan lehtijen väliin ja laen väliin sijoittaa C:n muotoiset lehtijousi-elementit 6, joista yksi esitetään kuvion oikeanpuoleises-25 sa osassa sekä kuormitetussa että kuormittamattomassa tilassa. Näiden C:n muotoisten lehtijousielementtien liitos lehtijouseen 4 voidaan tehdä yksinkertaisella tavalla sellaiseksi, että lehtijousielementit voidaan jälkeenpäin sijoittaa ja poistaa käsin ja ilman työkaluja. E:n muotoi-30 sen lehtijousielementin 6 päihin voidaan esimerkiksi niitata nastat 6a, jotka tarttuvat lehtijousessa 4 oleviin vastaaviin, ennalta meistettyihin reikiin. Myös muut ratkaisut, kuten aukot, jotka toimivat yhdessä vastaavien lovien kanssa, ovat mahdollisia.

Il

Claims (4)

7 81716

1. Vuoteita varten tarkoitettu rimaritilä, joka käsittää suorakulmaisen kehyksen, jossa on lyhyiden sivu- 5 jen suuntaiset, toisistaan erilleen sijoitetut poikkirimat (3), joiden kukin pää on liitetty kehyksen vastaavaan pit-kittäiskannattimeen (la,Ib) lehtijousen (4) välityksellä, jolloin lehtijousi on taivutettu lähes Ω:n muotoiseksi ja on liitetty laestaan (4a) poikkiriman päähän ja tuettu 10 molemmista päistään (4f,4g) kehyksen pitkittäiskannatti-mella sekä liitetty tähän, jolloin lakeen liittyvät sen kummallakin puolella pienessä kaarevuussäteessä sisäänpäin käännetyt, vinosti toisiinsa nähden alaspäin ulottuvat, olennaisesti suorat ylähaarat (4b,4c), joihin vuorostaan 15 liittyvät pienessä kaarevuussäteessä vinosti ulospäin taivutetut alahaarat (4d,4e), tunnettu siitä, etä sivukuvassaan lehtijousi (4) on lakensa (4a) alueella taivutettu tasaisen kuperaksi, ja että alahaarat (4d,4e) muuttuvat suuressa kaarevuussäteessä lehtijousen kulloi-20 siksikin vaakasuoriksi päiksi (4f,4g).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rimaritilä, tunnettu siitä, että ylimenokohdan alahaaroista (4d,4e) ylähaaroihin (4b,4c) muodostavat taitekulmat ovat jousen korkeuden noin kolmanneksen kohdalla ja että yläme- 25 nokohdan ylähaaroista yhteiseen lakeen (4a) muodostavat taitekulmat ovat jousen korkeuden noin kahden kolmanneksen kohdalla.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen rimaritilä, tunnettu siitä, että kukin lehtijousi (4) on varus- 30 tettu sen joustomatkaa rajoittavalla vasteella (5).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen rimaritilä, tunnettu siitä, että kunkin lehtijousen (4) alahaarojen (4d,4e) ja ylähaarojen (4b,4c) väliin tai ylä-haarojen ja yhteisen laen (4a) väliin voidaan sijoittaa 35 suunnilleen C:n muotoinen lehtijousielementti (6). β 81716